TUULIVOIMAHANKE, RAAHE MELUMALLINNUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Raahen Tuulivoima Consulting Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite TUULIVOIMAHANKE, RAAHE MELUMALLINNUS

2 TUULIVOIMAHANKE, RAAHE MELUMALLINNUS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Veli-Matti Yli-Kätkä Janne Ristolainen Meluselvitys tuulivoimalaitoshankkeen ympäristölupaharkintaa varten Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 12/2013 aineistoa. _ Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli Laskentamallin epävarmuus Melulaskenta Maastomalli Tuulivoimalatiedot Häiritsevyyskorjaukset 5 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mallinnuksen tulokset Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 6 LIITTEET Liite 1 Meluvyöhykekartta

4 MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Raahen Tuulivoima Consulting Oy suunnittelee Raaheen neljän tuulivoimalan rakentamista. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot niiden ympäristössä. Meluselvitys on tehty liitteeksi ympäristölupahakemukseen. Melumallinnus tehtiin VTT:n Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Kyseessä on ympäristölupavaiheen selvitys, joten mallinnuksessa käytetty laskentamalli oli ISO Työ on tehty Raahen Tuulivoima Consulting Oy:n toimeksiannosta ja siitä on Rambollissa vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt nuorempi suunnittelija DI Veli-Matti Yli-Kätkä. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)

5 MELUMALLINNUS 2 Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu ) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Taulukko 3. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L eq, 1h / db ,

6 MELUMALLINNUS 3 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön meluasiantuntija Ari Saarinen on lausunut amplitudimodulaation häiritsevyyskorjauksesta seuraavaa (sähköposti A. Saarinen L. Kosonen ): Amplitudimodulaatioon eli sykintään sovellettava sanktiomenettely perustuu ylisykintään (excess amplitude modulation), joka lisää melun häiritsevyyttä altistuvassa kohteessa. Tarkoitus on, että voimalan valmistaja melupäästön takuuarvossa huomioi asian. Lisäystä ei tehdä automaattisesti. Amplitudimodulaation voimakkuus on mahdollista selvittää jälkikäteen tehtävissä mittauksissa, joten myös toiminnanharjoittajalla on vastuu ja syy edellyttää valmistajan antavan luotettavat ja riittävät tiedot melupäästöstä. YM ohjeistus ei siis edellytä lähtökohtaisesti sitä, että sanktiomenettelyä sovelletaan amplitudimodulaation osalta kaikkiin tuulivoimaloihin. Ohjeistus edellyttää, että valmistaja ottaa melupäästön takuuarvossa asian huomioon ja toiminnanharjoittaja huomioi YSL 5 :n velvoitteet. Ympäristönsuojelulaki (86/2000, YSL) nostaa ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin sekä varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteet keskeisiksi ja edellyttää toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta toimintansa ympäristövaikutuksista (5 ). 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää Nord2000 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet sekä säätiedot. Nord2000-laskentamallin on todettu soveltuvan aiemmin käytettyjä laskentamalleja (esim. Pohjoismainen yleinen melulaskentamalli vuodelta 1982 sekä ISO 9613 teollisuusmelun laskentamalli vuodelta 1993) paremmin tuulivoimalaitosten melun mallintamiseen erilaisissa sääolosuhteissa merialueella sekä maa-alueilla (Di Napoli 2007). Nord2000 laskentamallissa äänenpainetaso tiettyyn laskentapisteeseen voidaan laskea oktaavikaistoittain tai 1/3 oktaavikaistoittain välillä 25 Hz ja 10 khz. Nord2000 laskentamalliin liittyvät laskentamallin kuvaukset on löydettävissä DELTA:n wwwsivuilta osoitteesta: equency+noise/nord2000+reports+from+delta.page? Nord2000 -laskentamallin yleiskuvaus on esitetty raportissa 1719/01 (Nordic Environmental Noise Prediction Methods, Nord 2000, Summary Raport; DELTA , revised ). Tarkempaa tietoa laskentamallista saa projektiraporteista AV 1849/00 (Nord2000. Comprehensive Outdoor Sound Propagation Model. Part 1: Propagation in an Atmosphere without Significant Refraction; , revised ) ja AV 1851/00 (Nord2000. Comprehensive Outdoor Sound Propagation Model. Part 2: Propagation in an Atmosphere with Refraction; , revised ). Laskentamallin täydellinen kuvaus esitetään raportissa AV 1106/07 (Proposal for Nordtest Method: Nord2000 Prediction of Outdoor Sound Propagation; , revised ). 3.2 Laskentamallin epävarmuus Laskentamallin epävarmuus on noin ±2 db, kun melulähteen ja laskentapisteen välinen etäisyys on maksimissaan 1500 metriä. Nord2000 laskentamallin käyttäminen tuulivoimalamelun laskennassa on validoitu vuonna Epävarmuus on määritetty selvityksessä standardipoikkeamana.

7 MELUMALLINNUS 4 Raportti Nord2000 laskentamallin vertailumittaukset tuulivoiman melulaskennan osalta on esitetty raportissa "Validation of the Nord2000 propagation model for use on wind turbine noise; DELTA " ja joka on löydettävissä www-osoitteesta: frequency+noise/noise+and+energy+optimization+of+wind+farms.page 3.3 Melulaskenta Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Laskennoissa käytettiin tuulennopeutta 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. 8 m/s tuulennopeus on ns. "referenssituulennopeus", jota käytetään yleisesti tuulivoiman yhteydessä. L MW -voimalan mallinnus tehtiin myös tuulennopeudella 11 m/s, koska laitokselle ilmoitettu suurin äänitehotaso saavutetaan vasta kyseisellä tuulennopeuden arvolla. Mallinnusohjelma laskee tuulennopeuden voimalaitosten napakorkeudella logaritmisen tuulennopeusprofiilin mukaisesti. Taulukko 4. Tuulivoimamelun laskennassa käytetyt parametrit Laskentamalli Laskentaverkko Laskentaetäisyys Heijastusten lukumäärä 3 Maanpinnan absorptio (Representative flow resistivity σ) Ilman absorptio Sääolosuhteet Tuuli Nord x 50 m välein 2 m korkeudella pinnasta vyöhykelaskennassa max 5000 m melulähteestä - maanpinta 200 knsm -4 (impedanssiluokka D, akustisesti pehmeä) - vesialueet knsm -4 (impedanssiluokka G, akustisesti kova) standardin ISO 9316 mukainen - ilmanpaine 1013,25 mbar - suhteellinen kosteus 70 % - lämpötila 15 C - 8 m/s 10 m korkeudella maanpinnasta Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. 3.4 Maastomalli ja rakennustiedot Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan laserkeilausaineistosta tuotetusta aineistosta, jossa ruutukoko on 2 m x 2 m ja korkeustiedon tarkkuus 0,3 metriä. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Myöskään laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutus melun etenemiseen oikein ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Melukartoissa esitetyt rakennusten käyttötiedot on hankittu samasta lähteestä kuin maastomalli eli Maanmittauslaitoksen aineostosta. Tilaajalta (Marko Säly / Raahen Tuulivoima Consulting Oy) saadun tiedon mukaan tuulivoimalaitoksia lähinnä sijaitseva asuinkiinteistö (Takalo) ei ole vakituisessa asuinkäytössä ja hankealuetta lähimpien loma-asunnoiksi merkittyjen kohteiden kanssa on tehty hanketta koskien sopimus. 3.5 Tuulivoimalatiedot Melutarkastelut tehtiin tilaajan toimittamilla tuulivoimalaitosten sijaintitiedoilla. Tuulivoimalamallina on käytetty Lagerweyn L MW voimalaa. Valmistajan ilmoituksen mukaan voimalan A-painotettu äänitehotaso L WA on 106 db, kun tuulennopeus on 11 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta ja L WA 105 db tuulennopeudella 8 m/s. Melupäästöarvot saatiin Alankomaissa voimalatyypille tehdyistä mittaustuloksista. Valmistajan toimittamissa asiakirjoissa oli ilmoitettu vain voimalan tuottama kokonaisäänitehotaso eri tuulennopeuksilla. Voimalan tuulennopeuden mukaan muuttuva äänitehotaso on esitetty kuvassa 1. Voimalan taajuusspektri saatiin melumittausasiakirjan mittaustulosten kuvaajasta. Kuvaajassa näkyvän spektrin lisättiin mittausetäisyydellä vaikuttanut ilmakehän ääniabsorptio. Saadut melupäästötiedot syötettiin melumalliin

8 MELUMALLINNUS 5 oktaavikaistoittain 63 Hz 8 khz edellä kuvatulla tavalla lasketun voimalan taajuusjakauman mukaisesti. Mallinnuksissa käytetty voimalaitosten napakorkeus oli 99 metriä. Tuulivoimalaitoksen äänitehotaso muuttuu tuulennopeuden muuttuessa, joka vaikuttaa merkittävästi alhaisemmilla tuulennopeuksilla ympäristössä havaittavaan melutasoon. Äänitehotaso L WA, db Tuulennopeus referenssikorkeudella 10 m, m/s Kuva 1. Lagerweyn L MW voimalan äänitehotaso tuulennopeuden mukaan (valmistajan ilmoitus) Valmistajan mukaan ellei melupäästön takuuarvoja saavuteta tietyllä tuulennopeudella, voidaan voimalan kierrosnopeutta rajoittaa ja säätää roottorin lapakulmia siten, että takuuarvoihin päästään. Melun tuoton rajoittaminen vaikuttaa myös sähkön tuottoon. Mallinnuksessa käytettyjen voimalaitosten koordinaatit on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ERS-TM35FIN) Tunnus I P Häiritsevyyskorjaukset Tuulivoimalaitosten valmistajien standardin IEC mukaan määritetyissä melutiedoissa ei oteta kantaa laitoksen tuottaman melun amplitudimoduloituneisuuteen. Tuulivoimalaitosvalmistajat antavat melun kapeakaistaisuudelle ja impulssimaisuudelle tavanomaisesti takuun vain laitoksen lähietäisyydellä. Selvityksissä tutkittu voimalaitosmalli ei valmistajan ilmoitusten mukaan tuota merkittävästi kapeakaistaista melua. Tuulivoimaloiden tapauksissa kapeakaistaisen melun lähteenä on useimmiten vaihteisto, koneisto tai esimerkiksi jäähdytin. Tämän melun osuus tuulivoimalaitoksen kokonaismelupäästöistä on varsin pieni. Pääosa tuulivoimalaitoksen melusta on laajakaistaista aerodynaamista melua, joka on lähtöisin voimalan lavoista. 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Mallinnuksen tulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteessä 1. Melukuvaan on merkitty asuin- ja lomarakennukset värikoodein Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen pohjalta. Melukuvissa on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Meluvyöhykkeet ovat ohjearvoihin verrannollisia keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan 11 m/s. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja

9 MELUMALLINNUS 6 todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen. VTT:n raportissa (VTT-R ) esitetyn mukaisesti ympäristölupavaiheen melumallinnuksessa äänen etenemiseen liittyvät parametrit on valittu sijoituspaikalla vallitsevien todellisten olosuhteiden mukaisesti. Melun kapeakaistaisuudelle, impulssimaisuudelle ja amplitudimodulaatioominaisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain sellaisissa tapauksissa, joissa joku tai jotkut näistä esiintyvät valmistajan ilmoittamina äänitehon määrityspisteessä tai altistuvassa kohteessa. Koska nykyiset tuulivoimalaitokset eivät aiheuta merkittävää kapeakaistaista melua ja kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, ei tuulivoimamelun arvioida olevan kapeakaistaista tarkastelluilla (satojen metrien) etäisyyksillä. 4.2 Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten melutasot alittavat VNp 993/1992 mukaiset päivä- ja yöajan ohjearvot vakituisen asutuksen kohdalla. Lähimpien loma-asuntojen kohdalla melutaso ylittää yöajan ohjearvon, mutta ovat päiväajan ohjearvon alapuolella. 4.3 Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin Melutaso on kaikkien vakituisten asuintalojen kohdalla alle Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db. Yöajan suunnitteluohjearvoon 40 db verrattuna melutaso hankealueen ympäristön asuinalueilla on pääosin alle yöajan suunnitteluohjearvon. Mallinnuksen mukaan melutaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon yhden yksittäisen asuintalon (Takalo) kohdalla. Tilaajalta saadun tiedon mukaan tämä asuinkiinteistö ei ole vakituisessa asuinkäytössä. Hankealueen ympäristössä ei ole loma-asumiseen käytettäviä alueita. Mallinnuksen mukaan melutaso on hankealueen ympäristön yksittäisten loma-asunnoiksi merkittyjen rakennusten kohdalla yli päiväajan suunnitteluohjearvon 40 db sekä yli yöajan suunnitteluohjearvon 35 db. Tilaajalta saadun tiedon mukaan edellä mainittujen loma-asunnoiksi merkittyjen kohteiden kanssa on tehty hanketta koskien sopimus. 4.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-11 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin voimakas, että voimalan äänitehotaso on maksimissaan koko tarkastelujakson ajan. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta.

10 MELUMALLINNUS 7 Kuva 2. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta Hietapuron tuulipuiston kohdalta Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella. Myös länsi- ja etelätuulet ovat kuvan 2 tuuliruusun perusteella yleisiä. Hankealueen etelä- ja länsipuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on harvinaisempaa. Lahdessa 13. päivänä joulukuuta 2013 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Veli-Matti Yli-Kätkä nuorempi suunnittelija

11