Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 MEKSIKON VALLANKUMOUS Pancho Villa oli aluksi pelkkä murhaaja ja hevosvaras, mutta hänestä tuli pian Meksikon tunnetuin vallankumoussankari.

3 Meksikon sankari vastaan USA 500 meksikolaista hyökkäsi Pancho Villan johdolla varoittamatta amerikkalaisen linnoituksen kimppuun. Yhdysvallat lähetti sotilasta Meksikoon kapinallista vangitsemaan mutta turhaan. MEKSIKO JA USA/1916 Valta vaihtui tiuhaan Meksikossa, YHDYSVALLAT jossa vallankaappaukset COLUMBUS seurasivat toisiaan ja kaikkialla kapinoitiin. MEKSIKO Yhdysvalloissa köyhää naapuria ajateltiin vain kaupankäynnin kannalta eikä uskottu, että levottomuudet voisivat levitä pohjoiseen. THOMAS HEE Juuri ennen auringonnousua 9. maaliskuuta 1916 amerikkalaisen Columbuksen rajakaupungin varuskunta heräsi kiväärinlaukauksiin ja hurjiin huutoihin: Viva Mexico! Viva Villa! Muerte a los americanos! Viisisataa aseistettua meksikolaista oli ylittänyt rajan yön turvin legendaarisen kapinajohtajan Pancho Villan johdolla ja hyökkäsi nyt villisti karjuen New Mexicossa sijaitsevan pienen amerikkalaislinnoituksen kimppuun. Yllätys oli täydellinen. Amerikkalaisupseerit olivat perheidensä luona kotona, ja varusmiehet nukkuivat parakeissaan. Amerikkalaisten onneksi hyökkäys oli kuitenkin kehnosti suunniteltu. Meksikolaiset avasivat tulen kohti sotilaiden parakeiksi luulemiaan rakennuksia, jotka olivat todellisuudessa varuskunnan talleja. Väärinkäsitys antoi amerikkalaisille muutaman ratkaisevan minuutin aikaa järjestää vastahyökkäys raskaan konekivääritulen tuella. Hyökkääjät vetäytyivät kaupunkiin, jossa he ampuivat silmittömästi kaduille eksyneitä siviilejä. Pimeässä amerikkalaisten joukkojen oli mahdotonta erottaa kaupungin asukkaita vihollisista, mutta kun ryhmä meksikolaisia erehtyi sytyttämään kaupungin hotellin tuleen, palo valaisi koko kaupungin ja amerikkalai- Villa livahti resuisine kapinallisjoukkoineen rajan yli amerikkalaisten linnoituksen kimppuun. 61

4 MEKSIKON VALLANKUMOUS ROGER VIOLLET Vuonna 1910 Meksiko oli sosiaalisesti jyrkästi jakautunut. Maanomistajat omistivat lähes kaiken viljelymaan ja pieni ryhmä lähinnä amerikkalaisia liikemiehiä rikastui maan runsailla mineraalivaroilla samaan Vuonna 1914 kapinallisjohtajat Villa ja Zapata etenivät Méxicoon asti. Vaalivilpistä vallankumoukseen Vihattu presidentti Diaz järjesti vaalit ja sai 99 prosenttia äänistä. Vaalivilppi syöksi Meksikon 25 vuodeksi vallankaappausten ja sisällissotien kierteeseen. aikaan kun suurin osa kansasta eli köyhyydessä. Siksi kansan toivo heräsi, kun presidentti Porfirio Diaz järjesti vaalit vuonna Kansa nousi tukemaan liberaalia Francisco Maderoa, joka lupasi laajamittaisia uudistuksia. Vaalipäivänä Diaz julisti kuitenkin itsensä voittajaksi saatuaan 99 prosenttia äänistä. Häikäilemätön vaalivilppi sai kansan nousemaan vastarintaan etelässä kapinakenraali Emilio Zapatan ja pohjoisessa muun muassa Pancho Villan johdolla. Diaz syrjäytettiin pian, ja hän vetäytyi maanpakoon Ranskaan. Hänen tilalleen presidentiksi asetettiin Madero, mutta tämä ei päässyt kapinallisjohtajien kanssa yksimielisyyteen Meksikon tulevaisuudesta. Vuonna 1913 Victoriano Huerta murhautti Maderon, mutta hänet syrjäytettiin jo seuraavana vuonna ja tilalle tuli Venustiano Carranza. Carranza teki yhteistyötä amerikkalaisten kanssa ja yritti vakauttaa maata. Hän murhautti Zapatan ja pyrki kaikin keinoin tekemään Villan vaarattomaksi. Vuonna 1920 eräs hänen kenraaleistaan syrjäytti ja murhasi hänet. Uusi presidentti Álvaro Obregón toteutti sosiaaliuudistuksia ja luultavasti murhautti Villan vuonna Vuonna 1929 perustettiin Meksikon institutionaalinen vallankumouspuolue, joka jatkoi uudistuksia ja loi maahan 1930-luvulla melko rauhalliset olot. set saattoivat ajaa meksikolaiset takaisin rajan taakse. Auringon noustessa Columbuksen kaduilla lojui 17 amerikkalaisen ja sadan meksikolaisen ruumiit. Yhdysvaltojen vastaisku Hyökkäys Columbukseen oli ollut helppo torjua, sillä meksikolaiset olivat huonosti aseistettuja ja kokemattomia, mutta se oli silti Yhdysvalloille suuri järkytys. Britannian ja Yhdysvaltojen välillä 1812 käydyn sodan jälkeen kukaan ei ollut hyökännyt Yhdysvaltain alueelle. Washingtonissa presidentti Woodrow Wilson oli huolissaan. Yhdysvallat oli liittymässä ensimmäiseen maailmansotaan, eikä Wilson halunnut ryhtyä sotatoimiin maan etelärajalla. Hän tiesi myös, että rangaistusretki Meksikoon voisi kasvaa täysimittaiseksi sodaksi. Wilson ei silti voinut sivuuttaa kansan vaatimuksia tehdä jotakin rosvovaltio Meksikolle. Kaksi kuukautta aiemmin Pancho Villa oli murhannut 17 amerikkalaisliikemiestä, jotka olivat olleet neuvottelemassa kaivosluvista Meksikon hallituksen kanssa. Presidentinvaalit lähestyivät, joten Wilsonin piti toimia. Hän päätti lähettää miestä kenraali John J. Pershingin johdolla Meksikoon vangitsemaan Pancho Villan. Samoihin aikoihin Meksikon presidentti Venustiano Carranza lähetti joukkojaan pohjoiseen. Hänkin halusi tehdä Pancho Villan vaarattomaksi ja tarvittaessa lyödä myös amerikkalaisjoukot, jos ne uskaltautuisivat pitemmälle Meksikoon. Villa näytti olevan saarroksissa kahden armeijan välissä, mutta juuri se oli ilmeisesti ollut hänen yllätysiskunsa tavoitteena. Hän halusi kohentaa haalistunutta mainettaan ärsyttämällä amerikkalaiset hyökkäämään. Vuosien ajan Villa oli hallinnut Chihuahuan provinssia Pohjois-Meksikossa. Sen asukkaat palvoivat Villaa, ja hänen armeijaansa kuului tuhansia sotilaita. Hänen suosionsa kärsi kuitenkin vakavan takaiskun, kun presidentti Carranzan onnistui murskata vastarintapesäkkeet vuonna Kansa hylkäsi Villan, ja keväällä 1916 hänen komennossaan oli enää 500 kovia kokenutta sotilasta, jotka ratsastivat hänen kanssaan rajan yli Columbukseen. Yhdysvaltoihin tehdyn hyökkäyksen jälkeen riemu oli ylimmillään, ja nopeasti Villa kokosi taas itseleen iskuvoimaisen armeijan Sotilaallista jahkailua Pershingin ja Carranzan joukkojen sotilaallisesta ylivoimasta huolimatta Villan vangitseminen osoittautui mahdottomaksi. Hän tunsi Chihuahuan ylängöt 62 Historia

5 LIBRARY OF CONGRES Meksikolaisten hyökkäys Columbuksen varuskuntakaupunkiin oli lyhyt mutta verinen. Kun sotilaat pakenivat takaisin rajan taakse, sata heistä makasi kuolleena kaupungin kaduilla. läpikotaisin. Yhdysvaltalaiset onnistuivat valtaamaan maakunnan pohjoisosan, mutta pelko joutumisesta sotaan Meksikon kanssa sai Pershingin vetämään joukkonsa takaisin. Pershing toivoi, että Carranza nujertaisi Villan. Kun uutinen Yhdysvaltain hyökkäyksestä levisi, monet Carranzan miehistä kieltäytyivät kuitenkin taistelemasta Villaa vastaan ennen kuin gringot olisivat poistuneet maasta. Moni sotilas jopa karkasi ja liittyi Villan kapinallisjoukkoihin. Isku itsenäisyyspäivänä Meksikolaiset pitivät Pancho Villaa nykyajan Robin Hoodina, joka taisteli epäoikeudenmukaisuutta ja riistoa vastaan. Hän todisti myös strategiset kykynsä Chihuahuassa Meksikon itsenäisyyspäivänä 16. syyskuuta Presidentti Carranzalla oli kaupungissa sotilasta, ja hyvin varustautunutta amerikkalaissotilasta oli leiriytyneenä lähistölle. Kaupungissa olivat juhlat täydessä vauhdissa, kun Villan miestä hiipi ilonpidon keskellä huomaamatta kaupunkiin. Hyökkäyksestä oli huhuttu, mutta siihen ei varauduttu, ja suurin osa hallituksen joukoista oli saanut juhlapäiväksi lomaa. Pian keskiyön jälkeen kaduilla kiirivät tutut taisteluhuudot Viva Villa!, ja juhlahumu hukkui laukauksiin ja ruudinsavuun. Villa hyökkäsi kaupungin vankilaan, surmasi vartijat ja vapautti kaikki poliittiset vangit sekä Carranzan vastustajat. Kapinalliset poistuivat kärsimättä tappioita. Pancho Villan sankarimyytti vahvistui entisestään. Villan myrkytysyritys Vuoden ajan kenraali Pershing yritti tavoittaa Pancho Villaa, mutta sitten presidentti Wilson kutsui amerikkalaisjoukot takaisin. Heistä oli enemmän hyötyä Euroopassa käytävässä maailmansodassa. Ennen perääntymistä helmikuussa 1917 Yhdysvallat yritti kuitenkin viimeisen kerran käydä vihatun kapinallisjohtajan kimppuun. Eräs amerikkalaisupseeri otti yhteyttä kahteen Villan lähipiiriin kuuluvaan japanilaispalvelijaan. Upseeri antoi heille hitaasti vaikuttavaa myrkkyä, jota heidän piti panna Villan kahviin. Palvelijat onnistuivat tarjoilemaan Villalle kupillisen myrkytettyä kahvia, mutta kapinajohtaja oli alati varuillaan. Hän kaatoi puolet kahvistaan erään sotilaansa kuppiin, ja molemmat selvisivät nautittuaan vain puolet myrkkyannoksesta. Vallankumoussankari eläköityy Amerikkalaisten poistuttua maasta Carranzan ja Villan välillä käynnistyi pitkä ja julma sisällissota. Molemmat kärsivät raskaita tappioita, ja tilanteen kärjistyessä taistelut muuttuivat verisemmiksi. Sotavankeja teloitettiin armotta. Villan tapana oli ampua kaikki vangit, kun taas Carranza jätti vankinsa hirsipuuhun roikkumaan varoitukseksi kapinallisten tukijoille. Vihollisuudet loppuivat äkisti vasta vuonna 1920, kun Carranza sur- Pancho Villan (oik. Doroteo Arango) lainsuojattomuus alkoi 16- vuotiaana, kun hän ampui paikallisen tilanomistajan pojan. Tämä oli tiettävästi raiskannut Villan 12-vuotiaan pikkusiskon. Villa joutui pakenemaan köyhästä lapsuudenkodistaan piileskelemään vuorille, jossa hänestä tuli hevosia ja karjaa ryöstelevän joukon johtaja. Muutaman vuoden päästä hän komensi Chihuahuan provinssissa toimivaa kapinallisarmeijaa, jota Meksikon viranomaiset eivät LUE LISÄÄ: Sankari eli vain 45-vuotiaaksi mattiin vallankaappauksessa. Sen jälkeen Villa teki tuottoisan sopimuksen uusien vallanpitäjien kanssa ja vetäytyi vallankumouksellisen elämästä. Hän oli täyttänyt 42 vuotta ja siirtyi nyt valtion kustannuksella kartanonomistajaksi luokkaan, jota vastaan hän oli taistellut koko elämänsä. Yhdeksän surmanluotia 20. heinäkuuta 1923 Villa oli hyvällä tuulella. Hän oli palaamassa tilalleen oltuaan kummina erään ystävänsä pojan ristiäisissä. Entinen hevosvaras ajoi itse autoaan, kun eräs mies vilkutti hänelle. Viva Villa!, mies huusi. Villa vastasi hilpeänä tervehdykseen tietämättä, että huuto oli sovittu merkki väijyksissä odottaville tappajille. Äkkiä laukauksia alkoi sadella kohti autoa. Villan autonkuljettaja, joka istui poikkeuksellisesti matkustajan paikalla, sai surmansa. Takapenkillä istuneista kolmesta henkivartijasta vain yksi jäi henkiin kertomaan, että Pancho Villa oli menehtynyt välittömästi saatuaan yhdeksän osumaa. Koskaan ei paljastunut, kuka attentaatin takana oli. Villan rikollinen ja vallankumouksellinen menneisyys oli tuonut hänelle runsaasti vihollisia. Voimakkain motiivi lienee kuitenkin ollut Meksikon uudella presidentillä Álvaro Obregónilla, joka ei uskonut vakaumuksellisen kapinallisen pysyvän eläkkeellä. Friedrich Katz: The Life and Times of Pancho, Stanford University Press, 1998 Frank McLynn: Villa and Zapata, Carroll & Graf, 2002 Eileen Welsome: The General and the Jaguar Pershing's Hunt for Pancho Villa, Bison Books, pystyneet nujertamaan kymmenen vuotta kestäneissä taisteluissa. Niinpä he maksoivat hänelle siitä, että hän siirtyi eläkkeelle. Pancho Villasta tuli legenda, josta on tehty yli 30 elokuvaa. Villa kuoli 45-vuotiaana, kun hänet ammuttiin väijytyksessä. Hänen hautajaisiinsa osallistui tuhansia ihmisiä. Pancho Villa ryhtyi tilanomistajaksi 42-vuotiaana