Yrittäjyyskulttuurin edistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskulttuurin edistäminen"

Transkriptio

1 Yritystoimintajulkaisut Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Opas hyvistä toimintatavoista yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla EUROOPAN KOMISSIO

2

3 Yritystoiminnan pääosasto Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Opas hyvistä toimintatavoista yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla EUROOPAN KOMISSIO

4 Vastuuvapauslauseke Tämän esitteen tiedot eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. Yritystoiminnan tukitoimenpiteitä käsitteleviä esitteitä: Aloittavien yritysten avuksi Taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten avuksi Yritysten kasvun avuksi Liiketoiminnan siirtojen avuksi Lisätietoja on saatavilla osoitteesta Euroopan komissio Yritystoiminnan pääosasto Yksikkö B.1 yrittäjyys (SC27, 3/4) B-1049 Bruxelles/Brussel F. (32-2) Sähköposti: training_education/index.htm Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Uusi yhteinen maksuton palvelunumero: Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2004 ISBN Euroopan yhteisöt, 2004 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

5 Erkki Liikanen Yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastaava Euroopan komission jäsen Johdanto Tässä julkaisussa esitetään joukko hyviä esimerkkejä siitä, kuinka koulutusjärjestelmät voivat osaltaan edistää nuorten yrittäjyyshenkeä ja siten yrittäjyyskulttuuria yhteiskunnassamme. Julkaisu on monivuotisen prosessin tulos. Prosessin aikana Euroopan komissio on tukenut jäsenvaltioiden pyrkimyksiä hyvien toimintatapojen vaihdon edistämiseksi yrityspolitiikkaan ja yrittäjyyden edistämiseen liittyvillä keskeisillä aloilla. Koulutuksen merkitystä tässä suhteessa on korostettu useissa yhteyksissä. Nykyään tunnustetaan yleisesti, että yrittäjyys on yksi perustaidoista, jotka hankitaan elinikäisen oppimisen avulla. Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ja pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa ( 1 ) on korostettu tätä näkemystä. Yrittäjyyshengen rohkaisemisen tarvetta nuorten keskuudessa korostettiin myös maaliskuussa 2003 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Tämä tietoisuus johti asiaa käsittelevän foorumin järjestämiseen Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa lokakuussa 2000 sekä Euroopan komission, EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan yhdessä kehittelemän Best-menettelyn mukaisen hankkeen hyväksymiseen. Tähän julkaisuun sisältyvät esimerkit hyvistä toimintatavoista on yksilöity tällaisten aloitteiden yhteydessä, joissa komissio on ollut yksi järjestäjistä tai joita komissio on koordinoinut. Kaikki nämä toimet ovat osa Euroopan komission yleistä pyrkimystä tukea pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä, mikä käsittää myös vihreän kirjan Yrittäjyys Euroopassa ( 2 ) ja siihen liittyvien asiakirjojen hyväksymisen tammikuussa ( 1 ) Yleisten asioiden neuvosto hyväksyi peruskirjan, ja se otettiin myönteisesti vastaan Feiran Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa ( 2 ) 3

6 Euroopan on tuettava yhä tehokkaammin yrittäjyyspyrkimyksiä. Eurooppa tarvitsee lisää uusia ja menestyviä yrityksiä, jotka haluavat ryhtyä luoviin ja innovatiivisiin liiketoimiin. Yrittäjyyshengen rohkaiseminen on keskeinen keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutus voi osaltaan edistää yrittäjyyttä kannustamalla oikeanlaista ajattelutapaa, luomalla tietoisuuden yrittäjän tai itsenäisen ammatinharjoittajan uravaihtoehdoista ja antamalla merkityksellisiä liiketoimintataitoja. Yrittäjyystaidot ja -henki hyödyttävät yhteiskuntaa myös muulla tavoin kuin liiketoimintaan sovellettuina. Yrittäjyyden kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten luovuus, aloitteellisuus ja hyvä arvostelukyky, voivat olla hyödyksi kenelle tahansa työelämässä ja elämässä muutenkin. Euroopan komissio on havainnut, että useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on nykyään sitouduttu poliittisesti hallituksen tai ministeriöiden tasolla edistämään yrittäjyyskasvatusta osana koulutusjärjestelmää, joskin sitoutumisen aste vaihtelee. Vielä ei ole kuitenkaan päästy siihen, että yrittäjyys olisi koulutusjärjestelmiemme yleinen osa tai suosittu oppiaine tai että opettajia olisi riittävällä tavalla koulutettu sisällyttämään yrittäjyyden käsite opetukseensa. Toistaiseksi on myös toteutettu vain vähän toimenpiteitä tätä alaa koskevien indikaattoreiden määrittelemiseksi tai kvantitatiivisten tietojen keräämiseksi, minkä vuoksi saavutetun edistyksen seuraaminen on hankalaa. Tässä asiakirjassa esitetään 21 esimerkkiä hyvistä toimintatavoista nuorten yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla perusasteelta aina korkea-asteelle. Kustakin hyvästä toimintatavasta esitetään lyhyt kuvaus sekä sitä edistävän organisaation tai laitoksen yhteystiedot, minkä ansiosta lisätietojen hankkiminen on vaivatonta. Toivon, että nämä esimerkit hyvistä toimintatavoista kiinnostavat kaikkia koulutusalalla ja yrittäjyyden edistämisen alalla toimivia, erityisesti poliittisia vaikuttajia, opettajia, kouluja, yliopistoja ja liike-elämän järjestöjä. Toimimalla yhdessä voimme yhä paremmin edistää yrittäjyyshengen ja -taitojen kehittämistä yhteiskunnassamme. Tämä edistää joskin todennäköisesti vasta pitkällä aikavälillä merkittävällä tavalla uusien työpaikkojen luomista sekä talouskasvun ja kilpailukyvyn parantamista Euroopassa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston edellyttämällä tavalla. Erkki Liikanen 4

7 Miksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää? Yrittäjyyshengen edistäminen on avainasemassa luotaessa työpaikkoja ja parannettaessa kilpailukykyä sekä talouskasvua kaikkialla Euroopassa. Vaikka esimerkiksi uusien yritysten määrä (yrittäjyysaste) ja ihmisten psykologinen suhtautuminen itsenäiseen ammatinharjoittamiseen (piilevä tai potentiaalinen yrittäjyys) ovat muuttujia, joihin voivat vaikuttaa monet eri tekijät, on selvää, että myös kulttuurinäkökohdat on otettava huomioon. Yrittäjät eivät ole koskaan olleet Euroopassa yhtä myönteisiä roolimalleja kuin Yhdysvalloissa. Yrittäjäksi ryhtymistä on jo kauan pidetty epävarmana ja riskialttiina vaihtoehtona, se ei ole erityisen puoleensavetävä ammatti eikä sosiaalisesti niin palkitseva kuin muut, perinteiset ammatit. Koulutusjärjestelmiä ei ole tähän asti suunnattu yrittäjyyden eikä itsenäisen ammatinharjoittamisen kehittämiseen, vaan koulutuksen lopullisena päämääränä on ollut pikemminkin tuottaa työntekijöitä suuryritysten tai julkishallinnon palvelukseen. Tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti viime vuosina, ja Euroopassa ollaan yhä paremmin tietoisia siitä, että olisi kehitettävä aloitteita yrittäjyyskulttuurin edistämiseksi ja ihmisten kannustamiseksi riskinottoon, luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Yrittäjyys ymmärretään vihdoinkin kasvun perustaksi. Nykyään tunnustetaan yleisesti, että yrittäjyys on yksi perustaidoista, jotka hankitaan elinikäisen oppimisen avulla. Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ja pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa ( 3 ) on korostettu tätä näkemystä. Pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa EU sitoutuu antamaan liiketoimintaa ja yrittäjyyttä koskevaa opetusta kaikilla koulutusasteilla ja kehittämään koulutusohjelmia yritysten johtajille. ( 3 ) Yleisten asioiden neuvosto hyväksyi peruskirjan, ja se otettiin myönteisesti vastaan Feiran Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa Lisätietoja on saatavilla Internetsivustolta 5

8 Helmikuussa 2001 koulutusneuvosto hyväksyi raportin koulutusjärjestelmien tulevaisuuden tavoitteista. ( 4 ) Raportissa määritettiin avainaloiksi muun muassa oppilaitosten ja yritysten välisten yhteyksien vahvistaminen ja yrittäjyyshengen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla. Synnynnäisiäkin yrittäjiä on, mutta nuorten yrittäjyyshenkeä voidaan edistää jo koulussa. On myös annettava tarvittavat tekniset taidot ja liiketoimintataidot niille, jotka päättävät ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja/tai perustaa oman yrityksen tai jotka voivat tehdä niin lähitulevaisuudessa. Yrittäjyyttä ei ole kuitenkaan syytä pitää vain uusien yritysten perustamisen välineenä vaan yleisenä asenteena, jonka jokainen voi omaksua jokapäiväisessä elämässä ja kaikessa työssään. Mitä yrittäjyyskasvatus tarkoittaa? Yleisesti tunnutaan olevan yhtä mieltä siitä, että yrittäjyyskasvatusta koskevaan määritelmään on tärkeää sisällyttää kaksi eri osa-aluetta tai käsitettä: yrittäjyyshengen ja -taitojen vaalimisen laajempi käsite, johon sisältyy tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämistä ja jonka välitön painopiste on muualla kuin uusien yritysten perustamisessa yrityksen perustamista koskevan koulutuksen suppeampi käsite. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteina jotka on mukautettava kullekin koulutusasteelle erikseen on näin ollen edistää yrittäjyyden kannalta merkityksellisten henkilökohtaisten ominaisuuksien, kuten luovuuden, aloitteellisuuden, riskinottokyvyn ja vastuullisuuden, kehittymistä lisätä opiskelijoiden tietoisuutta itsenäisestä ammatinharjoittamisesta yhtenä uravaihtoehtona (eli tuoda esille se, että on mahdollista ryhtyä paitsi työntekijäksi myös yrittäjäksi) ( 4 ) Koulutusneuvoston hyväksymä koulutusneuvoston raportti Eurooppaneuvostolle. Neuvoston ja komission yhdessä hyväksymä Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtainen seurantaohjelma (EYVL C 142, ). 6

9 antaa liiketoimintataidot, joita tarvitaan uuden yrityksen perustamisessa. Yrittäjyyden kannalta merkityksellisten henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämiseksi Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa lokakuussa 2000 järjestetyssä yrittäjyyskoulutusfoorumissa etenkin alempien koulutusasteiden (perusasteen ja toisen asteen) koulutukselle asetettiin seuraavat tavoitteet: Oppilaiden ja opiskelijoiden ongelmanratkaisukykyä olisi parannettava merkittävästi. Tähän liittyvät valmiuksien lisääminen suunnittelun, päätöksenteon ja viestinnän alalla sekä halu ottaa vastuuta. Nämä näkökohdat liittyvät olennaisesti johtamistaitoihin. Olisi parannettava edelleen oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksia yhteistyöhön, verkottumiseen, uusien roolien omaksumiseen jne. Nämä näkökohdat liittyvät erityisesti sosiaalisiin taitoihin. Koulutuksen ansiosta oppilaiden ja opiskelijoiden olisi parannettava itseluottamustaan ja esiintymishalukkuuttaan, opittava ajattelemaan kriittisesti ja itsenäisesti sekä etenkin lisättävä halukkuuttaan ja valmiuksiaan oppia itsenäisesti. Kyseessä ovat henkilökohtaiset taidot. Oppilaiden ja opiskelijoiden on opittava osoittamaan henkilökohtaista aloitteellisuutta, aktiivisuutta ja luovuutta sekä valmiutta ottaa riskejä ideoiden toteuttamisessa. Nämä ovat tyypillisiä yrittäjyysominaisuuksia. Hyvien toimintatapojen yksilöinti Useimmissa EU-maissa on jo tehty tämäntyyppisiä aloitteita. Euroopan komission aiemmin toteuttamilla tai koordinoimilla toimilla on kerätty jonkin verran kvalitatiivista tietoa Euroopassa sovellettavista hyvistä toimintatavoista yrittäjyyskasvatuksen alalla. Komission kehittelemän yhtenäisen toiminnan menetelmien mukaisesti Tukholmassa (Training for start-ups) ja Badenissa (Workshop 1: Training for entrepreneurs) vuonna 1998 järjestetyissä foorumeissa kannustettiin hyvien toimintatapojen vaihtamista jäsenvaltioiden välillä ja lisättiin Euroopan tasolla tietoisuutta tavoitteista, jotka on tarpeen saavuttaa. 7

10 Komissio järjesti sittemmin (lokakuussa 2000) yhdessä Ranskan viranomaisten kanssa Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa yrittäjyyskoulutusfoorumin ( 5 ), jossa tarkasteltiin yrittäjyyttä kolmesta eri näkökulmasta: koulutusjärjestelmän (perusasteen koulutuksesta korkea-asteen koulutukseen) näkökulmasta ammatillisen koulutusjärjestelmän näkökulmasta itse yritysten (sisäinen yrittäjyys intrapreneurship) näkökulmasta. Best-menettelyn mukainen yrittäjyyskasvatushanke hyväksyttiin edellä mainitun kansainvälisen foorumin päätelmien pohjalta sekä yritysten ja yrittäjyyden monivuotisen ohjelman ( ) puitteissa. Tässä hankkeessa on määritelty joukko yrittäjyyskasvatuksen avainnäkökohtia. Niitä ovat yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa opettajien yrittäjyyskoulutus koulujen/yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö yrittäjyyden edistämiseksi yrittäjyysprofessuurit ja yrittäjyyteen liittyvät toimet korkeakoulutasolla. Hankkeen toteuttamiseksi perustettiin tämän alan kansallisista asiantuntijoista muodostuva työryhmä. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan hallitukset nimittivät asiantuntijat virallisesti tehtäväänsä. Työryhmän tavoitteena oli koota yhteen tarvittava asiantuntemus, antaa tietoa yrittäjyyteen liittyvistä toimenpiteistä ja ohjelmista sekä varmistaa hankkeessa mukana olevien maiden viranomaisten yhteistyö ja aktiivinen osallistuminen. Best-menettely luotiin (Lissabonin Eurooppa-neuvoston antaman toimeksiannon mukaisesti) parhaiden toimintatapojen vaihtamisen edistämiseksi ja synergian lisäämiseksi tämänsuuntaisten nykyisten menettelyjen välillä. Best-menettelyn mukaisissa hankkeissa analysoidaan komission ja kansallisten viranomaisten tärkeinä pitämiä aiheita ( 5 ) Lisätietoja yrittäjyyskoulutusfoorumista on saatavilla Internet-sivustolta training_education/index.htm. 8

11 tällaisten kysymysten luonteen ymmärtämiseksi entistä paremmin ja toteutettavia toimia sekä yksilöidään parhaita toimintatapoja. Koko prosessin lopullisena tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita muuttamaan toimintalinjojaan, ja yksi tämän menettelyn keskeisistä piirteistä on se, että hankkeiden toteutuksesta vastaavat komissio ja asianomaiset kansalliset viranomaiset yhdessä. Osana Best-menettelyn mukaista yrittäjyyskasvatushanketta työryhmä on yksilöinyt joukon esimerkkejä hyvistä toimintatavoista eräiden aiemmin määriteltyjen yleisten arviointiperusteiden avulla. Tässä oppaassa esitellään suurin osa näistä toimintatavoista. Best-menettelyn mukaisessa yrittäjyyskasvatushankkeessa on yksilöity eri puolilla Eurooppaa toteutettuja aloitteita yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi virallisen koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla perusasteelta aina korkea-asteelle. Hankkeen yleisenä päämääränä on ollut parantaa tietoisuutta nykyisten toimenpiteiden ja ohjelmien luonteesta ja kattavuudesta. Laatiessaan selvitystä EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan kansallisella tasolla toteuttamista toimista ja toimenpiteistä työryhmä havaitsi, että vaikka kaikilla koulutusasteilla kehitetään parhaillaan lukuisia toimia, niitä ei ole useinkaan integroitu opetussuunnitelmaan tai asetettu yhtenäisiin puitteisiin. Aloitteet ovat usein yksittäisten laitosten, kumppanuuksien tai paikallisviranomaisten toteuttamia erillisiä aloitteita. Aloitteiden toteutuksesta vastaavat usein ulkopuoliset toimijat eikä itse koulutusjärjestelmä. Yrittäjyyttä opetetaan todennäköisesti erillisenä oppiaineena tai virallisen opetusohjelman ohella. Tämän vuoksi useimmilla opiskelijoilla ei vielä ole mahdollisuutta osallistua yrittäjyyskursseille tai -ohjelmiin. Se, onko suositeltavaa sisällyttää yrittäjyyskasvatus kansalliseen opetussuunnitelmaan vai olisiko yrittäjyyskasvatusta annettava virallisen opetussuunnitelman ohella täydennyskoulutuksena, on edelleen avoinna. Edes kaikkein kiinnostavimpia tai innovatiivisimpia järjestelmiä ei voida pitää lopullisena ratkaisuna, ellei niitä sisällytetä yleisstrategiaan. Koulutusjärjestelmää on valmisteltava sisäisesti tähän haasteeseen. Tämä tarkoittaa vakaan viitekehyksen luomista yrittäjyyskasvatusta varten, pitkän aikavälin näkökulman omaksumista, opettajien yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä sekä sen varmistamista, että nämä ohjelmat ovat yleisesti opiskelijoiden saatavilla. 9

12 Lopuksi todettakoon, että kulttuurissamme on tapahtunut merkittävä muutos, sillä yrittäjyyttä pidetään nyt tärkeänä asiana, jota on syytä opettaa. Vaikka esimerkkejä hyvistä toimintatavoista on kaikissa maissa, toimia on selvästikin parannettava ja vakautettava. Useimmista esimerkkitapauksista näyttää yhä puuttuvan yhtenäinen rakenne, jonka avulla käynnissä olevat toimet voitaisiin sisällyttää osaksi koulutusjärjestelmää. Lisätietoja Best-menettelyn mukaisesta yrittäjyyskasvatushankkeesta ja asiantuntijaryhmän loppuraportista on saatavilla Internet-osoitteesta training_education/index.htm. 10

13 21 esimerkkiä hyvistä toimintatavoista Tässä oppaassa esitetään joukko esimerkkejä hyvistä toimintatavoista, joiden avulla kouluissa ja yliopistoissa voidaan edistää yrittäjyyshenkeä ja -taitoja. Niitä ehdotetaan käytettäväksi mahdollisina malleina. Jäsentelyn selkeyttämiseksi ja lukemisen helpottamiseksi esimerkit on ryhmitelty seuraavasti: 1. Poliittiset tuki- ja koordinointitoimenpiteet 2. Yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa 3. Toisen asteen ammatillinen peruskoulutus 4. Tekemällä oppiminen pienoisyrityksissä 5. Oppilaitosten ja yritysmaailman yhteistyö 6. Opettajien yrittäjyyskoulutus 7. Yrittäjyyden ja yritysten perustamisen rohkaiseminen korkeakoulutasolla Luonnollisesti kyseessä on ainoastaan mahdollisten esimerkkien otos; Euroopassa on varmasti paljon muitakin esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. 11

14

15 1 Teema 1: Poliittiset tuki- ja koordinointitoimenpiteet Poliittiset toimenpiteet, jotka ovat valtakunnallisia ja joiden tavoitteena on yrittäjyyskasvatuksen edistäminen luomalla puitteet tai tarjoamalla kannustimia, on erotettava yksittäisistä toimintatavoista tai ohjelmista. Eräät aloitteet ovat kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten asia voidaan hoitaa valtakunnallisella tasolla. Poliittinen sitoutuminen on muutettava konkreettisiksi toimiksi. Tämä saattaa merkitä kansallisen opetussuunnitelman muuttamista keskitetyissä järjestelmissä tai avun ja kannustimien tarjoamista järjestelmissä, joissa koulut päättävät itse opetusohjelmistaan. Tukitoimia, joilla kouluja rohkaistaan aloittamaan yrittäjyyskasvatus, voivat olla muun muassa rahoituksen järjestäminen, neuvojen ja opetusmateriaalin tarjoaminen sekä koulujen ja paikallisten yritysten välisten kontaktien edistäminen. Yrittäjyyskasvatukseen voivat osallistua monenlaiset toimijat. On tärkeää, että tällä alalla luodaan eri ministeriöiden, virastojen ja järjestöjen välinen yhteistyörakenne. 13

16 1Tarkoitus 1 Yrittäjyyden opetusmenetelmien seurantakeskus (Ranska) Hyviä toimintatapoja koskevan tiedon levittäminen ja vaihto ovat tyypillisiä esimerkkejä tehtävistä, jotka voidaan mainiosti hoitaa keskushallinnon tasolla. Hyvä toimintatapa Ranskan hallitus on tehnyt yrittäjyyshengen vahvistamiseen tähtääviä päätöksiä. Tarkoituksena on laatia tietoisuutta parantava kansallinen toimintasuunnitelma, jolla edistetään yrittäjyyttä koulutusjärjestelmässä sekä vaikutetaan asenteisiin ja mielipiteisiin. Tämän saavuttamiseksi on tehty useita aloitteita. On muun muassa perustettu toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten yrittäjyyden opetusmenetelmien seurantakeskus, joka tarkastelee opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä käytäntöjä, tarjoaa erityistä yrittäjyyskoulutusta ja aikoo laatia luettelon tähän toimintaan osallistuvista oppilaitoksista. Päätavoitteita ovat toimien yksilöiminen, ohjelmia ja kursseja koskevien tietojen kerääminen sekä yrittäjyyskoulutusta koskevien käytäntöjen ja tietojen levittäminen kokemusten vaihdon helpottamiseksi ja niiden arvioinnin mahdollistamiseksi. Seurantakeskuksen toimintaa valvoo kolmen ministeriön sekä useiden virastojen ja järjestöjen edustajista koostuva ohjauskomitea. Yhteystiedot: APCE André Letowski Sähköposti: INPG-ESISAR Alain Fayolle Vice-Président Formation Académie de l Entrepreneuriat P. (33) F. (33) Sähköposti: Seurantakeskuksen Internet-sivusto: 14

17 2 Yrittäjyyttä ja koulutusta käsittelevä toimikunta (Alankomaat) 1Tarkoitus Keskushallinto helpottaa yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä tarjoamalla kouluille kannustimia. Hyvä toimintatapa Alankomaissa talousministeri ja opetusministeri ovat perustaneet valtakunnallisen yrittäjyyttä ja koulutusta käsittelevän toimikunnan, jolla on innostava ja koordinoiva rooli. Toimikunta koostuu hallituksen, kaikkien koulutusasteiden (perusaste, toinen aste, ammatilliset oppilaitokset ja yliopistot) sekä liike-elämän ja yhteiskunnallisten järjestöjen edustajista. Toimikunnan tehtäviä ovat tietoisuuden lisääminen yrittäjyyskasvatuksesta ja sen puolesta puhuminen, esteiden tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen niihin sekä kokeiluhankkeiden suunnittelun edistäminen. Erityisillä toimenpiteillä pyritään edistämään kokeiluhankkeita ja keräämään hyviä esimerkkejä, joita muut oppilaitokset voivat noudattaa. Talousministeriö tukee taloudellisesti opetusmenetelmien ja -materiaalin kehittämistä sekä muita toimia, esimerkiksi seminaareja ja opettajien koulutusta. Lähtökohtana on se, että keskushallinto ei voi velvoittaa ketään ryhtymään toimiin tällä alalla, vaan ainoastaan tukea ja avustaa. Yhteystiedot: Ministry of Economic Affairs Robin van IJperen P. (31-70) F. (31-70) Sähköposti: 15

18

19 2 Teema 2: Yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa Yrittäjyyskasvatukseen ja -koulutukseen liittyy tietojen, taitojen, asenteiden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämistä oppilaiden iän ja kehityksen mukaisesti. Perusasteella annettavalla yrittäjyyskasvatuksella pyritään edistämään koululaisten sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten luovuutta, aloitteellisuutta ja itsenäisyyttä, joilla kehitetään osaltaan yrittäjyyshenkeä, jolla on tärkeä merkitys heidän elämässään ja jokapäiväisissä toimissaan. Tässä vaiheessa on kehitettävä itsenäisiä ja aktiivisia oppimismuotoja. Lisäksi perusasteen koulutuksella annetaan varhaisessa vaiheessa tietoa yritysmaailmasta ja luodaan siihen yhteyksiä parantamalla samalla tietämystä yrittäjien roolista yhteiskunnassa. Toisella asteella yrittäjyyskasvatus sisältää oppilaiden tietoisuuden lisäämistä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta yhtenä uravaihtoehtona (eli tuodaan esille se, että on mahdollista ryhtyä paitsi työntekijäksi myös yrittäjäksi), tekemällä oppimista ja yrityksen perustamiseen liittyvää erityisopetusta. 17

20 2Tarkoitus 1 From Primary 1 to plc -ohjelma, Skotlanti (Yhdistynyt kuningaskunta) Nuorten yrittäjyyshengen kehittymistä voidaan edistää jo koulussa. Tämäntyyppinen opetus voi olla erityisen tehokasta, jos se on organisoitu osaksi koulutusjärjestelmää ja jos sitä annetaan oppilaille jo pienestä pitäen. Hyvä toimintatapa Skotlannissa on viime vuosina rakennettu infrastruktuuria yrittäjyyskasvatuksen tarjoamiseksi alemmalta perusasteelta lähtien. Skotlannin järjestelmässä on laajassa käytössä ohjelmia, jotka on tarkoitettu viisivuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Tämä kehitys alemmalla perusasteella on ollut mahdollista paljolti julkisen ja yksityisen rahoituksen ansiosta. Skotlannin huippuyrittäjät ja -yhtiöt antavat lahjoituksia yhtä paljon kuin Skotlannin hallitus rahoitusta, jotta kaikki alemman perusasteen oppilaat Skotlannissa saisivat ainakin kaksi yrittäjyyteen liittyvää kokemusta 12. ikävuoteen mennessä. Skotlannin hallitus on myöntänyt vuosiksi lisävaroja, joiden turvin on tarkoitus luoda nykyistä laajempi, sekä perusasteen että toisen asteen käsittävä Enterprise in Education -ohjelma: tavoitteena on luoda järjestelmä, jonka avulla nuoret saavat mahdollisuuksia hankkia ammatillista koulutusta sekä kokemuksia yritystoiminnasta ja yrittäjänä toimimisesta. Yhteystiedot: Scottish Executive Michael Cross P. (44-141) F. (44-141) Sähköposti: 18

21 2 Västerbottenin PRIO 1 -hanke (Ruotsi) 2Tarkoitus Kokeiluhankkeet ja aloitteet, jotka on aluksi kehitetty paikallisella tasolla ja jotka ovat osoittautuneet toimiviksi, voidaan myöhemmässä vaiheessa laajentaa alueellisiksi tai jopa valtakunnallisiksi toimintatavoiksi. Hyvä toimintatapa Vuosina Skellefteån kunnassa toteutettiin hanke, joka koski kaikkia koulutusasteita esikoulusta ja oppivelvollisuuskoulusta lukioihin, ammatilliseen peruskoulutukseen ja niiden jälkeiseen opetukseen. Kouluissa käynnistettiin noin 50 opetushanketta, 42 opettajaa sai erityiskoulutusta (Crea Pilot -hankkeen kautta), ja sata yritystä sekä muuta järjestöä oli mukana koulujen hankkeissa. Useimmat Skellefteåssa vuosina toteutetuista hankkeista ja vastaavat muissa kunnissa toteutetut hankkeet ovat nyt osa koulujen arkea. Hankkeista saadut kokemukset johtivat läänin tason PRIO 1 -hankkeeseen, jota on toteutettu vuodesta 2000 lähtien. Lääninhallitus on toiminut aktiivisesti saadakseen läänin kaikki 15 kuntaa mukaan tähän toimintaan, jonka puitteissa on toteutettu noin 260 erilaista hanketta. Tämän tuloksena yli 550 Västerbottenin läänissä sijaitsevaa yritystä on nyt mukana koulujen toiminnassa. Yrittäjyyskoulutukseen on osallistunut yli koulujen työntekijää sekä opiskelijaa ja lasta. Läänin alueella sijaitsevien koulujen välille sekä koulujen ja paikallisten yritysten välille on syntynyt useita aktiivisesti toimivia verkostoja. Yhteystiedot: Västerbottens länsstyrelse Eila Eriksson P. (46-90) F. (46-90) Sähköposti: 19

22 2Tarkoitus 3 Yrityskaupunkihanke alemmalla perusasteella (Alankomaat) Oppilaiden yrittäjyyshengen kehitystä edistetään pienestä pitäen tarjoamalla aktiivisia oppimismuotoja, jotka perustuvat lasten luovuuteen ja mielikuvitukseen. Hyvä toimintatapa Yrityskaupunkihanke perustuu tekemällä oppimiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että yrityskaupunkiin perustetaan erilaisia oppimismaisemia. Oppimismaisema on hanke, jossa lapset yrittävät päästä tiettyyn tavoitteeseen, esimerkiksi oman voimalan tai kolmannen maailman tuotteita myyvän kaupan perustamiseen kouluun. Hankkeilla kehitetään yrittäjyyteen liittyviä perusominaisuuksia, kuten itsenäisyyttä, luovuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Koulun ulkopuolisten henkilöiden (muun muassa vanhempien ja yrittäjien) osallistuminen vaikuttaa olennaisesti hankkeen onnistumiseen. Tähän mennessä on perustettu yli 30 oppimismaisemaa, ja hankkeisiin on osallistunut useita kouluja eri puolilta Alankomaita. Yhteystiedot: Senter International M. Jansen P. (31-70) F. (31-70) Sähköposti: 20

23 4 Käytännön aineita sisältävä toisen asteen päättötodistus (Irlanti) 2Tarkoitus Toisen asteen koulutukseen sisältyvillä, yrittäjyyshengen ja -taitojen kehittämiseen tähtäävillä ohjelmilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia, sillä ne valmentavat opiskelijoita tulevaan työelämään. Hyvä toimintatapa Irlannin tiede- ja opetusministeriö on asettanut painopisteeksi käytännön aineita sisältävän toisen asteen päättötodistuksen (Leaving Certificate Vocational Programme, LCVP), jonka tarkoituksena on parantaa (15 18-vuotiaiden) toisen asteen koulutusta antamalla sille vahva ammatillinen ulottuvuus. Ohjelmassa teoria-aineiden opiskelu yhdistetään dynaamisella tavalla itseopiskeluun, yrittäjyyteen, työhön ja yhteisöön. Siihen osallistuu suuri osa kouluista (509) ja opiskelijoista (37 407). Erikoistuneet opettajat vetävät ohjelmaa, jolla on yhteyksiä paikallisiin yrityksiin ja yhteisöihin ja jota valtio tukee. Ohjelmassa painotetaan tieteidenvälisyyttä ja moniaineisuutta, ja se perustuu paljolti tekemällä oppimiseen. Kokonaistavoitteena on kehittää oppilaiden itseluottamusta, innovatiivisuutta sekä yrittäjyystaitoja. Yhteystiedot: Blackrock Education Centre Michael Garvey P. (353-1) F. (353-1) Sähköposti: 21

24

25 3 Teema 3: Toisen asteen ammatillinen peruskoulutus Yrityksen perustamista koskeva opetus osana toisen asteen ammatillista peruskoulutusta voi olla erityisen tehokasta. Tähän koulutukseen osallistuvat oppilaat siirtyvät itse asiassa varsin pian työmarkkinoille, ja itsenäinen ammatinharjoittaminen voi olla työttömyysongelman ratkaisemisen kannalta arvokas uravaihtoehto, koska olemassa olevat yritykset eivät tarjoa riittävästi uusia työpaikkoja (ainakaan tietyillä maantieteellisillä alueilla). Lisäksi tämäntyyppisen koulutuksen etuna voi olla se, että se on tarkoin kohdennettu ja mukautettu paikallisen talouselämän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ammatillisen koulutuksen todellinen painopiste ei kuitenkaan useinkaan ole itsenäisessä ammatinharjoittamisessa, vaan huomioon otetaan ainoastaan tekniset näkökohdat, sillä päätehtävänä pidetään ammattitaitoisten työntekijöiden kouluttamista. 23

26 3Tarkoitus 1 Pienyrityksen hallinto, johto ja markkinointi (Espanja) Toisen asteen ammatillinen koulutus voi olla erittäin hyvin kohdennettua ja mukautettua paikalliseen taloudelliseen ja sosiaaliseen ympäristöön, jolloin koulutuksen ja työelämän välillä on toimiva yhteys. Hyvä toimintatapa Tämän teoriaa ja käytäntöä yhdistävän koulutuksen aiheina ovat erityisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiminen sekä yrityksen perustaminen. Koulutus on pakollinen keskitason (oppivelvollisuuden piiriin kuuluva opetus, 16-vuotiaat + kaksi vuotta) ja ylimmän tason (ylioppilastutkinto, 18-vuotiaat + kaksi vuotta) ammatillisessa opetuksessa 45 aineessa, jotka vastaavat talouden eri toimialoja. Arviolta opiskelijaa noin 2 000:ssa valtion koulussa ja yksityisessä koulussa on suorittanut tämän opintojakson. Koulutuksen tavoitteet ovat valtakunnallisia. Sen sisällöstä päättävät opetusministeriö ja autonomiset alueet yhdessä, ja se voidaan mukauttaa alueen tuotantorakenteeseen sopivaksi. Koulutukseen kuuluu harjoitustyö, joka liittyy yrityksen perustamiseen. Hankkeeseen osallistuvien eri viranomaisten mukaan sijoittuminen työelämään, myös yritysten perustaminen, on koulutuksen myötä selvästi kohentunut. Yhteystiedot: Ministerio de Educación, Cultura y Deporte Centro Nacional de Recursos para la Orientación Profesional P. (34) Sähköposti: 24

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 209 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mirka Vainikan ym. työelämään tutustumisjaksojen saamista lukioihin koskevasta valtuustoaloitteesta

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Turku, Pori, Tampere

Turku, Pori, Tampere Ammatillisten oppilaitosten kansainväliseen, ja erityisesti EU-alueen toimintaan osallistuville ja siitä kiinnostuneille, erityisesti ATTO - aineiden opettajille Turku, Pori, Tampere Elämme kansainvälisessä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Developing the Pinus Sylvestris L resource Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

ZA4893. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4893. Country Specific Questionnaire Finland ZA4893 Flash Eurobarometer 212 (Attitudes towards the planned EU pilot project "Erasmus for Young Entrepreneurs" Trainers and counsellors of start-up organisations) Country Specific Questionnaire Finland

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Liite Näyttötoimikunta 29.9.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön Suoritusajankohta numero /hyväksymispäivä 1 1. lukuvuoden Liiketalous ja kulttuuri Liiketalouden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot