ELLI Elinympäristö ja liikenne sivuston printtiversio (

Transkriptio

1 ELLI Elinympäristö ja liikenne sivuston printtiversio ( Alkusanat... 3 TEEMAT Toimivuus Liikkumisen tarve ja kulkutavat Liikenneverkko Liikenteen tilantarve Esteettömyys Saavutettavuus Terveys Ilmansaasteet Melu Arkiliikunta Turvallisuus Liikenneturvallisuus Liikkumisen turvallisuus Viihtyisyys Sosiaalinen ympäristö Lasten ja nuorten ympäristö Ympäristökuva Viher- ja virkistysalueet Kadut, tiet ja torit Pysäköinti Pihat Liikenne ja luonto Maasto ja kasvillisuus Eläimet Päästöt...16 VINKIT Kartta ja sen käyttö Mittakaava Ilmansuunnat Karttamerkit Erila isia karttoja Ilmakuvat Maastokartta Suunnistuskartta Kaupunkien ja kuntien kartat Kartan käyttö Oman paikan määrittäminen Kartan suuntaaminen Kartalla kulkeminen Kompassin käyttö Ohjausta tarjolla Ilmanlaatukartoitus jäkälien avulla Rakennetun ympäristön lukutaito Vaikuttaminen Virallinen osallistuminen Henkilökohtainen yhteydenotto Yleisötilaisuus Yhteistyöryhmä Aloite Kannanotto...24

2 4.1.6 Muutoksenhaku Omatoiminen vaikuttaminen Lehtijuttu Toimintaryhmä Opintokerho Tiedote Tempaus ja muut tapahtumat Valinnoilla vaikuttaminen...27 TAUSTAT A. Liikenne ja elinympäristö...28 A.1 Toimivuus...28 A.1.1 Liikkumisen tarve ja kulkutavat...28 A.1.2 Liikenneverkko...28 A.1.3 Liikenteen tilantarve...29 A.1.4 Esteettömyys...29 A.1.5 Saavutettavuus...29 A.2 Terveys...30 A.2.1 Ilmansaasteet...30 A.2.2 Melu...32 A.2.3 Arkiliikunta...33 A.3 Turvallisuus...34 A.3.1 Liikenneturvallisuus...34 A.3.2 Liikkumisen turvallisuus...34 A.4 Viihtyisyys...35 A.4.1 Sosiaalinen ympäristö...35 A.4.2 Lasten ja nuorten ympäristö...35 A.4.3 Ympäristökuva...36 A.4.4 Viher- ja virkistysalueet...36 A.4.5 Kadut, tiet ja torit...37 A.4.6 Pysäköinti...37 A.4.7 Pihat...37 A.5 Liikenne ja luonto...38 A.5.1 Liikenteen vaikutukset maastoon ja kasvillisuuteen...38 A.5.2 Liikenteen vaikutukset eläimiin...38 A.5.3 Liikenteen päästöt ja luonto...39 B Elinympäristön suunnittelu, hoito ja osallistuminen...42 B.1 Kaavoitus...42 B.1.1 Mitä kaavoitus on?...42 B.1.2 Mistä tietoa kaavoituksesta?...44 B.1.3 Oikeus osallistua...44 B.1.4 Kaavan valmisteluun osallistuminen ja vaikuttaminen...45 B.1.5 Kuinka arvioida kaavaa?...45 B.2 Rakennusjärjestys...46 B.3 Liikennesuunnittelu...46 B.3.1 Tiesuunnitteluun ja katusuunnitteluun osallistuminen...49 B.4 Katujen ja teiden kunnossapito...51 B.5 Lupamenettelyt...51 B.5.1 Mihin lupa tarvitaan...52 B.5.2 Luvan saamisen edellytykset...52 B.5.3 Osallistuminen lupamenettelyissä...52 B.5.4 Voiko kaavasta poiketa?...53 C Lisätietoja

3 Alkusanat 3 Hyvä elinympäristö on hyvinvoinnin perusta. Elinympäristö vaikuttaa ihmisten elinehtoihin ja luo puitteet yksilöiden ja yhteisön toiminnalle. Liikenne on kiinteä osa elinympäristöämme. Hyvässä elinympäristössä liikennejärjestelmä mahdollistaa eri väestöryhmien liikkumisen toimivasti, turva l- lisesti ja ympäristöystävällisesti. Mikä ELLI? Tähän aineistoon on koottu ajankohtaista tietoa ja linkkejä elinympäristön ja liikenteen välisistä vuorovaikutussuhteista sekä itse kunkin mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Aineisto on suunnattu kansalaisjärjestöille, kansalaisille ja varttuneemmille koululaisille. Se koostuu viidestä teemasta, joiden pohtimiseen lukijaa kannustetaan erilaisten kysymysten kautta. Lähtökohdaksi kullekin teemalle voi ottaa lähiympäristönsä kartan. Kartan ja kysymysten avulla lukija voi hahmottaa lähiympäristönsä laatua. Teemat tarjoavat myös jatkopohdintojen mahdollisuuden: mitä tehdä, jos jokin ominaisuus lähiympäristössä harmittaa, huolestuttaa tai suorastaan pelottaa? Teemojen yhteyteen on sijoitettu vinkkejä, eräänlaisia työkaluja mahdollisesti heräävien toimintaajatusten toteuttamiseksi. Vinkeistä lukija saa apua esimerkiksi osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kuhunkin teemaan liittyy myös erillinen tausta osio. Tästä osiosta löytyy teemoihin ja osallistumiseen liittyvää tietoa sekä linkkejä lisätiedon lähteille. ELLI keskittyy pääosin taajamien ja kaupunkien liikenteellisiin ongelmiin, koska tiheästi asutuilla alueilla ongelmat korostuvat. Pakettia voi kuitenkin käyttää soveltaen myös maaseudulla. Miksi ELLI? Ajatus aineiston kirjoittamisesta syntyi liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, Opetushallituksen, Marttaliiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteistyön tuloksena osana Suomen kestävän kehityksen toimikunnan ns. kumppanuusprosessia. Kumppanuusprosessi lähti liikkeelle syksyllä Siinä hallinto, järjestöt ja elinkeinoelämä sitoutuivat toisiaan tukeviin kestävän kehityksen hankkeisiin erilaisten tulevaisuussitoumusten muodossa. Tehdessään tulevaisuussitoumuksen organisaatio, järjestö, yritys tai vaikkapa hallinnonala sitoutuu toimimaan itse valitsemallaan, julkisesti kertomallaan tavalla kestävän kehityksen edistämiseksi. Tulevaisuussitoumuksissa pyritään siihen, että eri toimijoiden sitoumukset tukevat toisiaan ja muodostavat kattoteemojen alle yhtenäisiä sitoumuskokonaisuuksia. Tavoitteena on helpottaa kunkin tahon työtä, poistaa tarpeettomia rakenteellisia esteitä ja luoda synergiaa. Sitoumuskokonaisuus "Yhteistyö hyvän elinympäristön suunnittelussa" sisältää seuraavat sitoumukset ja sitoutujat: Liikenne- ja viestintäministeriö sitoutui edesauttamaan liikenneratkaisuiltaan kestävien mallikuntien syntymistä. Ympäristöministeriö sitoutui terveellisen, turvallisen, viihtyisän ja sosiaalisesti toimivan sekä eri väestöryhmien tarpeita tyydyttävän elinympäristön edistämiseen sekä avoimen, vuorovaikutteisen ja vaikutuksia arvioivan suunnittelukulttuurin edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa. Opetushallitus sitoutui tukemaan koulujen ja oppilaitosten osallistumista paikalliseen yhteistyöhön kestävän yhteisön ja elinympäristön puolesta.

4 Marttaliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto sitoutuivat edistämään sosiaalista ja ekologista kestävää kehitystä verkottumalla paikallistasolla. 4 Sitoumusten tilannetta seurataan ja kokemuksia vaihdetaan sitoumuskokonaisuuden ympärille perustetussa yhteistyöryhmässä. Tämän ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa keväällä 2002 syntyi ajatus yhteisen, elinympäristöä ja liikennettä koskevan nettiaineiston luomisesta. Työtä ryhdyttiin toteuttamaan vapaaehtoisin voimin lähinnä osanottajien innostuksen luomin resurssein. Tekstin ovat kirjoittaneet Carita Strandell ja Katri Tulkki ympäristöministeriöstä, Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Mauri Myllylä Tieliikelaitoksesta. Kartoista ja niiden käytöstä on kirjoittanut Jukka Liikari. Lisätietoja tulevaisuussitoumuksista:

5 TEEMAT 5 1 Toimivuus Ihmisten jokapäiväisen elämän sujumiseksi liikkuminen eri toimintojen välillä on välttämätöntä. Asuntojen, työpaikkojen, palvelujen ja muiden toimintojen sijainti toisiinsa nähden vaikuttaa oleellisesti siihen, kulkevatko ihmiset jalan, pyörällä, joukkoliikennevälineillä vai henkilöautolla. Liikenneverkon tulee tasapuolisesti palvella kaikkia väestöryhmiä. Kevyt liikenne ja joukkoliikenne ovat erityisen tärkeitä niille väestöryhmille, joilla ei ole autoa käytettävissä. 1.1 Liikkumisen tarve ja kulkutavat 1.2 Liikenneverkko Liikenne- ja viestintäministeriön henkilöliikennetutkimuksen mukaan yli 6-vuotiaat suomalaiset tekevät keskimäärin vajaat kolme matkaa yhden päivän aikana ja yhteensä 13,3 miljoonaa matkaa päivässä. Ei ole yhdentekevää minkälaisiksi matkat muodostuvat, miten pitkiä ne ovat ja mikä on kulkutapa. Montako matkaa teet päivässä/vuodessa? Mikä on tekemiesi matkojen yhteispituus päivässä/vuodessa? Paljonko aikaa sinulla menee matkoihin päivässä/vuodessa? Ovatko matka-ajat sinusta sopivat vai liian pitkät? Mitä kulkutapaa yleensä käytät päivittäisillä matkoillasi? Miksi olet valinnut juuri tämän kulkutavan? Pidätkö sitä ympäristöystävällisenä? Mitä matkat tulevat sinulle maksamaan kuukaudessa/vuodessa? Ovatko matkakustannukset mielestäsi sopivat vai liian suuret? Kuinka suuri osa tuloistasi kuluu liikenteeseen? INFO: Henkilöautoilun hinnan voi laskea seuraavasti: Ajettujen kilome t- rien hinta = matkan pituus x polttoaineen kulutus x polttoainelitran hinta. Lisäksi tulevat vakuutus-, katsastus- ja huoltomaksut/ vuosi. Jos auto on vasta hankittu, mahdollisesti myös pääomakustannukset (autolainan lyhennykset tms.). Olisiko sinulla joku muu kulkutapavaihtoehto päivittäisillä matkoillasi? Olisiko se sinusta ympäristöystävällisempi? Paljonko aikaa matkoihin kuluisi? Entä rahaa? Mikä kulkutapavaihtoehto olisi edullisin sekä ajallisesti, taloudellisesti että ympäristön kannalta? Liikenneverkon tulee tasapuolisesti palvella kaikkia liikennemuotoja autoliikennettä, jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä väestöryhmiä. Liikenneverkko va i- kuttaa kulkutavan valintaan. Kesken päättyvät pyörätiet eivät kannusta pyöräilemään eivätkä meluisat jalankulkureitit kävelemään. Miten jalankulku on järjestetty kotisi tai koulusi ympäristössä tai käyttämälläsi keskusta-alueella? Yhdistääkö jalankulkuverkko tarpeelliset toiminnat, kuten kodin, ruo-

6 kakaupan, koulun, päiväkodin, bussipysäkin, leikkipaikan, puistot ja virkistysalueet? Onko jalankulkuverkko riittävän kattava? Onko alueella kävelykatuja? INFO: Jalankulkijoille on yleensä rakennettu ajoradasta erillisiä jalkakäytäviä, joskus kokonaan erillisiä jalankulkuraitteja ja varsinkin keskusta-alueilla jalankulkukatuja. Miten pyöräily on järjestetty kotisi tai koulusi ympäristössä tai käyttämälläsi keskustaalueella? Yhdistääkö pyörätieverkko tarpeelliset toiminnat? Onko pyörätieverkko riittävän kattava? INFO: Pyöräily tapahtuu ajoradalla, omilla pyöräilykaistoilla, pyöräilyteillä tai kevyen liikenteen raiteilla yhdessä jalankulkijoiden kanssa. Miten ajoneuvoliikenne on järjestetty kotisi tai koulusi ympäristössä tai käyttämälläsi keskus-alueella? Onko alueella turhaa läpiajoliikennettä? Mikä on ajoväylien nopeusrajoitus? INFO: Kaupunkien katuverkko sisältää yleensä pääkatuja, kokoojakatuja ja liityntäkatuja. Ajoneuvoliikenne tulisi ohjata kokoojakaduille ja pääkaduille niin, että syntyy rauhallisia asuinympäristöjä ja vähän läpiajoliikennettä. Miten joukkoliikenne on järjestetty kotisi tai koulusi ympäristössä tai käyttämälläsi keskusta-alueella? Mitä reittiä joukkoliikenne kulkee? Onko pysäkkejä riittävästi? Onko pysäkeillä katoksia ja penkkejä? INFO: Joukkoliikennettä ovat mm. linja-auto- ja junaliikenne. Yleisin joukkoliikenneväline on linja-auto. Onko jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne kotisi tai koulusi ympäristössä tai käyttämälläsi keskusta-alueella järjestetty niin hyvin, että ne muodostavat todellisen vaihtoehdon henkilöautoliikenteelle? Onko joukkoliikenteen asemien tai pysäkkien yhteyteen järjestetty liityntäpysäköintiä? Onko pyörille varattu pysäköintipaikkoja esimerkiksi kauppojen, koulujen ja joukkoliikenteen asemien yhteyteen? 1.3 Liikenteen tilantarve Ajoneuvoliikennettä, pyöräilyä, jalankulkua ja pysäköintiä varten tarvitaan melkoiset määrät maa-alaa. Henkilöautot tarvitsevat pysäköintipaikan sekä matkan alkupäässä että loppupäässä. Liikenteen maantarpeen on arvioitu yleensä olevan % taajama-alueesta. Liikenteeseen käytetty maa-ala vähentää muiden toimintojen, esimerkiksi viher- ja virkistysalueiden maa-alaa ja vaikuttaa myös alueen visuaaliseen ilmeeseen. Onko kotisi tai koulusi ympäristössä liikenteeseen nähden ylimitoitettuja tai turhia teitä? Jos joukkoliikennettä parannettaisiin, olisiko ajoneuvoliikenteen vaatimaa tilaa mahdollista vähentää? INFO: 50 henkilön kuljettaminen sujuu yhdellä linja-autolla. Sama joukko yksityisautoissa veisi yli 20-kertaisen tilan kaistametreinä mitattuna. 6

7 7 1.4 Esteettömyys 1.5 Saavutettavuus Onko kotisi tai koulusi ympäristössä pysäköintialueita, jotka ovat lähes tyhjillään suuren osan ajasta? Onko järjestetty pysäköintipaikkojen vuorokäyttöä (esim. päivällä kauppojen ja työpaikkojen, illalla asukkaiden käytössä)? INFO: Yhden henkilöauton pysäköintiin pysäköintialueella tarvitaan ajoteineen, välikaistoineen ja istutuksineen 30 m 2 tilaa. Yhteen auton parkkiruutuun mahtuu noin 12 polkupyörää. Eri ihmisten toiminta- ja liikuntakyky on erilainen. Tähän voi vaikuttaa synnynnäinen vamma, sairaudet, onnettomuudet ja vanheneminen. Myös lastenvaunut ja raskaat kantamukset hankaloittavat liikkumista. Liikkumisesteisten tulee voida liikkua kaikkialle kuten muidenkin ryhmien. Pääseekö liikkumisesteinen kauppaan, kouluun, kirjastoon, kahvilaan? Onko sisäänkäyntien edessä portaita? Ovatko jalkakäytävät, suojatiet ja raitit hyvässä kunnossa ja tasaisia? Ovatko jalkakäytävät riittävän leveät pyörätuolissa liikkuvalle? Ovatko jalkakäytävien reunakivet sopivan matalat? Aurataanko lumet niin, että pyörätuolin käyttäjä pystyy liikkumaan myös talvella? Ovatko jalkakäytävien reunakivet toisaalta riittävän korkuisia antamaan näkövammaisille tietoa suunnasta esim. katuja ylitettäessä? Onko ympäristö riittävän meluton, että näkövammaiset voivat suuntautua siinä? Onko katurakennustyöt merkitty asianmukaisesti niin, että näkövammainen pystyy kiertämään niitä? Ovatko liikennemerkit riittävän korkealla niin, ettei näkövammainen törmää niihin? Voiko näkövammainen kompastua liikkeitten mainoksiin, polkupyöriin tai muihin yllättäviin esteisiin? Onko liikuntaesteisen helppo nousta pysäkiltä bussiin tai junaan? Onko bussireitillä käytössä matalalattiabusseja? INFO: Vuonna 2002 noin 30 % paikallisliikenteen linja-autoista oli matalalattiakalustoa. Eniten matalalattiabusseja on pääkaupunkiseudulla, mutta niiden määrä lisääntyy myös muilla kaupunkialueilla. Onko pysäkeillä, toriaukioilla ja puistoissa riittävästi penkkejä, ettei matka muodostu esim. vanhukselle ylivoimaisen pitkäksi? Ovatko penkit riittävän korkeat, että vanhus pystyy nousemaan niiltä ylös? Lähes päivittäin tehtävät matkat suuntautuvat mm. kodista päiväkotiin, kouluun, työpaikkoihin, ruokakauppaan, puistoihin ja virkistysalueille. Asuntojen ja toimintojen keskinäinen sijainti vaikuttaa matkojen pituuteen, kulkutavan valintaan, liikenteen määrään ja sen aiheuttamiin saasteisiin ja meluun sekä matkaan kuluvaan aikaan ja hintaan. Lähipalvelujen, päiväkodin, ala-asteen koulun ja ruokakaupan tulisi olla saa-

8 vutettavissa jalan ja kaikkien toimintojen tulisi olla hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. 8 Mihin kohteisiin liikut lähes päivittäin? Miten pitkä matka sinulla on ruokakauppaan, päiväkotiin, kouluun, työpaikalle, puistoon tai virkistysalueelle? Ovatko matkat sinusta sopivia tai liian pitkiä? Mihin kohteisiin matkat ovat liian pitkiä? INFO: Työ-, koulu- ja opiskelumatkojen keskipituus on Suomessa noin 12,2 kilometriä. Puolet työmatkoista jää kuitenkin alle kuuden kilometrin. Ostos- ja asiointimatkojen keskipituus on noin 7,3 kilometriä. Käytätkö asuntoalueesi lähikauppaa vai kauempana sijaitsevaa automarkettia? Onko kotisi tai koulusi lähiympäristössä lakkautettu kauppoja? Onko lähistölle rakennettu automarketteja? Ovatko nämä käsityksesi mukaan vaikuttaneet lähikauppojen vähenemiseen? INFO: Ruokakauppa löytyy edelleen omalta asuinalueelta useammalta kuin neljältä viidestä ihmisestä, vaikka päivittäistavaramyymälöiden nettovähennys on ollut viime vuosina noin 300 myymälää vuodessa. Asutko niin tiivisti rakennetulla alueella, että alueen joukkoliikenne voidaan järjestää hyvin? Kuinka pitkä matka sinulla on bussipysäkille tai juna-asemalle? Onko matka pysäkille/asemalle sopiva tai liian pitkä? Mitkä ovat bussien/junien vuorovälit yleensä/ruuhka-aikana? INFO: Suomalaisilla linja-automatkustajilla on matkaa pysäkille keskimäärin 1,5 kilometriä ja raideliikenteen matkustajilla keskimääräinen liityntämatka on 2,0 kilometriä. Voitko käyttää matkoillasi haluamasi kulkutapaa? Onko joukkoliikenne järjestetty riittävän hyvin? Tai vaihtoehtoisesti maaseudulla esimerkiksi linjataksi? Onko joukkoliikenteen puuttuessa mahdollista järjestää kimppakyytejä? 2 Terveys Terveys on elinehto, joka edellyttää haitatonta fyysistä ympäristöä. Liikenneonnettomuudet, ilmansaasteet ja melu muodostavat terveydelle välittömän haitan. Toisaalta omin voimin tapahtuva liikkuminen, kuten kävely ja pyöräily, parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Liikenne voi vaikuttaa terveyteen myös välillisesti. Esimerkiksi liikenteen aiheuttamalla turvattomuuden tunteella voi olla vaikutuksia psyykkiseen terveyteen. 2.1 Ilmansaasteet Ajoneuvoliikenne aiheuttaa huomattavan määrän ilmansaasteista. Liikenteen päästöt heikentävät ilmanlaatua eniten taajamissa, joissa myös liikkuu eniten jalankulkijoita. Ne ovat ihmisille ja etenkin lapsille erityisen haitallisia alhaisen päästökorkeutensa vuoksi. Oletko kärsinyt huonosta ilmanlaadusta? Miten? Onko asuntoalueellasi vilkasliikenteisiä liikenneväyliä? Voiko ikkunoita/ parvekkeen ovia pitää auki ilman, että sisään

9 leijailisi hiukkasia ym. epäpuhtauksia liikenteestä? Siivotaanko talven hiekoitushiekat kaduilta riittävän nopeasti keväisin? Miten ilmanlaatua mitataan paikkakunnallasi? Missä mittauspisteet sijaitsevat? Mitä asioita mitataan? Miten mittaustuloksista tiedotetaan? INFO: Ilmanlaatua mitataan Suomessa noin 40 paikkakunnalla. Ilmanlaatutiedotuksen keskeinen käsite on ilmanlaatuindeksi. Indeksin laskennassa otetaan huomioon rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, hengitettävien hiukkasten ja otsonin pitoisuudet, joita verrataan ohje- tai kynnysarvojen numeroarvoihin. Aiheesta enemmän osoitteessa Miten ilman laatu vaihtelee paikkakunnallasi esimerkiksi viikon päivien ja säiden mukaan? Kuinka monena päivänä vuodessa ilmansaasteet ovat ylittäneet sallittuja arvoja? Mitä saasteita on silloin ollut liikaa? Minkälaisella säällä ylitykset ovat tapahtuneet? INFO: Voit selvittää tämän hetken ilmanlaadun pääkaupunkiseudulla ( ja muissa isoissa kaupungeissa ( Mitä hyötyjä auton kotiin jättämisestä olisi omalle terveydellesi/ toisten ihmisten terveydelle? Melu Liikenteen melu häiritsee suurta määrää ihmisiä erityisesti suuremmissa kaupungeissa. Melu vaikuttaa haitallisesti mm. keskittymiskykyyn, keskusteluun, lepoon ja nukkumiseen. Monesti liikenneväylät pirstovat asuin- ja luonnonalueita, ja hiljaisia alueita on vaikea löytää. Mitä tiiviimpää rakentaminen on, sitä vaikeampaa meluongelmien ratkaiseminen on. Onko asuinympäristössäsi häiritsevää liikennemelua? Häiritseekö liikennemelu asunnossasi? Onko se niin voimakasta, että se häiritsee nukkumista? Oletko huomannut, että melu vaikuttaisi mielialaan tai viihtyvyyteen? Kuuluuko keskustelu pihalla, parvekkeella tai muulla suosimallasi ulkoilupaikalla normaaliäänellä vai täytyykö korottaa ääntään? Vaikuttaako melu kävelyreittiesi valintaan? Löydätkö asuinalueeltasi hiljaisia virkistymisalueita, puistoja tms.? Onko liikenneväylien varrelle rakennettu meluaitoja? INFO: Tarkastele karttaa ja mieti, mitkä asuinalueet sijaitsevat melun kannalta suotuisilla paikoilla, mitkä taas epäsuotuisilla. Katso myös liikennemelutehtävät osoitteessa kki/liikennekasv/liikennekansiopaakaupunki.pdf s ja

10 2.3 Arkiliikunta Millä tavalla melua mitataan ja seurataan paikkakunnallasi? Kuinka paljon ihmisiä asuu liikennemelualueella (yli 55 dba)? Onko paikkakunnallasi tehty meluntorjuntaohjelma? INFO: Lähes miljoona suomalaista eli noin viidennes maamme asukkaista altistuu päivittäin yli 55 dba:n liikennemelulle. Liikunnalla on olennainen merkitys terveydelle. Jo puolen tunnin päivittäisen liikkumisen, esim. kävelyn, pyöräilyn jne. on todettu riittävän kunnon ylläpitämiseksi. Arkiliikunnan edistämiseksi tarvitaan miellyttäviä, melulta ja saasteilta suojattuja jalankulku- ja pyöräilyraitteja sekä puistoja ja virkistysalueita. Jos käytät henkilöautoa matkoillasi, kuinka paljon aikaa vietät henkilöautossa päivittäin? Onko henkilöauton käyttö välttämätöntä? Millä matkoilla? Olisiko henkilöauton käyttö korvattavissa osalla/kaikilla matkoilla kävelyllä tai pyöräilyllä? Jos käytät joukkoliikennettä matkoillasi, olisiko sen käyttö korvattavissa osaksi tai kokonaan kävelyllä tai pyöräilyllä? Mikä merkitys tällaisella muutoksella olisi terveydellesi? Muiden ihmisten terveydelle? Pystytkö järjestämään tarpeellisen liikunnan muulla tavalla? INFO: Liikuntaharrastuskysely kki/liikennekasv/liikennekansiopaakaupunki.pdf s Turvallisuus Turvallisuus on toisaalta vapautta fyysisistä, elämää uhkaavista tekijöistä, toisaalta tunne, joka va i- kuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään ja joka rohkaisee liikkumaan ja toimintaan. Turvattomuuden tunne saattaa olla elämää paljonkin rajoittava tekijä. Ympäristön turvallisuudesta riippuu erityisesti se, miten laajaksi ja monipuoliseksi vaikkapa lasten elinpiiri voi muodostua. Liikenne vaikuttaa vahvasti sekä turvallisuuteen että turvallisuuden tunteeseen. 3.1 Liikenneturvallisuus Jalankulkijat ja polkupyöräilijät ovat liikenneturvallisuuden suhteen heikoimmassa asemassa. Lasten ja vanhusten on usein vaikea selviytyä taajamien nykyisessä liikenteessä. Liikenne rajoittaa erityisesti lasten liikkumista, koska heillä ei ole vielä kykyjä selviytyä liikenteestä. Millaisia käyttämäsi kävely- ja pyöräilyreitit ovat liikenneturvallisuuden kannalta? Onko reitillä vaarallisia paikkoja? Miksi ne ovat vaarallisia? Montako kadun ylitystä on matkalla? Joudutko ylittämään vilkasliikenteisiä väyliä? INFO: Liikenneturvallisuutta voi omalta osaltaan parantaa mm. heijastinta ja pyöräilykypärää käyttämällä. Vuoden 2003 alusta voimaan astui suositus, jonka mukaan jalankulkijan on käytettävä heijastinta pimeän ai-

11 kana myös taajamissa ja valaistuilla teillä. Pyöräilijän puolestaan on käytettävä asianmukaista kypärää, joka on tarkoitettu pyöräilyyn. Aiheuttaako autoliikenteen liian suuri nopeus vaaraa? Millaisia nopeusrajoituksia alueella on? Noudatetaanko niitä? Onko ajonopeutta rajoitettu esimerkiksi töyssyillä tai katujen kaventamisella? INFO: Esimerkiksi Helsingin Hämeentiellä noin 40 prosenttia autoilijoista ajaa vähintään 10 km/h ylinopeutta. Aiheuttavatko liikennejärjestelyt tai piittaamattomuus vaaraa? Joutuvatko pyöräilijät pyöräteiden puuttuessa liikkumaan ajoneuvoliikenteen seassa? Pysähtyvätkö autoilijat suojateiden eteen? Entä ajavatko jotkut päin punaista liikennevaloissa? Mitä asialle voisi tehdä? INFO: Testaa tunnetko väistämissäännöt liikenteessä! kki/liikennekasv/liikennekansiopaakaupunki.pdf s Miten kauas alle 7-vuotias lapsesi voi liikkua kodista? Vo iko hän mennä yksin leikkipaikalle, kouluun, harrastuksiin? Oletko huolissasi lastesi selviytymisestä yksin liikenteessä? INFO: Koulun piha- ja lähialueen liikenneturvallisuuden tarkistuslista kki/liikennekasv/liikennekansiopaakaupunki.pdf s. 63 Lasten koulureitin tarkastustalkoot ymparisto/koulureitin_tarkastustalkoot/ Liikenneturvan aineistot (-> Koulutus ja liikennekasvatus -> Lapset) Onko kotisi lähiympäristössä tai päivittäisillä kävelyreiteilläsi sattunut liikenneonne t- tomuuksia tai läheltä piti-tilanteita? Missä kohtaa? Minkälaisia onnettomuuksia? Miten niitä voisi estää? 3.2 Liikkumisen turvallisuus INFO: Ota selvää esim. kuntasi teknisestä virastosta, kuinka paljon kuntasi alueella tapahtuu liikenneonnettomuuksia ja mitkä ovat vaarallisimmat paikat autoilijoille/ pyöräilijöille/ jalankulkijoille/ muille! Turvallisuuden tunnetta elinympäristössä lisää kollektiivinen ympäristöstä huoleht i- minen, luonnollinen sosiaalinen "valvonta". Rakennetun ympäristön suunnittelulla, rakennusten sijoittelulla, kulkuteiden ja sisäänkäyntien järjestelyillä voidaan vaikuttaa ulkotilojen valvottavuuteen ja turvallisuuteen. Pelkäätkö liikkua yksin klo jälkeen illalla asuinalueellasi? Jätätkö joskus menemättä jonnekin tämän takia? Onko asuinalueellasi paikkoja, joissa voi helposti joutua häirinnän kohteeksi? Tai paikkoja, joilla vältät liikkumista? 11

12 Mitkä ovat sellaisia paikkoja, jotka pelottavat? Onko kulkureitilläsi pimeällä sellaisia kohtia, joissa ei ole sosiaalista valvontaa, autioita paikkoja, joissa liikkuu vähän ihmisiä, kuten laajoja pysäköintialueita, metsiköitä, alikulkutunneleita? Onko bussipysäkkejä sijoitettu asuinalueellasi niin, että asuinrakennuksista ei ole näköyhteyttä niihin? Onko asuinalueellasi yleisilmeeltään ankeita ja epäviihtyisiä paikkoja tai epäsiistejä ja hoitamattomia paikkoja? Onko kulkureiteilläsi riittävä valaistus? 12 4 Viihtyisyys Ihmisillä on tarve kiintyä ja juurtua paikkaan, elää ympäristössä jossa viihtyy. Elinympäristön viihtyisyys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta alueen muiden asukkaiden kanssa, joka puolestaan edesauttaa yhteisestä ympäristöstä huolehtimista. Viihtyisyyteen vaikuttavat hyvin monet tekijät sosiaalisesta ympäristöstä pihojen laatuun. 4.1 Sosiaalinen ympäristö Ihmisille on tärkeää kuulua sosiaaliseen yhteisöön, tuntea asuinympäristönsä omakseen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden asukkaiden kanssa. Yhteisöllisyys lisää vastuunottoa ympäristöstä, luonnollista sosiaalista valvontaa ja turvallisuuden tunnetta. Minkälaisella alueella asut? Minkälainen pihapiiri sinulla on? Koetko sen viihtyisäksi? Asuvatko naapurit lähellä? Miten paljon kanssakäymistä sinulla on naapureittesi kanssa? Oletko osallistunut kylätapahtumiin, pihatalkoisiin tai johonkin ympäristön suunnittelua tai parantamista koskevaan hankkeeseen lähialueellasi? Minkälaiset asiat lähiympäristössäsi edistävät tai estävät kanssakäymistä? Estävätkö esimerkiksi liikenneväylät sopivien rakennusryhmien ja sosiaalisten suhteiden syntyä? Haittaako liikennemelu oleskelua ja kanssakäymistä pihoilla? Jos olet asunut erityyppisillä alueilla, onko kanssakäymisessä naapureitten välillä ollut eroja? Onko asuinalueellasi keskus? Millainen? Mitä toimintoja ja palveluja siellä on? Onko se viihtyisä? Tapaatko siellä tuttuja asiointimatkoillasi? 4.2 Lasten ja nuorten ympäristö Koko lähiympäristö on lasten leikkialuetta. Monipuolinen ja riittävän laaja leikkiympäristö edistää lasten kehitystä ja itsenäistymistä. Lapset ovat herkempiä ilman saasteille kuin aikuiset, ja siksi leikkipaikkoja, päiväkoteja, kouluja ja virkistysalueita ei pidä sijoittaa lähelle vilkasliikenteisiä väyliä. Nuoret tarvitsevat erityisesti kokoont u- mispaikkoja. Jos asuinalueella on riittävästi kokoontumispaikkoja, nuorten ei tarvitse lähteä hakemaan niitä kauempaa. Miten kauas kodista lapsesi voi liikkua yksin? Voiko hän oleskella pihalla yksin? Voiko lapsesi mennä kavereiden luo yksin? Kuinka paljon liikenne rajoittaa lapsesi liikkumista? Minkälainen leikkiympäristö lapsellasi on? Missä hän viettää eniten aikaa ulkona? Onko hänellä lempipaikkoja, tai paikkoja, joita hän karttaa? Mitkä ne ovat ja miksi?

13 Ympäristökuva Leikkivätkö lapset joskus kadulla tai tiellä? Puuttuuko alueelta leikkipaikkoja? Häiritsevätkö liikenteen melu tai ilmansaasteet leikkipaikoilla, virkistysalueilla, päiväkodissa tai koulussa? Mitä asialle voisi tehdä? INFO: Hyvä leikkiympäristö kaupungissa on monipuolinen muodostaen verkoston pihapiireistä, kaduista, kujista, jalankulkuraiteista, aukioista, toreista, puistikoista, viher- ja virkistysalueista sekä yhteis- ja palvelutiloista. Maaseudulla metsät, niityt, rannat ym. luonnonalueet täydentävät rakennetun ympäristön tarjoamia leikkimahdollisuuksia. Onko asuinalueellasi harrastustiloja ja nuorille kokoontumispaikoiksi sopivia sisä- ja ulkotiloja kuten nuorisotaloja, kahviloita, toreja, aukioita? Minkälaisissa paikoissa nuoret kokoontuvat iltaisin? Jos niitä ei löydy omalta asuinalueelta, etsitäänkö niitä muualta? Kuinka paljon liikennettä se aiheuttaa? Kaduilla, teillä, toreilla ja aukioilla liikkuessa ja oleskellessa muodostuu käsitys alueen luonteesta ja piirteistä eli paikan identiteetistä, paikkakunnan kasvoista. Useimmiten ihmiset arvostavat kohtuumittakaavaisia taloja ja miljöitä, joissa on katseltavaa, jotka tarjoavat vaihtelua ja yksityiskohtien rikkautta. Luonnonympäristöllä ja kasvillisuudella on suuri merkitys ympäristökuvalle. Millaisen kuvan alueella liikkuja saa lähiympäristöstäsi? Miten ympäristökuvan piirteitä voisi kuvata? Ovatko ne vaihtelevia vai yksitoikkoisia? Millaisia rakennuksia alueella on? Millaisia ovat rakennusten pohjakerrokset? Kuinka paljon kasvillisuutta ja luontonäkymiä ympäristökuvaan sisältyy? Onko sinulla käyttämilläsi reiteilläsi lempipaikkoja, esimerkiksi erityisen kaunis näkymä? Entä ikäviä paikkoja? Onko katuja tai teitä levennetty? Mitä vaikutuksia sillä on ollut ympäristökuvaan? Onko arvokasta ympäristöä tuhottu? Millainen on miellyttävä katukuva? Mitkä asiat tekevät siitä miellyttävän? Mikä tekee tiestä kauniin? Kuinka paljon lähiympäristöstäsi löytyy miellyttäviä katukuvia tai kauniita tiemaisemia? Millaisia? Missä? Millainen on ikävä katukuva tai tiemaisema? Mikä siitä tekee ikävän? 4.4 Viher- ja virkistysalueet Viher- ja virkistysalueilla on suuri merkitys yhdyskuntien visuaaliselle ilmeelle, terveellisyydelle ja viihtyisyydelle. Viheralueet vaikuttavat myönteisesti ilman laatuun ja pienilmastoon ja vihervyöhykkeitä voidaan käyttää liikenneväylien melu- ja saastehaittojen vähentämiseen. Viheralueverkoston jatkuvuus palvelee luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös ulkoilureittien järjestämistä. Liikenne tulee suunnitella niin, että syntyy häiriöttömiä vapaa-alueita. Onko asuntoalueellasi riittävästi puistoja ja virkistysalueita? Onko sinulla erityisiä mielipaikkoja virkistysalueella? Millaisia?

14 Miten pitkä matka sinulla on lähimmälle virkistysalueelle? Voitko kulkea virkistysalueelle jalan? Entä joukkoliikennevälineillä? Ovatko asuntoalueesi virkistysalueet riittävän kokoisia ja jatkuvia? Jos ei, johtuuko se siitä, että liikenneväylät pilkkovat niitä? Häiritseekö liikenteen melu tai ilmansaasteet puistossa tai virkistysalueilla? Ovatko ilman saasteet vaikuttaneet kasvillisuuden kuntoon? 4.5 Kadut, tiet ja torit 4.6 Pysäköinti Kadut, tiet ja raitit sekä torit ja aukiot tulee suunnitella niin, että niillä on miellyttävä liikkua, ne houkuttelevat kävelyyn ja pyöräilyyn ja edistävät toisten ihmisten kohtaamista. Ilmastollisesti miellyttävien ja suojaisten ulkotilojen luominen on erityisen tärkeää meidän ilmastossamme. Teiden ja katujen linjauksilla, maastoon sovittamisella ja muotoilulla voidaan lisätä ympäristön viihtyisyyttä. Mitä reittejä yleensä käytät asuntoalueella liikkuessasi? Onko niiden valintaan vaikuttanut reittien miellyttävyys? Onko paikkakuntasi keskustassa kävelykatua? Millainen? Onko asuinalueellasi miellyttäviä jalankulku- ja pyöräilyreittejä? Mikä tekee niistä miellyttäviä? Sijainti miellyttävässä ympäristössä? Miellyttävä pienilmasto, mm. tuulensuojaus? Hyvä maastoonsovitus, linjaus, muotoilu, materiaalit? Onko kadut ja tiet sovitettu maastoon hyvin ottaen huomioon maaston muodot? Vai onko tehty suuria maaston muokkauksia, nostettu maanpintaa tai tehty jyrkkiä kallioleikkauksia? Ovatko kadut ja tiet sopivan levyisiä? Ovatko linjaukset vaihtelevia? Onko asuinalueellasi miellyttäviä toreja tai aukioita, joilla voi oleskella ja vaikkapa tavata ohikulkevia tuttuja? Mikä tekee niistä miellyttäviä? Onko toreilla ja aukioilla penkkejä oleskeluun tai esimerkiksi ulkokahviloita? Puita ja muita istutuksia, jotka tarjoavat myös varjoa? Onko asuinalueellasi toreja tai aukioita, jotka eivät houkuttele oleskeluun, esimerkiksi lähinnä pysäköintikäytössä? Voisiko näitä saada houkuttelevammaksi? Mitä muutoksia pitäisi tehdä? Onko tiedossasi sellaisia hyviä esimerkkejä muilta paikkakunnilta, kotimaasta tai ulkomailta, joita voitaisiin käyttää mallina? Pysäköintipaikkojen sijoitus, maastoon sovittaminen ja muotoilu vaikuttaa monella tavalla ympäristön viihtyisyyteen ja liikenneturvallisuuteen. Pysäköinti voidaan järjestää kadunvarsipysäköintinä, erillisille pysäköintialueille, pysäköintitaloihin, pihoille tai vaikkapa jokaisen sisäänkäynnin yhteyteen esimerkiksi rivitaloissa. Miten pysäköinti on järjestetty lähiympäristössäsi? Onko pysäköintipaikkoja liian vähän / sopivasti / liian paljon? Jos pysäköintipaikkoja on liian vähän, mihin autot pysäköidään? Onko polkupyörille järjestetty pysäköintipaikkoja? Onko pysäköintipaikat sijoitettu niin, että niiden liikenne ei häiritse jalankulku- ja pyöräilyreittejä? Muodostuvatko vapaa-ajan alueet eheiksi vai häiritseekö pysäköinti tai ajo pysäköintipaikoille niitä? Risteääkö pysäköintialueiden liikenne lasten usein käyttämien reittien kanssa? 14

15 15 Onko pysäköintipaikat erotettu riittävästi muista toiminnoista kuten leikkipaikoista ja pihojen oleskelualueista esimerkiksi aidoilla tai istutuksilla? Sattuuko, että lapset leikkivät pysäköintialueilla? Onko syynä leikkipaikkojen puute? Onko pysäköintialueet sovitettu maastoon hyvin, ilman suuria maastoleikkauksia tai täyttöjä? Onko suuret pysäköintialueet jaettu osiin esimerkiksi istutuksilla? Vai onko lähiympäristössäsi laajoja, ankeita pysäköintikenttiä? Ovatko ne tuulisia? Mitä voisi tehdä ongelmien vähentämiseksi? 4.7 Pihat Ympäristöministeriön asukasbarometrin mukaan lähes puolet vastaajista käyttää asuintalonsa pihaa useamman kerran viikossa. Eniten pihaa käyttävät lapsiperheet, joissa on pieniä lapsia. He ovat myös tyytymättömimpiä pihojen leikkipaikkoihin ja liikenneturvallisuuteen. Eniten tyytymättömyyttä herättää kuitenkin tontin pysäköintipaikkojen järjestelyt kaikkien vastaajien keskuudessa. Viihtyisällä pihalla voi olla suuri merkitys asukkaiden tutustumiselle toisiinsa ja yhteisöllisyyden tunteen syntymiselle. Millainen asuin-/päiväkoti-/koulupiha sinulla tai lapsellasi on? Onko piha riittävän kokoinen? Entä viihtyisä? Mikä sen tekee viihtyisäksi? Käyttävätkö lapset /aikuiset pihaa paljon vai vähän? Miksi? Onko piha rauhoitettu riittävästi ajoneuvoliikenteen haitoilta, melulta ja saasteilta? Onko se suojattu tuulilta ja onko se aurinkoinen? Onko pihalla riittävästi paikkoja leikkiin ja oleskeluun? Onko siellä istutuksia, penkkejä yms.? Vai onko piha lähinnä pysäköintikäytössä? Oletko tyytyväinen pihan liikenneturvallisuuteen? Onko leikki- ja oleskelupaikat erotettu ajoneuvoliikenteen alueista esimerkiksi aidoilla tai istutuksilla? Onko pysäköintipaikkoja sijoitettu asuintalon ulko-oven välittömään läheisyyteen, jossa lapset usein leikkivät? Risteääkö pihan huoltoliikenne lasten usein käyttämien kulkureittien kanssa? Millä tavalla pihaa voisi parantaa? Voisiko esim. autopaikkoja siirtää muualle? 5 Liikenne ja luonto Liikenneväylät sekä niillä tapahtuva liikenne vaikuttavat luontoon monin tavoin. Liikenneväylien varret voivat toimia joidenkin kasvi- ja eläinlajien tärkeänä elinympäristönä. Toisaalta tiehankkeet tuhoavat paikallista luontoa ja liikenteessä kuolee melkoisia määriä eläimiä. Liikenneväylien ja välineiden rakentaminen ja kunnossapito nielee suuria määriä luonnonvaroja ja tuottaa jätteitä. Myös liikenteen päästöillä on monia eri vaikutuksia luontoon. 5.1 Maasto ja kasvillisuus Liikenneväylät tulisi sijoittaa ympäristöön luonnonoloja mahdollisimman vähän häiriten. Maastonmuotojen, kasvillisuuden ym. luonnonolosuhteiden huomioon ottaminen liikenneympäristössä tarjoaa mahdollisuudet omaleimaisten maisemien ja elinympäristöjen luomiseen. Liikenneväylien varret voivat myös toimia avoimia elinympäristöjä suosivien kasvien ja eläinten turvapaikkana, kun vastaavat elinympäristöt maataloudessa vähenevät.

16 Eläimet 5.3 Päästöt Onko kotiseudullasi vireillä isoja tiehankkeita? Onko niiden yhteydessä toteutettu ympäristövaikutusten arviointia? INFO: Tiehankkeista voi tiedustella esim. paikalliselta tiepiiriltä, osoitteet löytyvät Tiehallinnon www-sivuilta Onko olemassa olevien teiden ja katujen suunnittelussa maastonmuodot otettu huomioon? Noudattavatko tiet ja kadut maaston muotoja? Vai onko tehty suuria täyttöjä ja maaston muokkauksia? Mistä maa-ainekset on otettu ja mihin ylimääräiset maamassat on läjitetty? INFO: Vuonna 1997 yleisten teiden rakentamiseen käytettiin noin 50 milj. tonnia maa-aineksia ja jätteitä syntyi noin 13 milj. tonnia. Kadunrakentamiseen käytettiin noin 10 milj. tonnia materiaalia. Millaista on liikenneympäristöjen kasvillisuus? Löytyykö tienpientareilta luonnonvaraisia keto- tai niittykasveja vai ovatko ne istutettujen (heinä-)kasvien peitossa? Viihtyvätkö perhoset ym. hyönteiset kotiseutusi tieympäristöissä? Onko kotiseudullasi raide- tai vesiliikenneväyliä? Entä lentoasemia? Miten ne on sijoitettu maastoon? Miten ne vaikuttavat alueen kasvillisuuteen/ eläimistöön? Liikenneväylistä koituu haittaa eläimille sekä yksilö- että populaatiotasolla. Ensinnäkin eläimet ovat tietä ylittäessään vaarassa jäädä auton alle ja ruhjoutua kuoliaaksi. Toiseksi suuret väylät sekä niiden yhteydessä mahdollisesti olevat riista-aidat pirstovat isompia luonnonalueita pienemmiksi osasiksi. Tämän seurauksena eri eläinpopulaatiot saattavat joutua kokonaan eroon toisistaan, mikä vaikuttaa kielteisesti niiden perimään. Mieti, missä eläimiä liikkuu? Missä ne asuvat? Missä ruokailevat? Missä eläimiä näkee? Mitä eläimiä kaupungeissa on? Missä siellä? Mikä saa eläimen tulemaan tielle? INFO: Katso karttaa, löytyykö mahdollisia selittäviä tekijöitä: erilliset metsä- tai muut luontoalueet, vesi tms. Myös eläinten elintavoista kertovista oppaista voi olla hyötyä. Oletko nähnyt auton alle jäänyttä eläintä? Minkä? Missä? Mitä (autoilijana) voit tehdä, jos ajat eläimen yli? Miten eläinkolareita voisi välttää? INFO: Ohjeita eläimeen törmäämisen varalta Suomen eläinsuojeluyhdistyksen sivuilla ( -> Eläintietoa) Onko eläinten kulkemista huomioitu erityisesti kuntanne/ kaupunkinne alueella? (Esim. hirvien alikulut, riista-aidat, pieneläintunnelit).

17 Liikenne tuottaa ilmaan runsaasti päästöjä ja vaikuttaa mm. seuraaviin ympäristöongelmiin: ilmastonmuutos, kemikalisoituminen, happamoituminen ja rehevöityminen. Kasvaako lähiympäristösi puissa jäkäliä vai ovatko puiden rungot paljaita tai vihreän leväpeitteen värittämiä? Oletko havainnut muita ilmansaasteiden vaikutuksia luonnossa? Millaisia? INFO: Jäkäläkartoitusohje sivulla 16! Laske oman autosi hiilidioksidipäästöt! Jokaisesta kulutetusta bensiinilitrasta syntyy 2350 g hiilidioksidia ja dieselöljylitrasta 2660 g. INFO: Uusien autojen polttoaineen kulutus- ja päästötietoja löytyy myös Motivan autonvalintaopasta Eri kulkuvälineiden hiilidioksidipäästöjä voi vertailla mm. osoitteessa kki/liikennekasv/liikennekansiopaakaupunki.pdf s. 90 taulukko. Onko lähiympäristössäsi huoltoasemia tai muita autojen huoltopisteitä? Oletko havainnut öljy- tms. päästöjä? Mihin menevät pesuvedet ym. nesteet, jos peset tai huollat autoa omalla pihallasi? 17

18 VINKIT 18 1 Kartta ja sen käyttö Kartta on kuva maastosta. Kartalle on kuvattu maasto ylhäältä päin kohtisuoraan maata kohti. Karttaan on kuitenkin maaston kuvaa yksinkertaistettu niin, että se on ymmärrettävä ja selkeä lukea. Kartan tietosisältö on paikkatietoa. Kartta vastaa moniin kysymyksiin: Missä? Miten sinne pääsee? Kuinka pitkä matka? Kuinka laaja? Kartta kertoo paikkojen sijainnin ja niiden keskinäisen suhteen. Esim. taajaman rakenne ja kokona i- suus hahmottuu kartalta nopeammin kuin katuja kiertämällä. Kartalta näkyy kulkureitit ja oikopolut. Kartan avulla suunnitellaan erilaisia uusia kohteita, kuten teitä, johtolinjoja, asuntoalueita jne. Kartalta voidaan mitata suunniteltujen kohteiden pituuksia ja pinta-aloja, jolloin esim. kustannusla s- kelmat voidaan tehdä tarkasti. Kartan avulla voidaan etsiä uusia paikkoja. Esim. uusi päiväkoti mahtuisi tuohon tai olisikohan tuossa metsässä sieniä?. Kartan avulla ne myös löytää. 1.1 Mittakaava Kartat piirretään mittakaavaan, joka ilmaistaan suhdeluvulla. Esimerkiksi mittakaava 1: tarkoittaa, että 1 cm kartalla on cm eli 150 metriä maastossa. Näin kartalta voidaan mitata etäisyyksiä ja pinta-aloja. Kartoissa ja kompasseissa on usein mittakaavajana, jonka avulla etäisyyksiä on helpompi käsittää ja mitata. 1.2 Ilmansuunnat Kartat painetaan yleensä niin, että pohjoinen on karttapaperin yläreunassa ja tekstit ovat vaakasuunnassa eli ne luetaan lännestä itään. Jos kartta on painettu muuhun asentoon, on siinä usein pohjoissuuntaa osoittava nuoli. Näin kartalta voidaan tietoa kertoa myös ilmansuuntien mukaan. Esim. 250 metriä koululta itään. 1.3 Karttamerkit Karttoihin on luotu niiden käyttötarkoitukseen sopivat havainnolliset karttamerkit eli symbolit. Näin maaston samanlaiset tai lähes samanlaiset kohteet kuvataan kartassa kohteen kuvaamista varten kehitetyllä karttamerkillä. Esim. pelto kuvataan useimmissa kartoissa keltaisena alueena oli se sitten kartantekohetkellä kylvetty, puitu, lumen alla tai kesannolla. Värillisissä kartoissa väreillä havainnollistetaan erilaisten maastokohteiden luonnetta. Karttamerkkien opettelu kannattaakin aloittaa eri värien merkitystä tutkiskelemalla. Musta: ihmisen tekemät maaston kohteet, kuten rakennukset, tiet, polut, linjat sekä kiviin liittyvät merkit, kuten kivi, kivikko, louhikko Harmaa: avokalliot maasto- ja suunnistuskartoissa Ruskea: maaston muodot Sininen: vesistöt (meri, järvi, lampi, joki, oja) ja suot

19 19 Vihreä: kasvillisuus, maastokartoissa ja opaskartoissa puistot, suunnistuskartoissa tiheät, vaikeampikulkuiset metsät Keltainen: avoimet alueet, esim. pellot ja niityt Punainen: maastokartoissa hallinnolliset rajat (kiinteistö- ja kylärajat). Jäljempänä on esimerkkejä käytetyimpien karttojen karttamerkeistä Karttamerkit oppii nopeasti karttoja käyttämällä. Ehkä vaikeinta on oppia korkeuskäyrien merkitys. Korkeuskäyrät kuvaavat maaston muotoja eli kumpareita, mäkiä, notkoja ja laaksoja. Karttaan piirretty korkeuskäyrä kulkee maastossa koko ajan samalla korkeudella, esim. 50 m merenpinnan yläpuolella. Korkeuskäyrien korkeusero on kerrottu kartassa. Maastokarttojen käyräväli on 5 m, suunnistuskartoissa 2.5 m tai 5 m ja kunnallisissa pohjakartoissa 1 m tai 2 m. 1.4 Erilaisia karttoja Ilmakuvat Mikäli mahdollista, karttoihin tutustuminen kannattaa aloittaa ilmakuvista. Näin selkenee käsitys siitä, että kartta on kuva maastosta. Ilmakuvat otetaan lentokoneesta tarkoitusta varten suunnitellulla erikoiskameralla. Ilmakuvaa voidaan käyttää kuten karttaa. Mm. maatilojen peltolohkokartat on tehty niin, että tilusrajat on piirretty suoraan ilmakuvien päälle. Ilmakuvan laatu vaihtelee kuvaussään ja vuodenajan vaikutuksesta jonkin verran. Osa tärkeätä maastotietoa, kuten rakennukset ja polut voivat jäädä kuvassa puiden ja varjojen katveeseen. Lisäksi maastossa useat kovinkin samanlaiset alueet voivat näyttää erilaisilta, esim. oheisessa kuvassa olevista pelloista osa on miltei valkoisia ja osa tumman harmaita. Ilmakuva kuitenkin kertoo totuuden maastossa kuvaushetkellä olleesta tilanteesta. Ilmakuvia myy Maanmittauslaitoksen Ilmakuvakeskus Ilmakuvia voi kysellä myös kaupunkien ja kuntien teknisistä toimistoista (teknisistä virastoista, mittausosastoilta tms.) Maastokartta Maanmittauslaitos on laatinut koko Suomen alueesta 1: peruskartaston, jota uudistetaan ja ylläpidetään jatkuvasti. Peruskartan uusi tuotenimi on maastokartta, joksi peruskartta uudistetaan karttalehti kerrallaan. Pohjoisimman Lapin alueen peruskartta on nimeltään topografinen kartta 1: ja sen julkaisemisesta vastaa Puolustusvoimien topografikunta. Maastokarttaan on painettu myös kiinteistörajat, joten erilaiset maanomistukseen liittyvien asioiden selvittelyn voi aloittaa maastokarttaa tutkimalla. Esim. Suunniteltu polku kouluun kulkisi kiinteistöjen 1:23 ja 2:34 läpi. Useimmat maastokarttalehdet ovat maastoalaltaan 10 x 10 km. Maapallon kaarevuudesta ja Suomen sijainnista ja muodosta johtuen Etelä-Suomessa on leveämpiä karttalehtiä ja pohjoisessa kapeampia. Mittakaava on kuitenkin kaikissa sama 1:

20 20 Maastokartta 1: on yleismaastokartta, joka kuvaa maastoa yleisemmin kuin peruskartta. Maastokartassa näkyvät asutus, talot, tiet, pellot, vedet, hakkuuaukeat, suot ja avokalliot ja korkeussuhteet. Yksi karttalehti kattaa 30 x 40 km alueen. Maastokartta 1: on useimmiten liian pienimittakaavainen maastokäyttöön. Lisätietoja maastokartoista maanmittauslaitokselta: Kuva & karttapalvelut: Suunnistuskartta Suunnistusseurat tekevät suunnistuskarttoja. Niihin maaston eri kohteet on kuvattu paljon maastokarttaa tarkemmin. Suunnistuskarttojen yleisin mittakaava on nykyisin 1: eli 1 cm kartalla on 100 metriä maastossa Kaupunkien ja kuntien kartat Kuntien ja kaupunkien valmistamia kaavoituksen pohjakarttoja (kantakartta, virastokartta) voi kysellä kunnan tai kaupungin teknisestä toimistosta. Kaupungeissa kantakartat ovat usein mittakaavassa 1:500 tai 1:1000. Kuntien pohjakarttojen mittakaava on useimmiten 1:2000. Nämä kartat ovat erittäin tarkkoja. Niiden pohjalta tehdään asemakaavoja sekä muita kunnan omia suunnitelmia. Kaupungit ja kunnat ovat usein laatineet ainakin taajama-alueilta opaskartan. Opaskarttoihin kuvataan yleensä tiet ja kadut, asuntoalueet, julkisten palvelujen alueet, teollisuusalueet, kentät, pellot, metsät ja puistot. Opaskartoissa on kaikkien teiden ja katujen nimet, alueiden nimet sekä muita tarpeellisia nimiä. Opaskarttoja saa kaupungintaloilta ja kunnantaloilta. Usein ne on julkaistu myös alueen puhelinluettelossa. 1.5 Kartan käyttö Oman paikan määrittäminen Maastossa kartan käyttö alkaa siitä, että paikallistaa itsensä kartalta. Maastoa katsotaan ympäriinsä ja todetaan oma paikka. Esim. Olen nyt koulun pihalla tai Olen nyt Pajatien ja Moisiontien risteyksessä. Sitten mietitään, millaisilla karttamerkeillä olipaikka on kuvattu. Esim. Koulurakennus on iso musta suorakulmio ja koulun piha vaalean ruskea neliö. Näillä tiedoilla olinpaikka pitäisi löytyä kartalta Kartan suuntaaminen