Mielialoista ruuvareihin -ryhmämuotoinen tuki ammatillisessa koulutuksessa
|
|
- Aleksi Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mielialoista ruuvareihin -ryhmämuotoinen tuki ammatillisessa koulutuksessa Valtakunnalliset ammatillisten oppilaitosten kuraattoripäivät Miia Lappalainen, psykologi Turun ammatti-instituutti
2
3 Mielialataidot-kurssi masennuksen ehkäisy- ja itsehoitotaitoja opettava kurssi, perustuu depressiokoulu-menetelmään kurssi on opetuksellinen, skills training kurssi, ei terapiaa tai hoitoa vertaistukea kurssilla opetellaan tutkimaan ja säätelemään omaa mielialaa pääteemoina toiminta, ajatukset ja sosiaaliset suhteet ja näiden yhteys mielialaan taitojen harjoittelu tapahtuu max kahdeksan opiskelijan ryhmässä (10 x 2-2,5 tunnin tapaamista) ja itsenäisesti kotona depressiokoulutyökirjan avulla sosiaalinen kahvihetki kaksi ohjaajaa, esim. psykologi-kuraattori vapaasti valittava kurssi (2 ov)
4 Mielialataidot-kurssin sisältö 1. Mitä masennus on? ryhmän säännöt, motivointi, kurssin tavoitteet masennuksen oireet miten yleistä masennus on? mielialakysely (rbdi) 2. Miten tekeminen vaikuttaa mielialaan? mitä on mukava tekeminen? rentoutumisen opettelu 3. Miellyttävien toimintojen lisääminen mukavan tekemisen suunnittelu (ei inspiraation odottelua!) oman toiminnan muutosohjelman kokeilu
5 Mielialataidot-kurssin sisältö 4. Kuinka ajatukset vaikuttavat mielialaan? ajatukset= lauseita, joita sanomme itsellemme erilaisten ajatusten tunnistaminen: rakentavat/tuhoavat, tarpeelliset/tarpeettomat, myönteiset/kielteiset masennukseen liittyvien ajatusvääristymien tunnistaminen: esim. liioittelu, yleistäminen, myönteisten asioiden huomiotta jättäminen, pessimismi, itsesyytökset 5. Miten ajatusten kanssa työskennellään? keinoja ajatusten muuttamiseksi: esim. itsensä palkitseminen, ajatusten keskeyttäminen, pahin mitä voi tapahtua, siirtyminen ajassa eteenpäin hyvinvointia estävien uskomusten muuttaminen (ABCD-menetelmä) optimismin puolustus
6 Mielialataidot-kurssin sisältö 6. Ongelmien ratkaisu ja tavoitteiden saavuttaminen ongelmien muuntaminen tavoitteiksi aivoriihi: ratkaisuvaihtoehdot tavoitteen saavuttamiseksi 7. Toiset ihmiset ja sinä syy vai seuraus? sosiaalinen tuki millaisen vaikutelman annat itsestäsi muille? vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen 8. Yhteyksien luominen toisiin ihmisiin miellyttävien kontaktien lisääminen paikkoja ja toimintoja, missä voi tavata muita/ millaisia asioita haluaisit jonkun pyytävän sinua tekemään? perustarpeet tavoitteet: omaan ajatteluun ja toimintaan liittyvät/ihmissuhteisiin liittyvät, lyhyen ajan/pitkän ajan tuhoisien tavoitteiden tunnistaminen, esim. perfektionismi
7 Mielialataidot-kurssin sisältö 9. Tulevaisuudensuunnitelmat ja masennusta ehkäisevät toimet elämää hallitsevat perususkomukset kurssilla saatujen tietojen ja taitojen käyttömahdollisuudet 10. Mistä oma työkalupakkisi koostuu? mitä taitoja kurssilla opittu, oma työkalupakki palaute kurssilaisille, palaute kurssilaisilta (kyselylomake) mielialakysely (rbdi) Extra tapaaminen: jotain kivaa yhdessä, esim. pelaaminen, elokuvailta, keilaus, piknik.. Jälkitapaaminen muutama kuukausi kurssin jälkeen
8 Teoriasta arkipäivään
9 Mielialataidot-kurssit tammikuu 2006-toukokuu 2011 TAI:ssa 10 ohjaajaa (2 psykologia, 1 sosiaalikuraattori, 5 terveydenhoitajaa sekä 2 urasuunnittelijaa) 22 ryhmää, joista 2 yhteistyössä nuorten psykiatrian poliklinikan kanssa 8-12 tapaamiskertaa/ryhmä +jälkitapaaminen kurssin suorittaneita 119, joista poikia 26 (kesk. 30) ikähaarukka vuotta mielialakyselyn (rbdi) ja haastattelun perusteella nuorilla lievä/keskivaikea masennus kurssin alkaessa tai lähimenneisyydessä osalla nuorista opiskelu keskeytynyt masennuksen vuoksi mielialataidot-kurssi pyritään järjestämään joka lukukausi!
10 Mielialataidot-kurssi opiskelijahuollon työkaluna ei lähetettä, koululla tapahtuvaa toimintaa lievästi masentuneille, jotka eivät täytä erikoissairaanhoitoon lähettämisen kriteereitä - ennaltaehkäisy! tukitoimi opiskeluissa jaksamiseen myös vaikeammin masentuneille antaa työkaluja myös yksilövastaanottoon moniammatillinen yhteistyömuoto vaatii kärsivällistä motivointia, tiedottamista (oppaat, infot) ja organisointia koko henkilökunnan hyväksyntä (?)
11 Nuorten palautteista Kurssista sai paljon irti ja oppi uusia asioita. oppimista Ihmisten kanssa on hyvä keskustella, koska he voivat antaa uusia näkökulmia asioihin. uusia näkökulmia Mul oli ainaki kivaa joka kerta, vaikka välillä oli semmonen olo, että ei jaksaisi millään tulla ni joka kerta tulin kuitenki, olin onnellinen siitä että tulin motivoivaa Oli ihanaa kun kaikki kuunteli ja kommentoi kaikkien kokemuksia. jakamista, sosiaalisia taitoja Mahtava idea kaiken kaikkiaan, ja todella hyvä tapa (varsinkin masentuneille, kun voi olla tuttavapiiri kaventunut) saada uusia kavereita! vertaistukea jopa kavereita Se oli ainut huono puoli, että se oli niin harvoin ja niin vähän aikaa. sitoutumista, kiintymistä mitä kurssin jälkeen?
12 Jännittäjien ryhmä psykoedukatiivinen kurssi opiskelijoille, joilla jännittämistä/ sosiaalisten tilanteiden pelkoa vertaistukea noin kuuden opiskelijan ryhmä, valitaan haastattelulla tapaamisia yhteensä kahdeksan, kerran viikossa 1,5 h kerralla kurssilla opetellaan jännittämisen hallintakeinoja itsetuntemusta lisäävien tehtävien sekä rentoutumis- ja hengitysharjoitusten avulla kurssista 1 ov vapaasti valittaviin opintoihin SPIN-FIN-mittari (Klaus Ranta) ryhmän alussa, lopussa ja puolen vuoden päästä opiskelijoilla eri asteista jännittämistä esiintymisjännityksestä sosiaalisten tilanteiden pelkoon TAI:ssa vuodesta 2007 viisi ryhmää, ryhmään osallistuneet kaikki tyttöjä ryhmä toteutettu myös yhteistyössä YTHS:n ja lukioiden kanssa
13 Jännittäjien ryhmän sisältö 1. Tutustuminen, odotukset, tavoitteet alkurentoutus keskustelu odotuksista ja tavoitteista jännitysjana, jännityksen voimakkuus ryhmän alussa ryhmän toimintaperiaatteet: luottamuksellisuus, tehtävät, poissaolot, ajoissa paikalle kotitehtäväksi pieni tavoite viikossa tehtävä 2. Oireet, jännitystä aiheuttavat tilanteet rentoutus (turvapaikkaharjoitus) oire/ruumiskartta pareittain jännitystä aiheuttavien tilanteiden pohdinta kotitehtäväksi jännityshistorian piirtäminen
14 Jännittäjien ryhmän sisältö 3. Jännityshistoria kehotietoisuusharjoitus keskustelu pareittain: elämänkokemukset, jotka ovat lisänneet jännitystä elämänkokemukset, jotka ovat vähentäneet jännitystä korttitehtävä: jokainen valitsee kolme korttia, yhden lapsuutta, yhden teiniikää ja yhden tulevaisuutta kuvaamaan 4. Minäkuva, minuuden eri puolet mielikuvaharjoitus alkurentoutuksena (kuvitteellinen talo/asunto) korttiharjoituksena minuuden eri puolet: jännittäjä-minä/ ei-jännittäjä, rento-minä olisinpa tällainen/ olisi kauheaa olla tällainen pahin pelkoni/ voimavarani keskustelu itsen hyväksymisestä, armollisuudesta itseään kohtaan. Usein vaatimukset itseä kohtaan ovat hyvin korkeat. Kun sietää omaa epätäydellisyyttä ja jännittämistä, oireet usein helpottavat.
15 Jännittäjien ryhmän sisältö 5. Jännittäminen ja stressi vuoriharjoitus stressin ja jännittämisen yhtäläisyydet ja erot stressinhallintakeinoista jännittämisen hallintakeinoja kotitehtäväksi listata keinoja, joiden avulla on selviytynyt jännittävistä tilanteista (ennen tilannetta, tilanteen aikana, tilanteen jälkeen) 6. Selviytymiskeinot hengitysrentoutus selviytymiskeinot, exit-kohtien löytäminen jännittämisen noidankehistä kotitehtäväksi sosiaalisen verkoston piirtäminen
16
17 Jännittäjien ryhmän sisältö 7. Sosiaalinen minä rentoutus (tarkkaavuus kehon eri osiin) keskustelu sosiaalisista suhteista kotitehtävän pohjalta varhaiset kokemukset pohjana suhtautumiselle itseen ja muihin; perheen ilmapiiri, miten minut on nähty 8. Jäähyväiset, yhteenveto, palaute hengitysrentoutus kurssin teemojen kertaus palaute kurssista SPIN-FIN -mittari
18 Palautteita ryhmäläisiltä Jännittäjien ryhmä Tästä oli hyötyä: keskustelu muiden kanssa, vertaistuki rentoutumiset ja hengitysharjoitukset käytännön vinkit rentoutuminen on tosi hyvä juttu. Muutenkin on kivaa, kun tunnilla on rentouttava ja rauhallinen tunnelma. korttitehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja kivoja keskustelut hyviä, pääsee kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan jännittämiseen liittyen hyvä että rentoutumisharjoituksia joka kerralla, muuten vaikea omalla ajalla rentoutua ja olla tekemättä mitään
19 Jännittäjien ryhmä Olen oppinut: ajattelemaan itsestäni leppoisammin. Annan luvan itselleni jännittää, enkä ajattele jännittämisestä negatiivisesti yleisesti ajattelutapa on muuttunut hyväksyvämmäksi ja olen enemmän sinut itseni kanssa hiukan kontrolloimaan jännitystä rentoutumaan kun vain muistan Jäin kaipaamaan: miten oppisin muistamaan jännittämisen hallintakeinot itse tilanteessa ryhmää ja tapaamisia enemmän tapaamiskertoja
20 Kotiovi-kurssi ryhmä on suunnattu opiskelijoille, joilla itsenäisen elämän suunnittelu on ajankohtaista ryhmän tavoitteena on lisätä tietoa oman kodin perustamisesta, raha-asioiden hallinnasta, harrastamisesta, työelämästä sekä nuoren aikuisen velvollisuuksista ja oikeuksista oppiminen tapahtuu erilaisten harjoitteiden ja tehtävien avulla, sosiaalinen kahvihetki tapaamiskertoja on yhteensä 10 ja yksi tapaamiskerta on kestoltaan kaksi tuntia kotiovi kurssista saa 1 ov:n vapaasti valittavia opintoja kurssille valitaan haastattelun kautta, järjestetty myös kohdennetuille ryhmille esim. 1-vuotiset maahanmuuttajien valmistava koulutus ja ammattistartti (tulossa myös horaca:n pienryhmään)
21 Kotiovi-kurssin sisältö 1. Minä tutustuminen ryhmän säännöt oman elämän ylpeys-ympyrä minä kollaasi unelmien koti ja tulevaisuus kuvina 2. Miten rahat riittävät? opiskelijan tulot ja menot yhteiskunnan tukimuodot kuitti-kisa miten saan rahat riittämään? edullisen lounaan suunnittelu
22 Kotiovi-kurssin sisältö 3. Työnhaku urasuunnittelijat ohjeistavat työnhakuun harjoitellaan työnhakua draaman keinoin laaditaan työhakemus ja CV ohjeistus kesätyönhakuun 4. Energiaa ja osallistumista tekemisen vaikutus mielialaan tutustumme eri harrastusmahdollisuuksiin vaihtuvia vierailijoita, mm. liikuntapalvelukeskus, järjestöjen edustajia halvat huvit, mitä kaikkea voit tehdä ilman rahaa/ sosiaalinen paine
23 Kotiovi-kurssin sisältö 5. Muistan pitää huolta itsestäni päihteet seksuaalisuus hygienia ihmissuhteet uni ravinto mukava tekeminen 6. Kokkaus-kerta toteutamme porukalla opiskelijoiden yhdessä laatiman kolmen ruokalajin menun toiveena on usein ihan tavallinen kotiruoka laskemme ruokailun kustannukset ja halukkaat saavat mukaan reseptit kaunis kattaus ja yhdessä syömisen mukavuus!
24 Kotiovi-kurssin sisältö 7. Askel omaan elämään asunnon hankinta vuokrasopimuksen kiemurat minä vuokralaisena velvollisuudet ja oikeudet järjestyssäännöt kotivakuutus 8. Vastuu omasta elämästä sosiaalinen verkosto minä ja muut musta tuntuu sateenvarjo korttityöskentely, tunteiden käsittely (
25 Kotiovi-kurssin sisältö 9. Yhdessä tekemistä pyrimme toteuttamaan nuorten yhdessä päättämän idean joka on samalla kiitos osallisuudesta esim. keilaus, biljardi, lautapelit, leffa, piknik yms. vahvistaa ryhmäytymistä ja kannustaa ryhmää pitämään yhteyttä myös ilman ohjaajia 10. Tulevaisuus kurssin yhteenveto unelmien koti kollaasi nuorten palaute ja arviointi todistusten jako
26 Kotiovi-kurssi Palautetta ryhmäläisiltä: Kiva fiilis, ryhmä olisi voinut olla pidempi. Suosittelen kaikille, lähdin aina hyvällä fiiliksellä kotiin. Enemmän aikaa keskustelulle. Hienompaa, kun osasin odottaakaan. Sain lisää itsevarmuutta. Loistava ryhmä, uusia mielipiteitä. Enemmän paritöitä, edistää yhteistyökykyä.
27 Ruuvari-ryhmä Miksi ryhmissä enemmän tyttöjä kuin poikia??? Tai:ssa lähdettiin kokeilemaan pelkästään pojille suunnattua Ruuvari -ryhmää syksyllä 2010 yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa, miesohjaajapari pojille suunnatussa ryhmässä enemmän toiminnallisuutta -joka toinen kerta toimintaa ja joka toinen kerta keskustelua keskusteluissa miehenä olemisen teemat kahdeksan ryhmätapaamista, viisi poikaa 1 ov vapaasti valittaviin opintoihin Kuinkas sitten kävikään? pojat halusivat enemmän keskustelua! negatiivisena palautteena liian lyhyt kesto pojat jatkoivat tapaamisia myös ryhmän loputtua
28 KIITOS! Lisätietoa Turun ammatti-instituutin ryhmistä: Mielialataidot-kurssi Jännittäjien ryhmä Kotiovi-kurssi
Mielialataidot -ryhmätoiminta
Mielialataidot -ryhmätoiminta OPISKELUTERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 11.2.2009 Miia Lappalainen, psykologi miia.lappalainen@turkuai.fi Jaana Pelkkala, terveydenhoitaja jaana.pelkkala@turku.fi MIELIALADOT-KURSSI
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotElämyksi kehittämisseminaari
Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij
LisätiedotMun elämä kurssi. (esimerkkinä yläkouluikäiset tytöt) Nuori- omaan elämäänsä vaikuttaja yhteisössä toimija
Mun elämä kurssi (esimerkkinä yläkouluikäiset tytöt) Nuori- omaan elämäänsä vaikuttaja yhteisössä toimija Taustaa Nuori- omaan elämäänsä vaikuttaja-yhteisössä toimija hankkeen tavoitteena Länsimäessä mm.
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotTyöelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!
Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja
LisätiedotJÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO
JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotTehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet
Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotStressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo
Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä
LisätiedotYhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotOtetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa
Otetta opintoihin -ryhmämalli Jaana O. Liimatainen 28.9., 5.10 ja 12.10.2010 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun
LisätiedotTalous- ja velkaneuvonta
Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-
Lisätiedot16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio
16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotTiivistelmä Opiskelijoiden Hyvis-ohjauksen palautteista (n=28)
Tiivistelmä Opiskelijoiden Hyvis-ohjauksen palautteista (n=28) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet)
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotOpiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto
Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari 26.10.2016 Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Joitakin yleisiä periaatteita Hyvis- toimintamallin kehittämisessä
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Lisätiedotminä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start
minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotTehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?
Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut
LisätiedotRYHMÄMUOTOISET HOIDOT
Syömishäiriöiden hoito tänään RYHMÄMUOTOISET HOIDOT 15.4.2019 Minna Anttonen Sairaanhoitaja AMK SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ Poliklinikka Ahdistuksen teematunnit, bulimia ryhmä, syömisenhallinta ryhmä, fysioterapia
LisätiedotStartti lokakuun alussa
Ryhmät RAMKin ohjaussuunnitelmaan (opetuksen tukitoimet) ja ryhmän suunnitelma Yhteydenotto sähköpostitse loppuvaiheen opiskelijoihin ja markkinointi Ilmoittautuminen sähköpostitse ohjaajalle ja ryhmään
LisätiedotTiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)
Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotElämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki
Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMUKAVAT HETKET TÄRKEITÄ HYVINVOINNILLE
Page 1 of 6 Subscribe Past Issues Translate MUKAVAT HETKET TÄRKEITÄ HYVINVOINNILLE Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että elämässä on pieniä toistuvia, mukavia tekemisiä päivittäin. Sellaisia voivat olla
LisätiedotSijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
LisätiedotOpiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015
Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen
LisätiedotOivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin
Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin 9.1.2014 Kirsikka Kaipainen, VTT http://oivamieli.fi/ 2 Sisältö Oivan tausta ja toteutus Hyväksymis- ja omistautumisterapia sekä mindfulness
LisätiedotCAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS
CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotMaestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla
THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotLahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen
Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotKokeile ja kehitä -seminaari 7.11
Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotTyöpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena
a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely
LisätiedotVIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN
KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN
LisätiedotTUKENA-hanke Tukea perheryhmäkotitoiminnan kehittämiseen ja yksin tulleiden alaikäisten kotoutumiseen Uudellamaalla ASIAKASRAATI
Tukea perheryhmäkotitoiminnan kehittämiseen ja yksin tulleiden alaikäisten kotoutumiseen Uudellamaalla 1 Mitä, missä, million? Asiakasraadin koolle kutsuminen oli yksi TUKENA-hankkeen tavoitteista Asiakasraadissa
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä
LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotKoulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?
Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on
LisätiedotTervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014
Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotMiksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto
Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotU N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti
Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotOtetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena
Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.
LisätiedotOpinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:
Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen voi aloittaa etänä. Jari Turunen, apulaisylilääkäri
Ammatillisen kuntoutuksen voi aloittaa etänä Jari Turunen, apulaisylilääkäri Mikä on ammatillinen kuntoutusselvitys? Ideana oli tuoda ammatillisen kuntoutuksen palvelut niiden ulottuville, jotka eivät
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotKOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ. Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET)
KOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET) Ryhmien taustaa Jännittäminen yleinen ongelma varsinkin nuoruusiässä
LisätiedotESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi
ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotMiksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA
Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotSisaruuskortit. Esimerkkiohjeet:
Sisaruuskortit Sisaruuskortit on luotu avuksi pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sisarusten tunteiden tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Kortteja on 48 ja niissä kaikissa on yksi sitaatti. Lisäksi
LisätiedotMIELELLÄ ON VÄLIÄ! Nyyti vinkkaa: Mielellä on väliä!
Page 1 of 5 MIELELLÄ ON VÄLIÄ! Meillä jokaisella on mielenterveys. Mielemme hyvinvointi vaihtelee päivittäin. Opiskelun ja arjen kiireissä stressiä saattaa kertyä liialti. Tällöin on tärkeää pysähtyä miettimään
LisätiedotALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.
ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotItsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä
Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotLAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä
LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin
LisätiedotMINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotOtetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen
Otetta opintoihin -ryhmämalli 19.5.2011 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun yliopistoon olin mukana vetämässä
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
Lisätiedot