Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. LUKIOKOULUTUS VIISI VUOTTA KUNTAYHTYMÄSSÄ Ajankohtaiskatsaus Jyväskylän kaupunginvaltuustolle 25.5.

Transkriptio

1 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä LUKIOKOULUTUS VIISI VUOTTA KUNTAYHTYMÄSSÄ Ajankohtaiskatsaus Jyväskylän kaupunginvaltuustolle Vesa Saarikoski Kuntayhtymän johtaja

2 MITÄ VIIDESSÄ VUODESSA ON TAPAHTUNUT LUKIOKOULUTUKSELLE?

3 1.LUKIOKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA: OPISKELIJA MUUTOS 2011 vs Opiskelijamäärä Ylioppilastutkinnot Negatiiviset eroajat 65 (2,8%) 53 (2,1%) 65 (2,5%) 57 (2,1%) - 0,7 %-yksikköä Ranking* (2010 = 205.) (196. **) + 29 (+ 5) Lukiolaisista: o 540 eli 20 % muita kuin jyväskyläläisiä o Näistä 348 eli kokonaisopiskelijamäärästä 13 % muista omistajakunnista o Koulutuskuntayhtymän omistajakuntien (pl. JKL) lukioissa (8 kpl) opiskelee runsaat 1000 opiskelijaa Lähde: Kuntayhtymän tilinpäätökset ; * päivälukioiden sijoituslukujen ka. (kevät, 4 pakollista ainetta), päivälukioita ~ 400; ** jos Tikkakoski olisi jatkanut lukiona eikä Sepän toimipisteenä.

4 2. LUKIOKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA: HENKILÖSTÖ Lukiokoulutuksen henkilöstöresurssi on opetuksen näkökulmasta pysynyt lähes ennallaan, mutta hanke- ja tukihenkilöstö on liikelaitoksesta vähentynyt, pääosin hankekannan vaihtelusta johtuen: Opetushenkilöstö Hanke- ja tukihenkilöstö Yhteensä Henkilöstökulut 10,979 Me 11, 231 Me 11, 661 Me 11,366 Me Lähde: Kuntayhtymän tilinpäätökset

5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän henkilöstökysely 2015 Indeksit 5 Prosenttijakaumat Keskiarvoasteikko: min. 1 max. 5

6 3. LUKIOKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA: TALOUS Tilikauden Poikkeama Kumulatiivinen alijäämä (TP) TA:sta alijäämä (oma pääoma ) Koko kuntayhtymän kumuloituva tilikauden tulos (1.8. -) o Lukiokoulutusliikelaitos on toiminut koko historiansa ajan sille osoitetun, kuntayhtymän valtuuston päättämän talousarvion puitteissa. o Lukiokoulutusliikelaitos olisi jo tehdyillä ja päätetyillä toimenpiteillään saavuttanut 0-tulostavoitteen 2016, jos lukiokoulutuksen yksikköhinta olisi pysynyt edes vuoden 2013 tasoisena. Vrt. menoja leikattu 1,2 M ja tuloja lisätty 1,1 Me (uudet opiskelijat). o Koko kuntayhtymän tulos vähennettynä lukioiden kertyneellä alijäämällä on + 37 M > Vahvistanut tasetta Lähde: JKKY TP:t

7 Lukiokoulutusliikelaitos on hahmottanut talouden sopeuttamistarvetta skenaariolla (toimenpideohjelma), jossa o Leikkaustarve on noin 2 M o Nollatavoite saavutettaisiin vuonna 2018 o Seuraavalla kahdella dialla on esitelty toimenpideohjelman skenaario

8

9

10 o Kuntayhtymän hallitus ja valtuusto ( ) ovat merkinneet sopeuttamisohjelman tiedoksi. Sellaisenaan se on liian mekaaninen sopeuttamisen työkalu, mutta tuo informaatiota eri toimien mahdollisuuksista. o Reaalinen sopeuttaminen ja uudet avaukset tehdään talousarvioprosessissa, johon toimenpideohjelma muodostaa yhden taustapaperin.

11 4. ME JA MUUT Koulutuksen järjestäjä Opiskelijatuotot rahoituksen jakaminen tulosrahoitusmallilla, muutos % 1. Helsingin kaupunki Tampereen kaupunki JKKY Oulun seudun kky Turun kaupunki Savon kky Päijät-Hämeen koulutuskonserni Suurimmat toisen asteen koulutuksen järjestäjät opiskelijatuottojen mukaan Pohjois-Karjalan kky Vantaan kaupunki Länsirannikon Koulutus Oy Espoon seudun kky Hengitysliitto Heli ry

12 4. ME JA MUUT Koulutuksen järjestäjä ja oppilasmäärä 2013 Opiskelijatuotot 2013 ja (tuotot/opiskelija) ja % KS tuotoista Ero JKKY (tuotot/opisk) ja % Erityisteht. rahoitus 2013 (ei sis. kokonaislukuun; puolitus 2016) JKKY ja jäsenkunnat 1. JKKY (6 052); 52,4 % 0 / Jämsän kaupunki (6 882); 6,8 % / 13,7 % 0 3. Keuruun kaupunki (8 335); 4,5 % / 37,7 % 0 4. Laukaan kunta (6 812); 4,1 % + 760/ 12,6 % 0 5. Muuramen kunta (6 522); 3,7 % + 470/ 7.8 % 0 6. Hankasalmen kunta (8 663); 2,7 % / 43,1 % 0 7. Joutsan kunta (9 104); 2,5 % / 50,4 % 0 8. Petäjäveden kunta (10 005); 2,1 % / 65,3 % 0 9. Kuhmoisten kunta (12 490); 1,0 % / 106,4 % 0 Muut KS kunnat 1. Äänekosken kaupunki (6 129); 5,5 % + 77/ 1,3 % 0 2. Saarijärven kaupunki (7 486); 3,5 % / 23,7 % 0 3. Viitasaaren kaupunki (8 634); 2,9 % / 42,7 % 0 4. Pihtiputaan kunta (8 352); 2,8 % / 38,0 % 0 5. Karstulan kunta (8 631); 2,7 % / 42,6 % 0 6. Kinnulan kunta (12 391); 1,5 % / 104,7 % 0 7. Konneveden kunta (12 421); 1,5 % / 105,2 % ; 100 % 2014 ja 2015 vähentävät KS yksikköhintaa noin 10 prosentista (ao) aina prosenttiin saakka (Laukaa, Muurame, Petäjävesi)

13 5. SWOT VAHVUUDET - Rakenneratkaisu valmis, toisin kuin monessa muussa toimintaympäristössä - Investoinnit uusiin toimintaympäristöihin on varmistettu ja prosessit menossa - Pätevä henkilöstö - Kasvanut opiskelijamäärä - Hanketoiminta - Työelämäyhteistyö - Erityisesti murrosvaiheeseen suhteutettuna vähintäänkin hyvät tulokset MAHDOLLISUUDET - Uusien tilojen mahdollisuus - Hanketoiminta: digitalisoituminen, uudet toimintamallit - Kansainvälinen toiminta - Koko toisen asteen tarjonta ja palvelut ja synergiat nykyistä huomattavasti enemmän - Hallintomallin kehittäminen enemmän sidosryhmiä osallistavaksi HEIKKOUDET - Talouden kiristyminen ja siitä aiheutuvat toimet - Kielteinen julkisen keskustelun kierre, joka tuottaa osin omat faktansa - mainehaaste - Pitkittynyt muutostila hallinto- ja toimitilaprosessin venyessä - Hallinnollinen malli varsin raskas ja osin hybridi suhteessa entiseen ja nykyiseen koulutuksen järjestäjään UHAT - Leikkaaminen vaarantaa toimintaedellytyksiä - Kielteinen julkisuus ja politikointi syö vetovoimaa ja motivaatiota - Toisen asteen yhteistyön sijaan vastakkainasettelu

14 6. KYSYMYS RAHOITUKSESTA

15 Jyväskylän kaupungin suora rahoitus kuntayhtymän lukiokoulutukselle? o Koulutuskuntayhtymä ei ole hallitustasolla käsitellyt ja lähtökohta on, että koulutuskuntayhtymän toisen asteen koulutus hoidetaan kuntayhtymän rahoituksella o Lukiokoulutusliikelaitoksen johtokunnassa on haluttu selvittää Jyväskylän kaupungin suoran rahoituksen mahdollisuus Otettava huomioon: o Lukiokoulutuksessa noin 500 muiden kuntien kuin Jyväskylän opiskelijaa o Tukisiko kaupunki toisen asteen opiskelijoista vain niitä, jotka valitsevat lukiokoulutuksen Jyväskylän lukioissa? Taloustilanne tulee todennäköisesti kiristymään koko toisen asteen rahoituksessa, jatkossa painetta erityisesti ammatilliseen peruskoulutukseen? o Kuntayhtymäkehikon kantokyky hyvä, mutta jatkossa vaatii enemmän toimia o Miten valtakunnalliset ratkaisut vaikuttavat? o Rahoituksen on oltava vakaa ja ennakoitava kertaluontoiset erät

16 7. KYSYMYS HALLINTOMALLISTA (kuntayhtymän johtajan pohdintaa) o Lukiokoulutuksen liikelaitosmalli muodostettiin siirtopäätösprosessin luomassa tilanteessa. Syntyi hallintomalli, joka osin hakee legitimiteettinsä sekä koulutuskuntayhtymästä että kaupungista. o Tukeeko hallintomalli parhaalla mahdollisessa tavalla koko kuntayhtymän synergian maksimoimista ja ja koulutuksen järjestämisen vakautta ja selkeyttä? o Päätäntävaltaan mahdolliset liittyvät pelot ovat turhia: Jyväskylän kaupunki on kuntayhtymän enemmistöosakas ja pystyy toteuttamaan tahtotilaansa toki hyvän hallinnon periaatteella muita omistajia huomioiden. o Teoreettisesti lukiokoulutus voisi olla suoraan kuntayhtymässä toimiva oppilaitoskokonaisuus ja taseyksikkö etuna voisi olla hallinnon keventyminen ja entistä suoremmat kytkennät yhteisiin palveluihin. o Ehkä parempi uudistussuunta voisi olla liikelaitoksen kehittäminen toiminnallisia sidosryhmiä osallistavaksi. Nykyistä tiiviimmässä johtokunnassa voisi olla luottamushenkilöedustuksen (pitäisikö tässä ottaa huomioon, että 20 % muita kuin jyväskyläläisiä) lisäksi esim. JKL peruskoulutuksen, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja työelämän edustaja. Lukioiden koulutuspoliittinen ohjaus tulisi yksiselitteisesti kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston kautta (kuten se nytkin viime kädessä tulee). Poliittisten linjapäätösten aikaa seuraa nyt koulutuksen sisällöllisten ratkaisujen aika.

17 8. UUDET, VAKAAT TOIMINTAYMPÄRISTÖT Harju: Lyseo ja aikuislukio Viitaniemi: Schildt