PURNUVUOREN TUULI- VOIMAHANKE, HARTOLA MELUMALLINNUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Ilmatar Hartola Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite PURNUVUOREN TUULI- VOIMAHANKE, HARTOLA MELUMALLINNUS

2 PURNUVUOREN TUULIVOIMAHANKE, HARTOLA MELUMALLINNUS Päivämäärä Laatija Veli-Matti Yli-Kätkä Tarkastaja Arttu Ruhanen Kuvaus Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutoksen taustaaineistoksi laadittu meluselvitys. Kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa yhden tuulivoimalaitoksen rakentaminen Purnuvuorelle. Päivitetty selvitys (aik. versiot ja ) Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T

3 MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHDE 1 3. MELUN OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 4. TUULIVOIMALAITOSTEN MELUN ERITYISPIIRTEITÄ Vaikutusmekanismit Tuuliolosuhteiden vaikutus äänen havaittavuuteen Tuulivoimalaitosten meluvaikutusten lieventämismahdollisuuksia 4 5. MELUMALLINNUS Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli Laskentamallin epävarmuus Melulaskenta Laskennan lähtötiedot Häiritsevyyskorjaukset 6 6. TULOKSET JA VERTAILU OHJEARVOIHIN Mallinnustulokset Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 7 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Meluvyöhykkeet, laitosvaihtoehto 1, lähtömelutaso L WA 104 db Meluvyöhykkeet, laitosvaihtoehto 2, lähtömelutaso L WA 100 db

4 MELUMALLINNUS 1 1. JOHDANTO Ilmatar Hartola Oy on suunnitellut yhden tuulivoimalaitoksen sijoittamista Hartolan kunnan Purnuvuoren alueelle ja tähän liittyen kunta on käynnistänyt ranta-asemakaavan muutoksen (Kaavaehdotus III). Työssä on mallinnettu tuulivoimalaitoksen aiheuttamat melutasot ympäristössä. Melutasot mallinnettiin kahdella voimalaitoksen äänitehotasolla. Suurempi äänitehotaso (L WA 104 db) kuvaa tilannetta, jossa esimerkkivoimalaitoksen melutasoa ei ole pienennetty käyttöasetuksilla. Pienempi äänitehotaso kuvaa tilannetta, jossa esimerkkivoimalaitoksen melutasoa on käyttöasetuksilla pienennetty tasoon L WA 100 db. Lopullista päätöstä rakennettavasta voimalaitosmallista tai edes laitosvalmistajasta ei ole tehty. Melumallinnus tehtiin VTT:n Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan -raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Kyseessä on kaavavaiheen selvitys, joten meluvyöhykkeiden laskennassa käytettiin ISO laskentamallia. Työ on tehty Ilmatar Hartola Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä toimi Mikko Toivanen. Meluselvityksen laadinnasta on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen on tehnyt ins.(amk) Arttu Ruhanen ja raportoinnissa on avustanut DI Veli-Matti Yli-Kätkä. 2. KOHDE Hankealue sijaitsee Hartolan kunnan pohjoisosassa. Tuulivoimalaitoksen lähimmät vakituiset asuintalot sijaitsevat noin 700 metriä laitoksesta lounaaseen. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat noin 600 metrin päässä voimalasta Madeveden (580 m), Purnujärven (590 m) ja Kaitueen (620 m) rannoilla. hankealue Kuva 1. Hankealueen sijainti

5 MELUMALLINNUS 2 3. MELUN OHJEARVOT 3.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) 3.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: "Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot.

6 MELUMALLINNUS 3 Taulukko 2. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä 45 db 40 db alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, 40 db 35 db leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Taulukko 3. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L eq, 1h / db , Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön meluasiantuntija Ari Saarinen on lausunut amplitudimodulaation häiritsevyyskorjauksesta seuraavaa (sähköposti A. Saarinen L. Kosonen ): Amplitudimodulaatioon eli sykintään sovellettava sanktiomenettely perustuu ylisykintään (excess amplitude modulation), joka lisää melun häiritsevyyttä altistuvassa kohteessa. Tarkoitus on, että voimalan valmistaja melupäästön takuuarvossa huomioi asian. Lisäystä ei tehdä automaattisesti. Amplitudimodulaation voimakkuus on mahdollista selvittää jälkikäteen tehtävissä mittauksissa, joten myös toiminnanharjoittajalla on vastuu ja syy edellyttää valmistajan antavan luotettavat ja riittävät tiedot melupäästöstä. YM ohjeistus ei siis edellytä lähtökohtaisesti sitä, että sanktiomenettelyä sovelletaan amplitudimodulaation osalta kaikkiin tuulivoimaloihin. Ohjeistus edellyttää, että valmistaja ottaa melupäästön takuuarvossa asian huomioon ja toiminnanharjoittaja huomioi YSL 5 :n velvoitteet. Ympäristönsuojelulaki (86/2000, YSL) nostaa ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin sekä varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteet keskeisiksi ja edellyttää toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta toimintansa ympäristövaikutuksista (5 ).

7 MELUMALLINNUS 4 4. TUULIVOIMALAITOSTEN MELUN ERITYISPIIRTEITÄ 4.1 Vaikutusmekanismit Tuulivoimaloiden käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta (noin Hz) lapojen aerodynaamisesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmista sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien meluista (mm. vaihteisto, generaattori sekä jäähdytysjärjestelmät). Näistä aerodynaaminen melu on hallitsevin lapojen suuren vaikutuspinta-alan ja jaksollisen ns. amplitudimoduloituneen (sykkivää, äänen voimakkuus vaihtelee jaksollisesti), minkä on useassa tutkimuksessa havaittu muuten vähämeluisessa tilanteessa vaikuttavan melun häiritsevyyteen. Koska äänilähde sijaitsee korkealla, leviää melu laajemmalle kuin matalalla sijaitsevan äänilähteen melu. (Di Napoli 2007) Ihmisen kuuloalue ulottuu tyypillisesti noin 20 Hz Hz taajuusalueelle ja herkin kuuloalue on taajuusalueella Hz. Pientaajuiseksi ääneksi luokitellaan yleensä alle 200 Hz taajuusalueen äänet ja infraääneksi alle 20 Hz äänet. Kuulon herkkyys vähenee kuuloalueen ylä- ja alapäässä, mistä johtuu, että pientaajuiset äänet lähellä kuuloalueen alarajaa havaitaan vasta varsin kovalla äänenvoimakkuudella. Pientaajuista ääntä (mukaan lukien infraääni) on lähes kaikissa kuunteluympäristöissä ja sen lähteitä ovat mm. koneet ja laitteet (moottorit, pumput ym.), liikenne sekä tuuli, ukkonen, aallot ym. luonnon äänilähteet. Tuulivoimalaitoksen melu painottuu pienille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todettu ns. downwindlaitoksia lukuun ottamatta olevan samaa luokkaa taustalähteiden kanssa muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Tuulivoimalaitosten melun on todettu olevan häiritsevää alhaisemmilla äänitasoilla kuin esim. liikennemelun. Tuulivoimalaitoksen melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen aiheuttaman äänitason lisäksi esim. tuulen ja alueen muun toiminnan aiheuttaman taustaäänten peittovaikutus, tuulivoimalaitosten näkyvyys maisemassa ja kuulijan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan häiritsevyys nousee voimakkaammin, kun tuulivoimalaitoksen aiheuttama äänitaso ylittää L Aeq db. 4.2 Tuuliolosuhteiden vaikutus äänen havaittavuuteen Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus (amplitudimodulaatio). Tietyissä olosuhteissa (erityinen pystysuuntainen tuuliprofiili, lehdettömät puut) taustamelu havaintopisteessä saattaa olla niin alhainen, että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Tällainen tilanne syntyy mm., kun tuulen nopeus on lähellä maanpintaa alhainen tai tyyni ja voimistuu merkittävästi korkeuden kasvaessa (tilanne esiintyy etenkin yöaikaan). Toisenlaisissa olosuhteissa taas voimakaskin tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen humina puissa, maa- ja metsätalouskoneiden ääni, liikenne ym.) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. Tästä syystä tuulivoimalaitoksen melun havaittavuus riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä. Tuuliolosuhteet vaikuttavat taustaäänen lisäksi myös tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Äänitehon riippuvuus tuulennopeudesta vaihtelee jonkin verran eri voimalaitosmalleilla, mutta pääsääntöisesti voimalaitoksen melu lisääntyy tuulennopeuden kasvaessa. Meluntuotto ei kuitenkaan kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy yleensä noin 8-11 m/s tuulennopeudella. Vastaavasti hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. 4.3 Tuulivoimalaitosten meluvaikutusten lieventämismahdollisuuksia Hankkeen meluvaikutukset riippuvat lopullisesti valittavasta tuulivoimalaitosmallista. Saman kokoluokan sisälläkin eri voimalaitosmalleilla on eroa paitsi äänitehotasoissa, myös äänitehotason riippuvuudessa tuulennopeudesta sekä äänen taajuusjakaumassa. Hankkeen tässä vaiheessa lopullista päätöstä valittavasta tuulivoimalaitosmallista ei ole vielä tehty. Paitsi laitevalinnoilla, myös tuulivoimalaitoksen toiminnan säätelyllä voidaan vaikuttaa tuulivoimalaitosten melutasoihin. Erityisen häiritsevissä olosuhteissa tuulivoimalaitoksia voidaan pysäyttää esimerkiksi melu- tai välkkymisvaikutusten pienentämiseksi. Lisäksi moni laitevalmistaja tarjoaa mahdollisuutta melutasojen alentamiseen ns. hiljaisempien käyttöasetusten avulla. Tällöin

8 MELUMALLINNUS 5 voimalaitosten käyntiääntä voidaan alentaa laitosvalmistajien ilmoituksen mukaan jopa 3-6 db. Hiljaisemmat käyttöasetukset vaikuttavat melun lisäksi myös voimalaitoksen sähköntuottoon. 5. MELUMALLINNUS 5.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. ISO mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. 5.2 Laskentamallin epävarmuus Laskentaepävarmuudeksi laajakaistaiselle melulle on kohtuullisessa myötätuulitilanteessa annettu m laskentaetäisyyksillä ±3 db. Arvo on ilmoitettu tilanteessa, jossa lähteen maksimikorkeus on 30 metriä maanpinnan yläpuolella. 5.3 Melulaskenta Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. VTT:n ehdotuksen (raportti VTT-R ) mukaisessa melumallinnuksessa ympäröivän vesialueen ja maaston pinnanlaatu ja -muoto huomioidaan melumallinnuksessa. Tässä tapauksessa tuulivoimala sijaitsee kummulla, sillä hankealueen korkeuserot ovat yli 40 metriä. Näin ollen maanpinnalle käytetään maaperän vaikutuskerrointa G = 0 ja vesialueille myös kerrointa G = 0. Taulukko 4. Tuulivoimamelun meluvyöhykelaskennassa käytetyt parametrit Laskentamalli ISO Laskentaverkko Laskentaetäisyys Heijastusten lukumäärä 3 Maanpinnan absorptio (maaperän vaikutuskerroin G) Ilman absorptio Sääolosuhteet 50 x 50 m välein 4 m korkeudella pinnasta max 5000 m melulähteestä - maaperän vaikutuskerroin maa-alueella 0 (akustisesti kova) - vaikutuskerroin vesialueella 0 (akustisesti kova) standardin ISO mukainen - ilmanpaine 1013,25 mbar - suhteellinen kosteus 70 % - lämpötila 15 C - meteorologinen korjaus = 0 db (neutraali stabiili sääolosuhde) Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. 5.4 Laskennan lähtötiedot Maastomalli laadittiin Maanmittauslaitoksen numeerisen aineiston pohjalta, jossa korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Myöskään laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutus melun etenemiseen oikein ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Tuulivoimalaitoksen osalta lähtötietoina käytettiin tilaajan toimittamia laitosten teknisiä tietoja. Laitosten tekniset tiedot ovat: Laitosvaihtoehto 1 L WA 104 db (8 m/s 10 m korkeudella), napakorkeus 120 metriä Laitosvaihtoehto 2 L WA 100 db (8 m/s 10 m korkeudella), napakorkeus 120 metriä

9 MELUMALLINNUS 6 Äänen spektrinä käytettiin useiden erityyppisten laitosten tiedoista laskettuja keskimääräisiä arvoja. Laitoksen suunniteltu sijainti mallinnettiin tilaajan toimittaman tiedon perusteella. Sijaintipaikan koordinaatit on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Tuulivoimalan koordinaatit KKJ3 ETRS-TM35FIN Voimala N / lat E / lon N / lat E / lon , ,025 Tuulivoimalaitoksen äänitehotaso muuttuu tuulennopeuden muuttuessa, joka vaikuttaa merkittävästi alhaisemmilla tuulennopeuksilla ympäristössä havaittavaan melutasoon. Kuvassa 2 on esitetty muutamien voimalamallien äänitehotason riippuvuutta vallitsevasta tuulennopeudesta. L WA, db Tuulennopeus referenssikorkeudella 10 m, m/s Kuva 2. Voimalavalmistajien ilmoittamia tuulivoimaloiden äänitehotasoja tuulennopeuden mukaan Useita tuulivoimalamalleja voidaan ajaa myös eri melunrajoitusmoodeilla. Melun tuoton rajoittaminen vaikuttaa myös sähkön tuottoon Häiritsevyyskorjaukset Tuulivoimalaitosten valmistajien standardin IEC mukaan määritetyissä melutiedoissa ei oteta kantaa laitoksen tuottaman melun amplitudimoduloituneisuuteen. Tuulivoimalaitosvalmistajat antavat melun kapeakaistaisuudelle ja impulssimaisuudelle tavanomaisesti takuun vain laitoksen lähietäisyydellä. Tuulivoimaloiden tapauksissa kapeakaistaisen melun lähteenä on useimmiten vaihteisto, koneisto tai esimerkiksi jäähdytin. Tämän melun osuus tuulivoimalaitoksen kokonaismelupäästöistä on varsin pieni. Pääosa tuulivoimalaitoksen melusta on laajakaistaista aerodynaamista melua, joka on lähtöisin voimalan lavoista. 6. TULOKSET JA VERTAILU OHJEARVOIHIN 6.1 Mallinnustulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet on esitetty liitteiden 1-2 melukuvissa. Melukuvaan on merkitty asuin- ja lomarakennukset värikoodein Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen pohjalta. Melukuvissa on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Ympäristöministeriön mukaan häiritsevyyskorjauksia (mahdollisen impulssimaisuuden, kapeakaistaisuuden tai erityisen voimakkaan amplitudimodulaation vuoksi) ei lisätä automaattisesti mitattuun tai laskettuun melutasoon, vaan ainoastaan siinä tapauksessa, että melun voidaan todeta olevan ko. kriteerit täyttävää. Tällaisia tilanteita esiintyy tyypillisesti vain poikkeavissa sääolosuhteissa ja niiden esiintyminen voidaan luotettavasti todeta ainoastaan mittauksilla.

10 MELUMALLINNUS 7 VTT:n raportissa (VTT-R ) esitetyn mukaisesti kaavoitusvaiheen melumallinnuksessa ei tarkastella impulssimaisuuden tai amplitudimodulaation vaikutuksia. Koska nykyiset tuulivoimalaitokset eivät aiheuta merkittävää kapeakaistaista melua ja kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, ei tuulivoimamelun arvioida olevan kapeakaistaista tarkastelluilla (satojen metrien) etäisyyksillä. Melutasot laskettiin kahdella laitosvaihtoehdolla (L WA 104 db ja L WA 100 db). Äänitehotasolla 104 db laskettuna Purnujärven etelärannalla sijaitsevien loma-asuntojen luona melutasot ovat luokkaa db. Kaitueen pohjoisrannan loma-asuntojen kohdalla melutasot ovat db ja Madeveden länsirannan loma-asutuksella db. Voimalan lounaispuolen lähimmillä vakituisilla asuintaloilla melutaso on noin db. Äänitehotasolla L WA 100 db laskettuna laskennallinen melutaso hankealueen ympäristössä lähimpien vakituisten asuintalojen sekä loma-asuntojen luona ovat alle 35 db. Purnujärven rannalla sijaitsevien loma-asuntojen luona melutasot ovat voimakkaimmillaan noin 34 db. Samoin Madeveden länsirannan sekä Kaitueen pohjoispuolen lähimpien loma-asuntojen kohdalla melutaso on noin 34 db. Lounaassa sijaitsevien lähimpien asuinrakennusten kohdalla melutaso on tässä mallinnustilanteessa noin 33 db. 6.2 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Päivä- ja yöaikaiset VNp 993/1992 ohjearvot alittuvat molemmilla laitosvaihtoehdoilla sekä lomaasuntoalueilla että lähimpien yksittäisten asuintalojen kohdalla. 6.3 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin Äänitehotaso L WA 104 db Verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin, lasketut melutasot alittavat päiväajan ohjearvot loma-asuntojen (40 db) ja vakituisten asuintalojen (45 db) kohdalla. Melutasot ylittävät loma-asuntoalueille annetun yöajan suunnitteluohjearvon 35 db kolmentoista loma-asunnon kohdalla. Voimalan luoteispuolella ohjearvo ylittyy kolmen sekä lounais- ja kaakkoispuolella molemmissa viiden loma-asunnon kohdalla. Vakituisten asuintalojen kohdalla melutasot ovat alle yöajan suunnitteluohjearvon 40 db. Äänitehotaso L WA 100 db Verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin, lasketut melutasot ovat loma-asuntoalueilla alle yöajan suunnitteluohjearvon 35 db sekä siten myös päiväajan suunnitteluohjearvon 40 db alle. Samoin vakituisten asuintalojen kohdalla lasketut melutasot ovat päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db ja yöajan suunnitteluohjearvon 40 db alapuolella. 6.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-11 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso ympäristössä vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin voimakas, että voimalan äänitehotaso on maksimissaan koko tarkastelujakson ajan. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta.

11 MELUMALLINNUS 8 Kuva 3. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta tuulivoimalan läheisyydestä Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella. Myös etelä- ja länsituulet ovat kuvan 3 tuuliruusun perusteella yleisiä. Hankealueen länsi- ja lounaispuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on harvinaisempaa. Lahdessa 7. päivänä helmikuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Veli-Matti Yli-Kätkä suunnittelija

12 Liite 1

13 Liite 2