Yrittäjyyskulttuurin edistäminen

Transkriptio

1 Yritystoimintajulkaisut Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Opas hyvistä toimintatavoista yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla EUROOPAN KOMISSIO

2

3 Yritystoiminnan pääosasto Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Opas hyvistä toimintatavoista yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla EUROOPAN KOMISSIO

4 Vastuuvapauslauseke Tämän esitteen tiedot eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. Yritystoiminnan tukitoimenpiteitä käsitteleviä esitteitä: Aloittavien yritysten avuksi Taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten avuksi Yritysten kasvun avuksi Liiketoiminnan siirtojen avuksi Lisätietoja on saatavilla osoitteesta Euroopan komissio Yritystoiminnan pääosasto Yksikkö B.1 yrittäjyys (SC27, 3/4) B-1049 Bruxelles/Brussel F. (32-2) Sähköposti: training_education/index.htm Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Uusi yhteinen maksuton palvelunumero: Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2004 ISBN Euroopan yhteisöt, 2004 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

5 Erkki Liikanen Yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastaava Euroopan komission jäsen Johdanto Tässä julkaisussa esitetään joukko hyviä esimerkkejä siitä, kuinka koulutusjärjestelmät voivat osaltaan edistää nuorten yrittäjyyshenkeä ja siten yrittäjyyskulttuuria yhteiskunnassamme. Julkaisu on monivuotisen prosessin tulos. Prosessin aikana Euroopan komissio on tukenut jäsenvaltioiden pyrkimyksiä hyvien toimintatapojen vaihdon edistämiseksi yrityspolitiikkaan ja yrittäjyyden edistämiseen liittyvillä keskeisillä aloilla. Koulutuksen merkitystä tässä suhteessa on korostettu useissa yhteyksissä. Nykyään tunnustetaan yleisesti, että yrittäjyys on yksi perustaidoista, jotka hankitaan elinikäisen oppimisen avulla. Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ja pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa ( 1 ) on korostettu tätä näkemystä. Yrittäjyyshengen rohkaisemisen tarvetta nuorten keskuudessa korostettiin myös maaliskuussa 2003 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Tämä tietoisuus johti asiaa käsittelevän foorumin järjestämiseen Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa lokakuussa 2000 sekä Euroopan komission, EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan yhdessä kehittelemän Best-menettelyn mukaisen hankkeen hyväksymiseen. Tähän julkaisuun sisältyvät esimerkit hyvistä toimintatavoista on yksilöity tällaisten aloitteiden yhteydessä, joissa komissio on ollut yksi järjestäjistä tai joita komissio on koordinoinut. Kaikki nämä toimet ovat osa Euroopan komission yleistä pyrkimystä tukea pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä, mikä käsittää myös vihreän kirjan Yrittäjyys Euroopassa ( 2 ) ja siihen liittyvien asiakirjojen hyväksymisen tammikuussa ( 1 ) Yleisten asioiden neuvosto hyväksyi peruskirjan, ja se otettiin myönteisesti vastaan Feiran Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa ( 2 ) 3

6 Euroopan on tuettava yhä tehokkaammin yrittäjyyspyrkimyksiä. Eurooppa tarvitsee lisää uusia ja menestyviä yrityksiä, jotka haluavat ryhtyä luoviin ja innovatiivisiin liiketoimiin. Yrittäjyyshengen rohkaiseminen on keskeinen keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutus voi osaltaan edistää yrittäjyyttä kannustamalla oikeanlaista ajattelutapaa, luomalla tietoisuuden yrittäjän tai itsenäisen ammatinharjoittajan uravaihtoehdoista ja antamalla merkityksellisiä liiketoimintataitoja. Yrittäjyystaidot ja -henki hyödyttävät yhteiskuntaa myös muulla tavoin kuin liiketoimintaan sovellettuina. Yrittäjyyden kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten luovuus, aloitteellisuus ja hyvä arvostelukyky, voivat olla hyödyksi kenelle tahansa työelämässä ja elämässä muutenkin. Euroopan komissio on havainnut, että useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on nykyään sitouduttu poliittisesti hallituksen tai ministeriöiden tasolla edistämään yrittäjyyskasvatusta osana koulutusjärjestelmää, joskin sitoutumisen aste vaihtelee. Vielä ei ole kuitenkaan päästy siihen, että yrittäjyys olisi koulutusjärjestelmiemme yleinen osa tai suosittu oppiaine tai että opettajia olisi riittävällä tavalla koulutettu sisällyttämään yrittäjyyden käsite opetukseensa. Toistaiseksi on myös toteutettu vain vähän toimenpiteitä tätä alaa koskevien indikaattoreiden määrittelemiseksi tai kvantitatiivisten tietojen keräämiseksi, minkä vuoksi saavutetun edistyksen seuraaminen on hankalaa. Tässä asiakirjassa esitetään 21 esimerkkiä hyvistä toimintatavoista nuorten yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla perusasteelta aina korkea-asteelle. Kustakin hyvästä toimintatavasta esitetään lyhyt kuvaus sekä sitä edistävän organisaation tai laitoksen yhteystiedot, minkä ansiosta lisätietojen hankkiminen on vaivatonta. Toivon, että nämä esimerkit hyvistä toimintatavoista kiinnostavat kaikkia koulutusalalla ja yrittäjyyden edistämisen alalla toimivia, erityisesti poliittisia vaikuttajia, opettajia, kouluja, yliopistoja ja liike-elämän järjestöjä. Toimimalla yhdessä voimme yhä paremmin edistää yrittäjyyshengen ja -taitojen kehittämistä yhteiskunnassamme. Tämä edistää joskin todennäköisesti vasta pitkällä aikavälillä merkittävällä tavalla uusien työpaikkojen luomista sekä talouskasvun ja kilpailukyvyn parantamista Euroopassa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston edellyttämällä tavalla. Erkki Liikanen 4

7 Miksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää? Yrittäjyyshengen edistäminen on avainasemassa luotaessa työpaikkoja ja parannettaessa kilpailukykyä sekä talouskasvua kaikkialla Euroopassa. Vaikka esimerkiksi uusien yritysten määrä (yrittäjyysaste) ja ihmisten psykologinen suhtautuminen itsenäiseen ammatinharjoittamiseen (piilevä tai potentiaalinen yrittäjyys) ovat muuttujia, joihin voivat vaikuttaa monet eri tekijät, on selvää, että myös kulttuurinäkökohdat on otettava huomioon. Yrittäjät eivät ole koskaan olleet Euroopassa yhtä myönteisiä roolimalleja kuin Yhdysvalloissa. Yrittäjäksi ryhtymistä on jo kauan pidetty epävarmana ja riskialttiina vaihtoehtona, se ei ole erityisen puoleensavetävä ammatti eikä sosiaalisesti niin palkitseva kuin muut, perinteiset ammatit. Koulutusjärjestelmiä ei ole tähän asti suunnattu yrittäjyyden eikä itsenäisen ammatinharjoittamisen kehittämiseen, vaan koulutuksen lopullisena päämääränä on ollut pikemminkin tuottaa työntekijöitä suuryritysten tai julkishallinnon palvelukseen. Tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti viime vuosina, ja Euroopassa ollaan yhä paremmin tietoisia siitä, että olisi kehitettävä aloitteita yrittäjyyskulttuurin edistämiseksi ja ihmisten kannustamiseksi riskinottoon, luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Yrittäjyys ymmärretään vihdoinkin kasvun perustaksi. Nykyään tunnustetaan yleisesti, että yrittäjyys on yksi perustaidoista, jotka hankitaan elinikäisen oppimisen avulla. Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ja pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa ( 3 ) on korostettu tätä näkemystä. Pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa EU sitoutuu antamaan liiketoimintaa ja yrittäjyyttä koskevaa opetusta kaikilla koulutusasteilla ja kehittämään koulutusohjelmia yritysten johtajille. ( 3 ) Yleisten asioiden neuvosto hyväksyi peruskirjan, ja se otettiin myönteisesti vastaan Feiran Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa Lisätietoja on saatavilla Internetsivustolta 5

8 Helmikuussa 2001 koulutusneuvosto hyväksyi raportin koulutusjärjestelmien tulevaisuuden tavoitteista. ( 4 ) Raportissa määritettiin avainaloiksi muun muassa oppilaitosten ja yritysten välisten yhteyksien vahvistaminen ja yrittäjyyshengen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla. Synnynnäisiäkin yrittäjiä on, mutta nuorten yrittäjyyshenkeä voidaan edistää jo koulussa. On myös annettava tarvittavat tekniset taidot ja liiketoimintataidot niille, jotka päättävät ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja/tai perustaa oman yrityksen tai jotka voivat tehdä niin lähitulevaisuudessa. Yrittäjyyttä ei ole kuitenkaan syytä pitää vain uusien yritysten perustamisen välineenä vaan yleisenä asenteena, jonka jokainen voi omaksua jokapäiväisessä elämässä ja kaikessa työssään. Mitä yrittäjyyskasvatus tarkoittaa? Yleisesti tunnutaan olevan yhtä mieltä siitä, että yrittäjyyskasvatusta koskevaan määritelmään on tärkeää sisällyttää kaksi eri osa-aluetta tai käsitettä: yrittäjyyshengen ja -taitojen vaalimisen laajempi käsite, johon sisältyy tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämistä ja jonka välitön painopiste on muualla kuin uusien yritysten perustamisessa yrityksen perustamista koskevan koulutuksen suppeampi käsite. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteina jotka on mukautettava kullekin koulutusasteelle erikseen on näin ollen edistää yrittäjyyden kannalta merkityksellisten henkilökohtaisten ominaisuuksien, kuten luovuuden, aloitteellisuuden, riskinottokyvyn ja vastuullisuuden, kehittymistä lisätä opiskelijoiden tietoisuutta itsenäisestä ammatinharjoittamisesta yhtenä uravaihtoehtona (eli tuoda esille se, että on mahdollista ryhtyä paitsi työntekijäksi myös yrittäjäksi) ( 4 ) Koulutusneuvoston hyväksymä koulutusneuvoston raportti Eurooppaneuvostolle. Neuvoston ja komission yhdessä hyväksymä Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtainen seurantaohjelma (EYVL C 142, ). 6

9 antaa liiketoimintataidot, joita tarvitaan uuden yrityksen perustamisessa. Yrittäjyyden kannalta merkityksellisten henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämiseksi Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa lokakuussa 2000 järjestetyssä yrittäjyyskoulutusfoorumissa etenkin alempien koulutusasteiden (perusasteen ja toisen asteen) koulutukselle asetettiin seuraavat tavoitteet: Oppilaiden ja opiskelijoiden ongelmanratkaisukykyä olisi parannettava merkittävästi. Tähän liittyvät valmiuksien lisääminen suunnittelun, päätöksenteon ja viestinnän alalla sekä halu ottaa vastuuta. Nämä näkökohdat liittyvät olennaisesti johtamistaitoihin. Olisi parannettava edelleen oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksia yhteistyöhön, verkottumiseen, uusien roolien omaksumiseen jne. Nämä näkökohdat liittyvät erityisesti sosiaalisiin taitoihin. Koulutuksen ansiosta oppilaiden ja opiskelijoiden olisi parannettava itseluottamustaan ja esiintymishalukkuuttaan, opittava ajattelemaan kriittisesti ja itsenäisesti sekä etenkin lisättävä halukkuuttaan ja valmiuksiaan oppia itsenäisesti. Kyseessä ovat henkilökohtaiset taidot. Oppilaiden ja opiskelijoiden on opittava osoittamaan henkilökohtaista aloitteellisuutta, aktiivisuutta ja luovuutta sekä valmiutta ottaa riskejä ideoiden toteuttamisessa. Nämä ovat tyypillisiä yrittäjyysominaisuuksia. Hyvien toimintatapojen yksilöinti Useimmissa EU-maissa on jo tehty tämäntyyppisiä aloitteita. Euroopan komission aiemmin toteuttamilla tai koordinoimilla toimilla on kerätty jonkin verran kvalitatiivista tietoa Euroopassa sovellettavista hyvistä toimintatavoista yrittäjyyskasvatuksen alalla. Komission kehittelemän yhtenäisen toiminnan menetelmien mukaisesti Tukholmassa (Training for start-ups) ja Badenissa (Workshop 1: Training for entrepreneurs) vuonna 1998 järjestetyissä foorumeissa kannustettiin hyvien toimintatapojen vaihtamista jäsenvaltioiden välillä ja lisättiin Euroopan tasolla tietoisuutta tavoitteista, jotka on tarpeen saavuttaa. 7

10 Komissio järjesti sittemmin (lokakuussa 2000) yhdessä Ranskan viranomaisten kanssa Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa yrittäjyyskoulutusfoorumin ( 5 ), jossa tarkasteltiin yrittäjyyttä kolmesta eri näkökulmasta: koulutusjärjestelmän (perusasteen koulutuksesta korkea-asteen koulutukseen) näkökulmasta ammatillisen koulutusjärjestelmän näkökulmasta itse yritysten (sisäinen yrittäjyys intrapreneurship) näkökulmasta. Best-menettelyn mukainen yrittäjyyskasvatushanke hyväksyttiin edellä mainitun kansainvälisen foorumin päätelmien pohjalta sekä yritysten ja yrittäjyyden monivuotisen ohjelman ( ) puitteissa. Tässä hankkeessa on määritelty joukko yrittäjyyskasvatuksen avainnäkökohtia. Niitä ovat yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa opettajien yrittäjyyskoulutus koulujen/yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö yrittäjyyden edistämiseksi yrittäjyysprofessuurit ja yrittäjyyteen liittyvät toimet korkeakoulutasolla. Hankkeen toteuttamiseksi perustettiin tämän alan kansallisista asiantuntijoista muodostuva työryhmä. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan hallitukset nimittivät asiantuntijat virallisesti tehtäväänsä. Työryhmän tavoitteena oli koota yhteen tarvittava asiantuntemus, antaa tietoa yrittäjyyteen liittyvistä toimenpiteistä ja ohjelmista sekä varmistaa hankkeessa mukana olevien maiden viranomaisten yhteistyö ja aktiivinen osallistuminen. Best-menettely luotiin (Lissabonin Eurooppa-neuvoston antaman toimeksiannon mukaisesti) parhaiden toimintatapojen vaihtamisen edistämiseksi ja synergian lisäämiseksi tämänsuuntaisten nykyisten menettelyjen välillä. Best-menettelyn mukaisissa hankkeissa analysoidaan komission ja kansallisten viranomaisten tärkeinä pitämiä aiheita ( 5 ) Lisätietoja yrittäjyyskoulutusfoorumista on saatavilla Internet-sivustolta training_education/index.htm. 8

11 tällaisten kysymysten luonteen ymmärtämiseksi entistä paremmin ja toteutettavia toimia sekä yksilöidään parhaita toimintatapoja. Koko prosessin lopullisena tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita muuttamaan toimintalinjojaan, ja yksi tämän menettelyn keskeisistä piirteistä on se, että hankkeiden toteutuksesta vastaavat komissio ja asianomaiset kansalliset viranomaiset yhdessä. Osana Best-menettelyn mukaista yrittäjyyskasvatushanketta työryhmä on yksilöinyt joukon esimerkkejä hyvistä toimintatavoista eräiden aiemmin määriteltyjen yleisten arviointiperusteiden avulla. Tässä oppaassa esitellään suurin osa näistä toimintatavoista. Best-menettelyn mukaisessa yrittäjyyskasvatushankkeessa on yksilöity eri puolilla Eurooppaa toteutettuja aloitteita yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi virallisen koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla perusasteelta aina korkea-asteelle. Hankkeen yleisenä päämääränä on ollut parantaa tietoisuutta nykyisten toimenpiteiden ja ohjelmien luonteesta ja kattavuudesta. Laatiessaan selvitystä EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan kansallisella tasolla toteuttamista toimista ja toimenpiteistä työryhmä havaitsi, että vaikka kaikilla koulutusasteilla kehitetään parhaillaan lukuisia toimia, niitä ei ole useinkaan integroitu opetussuunnitelmaan tai asetettu yhtenäisiin puitteisiin. Aloitteet ovat usein yksittäisten laitosten, kumppanuuksien tai paikallisviranomaisten toteuttamia erillisiä aloitteita. Aloitteiden toteutuksesta vastaavat usein ulkopuoliset toimijat eikä itse koulutusjärjestelmä. Yrittäjyyttä opetetaan todennäköisesti erillisenä oppiaineena tai virallisen opetusohjelman ohella. Tämän vuoksi useimmilla opiskelijoilla ei vielä ole mahdollisuutta osallistua yrittäjyyskursseille tai -ohjelmiin. Se, onko suositeltavaa sisällyttää yrittäjyyskasvatus kansalliseen opetussuunnitelmaan vai olisiko yrittäjyyskasvatusta annettava virallisen opetussuunnitelman ohella täydennyskoulutuksena, on edelleen avoinna. Edes kaikkein kiinnostavimpia tai innovatiivisimpia järjestelmiä ei voida pitää lopullisena ratkaisuna, ellei niitä sisällytetä yleisstrategiaan. Koulutusjärjestelmää on valmisteltava sisäisesti tähän haasteeseen. Tämä tarkoittaa vakaan viitekehyksen luomista yrittäjyyskasvatusta varten, pitkän aikavälin näkökulman omaksumista, opettajien yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä sekä sen varmistamista, että nämä ohjelmat ovat yleisesti opiskelijoiden saatavilla. 9

12 Lopuksi todettakoon, että kulttuurissamme on tapahtunut merkittävä muutos, sillä yrittäjyyttä pidetään nyt tärkeänä asiana, jota on syytä opettaa. Vaikka esimerkkejä hyvistä toimintatavoista on kaikissa maissa, toimia on selvästikin parannettava ja vakautettava. Useimmista esimerkkitapauksista näyttää yhä puuttuvan yhtenäinen rakenne, jonka avulla käynnissä olevat toimet voitaisiin sisällyttää osaksi koulutusjärjestelmää. Lisätietoja Best-menettelyn mukaisesta yrittäjyyskasvatushankkeesta ja asiantuntijaryhmän loppuraportista on saatavilla Internet-osoitteesta training_education/index.htm. 10

13 21 esimerkkiä hyvistä toimintatavoista Tässä oppaassa esitetään joukko esimerkkejä hyvistä toimintatavoista, joiden avulla kouluissa ja yliopistoissa voidaan edistää yrittäjyyshenkeä ja -taitoja. Niitä ehdotetaan käytettäväksi mahdollisina malleina. Jäsentelyn selkeyttämiseksi ja lukemisen helpottamiseksi esimerkit on ryhmitelty seuraavasti: 1. Poliittiset tuki- ja koordinointitoimenpiteet 2. Yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa 3. Toisen asteen ammatillinen peruskoulutus 4. Tekemällä oppiminen pienoisyrityksissä 5. Oppilaitosten ja yritysmaailman yhteistyö 6. Opettajien yrittäjyyskoulutus 7. Yrittäjyyden ja yritysten perustamisen rohkaiseminen korkeakoulutasolla Luonnollisesti kyseessä on ainoastaan mahdollisten esimerkkien otos; Euroopassa on varmasti paljon muitakin esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. 11

14

15 1 Teema 1: Poliittiset tuki- ja koordinointitoimenpiteet Poliittiset toimenpiteet, jotka ovat valtakunnallisia ja joiden tavoitteena on yrittäjyyskasvatuksen edistäminen luomalla puitteet tai tarjoamalla kannustimia, on erotettava yksittäisistä toimintatavoista tai ohjelmista. Eräät aloitteet ovat kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten asia voidaan hoitaa valtakunnallisella tasolla. Poliittinen sitoutuminen on muutettava konkreettisiksi toimiksi. Tämä saattaa merkitä kansallisen opetussuunnitelman muuttamista keskitetyissä järjestelmissä tai avun ja kannustimien tarjoamista järjestelmissä, joissa koulut päättävät itse opetusohjelmistaan. Tukitoimia, joilla kouluja rohkaistaan aloittamaan yrittäjyyskasvatus, voivat olla muun muassa rahoituksen järjestäminen, neuvojen ja opetusmateriaalin tarjoaminen sekä koulujen ja paikallisten yritysten välisten kontaktien edistäminen. Yrittäjyyskasvatukseen voivat osallistua monenlaiset toimijat. On tärkeää, että tällä alalla luodaan eri ministeriöiden, virastojen ja järjestöjen välinen yhteistyörakenne. 13

16 1Tarkoitus 1 Yrittäjyyden opetusmenetelmien seurantakeskus (Ranska) Hyviä toimintatapoja koskevan tiedon levittäminen ja vaihto ovat tyypillisiä esimerkkejä tehtävistä, jotka voidaan mainiosti hoitaa keskushallinnon tasolla. Hyvä toimintatapa Ranskan hallitus on tehnyt yrittäjyyshengen vahvistamiseen tähtääviä päätöksiä. Tarkoituksena on laatia tietoisuutta parantava kansallinen toimintasuunnitelma, jolla edistetään yrittäjyyttä koulutusjärjestelmässä sekä vaikutetaan asenteisiin ja mielipiteisiin. Tämän saavuttamiseksi on tehty useita aloitteita. On muun muassa perustettu toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten yrittäjyyden opetusmenetelmien seurantakeskus, joka tarkastelee opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä käytäntöjä, tarjoaa erityistä yrittäjyyskoulutusta ja aikoo laatia luettelon tähän toimintaan osallistuvista oppilaitoksista. Päätavoitteita ovat toimien yksilöiminen, ohjelmia ja kursseja koskevien tietojen kerääminen sekä yrittäjyyskoulutusta koskevien käytäntöjen ja tietojen levittäminen kokemusten vaihdon helpottamiseksi ja niiden arvioinnin mahdollistamiseksi. Seurantakeskuksen toimintaa valvoo kolmen ministeriön sekä useiden virastojen ja järjestöjen edustajista koostuva ohjauskomitea. Yhteystiedot: APCE André Letowski Sähköposti: letowski@apce.com INPG-ESISAR Alain Fayolle Vice-Président Formation Académie de l Entrepreneuriat P. (33) F. (33) Sähköposti: Alain.Fayolle@esisar.inpg.fr Seurantakeskuksen Internet-sivusto: 14

17 2 Yrittäjyyttä ja koulutusta käsittelevä toimikunta (Alankomaat) 1Tarkoitus Keskushallinto helpottaa yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä tarjoamalla kouluille kannustimia. Hyvä toimintatapa Alankomaissa talousministeri ja opetusministeri ovat perustaneet valtakunnallisen yrittäjyyttä ja koulutusta käsittelevän toimikunnan, jolla on innostava ja koordinoiva rooli. Toimikunta koostuu hallituksen, kaikkien koulutusasteiden (perusaste, toinen aste, ammatilliset oppilaitokset ja yliopistot) sekä liike-elämän ja yhteiskunnallisten järjestöjen edustajista. Toimikunnan tehtäviä ovat tietoisuuden lisääminen yrittäjyyskasvatuksesta ja sen puolesta puhuminen, esteiden tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen niihin sekä kokeiluhankkeiden suunnittelun edistäminen. Erityisillä toimenpiteillä pyritään edistämään kokeiluhankkeita ja keräämään hyviä esimerkkejä, joita muut oppilaitokset voivat noudattaa. Talousministeriö tukee taloudellisesti opetusmenetelmien ja -materiaalin kehittämistä sekä muita toimia, esimerkiksi seminaareja ja opettajien koulutusta. Lähtökohtana on se, että keskushallinto ei voi velvoittaa ketään ryhtymään toimiin tällä alalla, vaan ainoastaan tukea ja avustaa. Yhteystiedot: Ministry of Economic Affairs Robin van IJperen P. (31-70) F. (31-70) Sähköposti: 15

18

19 2 Teema 2: Yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa Yrittäjyyskasvatukseen ja -koulutukseen liittyy tietojen, taitojen, asenteiden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämistä oppilaiden iän ja kehityksen mukaisesti. Perusasteella annettavalla yrittäjyyskasvatuksella pyritään edistämään koululaisten sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten luovuutta, aloitteellisuutta ja itsenäisyyttä, joilla kehitetään osaltaan yrittäjyyshenkeä, jolla on tärkeä merkitys heidän elämässään ja jokapäiväisissä toimissaan. Tässä vaiheessa on kehitettävä itsenäisiä ja aktiivisia oppimismuotoja. Lisäksi perusasteen koulutuksella annetaan varhaisessa vaiheessa tietoa yritysmaailmasta ja luodaan siihen yhteyksiä parantamalla samalla tietämystä yrittäjien roolista yhteiskunnassa. Toisella asteella yrittäjyyskasvatus sisältää oppilaiden tietoisuuden lisäämistä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta yhtenä uravaihtoehtona (eli tuodaan esille se, että on mahdollista ryhtyä paitsi työntekijäksi myös yrittäjäksi), tekemällä oppimista ja yrityksen perustamiseen liittyvää erityisopetusta. 17

20 2Tarkoitus 1 From Primary 1 to plc -ohjelma, Skotlanti (Yhdistynyt kuningaskunta) Nuorten yrittäjyyshengen kehittymistä voidaan edistää jo koulussa. Tämäntyyppinen opetus voi olla erityisen tehokasta, jos se on organisoitu osaksi koulutusjärjestelmää ja jos sitä annetaan oppilaille jo pienestä pitäen. Hyvä toimintatapa Skotlannissa on viime vuosina rakennettu infrastruktuuria yrittäjyyskasvatuksen tarjoamiseksi alemmalta perusasteelta lähtien. Skotlannin järjestelmässä on laajassa käytössä ohjelmia, jotka on tarkoitettu viisivuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Tämä kehitys alemmalla perusasteella on ollut mahdollista paljolti julkisen ja yksityisen rahoituksen ansiosta. Skotlannin huippuyrittäjät ja -yhtiöt antavat lahjoituksia yhtä paljon kuin Skotlannin hallitus rahoitusta, jotta kaikki alemman perusasteen oppilaat Skotlannissa saisivat ainakin kaksi yrittäjyyteen liittyvää kokemusta 12. ikävuoteen mennessä. Skotlannin hallitus on myöntänyt vuosiksi lisävaroja, joiden turvin on tarkoitus luoda nykyistä laajempi, sekä perusasteen että toisen asteen käsittävä Enterprise in Education -ohjelma: tavoitteena on luoda järjestelmä, jonka avulla nuoret saavat mahdollisuuksia hankkia ammatillista koulutusta sekä kokemuksia yritystoiminnasta ja yrittäjänä toimimisesta. Yhteystiedot: Scottish Executive Michael Cross P. (44-141) F. (44-141) Sähköposti: michael.cross@scotland.gsi.gov.uk 18

21 2 Västerbottenin PRIO 1 -hanke (Ruotsi) 2Tarkoitus Kokeiluhankkeet ja aloitteet, jotka on aluksi kehitetty paikallisella tasolla ja jotka ovat osoittautuneet toimiviksi, voidaan myöhemmässä vaiheessa laajentaa alueellisiksi tai jopa valtakunnallisiksi toimintatavoiksi. Hyvä toimintatapa Vuosina Skellefteån kunnassa toteutettiin hanke, joka koski kaikkia koulutusasteita esikoulusta ja oppivelvollisuuskoulusta lukioihin, ammatilliseen peruskoulutukseen ja niiden jälkeiseen opetukseen. Kouluissa käynnistettiin noin 50 opetushanketta, 42 opettajaa sai erityiskoulutusta (Crea Pilot -hankkeen kautta), ja sata yritystä sekä muuta järjestöä oli mukana koulujen hankkeissa. Useimmat Skellefteåssa vuosina toteutetuista hankkeista ja vastaavat muissa kunnissa toteutetut hankkeet ovat nyt osa koulujen arkea. Hankkeista saadut kokemukset johtivat läänin tason PRIO 1 -hankkeeseen, jota on toteutettu vuodesta 2000 lähtien. Lääninhallitus on toiminut aktiivisesti saadakseen läänin kaikki 15 kuntaa mukaan tähän toimintaan, jonka puitteissa on toteutettu noin 260 erilaista hanketta. Tämän tuloksena yli 550 Västerbottenin läänissä sijaitsevaa yritystä on nyt mukana koulujen toiminnassa. Yrittäjyyskoulutukseen on osallistunut yli koulujen työntekijää sekä opiskelijaa ja lasta. Läänin alueella sijaitsevien koulujen välille sekä koulujen ja paikallisten yritysten välille on syntynyt useita aktiivisesti toimivia verkostoja. Yhteystiedot: Västerbottens länsstyrelse Eila Eriksson P. (46-90) F. (46-90) Sähköposti: eila.eriksson@ac.lst.se 19

22 2Tarkoitus 3 Yrityskaupunkihanke alemmalla perusasteella (Alankomaat) Oppilaiden yrittäjyyshengen kehitystä edistetään pienestä pitäen tarjoamalla aktiivisia oppimismuotoja, jotka perustuvat lasten luovuuteen ja mielikuvitukseen. Hyvä toimintatapa Yrityskaupunkihanke perustuu tekemällä oppimiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että yrityskaupunkiin perustetaan erilaisia oppimismaisemia. Oppimismaisema on hanke, jossa lapset yrittävät päästä tiettyyn tavoitteeseen, esimerkiksi oman voimalan tai kolmannen maailman tuotteita myyvän kaupan perustamiseen kouluun. Hankkeilla kehitetään yrittäjyyteen liittyviä perusominaisuuksia, kuten itsenäisyyttä, luovuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Koulun ulkopuolisten henkilöiden (muun muassa vanhempien ja yrittäjien) osallistuminen vaikuttaa olennaisesti hankkeen onnistumiseen. Tähän mennessä on perustettu yli 30 oppimismaisemaa, ja hankkeisiin on osallistunut useita kouluja eri puolilta Alankomaita. Yhteystiedot: Senter International M. Jansen P. (31-70) F. (31-70) Sähköposti: m.jansen@senter.nl 20

23 4 Käytännön aineita sisältävä toisen asteen päättötodistus (Irlanti) 2Tarkoitus Toisen asteen koulutukseen sisältyvillä, yrittäjyyshengen ja -taitojen kehittämiseen tähtäävillä ohjelmilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia, sillä ne valmentavat opiskelijoita tulevaan työelämään. Hyvä toimintatapa Irlannin tiede- ja opetusministeriö on asettanut painopisteeksi käytännön aineita sisältävän toisen asteen päättötodistuksen (Leaving Certificate Vocational Programme, LCVP), jonka tarkoituksena on parantaa (15 18-vuotiaiden) toisen asteen koulutusta antamalla sille vahva ammatillinen ulottuvuus. Ohjelmassa teoria-aineiden opiskelu yhdistetään dynaamisella tavalla itseopiskeluun, yrittäjyyteen, työhön ja yhteisöön. Siihen osallistuu suuri osa kouluista (509) ja opiskelijoista (37 407). Erikoistuneet opettajat vetävät ohjelmaa, jolla on yhteyksiä paikallisiin yrityksiin ja yhteisöihin ja jota valtio tukee. Ohjelmassa painotetaan tieteidenvälisyyttä ja moniaineisuutta, ja se perustuu paljolti tekemällä oppimiseen. Kokonaistavoitteena on kehittää oppilaiden itseluottamusta, innovatiivisuutta sekä yrittäjyystaitoja. Yhteystiedot: Blackrock Education Centre Michael Garvey P. (353-1) F. (353-1) Sähköposti: 21

24

25 3 Teema 3: Toisen asteen ammatillinen peruskoulutus Yrityksen perustamista koskeva opetus osana toisen asteen ammatillista peruskoulutusta voi olla erityisen tehokasta. Tähän koulutukseen osallistuvat oppilaat siirtyvät itse asiassa varsin pian työmarkkinoille, ja itsenäinen ammatinharjoittaminen voi olla työttömyysongelman ratkaisemisen kannalta arvokas uravaihtoehto, koska olemassa olevat yritykset eivät tarjoa riittävästi uusia työpaikkoja (ainakaan tietyillä maantieteellisillä alueilla). Lisäksi tämäntyyppisen koulutuksen etuna voi olla se, että se on tarkoin kohdennettu ja mukautettu paikallisen talouselämän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ammatillisen koulutuksen todellinen painopiste ei kuitenkaan useinkaan ole itsenäisessä ammatinharjoittamisessa, vaan huomioon otetaan ainoastaan tekniset näkökohdat, sillä päätehtävänä pidetään ammattitaitoisten työntekijöiden kouluttamista. 23

26 3Tarkoitus 1 Pienyrityksen hallinto, johto ja markkinointi (Espanja) Toisen asteen ammatillinen koulutus voi olla erittäin hyvin kohdennettua ja mukautettua paikalliseen taloudelliseen ja sosiaaliseen ympäristöön, jolloin koulutuksen ja työelämän välillä on toimiva yhteys. Hyvä toimintatapa Tämän teoriaa ja käytäntöä yhdistävän koulutuksen aiheina ovat erityisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiminen sekä yrityksen perustaminen. Koulutus on pakollinen keskitason (oppivelvollisuuden piiriin kuuluva opetus, 16-vuotiaat + kaksi vuotta) ja ylimmän tason (ylioppilastutkinto, 18-vuotiaat + kaksi vuotta) ammatillisessa opetuksessa 45 aineessa, jotka vastaavat talouden eri toimialoja. Arviolta opiskelijaa noin 2 000:ssa valtion koulussa ja yksityisessä koulussa on suorittanut tämän opintojakson. Koulutuksen tavoitteet ovat valtakunnallisia. Sen sisällöstä päättävät opetusministeriö ja autonomiset alueet yhdessä, ja se voidaan mukauttaa alueen tuotantorakenteeseen sopivaksi. Koulutukseen kuuluu harjoitustyö, joka liittyy yrityksen perustamiseen. Hankkeeseen osallistuvien eri viranomaisten mukaan sijoittuminen työelämään, myös yritysten perustaminen, on koulutuksen myötä selvästi kohentunut. Yhteystiedot: Ministerio de Educación, Cultura y Deporte Centro Nacional de Recursos para la Orientación Profesional P. (34) Sähköposti: sop@educ.mec.es 24