ELLI Elinympäristö ja liikenne sivuston printtiversio (www.elinymparistojaliikenne.net)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELLI Elinympäristö ja liikenne sivuston printtiversio (www.elinymparistojaliikenne.net)"

Transkriptio

1 ELLI Elinympäristö ja liikenne sivuston printtiversio (www.elinymparistojaliikenne.net) Alkusanat... 3 TEEMAT Toimivuus Liikkumisen tarve ja kulkutavat Liikenneverkko Liikenteen tilantarve Esteettömyys Saavutettavuus Terveys Ilmansaasteet Melu Arkiliikunta Turvallisuus Liikenneturvallisuus Liikkumisen turvallisuus Viihtyisyys Sosiaalinen ympäristö Lasten ja nuorten ympäristö Ympäristökuva Viher- ja virkistysalueet Kadut, tiet ja torit Pysäköinti Pihat Liikenne ja luonto Maasto ja kasvillisuus Eläimet Päästöt...16 VINKIT Kartta ja sen käyttö Mittakaava Ilmansuunnat Karttamerkit Erila isia karttoja Ilmakuvat Maastokartta Suunnistuskartta Kaupunkien ja kuntien kartat Kartan käyttö Oman paikan määrittäminen Kartan suuntaaminen Kartalla kulkeminen Kompassin käyttö Ohjausta tarjolla Ilmanlaatukartoitus jäkälien avulla Rakennetun ympäristön lukutaito Vaikuttaminen Virallinen osallistuminen Henkilökohtainen yhteydenotto Yleisötilaisuus Yhteistyöryhmä Aloite Kannanotto...24

2 4.1.6 Muutoksenhaku Omatoiminen vaikuttaminen Lehtijuttu Toimintaryhmä Opintokerho Tiedote Tempaus ja muut tapahtumat Valinnoilla vaikuttaminen...27 TAUSTAT A. Liikenne ja elinympäristö...28 A.1 Toimivuus...28 A.1.1 Liikkumisen tarve ja kulkutavat...28 A.1.2 Liikenneverkko...28 A.1.3 Liikenteen tilantarve...29 A.1.4 Esteettömyys...29 A.1.5 Saavutettavuus...29 A.2 Terveys...30 A.2.1 Ilmansaasteet...30 A.2.2 Melu...32 A.2.3 Arkiliikunta...33 A.3 Turvallisuus...34 A.3.1 Liikenneturvallisuus...34 A.3.2 Liikkumisen turvallisuus...34 A.4 Viihtyisyys...35 A.4.1 Sosiaalinen ympäristö...35 A.4.2 Lasten ja nuorten ympäristö...35 A.4.3 Ympäristökuva...36 A.4.4 Viher- ja virkistysalueet...36 A.4.5 Kadut, tiet ja torit...37 A.4.6 Pysäköinti...37 A.4.7 Pihat...37 A.5 Liikenne ja luonto...38 A.5.1 Liikenteen vaikutukset maastoon ja kasvillisuuteen...38 A.5.2 Liikenteen vaikutukset eläimiin...38 A.5.3 Liikenteen päästöt ja luonto...39 B Elinympäristön suunnittelu, hoito ja osallistuminen...42 B.1 Kaavoitus...42 B.1.1 Mitä kaavoitus on?...42 B.1.2 Mistä tietoa kaavoituksesta?...44 B.1.3 Oikeus osallistua...44 B.1.4 Kaavan valmisteluun osallistuminen ja vaikuttaminen...45 B.1.5 Kuinka arvioida kaavaa?...45 B.2 Rakennusjärjestys...46 B.3 Liikennesuunnittelu...46 B.3.1 Tiesuunnitteluun ja katusuunnitteluun osallistuminen...49 B.4 Katujen ja teiden kunnossapito...51 B.5 Lupamenettelyt...51 B.5.1 Mihin lupa tarvitaan...52 B.5.2 Luvan saamisen edellytykset...52 B.5.3 Osallistuminen lupamenettelyissä...52 B.5.4 Voiko kaavasta poiketa?...53 C Lisätietoja

3 Alkusanat 3 Hyvä elinympäristö on hyvinvoinnin perusta. Elinympäristö vaikuttaa ihmisten elinehtoihin ja luo puitteet yksilöiden ja yhteisön toiminnalle. Liikenne on kiinteä osa elinympäristöämme. Hyvässä elinympäristössä liikennejärjestelmä mahdollistaa eri väestöryhmien liikkumisen toimivasti, turva l- lisesti ja ympäristöystävällisesti. Mikä ELLI? Tähän aineistoon on koottu ajankohtaista tietoa ja linkkejä elinympäristön ja liikenteen välisistä vuorovaikutussuhteista sekä itse kunkin mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Aineisto on suunnattu kansalaisjärjestöille, kansalaisille ja varttuneemmille koululaisille. Se koostuu viidestä teemasta, joiden pohtimiseen lukijaa kannustetaan erilaisten kysymysten kautta. Lähtökohdaksi kullekin teemalle voi ottaa lähiympäristönsä kartan. Kartan ja kysymysten avulla lukija voi hahmottaa lähiympäristönsä laatua. Teemat tarjoavat myös jatkopohdintojen mahdollisuuden: mitä tehdä, jos jokin ominaisuus lähiympäristössä harmittaa, huolestuttaa tai suorastaan pelottaa? Teemojen yhteyteen on sijoitettu vinkkejä, eräänlaisia työkaluja mahdollisesti heräävien toimintaajatusten toteuttamiseksi. Vinkeistä lukija saa apua esimerkiksi osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kuhunkin teemaan liittyy myös erillinen tausta osio. Tästä osiosta löytyy teemoihin ja osallistumiseen liittyvää tietoa sekä linkkejä lisätiedon lähteille. ELLI keskittyy pääosin taajamien ja kaupunkien liikenteellisiin ongelmiin, koska tiheästi asutuilla alueilla ongelmat korostuvat. Pakettia voi kuitenkin käyttää soveltaen myös maaseudulla. Miksi ELLI? Ajatus aineiston kirjoittamisesta syntyi liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, Opetushallituksen, Marttaliiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteistyön tuloksena osana Suomen kestävän kehityksen toimikunnan ns. kumppanuusprosessia. Kumppanuusprosessi lähti liikkeelle syksyllä Siinä hallinto, järjestöt ja elinkeinoelämä sitoutuivat toisiaan tukeviin kestävän kehityksen hankkeisiin erilaisten tulevaisuussitoumusten muodossa. Tehdessään tulevaisuussitoumuksen organisaatio, järjestö, yritys tai vaikkapa hallinnonala sitoutuu toimimaan itse valitsemallaan, julkisesti kertomallaan tavalla kestävän kehityksen edistämiseksi. Tulevaisuussitoumuksissa pyritään siihen, että eri toimijoiden sitoumukset tukevat toisiaan ja muodostavat kattoteemojen alle yhtenäisiä sitoumuskokonaisuuksia. Tavoitteena on helpottaa kunkin tahon työtä, poistaa tarpeettomia rakenteellisia esteitä ja luoda synergiaa. Sitoumuskokonaisuus "Yhteistyö hyvän elinympäristön suunnittelussa" sisältää seuraavat sitoumukset ja sitoutujat: Liikenne- ja viestintäministeriö sitoutui edesauttamaan liikenneratkaisuiltaan kestävien mallikuntien syntymistä. Ympäristöministeriö sitoutui terveellisen, turvallisen, viihtyisän ja sosiaalisesti toimivan sekä eri väestöryhmien tarpeita tyydyttävän elinympäristön edistämiseen sekä avoimen, vuorovaikutteisen ja vaikutuksia arvioivan suunnittelukulttuurin edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa. Opetushallitus sitoutui tukemaan koulujen ja oppilaitosten osallistumista paikalliseen yhteistyöhön kestävän yhteisön ja elinympäristön puolesta.

4 Marttaliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto sitoutuivat edistämään sosiaalista ja ekologista kestävää kehitystä verkottumalla paikallistasolla. 4 Sitoumusten tilannetta seurataan ja kokemuksia vaihdetaan sitoumuskokonaisuuden ympärille perustetussa yhteistyöryhmässä. Tämän ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa keväällä 2002 syntyi ajatus yhteisen, elinympäristöä ja liikennettä koskevan nettiaineiston luomisesta. Työtä ryhdyttiin toteuttamaan vapaaehtoisin voimin lähinnä osanottajien innostuksen luomin resurssein. Tekstin ovat kirjoittaneet Carita Strandell ja Katri Tulkki ympäristöministeriöstä, Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Mauri Myllylä Tieliikelaitoksesta. Kartoista ja niiden käytöstä on kirjoittanut Jukka Liikari. Lisätietoja tulevaisuussitoumuksista:

5 TEEMAT 5 1 Toimivuus Ihmisten jokapäiväisen elämän sujumiseksi liikkuminen eri toimintojen välillä on välttämätöntä. Asuntojen, työpaikkojen, palvelujen ja muiden toimintojen sijainti toisiinsa nähden vaikuttaa oleellisesti siihen, kulkevatko ihmiset jalan, pyörällä, joukkoliikennevälineillä vai henkilöautolla. Liikenneverkon tulee tasapuolisesti palvella kaikkia väestöryhmiä. Kevyt liikenne ja joukkoliikenne ovat erityisen tärkeitä niille väestöryhmille, joilla ei ole autoa käytettävissä. 1.1 Liikkumisen tarve ja kulkutavat 1.2 Liikenneverkko Liikenne- ja viestintäministeriön henkilöliikennetutkimuksen mukaan yli 6-vuotiaat suomalaiset tekevät keskimäärin vajaat kolme matkaa yhden päivän aikana ja yhteensä 13,3 miljoonaa matkaa päivässä. Ei ole yhdentekevää minkälaisiksi matkat muodostuvat, miten pitkiä ne ovat ja mikä on kulkutapa. Montako matkaa teet päivässä/vuodessa? Mikä on tekemiesi matkojen yhteispituus päivässä/vuodessa? Paljonko aikaa sinulla menee matkoihin päivässä/vuodessa? Ovatko matka-ajat sinusta sopivat vai liian pitkät? Mitä kulkutapaa yleensä käytät päivittäisillä matkoillasi? Miksi olet valinnut juuri tämän kulkutavan? Pidätkö sitä ympäristöystävällisenä? Mitä matkat tulevat sinulle maksamaan kuukaudessa/vuodessa? Ovatko matkakustannukset mielestäsi sopivat vai liian suuret? Kuinka suuri osa tuloistasi kuluu liikenteeseen? INFO: Henkilöautoilun hinnan voi laskea seuraavasti: Ajettujen kilome t- rien hinta = matkan pituus x polttoaineen kulutus x polttoainelitran hinta. Lisäksi tulevat vakuutus-, katsastus- ja huoltomaksut/ vuosi. Jos auto on vasta hankittu, mahdollisesti myös pääomakustannukset (autolainan lyhennykset tms.). Olisiko sinulla joku muu kulkutapavaihtoehto päivittäisillä matkoillasi? Olisiko se sinusta ympäristöystävällisempi? Paljonko aikaa matkoihin kuluisi? Entä rahaa? Mikä kulkutapavaihtoehto olisi edullisin sekä ajallisesti, taloudellisesti että ympäristön kannalta? Liikenneverkon tulee tasapuolisesti palvella kaikkia liikennemuotoja autoliikennettä, jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä väestöryhmiä. Liikenneverkko va i- kuttaa kulkutavan valintaan. Kesken päättyvät pyörätiet eivät kannusta pyöräilemään eivätkä meluisat jalankulkureitit kävelemään. Miten jalankulku on järjestetty kotisi tai koulusi ympäristössä tai käyttämälläsi keskusta-alueella? Yhdistääkö jalankulkuverkko tarpeelliset toiminnat, kuten kodin, ruo-

6 kakaupan, koulun, päiväkodin, bussipysäkin, leikkipaikan, puistot ja virkistysalueet? Onko jalankulkuverkko riittävän kattava? Onko alueella kävelykatuja? INFO: Jalankulkijoille on yleensä rakennettu ajoradasta erillisiä jalkakäytäviä, joskus kokonaan erillisiä jalankulkuraitteja ja varsinkin keskusta-alueilla jalankulkukatuja. Miten pyöräily on järjestetty kotisi tai koulusi ympäristössä tai käyttämälläsi keskustaalueella? Yhdistääkö pyörätieverkko tarpeelliset toiminnat? Onko pyörätieverkko riittävän kattava? INFO: Pyöräily tapahtuu ajoradalla, omilla pyöräilykaistoilla, pyöräilyteillä tai kevyen liikenteen raiteilla yhdessä jalankulkijoiden kanssa. Miten ajoneuvoliikenne on järjestetty kotisi tai koulusi ympäristössä tai käyttämälläsi keskus-alueella? Onko alueella turhaa läpiajoliikennettä? Mikä on ajoväylien nopeusrajoitus? INFO: Kaupunkien katuverkko sisältää yleensä pääkatuja, kokoojakatuja ja liityntäkatuja. Ajoneuvoliikenne tulisi ohjata kokoojakaduille ja pääkaduille niin, että syntyy rauhallisia asuinympäristöjä ja vähän läpiajoliikennettä. Miten joukkoliikenne on järjestetty kotisi tai koulusi ympäristössä tai käyttämälläsi keskusta-alueella? Mitä reittiä joukkoliikenne kulkee? Onko pysäkkejä riittävästi? Onko pysäkeillä katoksia ja penkkejä? INFO: Joukkoliikennettä ovat mm. linja-auto- ja junaliikenne. Yleisin joukkoliikenneväline on linja-auto. Onko jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne kotisi tai koulusi ympäristössä tai käyttämälläsi keskusta-alueella järjestetty niin hyvin, että ne muodostavat todellisen vaihtoehdon henkilöautoliikenteelle? Onko joukkoliikenteen asemien tai pysäkkien yhteyteen järjestetty liityntäpysäköintiä? Onko pyörille varattu pysäköintipaikkoja esimerkiksi kauppojen, koulujen ja joukkoliikenteen asemien yhteyteen? 1.3 Liikenteen tilantarve Ajoneuvoliikennettä, pyöräilyä, jalankulkua ja pysäköintiä varten tarvitaan melkoiset määrät maa-alaa. Henkilöautot tarvitsevat pysäköintipaikan sekä matkan alkupäässä että loppupäässä. Liikenteen maantarpeen on arvioitu yleensä olevan % taajama-alueesta. Liikenteeseen käytetty maa-ala vähentää muiden toimintojen, esimerkiksi viher- ja virkistysalueiden maa-alaa ja vaikuttaa myös alueen visuaaliseen ilmeeseen. Onko kotisi tai koulusi ympäristössä liikenteeseen nähden ylimitoitettuja tai turhia teitä? Jos joukkoliikennettä parannettaisiin, olisiko ajoneuvoliikenteen vaatimaa tilaa mahdollista vähentää? INFO: 50 henkilön kuljettaminen sujuu yhdellä linja-autolla. Sama joukko yksityisautoissa veisi yli 20-kertaisen tilan kaistametreinä mitattuna. 6

7 7 1.4 Esteettömyys 1.5 Saavutettavuus Onko kotisi tai koulusi ympäristössä pysäköintialueita, jotka ovat lähes tyhjillään suuren osan ajasta? Onko järjestetty pysäköintipaikkojen vuorokäyttöä (esim. päivällä kauppojen ja työpaikkojen, illalla asukkaiden käytössä)? INFO: Yhden henkilöauton pysäköintiin pysäköintialueella tarvitaan ajoteineen, välikaistoineen ja istutuksineen 30 m 2 tilaa. Yhteen auton parkkiruutuun mahtuu noin 12 polkupyörää. Eri ihmisten toiminta- ja liikuntakyky on erilainen. Tähän voi vaikuttaa synnynnäinen vamma, sairaudet, onnettomuudet ja vanheneminen. Myös lastenvaunut ja raskaat kantamukset hankaloittavat liikkumista. Liikkumisesteisten tulee voida liikkua kaikkialle kuten muidenkin ryhmien. Pääseekö liikkumisesteinen kauppaan, kouluun, kirjastoon, kahvilaan? Onko sisäänkäyntien edessä portaita? Ovatko jalkakäytävät, suojatiet ja raitit hyvässä kunnossa ja tasaisia? Ovatko jalkakäytävät riittävän leveät pyörätuolissa liikkuvalle? Ovatko jalkakäytävien reunakivet sopivan matalat? Aurataanko lumet niin, että pyörätuolin käyttäjä pystyy liikkumaan myös talvella? Ovatko jalkakäytävien reunakivet toisaalta riittävän korkuisia antamaan näkövammaisille tietoa suunnasta esim. katuja ylitettäessä? Onko ympäristö riittävän meluton, että näkövammaiset voivat suuntautua siinä? Onko katurakennustyöt merkitty asianmukaisesti niin, että näkövammainen pystyy kiertämään niitä? Ovatko liikennemerkit riittävän korkealla niin, ettei näkövammainen törmää niihin? Voiko näkövammainen kompastua liikkeitten mainoksiin, polkupyöriin tai muihin yllättäviin esteisiin? Onko liikuntaesteisen helppo nousta pysäkiltä bussiin tai junaan? Onko bussireitillä käytössä matalalattiabusseja? INFO: Vuonna 2002 noin 30 % paikallisliikenteen linja-autoista oli matalalattiakalustoa. Eniten matalalattiabusseja on pääkaupunkiseudulla, mutta niiden määrä lisääntyy myös muilla kaupunkialueilla. Onko pysäkeillä, toriaukioilla ja puistoissa riittävästi penkkejä, ettei matka muodostu esim. vanhukselle ylivoimaisen pitkäksi? Ovatko penkit riittävän korkeat, että vanhus pystyy nousemaan niiltä ylös? Lähes päivittäin tehtävät matkat suuntautuvat mm. kodista päiväkotiin, kouluun, työpaikkoihin, ruokakauppaan, puistoihin ja virkistysalueille. Asuntojen ja toimintojen keskinäinen sijainti vaikuttaa matkojen pituuteen, kulkutavan valintaan, liikenteen määrään ja sen aiheuttamiin saasteisiin ja meluun sekä matkaan kuluvaan aikaan ja hintaan. Lähipalvelujen, päiväkodin, ala-asteen koulun ja ruokakaupan tulisi olla saa-

8 vutettavissa jalan ja kaikkien toimintojen tulisi olla hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. 8 Mihin kohteisiin liikut lähes päivittäin? Miten pitkä matka sinulla on ruokakauppaan, päiväkotiin, kouluun, työpaikalle, puistoon tai virkistysalueelle? Ovatko matkat sinusta sopivia tai liian pitkiä? Mihin kohteisiin matkat ovat liian pitkiä? INFO: Työ-, koulu- ja opiskelumatkojen keskipituus on Suomessa noin 12,2 kilometriä. Puolet työmatkoista jää kuitenkin alle kuuden kilometrin. Ostos- ja asiointimatkojen keskipituus on noin 7,3 kilometriä. Käytätkö asuntoalueesi lähikauppaa vai kauempana sijaitsevaa automarkettia? Onko kotisi tai koulusi lähiympäristössä lakkautettu kauppoja? Onko lähistölle rakennettu automarketteja? Ovatko nämä käsityksesi mukaan vaikuttaneet lähikauppojen vähenemiseen? INFO: Ruokakauppa löytyy edelleen omalta asuinalueelta useammalta kuin neljältä viidestä ihmisestä, vaikka päivittäistavaramyymälöiden nettovähennys on ollut viime vuosina noin 300 myymälää vuodessa. Asutko niin tiivisti rakennetulla alueella, että alueen joukkoliikenne voidaan järjestää hyvin? Kuinka pitkä matka sinulla on bussipysäkille tai juna-asemalle? Onko matka pysäkille/asemalle sopiva tai liian pitkä? Mitkä ovat bussien/junien vuorovälit yleensä/ruuhka-aikana? INFO: Suomalaisilla linja-automatkustajilla on matkaa pysäkille keskimäärin 1,5 kilometriä ja raideliikenteen matkustajilla keskimääräinen liityntämatka on 2,0 kilometriä. Voitko käyttää matkoillasi haluamasi kulkutapaa? Onko joukkoliikenne järjestetty riittävän hyvin? Tai vaihtoehtoisesti maaseudulla esimerkiksi linjataksi? Onko joukkoliikenteen puuttuessa mahdollista järjestää kimppakyytejä? 2 Terveys Terveys on elinehto, joka edellyttää haitatonta fyysistä ympäristöä. Liikenneonnettomuudet, ilmansaasteet ja melu muodostavat terveydelle välittömän haitan. Toisaalta omin voimin tapahtuva liikkuminen, kuten kävely ja pyöräily, parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Liikenne voi vaikuttaa terveyteen myös välillisesti. Esimerkiksi liikenteen aiheuttamalla turvattomuuden tunteella voi olla vaikutuksia psyykkiseen terveyteen. 2.1 Ilmansaasteet Ajoneuvoliikenne aiheuttaa huomattavan määrän ilmansaasteista. Liikenteen päästöt heikentävät ilmanlaatua eniten taajamissa, joissa myös liikkuu eniten jalankulkijoita. Ne ovat ihmisille ja etenkin lapsille erityisen haitallisia alhaisen päästökorkeutensa vuoksi. Oletko kärsinyt huonosta ilmanlaadusta? Miten? Onko asuntoalueellasi vilkasliikenteisiä liikenneväyliä? Voiko ikkunoita/ parvekkeen ovia pitää auki ilman, että sisään

9 leijailisi hiukkasia ym. epäpuhtauksia liikenteestä? Siivotaanko talven hiekoitushiekat kaduilta riittävän nopeasti keväisin? Miten ilmanlaatua mitataan paikkakunnallasi? Missä mittauspisteet sijaitsevat? Mitä asioita mitataan? Miten mittaustuloksista tiedotetaan? INFO: Ilmanlaatua mitataan Suomessa noin 40 paikkakunnalla. Ilmanlaatutiedotuksen keskeinen käsite on ilmanlaatuindeksi. Indeksin laskennassa otetaan huomioon rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, hengitettävien hiukkasten ja otsonin pitoisuudet, joita verrataan ohje- tai kynnysarvojen numeroarvoihin. Aiheesta enemmän osoitteessa Miten ilman laatu vaihtelee paikkakunnallasi esimerkiksi viikon päivien ja säiden mukaan? Kuinka monena päivänä vuodessa ilmansaasteet ovat ylittäneet sallittuja arvoja? Mitä saasteita on silloin ollut liikaa? Minkälaisella säällä ylitykset ovat tapahtuneet? INFO: Voit selvittää tämän hetken ilmanlaadun pääkaupunkiseudulla (www.ytv.fi) ja muissa isoissa kaupungeissa (http://www.turku.fi/ympto/ympto/ilma3.html, Mitä hyötyjä auton kotiin jättämisestä olisi omalle terveydellesi/ toisten ihmisten terveydelle? Melu Liikenteen melu häiritsee suurta määrää ihmisiä erityisesti suuremmissa kaupungeissa. Melu vaikuttaa haitallisesti mm. keskittymiskykyyn, keskusteluun, lepoon ja nukkumiseen. Monesti liikenneväylät pirstovat asuin- ja luonnonalueita, ja hiljaisia alueita on vaikea löytää. Mitä tiiviimpää rakentaminen on, sitä vaikeampaa meluongelmien ratkaiseminen on. Onko asuinympäristössäsi häiritsevää liikennemelua? Häiritseekö liikennemelu asunnossasi? Onko se niin voimakasta, että se häiritsee nukkumista? Oletko huomannut, että melu vaikuttaisi mielialaan tai viihtyvyyteen? Kuuluuko keskustelu pihalla, parvekkeella tai muulla suosimallasi ulkoilupaikalla normaaliäänellä vai täytyykö korottaa ääntään? Vaikuttaako melu kävelyreittiesi valintaan? Löydätkö asuinalueeltasi hiljaisia virkistymisalueita, puistoja tms.? Onko liikenneväylien varrelle rakennettu meluaitoja? INFO: Tarkastele karttaa ja mieti, mitkä asuinalueet sijaitsevat melun kannalta suotuisilla paikoilla, mitkä taas epäsuotuisilla. Katso myös liikennemelutehtävät osoitteessa kki/liikennekasv/liikennekansiopaakaupunki.pdf s ja

10 2.3 Arkiliikunta Millä tavalla melua mitataan ja seurataan paikkakunnallasi? Kuinka paljon ihmisiä asuu liikennemelualueella (yli 55 dba)? Onko paikkakunnallasi tehty meluntorjuntaohjelma? INFO: Lähes miljoona suomalaista eli noin viidennes maamme asukkaista altistuu päivittäin yli 55 dba:n liikennemelulle. Liikunnalla on olennainen merkitys terveydelle. Jo puolen tunnin päivittäisen liikkumisen, esim. kävelyn, pyöräilyn jne. on todettu riittävän kunnon ylläpitämiseksi. Arkiliikunnan edistämiseksi tarvitaan miellyttäviä, melulta ja saasteilta suojattuja jalankulku- ja pyöräilyraitteja sekä puistoja ja virkistysalueita. Jos käytät henkilöautoa matkoillasi, kuinka paljon aikaa vietät henkilöautossa päivittäin? Onko henkilöauton käyttö välttämätöntä? Millä matkoilla? Olisiko henkilöauton käyttö korvattavissa osalla/kaikilla matkoilla kävelyllä tai pyöräilyllä? Jos käytät joukkoliikennettä matkoillasi, olisiko sen käyttö korvattavissa osaksi tai kokonaan kävelyllä tai pyöräilyllä? Mikä merkitys tällaisella muutoksella olisi terveydellesi? Muiden ihmisten terveydelle? Pystytkö järjestämään tarpeellisen liikunnan muulla tavalla? INFO: Liikuntaharrastuskysely kki/liikennekasv/liikennekansiopaakaupunki.pdf s Turvallisuus Turvallisuus on toisaalta vapautta fyysisistä, elämää uhkaavista tekijöistä, toisaalta tunne, joka va i- kuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään ja joka rohkaisee liikkumaan ja toimintaan. Turvattomuuden tunne saattaa olla elämää paljonkin rajoittava tekijä. Ympäristön turvallisuudesta riippuu erityisesti se, miten laajaksi ja monipuoliseksi vaikkapa lasten elinpiiri voi muodostua. Liikenne vaikuttaa vahvasti sekä turvallisuuteen että turvallisuuden tunteeseen. 3.1 Liikenneturvallisuus Jalankulkijat ja polkupyöräilijät ovat liikenneturvallisuuden suhteen heikoimmassa asemassa. Lasten ja vanhusten on usein vaikea selviytyä taajamien nykyisessä liikenteessä. Liikenne rajoittaa erityisesti lasten liikkumista, koska heillä ei ole vielä kykyjä selviytyä liikenteestä. Millaisia käyttämäsi kävely- ja pyöräilyreitit ovat liikenneturvallisuuden kannalta? Onko reitillä vaarallisia paikkoja? Miksi ne ovat vaarallisia? Montako kadun ylitystä on matkalla? Joudutko ylittämään vilkasliikenteisiä väyliä? INFO: Liikenneturvallisuutta voi omalta osaltaan parantaa mm. heijastinta ja pyöräilykypärää käyttämällä. Vuoden 2003 alusta voimaan astui suositus, jonka mukaan jalankulkijan on käytettävä heijastinta pimeän ai-

11 kana myös taajamissa ja valaistuilla teillä. Pyöräilijän puolestaan on käytettävä asianmukaista kypärää, joka on tarkoitettu pyöräilyyn. Aiheuttaako autoliikenteen liian suuri nopeus vaaraa? Millaisia nopeusrajoituksia alueella on? Noudatetaanko niitä? Onko ajonopeutta rajoitettu esimerkiksi töyssyillä tai katujen kaventamisella? INFO: Esimerkiksi Helsingin Hämeentiellä noin 40 prosenttia autoilijoista ajaa vähintään 10 km/h ylinopeutta. Aiheuttavatko liikennejärjestelyt tai piittaamattomuus vaaraa? Joutuvatko pyöräilijät pyöräteiden puuttuessa liikkumaan ajoneuvoliikenteen seassa? Pysähtyvätkö autoilijat suojateiden eteen? Entä ajavatko jotkut päin punaista liikennevaloissa? Mitä asialle voisi tehdä? INFO: Testaa tunnetko väistämissäännöt liikenteessä! kki/liikennekasv/liikennekansiopaakaupunki.pdf s Miten kauas alle 7-vuotias lapsesi voi liikkua kodista? Vo iko hän mennä yksin leikkipaikalle, kouluun, harrastuksiin? Oletko huolissasi lastesi selviytymisestä yksin liikenteessä? INFO: Koulun piha- ja lähialueen liikenneturvallisuuden tarkistuslista kki/liikennekasv/liikennekansiopaakaupunki.pdf s. 63 Lasten koulureitin tarkastustalkoot ymparisto/koulureitin_tarkastustalkoot/ Liikenneturvan aineistot (-> Koulutus ja liikennekasvatus -> Lapset) Onko kotisi lähiympäristössä tai päivittäisillä kävelyreiteilläsi sattunut liikenneonne t- tomuuksia tai läheltä piti-tilanteita? Missä kohtaa? Minkälaisia onnettomuuksia? Miten niitä voisi estää? 3.2 Liikkumisen turvallisuus INFO: Ota selvää esim. kuntasi teknisestä virastosta, kuinka paljon kuntasi alueella tapahtuu liikenneonnettomuuksia ja mitkä ovat vaarallisimmat paikat autoilijoille/ pyöräilijöille/ jalankulkijoille/ muille! Turvallisuuden tunnetta elinympäristössä lisää kollektiivinen ympäristöstä huoleht i- minen, luonnollinen sosiaalinen "valvonta". Rakennetun ympäristön suunnittelulla, rakennusten sijoittelulla, kulkuteiden ja sisäänkäyntien järjestelyillä voidaan vaikuttaa ulkotilojen valvottavuuteen ja turvallisuuteen. Pelkäätkö liikkua yksin klo jälkeen illalla asuinalueellasi? Jätätkö joskus menemättä jonnekin tämän takia? Onko asuinalueellasi paikkoja, joissa voi helposti joutua häirinnän kohteeksi? Tai paikkoja, joilla vältät liikkumista? 11

12 Mitkä ovat sellaisia paikkoja, jotka pelottavat? Onko kulkureitilläsi pimeällä sellaisia kohtia, joissa ei ole sosiaalista valvontaa, autioita paikkoja, joissa liikkuu vähän ihmisiä, kuten laajoja pysäköintialueita, metsiköitä, alikulkutunneleita? Onko bussipysäkkejä sijoitettu asuinalueellasi niin, että asuinrakennuksista ei ole näköyhteyttä niihin? Onko asuinalueellasi yleisilmeeltään ankeita ja epäviihtyisiä paikkoja tai epäsiistejä ja hoitamattomia paikkoja? Onko kulkureiteilläsi riittävä valaistus? 12 4 Viihtyisyys Ihmisillä on tarve kiintyä ja juurtua paikkaan, elää ympäristössä jossa viihtyy. Elinympäristön viihtyisyys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta alueen muiden asukkaiden kanssa, joka puolestaan edesauttaa yhteisestä ympäristöstä huolehtimista. Viihtyisyyteen vaikuttavat hyvin monet tekijät sosiaalisesta ympäristöstä pihojen laatuun. 4.1 Sosiaalinen ympäristö Ihmisille on tärkeää kuulua sosiaaliseen yhteisöön, tuntea asuinympäristönsä omakseen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden asukkaiden kanssa. Yhteisöllisyys lisää vastuunottoa ympäristöstä, luonnollista sosiaalista valvontaa ja turvallisuuden tunnetta. Minkälaisella alueella asut? Minkälainen pihapiiri sinulla on? Koetko sen viihtyisäksi? Asuvatko naapurit lähellä? Miten paljon kanssakäymistä sinulla on naapureittesi kanssa? Oletko osallistunut kylätapahtumiin, pihatalkoisiin tai johonkin ympäristön suunnittelua tai parantamista koskevaan hankkeeseen lähialueellasi? Minkälaiset asiat lähiympäristössäsi edistävät tai estävät kanssakäymistä? Estävätkö esimerkiksi liikenneväylät sopivien rakennusryhmien ja sosiaalisten suhteiden syntyä? Haittaako liikennemelu oleskelua ja kanssakäymistä pihoilla? Jos olet asunut erityyppisillä alueilla, onko kanssakäymisessä naapureitten välillä ollut eroja? Onko asuinalueellasi keskus? Millainen? Mitä toimintoja ja palveluja siellä on? Onko se viihtyisä? Tapaatko siellä tuttuja asiointimatkoillasi? 4.2 Lasten ja nuorten ympäristö Koko lähiympäristö on lasten leikkialuetta. Monipuolinen ja riittävän laaja leikkiympäristö edistää lasten kehitystä ja itsenäistymistä. Lapset ovat herkempiä ilman saasteille kuin aikuiset, ja siksi leikkipaikkoja, päiväkoteja, kouluja ja virkistysalueita ei pidä sijoittaa lähelle vilkasliikenteisiä väyliä. Nuoret tarvitsevat erityisesti kokoont u- mispaikkoja. Jos asuinalueella on riittävästi kokoontumispaikkoja, nuorten ei tarvitse lähteä hakemaan niitä kauempaa. Miten kauas kodista lapsesi voi liikkua yksin? Voiko hän oleskella pihalla yksin? Voiko lapsesi mennä kavereiden luo yksin? Kuinka paljon liikenne rajoittaa lapsesi liikkumista? Minkälainen leikkiympäristö lapsellasi on? Missä hän viettää eniten aikaa ulkona? Onko hänellä lempipaikkoja, tai paikkoja, joita hän karttaa? Mitkä ne ovat ja miksi?

13 Ympäristökuva Leikkivätkö lapset joskus kadulla tai tiellä? Puuttuuko alueelta leikkipaikkoja? Häiritsevätkö liikenteen melu tai ilmansaasteet leikkipaikoilla, virkistysalueilla, päiväkodissa tai koulussa? Mitä asialle voisi tehdä? INFO: Hyvä leikkiympäristö kaupungissa on monipuolinen muodostaen verkoston pihapiireistä, kaduista, kujista, jalankulkuraiteista, aukioista, toreista, puistikoista, viher- ja virkistysalueista sekä yhteis- ja palvelutiloista. Maaseudulla metsät, niityt, rannat ym. luonnonalueet täydentävät rakennetun ympäristön tarjoamia leikkimahdollisuuksia. Onko asuinalueellasi harrastustiloja ja nuorille kokoontumispaikoiksi sopivia sisä- ja ulkotiloja kuten nuorisotaloja, kahviloita, toreja, aukioita? Minkälaisissa paikoissa nuoret kokoontuvat iltaisin? Jos niitä ei löydy omalta asuinalueelta, etsitäänkö niitä muualta? Kuinka paljon liikennettä se aiheuttaa? Kaduilla, teillä, toreilla ja aukioilla liikkuessa ja oleskellessa muodostuu käsitys alueen luonteesta ja piirteistä eli paikan identiteetistä, paikkakunnan kasvoista. Useimmiten ihmiset arvostavat kohtuumittakaavaisia taloja ja miljöitä, joissa on katseltavaa, jotka tarjoavat vaihtelua ja yksityiskohtien rikkautta. Luonnonympäristöllä ja kasvillisuudella on suuri merkitys ympäristökuvalle. Millaisen kuvan alueella liikkuja saa lähiympäristöstäsi? Miten ympäristökuvan piirteitä voisi kuvata? Ovatko ne vaihtelevia vai yksitoikkoisia? Millaisia rakennuksia alueella on? Millaisia ovat rakennusten pohjakerrokset? Kuinka paljon kasvillisuutta ja luontonäkymiä ympäristökuvaan sisältyy? Onko sinulla käyttämilläsi reiteilläsi lempipaikkoja, esimerkiksi erityisen kaunis näkymä? Entä ikäviä paikkoja? Onko katuja tai teitä levennetty? Mitä vaikutuksia sillä on ollut ympäristökuvaan? Onko arvokasta ympäristöä tuhottu? Millainen on miellyttävä katukuva? Mitkä asiat tekevät siitä miellyttävän? Mikä tekee tiestä kauniin? Kuinka paljon lähiympäristöstäsi löytyy miellyttäviä katukuvia tai kauniita tiemaisemia? Millaisia? Missä? Millainen on ikävä katukuva tai tiemaisema? Mikä siitä tekee ikävän? 4.4 Viher- ja virkistysalueet Viher- ja virkistysalueilla on suuri merkitys yhdyskuntien visuaaliselle ilmeelle, terveellisyydelle ja viihtyisyydelle. Viheralueet vaikuttavat myönteisesti ilman laatuun ja pienilmastoon ja vihervyöhykkeitä voidaan käyttää liikenneväylien melu- ja saastehaittojen vähentämiseen. Viheralueverkoston jatkuvuus palvelee luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös ulkoilureittien järjestämistä. Liikenne tulee suunnitella niin, että syntyy häiriöttömiä vapaa-alueita. Onko asuntoalueellasi riittävästi puistoja ja virkistysalueita? Onko sinulla erityisiä mielipaikkoja virkistysalueella? Millaisia?

14 Miten pitkä matka sinulla on lähimmälle virkistysalueelle? Voitko kulkea virkistysalueelle jalan? Entä joukkoliikennevälineillä? Ovatko asuntoalueesi virkistysalueet riittävän kokoisia ja jatkuvia? Jos ei, johtuuko se siitä, että liikenneväylät pilkkovat niitä? Häiritseekö liikenteen melu tai ilmansaasteet puistossa tai virkistysalueilla? Ovatko ilman saasteet vaikuttaneet kasvillisuuden kuntoon? 4.5 Kadut, tiet ja torit 4.6 Pysäköinti Kadut, tiet ja raitit sekä torit ja aukiot tulee suunnitella niin, että niillä on miellyttävä liikkua, ne houkuttelevat kävelyyn ja pyöräilyyn ja edistävät toisten ihmisten kohtaamista. Ilmastollisesti miellyttävien ja suojaisten ulkotilojen luominen on erityisen tärkeää meidän ilmastossamme. Teiden ja katujen linjauksilla, maastoon sovittamisella ja muotoilulla voidaan lisätä ympäristön viihtyisyyttä. Mitä reittejä yleensä käytät asuntoalueella liikkuessasi? Onko niiden valintaan vaikuttanut reittien miellyttävyys? Onko paikkakuntasi keskustassa kävelykatua? Millainen? Onko asuinalueellasi miellyttäviä jalankulku- ja pyöräilyreittejä? Mikä tekee niistä miellyttäviä? Sijainti miellyttävässä ympäristössä? Miellyttävä pienilmasto, mm. tuulensuojaus? Hyvä maastoonsovitus, linjaus, muotoilu, materiaalit? Onko kadut ja tiet sovitettu maastoon hyvin ottaen huomioon maaston muodot? Vai onko tehty suuria maaston muokkauksia, nostettu maanpintaa tai tehty jyrkkiä kallioleikkauksia? Ovatko kadut ja tiet sopivan levyisiä? Ovatko linjaukset vaihtelevia? Onko asuinalueellasi miellyttäviä toreja tai aukioita, joilla voi oleskella ja vaikkapa tavata ohikulkevia tuttuja? Mikä tekee niistä miellyttäviä? Onko toreilla ja aukioilla penkkejä oleskeluun tai esimerkiksi ulkokahviloita? Puita ja muita istutuksia, jotka tarjoavat myös varjoa? Onko asuinalueellasi toreja tai aukioita, jotka eivät houkuttele oleskeluun, esimerkiksi lähinnä pysäköintikäytössä? Voisiko näitä saada houkuttelevammaksi? Mitä muutoksia pitäisi tehdä? Onko tiedossasi sellaisia hyviä esimerkkejä muilta paikkakunnilta, kotimaasta tai ulkomailta, joita voitaisiin käyttää mallina? Pysäköintipaikkojen sijoitus, maastoon sovittaminen ja muotoilu vaikuttaa monella tavalla ympäristön viihtyisyyteen ja liikenneturvallisuuteen. Pysäköinti voidaan järjestää kadunvarsipysäköintinä, erillisille pysäköintialueille, pysäköintitaloihin, pihoille tai vaikkapa jokaisen sisäänkäynnin yhteyteen esimerkiksi rivitaloissa. Miten pysäköinti on järjestetty lähiympäristössäsi? Onko pysäköintipaikkoja liian vähän / sopivasti / liian paljon? Jos pysäköintipaikkoja on liian vähän, mihin autot pysäköidään? Onko polkupyörille järjestetty pysäköintipaikkoja? Onko pysäköintipaikat sijoitettu niin, että niiden liikenne ei häiritse jalankulku- ja pyöräilyreittejä? Muodostuvatko vapaa-ajan alueet eheiksi vai häiritseekö pysäköinti tai ajo pysäköintipaikoille niitä? Risteääkö pysäköintialueiden liikenne lasten usein käyttämien reittien kanssa? 14

15 15 Onko pysäköintipaikat erotettu riittävästi muista toiminnoista kuten leikkipaikoista ja pihojen oleskelualueista esimerkiksi aidoilla tai istutuksilla? Sattuuko, että lapset leikkivät pysäköintialueilla? Onko syynä leikkipaikkojen puute? Onko pysäköintialueet sovitettu maastoon hyvin, ilman suuria maastoleikkauksia tai täyttöjä? Onko suuret pysäköintialueet jaettu osiin esimerkiksi istutuksilla? Vai onko lähiympäristössäsi laajoja, ankeita pysäköintikenttiä? Ovatko ne tuulisia? Mitä voisi tehdä ongelmien vähentämiseksi? 4.7 Pihat Ympäristöministeriön asukasbarometrin mukaan lähes puolet vastaajista käyttää asuintalonsa pihaa useamman kerran viikossa. Eniten pihaa käyttävät lapsiperheet, joissa on pieniä lapsia. He ovat myös tyytymättömimpiä pihojen leikkipaikkoihin ja liikenneturvallisuuteen. Eniten tyytymättömyyttä herättää kuitenkin tontin pysäköintipaikkojen järjestelyt kaikkien vastaajien keskuudessa. Viihtyisällä pihalla voi olla suuri merkitys asukkaiden tutustumiselle toisiinsa ja yhteisöllisyyden tunteen syntymiselle. Millainen asuin-/päiväkoti-/koulupiha sinulla tai lapsellasi on? Onko piha riittävän kokoinen? Entä viihtyisä? Mikä sen tekee viihtyisäksi? Käyttävätkö lapset /aikuiset pihaa paljon vai vähän? Miksi? Onko piha rauhoitettu riittävästi ajoneuvoliikenteen haitoilta, melulta ja saasteilta? Onko se suojattu tuulilta ja onko se aurinkoinen? Onko pihalla riittävästi paikkoja leikkiin ja oleskeluun? Onko siellä istutuksia, penkkejä yms.? Vai onko piha lähinnä pysäköintikäytössä? Oletko tyytyväinen pihan liikenneturvallisuuteen? Onko leikki- ja oleskelupaikat erotettu ajoneuvoliikenteen alueista esimerkiksi aidoilla tai istutuksilla? Onko pysäköintipaikkoja sijoitettu asuintalon ulko-oven välittömään läheisyyteen, jossa lapset usein leikkivät? Risteääkö pihan huoltoliikenne lasten usein käyttämien kulkureittien kanssa? Millä tavalla pihaa voisi parantaa? Voisiko esim. autopaikkoja siirtää muualle? 5 Liikenne ja luonto Liikenneväylät sekä niillä tapahtuva liikenne vaikuttavat luontoon monin tavoin. Liikenneväylien varret voivat toimia joidenkin kasvi- ja eläinlajien tärkeänä elinympäristönä. Toisaalta tiehankkeet tuhoavat paikallista luontoa ja liikenteessä kuolee melkoisia määriä eläimiä. Liikenneväylien ja välineiden rakentaminen ja kunnossapito nielee suuria määriä luonnonvaroja ja tuottaa jätteitä. Myös liikenteen päästöillä on monia eri vaikutuksia luontoon. 5.1 Maasto ja kasvillisuus Liikenneväylät tulisi sijoittaa ympäristöön luonnonoloja mahdollisimman vähän häiriten. Maastonmuotojen, kasvillisuuden ym. luonnonolosuhteiden huomioon ottaminen liikenneympäristössä tarjoaa mahdollisuudet omaleimaisten maisemien ja elinympäristöjen luomiseen. Liikenneväylien varret voivat myös toimia avoimia elinympäristöjä suosivien kasvien ja eläinten turvapaikkana, kun vastaavat elinympäristöt maataloudessa vähenevät.

16 Eläimet 5.3 Päästöt Onko kotiseudullasi vireillä isoja tiehankkeita? Onko niiden yhteydessä toteutettu ympäristövaikutusten arviointia? INFO: Tiehankkeista voi tiedustella esim. paikalliselta tiepiiriltä, osoitteet löytyvät Tiehallinnon www-sivuilta Onko olemassa olevien teiden ja katujen suunnittelussa maastonmuodot otettu huomioon? Noudattavatko tiet ja kadut maaston muotoja? Vai onko tehty suuria täyttöjä ja maaston muokkauksia? Mistä maa-ainekset on otettu ja mihin ylimääräiset maamassat on läjitetty? INFO: Vuonna 1997 yleisten teiden rakentamiseen käytettiin noin 50 milj. tonnia maa-aineksia ja jätteitä syntyi noin 13 milj. tonnia. Kadunrakentamiseen käytettiin noin 10 milj. tonnia materiaalia. Millaista on liikenneympäristöjen kasvillisuus? Löytyykö tienpientareilta luonnonvaraisia keto- tai niittykasveja vai ovatko ne istutettujen (heinä-)kasvien peitossa? Viihtyvätkö perhoset ym. hyönteiset kotiseutusi tieympäristöissä? Onko kotiseudullasi raide- tai vesiliikenneväyliä? Entä lentoasemia? Miten ne on sijoitettu maastoon? Miten ne vaikuttavat alueen kasvillisuuteen/ eläimistöön? Liikenneväylistä koituu haittaa eläimille sekä yksilö- että populaatiotasolla. Ensinnäkin eläimet ovat tietä ylittäessään vaarassa jäädä auton alle ja ruhjoutua kuoliaaksi. Toiseksi suuret väylät sekä niiden yhteydessä mahdollisesti olevat riista-aidat pirstovat isompia luonnonalueita pienemmiksi osasiksi. Tämän seurauksena eri eläinpopulaatiot saattavat joutua kokonaan eroon toisistaan, mikä vaikuttaa kielteisesti niiden perimään. Mieti, missä eläimiä liikkuu? Missä ne asuvat? Missä ruokailevat? Missä eläimiä näkee? Mitä eläimiä kaupungeissa on? Missä siellä? Mikä saa eläimen tulemaan tielle? INFO: Katso karttaa, löytyykö mahdollisia selittäviä tekijöitä: erilliset metsä- tai muut luontoalueet, vesi tms. Myös eläinten elintavoista kertovista oppaista voi olla hyötyä. Oletko nähnyt auton alle jäänyttä eläintä? Minkä? Missä? Mitä (autoilijana) voit tehdä, jos ajat eläimen yli? Miten eläinkolareita voisi välttää? INFO: Ohjeita eläimeen törmäämisen varalta Suomen eläinsuojeluyhdistyksen sivuilla (http://www.sey.fi/ -> Eläintietoa) Onko eläinten kulkemista huomioitu erityisesti kuntanne/ kaupunkinne alueella? (Esim. hirvien alikulut, riista-aidat, pieneläintunnelit).

17 Liikenne tuottaa ilmaan runsaasti päästöjä ja vaikuttaa mm. seuraaviin ympäristöongelmiin: ilmastonmuutos, kemikalisoituminen, happamoituminen ja rehevöityminen. Kasvaako lähiympäristösi puissa jäkäliä vai ovatko puiden rungot paljaita tai vihreän leväpeitteen värittämiä? Oletko havainnut muita ilmansaasteiden vaikutuksia luonnossa? Millaisia? INFO: Jäkäläkartoitusohje sivulla 16! Laske oman autosi hiilidioksidipäästöt! Jokaisesta kulutetusta bensiinilitrasta syntyy 2350 g hiilidioksidia ja dieselöljylitrasta 2660 g. INFO: Uusien autojen polttoaineen kulutus- ja päästötietoja löytyy myös Motivan autonvalintaopasta Eri kulkuvälineiden hiilidioksidipäästöjä voi vertailla mm. osoitteessa kki/liikennekasv/liikennekansiopaakaupunki.pdf s. 90 taulukko. Onko lähiympäristössäsi huoltoasemia tai muita autojen huoltopisteitä? Oletko havainnut öljy- tms. päästöjä? Mihin menevät pesuvedet ym. nesteet, jos peset tai huollat autoa omalla pihallasi? 17

18 VINKIT 18 1 Kartta ja sen käyttö Kartta on kuva maastosta. Kartalle on kuvattu maasto ylhäältä päin kohtisuoraan maata kohti. Karttaan on kuitenkin maaston kuvaa yksinkertaistettu niin, että se on ymmärrettävä ja selkeä lukea. Kartan tietosisältö on paikkatietoa. Kartta vastaa moniin kysymyksiin: Missä? Miten sinne pääsee? Kuinka pitkä matka? Kuinka laaja? Kartta kertoo paikkojen sijainnin ja niiden keskinäisen suhteen. Esim. taajaman rakenne ja kokona i- suus hahmottuu kartalta nopeammin kuin katuja kiertämällä. Kartalta näkyy kulkureitit ja oikopolut. Kartan avulla suunnitellaan erilaisia uusia kohteita, kuten teitä, johtolinjoja, asuntoalueita jne. Kartalta voidaan mitata suunniteltujen kohteiden pituuksia ja pinta-aloja, jolloin esim. kustannusla s- kelmat voidaan tehdä tarkasti. Kartan avulla voidaan etsiä uusia paikkoja. Esim. uusi päiväkoti mahtuisi tuohon tai olisikohan tuossa metsässä sieniä?. Kartan avulla ne myös löytää. 1.1 Mittakaava Kartat piirretään mittakaavaan, joka ilmaistaan suhdeluvulla. Esimerkiksi mittakaava 1: tarkoittaa, että 1 cm kartalla on cm eli 150 metriä maastossa. Näin kartalta voidaan mitata etäisyyksiä ja pinta-aloja. Kartoissa ja kompasseissa on usein mittakaavajana, jonka avulla etäisyyksiä on helpompi käsittää ja mitata. 1.2 Ilmansuunnat Kartat painetaan yleensä niin, että pohjoinen on karttapaperin yläreunassa ja tekstit ovat vaakasuunnassa eli ne luetaan lännestä itään. Jos kartta on painettu muuhun asentoon, on siinä usein pohjoissuuntaa osoittava nuoli. Näin kartalta voidaan tietoa kertoa myös ilmansuuntien mukaan. Esim. 250 metriä koululta itään. 1.3 Karttamerkit Karttoihin on luotu niiden käyttötarkoitukseen sopivat havainnolliset karttamerkit eli symbolit. Näin maaston samanlaiset tai lähes samanlaiset kohteet kuvataan kartassa kohteen kuvaamista varten kehitetyllä karttamerkillä. Esim. pelto kuvataan useimmissa kartoissa keltaisena alueena oli se sitten kartantekohetkellä kylvetty, puitu, lumen alla tai kesannolla. Värillisissä kartoissa väreillä havainnollistetaan erilaisten maastokohteiden luonnetta. Karttamerkkien opettelu kannattaakin aloittaa eri värien merkitystä tutkiskelemalla. Musta: ihmisen tekemät maaston kohteet, kuten rakennukset, tiet, polut, linjat sekä kiviin liittyvät merkit, kuten kivi, kivikko, louhikko Harmaa: avokalliot maasto- ja suunnistuskartoissa Ruskea: maaston muodot Sininen: vesistöt (meri, järvi, lampi, joki, oja) ja suot

19 19 Vihreä: kasvillisuus, maastokartoissa ja opaskartoissa puistot, suunnistuskartoissa tiheät, vaikeampikulkuiset metsät Keltainen: avoimet alueet, esim. pellot ja niityt Punainen: maastokartoissa hallinnolliset rajat (kiinteistö- ja kylärajat). Jäljempänä on esimerkkejä käytetyimpien karttojen karttamerkeistä Karttamerkit oppii nopeasti karttoja käyttämällä. Ehkä vaikeinta on oppia korkeuskäyrien merkitys. Korkeuskäyrät kuvaavat maaston muotoja eli kumpareita, mäkiä, notkoja ja laaksoja. Karttaan piirretty korkeuskäyrä kulkee maastossa koko ajan samalla korkeudella, esim. 50 m merenpinnan yläpuolella. Korkeuskäyrien korkeusero on kerrottu kartassa. Maastokarttojen käyräväli on 5 m, suunnistuskartoissa 2.5 m tai 5 m ja kunnallisissa pohjakartoissa 1 m tai 2 m. 1.4 Erilaisia karttoja Ilmakuvat Mikäli mahdollista, karttoihin tutustuminen kannattaa aloittaa ilmakuvista. Näin selkenee käsitys siitä, että kartta on kuva maastosta. Ilmakuvat otetaan lentokoneesta tarkoitusta varten suunnitellulla erikoiskameralla. Ilmakuvaa voidaan käyttää kuten karttaa. Mm. maatilojen peltolohkokartat on tehty niin, että tilusrajat on piirretty suoraan ilmakuvien päälle. Ilmakuvan laatu vaihtelee kuvaussään ja vuodenajan vaikutuksesta jonkin verran. Osa tärkeätä maastotietoa, kuten rakennukset ja polut voivat jäädä kuvassa puiden ja varjojen katveeseen. Lisäksi maastossa useat kovinkin samanlaiset alueet voivat näyttää erilaisilta, esim. oheisessa kuvassa olevista pelloista osa on miltei valkoisia ja osa tumman harmaita. Ilmakuva kuitenkin kertoo totuuden maastossa kuvaushetkellä olleesta tilanteesta. Ilmakuvia myy Maanmittauslaitoksen Ilmakuvakeskus Ilmakuvia voi kysellä myös kaupunkien ja kuntien teknisistä toimistoista (teknisistä virastoista, mittausosastoilta tms.) Maastokartta Maanmittauslaitos on laatinut koko Suomen alueesta 1: peruskartaston, jota uudistetaan ja ylläpidetään jatkuvasti. Peruskartan uusi tuotenimi on maastokartta, joksi peruskartta uudistetaan karttalehti kerrallaan. Pohjoisimman Lapin alueen peruskartta on nimeltään topografinen kartta 1: ja sen julkaisemisesta vastaa Puolustusvoimien topografikunta. Maastokarttaan on painettu myös kiinteistörajat, joten erilaiset maanomistukseen liittyvien asioiden selvittelyn voi aloittaa maastokarttaa tutkimalla. Esim. Suunniteltu polku kouluun kulkisi kiinteistöjen 1:23 ja 2:34 läpi. Useimmat maastokarttalehdet ovat maastoalaltaan 10 x 10 km. Maapallon kaarevuudesta ja Suomen sijainnista ja muodosta johtuen Etelä-Suomessa on leveämpiä karttalehtiä ja pohjoisessa kapeampia. Mittakaava on kuitenkin kaikissa sama 1:

20 20 Maastokartta 1: on yleismaastokartta, joka kuvaa maastoa yleisemmin kuin peruskartta. Maastokartassa näkyvät asutus, talot, tiet, pellot, vedet, hakkuuaukeat, suot ja avokalliot ja korkeussuhteet. Yksi karttalehti kattaa 30 x 40 km alueen. Maastokartta 1: on useimmiten liian pienimittakaavainen maastokäyttöön. Lisätietoja maastokartoista maanmittauslaitokselta: Kuva & karttapalvelut: Suunnistuskartta Suunnistusseurat tekevät suunnistuskarttoja. Niihin maaston eri kohteet on kuvattu paljon maastokarttaa tarkemmin. Suunnistuskarttojen yleisin mittakaava on nykyisin 1: eli 1 cm kartalla on 100 metriä maastossa Kaupunkien ja kuntien kartat Kuntien ja kaupunkien valmistamia kaavoituksen pohjakarttoja (kantakartta, virastokartta) voi kysellä kunnan tai kaupungin teknisestä toimistosta. Kaupungeissa kantakartat ovat usein mittakaavassa 1:500 tai 1:1000. Kuntien pohjakarttojen mittakaava on useimmiten 1:2000. Nämä kartat ovat erittäin tarkkoja. Niiden pohjalta tehdään asemakaavoja sekä muita kunnan omia suunnitelmia. Kaupungit ja kunnat ovat usein laatineet ainakin taajama-alueilta opaskartan. Opaskarttoihin kuvataan yleensä tiet ja kadut, asuntoalueet, julkisten palvelujen alueet, teollisuusalueet, kentät, pellot, metsät ja puistot. Opaskartoissa on kaikkien teiden ja katujen nimet, alueiden nimet sekä muita tarpeellisia nimiä. Opaskarttoja saa kaupungintaloilta ja kunnantaloilta. Usein ne on julkaistu myös alueen puhelinluettelossa. 1.5 Kartan käyttö Oman paikan määrittäminen Maastossa kartan käyttö alkaa siitä, että paikallistaa itsensä kartalta. Maastoa katsotaan ympäriinsä ja todetaan oma paikka. Esim. Olen nyt koulun pihalla tai Olen nyt Pajatien ja Moisiontien risteyksessä. Sitten mietitään, millaisilla karttamerkeillä olipaikka on kuvattu. Esim. Koulurakennus on iso musta suorakulmio ja koulun piha vaalean ruskea neliö. Näillä tiedoilla olinpaikka pitäisi löytyä kartalta Kartan suuntaaminen

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA LIIKENNEKASVATUS Koulun liikennekasvatuksen tavoitteena on liikenteen sääntöjen opettaminen ja turvallisten toimintatapojen oppiminen. Lisäksi tuetaan turvallista

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 13.11.2013 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Oma asuinympäristö paremmaksi!

Oma asuinympäristö paremmaksi! Oma asuinympäristö paremmaksi! Miten parantaisin omaa asuinympäristöäni? Projektityössä otetaan haltuun oma asuinympäristö ja lähdetään kehittämään sitä entistä paremmaksi. Tavoitteena on tutkia ja tehdä

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

Jalankulkija liikenteessä

Jalankulkija liikenteessä Jalankulkija liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7, PL 29 00421 Helsinki

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä Liikenne vie tilaa ja aikaa Kustannuksia Stressiä Epäviihtyisää

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ

LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ Kysely oli auki 27.2.-16.3.2015 Kyselyyn tuli 519 vastausta Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, vastausmahdollisuus

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Valvonta on oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää Valvonnan tarkoitus ja tavoite on osaltaan edistää turvallista ja sujuvaa liikennettä kaduilla. Yhteiset

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Pyöräilijä liikenteessä

Pyöräilijä liikenteessä Pyöräilijä liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7 PL 29 00421 Helsinki puhelin:

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita. 12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI

TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI Ylämyllyn koulun liikenneturvallisuussuunnitelma TURVALLISTA KOULUMATKAA SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Vinkkejä vanhemmille 4 Liikennekasvatuksen teemat 5 Jalankulkijana

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA

Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA Päämajakoulu LIIKENNE- TURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2008 SÄILYTÄ TÄMÄ!!! PÄÄMAJAKOULUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 1. Yleinen liikennekasvatus Liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu oppilaiden koulumatkojen

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä.

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä. MUISTUTUS 8.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki MANNISENMÄENTIEN, MANNISENRINTEEN, SEKAMETSÄN JA TIILITEHTAANTIEN SEKÄ MANNISENMÄENTIEN JA SAARIJÄRVENTIEN VÄLISEN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN

Lisätiedot

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi KÄVELLEN KAUPPAAN -HANKE Motivan koordinoima liikkumisen ohjauksen t&k ohjelma, jota rahoittivat liikennevirasto,

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi

liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi L sten liikenneviikko Tehtäväpaketti 3. 6.-luokkalaisille päivitämme puheenaiheesi Tänään sukellamme liikennemerkkien runsaaseen maailmaan. Aivan aluksi sinun kannattaa etsiä päivän lehdestä liikennemerkkiaukeama.

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48

käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48 käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48 TURVALLINEN LIIKKUMINEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ kysely Iisalmen kaupungin ikäihmisille 2006 Kyselyn yhteenveto 22.3.2007 Ongelma Ongelmapaikka Toimenpide Vastuutaho Ongelmakohteen

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Aika: 18.4.2013 klo 18.00-20.00 Paikka: Vantaan kaupungintalo, valtuustosali. Asematie 7, Vantaa.

Aika: 18.4.2013 klo 18.00-20.00 Paikka: Vantaan kaupungintalo, valtuustosali. Asematie 7, Vantaa. Tikkurilan alueneuvonpito Aika: 18.4.2013 klo 18.00-20.00 Paikka: Vantaan kaupungintalo, valtuustosali. Asematie 7, Vantaa. Tikkurilan alueneuvonpidossa käytiin keskustelua Tikkurilasta viiden eri teeman

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 Kaupungin eri osien asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä on

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne. Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio

Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne. Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio hyvää ja säilyttämisen arvoista Pohjois-Haagassa ja Lassilassa Vantaankosken radanvarren pyörätie! Jalankulku-,

Lisätiedot

MUKKULAN PERUSKOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA KEVÄT 2009. Kati Niiranen Sanna Ruponen

MUKKULAN PERUSKOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA KEVÄT 2009. Kati Niiranen Sanna Ruponen MUKKULAN PERUSKOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA KEVÄT 2009 Kati Niiranen Sanna Ruponen MUKKULAN PERUSKOULUN LIIKENNETURVALLISUUSUUNNITELMA Turvalliset koulumatkat ja lähiympäristö Oppilaat ja vanhemmat

Lisätiedot

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. LIIKENNE Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Hän oppii myös, miten on varustauduttava pyöräillessä,

Lisätiedot

LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI

LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI MARJA-VANTAA: Lähtötilanne - Marja-Vantaa on uusi kaupunginosa, jonka suunnittelussa on kiinnitetty

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Rakenteelliset ratkaisut ja kevyen liikenteen turvallisuus 28.10.2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Liikenneturvallisuustilanne Tampereella Liikenneturvallisuustilanne

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat RIL VLL 25.9.2015 Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat Yleisasemakaavan 1954 liikenneverkot 25.9.2014 Matti Kivelä 25.9.2014 Matti Kivelä 3 Helsingin kehittyminen

Lisätiedot

Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA. Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011

Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA. Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011 1 (7) Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 29 päivänä huhtikuuta 2011 annetun postilain (415/2011) 48 :n nojalla 1 luku Yleiset

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä PIHAKATU, Yleistä Pihakadulla tarkoitetaan jalankululle ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua katua. Pihakadun yleisvaikutelman tulee olla sellainen, että autoilija tai muu ajoneuvon kuljettaja

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

OPISKELIJAN KAUPUNKI

OPISKELIJAN KAUPUNKI OPISKELIJAN KAUPUNKI Ideoita, uhkia ja mahdollisuuksia kaupunkikehittämiseen Tutkimusraportti Maria Rytkönen & Juhani Saari Esityksen tulokset Juhani Saari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Lisätiedot

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Turvallisesti harrastuksiin Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Harrastusmatkojen turvallisuus mukaan toimintaan harrastuksiin liittyy runsaasti sekä lyhyitä matkoja kodin ja harrastuspaikan

Lisätiedot

LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN

LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.6.2011 Mun Vuoro! kysyi lasten mielipidettä Rovaniemen keskustan liikenteestä Kalevan Nuorten Liiton kesäleirillä kysyttiin lasten mielipiteitä

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Liikennesuunnittelun verkkosivut

Liikennesuunnittelun verkkosivut Luonnos 16.3.2011 Liikennesuunnittelun verkkosivut Sivusisällöt: - Ajankohtaista ja esittely (etusivu) - Liikennesuunnitelmat - Pyöräily - Joukkoliikenne - Liikenneturvallisuus - Tutkimus ja tilastot -

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot