Yrittäjyyskulttuurin edistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskulttuurin edistäminen"

Transkriptio

1 Yritystoimintajulkaisut Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Opas hyvistä toimintatavoista yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla EUROOPAN KOMISSIO

2

3 Yritystoiminnan pääosasto Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Opas hyvistä toimintatavoista yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla EUROOPAN KOMISSIO

4 Vastuuvapauslauseke Tämän esitteen tiedot eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. Yritystoiminnan tukitoimenpiteitä käsitteleviä esitteitä: Aloittavien yritysten avuksi Taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten avuksi Yritysten kasvun avuksi Liiketoiminnan siirtojen avuksi Lisätietoja on saatavilla osoitteesta Euroopan komissio Yritystoiminnan pääosasto Yksikkö B.1 yrittäjyys (SC27, 3/4) B-1049 Bruxelles/Brussel F. (32-2) Sähköposti: training_education/index.htm Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Uusi yhteinen maksuton palvelunumero: Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2004 ISBN Euroopan yhteisöt, 2004 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

5 Erkki Liikanen Yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastaava Euroopan komission jäsen Johdanto Tässä julkaisussa esitetään joukko hyviä esimerkkejä siitä, kuinka koulutusjärjestelmät voivat osaltaan edistää nuorten yrittäjyyshenkeä ja siten yrittäjyyskulttuuria yhteiskunnassamme. Julkaisu on monivuotisen prosessin tulos. Prosessin aikana Euroopan komissio on tukenut jäsenvaltioiden pyrkimyksiä hyvien toimintatapojen vaihdon edistämiseksi yrityspolitiikkaan ja yrittäjyyden edistämiseen liittyvillä keskeisillä aloilla. Koulutuksen merkitystä tässä suhteessa on korostettu useissa yhteyksissä. Nykyään tunnustetaan yleisesti, että yrittäjyys on yksi perustaidoista, jotka hankitaan elinikäisen oppimisen avulla. Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ja pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa ( 1 ) on korostettu tätä näkemystä. Yrittäjyyshengen rohkaisemisen tarvetta nuorten keskuudessa korostettiin myös maaliskuussa 2003 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Tämä tietoisuus johti asiaa käsittelevän foorumin järjestämiseen Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa lokakuussa 2000 sekä Euroopan komission, EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan yhdessä kehittelemän Best-menettelyn mukaisen hankkeen hyväksymiseen. Tähän julkaisuun sisältyvät esimerkit hyvistä toimintatavoista on yksilöity tällaisten aloitteiden yhteydessä, joissa komissio on ollut yksi järjestäjistä tai joita komissio on koordinoinut. Kaikki nämä toimet ovat osa Euroopan komission yleistä pyrkimystä tukea pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä, mikä käsittää myös vihreän kirjan Yrittäjyys Euroopassa ( 2 ) ja siihen liittyvien asiakirjojen hyväksymisen tammikuussa ( 1 ) Yleisten asioiden neuvosto hyväksyi peruskirjan, ja se otettiin myönteisesti vastaan Feiran Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa ( 2 ) 3

6 Euroopan on tuettava yhä tehokkaammin yrittäjyyspyrkimyksiä. Eurooppa tarvitsee lisää uusia ja menestyviä yrityksiä, jotka haluavat ryhtyä luoviin ja innovatiivisiin liiketoimiin. Yrittäjyyshengen rohkaiseminen on keskeinen keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutus voi osaltaan edistää yrittäjyyttä kannustamalla oikeanlaista ajattelutapaa, luomalla tietoisuuden yrittäjän tai itsenäisen ammatinharjoittajan uravaihtoehdoista ja antamalla merkityksellisiä liiketoimintataitoja. Yrittäjyystaidot ja -henki hyödyttävät yhteiskuntaa myös muulla tavoin kuin liiketoimintaan sovellettuina. Yrittäjyyden kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten luovuus, aloitteellisuus ja hyvä arvostelukyky, voivat olla hyödyksi kenelle tahansa työelämässä ja elämässä muutenkin. Euroopan komissio on havainnut, että useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on nykyään sitouduttu poliittisesti hallituksen tai ministeriöiden tasolla edistämään yrittäjyyskasvatusta osana koulutusjärjestelmää, joskin sitoutumisen aste vaihtelee. Vielä ei ole kuitenkaan päästy siihen, että yrittäjyys olisi koulutusjärjestelmiemme yleinen osa tai suosittu oppiaine tai että opettajia olisi riittävällä tavalla koulutettu sisällyttämään yrittäjyyden käsite opetukseensa. Toistaiseksi on myös toteutettu vain vähän toimenpiteitä tätä alaa koskevien indikaattoreiden määrittelemiseksi tai kvantitatiivisten tietojen keräämiseksi, minkä vuoksi saavutetun edistyksen seuraaminen on hankalaa. Tässä asiakirjassa esitetään 21 esimerkkiä hyvistä toimintatavoista nuorten yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla perusasteelta aina korkea-asteelle. Kustakin hyvästä toimintatavasta esitetään lyhyt kuvaus sekä sitä edistävän organisaation tai laitoksen yhteystiedot, minkä ansiosta lisätietojen hankkiminen on vaivatonta. Toivon, että nämä esimerkit hyvistä toimintatavoista kiinnostavat kaikkia koulutusalalla ja yrittäjyyden edistämisen alalla toimivia, erityisesti poliittisia vaikuttajia, opettajia, kouluja, yliopistoja ja liike-elämän järjestöjä. Toimimalla yhdessä voimme yhä paremmin edistää yrittäjyyshengen ja -taitojen kehittämistä yhteiskunnassamme. Tämä edistää joskin todennäköisesti vasta pitkällä aikavälillä merkittävällä tavalla uusien työpaikkojen luomista sekä talouskasvun ja kilpailukyvyn parantamista Euroopassa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston edellyttämällä tavalla. Erkki Liikanen 4

7 Miksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää? Yrittäjyyshengen edistäminen on avainasemassa luotaessa työpaikkoja ja parannettaessa kilpailukykyä sekä talouskasvua kaikkialla Euroopassa. Vaikka esimerkiksi uusien yritysten määrä (yrittäjyysaste) ja ihmisten psykologinen suhtautuminen itsenäiseen ammatinharjoittamiseen (piilevä tai potentiaalinen yrittäjyys) ovat muuttujia, joihin voivat vaikuttaa monet eri tekijät, on selvää, että myös kulttuurinäkökohdat on otettava huomioon. Yrittäjät eivät ole koskaan olleet Euroopassa yhtä myönteisiä roolimalleja kuin Yhdysvalloissa. Yrittäjäksi ryhtymistä on jo kauan pidetty epävarmana ja riskialttiina vaihtoehtona, se ei ole erityisen puoleensavetävä ammatti eikä sosiaalisesti niin palkitseva kuin muut, perinteiset ammatit. Koulutusjärjestelmiä ei ole tähän asti suunnattu yrittäjyyden eikä itsenäisen ammatinharjoittamisen kehittämiseen, vaan koulutuksen lopullisena päämääränä on ollut pikemminkin tuottaa työntekijöitä suuryritysten tai julkishallinnon palvelukseen. Tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti viime vuosina, ja Euroopassa ollaan yhä paremmin tietoisia siitä, että olisi kehitettävä aloitteita yrittäjyyskulttuurin edistämiseksi ja ihmisten kannustamiseksi riskinottoon, luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Yrittäjyys ymmärretään vihdoinkin kasvun perustaksi. Nykyään tunnustetaan yleisesti, että yrittäjyys on yksi perustaidoista, jotka hankitaan elinikäisen oppimisen avulla. Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ja pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa ( 3 ) on korostettu tätä näkemystä. Pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa EU sitoutuu antamaan liiketoimintaa ja yrittäjyyttä koskevaa opetusta kaikilla koulutusasteilla ja kehittämään koulutusohjelmia yritysten johtajille. ( 3 ) Yleisten asioiden neuvosto hyväksyi peruskirjan, ja se otettiin myönteisesti vastaan Feiran Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa Lisätietoja on saatavilla Internetsivustolta 5

8 Helmikuussa 2001 koulutusneuvosto hyväksyi raportin koulutusjärjestelmien tulevaisuuden tavoitteista. ( 4 ) Raportissa määritettiin avainaloiksi muun muassa oppilaitosten ja yritysten välisten yhteyksien vahvistaminen ja yrittäjyyshengen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla. Synnynnäisiäkin yrittäjiä on, mutta nuorten yrittäjyyshenkeä voidaan edistää jo koulussa. On myös annettava tarvittavat tekniset taidot ja liiketoimintataidot niille, jotka päättävät ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja/tai perustaa oman yrityksen tai jotka voivat tehdä niin lähitulevaisuudessa. Yrittäjyyttä ei ole kuitenkaan syytä pitää vain uusien yritysten perustamisen välineenä vaan yleisenä asenteena, jonka jokainen voi omaksua jokapäiväisessä elämässä ja kaikessa työssään. Mitä yrittäjyyskasvatus tarkoittaa? Yleisesti tunnutaan olevan yhtä mieltä siitä, että yrittäjyyskasvatusta koskevaan määritelmään on tärkeää sisällyttää kaksi eri osa-aluetta tai käsitettä: yrittäjyyshengen ja -taitojen vaalimisen laajempi käsite, johon sisältyy tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämistä ja jonka välitön painopiste on muualla kuin uusien yritysten perustamisessa yrityksen perustamista koskevan koulutuksen suppeampi käsite. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteina jotka on mukautettava kullekin koulutusasteelle erikseen on näin ollen edistää yrittäjyyden kannalta merkityksellisten henkilökohtaisten ominaisuuksien, kuten luovuuden, aloitteellisuuden, riskinottokyvyn ja vastuullisuuden, kehittymistä lisätä opiskelijoiden tietoisuutta itsenäisestä ammatinharjoittamisesta yhtenä uravaihtoehtona (eli tuoda esille se, että on mahdollista ryhtyä paitsi työntekijäksi myös yrittäjäksi) ( 4 ) Koulutusneuvoston hyväksymä koulutusneuvoston raportti Eurooppaneuvostolle. Neuvoston ja komission yhdessä hyväksymä Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtainen seurantaohjelma (EYVL C 142, ). 6

9 antaa liiketoimintataidot, joita tarvitaan uuden yrityksen perustamisessa. Yrittäjyyden kannalta merkityksellisten henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämiseksi Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa lokakuussa 2000 järjestetyssä yrittäjyyskoulutusfoorumissa etenkin alempien koulutusasteiden (perusasteen ja toisen asteen) koulutukselle asetettiin seuraavat tavoitteet: Oppilaiden ja opiskelijoiden ongelmanratkaisukykyä olisi parannettava merkittävästi. Tähän liittyvät valmiuksien lisääminen suunnittelun, päätöksenteon ja viestinnän alalla sekä halu ottaa vastuuta. Nämä näkökohdat liittyvät olennaisesti johtamistaitoihin. Olisi parannettava edelleen oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksia yhteistyöhön, verkottumiseen, uusien roolien omaksumiseen jne. Nämä näkökohdat liittyvät erityisesti sosiaalisiin taitoihin. Koulutuksen ansiosta oppilaiden ja opiskelijoiden olisi parannettava itseluottamustaan ja esiintymishalukkuuttaan, opittava ajattelemaan kriittisesti ja itsenäisesti sekä etenkin lisättävä halukkuuttaan ja valmiuksiaan oppia itsenäisesti. Kyseessä ovat henkilökohtaiset taidot. Oppilaiden ja opiskelijoiden on opittava osoittamaan henkilökohtaista aloitteellisuutta, aktiivisuutta ja luovuutta sekä valmiutta ottaa riskejä ideoiden toteuttamisessa. Nämä ovat tyypillisiä yrittäjyysominaisuuksia. Hyvien toimintatapojen yksilöinti Useimmissa EU-maissa on jo tehty tämäntyyppisiä aloitteita. Euroopan komission aiemmin toteuttamilla tai koordinoimilla toimilla on kerätty jonkin verran kvalitatiivista tietoa Euroopassa sovellettavista hyvistä toimintatavoista yrittäjyyskasvatuksen alalla. Komission kehittelemän yhtenäisen toiminnan menetelmien mukaisesti Tukholmassa (Training for start-ups) ja Badenissa (Workshop 1: Training for entrepreneurs) vuonna 1998 järjestetyissä foorumeissa kannustettiin hyvien toimintatapojen vaihtamista jäsenvaltioiden välillä ja lisättiin Euroopan tasolla tietoisuutta tavoitteista, jotka on tarpeen saavuttaa. 7

10 Komissio järjesti sittemmin (lokakuussa 2000) yhdessä Ranskan viranomaisten kanssa Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa yrittäjyyskoulutusfoorumin ( 5 ), jossa tarkasteltiin yrittäjyyttä kolmesta eri näkökulmasta: koulutusjärjestelmän (perusasteen koulutuksesta korkea-asteen koulutukseen) näkökulmasta ammatillisen koulutusjärjestelmän näkökulmasta itse yritysten (sisäinen yrittäjyys intrapreneurship) näkökulmasta. Best-menettelyn mukainen yrittäjyyskasvatushanke hyväksyttiin edellä mainitun kansainvälisen foorumin päätelmien pohjalta sekä yritysten ja yrittäjyyden monivuotisen ohjelman ( ) puitteissa. Tässä hankkeessa on määritelty joukko yrittäjyyskasvatuksen avainnäkökohtia. Niitä ovat yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa opettajien yrittäjyyskoulutus koulujen/yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö yrittäjyyden edistämiseksi yrittäjyysprofessuurit ja yrittäjyyteen liittyvät toimet korkeakoulutasolla. Hankkeen toteuttamiseksi perustettiin tämän alan kansallisista asiantuntijoista muodostuva työryhmä. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan hallitukset nimittivät asiantuntijat virallisesti tehtäväänsä. Työryhmän tavoitteena oli koota yhteen tarvittava asiantuntemus, antaa tietoa yrittäjyyteen liittyvistä toimenpiteistä ja ohjelmista sekä varmistaa hankkeessa mukana olevien maiden viranomaisten yhteistyö ja aktiivinen osallistuminen. Best-menettely luotiin (Lissabonin Eurooppa-neuvoston antaman toimeksiannon mukaisesti) parhaiden toimintatapojen vaihtamisen edistämiseksi ja synergian lisäämiseksi tämänsuuntaisten nykyisten menettelyjen välillä. Best-menettelyn mukaisissa hankkeissa analysoidaan komission ja kansallisten viranomaisten tärkeinä pitämiä aiheita ( 5 ) Lisätietoja yrittäjyyskoulutusfoorumista on saatavilla Internet-sivustolta training_education/index.htm. 8

11 tällaisten kysymysten luonteen ymmärtämiseksi entistä paremmin ja toteutettavia toimia sekä yksilöidään parhaita toimintatapoja. Koko prosessin lopullisena tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita muuttamaan toimintalinjojaan, ja yksi tämän menettelyn keskeisistä piirteistä on se, että hankkeiden toteutuksesta vastaavat komissio ja asianomaiset kansalliset viranomaiset yhdessä. Osana Best-menettelyn mukaista yrittäjyyskasvatushanketta työryhmä on yksilöinyt joukon esimerkkejä hyvistä toimintatavoista eräiden aiemmin määriteltyjen yleisten arviointiperusteiden avulla. Tässä oppaassa esitellään suurin osa näistä toimintatavoista. Best-menettelyn mukaisessa yrittäjyyskasvatushankkeessa on yksilöity eri puolilla Eurooppaa toteutettuja aloitteita yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi virallisen koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla perusasteelta aina korkea-asteelle. Hankkeen yleisenä päämääränä on ollut parantaa tietoisuutta nykyisten toimenpiteiden ja ohjelmien luonteesta ja kattavuudesta. Laatiessaan selvitystä EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan kansallisella tasolla toteuttamista toimista ja toimenpiteistä työryhmä havaitsi, että vaikka kaikilla koulutusasteilla kehitetään parhaillaan lukuisia toimia, niitä ei ole useinkaan integroitu opetussuunnitelmaan tai asetettu yhtenäisiin puitteisiin. Aloitteet ovat usein yksittäisten laitosten, kumppanuuksien tai paikallisviranomaisten toteuttamia erillisiä aloitteita. Aloitteiden toteutuksesta vastaavat usein ulkopuoliset toimijat eikä itse koulutusjärjestelmä. Yrittäjyyttä opetetaan todennäköisesti erillisenä oppiaineena tai virallisen opetusohjelman ohella. Tämän vuoksi useimmilla opiskelijoilla ei vielä ole mahdollisuutta osallistua yrittäjyyskursseille tai -ohjelmiin. Se, onko suositeltavaa sisällyttää yrittäjyyskasvatus kansalliseen opetussuunnitelmaan vai olisiko yrittäjyyskasvatusta annettava virallisen opetussuunnitelman ohella täydennyskoulutuksena, on edelleen avoinna. Edes kaikkein kiinnostavimpia tai innovatiivisimpia järjestelmiä ei voida pitää lopullisena ratkaisuna, ellei niitä sisällytetä yleisstrategiaan. Koulutusjärjestelmää on valmisteltava sisäisesti tähän haasteeseen. Tämä tarkoittaa vakaan viitekehyksen luomista yrittäjyyskasvatusta varten, pitkän aikavälin näkökulman omaksumista, opettajien yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä sekä sen varmistamista, että nämä ohjelmat ovat yleisesti opiskelijoiden saatavilla. 9

12 Lopuksi todettakoon, että kulttuurissamme on tapahtunut merkittävä muutos, sillä yrittäjyyttä pidetään nyt tärkeänä asiana, jota on syytä opettaa. Vaikka esimerkkejä hyvistä toimintatavoista on kaikissa maissa, toimia on selvästikin parannettava ja vakautettava. Useimmista esimerkkitapauksista näyttää yhä puuttuvan yhtenäinen rakenne, jonka avulla käynnissä olevat toimet voitaisiin sisällyttää osaksi koulutusjärjestelmää. Lisätietoja Best-menettelyn mukaisesta yrittäjyyskasvatushankkeesta ja asiantuntijaryhmän loppuraportista on saatavilla Internet-osoitteesta training_education/index.htm. 10

13 21 esimerkkiä hyvistä toimintatavoista Tässä oppaassa esitetään joukko esimerkkejä hyvistä toimintatavoista, joiden avulla kouluissa ja yliopistoissa voidaan edistää yrittäjyyshenkeä ja -taitoja. Niitä ehdotetaan käytettäväksi mahdollisina malleina. Jäsentelyn selkeyttämiseksi ja lukemisen helpottamiseksi esimerkit on ryhmitelty seuraavasti: 1. Poliittiset tuki- ja koordinointitoimenpiteet 2. Yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa 3. Toisen asteen ammatillinen peruskoulutus 4. Tekemällä oppiminen pienoisyrityksissä 5. Oppilaitosten ja yritysmaailman yhteistyö 6. Opettajien yrittäjyyskoulutus 7. Yrittäjyyden ja yritysten perustamisen rohkaiseminen korkeakoulutasolla Luonnollisesti kyseessä on ainoastaan mahdollisten esimerkkien otos; Euroopassa on varmasti paljon muitakin esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. 11

14

15 1 Teema 1: Poliittiset tuki- ja koordinointitoimenpiteet Poliittiset toimenpiteet, jotka ovat valtakunnallisia ja joiden tavoitteena on yrittäjyyskasvatuksen edistäminen luomalla puitteet tai tarjoamalla kannustimia, on erotettava yksittäisistä toimintatavoista tai ohjelmista. Eräät aloitteet ovat kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten asia voidaan hoitaa valtakunnallisella tasolla. Poliittinen sitoutuminen on muutettava konkreettisiksi toimiksi. Tämä saattaa merkitä kansallisen opetussuunnitelman muuttamista keskitetyissä järjestelmissä tai avun ja kannustimien tarjoamista järjestelmissä, joissa koulut päättävät itse opetusohjelmistaan. Tukitoimia, joilla kouluja rohkaistaan aloittamaan yrittäjyyskasvatus, voivat olla muun muassa rahoituksen järjestäminen, neuvojen ja opetusmateriaalin tarjoaminen sekä koulujen ja paikallisten yritysten välisten kontaktien edistäminen. Yrittäjyyskasvatukseen voivat osallistua monenlaiset toimijat. On tärkeää, että tällä alalla luodaan eri ministeriöiden, virastojen ja järjestöjen välinen yhteistyörakenne. 13

16 1Tarkoitus 1 Yrittäjyyden opetusmenetelmien seurantakeskus (Ranska) Hyviä toimintatapoja koskevan tiedon levittäminen ja vaihto ovat tyypillisiä esimerkkejä tehtävistä, jotka voidaan mainiosti hoitaa keskushallinnon tasolla. Hyvä toimintatapa Ranskan hallitus on tehnyt yrittäjyyshengen vahvistamiseen tähtääviä päätöksiä. Tarkoituksena on laatia tietoisuutta parantava kansallinen toimintasuunnitelma, jolla edistetään yrittäjyyttä koulutusjärjestelmässä sekä vaikutetaan asenteisiin ja mielipiteisiin. Tämän saavuttamiseksi on tehty useita aloitteita. On muun muassa perustettu toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten yrittäjyyden opetusmenetelmien seurantakeskus, joka tarkastelee opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä käytäntöjä, tarjoaa erityistä yrittäjyyskoulutusta ja aikoo laatia luettelon tähän toimintaan osallistuvista oppilaitoksista. Päätavoitteita ovat toimien yksilöiminen, ohjelmia ja kursseja koskevien tietojen kerääminen sekä yrittäjyyskoulutusta koskevien käytäntöjen ja tietojen levittäminen kokemusten vaihdon helpottamiseksi ja niiden arvioinnin mahdollistamiseksi. Seurantakeskuksen toimintaa valvoo kolmen ministeriön sekä useiden virastojen ja järjestöjen edustajista koostuva ohjauskomitea. Yhteystiedot: APCE André Letowski Sähköposti: INPG-ESISAR Alain Fayolle Vice-Président Formation Académie de l Entrepreneuriat P. (33) F. (33) Sähköposti: Seurantakeskuksen Internet-sivusto: 14

17 2 Yrittäjyyttä ja koulutusta käsittelevä toimikunta (Alankomaat) 1Tarkoitus Keskushallinto helpottaa yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä tarjoamalla kouluille kannustimia. Hyvä toimintatapa Alankomaissa talousministeri ja opetusministeri ovat perustaneet valtakunnallisen yrittäjyyttä ja koulutusta käsittelevän toimikunnan, jolla on innostava ja koordinoiva rooli. Toimikunta koostuu hallituksen, kaikkien koulutusasteiden (perusaste, toinen aste, ammatilliset oppilaitokset ja yliopistot) sekä liike-elämän ja yhteiskunnallisten järjestöjen edustajista. Toimikunnan tehtäviä ovat tietoisuuden lisääminen yrittäjyyskasvatuksesta ja sen puolesta puhuminen, esteiden tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen niihin sekä kokeiluhankkeiden suunnittelun edistäminen. Erityisillä toimenpiteillä pyritään edistämään kokeiluhankkeita ja keräämään hyviä esimerkkejä, joita muut oppilaitokset voivat noudattaa. Talousministeriö tukee taloudellisesti opetusmenetelmien ja -materiaalin kehittämistä sekä muita toimia, esimerkiksi seminaareja ja opettajien koulutusta. Lähtökohtana on se, että keskushallinto ei voi velvoittaa ketään ryhtymään toimiin tällä alalla, vaan ainoastaan tukea ja avustaa. Yhteystiedot: Ministry of Economic Affairs Robin van IJperen P. (31-70) F. (31-70) Sähköposti: 15

18

19 2 Teema 2: Yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa Yrittäjyyskasvatukseen ja -koulutukseen liittyy tietojen, taitojen, asenteiden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämistä oppilaiden iän ja kehityksen mukaisesti. Perusasteella annettavalla yrittäjyyskasvatuksella pyritään edistämään koululaisten sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten luovuutta, aloitteellisuutta ja itsenäisyyttä, joilla kehitetään osaltaan yrittäjyyshenkeä, jolla on tärkeä merkitys heidän elämässään ja jokapäiväisissä toimissaan. Tässä vaiheessa on kehitettävä itsenäisiä ja aktiivisia oppimismuotoja. Lisäksi perusasteen koulutuksella annetaan varhaisessa vaiheessa tietoa yritysmaailmasta ja luodaan siihen yhteyksiä parantamalla samalla tietämystä yrittäjien roolista yhteiskunnassa. Toisella asteella yrittäjyyskasvatus sisältää oppilaiden tietoisuuden lisäämistä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta yhtenä uravaihtoehtona (eli tuodaan esille se, että on mahdollista ryhtyä paitsi työntekijäksi myös yrittäjäksi), tekemällä oppimista ja yrityksen perustamiseen liittyvää erityisopetusta. 17

20 2Tarkoitus 1 From Primary 1 to plc -ohjelma, Skotlanti (Yhdistynyt kuningaskunta) Nuorten yrittäjyyshengen kehittymistä voidaan edistää jo koulussa. Tämäntyyppinen opetus voi olla erityisen tehokasta, jos se on organisoitu osaksi koulutusjärjestelmää ja jos sitä annetaan oppilaille jo pienestä pitäen. Hyvä toimintatapa Skotlannissa on viime vuosina rakennettu infrastruktuuria yrittäjyyskasvatuksen tarjoamiseksi alemmalta perusasteelta lähtien. Skotlannin järjestelmässä on laajassa käytössä ohjelmia, jotka on tarkoitettu viisivuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Tämä kehitys alemmalla perusasteella on ollut mahdollista paljolti julkisen ja yksityisen rahoituksen ansiosta. Skotlannin huippuyrittäjät ja -yhtiöt antavat lahjoituksia yhtä paljon kuin Skotlannin hallitus rahoitusta, jotta kaikki alemman perusasteen oppilaat Skotlannissa saisivat ainakin kaksi yrittäjyyteen liittyvää kokemusta 12. ikävuoteen mennessä. Skotlannin hallitus on myöntänyt vuosiksi lisävaroja, joiden turvin on tarkoitus luoda nykyistä laajempi, sekä perusasteen että toisen asteen käsittävä Enterprise in Education -ohjelma: tavoitteena on luoda järjestelmä, jonka avulla nuoret saavat mahdollisuuksia hankkia ammatillista koulutusta sekä kokemuksia yritystoiminnasta ja yrittäjänä toimimisesta. Yhteystiedot: Scottish Executive Michael Cross P. (44-141) F. (44-141) Sähköposti: 18

21 2 Västerbottenin PRIO 1 -hanke (Ruotsi) 2Tarkoitus Kokeiluhankkeet ja aloitteet, jotka on aluksi kehitetty paikallisella tasolla ja jotka ovat osoittautuneet toimiviksi, voidaan myöhemmässä vaiheessa laajentaa alueellisiksi tai jopa valtakunnallisiksi toimintatavoiksi. Hyvä toimintatapa Vuosina Skellefteån kunnassa toteutettiin hanke, joka koski kaikkia koulutusasteita esikoulusta ja oppivelvollisuuskoulusta lukioihin, ammatilliseen peruskoulutukseen ja niiden jälkeiseen opetukseen. Kouluissa käynnistettiin noin 50 opetushanketta, 42 opettajaa sai erityiskoulutusta (Crea Pilot -hankkeen kautta), ja sata yritystä sekä muuta järjestöä oli mukana koulujen hankkeissa. Useimmat Skellefteåssa vuosina toteutetuista hankkeista ja vastaavat muissa kunnissa toteutetut hankkeet ovat nyt osa koulujen arkea. Hankkeista saadut kokemukset johtivat läänin tason PRIO 1 -hankkeeseen, jota on toteutettu vuodesta 2000 lähtien. Lääninhallitus on toiminut aktiivisesti saadakseen läänin kaikki 15 kuntaa mukaan tähän toimintaan, jonka puitteissa on toteutettu noin 260 erilaista hanketta. Tämän tuloksena yli 550 Västerbottenin läänissä sijaitsevaa yritystä on nyt mukana koulujen toiminnassa. Yrittäjyyskoulutukseen on osallistunut yli koulujen työntekijää sekä opiskelijaa ja lasta. Läänin alueella sijaitsevien koulujen välille sekä koulujen ja paikallisten yritysten välille on syntynyt useita aktiivisesti toimivia verkostoja. Yhteystiedot: Västerbottens länsstyrelse Eila Eriksson P. (46-90) F. (46-90) Sähköposti: 19

22 2Tarkoitus 3 Yrityskaupunkihanke alemmalla perusasteella (Alankomaat) Oppilaiden yrittäjyyshengen kehitystä edistetään pienestä pitäen tarjoamalla aktiivisia oppimismuotoja, jotka perustuvat lasten luovuuteen ja mielikuvitukseen. Hyvä toimintatapa Yrityskaupunkihanke perustuu tekemällä oppimiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että yrityskaupunkiin perustetaan erilaisia oppimismaisemia. Oppimismaisema on hanke, jossa lapset yrittävät päästä tiettyyn tavoitteeseen, esimerkiksi oman voimalan tai kolmannen maailman tuotteita myyvän kaupan perustamiseen kouluun. Hankkeilla kehitetään yrittäjyyteen liittyviä perusominaisuuksia, kuten itsenäisyyttä, luovuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Koulun ulkopuolisten henkilöiden (muun muassa vanhempien ja yrittäjien) osallistuminen vaikuttaa olennaisesti hankkeen onnistumiseen. Tähän mennessä on perustettu yli 30 oppimismaisemaa, ja hankkeisiin on osallistunut useita kouluja eri puolilta Alankomaita. Yhteystiedot: Senter International M. Jansen P. (31-70) F. (31-70) Sähköposti: 20

23 4 Käytännön aineita sisältävä toisen asteen päättötodistus (Irlanti) 2Tarkoitus Toisen asteen koulutukseen sisältyvillä, yrittäjyyshengen ja -taitojen kehittämiseen tähtäävillä ohjelmilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia, sillä ne valmentavat opiskelijoita tulevaan työelämään. Hyvä toimintatapa Irlannin tiede- ja opetusministeriö on asettanut painopisteeksi käytännön aineita sisältävän toisen asteen päättötodistuksen (Leaving Certificate Vocational Programme, LCVP), jonka tarkoituksena on parantaa (15 18-vuotiaiden) toisen asteen koulutusta antamalla sille vahva ammatillinen ulottuvuus. Ohjelmassa teoria-aineiden opiskelu yhdistetään dynaamisella tavalla itseopiskeluun, yrittäjyyteen, työhön ja yhteisöön. Siihen osallistuu suuri osa kouluista (509) ja opiskelijoista (37 407). Erikoistuneet opettajat vetävät ohjelmaa, jolla on yhteyksiä paikallisiin yrityksiin ja yhteisöihin ja jota valtio tukee. Ohjelmassa painotetaan tieteidenvälisyyttä ja moniaineisuutta, ja se perustuu paljolti tekemällä oppimiseen. Kokonaistavoitteena on kehittää oppilaiden itseluottamusta, innovatiivisuutta sekä yrittäjyystaitoja. Yhteystiedot: Blackrock Education Centre Michael Garvey P. (353-1) F. (353-1) Sähköposti: 21

24

25 3 Teema 3: Toisen asteen ammatillinen peruskoulutus Yrityksen perustamista koskeva opetus osana toisen asteen ammatillista peruskoulutusta voi olla erityisen tehokasta. Tähän koulutukseen osallistuvat oppilaat siirtyvät itse asiassa varsin pian työmarkkinoille, ja itsenäinen ammatinharjoittaminen voi olla työttömyysongelman ratkaisemisen kannalta arvokas uravaihtoehto, koska olemassa olevat yritykset eivät tarjoa riittävästi uusia työpaikkoja (ainakaan tietyillä maantieteellisillä alueilla). Lisäksi tämäntyyppisen koulutuksen etuna voi olla se, että se on tarkoin kohdennettu ja mukautettu paikallisen talouselämän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ammatillisen koulutuksen todellinen painopiste ei kuitenkaan useinkaan ole itsenäisessä ammatinharjoittamisessa, vaan huomioon otetaan ainoastaan tekniset näkökohdat, sillä päätehtävänä pidetään ammattitaitoisten työntekijöiden kouluttamista. 23

26 3Tarkoitus 1 Pienyrityksen hallinto, johto ja markkinointi (Espanja) Toisen asteen ammatillinen koulutus voi olla erittäin hyvin kohdennettua ja mukautettua paikalliseen taloudelliseen ja sosiaaliseen ympäristöön, jolloin koulutuksen ja työelämän välillä on toimiva yhteys. Hyvä toimintatapa Tämän teoriaa ja käytäntöä yhdistävän koulutuksen aiheina ovat erityisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiminen sekä yrityksen perustaminen. Koulutus on pakollinen keskitason (oppivelvollisuuden piiriin kuuluva opetus, 16-vuotiaat + kaksi vuotta) ja ylimmän tason (ylioppilastutkinto, 18-vuotiaat + kaksi vuotta) ammatillisessa opetuksessa 45 aineessa, jotka vastaavat talouden eri toimialoja. Arviolta opiskelijaa noin 2 000:ssa valtion koulussa ja yksityisessä koulussa on suorittanut tämän opintojakson. Koulutuksen tavoitteet ovat valtakunnallisia. Sen sisällöstä päättävät opetusministeriö ja autonomiset alueet yhdessä, ja se voidaan mukauttaa alueen tuotantorakenteeseen sopivaksi. Koulutukseen kuuluu harjoitustyö, joka liittyy yrityksen perustamiseen. Hankkeeseen osallistuvien eri viranomaisten mukaan sijoittuminen työelämään, myös yritysten perustaminen, on koulutuksen myötä selvästi kohentunut. Yhteystiedot: Ministerio de Educación, Cultura y Deporte Centro Nacional de Recursos para la Orientación Profesional P. (34) Sähköposti: 24

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Asia EU; Koulutus: Komission tiedonanto: EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma

Asia EU; Koulutus: Komission tiedonanto: EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00162 KTPO Haltia Petri(OKM) 14.08.2017 JULKINEN Asia EU; Koulutus: Komission tiedonanto: EU:n uusi korkeakoulutussuunnitelma Kokous Koulutus (EU30)

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2013 COM(2012) 795 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE YRITTÄJYYS 2020 -TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet

Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet Global Entrepreneurship Monitor (2003-2016) Osuus suomalaisista, joka arvioi perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa 20% 8% 5% 7% 6% 6% 7% 7% 9% 8% 8% 7%

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO. Yhteistyösopimus

EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO. Yhteistyösopimus EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI JA EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO Yhteistyösopimus Johdanto Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), joihin viitataan jäljempänä

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Erasmus+ -ohjelman linjaukset Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro

Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro Raimo Vuorinen, KT Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon

Lisätiedot

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Anna-Katriina Salmikangas, LitT Koordinaattori Liikuntatieteiden laitos S-posti: salmik@sport.jyu.fi https://www.jyu.fi/sport/en/study/programmes/seums The Intensive

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 209 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mirka Vainikan ym. työelämään tutustumisjaksojen saamista lukioihin koskevasta valtuustoaloitteesta

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot