Lausunto 1 (7) Rakennusten kosteus- ja homeongelmat Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Transkriptio

1 Lausunto 1 (7) Eduskunnan tarkastusvaliokunta RAKENNUSTEN KOSTEUS- JA HOMEONGELMAT EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNAN JULKAISU 1/2012 Suomen Kiinteistöliitosta Yleistä tutkimuksesta Suomen Kiinteistöliitto kiittää mahdollisuudesta tulla lausutuksi otsikossa mainitusta tutkimuksesta. Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliitossa on noin jäsentä. Kiinteistöliittoon kuuluu 25 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti noin asunto-osakeyhtiöstä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry, jossa on jäseninä lähes yksityishenkilöä, jotka vuokraavat huoneistojaan asuntoosakeyhtiöissä. Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista. Tutkimusraportti on laadittu hyvin, ja se on hyödyllinen rakennus- ja kiinteistöalan toimien kehittämisessä. Sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. homevauriot on puolestaan arvioitu merkittäväksi syyksi huonoon sisäilman laatuun. Tilanne on ongelmallinen koska kosteus- ja homeongelmien on arvioitu jopa pahentuvan tulevaisuudessa. Näkemyksemme mukaan kosteus- ja homeongelmien taustalla on mm. puutteet kokonaisuuden hallinnassa. Kokonaisuuden hallinta edellyttää rakentamisessa hyvää suunnittelua, laadukasta rakentamista ja kiinteistön suunnitelmallista ylläpitoa. Liitto katsoo, että kiinteistönpitokulttuurin edistämisellä ja rakentajien tietotaidon kohottamisella voimme helpoiten ennalta ehkäistä kosteus- ja homevaurioiden muodostumista. Ympäristöministeriö onkin käynnistänyt tutkimus- ja kehityshankkeita hyväksi todettujen rakenneratkaisujen etsimiseksi ja kiinteistönpitokulttuurin edistämiseksi. Näitä hankkeita ovat mm. Kosteusteknisesti turvalliset

2 Lausunto 2 (7) Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisy korjausrakentamisen malliratkaisut (KORMA), ja Asunto-osakeyhtiöiden suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI). Kohdistamme lausuntomme pääpainon kirjan 5. luvussa esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin. Esitämme havaintomme kursiivitekstillä kirjassa esitetyn tekstin perässä. Kirjan tekstikappaleet olemme merkinneet lainausmerkeillä. Kosteus- ja homeongelmien hallinta vaatii lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ja esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia. Lainsäädännön tarpeita on välttämätöntä arvioida pikaisesti esimerkiksi eduskunnan tarkastusvaliokunnan nimittämässä työryhmässä. Jos maankäyttö- ja rakennuslaki, -asetus ja rakentamismääräykset sekä niihin liittyvät ohjaustoimet olisivat kunnossa, Suomessa ei olisi näin paljon ongelmarakennuksia. Vaikka säädösohjauksen avulla voidaan vaikuttaa kosteus- ja homeongelmien ennaltaehkäisemiseen, pidämme vielä tärkeämpänä sitä, että erityistä huomiota kiinnitettäisiin kiinteistön suunnitelmallisen ylläpidon ja rakennuttamisen kehittämiseen. Mikäli lainsäädäntöä päätetään ryhtyä muuttamaan, täytyy harkita tarkoin, miten muutokset tosiasiallisesti tulisivat vaikuttamaan rakentamiseen ja sen ongelmiin. Rakentamiseen liittyvä ohjaus perustuu maankäyttöön eli kaavoitukseen sekä uudisrakentamisen ja mittavien peruskorjausten luvittamiseen. Rakennusten elinkaaren aikaiseen neuvontaan ja ohjaukseen ei ole olemassa julkisen tahon ohjausta tai neuvontaa, minkä seurauksena kiinteistön pitkäikäisyyttä edistävä ohjaus puuttuu. Rakennusten elinkaari ohjauksen pitää olla jonkun vastuulla oleva tärkeä tehtävä. Tätä varten on perusteltua harkita uuden rakennusviraston perustamista, jonka tehtävänä olisi tulkita maankäyttö- ja rakennuslakia sekä rakennusalan säädöksiä yhteistyössä rakennustarkastajien kanssa ja ohjata kiinteistöjen ylläpitoa. Kannatamme sitä, että myös viranomaisten taholta olisi saatavilla ohjausta ja neuvontaa kiinteistöjen ylläpitoon liittyen. Tämä edistäisi omalta osaltaan suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja yleistä tietoisuutta, kun asunto-osakeyhtiöillä olisi mahdollisuus saada neuvoja ja apua lain tulkinnassa myös viranomaisen suunnalta. Rakentamisprosessin kehno sujuminen ja toimintojen ongelmat lisäävät merkittävästi kosteus- ja homevaurioiden syntymistä. Rakentamisen prosessien vastuut tuleekin viipymättä selkiyttää sekä toiminnan ohjausta tehostaa ja selkiyttää.

3 Lausunto 3 (7) Rakentamisprosessin kehno sujuminen johtuu usein heikosta rakennuttamisosaamisesta. Taloyhtiöille tarvitaan informaatio-ohjausta kiinteistön suunnitelmalliseen ylläpitoon ja korjausrakentamishankkeiden läpivientiin. Valmisteilla olevat korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat entisestään hankaloittamaan korjausrakentamishankkeiden onnistumista. Osaamistason kehittämistä tarvitaan kaikille korjausrakentamishankkeen osapuolille. Asunto-osakeyhtiöille tuli 2009(2010) lakisääteisesti velvollisuus tehdä rakennuksen pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma (PTS). Velvoite tulee laajentaa kuntien rakennuskantaan ja yksityisten omistajien rakennuksiin. Asunto-osakeyhtiöille tuli lakisääteinen velvollisuus esittää vuosittain kunnossapitotarveselvitys yhtiökokouksessa, ei pitkän aikavälin suunnitelma (PTS). Asunto-osakeyhtiöissä kunnossapitotarveselvityksen laatiminen on ollut hyvin kirjavaa lain asettaman velvoitteen yleispiirteisyyden vuoksi. Merkittävä osa rakennusten sisäilmaongelmista aiheutuu kiinteistöjen kunnossapidon puutteista ja huonokuntoisten rakennusten viivästyneistä korjauksista.ehdotamme, että kiinteistöjen omistajien tulee lakisääteisesti säästää tietty osa rakennuksen hankintahinnasta vuosittain kunnossapitokustannusten ennakointiin ja toiminnallisiin muutostöihin. Pakolla säästäminen voi aiheuttaa ongelmien siirtämistä paikasta toiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon valvontaan ja sanktioihin liittyvät haasteet. Ennakoivan toiminnan mukaisesti kuntien ja valtion avustustuki tulee kohdentua erityisesti ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan kiinteistönpitoon. Kun kunnossapitoon osoitetut määrärahat ovat vuosia olleet alimitoitetut, korjausvelka kasvaa ja ongelmat realisoituvat oireiluna ja terveyden menettämisinä. Valtion tukijärjestelmät eivät saa tukea korjausvelvoitteitaan laiminlyöneitä ja peruskorjauksia toistuvasti siirtäneitä tahoja, vaan tuen pitää kannustaa rakennuksen elinkaaren oikeaaikaisiin korjaushankkeiden toteuttamiseen. Tukijärjestelmien tulee kannustaa ongelmien välttämiseen rakennuksen elinkaaren oikeassa vaiheessa tehtävien korjauksien kautta. Tukien rajaaminen voisi toteutuessaan vaikuttaa kielteisesti suunnitelmalliseen kiinteistön ylläpitoon. Lisäksi tässä tulee ottaa huomioon valvontaan ja sanktioihin liittyvät haasteet. Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevaa osuutta ollaan parhaillaan muuttamassa. Samalla valmistellaan asumisterveysohjeen muuttamista sosiaalija terveysministeriön asetukseksi.

4 Lausunto 4 (7) Kannatamme asumisterveysohjeen muuttamista asetukseksi muun muassa siksi, että viitearvojen tulkinta yhtenäistyy. Lisäksi tässä tulee ottaa huomioon viitearvojen tulkintaan liittyvät haasteet. Talotekniikkajärjestelmien katsastus- ja tarkastustoimintaa on kehitettävä ja sen ohjausta normiohjauksena olisi harkittava. Talotekniikkajärjestelmien kuntoarvio on tehtävä rakennuksen muun kuntoarvion yhteydessä. Ensimmäinen kuntoarvio tulisi tehdä viimeistään 5 10 vuoden kuluttua siitä, kun järjestelmä on asennettu. Kuntoarvion perusteella harkitaan tarkemman kuntotutkimuksen tekemistä. Asuinkiinteistön kuntoarvio sisältää rakennus-, talo- ja sähköteknisen tarkastuksen. Putkistojen kuntotutkimus tulisi tehdä viimeistään 15 vuoden kuluttua niiden asennuksesta. Uusien putkistojen tekninen käyttöikä on arviolta 50 vuotta. Tästä syystä emme näe perusteltuna, että putkistoja tutkitaan 15 vuoden ikäisenä. Sen sijaan putkistojen korjaamiseen on käytössä useita korjausmenetelmiä. Korjattujen putkistojen kuntoa pitäisi seurata jollain tavalla. Kosteus- ja homeongelmien selvittäminen ja korjaus Asunto-osakeyhtiöille tulee laatia yhdenmukaiset toimintamallit sisäilmastoongelmien hallintaan ja niiden käyttöönottoa tulee nykyistä enemmän tukea. Ratkaisuprosessin onnistumisen kannalta on oleellista, että prosessissa tehdään moniammatillista yhteistyötä etukäteen sovittujen tehtävien ja roolien mukaisesti, edetään suunnitelmallisesti ja huolehditaan säännöllisesti viestinnästä koko ratkaisuprosessin ajan. Sisäilmastoa tulee koko prosessin ajan tarkastella kokonaisuutena: sisäilmastotekijöitä, sisäympäristön terveellisyyttä ja käyttäjän kokemuksia sekä työpaikan toimintatapoja sisäilmastoon liittyvissä asioissa. Sisäilmasto-ongelmien selvitys- ja ratkaisuprosesseihin on yleisesti saatavilla jo runsaasti ohjeita ja työkaluja. Toimenpidetarve onkin tällä hetkellä koulutus- ja konsultointituen järjestäminen kuntiin ja asunto-osakeyhtiöille. Kannatamme sisäilmasto-ongelmiin liittyvän toimintamallin lanseeraamista. Korjausrakentamisen tilastointitaso ei vastaa korjausrakentamisen kansantaloudellista merkitystä ja se tulee saattaa asianmukaiselle tasolle. Korjausrakentamisen kustannuksista rakennustyypeittäin on niukasti tietoa, jopa ristiriitaista tietoa. Tilastokeskuksesta myönnetään korjausrakentamisen tilastoinnin puutteet. Vaikeuttaa mm. kuntien korjausrakentamisen kustannusseurantaa ja rahoitusta. Vaikea saada tietoa, kuinka paljon kustakin rakennusikäluokasta on jo korjattu ja miten.

5 Lausunto 5 (7) Kannatamme korjausrakentamistilastoinnin kehittämistä. Korjausrakentamisen ajoittamisessa tulee ottaa nykyistä tarkemmin huomioon rakenteiden ja rakennusmateriaalien tekninen vanheneminen. Talotekniikkajärjestelmät on uusittava viimeistään silloin, kun niiden tekninen käyttöikä on täyttynyt. Korjaustapoja ja -menetelmiä sekä materiaaleja, joiden kestoiästä ei ole varmuutta tai joiden laadussa on havaittu suurta vaihtelua, on vältettävä. Kiinteistönpidon työkaluja, joilla rakenteiden ja rakennusmateriaalien tekninen vanheneminen voidaan huomioida, on jo olemassa, mutta niiden käyttö ei ole yleistynyt toivotulla tavalla. Kiinteistöliiton mielestä tärkeämpää olisi miettiä, miten jo olemassa olevien työkalujen käyttö saataisiin yleistymään. Asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden osaamisen kehittäminen Kosteus- ja homevaurioiden korjausprosessin laatua pitää parantaa huolellisista kuntotutkimuksista korjaustyön valvontaan. Työn teettäjän osaamista korjaustyön vaikeudesta pitää lisätä, jotta hän hankkii parasta mahdollista apua. Kuntotutkimus, suunnitteluvaiheet ja töiden valvonta pitää kilpailuttaa laadulla, ei pelkällä hinnalla. Korjaustyön kokonaiskustannuksista nämä vaiheet ovat prosentin. Tässäkin korostuu rakennuttamisosaamisen kehittäminen. Pienissä korjausrakentamishankkeissa rakennuttamiskustannusten osuus voi olla huomattavasti esitettyä prosenttiosuutta suurempi. Tietyissä tapauksissa rakennuttamiskustannus voi olla jopa suurempi kuin itse korjaustyöstä aiheutuvat kustannukset. Hinta-laatu -keskustelu on aina esillä, mutta edistystä ei ole tapahtunut tällä sektroilla. Kuntotutkijoiden, korjaussuunnittelijoiden ja korjaustyömaiden työnjohtajien pätevyys korjausten suorittamiseen pitää pystyä toteamaan rakennuslupavaiheessa. Näiden ammattilaisten koulutukseen ja pätevyyden todentamiseen tulee varata yhteiskunnan tukea. Pätevyydet pitää kirjata rakennusalan säädöksiin ja pätevistä henkilöistä tulee olla ajantasaiset listat. Käsittääksemme ainakin suurimpien kaupunkien rakennusvalvontaviranomaisilla on tietoa suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksistä. Esimerkiksi Helsingissä suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyys tarkistetaan lupavaiheessa. Ongelmana on toisinaan se, että suunnitelmia tekee muu kuin päteväksi todettu henkilö. Pätevöitynyt henkilö vain allekirjoittaa tarvittavat paperit. Rakennusten omistajien osaamista on kehitettävä. Rakennusten omistajien tietotaito ei ole 15 vuodessa kehittynyt sille asteelle, että sisäilmaongelmat saataisiin hallintaan, pikemminkin päinvastoin. Vaikuttaa siltä, että kosteus- ja

6 Lausunto 6 (7) eivät ratkea markkinavoimien avulla, vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan voimakasta ohjausta. Opastusta pitää kohdentaa nimenomaan kiinteistöjen omistajiin. Kannatamme kiinteistönomistajien tietotaidon kohentamista. Korjausrakentamisen energiamääräysten seurauksena korjausrakentamisesta tulee entistä haastavampaa niin tilaajille kuin palveluntuottajille. Tästä syystä kiinteistön omistajien rakennuttamisosaamisen parantamiseen on selvät perusteet. Maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa siitä, että rakennuksesta tulee terveellinen ja turvallinen. Hankkeeseen ryhtyvällä on oltava edellytykset hankkeen toteuttamiseen ja hänen on käytettävä ammattitaitoista työvoimaa tämän toteuttamiseen. Jos hankeasiakirjoihin jää virhe, tilaaja vastaa lopputuloksesta. Tilaajan tulisikin osata erittäin hyvin rakentamiseen liittyviä asioita saadakseen tilattua hyvän lopputuloksen. Tässäkin korostuu rakennuttamisosaamisen kehittäminen. Rakennushankkeeseen ryhtyvä hankkii tarvittavan osaamisen konsultti- ja urakkasopimuksin, ellei hänellä ole tehtävään soveltuvaa osaamista. Pääsuunnittelijan ja rakennusurakoitsijoiden vastuuta lopputuloksesta pitää lisätä ja lain tulee ohjata siihen, että vastuuta siirtyy tilaajalta myös suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisille. Tässäkin korostuu rakennuttamisosaamisen kehittäminen. Tilaajalla on myötävaikutusvelvollisuus ja palveluntuottajalla selonottovelvollisuus. Palveluntuottajien ehtoihin voidaan vaikuttaa sopimusten ja sopimusehtojen avulla. Tyypillisimpiä sopimusehtoja ovat Konsulttitoiminnan sopimusehdot (KSE 1995) ja Rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 1998). Konsulttitoiminnan sopimusehdot (KSE 2012) on tällä hetkellä uudistyön alla ja lähdössä lausuntokierrokselle. Myös rakennusurakan yleisten sopimusehtojen päivitystarvetta tulisi tarkastella. Yleisten sopimusehtojen rinnalle olisi hyödyllistä laatia sopimusehtojen soveltamisohjeet, jotta niitä osattaisiin tulkita ja käyttää oikein. Yleisten sopimusehtojen tulkinnassa, soveltamisessa ja hyödyntämisessä on paljon ongelmia erityisesti ei-ammattilaisten piirissä. Tästä syystä ohjeiden lisäksi tarvitaan niiden soveltamiskoulutusta. Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaaminen vaatii perusteellista kuntotutkimusta, hyvää korjaussuunnittelua ja tiedonsiirron hallintaa. Keskeisimmät kosteusvaurioita ehkäisevät toimenpiteet ovat suunnittelun ja rakentamisen laadun parantaminen. Rakentamisessa tärkeitä laatutekijöitä ovat

7 Lausunto 7 (7) tekijöiden ammattitaito, asenne ja työn valvonta. Käsitykset rakentamisesta sekä suunnittelu- ja toteutusprosesseista pitää uudistaa. Tämä vaatii myös koulutuksen uudistamista, jossa olisi painotettava alusta lähtien ammattiylpeyteen pohjautuvaa yritteliäisyyttä ja erikoistumista. Kannatamme korjausrakentamiseen liittyvän koulutusrakenteen uudistamista. Tällä hetkellä painopiste on mielestämme liikaa uudisrakentamisessa vaikka korjausrakentamisen arvo on lähes uudisrakentamisen tasoa. Kosteus- ja homevaurioihin liittyvä tutkimus ja seuranta Tutkimusta tulee jatkaa oireiden ja sairauksien aiheuttajien ja syntymekanismien selvittämiseksi ja tutkimus on jatkossa suunnattava ihmisen elinvasteiden tutkimiseen, sillä vain sitä kautta pystytään sairaudet määrittämään ja kehittämään niiden toteamista ja hoitamista. Sisäilman laadun ja rakennusteknistä tutkimista kosteusvaurioituneissa rakennuksissa on edelleen kehitettävä. Käytössä on oltava luotettavat ja validoidut menetelmät, joiden tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat tärkein osa tutkimusta. Tutkimukset ovat merkittäviä tilan käyttäjien terveyden kannalta ja johtopäätökset voivat olla taloudellisesti erittäin merkittäviä. Tutkimuskäytäntöjä on kehitettävä, palveluja tarjoavien osaamista ja laatua tulee valvoa. Tutkijoilta tulee edellyttää pätevyyttä, joka on tarvittaessa osoitettavissa ja sen ajantasaisuutta on seurattava. Tätä varten ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön johdolla opetus- ja kulttuuriministeriöt konsultoiden tulee laatia suunnitelma tilanteen pikaiseksi korjaamiseksi. Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevaa osuutta ollaan parhaillaan muuttamassa. Samalla valmistellaan asumisterveysohjeen muuttamista sosiaalija terveysministeriön asetukseksi. Kannatamme tutkimustoiminnan kehittämistä. Voimavaroja tulisi kohdistaa myös ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten kiinteistön ylläpitokulttuurin tason kohottamiseen ja informaatio-ohjaukseen. Kunnioittavasti, SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Jari Virta Jari Virta kehityspäällikkö, TkT Elina Skarra Elina Skarra lakimies, OTM