Joensuun Urheiluakatemian toimintakertomus. Torikatu 21 c (3. kerros) Joensuu.

Transkriptio

1 Joensuun Urheiluakatemian toimintakertomus 2015 Torikatu 21 c (3. kerros) Joensuu

2 Sisällysluettelo Sisällys Yleistä Johtoryhmä Talous... 4 Tilinpäätös Urheilijat... 6 Urheilijoiden määrät oppilaitoksittain... 6 Urheilijoiden määrät lajeittain Valmentautuminen... 8 Valmennuslajit ja valmentajat... 9 Kestävyyshuippu Tukipalvelut Oppilaitosyhteistyö Toinen aste Korkea-aste Yläkouluyhteistyö Stipendit Urheilumenestys Yhteystiedot... 18

3 Sivu 01 Yleistä Yleistä Joensuun Urheiluakatemia on osa koko maan kattavaa, urheilun ja opiskelemisen yhteensovittamista tukevaa urheiluakatemiaverkostoa. Kansallista verkostoa johtaa, koordinoi ja kehittää Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö. Joensuun Urheiluakatemia on yksi Olympiakomitean auditoimista huippu-urheiluakatemioista. Joensuun Urheiluakatemian toiminnan koordinointi kuuluu Joensuun kaupungin hallintosäännön mukaan vapaa-aikalautakunnalle. Vuonna 2003 toiminnan aloittaneesta Joensuun Urheiluakatemiasta on vuosien saatossa kehittynyt monipuolinen, urheilijalähtöisten valmennus- ja tukipalvelujen verkosto, jonka kehittämiseen vaikuttavat paitsi paikalliset tarpeet myös kansallinen urheiluakatemiaohjelma. Vuonna 2015 kansallisen akatemiaohjelman kehittämistyössä ja näin ollen myös tapaamisissa painopiste oli vahvasti yläkouluyhteistyössä. Vuoden 2015 aikana urheiluakatemioiden kehittämistyötä tehtiin myös alueellisesti, kun liikunnan ja urheilun paikallisen kehittämisen tueksi perustetut yhteistoiminta-alueet aloittivat toimintansa. Joensuun Urheiluakatemia oli mukana Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon toimijoista koostuvan itäisen Suomen yhteistoiminta-alueen menestyvä huippu-urheilu sisältöryhmän tapaamisissa. Joensuun Urheiluakatemian paikallista toimintaa ja kehittämistyötä ohjaa urheiluakatemian johtoryhmä, jota täydennettiin vuoden 2015 aikana kahdella urheilijajäsenellä. Syksyllä 2015 johtoryhmä päätti, että alkuvuoden 2016 aikana työstetään Joensuun Urheiluakatemialle strategia vuosille Urheiluakatemian arjen sujumisesta on vastannut keväästä 2015 lähtien kaksi koordinaattoria; akatemia- ja valmennuskoordinaattori, joiden molempien tehtäväkuviin kuuluu myös urheiluakatemian ulkopuolisia tehtäviä. Joensuun Urheiluakatemian toiminnan perustana on ollut toiminnan alusta saakka tiivis yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa. Joensuun kaupunki ja yhteistyöoppilaitokset vastaavat pitkälti myös toiminnan resursoinnista. Tämän lisäksi toiminnan rahoitukseen on osallistunut Opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä Olympiakomitean kanssa. Toimintavuodelle 2015 OKM:n myöntämä taloudellinen tuki oli euroa. Tämä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluneena vuonna toiminnan resursointiin saatiin tukea myös lajiliittotasolta, kun Pesäpalloliitto lähti mukaan rahoittamaan Joensuun Urheiluakatemian pesäpallovalmennuksen järjestämistä.

4 Sivu 02 Yleistä Valmennusta vuoden 2015 aikana järjestettiin 13 eri lajissa kolmena aamuna viikossa. Lisäksi tarjolla oli yleis-, taito- ja kestävyysvalmennusta. Näistä jälkimmäinen on osa Kestävyyshuippu 2016 hanketta, jonka tavoitteena on saada kestävyyslajien nuorten olympiavalmentaja Joensuuhun. Valmentajayhteisön ja valmennusosaamisen kehittämistä Joensuun Urheiluakatemiassa tuetaan valmentajien säännöllisillä tapaamisilla. Syksystä 2015 alkaen kyseisten tapaamisten keskeistä sisältöä on ollut valmennukselliset sisällöt ja niistä keskusteleminen. Joensuun Urheiluakatemian urheilumenestyksen kärkenä vuonna 2015 oli Kaisa Mäkäräisen pronssi Kontiolahden MM-kilpailujen normaalimatkalla. Toisen MM-mitalin saavutti Lari Pesonen, joka sijoittui skeet-ammunnassa joukkuehopealle M20 MM-kilpailuissa. Suomen mestaruusmitaleita urheiluakatemian urheilijat saavuttivat yhteensä 62 kappaletta. Joensuun Urheiluakatemian perustehtävänä on tukea urheilijoiden urheilun ja opiskelun sujuvaa yhdistämistä. Erityisesti korkea-asteen opintoihin liittyvä asioiden hoitaminen selkiintyi huomattavasti vuoden 2015 aikana, kun syksyllä 2014 käynnistyneet urheiluakatemiaopinnot vakiinnuttivat paikkansa osana Karelia-AMK:n ja Itä-Suomen yliopiston opintotarjontaa. Osana kyseisiä opintoja urheiluakatemian koordinaattorit käyvät henkilökohtaiset startti- ja palautekeskustelut kaikkien korkea-asteella opiskelevien urheilijoiden kanssa.

5 Sivu 03 1 Johtoryhmä 1 Johtoryhmä Joensuun Urheiluakatemian toimintaa ohjaa johtoryhmä, joka koostuu yhteistyösopimuksen sopijatahojen edustajista sekä asiantuntijajäsenistä. Johtoryhmän keskeisenä tehtävänä on urheiluakatemian toimintasuunnitelman valmistelu, hyväksyminen ja toteutumisen seuranta sekä toiminnan ohjaus suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2015 aikana johtoryhmä kokoontui viisi kertaa. Syksyllä 2015 johtoryhmää täydennettiin kahdella urheilijajäsenellä. Varsinainen jäsen Joensuun kaupunki Krista Mikkonen, vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja ( saakka) Heli Hjälm, vapaa-aikalautakunnan jäsen ( alkaen) Joensuun kaupunki Korhonen Anu (siht.), akatemiakoordinaattori Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Widgrén-Sallinen Erja, opintoasiain päällikkö (vpj.) Karelia-ammattikorkeakoulu Auvinen Pekka, vararehtori Pohjois-Karjalan ammattiopisto Turunen Jyrki, rehtori (pj.) Itä-Suomen Liikuntaopisto Martikkala Vesa, rehtori Asiantuntijajäsenet Joensuun yhteiskoulun lukio Rieppo Jarkko, rehtori Pohjois-Karjalan Liikunta ry Hurskainen Jari, aluejohtaja Joensuun Urheiluakatemia Hyppönen Kimmo, valmennuskoordinaattori Niemi Jesse, urheiluakatemian urheilija ( alk.) Myyryläinen Juhani, urheiluakatemian urheilija ( alk.) Varajäsen Timo Heinonen, vapaa-aikajohtaja Junkkarinen Marko, rekrytointipäällikkö Kurula Mervi, vastaava opinto-ohjaaja Karppinen Anne, suunnittelujohtaja Kettunen Petri, valmennuskeskuksen johtaja (30.9. saakka), Petri Hirvonen, valmennuskeskuksen johtaja (1.10. alk.)

6 Sivu 04 2 Talous 2 Talous Keväällä 2015 Joensuun Urheiluakatemiaan palkattiin osa-aikainen akatemiakoordinaattori. Tämä oli jatkumo vuodesta 2009 alkaen käynnissä olleista kehittämishankkeista, joiden aikana luotiin toimintamalli muun muassa nykyisen laajuiselle oppilaitosyhteistyölle. Kyseisen muutoksen jälkeen akatemiakoordinaattori on vastannut urheiluakatemian hallinnosta ja taloudesta valmennuskoordinaattorin hoitaessa valmennukseen ja lajiyhteistyöhön liittyvät järjestelyt. Uuden työntekijän palkkauksen ohella muita urheiluakatemian kokonaiskustannuksia nostaneita tekijöitä olivat pesäpallo uutena kärkilajina sekä keväällä 2015 käynnistynyt Kestävyyshuippu 2016 hanke. Kustannusten nousu oli nähtävissä jo vuoden 2014 lopulla, jolloin uusittiin urheiluakatemian ja yhteistyöoppilaitosten välinen yhteistyösopimus. Kyseisessä sopimuksessa Joensuun kaupungin luonteeltaan kiinteä maksuosuus nostettiin euroon. Samalla nostettiin myös oppilaitosten maksuosuutta määrittävää urheilijakohtaista maksua. Uutena Joensuun Urheiluakatemian kustannuksiin osallistuvana tahona vuonna 2015 aloitti Pesäpalloliitto, joka tuki yhteensä eurolla urheiluakatemian pesäpallovalmennuksen toteutumista. Kestävyyshuippu 2016 hankkeen päärahoittajana toimi Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto. Muita rahoittajia olivat Joensuun Urheiluakatemia ja Joensuun kaupunki, Suomen Urheiluliitto ry, Joensuun Kataja ry (yleisurheilujaosto) sekä Kalevan Rasti ry. Kyseisellä hankkeella oli oma kustannuspaikkansa kaupungin kirjanpidossa ja näin ollen hanke näkyy urheiluakatemian tilinpäätöksessä vain urheiluakatemian omarahoituksen osalta. Kyseinen omarahoitusosuus on kirjattu avustusten kululajiin. Akatemiavalmentajien palkkauskustannukset on kirjattu palvelujen ostoihin. Kokonaisuutena Joensuun Urheiluakatemian talous toteutui talousarvion mukaisesti. Urheiluakatemian toimintakulut sisältävät myös erilaisia aamuvalmennuksissa tarvittavia välineitä.

7 Sivu 05 2 Talous Tilinpäätös 2015 TP2014 TP2015 Tuotot Opetus- ja kulttuuriministeriö Yhteistyöoppilaitokset Joensuun kaupunki Pesäpalloliitto Tuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä

8 Sivu 06 3 Urheilijat 3 Urheilijat Akatemiaurheilijoiden määrä on viime vuosien aikana vakiintunut hieman alle kolmeensataan urheilijaan. Vuoden 2015 aikana kasvua oli lähinnä yliopisto-opiskelijoiden määrässä, eri lajien keskuudessa vaihtelu oli varsin pientä. Merkille pantavaa on, että urheiluakatemiaan hakeneiden urheilijoiden urheilullinen taso oli hyvä. Syksystä 2015 alkaen Joensuun Urheiluakatemian toimintaan on voinut osallistua kaikista Joensuun keskustan lukioista ensi kerran urheiluakatemian historiassa (ks. myös luku 5 Oppilaitosyhteistyö). Toisen asteen opiskelijoiden lisäksi myös yläkoululaiset voivat osallistua urheiluakatemian toimintaan. Koska yläkouluyhteistyö ei ole vielä yhtä systemaattista kuin ylemmillä asteilla, yläkoululaisia urheilijoita ei ole laskettu urheilijoiden kokonaismäärään. Oheisissa taulukoissa esitetyt urheilijamäärät on kerätty lukuvuoteen saakka lukuvuosittain, tämän jälkeen kalenterivuosittain. Urheilijoiden määrät oppilaitoksittain Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Kareliaammattikorkeakoulu Vuonna 2015 Joensuun Urheiluakatemian urheilijamäärältään suurin valmennuslaji oli jääkiekko. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu Itä-Suomen Liikuntaopisto Harjoittelukeskus Yhteiskoulun lukio Itä-Suomen koulun lukio 1 Lyseon lukio 4 Joensuun normaalikoulun lukio 3 Kontiolahden lukio 1 Yhteensä

9 Sivu 07 3 Urheilijat Urheilijoiden määrät lajeittain aerobic 1 1 ampumahiihto golf hiihto jalkapallo jääkiekko koripallo lentopallo muodostelmaluistelu 4 2 painonnosto pesäpallo ratsastus salibandy suunnistus taitoluistelu 2 4 TeamGym uinti yleisurheilu muut yhteensä urheilijoita lajeja

10 Sivu 08 4 Valmentautuminen 4 Valmentautuminen Joensuun Urheiluakatemiassa valmennukset on järjestetty perinteisesti kolmesti viikossa: tiistai-, keskiviikko- ja torstaiaamuisin. Valmennusten alkamis- ja päättymisajat vaihtelevat hieman lajien välillä, mutta pääsääntöisesti valmennukset toteutuvat klo 8-10 välillä. Osalla urheilijoista (muun muassa Yhteiskoulun lukion urheilulinjalaiset) seuraava oppitunti alkaa noin klo 11, mikä tarkoittaa, että urheilijoilla on hyvin aikaa hoitaa loppuverryttely ja ruokailu urheilijalle optimilla tavalla kuntoon. Vuonna 2015 aamuvalmennusta järjestettiin yhteensä 13 eri lajissa. Tämän lisäksi säännöllisesti kokoontui kestävyysurheilijoiden ryhmä, johon kuului paitsi juoksijoita myös muun muassa suunnistajia. Yhtenä aamuna viikossa oli tarjolla myös yleis-ja taitovalmennusta. Suuri osa lajeista harjoittelee Mehtimäen alueella: Joensuu Areenassa, jäähalleissa, Virkistysuimala Vesikossa sekä alueen ulkokentillä. Vuonna 2015 Joensuun Urheiluakatemialla oli kaksi nimettyä kärkilajia: ampumahiihto ja pesäpallo. Valmentajat tapasivat säännöllisesti jokaisen lukiojakson jälkeen. Syksystä 2015 alkaen kyseisten tapaamisten keskeisiin sisältöihin on nostettu myös valmennuksellisista sisällöistä keskusteleminen. Tällä on pyritty osaltaan kehittämään valmentajayhteisöä ja valmentajien osaamista. Tapaamisten lisäksi valmentajille on järjestetty erilaisia koulutustilaisuuksia yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteiskoulun lukion uusi juoksumatto on myös urheiluakatemian urheilijoiden ahkerassa käytössä.

11 Sivu 09 4 Valmentautuminen Valmennuslajit ja valmentajat Laji ampumahiihto hiihto Valmentaja Khovantsev Anatoly, Riihivuori Tomi-Pekka Tolvanen Olli-Pekka jalkapallo Mononen Johannes -01/2015, Kangaspunta Kalle 02/2015- jääkiekko koripallo Kyllönen Markku Tuononen Marko lentopallo Ryhänen Jaana (-5/2015), Säisä Jani, Hämäläinen Matti ( ) pesäpallo salibandy suunnistus Pirhonen Mikko, Pennanen Petri, Pulkkinen Piia, Parviainen Iivo (-08/2015), Väisänen Mika (08/2015-) Ruuskanen Janne, Kinnunen Pasi Pantsari Taneli tanssi Kiuru Anna (-05/2015) TeamGym uinti yleisurheilu yleisvalmennus taitovalmennus kestävyysvalmennus kestävyysjuoksu Lemmetty Heli, Heiskanen Hanna Turunen Juha Pyylampi Tomi, Vänskä Anssi Hyppönen Kimmo Keskisalo Jukka

12 Sivu 10 4 Valmentautuminen Kestävyyshuippu 2016 Helmikuussa 2015 Joensuun Urheiluakatemiassa käynnistettiin Maakuntaliiton, urheiluakatemian, Joensuun Katajan yleisurheilujaoston sekä Kalevan Rastin yhteisrahoittamana Kestävyyshuippu 2016 hanke. Hankkeen tavoitteena on luoda Joensuun Urheiluakatemiaan kestävyysvalmennuksen toimintamalli, jota rahoitetaan yhteistyössä lajiliiton, Olympiakomitean, urheiluakatemian sekä seurojen kanssa. Tavoitteella tuetaan pohjoiskarjalaisen huippu-urheilun kehittämistä sekä Joensuun Urheiluakatemian, valmennuskeskuksen ja alueen urheiluseurojen näkyvyyttä ja merkittävyyttä kansallisessa verkostossa. Hankkeen huippu-urheiluasiantuntijana ja kestävyysvalmentajana toimii Jukka Keskisalo. Edellä kuvatulla rahoituksella hanke jatkuu kevääseen Hankkeen tavoitteet sekä keskeiset tulokset vuoden 2015 osalta on tiivistetty seuraavaan: 1. Kestävyysjuoksun päivittäisvalmennus Hankkeen asiantuntija on vetänyt juoksijoille yhteisharjoituksia sekä valvonut yksilöllisiä tehoharjoituksia. Kestävyysjuoksun ryhmä on kasvanut ja tavoitteena on kasvattaa ryhmää edelleen. Asiantuntija on ollut myös juoksijoiden mukana arvokisoissa ja vastuuvalmentajana harjoitusleireillä. Päivittäisvalmennus on nivoutunut läheisesti sekä urheiluakatemian että lajiliiton toimintaan. 2. Kestävyyslajien valmennuskonsultaatio Hankkeen asiantuntija on konsultoinut eri lajien valmentajia ja urheilijoita. Erityisesti suunnistajat ja hiihtäjät ovat hyödyntäneet tehokkaasti asiantuntijan apua tehoharjoituksissa ja erilaisissa testeissä. Lajiryhmien kesken on järjestetty säännöllisesti yhteisharjoituksia. 3. Tukipalveluverkosto ja toimintaympäristön kehittäminen Vuoden 2015 aikana on jalkautettu lääkäripalveluita sekä lihashuollon ja ravintoasiantuntijoita lähemmäksi urheilijaa. Hankkeen asiantuntijan työhuone on Joensuu Areenassa ja tästä onkin muodostunut hyvä tukipalvelujen keskuspaikka. 4. Urheilijarekrytointi Hankkeen asiantuntija on tehnyt potentiaalisille tulevaisuuden opiskelijoille/urheilijoille kohdennettua markkinointia maajoukkueleireillä, arvokisoissa ja muissa yhteyksissä. Myös urheilijat ovat tuoneet esille hyviä kokemuksiaan muun muassa alan lehdissä.

13 Sivu 11 4 Valmentautuminen Tukipalvelut Joensuun Urheiluakatemian tukipalvelutarjonnassa vuonna 2015 keskityttiin vammojen ennaltaehkäisyyn; siihen, että urheilijoilla olisi mahdollisimman paljon terveitä päiviä. Kaikkien urheilijoiden saatavilla oli seuraavat tuki- ja asiantuntijapalvelut: fysioterapeutti Juhamatti Eskelinen aamuvalmennuksissa hieroja Rauno Ryhäsen vastaanotto Areenalla lihastasapainokartoitukset, fysioterapiapalvelut tai muut Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tarjoamat palvelut ravintovalmennus, luennot tai henkilökohtaiset tapaamiset: Juhamatti Eskelinen Vesikon / Rantakylän uimahallin maksuton käyttö vamman vaatimana korvaavana harjoitteena tai osana kuntoutusta urheiluakatemian koordinoima ortopedin vastaanotto (omakustanteinen) Lisäksi uusille korkea-asteen opiskelijoille fysioterapeutin alkukartoitus hiihtäjille ja ampumahiihtäjille latukortti Kontiolahdelle kärkiurheilijoille o Areenan maksuton käyttö o Vesikon / Rantakylän uimahallin maksuton käyttö o maksuton sisäänpääsy yhteistyöseurojen tapahtumiin Urheilijoiden kanssa käytyjen palautekeskustelujen perusteella tukipalvelutarjonta on ollut varsin hyvin kohdennettua. Erityisesti uimahallien maksuton käyttö kuntoutustarkoitukseen sekä ensifysioon liittyvät fysioterapeutin ja hierojan vastaanotot ovat saaneet urheilijoilta kiitosta. Niille kärkiurheilijoille, joille oma seura ei kustanna tilojen käyttöön liittyviä kausikortteja, myös Areenan maksuton käyttö on ollut varsin tervetullut etu.

14 Sivu 12 5 Oppilaitosyhteistyö 5 Oppilaitosyhteistyö Urheiluakatemia on urheilijan polun perustukiratkaisu valintavaiheesta eteenpäin. Joensuun Urheiluakatemian perustehtävänä on tukea opiskelevan urheilijan kahden uran urheilun ja opiskelun täysipainoista suorittamista. Kyseisessä perustehtävässä onnistuminen edellyttää oppilaitosyhteistyötä, joka onkin ollut hyvin tiivistä Joensuun Urheiluakatemian alkuvaiheista lähtien. Joensuun Urheiluakatemian yhteistyöoppilaitoksia ovat Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Karelia-ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu Itä-Suomen Liikuntaopisto Joensuun yhteiskoulun lukio Joensuun normaalikoulun lukio Joensuun lyseon lukio Itä-Suomen koulun lukio Tiivis yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa jatkui myös vuonna Lukuvuoden alussa oppilaitoksissa pidettiin urheilijoille tarkoitettuja infotilaisuuksia. Näiden lisäksi syksyllä järjestettiin korkea-asteella opiskeleville urheilijoille tarkoitetut avajaiset, joihin oli kutsuttu urheilijoiden lisäksi myös urheiluakatemian kumppaneita tukipalvelujen saralta. Oppilaitosten henkilöstön kanssa ajankohtaisia asioita käsiteltiin muun muassa erilaisissa ohjaushenkilöstön kokouksissa sekä urheilija-henkilöstötapaamisissa. Itä-Suomen yliopiston osalta tapaukset sisältävät myös yhteistyön eri kampusten välillä. Syksyllä 2015 yliopistolla käynnistettiin myös oppiainetapaamiset, joissa keskusteltiin ja ideoitiin tiettyjen oppiaineiden kanssa yhteistyön laajentamisen mahdollisuuksista. Urheiluseurat ovat merkittäviä kumppaneita myös oppilaitosyhteistyön kehittämisessä. Hieman tarkemmin oppilaitosyhteistyön näkökulmasta keskeisiä, vuoden 2015 tapahtumia ja asioita on kuvattu seuraavassa koulutusasteittain.

15 Sivu 13 5 Oppilaitosyhteistyö Toinen aste Keväällä 2015 toiselle asteelle hakeutumassa olevien urheilijoiden akatemiavalinnassa tapahtui useita muutoksia: Urheiluakatemiaan hakemisen ajankohta siirtyi tammikuulta yhteishaun yhteyteen. Yhteishaussa oli mukana ensi kertaa Joensuu Yhteiskoulun lukion urheilulinjalle haku. Urheilulinjalle voitiin valita maksimissaan 40 urheilijaa. Urheilulinjan lisäksi Joensuun Urheiluakatemiaan oli mahdollista hakea myös niiden opiskelijoiden, jotka ovat hakemassa johonkin seuraavista lukoista: Yhteiskoulun lukio (yleislinja), Lyseon lukio, Normaalikoulun lukio ja Itä-Suomen koulun lukio. Kolmen viimeksi mainitun lukion osalta akatemiaurheilijoiden määrää oli rajoitettu seuraavasti: Lyseon lukio 10, Normaalikoulun lukio 10 ja Itä-Suomen koulun lukio kolme urheilijaa. Lukioiden lisäksi urheiluakatemiaan voi hakeutua myös ammattiopistoon hakeutumassa oleva urheilija. Hakijoille järjestettiin valintatestit, jotka sisälsivät jo aiemmilta vuosilta tutuksi tulleiden lajitestien lisäksi myös urheilijan soveltuvuutta mittaavat haastattelut. Kevään 2015 yhteishaussa urheiluakatemiaan haki urheilijoita seuraavasti: Lukiot (2014 asti JYK) ammattiopisto lajimäärä hyväksytty hylätty ei testissä kantakaupunki muualta Hakijoita yhteensä

16 Sivu 14 5 Oppilaitosyhteistyö Korkea-aste Vuoden 2015 aikana urheiluakatemian toimintaan liittyi mukaan yhteensä 35 korkea-asteella opiskelevaa urheilijaa. Näistä 12 opiskeli Karelia-ammattikorkeakoulussa ja 23 Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Uusien urheiluakatemialaisten keskuudessa ylivoimaisesti suosituin pääaine oli kasvatustiede. Uusista akatemialaisista peräti 14 urheilijan tuleva ammatti on esimerkiksi luokan- tai erityisopettaja. Lukuvuonna aloitetut urheiluakatemiaopinnot jatkuivat ja vakiinnuttivat paikkansa lukuvuonna Kyseinen, valtakunnallisestikin ainutlaatuinen opintokokonaisuus tai jopati järjestelmä, on auttanut urheiluakatemian perustehtävän eli urheilun ja opintojen yhteensovittamisen hoitamisessa. Kokonaisuuden myötä yhteistyö oppilaitosten kanssa on syventynyt. Osana urheiluakatemiaopintoja urheiluakatemian koordinaattorit kävivät jokaisen korkea-asteella aloittavan urheilijan kanssa henkilökohtaisen starttikeskustelun, jossa tutustuttiin, esiteltiin urheiluakatemian toimintaa sekä keskusteltiin urheilun ja opiskelun yhdistämisen keskeisistä teemoista. Korkea-asteella aloittavan urheilijan oli mahdollista päästä myös fysioterapeutin tekemään alkukartoitukseen. Syksyn 2015 aikana tiivistettiin entisestään myös yhteistyötä ohjauksen oppiaineen kanssa. Uutena yhteistyökuviona tullaan kokeilemaan mallia, jossa ohjauksen opiskelijat järjestävät urheiluakatemian urheilijoille muun muassa uraohjauksen pienryhmätapaamisia. Yläkouluyhteistyö Viime vuosina Joensuun Urheiluakatemiassa on kehitetty myös yläkoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Yläkouluyhteistyön ydinajatuksena on tarjota lahjakkaille urheilijoille mahdollisuus tutustua ja joissain tapauksissa myös osallistua urheiluakatemian valmennuksiin. Tutustumismahdollisuuden on katsottu madaltavan kynnystä mahdolliselle myöhemmälle urheiluakatemiaan hakeutumiselle. Valmennuksiin osallistumiseen liittyvät ratkaisut tehdään aina tilanne- ja urheilijakohtaisesti. Vuoden 2015 aikana yläkoulujen lukujärjestyksiä on kehitetty yhteistyössä yläkoulujen kanssa siten, että valmennuksiin osallistuminen olisi mahdollista. Joillekin lajeille on perustettu myös omia, yläkoululaisille tarkoitettuja valmennusryhmiä.

17 Sivu 15 5 Oppilaitosyhteistyö Stipendit Vuodesta 2012 alkaen Joensuun Urheiluakatemia on jakanut stipendejä hyvästä opiskelun ja urheilun yhdistämisestä. Vuonna 2015 kyseiset stipendit (200 ) saivat: Joensuun yhteiskoulun lukio: Jiri Karjalainen, yleisurheilu (kestävyysjuoksu) Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu: Jesse Laasonen, liiketalous, jääkiekko Karelia-ammattikorkeakoulu: Lauri Kivinen, metsätalous, pesäpallo Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus: Jutta Heikkinen, kasvatustiede/luokanopettaja, yleisurheilu (moniottelu)

18 Sivu 16 7 Urheilumenestys 7 Urheilumenestys Joensuun Urheiluakatemian urheilijat menestyivät monissa eri lajissa vuonna Kaisa Mäkäräinen jatkoi arvokilpailumitaliketjuaan sijoittumalla pronssille Kontiolahden MM-kilpailujen normaalimatkalla. Mäkäräinen voitti normaalimatkan maailmancupin ja sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa toiseksi. Toisen MM-mitalin saavutti Itä-Suomen yliopiston matematiikan opiskelija Lari Pesonen, joka sijoittui skeet-ammunnassa joukkuehopealle M20 MM-kilpailuissa. Oman lajinsa MM-kilpailuissa Suomea edustivat myös ampumahiihtäjät Ahti Toivanen (harjoittelukeskus) ja Tuomas Grönman (Karelia-AMK/insinööri, rakennustekniikka), hiihtäjät Perttu Hyvärinen (Itä-Suomen yliopisto/metsätiede) ja Lari Lehtonen (harjoittelukeskus) sekä hiihtosuunnistaja Salla Koskela (Itä-Suomen yliopisto/metsätiede). Talviuniversiadeissa Suomea edustivat ampumahiihtäjät Meri Maijala (Itä-Suomen yliopisto/kulttuurintutkimus), Suvi Minkkinen (Itä-Suomen yliopisto/kauppatieteet) sekä Henri Lehtomaa (Karelia-AMK/tradenomi). Vastaavissa kesäkisoissa eli kesäuniversiadeissa edustajina olivat yleisurheilijat Katri Hirvonen (Karelia-AMK/fysioterapeutti) ja Heidi Nokelainen (Itä-Suomen yliopisto/saksan kieli), sekä ampuja Riikka Parviainen (Itä-Suomen yliopisto/luokanopettaja). Nuorten EM-kilpailuissa suomipaidassa kilpailivat Hertta Heikkinen (Karelia-AMK/sairaanhoitaja), Jutta Heikkinen (Itä-Suomen yliopisto/luokanopettaja), Joni Karvinen (Karelia-AMK/tradenomi) ja Meri Rantanen (Itä-Suomen yliopisto/luokanopettaja). Arvokisamenestykset Ampumahiihto oli urheiluakatemian lajeista menestynein myös vuonna MM-kilpailut: Kaisa Mäkäräinen, ampumahiihto, normaalimatka 3. U20 MM-kilpailut: Lari Pesonen, skeet, joukkuekisa 2. U23 EM-kilpailut o Meri Rantanen, m juoksu 8. o Joni Rantanen, keihäs 8. Universiadit o Suvi Minkkinen, Meri Maijala, Henri Lehtomaa, ampumahiihto, sekaviesti 8. o Heidi Nokelainen, keihäs 9. Pohjoismaiden mestaruuskilpailut: Nea Norismaa, 50m perhosuinti 4. Oman lajinsa arvokilpailuissa Suomea edusti kaikkiaan 15 urheilijaa. Oman lajinsa maailmancupissa tai maaotteluissa Suomea edusti kolme urheilijaa.

19 Sivu 17 7 Urheilumenestys Kansainväliset menestykset Kaisa Mäkäräinen, ampumahiihto maailmancup 2., normaalimatkan maailman cup 1. Suomenmestaruusmitalit Suomen mestaruusmitaleita Joensuun Urheiluakatemian urheilijat saavuttivat vuoden 2015 aikana seuraavasti: 20 kultaa, 22 hopeaa ja 20 pronssia. Yhteensä suomenmestaruusmitalin sai 46 eri urheilijaa. Osa urheilijoista sai useamman henkilökohtaisen mitalin ja osa mitaleista oli joukkuelajeista.

20 Sivu 18 8 Yhteystiedot 8 Yhteystiedot Joensuun Urheiluakatemian toimintaa koordinoivat Kimmo Hyppönen valmennuskoordinaattori valmennuksen järjestelyt, laji- ja seurayhteistyö Puh kimmo.hypponen@jns.fi Anu Korhonen akatemiakoordinaattori hallinto, talous ja oppilaitosyhteistyö Puh anu.korhonen@jns.fi Joensuun Urheiluakatemia Torikatu 21 c (3. kerros) Joensuu