Yrittäjyyskulttuurin edistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskulttuurin edistäminen"

Transkriptio

1 Yritystoimintajulkaisut Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Opas hyvistä toimintatavoista yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla EUROOPAN KOMISSIO

2

3 Yritystoiminnan pääosasto Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Opas hyvistä toimintatavoista yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla EUROOPAN KOMISSIO

4 Vastuuvapauslauseke Tämän esitteen tiedot eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. Yritystoiminnan tukitoimenpiteitä käsitteleviä esitteitä: Aloittavien yritysten avuksi Taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten avuksi Yritysten kasvun avuksi Liiketoiminnan siirtojen avuksi Lisätietoja on saatavilla osoitteesta Euroopan komissio Yritystoiminnan pääosasto Yksikkö B.1 yrittäjyys (SC27, 3/4) B-1049 Bruxelles/Brussel F. (32-2) Sähköposti: training_education/index.htm Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Uusi yhteinen maksuton palvelunumero: Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2004 ISBN Euroopan yhteisöt, 2004 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

5 Erkki Liikanen Yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastaava Euroopan komission jäsen Johdanto Tässä julkaisussa esitetään joukko hyviä esimerkkejä siitä, kuinka koulutusjärjestelmät voivat osaltaan edistää nuorten yrittäjyyshenkeä ja siten yrittäjyyskulttuuria yhteiskunnassamme. Julkaisu on monivuotisen prosessin tulos. Prosessin aikana Euroopan komissio on tukenut jäsenvaltioiden pyrkimyksiä hyvien toimintatapojen vaihdon edistämiseksi yrityspolitiikkaan ja yrittäjyyden edistämiseen liittyvillä keskeisillä aloilla. Koulutuksen merkitystä tässä suhteessa on korostettu useissa yhteyksissä. Nykyään tunnustetaan yleisesti, että yrittäjyys on yksi perustaidoista, jotka hankitaan elinikäisen oppimisen avulla. Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ja pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa ( 1 ) on korostettu tätä näkemystä. Yrittäjyyshengen rohkaisemisen tarvetta nuorten keskuudessa korostettiin myös maaliskuussa 2003 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Tämä tietoisuus johti asiaa käsittelevän foorumin järjestämiseen Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa lokakuussa 2000 sekä Euroopan komission, EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan yhdessä kehittelemän Best-menettelyn mukaisen hankkeen hyväksymiseen. Tähän julkaisuun sisältyvät esimerkit hyvistä toimintatavoista on yksilöity tällaisten aloitteiden yhteydessä, joissa komissio on ollut yksi järjestäjistä tai joita komissio on koordinoinut. Kaikki nämä toimet ovat osa Euroopan komission yleistä pyrkimystä tukea pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä, mikä käsittää myös vihreän kirjan Yrittäjyys Euroopassa ( 2 ) ja siihen liittyvien asiakirjojen hyväksymisen tammikuussa ( 1 ) Yleisten asioiden neuvosto hyväksyi peruskirjan, ja se otettiin myönteisesti vastaan Feiran Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa ( 2 ) 3

6 Euroopan on tuettava yhä tehokkaammin yrittäjyyspyrkimyksiä. Eurooppa tarvitsee lisää uusia ja menestyviä yrityksiä, jotka haluavat ryhtyä luoviin ja innovatiivisiin liiketoimiin. Yrittäjyyshengen rohkaiseminen on keskeinen keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutus voi osaltaan edistää yrittäjyyttä kannustamalla oikeanlaista ajattelutapaa, luomalla tietoisuuden yrittäjän tai itsenäisen ammatinharjoittajan uravaihtoehdoista ja antamalla merkityksellisiä liiketoimintataitoja. Yrittäjyystaidot ja -henki hyödyttävät yhteiskuntaa myös muulla tavoin kuin liiketoimintaan sovellettuina. Yrittäjyyden kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten luovuus, aloitteellisuus ja hyvä arvostelukyky, voivat olla hyödyksi kenelle tahansa työelämässä ja elämässä muutenkin. Euroopan komissio on havainnut, että useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on nykyään sitouduttu poliittisesti hallituksen tai ministeriöiden tasolla edistämään yrittäjyyskasvatusta osana koulutusjärjestelmää, joskin sitoutumisen aste vaihtelee. Vielä ei ole kuitenkaan päästy siihen, että yrittäjyys olisi koulutusjärjestelmiemme yleinen osa tai suosittu oppiaine tai että opettajia olisi riittävällä tavalla koulutettu sisällyttämään yrittäjyyden käsite opetukseensa. Toistaiseksi on myös toteutettu vain vähän toimenpiteitä tätä alaa koskevien indikaattoreiden määrittelemiseksi tai kvantitatiivisten tietojen keräämiseksi, minkä vuoksi saavutetun edistyksen seuraaminen on hankalaa. Tässä asiakirjassa esitetään 21 esimerkkiä hyvistä toimintatavoista nuorten yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla perusasteelta aina korkea-asteelle. Kustakin hyvästä toimintatavasta esitetään lyhyt kuvaus sekä sitä edistävän organisaation tai laitoksen yhteystiedot, minkä ansiosta lisätietojen hankkiminen on vaivatonta. Toivon, että nämä esimerkit hyvistä toimintatavoista kiinnostavat kaikkia koulutusalalla ja yrittäjyyden edistämisen alalla toimivia, erityisesti poliittisia vaikuttajia, opettajia, kouluja, yliopistoja ja liike-elämän järjestöjä. Toimimalla yhdessä voimme yhä paremmin edistää yrittäjyyshengen ja -taitojen kehittämistä yhteiskunnassamme. Tämä edistää joskin todennäköisesti vasta pitkällä aikavälillä merkittävällä tavalla uusien työpaikkojen luomista sekä talouskasvun ja kilpailukyvyn parantamista Euroopassa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston edellyttämällä tavalla. Erkki Liikanen 4

7 Miksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää? Yrittäjyyshengen edistäminen on avainasemassa luotaessa työpaikkoja ja parannettaessa kilpailukykyä sekä talouskasvua kaikkialla Euroopassa. Vaikka esimerkiksi uusien yritysten määrä (yrittäjyysaste) ja ihmisten psykologinen suhtautuminen itsenäiseen ammatinharjoittamiseen (piilevä tai potentiaalinen yrittäjyys) ovat muuttujia, joihin voivat vaikuttaa monet eri tekijät, on selvää, että myös kulttuurinäkökohdat on otettava huomioon. Yrittäjät eivät ole koskaan olleet Euroopassa yhtä myönteisiä roolimalleja kuin Yhdysvalloissa. Yrittäjäksi ryhtymistä on jo kauan pidetty epävarmana ja riskialttiina vaihtoehtona, se ei ole erityisen puoleensavetävä ammatti eikä sosiaalisesti niin palkitseva kuin muut, perinteiset ammatit. Koulutusjärjestelmiä ei ole tähän asti suunnattu yrittäjyyden eikä itsenäisen ammatinharjoittamisen kehittämiseen, vaan koulutuksen lopullisena päämääränä on ollut pikemminkin tuottaa työntekijöitä suuryritysten tai julkishallinnon palvelukseen. Tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti viime vuosina, ja Euroopassa ollaan yhä paremmin tietoisia siitä, että olisi kehitettävä aloitteita yrittäjyyskulttuurin edistämiseksi ja ihmisten kannustamiseksi riskinottoon, luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Yrittäjyys ymmärretään vihdoinkin kasvun perustaksi. Nykyään tunnustetaan yleisesti, että yrittäjyys on yksi perustaidoista, jotka hankitaan elinikäisen oppimisen avulla. Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ja pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa ( 3 ) on korostettu tätä näkemystä. Pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa EU sitoutuu antamaan liiketoimintaa ja yrittäjyyttä koskevaa opetusta kaikilla koulutusasteilla ja kehittämään koulutusohjelmia yritysten johtajille. ( 3 ) Yleisten asioiden neuvosto hyväksyi peruskirjan, ja se otettiin myönteisesti vastaan Feiran Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa Lisätietoja on saatavilla Internetsivustolta 5

8 Helmikuussa 2001 koulutusneuvosto hyväksyi raportin koulutusjärjestelmien tulevaisuuden tavoitteista. ( 4 ) Raportissa määritettiin avainaloiksi muun muassa oppilaitosten ja yritysten välisten yhteyksien vahvistaminen ja yrittäjyyshengen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla. Synnynnäisiäkin yrittäjiä on, mutta nuorten yrittäjyyshenkeä voidaan edistää jo koulussa. On myös annettava tarvittavat tekniset taidot ja liiketoimintataidot niille, jotka päättävät ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja/tai perustaa oman yrityksen tai jotka voivat tehdä niin lähitulevaisuudessa. Yrittäjyyttä ei ole kuitenkaan syytä pitää vain uusien yritysten perustamisen välineenä vaan yleisenä asenteena, jonka jokainen voi omaksua jokapäiväisessä elämässä ja kaikessa työssään. Mitä yrittäjyyskasvatus tarkoittaa? Yleisesti tunnutaan olevan yhtä mieltä siitä, että yrittäjyyskasvatusta koskevaan määritelmään on tärkeää sisällyttää kaksi eri osa-aluetta tai käsitettä: yrittäjyyshengen ja -taitojen vaalimisen laajempi käsite, johon sisältyy tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämistä ja jonka välitön painopiste on muualla kuin uusien yritysten perustamisessa yrityksen perustamista koskevan koulutuksen suppeampi käsite. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteina jotka on mukautettava kullekin koulutusasteelle erikseen on näin ollen edistää yrittäjyyden kannalta merkityksellisten henkilökohtaisten ominaisuuksien, kuten luovuuden, aloitteellisuuden, riskinottokyvyn ja vastuullisuuden, kehittymistä lisätä opiskelijoiden tietoisuutta itsenäisestä ammatinharjoittamisesta yhtenä uravaihtoehtona (eli tuoda esille se, että on mahdollista ryhtyä paitsi työntekijäksi myös yrittäjäksi) ( 4 ) Koulutusneuvoston hyväksymä koulutusneuvoston raportti Eurooppaneuvostolle. Neuvoston ja komission yhdessä hyväksymä Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtainen seurantaohjelma (EYVL C 142, ). 6

9 antaa liiketoimintataidot, joita tarvitaan uuden yrityksen perustamisessa. Yrittäjyyden kannalta merkityksellisten henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämiseksi Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa lokakuussa 2000 järjestetyssä yrittäjyyskoulutusfoorumissa etenkin alempien koulutusasteiden (perusasteen ja toisen asteen) koulutukselle asetettiin seuraavat tavoitteet: Oppilaiden ja opiskelijoiden ongelmanratkaisukykyä olisi parannettava merkittävästi. Tähän liittyvät valmiuksien lisääminen suunnittelun, päätöksenteon ja viestinnän alalla sekä halu ottaa vastuuta. Nämä näkökohdat liittyvät olennaisesti johtamistaitoihin. Olisi parannettava edelleen oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksia yhteistyöhön, verkottumiseen, uusien roolien omaksumiseen jne. Nämä näkökohdat liittyvät erityisesti sosiaalisiin taitoihin. Koulutuksen ansiosta oppilaiden ja opiskelijoiden olisi parannettava itseluottamustaan ja esiintymishalukkuuttaan, opittava ajattelemaan kriittisesti ja itsenäisesti sekä etenkin lisättävä halukkuuttaan ja valmiuksiaan oppia itsenäisesti. Kyseessä ovat henkilökohtaiset taidot. Oppilaiden ja opiskelijoiden on opittava osoittamaan henkilökohtaista aloitteellisuutta, aktiivisuutta ja luovuutta sekä valmiutta ottaa riskejä ideoiden toteuttamisessa. Nämä ovat tyypillisiä yrittäjyysominaisuuksia. Hyvien toimintatapojen yksilöinti Useimmissa EU-maissa on jo tehty tämäntyyppisiä aloitteita. Euroopan komission aiemmin toteuttamilla tai koordinoimilla toimilla on kerätty jonkin verran kvalitatiivista tietoa Euroopassa sovellettavista hyvistä toimintatavoista yrittäjyyskasvatuksen alalla. Komission kehittelemän yhtenäisen toiminnan menetelmien mukaisesti Tukholmassa (Training for start-ups) ja Badenissa (Workshop 1: Training for entrepreneurs) vuonna 1998 järjestetyissä foorumeissa kannustettiin hyvien toimintatapojen vaihtamista jäsenvaltioiden välillä ja lisättiin Euroopan tasolla tietoisuutta tavoitteista, jotka on tarpeen saavuttaa. 7

10 Komissio järjesti sittemmin (lokakuussa 2000) yhdessä Ranskan viranomaisten kanssa Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa yrittäjyyskoulutusfoorumin ( 5 ), jossa tarkasteltiin yrittäjyyttä kolmesta eri näkökulmasta: koulutusjärjestelmän (perusasteen koulutuksesta korkea-asteen koulutukseen) näkökulmasta ammatillisen koulutusjärjestelmän näkökulmasta itse yritysten (sisäinen yrittäjyys intrapreneurship) näkökulmasta. Best-menettelyn mukainen yrittäjyyskasvatushanke hyväksyttiin edellä mainitun kansainvälisen foorumin päätelmien pohjalta sekä yritysten ja yrittäjyyden monivuotisen ohjelman ( ) puitteissa. Tässä hankkeessa on määritelty joukko yrittäjyyskasvatuksen avainnäkökohtia. Niitä ovat yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa opettajien yrittäjyyskoulutus koulujen/yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö yrittäjyyden edistämiseksi yrittäjyysprofessuurit ja yrittäjyyteen liittyvät toimet korkeakoulutasolla. Hankkeen toteuttamiseksi perustettiin tämän alan kansallisista asiantuntijoista muodostuva työryhmä. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan hallitukset nimittivät asiantuntijat virallisesti tehtäväänsä. Työryhmän tavoitteena oli koota yhteen tarvittava asiantuntemus, antaa tietoa yrittäjyyteen liittyvistä toimenpiteistä ja ohjelmista sekä varmistaa hankkeessa mukana olevien maiden viranomaisten yhteistyö ja aktiivinen osallistuminen. Best-menettely luotiin (Lissabonin Eurooppa-neuvoston antaman toimeksiannon mukaisesti) parhaiden toimintatapojen vaihtamisen edistämiseksi ja synergian lisäämiseksi tämänsuuntaisten nykyisten menettelyjen välillä. Best-menettelyn mukaisissa hankkeissa analysoidaan komission ja kansallisten viranomaisten tärkeinä pitämiä aiheita ( 5 ) Lisätietoja yrittäjyyskoulutusfoorumista on saatavilla Internet-sivustolta training_education/index.htm. 8

11 tällaisten kysymysten luonteen ymmärtämiseksi entistä paremmin ja toteutettavia toimia sekä yksilöidään parhaita toimintatapoja. Koko prosessin lopullisena tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita muuttamaan toimintalinjojaan, ja yksi tämän menettelyn keskeisistä piirteistä on se, että hankkeiden toteutuksesta vastaavat komissio ja asianomaiset kansalliset viranomaiset yhdessä. Osana Best-menettelyn mukaista yrittäjyyskasvatushanketta työryhmä on yksilöinyt joukon esimerkkejä hyvistä toimintatavoista eräiden aiemmin määriteltyjen yleisten arviointiperusteiden avulla. Tässä oppaassa esitellään suurin osa näistä toimintatavoista. Best-menettelyn mukaisessa yrittäjyyskasvatushankkeessa on yksilöity eri puolilla Eurooppaa toteutettuja aloitteita yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi virallisen koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla perusasteelta aina korkea-asteelle. Hankkeen yleisenä päämääränä on ollut parantaa tietoisuutta nykyisten toimenpiteiden ja ohjelmien luonteesta ja kattavuudesta. Laatiessaan selvitystä EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan kansallisella tasolla toteuttamista toimista ja toimenpiteistä työryhmä havaitsi, että vaikka kaikilla koulutusasteilla kehitetään parhaillaan lukuisia toimia, niitä ei ole useinkaan integroitu opetussuunnitelmaan tai asetettu yhtenäisiin puitteisiin. Aloitteet ovat usein yksittäisten laitosten, kumppanuuksien tai paikallisviranomaisten toteuttamia erillisiä aloitteita. Aloitteiden toteutuksesta vastaavat usein ulkopuoliset toimijat eikä itse koulutusjärjestelmä. Yrittäjyyttä opetetaan todennäköisesti erillisenä oppiaineena tai virallisen opetusohjelman ohella. Tämän vuoksi useimmilla opiskelijoilla ei vielä ole mahdollisuutta osallistua yrittäjyyskursseille tai -ohjelmiin. Se, onko suositeltavaa sisällyttää yrittäjyyskasvatus kansalliseen opetussuunnitelmaan vai olisiko yrittäjyyskasvatusta annettava virallisen opetussuunnitelman ohella täydennyskoulutuksena, on edelleen avoinna. Edes kaikkein kiinnostavimpia tai innovatiivisimpia järjestelmiä ei voida pitää lopullisena ratkaisuna, ellei niitä sisällytetä yleisstrategiaan. Koulutusjärjestelmää on valmisteltava sisäisesti tähän haasteeseen. Tämä tarkoittaa vakaan viitekehyksen luomista yrittäjyyskasvatusta varten, pitkän aikavälin näkökulman omaksumista, opettajien yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä sekä sen varmistamista, että nämä ohjelmat ovat yleisesti opiskelijoiden saatavilla. 9

12 Lopuksi todettakoon, että kulttuurissamme on tapahtunut merkittävä muutos, sillä yrittäjyyttä pidetään nyt tärkeänä asiana, jota on syytä opettaa. Vaikka esimerkkejä hyvistä toimintatavoista on kaikissa maissa, toimia on selvästikin parannettava ja vakautettava. Useimmista esimerkkitapauksista näyttää yhä puuttuvan yhtenäinen rakenne, jonka avulla käynnissä olevat toimet voitaisiin sisällyttää osaksi koulutusjärjestelmää. Lisätietoja Best-menettelyn mukaisesta yrittäjyyskasvatushankkeesta ja asiantuntijaryhmän loppuraportista on saatavilla Internet-osoitteesta training_education/index.htm. 10

13 21 esimerkkiä hyvistä toimintatavoista Tässä oppaassa esitetään joukko esimerkkejä hyvistä toimintatavoista, joiden avulla kouluissa ja yliopistoissa voidaan edistää yrittäjyyshenkeä ja -taitoja. Niitä ehdotetaan käytettäväksi mahdollisina malleina. Jäsentelyn selkeyttämiseksi ja lukemisen helpottamiseksi esimerkit on ryhmitelty seuraavasti: 1. Poliittiset tuki- ja koordinointitoimenpiteet 2. Yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa 3. Toisen asteen ammatillinen peruskoulutus 4. Tekemällä oppiminen pienoisyrityksissä 5. Oppilaitosten ja yritysmaailman yhteistyö 6. Opettajien yrittäjyyskoulutus 7. Yrittäjyyden ja yritysten perustamisen rohkaiseminen korkeakoulutasolla Luonnollisesti kyseessä on ainoastaan mahdollisten esimerkkien otos; Euroopassa on varmasti paljon muitakin esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. 11

14

15 1 Teema 1: Poliittiset tuki- ja koordinointitoimenpiteet Poliittiset toimenpiteet, jotka ovat valtakunnallisia ja joiden tavoitteena on yrittäjyyskasvatuksen edistäminen luomalla puitteet tai tarjoamalla kannustimia, on erotettava yksittäisistä toimintatavoista tai ohjelmista. Eräät aloitteet ovat kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten asia voidaan hoitaa valtakunnallisella tasolla. Poliittinen sitoutuminen on muutettava konkreettisiksi toimiksi. Tämä saattaa merkitä kansallisen opetussuunnitelman muuttamista keskitetyissä järjestelmissä tai avun ja kannustimien tarjoamista järjestelmissä, joissa koulut päättävät itse opetusohjelmistaan. Tukitoimia, joilla kouluja rohkaistaan aloittamaan yrittäjyyskasvatus, voivat olla muun muassa rahoituksen järjestäminen, neuvojen ja opetusmateriaalin tarjoaminen sekä koulujen ja paikallisten yritysten välisten kontaktien edistäminen. Yrittäjyyskasvatukseen voivat osallistua monenlaiset toimijat. On tärkeää, että tällä alalla luodaan eri ministeriöiden, virastojen ja järjestöjen välinen yhteistyörakenne. 13

16 1Tarkoitus 1 Yrittäjyyden opetusmenetelmien seurantakeskus (Ranska) Hyviä toimintatapoja koskevan tiedon levittäminen ja vaihto ovat tyypillisiä esimerkkejä tehtävistä, jotka voidaan mainiosti hoitaa keskushallinnon tasolla. Hyvä toimintatapa Ranskan hallitus on tehnyt yrittäjyyshengen vahvistamiseen tähtääviä päätöksiä. Tarkoituksena on laatia tietoisuutta parantava kansallinen toimintasuunnitelma, jolla edistetään yrittäjyyttä koulutusjärjestelmässä sekä vaikutetaan asenteisiin ja mielipiteisiin. Tämän saavuttamiseksi on tehty useita aloitteita. On muun muassa perustettu toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten yrittäjyyden opetusmenetelmien seurantakeskus, joka tarkastelee opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä käytäntöjä, tarjoaa erityistä yrittäjyyskoulutusta ja aikoo laatia luettelon tähän toimintaan osallistuvista oppilaitoksista. Päätavoitteita ovat toimien yksilöiminen, ohjelmia ja kursseja koskevien tietojen kerääminen sekä yrittäjyyskoulutusta koskevien käytäntöjen ja tietojen levittäminen kokemusten vaihdon helpottamiseksi ja niiden arvioinnin mahdollistamiseksi. Seurantakeskuksen toimintaa valvoo kolmen ministeriön sekä useiden virastojen ja järjestöjen edustajista koostuva ohjauskomitea. Yhteystiedot: APCE André Letowski Sähköposti: INPG-ESISAR Alain Fayolle Vice-Président Formation Académie de l Entrepreneuriat P. (33) F. (33) Sähköposti: Seurantakeskuksen Internet-sivusto: 14

17 2 Yrittäjyyttä ja koulutusta käsittelevä toimikunta (Alankomaat) 1Tarkoitus Keskushallinto helpottaa yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä tarjoamalla kouluille kannustimia. Hyvä toimintatapa Alankomaissa talousministeri ja opetusministeri ovat perustaneet valtakunnallisen yrittäjyyttä ja koulutusta käsittelevän toimikunnan, jolla on innostava ja koordinoiva rooli. Toimikunta koostuu hallituksen, kaikkien koulutusasteiden (perusaste, toinen aste, ammatilliset oppilaitokset ja yliopistot) sekä liike-elämän ja yhteiskunnallisten järjestöjen edustajista. Toimikunnan tehtäviä ovat tietoisuuden lisääminen yrittäjyyskasvatuksesta ja sen puolesta puhuminen, esteiden tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen niihin sekä kokeiluhankkeiden suunnittelun edistäminen. Erityisillä toimenpiteillä pyritään edistämään kokeiluhankkeita ja keräämään hyviä esimerkkejä, joita muut oppilaitokset voivat noudattaa. Talousministeriö tukee taloudellisesti opetusmenetelmien ja -materiaalin kehittämistä sekä muita toimia, esimerkiksi seminaareja ja opettajien koulutusta. Lähtökohtana on se, että keskushallinto ei voi velvoittaa ketään ryhtymään toimiin tällä alalla, vaan ainoastaan tukea ja avustaa. Yhteystiedot: Ministry of Economic Affairs Robin van IJperen P. (31-70) F. (31-70) Sähköposti: 15

18

19 2 Teema 2: Yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa Yrittäjyyskasvatukseen ja -koulutukseen liittyy tietojen, taitojen, asenteiden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämistä oppilaiden iän ja kehityksen mukaisesti. Perusasteella annettavalla yrittäjyyskasvatuksella pyritään edistämään koululaisten sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten luovuutta, aloitteellisuutta ja itsenäisyyttä, joilla kehitetään osaltaan yrittäjyyshenkeä, jolla on tärkeä merkitys heidän elämässään ja jokapäiväisissä toimissaan. Tässä vaiheessa on kehitettävä itsenäisiä ja aktiivisia oppimismuotoja. Lisäksi perusasteen koulutuksella annetaan varhaisessa vaiheessa tietoa yritysmaailmasta ja luodaan siihen yhteyksiä parantamalla samalla tietämystä yrittäjien roolista yhteiskunnassa. Toisella asteella yrittäjyyskasvatus sisältää oppilaiden tietoisuuden lisäämistä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta yhtenä uravaihtoehtona (eli tuodaan esille se, että on mahdollista ryhtyä paitsi työntekijäksi myös yrittäjäksi), tekemällä oppimista ja yrityksen perustamiseen liittyvää erityisopetusta. 17

20 2Tarkoitus 1 From Primary 1 to plc -ohjelma, Skotlanti (Yhdistynyt kuningaskunta) Nuorten yrittäjyyshengen kehittymistä voidaan edistää jo koulussa. Tämäntyyppinen opetus voi olla erityisen tehokasta, jos se on organisoitu osaksi koulutusjärjestelmää ja jos sitä annetaan oppilaille jo pienestä pitäen. Hyvä toimintatapa Skotlannissa on viime vuosina rakennettu infrastruktuuria yrittäjyyskasvatuksen tarjoamiseksi alemmalta perusasteelta lähtien. Skotlannin järjestelmässä on laajassa käytössä ohjelmia, jotka on tarkoitettu viisivuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Tämä kehitys alemmalla perusasteella on ollut mahdollista paljolti julkisen ja yksityisen rahoituksen ansiosta. Skotlannin huippuyrittäjät ja -yhtiöt antavat lahjoituksia yhtä paljon kuin Skotlannin hallitus rahoitusta, jotta kaikki alemman perusasteen oppilaat Skotlannissa saisivat ainakin kaksi yrittäjyyteen liittyvää kokemusta 12. ikävuoteen mennessä. Skotlannin hallitus on myöntänyt vuosiksi lisävaroja, joiden turvin on tarkoitus luoda nykyistä laajempi, sekä perusasteen että toisen asteen käsittävä Enterprise in Education -ohjelma: tavoitteena on luoda järjestelmä, jonka avulla nuoret saavat mahdollisuuksia hankkia ammatillista koulutusta sekä kokemuksia yritystoiminnasta ja yrittäjänä toimimisesta. Yhteystiedot: Scottish Executive Michael Cross P. (44-141) F. (44-141) Sähköposti: 18

21 2 Västerbottenin PRIO 1 -hanke (Ruotsi) 2Tarkoitus Kokeiluhankkeet ja aloitteet, jotka on aluksi kehitetty paikallisella tasolla ja jotka ovat osoittautuneet toimiviksi, voidaan myöhemmässä vaiheessa laajentaa alueellisiksi tai jopa valtakunnallisiksi toimintatavoiksi. Hyvä toimintatapa Vuosina Skellefteån kunnassa toteutettiin hanke, joka koski kaikkia koulutusasteita esikoulusta ja oppivelvollisuuskoulusta lukioihin, ammatilliseen peruskoulutukseen ja niiden jälkeiseen opetukseen. Kouluissa käynnistettiin noin 50 opetushanketta, 42 opettajaa sai erityiskoulutusta (Crea Pilot -hankkeen kautta), ja sata yritystä sekä muuta järjestöä oli mukana koulujen hankkeissa. Useimmat Skellefteåssa vuosina toteutetuista hankkeista ja vastaavat muissa kunnissa toteutetut hankkeet ovat nyt osa koulujen arkea. Hankkeista saadut kokemukset johtivat läänin tason PRIO 1 -hankkeeseen, jota on toteutettu vuodesta 2000 lähtien. Lääninhallitus on toiminut aktiivisesti saadakseen läänin kaikki 15 kuntaa mukaan tähän toimintaan, jonka puitteissa on toteutettu noin 260 erilaista hanketta. Tämän tuloksena yli 550 Västerbottenin läänissä sijaitsevaa yritystä on nyt mukana koulujen toiminnassa. Yrittäjyyskoulutukseen on osallistunut yli koulujen työntekijää sekä opiskelijaa ja lasta. Läänin alueella sijaitsevien koulujen välille sekä koulujen ja paikallisten yritysten välille on syntynyt useita aktiivisesti toimivia verkostoja. Yhteystiedot: Västerbottens länsstyrelse Eila Eriksson P. (46-90) F. (46-90) Sähköposti: 19

22 2Tarkoitus 3 Yrityskaupunkihanke alemmalla perusasteella (Alankomaat) Oppilaiden yrittäjyyshengen kehitystä edistetään pienestä pitäen tarjoamalla aktiivisia oppimismuotoja, jotka perustuvat lasten luovuuteen ja mielikuvitukseen. Hyvä toimintatapa Yrityskaupunkihanke perustuu tekemällä oppimiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että yrityskaupunkiin perustetaan erilaisia oppimismaisemia. Oppimismaisema on hanke, jossa lapset yrittävät päästä tiettyyn tavoitteeseen, esimerkiksi oman voimalan tai kolmannen maailman tuotteita myyvän kaupan perustamiseen kouluun. Hankkeilla kehitetään yrittäjyyteen liittyviä perusominaisuuksia, kuten itsenäisyyttä, luovuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Koulun ulkopuolisten henkilöiden (muun muassa vanhempien ja yrittäjien) osallistuminen vaikuttaa olennaisesti hankkeen onnistumiseen. Tähän mennessä on perustettu yli 30 oppimismaisemaa, ja hankkeisiin on osallistunut useita kouluja eri puolilta Alankomaita. Yhteystiedot: Senter International M. Jansen P. (31-70) F. (31-70) Sähköposti: 20

23 4 Käytännön aineita sisältävä toisen asteen päättötodistus (Irlanti) 2Tarkoitus Toisen asteen koulutukseen sisältyvillä, yrittäjyyshengen ja -taitojen kehittämiseen tähtäävillä ohjelmilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia, sillä ne valmentavat opiskelijoita tulevaan työelämään. Hyvä toimintatapa Irlannin tiede- ja opetusministeriö on asettanut painopisteeksi käytännön aineita sisältävän toisen asteen päättötodistuksen (Leaving Certificate Vocational Programme, LCVP), jonka tarkoituksena on parantaa (15 18-vuotiaiden) toisen asteen koulutusta antamalla sille vahva ammatillinen ulottuvuus. Ohjelmassa teoria-aineiden opiskelu yhdistetään dynaamisella tavalla itseopiskeluun, yrittäjyyteen, työhön ja yhteisöön. Siihen osallistuu suuri osa kouluista (509) ja opiskelijoista (37 407). Erikoistuneet opettajat vetävät ohjelmaa, jolla on yhteyksiä paikallisiin yrityksiin ja yhteisöihin ja jota valtio tukee. Ohjelmassa painotetaan tieteidenvälisyyttä ja moniaineisuutta, ja se perustuu paljolti tekemällä oppimiseen. Kokonaistavoitteena on kehittää oppilaiden itseluottamusta, innovatiivisuutta sekä yrittäjyystaitoja. Yhteystiedot: Blackrock Education Centre Michael Garvey P. (353-1) F. (353-1) Sähköposti: 21

24

25 3 Teema 3: Toisen asteen ammatillinen peruskoulutus Yrityksen perustamista koskeva opetus osana toisen asteen ammatillista peruskoulutusta voi olla erityisen tehokasta. Tähän koulutukseen osallistuvat oppilaat siirtyvät itse asiassa varsin pian työmarkkinoille, ja itsenäinen ammatinharjoittaminen voi olla työttömyysongelman ratkaisemisen kannalta arvokas uravaihtoehto, koska olemassa olevat yritykset eivät tarjoa riittävästi uusia työpaikkoja (ainakaan tietyillä maantieteellisillä alueilla). Lisäksi tämäntyyppisen koulutuksen etuna voi olla se, että se on tarkoin kohdennettu ja mukautettu paikallisen talouselämän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ammatillisen koulutuksen todellinen painopiste ei kuitenkaan useinkaan ole itsenäisessä ammatinharjoittamisessa, vaan huomioon otetaan ainoastaan tekniset näkökohdat, sillä päätehtävänä pidetään ammattitaitoisten työntekijöiden kouluttamista. 23

26 3Tarkoitus 1 Pienyrityksen hallinto, johto ja markkinointi (Espanja) Toisen asteen ammatillinen koulutus voi olla erittäin hyvin kohdennettua ja mukautettua paikalliseen taloudelliseen ja sosiaaliseen ympäristöön, jolloin koulutuksen ja työelämän välillä on toimiva yhteys. Hyvä toimintatapa Tämän teoriaa ja käytäntöä yhdistävän koulutuksen aiheina ovat erityisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiminen sekä yrityksen perustaminen. Koulutus on pakollinen keskitason (oppivelvollisuuden piiriin kuuluva opetus, 16-vuotiaat + kaksi vuotta) ja ylimmän tason (ylioppilastutkinto, 18-vuotiaat + kaksi vuotta) ammatillisessa opetuksessa 45 aineessa, jotka vastaavat talouden eri toimialoja. Arviolta opiskelijaa noin 2 000:ssa valtion koulussa ja yksityisessä koulussa on suorittanut tämän opintojakson. Koulutuksen tavoitteet ovat valtakunnallisia. Sen sisällöstä päättävät opetusministeriö ja autonomiset alueet yhdessä, ja se voidaan mukauttaa alueen tuotantorakenteeseen sopivaksi. Koulutukseen kuuluu harjoitustyö, joka liittyy yrityksen perustamiseen. Hankkeeseen osallistuvien eri viranomaisten mukaan sijoittuminen työelämään, myös yritysten perustaminen, on koulutuksen myötä selvästi kohentunut. Yhteystiedot: Ministerio de Educación, Cultura y Deporte Centro Nacional de Recursos para la Orientación Profesional P. (34) Sähköposti: 24

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Anna-Katriina Salmikangas, LitT Koordinaattori Liikuntatieteiden laitos S-posti: salmik@sport.jyu.fi https://www.jyu.fi/sport/en/study/programmes/seums The Intensive

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Perustettu 1972 Tarjoaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yrityksille

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot