HEDETIN TUULIVOIMAHANKE, NÄRPIÖ MELUMALLINNUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja PROKON Wind Energy Finland Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite HEDETIN TUULIVOIMAHANKE, NÄRPIÖ MELUMALLINNUS

2 HEDETIN TUULIVOIMAHANKE, NÄRPIÖ MELUMALLINNUS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Arttu Ruhanen Janne Ristolainen Hedetin tuulivoimapuiston kaavaehdotusvaiheen melumallinnus. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 02/2015 aineistoa. _ Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissa 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT Tuulivoimalatiedot Melulaskenta Maastomalli 4 4. TULOKSET Meluvyöhyke- ja reseptoritulokset Pienitaajuinen melu 5 5. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Melun erityispiirteet ja häiritsevyyskorjaukset Tuulivoiman melutasot verrattuna melun ohjearvoihin Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 7 6. YHTEISMELU VIEREISTEN HANKKEIDEN KANSSA 7 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Melulaskennan lähtötiedot ja tuulivoimaloiden akustiset tiedot Hedetin tuulivoimahankkeen meluvyöhykekartta Hedetin, Björklidenin ja Norrskogenin tuulivoimahankkeiden yhteismeluvyöhykekartta

4 MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Prokon Wind Energy Finland Oy suunnittelee tuulivoimaloiden rakentamista Hedetin alueelle Närpiön kaupungissa. Tässä selvityksessä on mallinnettu Hedetin alueelle suunnitelluista tuulivoimalaitoksista ympäristöön aiheutuvat melutasot osayleiskaavaehdotusta varten. Tämän lisäksi on tarkasteltu yhteismelua viereisten tuulivoimahankkeiden kanssa (PROKON Wind Wind Energy Finalnd Oy:n Björkliden ja EPV Tuulivoima Oy:n Norrskogen). Melutarkasteluja on tehty aiemmin hankkeen YVA-vaiheessa ja kaavaluonnosvaiheessa. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisesti. Koska kyseessä on kaavavaiheen selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa ja immissiopistelaskennoissa käytetty laskentamallia ISO Pienitaajuisen melun laskenta tehtiin YM:n 2/2014 mukaisesti. Työ on tehty PROKON Wind Energy Finland Oy:n toimeksiannosta. Rambollissa kaavahankkeen projektipäällikkönä toimii Ville Yli-Teevahainen. Melumallinnuksen on Rambollissa tehnyt ins.(amk) Arttu Ruhanen. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (voimaantulopäivä ) on annettu tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot. Ohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina, joissa ei huomioida taustamelua. Asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennusalan mukaisessa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa sekä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja valvonnassa. Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvan melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutason eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason L Aeq ) ohjearvoja taulukossa 1 esitetyn mukaisesti. Taulukko 1. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot Ulkomelutason L Aeq päivällä klo 7-22 Ulkomelutason L Aeq yöllä klo 22-7 Pysyvä asetus 45 db 40 db Loma-asutus 45 db 40 db Hoitolaitokset 45 db 40 db Oppilaitokset 45 db - Virkistysalueet 45 db - Leirintäalueet 45 db 40 db Kansallispuistot 40 db 40 db Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tällaista toimintaa harjoitettaessa huomioon otettavista sisämelutasoista säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen tehdään 5 db lisäys, mikäli tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista altistuvalla alueella.

5 MELUMALLINNUS Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissa Sosiaali- ja terveysministeriön annetussa asetuksessa 545/2015 (voimaantulopäivä ) on annettu toimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle (ns. asumisterveysasetus). Asetus korvaa aiemmin käytössä olleen asumisterveysohjeen (STM oppaita 2003:1). Asuinhuoneistojen asuinhuoneisiin (paitsi keittiö ja muut tilat) toimenpiderajoiksi on annettu päiväajan keskiäänitasolle L Aeq db ja yöajan keskiäänitasolle L Aeq db. Selvästi taustamelusta erottuvalle melulle, joka voi aiheuttaa unihäiriötä, on toimenpiderajana nukkumiseen käytettävissä tiloissa yöaikaan (klo 22-7) yhden tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h 25 db. Lisäksi on huomioitava melun erityisominaisuudet eli mahdolliset kapeakaistaisuus- ja impulssimaisuuskorjaukset. Asetus sisältää toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle, jotka on annettu taajuuspainottamattomina tunnin keskiäänitasoina L eq,1h. Taulukko 2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun toimenpiderajat terssikaistoittain (Asumisterveysasetus). Päiväaikana sallitaan 5 db suurempia arvoja. Kaista / Hz L Leq, 1h / db , MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Tuulivoimalatiedot Laitosten sijainti perustuu Hedet osayleiskaavaehdotukseen Mallinnuksessa voimaloiden tyyppinä käytettiin Nordex 131/3000 laitosmallia, jonka napakorkeus on 145 metriä maanpinnasta. Melutiedot ilmenivät hankevastaavan toimittamasta meludokumentista. Laitoksen äänitehotaso (L WA ) on 104,5 db (standard mode) tuulen nopeuden ollessa 7 m/s referenssikorkeudella 10 metriä. Äänitehotaso on ilmoitettu 1/3 oktaavikaistoittain taajuusvälillä Hz tuulen nopeuden arvoille 3-12 m/s ja usealle eri toimintamoodeille meludokumetissa: Technical Report, Third octave sound power levels, Nordex N131/3000 Operational Modes, F008_246_A17_EN, Revision 00, Kokonaismelupäästölle annettu takuu ilmenee maaliskuussa 2014 järjestetyn Vaasa Wind Exchange -tapahtuman Nordexin esityksestä (Nordex Sound Power, Fullfilling noise level requirements in Finland, ). Tuulivoimaloiden tarkemmat akustiset tiedot on esitetty liitteessä 1. Tuulivoimalaitosten koordinaatit on esitetty taulukossa 3, jossa Z-koordinaatti kertoo maaston korkeuden metreissä merenpinnan yläpuolella tuulivoimalan suunnitellulla sijaintipaikalla.

6 MELUMALLINNUS 3 Taulukko 3. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Tunnus X Y Z WEA 1H WEA 2H WEA 3H WEA 4H WEA 5H WEA 6H WEA 7H WEA 8H WEA 9H WEA 10H WEA 11H WEA 12H WEA 13H WEA 14H WEA 15H WEA 16H WEA 17H WEA 18H Melulaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 1 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit. Meluvyöhykelaskenta ja lähimpien altistuvien kohteiden luona tehdyt reseptoripistelaskennat on tehty SoundPlan 7.4 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää ISO melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -ohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Vyöhykelaskennan lisäksi tehtiin reseptoripistelaskentoja (immissiopisteet) asuin- ja lomarakennusten kohdalla, joiden sijoittelussa on huomioitu viereiset Björklidenin ja Norrskogenin tuulivoimahankkeet. Reseptoripisteiden tuloksista käy ilmi tarkat keskiäänitasot (L Aeq ) kyseisten rakennusten kohdalla. Reseptoripisteen korkeutena käytettiin 4 metriä maanpinnasta. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Pienitaajuisen melun ulko- ja sisämelutasoa (L eq ) tarkasteltiin neljässä reseptoripisteessä, jotka kuvaavat eri alueisiin kohdistuvia meluvaikutuksia. Melupäästötietona käytettiin Nordex N131/3000 laitoksesta käytössä olevia (lähdedokumentti esitetty kappaleessa 3.1) 1/3-oktaavikaistatietoja väliltä 20 Hz 200 Hz laitoksen kokonaisäänitehotasolle (L WA ) 104,5 db (standard mode). Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia.

7 MELUMALLINNUS 4 Kuva 1. Reseptoripisteiden sijainnit 3.3 Maastomalli Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan laserkeilausaineistosta tuotetusta Korkeusmalli 2 m -aineistosta, jossa ruutukoko on 2 m x 2 m ja korkeustiedon tarkkuus 0,3 m. Maa- ja vesialueiden absorptio ja heijastukset syötettiin maastomalliin MML:n maastotietokannan rajausten mukaisesti. Kolmiulotteinen maastomalli sisältää siis laskenta-alueen maanpinnan korkeusvaihtelut sekä maan- ja vedenpinnan heijastukset ja absorption. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Ympäristömeluarvioinneissa kasvillisuuden vaikutusta ei kuitenkaan pääsääntöisesti oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutusta melun etenemiseen ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Mikäli tuulivoimalan perustus on 60 metriä korkeammalla kuin asuin- tai lomarakennus (enintään 3 km tuulivoimalasta), tulee yksittäisen asuin- tai lomarakennuksen kohdalla tehtävässä reseptoripistekohtaisessa laskennassa lisätä kyseisen tuulivoimalan melupäästöön 2 db. Hankealueella tuulivoimalan perustusten ja enintään kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero on alle 60 metriä, jolloin melupäästöarvoon ei tehdä korjausta ennen melulaskennan tekemistä.

8 MELUMALLINNUS 5 4. TULOKSET Mallinnuksen tulokset pätevät selvityksessä käytetyllä laitosmallilla ja sen melupäästöllä sekä muilla suunnittelutiedoilla. Mikäli rakennettavan tuulivoimalaitoksen melupäästö on nyt tarkasteltua suurempi tai sijainti tai napakorkeus muuttuvat merkittävästi, tulee mallinnus ja meluvaikutusten arviointi päivittää. 4.1 Meluvyöhyke- ja reseptoritulokset Hedetin tuulivoimala-alueen meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteessä 2. Kaikki asuin- ja lomarakennukset jäävät 40 db melualueen ulkopuolelle. Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulivoimalaitokset tuottavat suurimman mahdollisen melupäästön koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päiväja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen ja laskennassa tuulen oletetaan olevan myötätuuli kaikkiin suuntiin. Taulukossa 4 on esitetty mallinnetut melutasot kuvassa 1 esitetyissä reseptoripisteissä. Myös reseptoripistelaskennat on tehty myötätuuliolosuhteessa ja suurimmalla melupäästöllä, jolloin melun leviäminen reseptoripisteen suuntaan on otollisinta. Taulukko 4. Hedetin hankkeen keskiäänitasot reseptoripisteissä Reseptori L Aeq, db 1 20,7 2 31,5 3 33,3 4 33,5 5 15,9 6 27,4 4.2 Pienitaajuinen melu Asumisterveysasetuksessa 545/2015 on annettu toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle. Pienitaajuisen melun tasot terssikaistoittain laskettiin neljään reseptoripisteeseen, joiden tulokset on esitetty kuvassa 2 ja liitteen 1 taulukossa. Reseptoripisteessä 1 ulkomelutaso alittaa kaikilla taajuuskaistoilla sisämelurajat. Reseptoripisteissä 2-4 jo ulkomelutasot ovat Hz:n ja Hz:n välisillä terssikaistoilla alle yöajan sisämelurajojen. Näissä pisteissä rakennusten ulkovaipan vaadittavat äänitasoerot L ovat 0-2 db terssikaistoilla Hz Hedet, pienitaajuinen melu L eq, db , Taajuuskaista, Hz Reseptori 1, Ulkomelu Reseptori 1, Sisämelu Reseptori 2, Ulkomelu Reseptori 2, Sisämelu Reseptori 3, Ulkomelu Reseptori 3, Sisämelu Reseptori 4, ulkomelu Reseptori 4, Sisämelu Asumisterveysasetus, Sisämelu Kuva 2. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä

9 MELUMALLINNUS 6 Asumisterveysasetuksen mukaan päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä noin 5 db suurempia arvoja kuin yöaikana, joten jo ulkomelutasot jäävät päiväaikana toimenpiderajojen alapuolelle kaikkien taajuuskaistojen osalta kaikissa reseptoripisteissä. DSO menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Koska tuulivoimaloiden ympäristössä on loma-asuntoja, voi DSO menetelmän mukainen ääneneristävyys hieman yliarvioida eristävyyttä joillakin taajuuskaistoilla. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat terssikohtaiset melutasot toimenpiderajat selvästi kaikissa reseptoripisteissä. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun raja-arvojen alle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pienitaajuinen melu alittaa toimenpiderajat myös kauempana tuulivoimalaitosta, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. 5. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Melun erityispiirteet ja häiritsevyyskorjaukset Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelutasoista ei mallinnusvaiheessa edellytetä korjauksia tai kannanottoa mahdollisesta impulssimaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta. Mahdollinen häiritsevyyskorjaus +5 db tehdään valvonnan yhteydessä tehtävään mittaustulokseen, mikäli melun todetaan olevan kapeakaistaista ja/tai impulssimaista. Impulssimaisuuden ja kapeakaistaisuuden määrittäminen mittaustuloksesta tehdään YM:n ohjeessa Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa 4/2014 esitetyn mukaisesti. Asetus ei sisällä korjausta merkityksellisestä sykinnästä (EAM, Excess amplitude modulation), koska sen määrittämiseen ei ole standardisoitua menetelmää. Tavanomainen tuulivoimalan äänitason vaihtelu (NAM, Normal amplitude modulation) on osa tuulivoimalaitoksen toimintaa ja sisältyy ohjearvoihin. Nordex N131/3000 laitosmalli ei käytettävissä olevan taajuusjakauman mukaan aiheuta kapeakaistaista melua. 5.2 Tuulivoiman melutasot verrattuna melun ohjearvoihin YM:n mallinnusohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreja ja käyttäen valmistajan takaamia melupäästöarvoja (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Tässä mallinnuksessa on käytetty valmistajan takaamaa arvoa. Ulkomelutaso alittaa molempien hankealueiden ympäristössä kaikkien asuin- ja lomarakennusten kohdalla Valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 ulkomelun päiväajan ohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db. Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveysasetuksessa 545/2015 annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja. Ulkomelun ohjearvoilla pyritään varmistamaan sisämelun osalta arvojen täyttyminen. Käytännöllisesti katsoen kaikki tavanomaiset rakenteet täyttävät vähintään 20 db:n eristävyysvaatimuksen (RIL Ääneneristyksen toteuttaminen). Tuulivoimamelun ollessa ohjearvojen puitteissa, tulee eristävyysvaatimukseksi 15 db (= 1107/2015 ulkomelun yöajan ohjearvo L Aeq db 545/2015 sisämelun toimenpideraja L Aeq 1h 25 db). Tämän perusteella myös 545/2015 sisämelun rajat alittuvat ympäristön rakennusten kohdalla.

10 MELUMALLINNUS Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea voimalan saavuttaessa tietyn tuulen nopeuden. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan on erittäin voimakasta. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta. Kuva 3. Tuuliruusu hankealueelta Suomen Tuuliatlaksesta Mallinnuksessa oletetaan olevan myötätuuli tuulivoimaloista kaikkiin ilmansuuntiin. Koska alueen vallitseva tuulensuunta on lounaan ja etelän suunnasta, toteutuu mallinnuksen mukainen melutaso useimmin hankealueen pohjois- ja koillispuolella. Vastaavasti etelä- ja lounaispuolella mallinnusten mukaisten melutasojen ajallinen esiintyvyys vuoden aikana on vähäisempää. 6. YHTEISMELU VIEREISTEN HANKKEIDEN KANSSA Yhteismelua tarkasteltiin Hedetin hankkeen viereisten Björklidenin tuulivoimahankkeen ja Norrskogenin tuulivoimahankkeen kanssa. Norrskogenin hankkeen (EPV Tuulivoima Oy) tuulivoimalaitosten sijoittelu perustuu 17 voimalaitoksen osalta rakennuslupavaiheen layoutiin ja laitosmallitietoihin ja 11 voimalaitoksen osalta hyväksyttyyn osayleiskaavaan. Rakennuslupien mukaisten tuulivoimalaitosten napakorkeus oli 144 m ja äänitehotaso L WA 105,9 db. Osayleiskaavan mukaisten tuulivoimalaitosten napakorkeus oli 140 m ja äänitehotaso L WA 108,0 db. Björklidenin hankkeen (PROKON Wind Energy Finland Oy) mallinnus tehtiin vastaavalla laitosmallilla kuin tämä Hedetin melumallinnus. Eli voimalamallina käytettiin tuulivoimalaitosta, jonka äänitehotaso L WA on 104,5 db ja napakorkeus 145 m. Björklidenin tarkemmat melutiedot ja tulokset ilmenevät Rambollin laatimasta meluraportista (PROKON Wind Energy Finland Oy, Björklidenin tuulivoimahanke, melumallinnus, /Ramboll). Mallinnusten mukainen yhteismelukartta on esitetty liitteessä 3 ja kuvan 1 mukaisiin reseptoreihin tehtyjen laskentojen tulokset taulukossa 5.

11 MELUMALLINNUS 8 Taulukko 5. Hedetin, Björklidenin ja Norrskogenin hankkeiden yhteismelutasot reseptoripisteissä Reseptori L Aeq, db 1 33,6 2 36,7 3 35,8 4 33,7 5 35,1 6 32,2 Yhteismallinnuksessa melutasot jäävät alle yöajan ohjearvon 40 db:n Hedetin hankkeen ympäristössä. Mallinnuksissa tuulen oletetaan olevan myötäinen kaikkiin ilmansuuntiin. Täten yhteismallinnuksen mukaisia melutasoja ei voi käytännössä esiintyä kaikkialla ympäristössä mallinnuksen kaltaisina summavaikutuksina. Hankealueiden laitamilla melutasot voivat summautua mallinnuksen mukaisina. Hankealueiden välissä olevilla alueilla melutasot eivät suoraan summaudu keskenään, mutta melun esiintymisen kokonaisaika kasvaa. Tämä johtuu siitä, että usean hankkeen sijoittuessa eri puolille altistuvaa kohdetta on todennäköisempää, että jonkin hankkeen tuulivoimalaitosten ääni on kuultavissa. Björklidenin ja Hedetin hankkeiden pienitaajuista melua tarkasteltiin yhteislaskennalla neljässä reseptoripisteessä, joiden tulokset on esitetty kuvassa 4. Hankekohtaiset tasot ilmenevät hankkeiden meluraporteista. Norrskogenin hankkeesta ei ollut käytettävissä terssikaistatietoja melupäästöstä. L eq, db Hedet-Björkliden, pienitaajuinen melu , Taajuuskaista, Hz Reseptori 1, Ulkomelu Reseptori 1, Sisämelu Reseptori 2, Ulkomelu Reseptori 2, Sisämelu Reseptori 3, Ulkomelu Reseptori 3, Sisämelu Reseptori 4, ulkomelu Reseptori 4, Sisämelu Asumisterveysasetus, Sisämelu Kuva 4. Björklidenin ja Hedetin hankkeiden pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä Lahdessa 22. päivänä huhtikuuta 2016 RAMBOLL FINLAND OY Arttu Ruhanen Projektipäällikkö Janne Ristolainen Projektipäällikkö

12 LIITE 1 (1/3) Laatija: Arttu Ruhanen, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: Hankevastaava: Hankealue: PROKON Wind Energy Finland Oy Hedet, Närpiö Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: Mallinnusmenetelmä: SoundPlan 7.4 ISO Tuulivoimaloiden perustiedot ja akustiset tiedot Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Nordex N131/ Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: 3 MW 145 m 131 m Tornin tyyppi: - Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Kyllä Pyörimisnopeus: Kyllä Lisätieto vaimennusmoodeista: Mode Max L WA Ei Ei ilmoitettu Suurin äänitehotaso L WA : Ei Ei ilmoitettu 1 104,0 db 2 103,5 db 3 103,0 db 4 102,5 db 5 102,0 db 6 100,5 db 104,5 db (standard mode) Takuuarvo 7 100,0 db Taajuusjakauma 1/3-oktaaveittain suurimmalla kokonaisäänitehotasolla (standard mode): Tuulennopeus 10 m korkeudella 7 m/s L WA. db , kok Taajuuskaista, Hz

13 LIITE 1 (2/3) Äänitehotaso tuulennopeuden funktiona (standard mode, taatut arvot): Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei ilmoitettu Ei ilmoitettu Ei ilmoitettu Laskennan lähtötiedot Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 20*20 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: MML, Korkeusmalli 2 m 2 m 0,3 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Kyllä Ei Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: - Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu

14 LIITE 1 (3/3) Pienitaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pienitaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) Res 1 Res 2 Res 3 Res 4 Hz L Leq, db L Leq, db L Leq, db L Leq, db ,

15 Bilaga/Liite 2

16 Bilaga/Liite 3