6 Elämän pyörteissä. Hengitysliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 Elämän pyörteissä. Hengitysliitto"

Transkriptio

1 Hengitysliiton jäsenlehti 3/ Elämän pyörteissä 12 Elimistön tulehdustila liittyy uniapneaan 20 Astmaa voidaan hoitaa, vaikka ammattitaudin kriteerit eivät täyty 28 Tehdään toisin vapaaehtoistyötä Hengitysliitto

2 Tässä numerossa 6 Positiivinen Elämän pyörteissä Riitta Pyörre joutui suunnittelemaan elämänsä uudestaan, kun hän sairastui keuhkofibroosiin. elämänasenne sekä läheisten ja vertaisten tuki auttavat häntä jaksamaan sairauden kanssa. 12 uniapnean Elimistön tulehdustila liittyy uniapneaan Miten tulehdus liittyy uniapneaan ja miten hoidolla voidaan vaikuttaa siihen? 20 Astmaa voidaan hoitaa, vaikka ammattitaudin kriteerit eivät täyty Työpaikan kosteusvaurioilla voi olla osuutta astman puhkeamiseen. 28 Tehdään toisin vapaaehtoistyötä 10 Kolumni: Tavoitteena savuton leikkaus 11 Sosiaaliturva: Astmaa sairastavan lapsen vammaistuen perusteet ovat muuttuneet 14 Hyvä uni ilman lääkkeitä 16 Psyykkaa ylipaino pois! 18 Mihin nälkään sinä syöt? 19 Hengitysliiton jäsenetuja Kurkku kosteaksi, sanoi pastori Luttinen Tehtyä ja tulevaa 26 Hengitysliiton vaaliteesit kunnallisvaaleihin 30 Vertaistoimintaa ja verkostoitumista 31 Hengitysliiton liittovaltuusto kokoontui 32 Härmän Parantolamuseo muutti Seinäjoelle 34 Itä-Suomen yliopisto palkittiin savuttomuustyöstään 39 Hämeen-Anttila: Terveellinen muistutus 40 Terveysuutisia 42 Kesäristikko 43 Svenska sidor 2 Hengitys >

3 Hengitysliiton jäsenlehti 3/2012 Toimitus Hengitysliitto ry PL 40, HELSINKI Puh Sähköpostiosoitteet: Päätoimittaja Mervi Puolanne Toimitus Toimituspäällikkö: Tuula Hakkarainen Toimittaja: Sari Sakala Tämän lehden sinulle tekivät Janne Haarala, Tuija Helander, Virpi Hämeen-Anttila, Kimmo Juutilainen, Virve Järvinen, Marjatta Karvinen, Lea Lihavainen, Tarja Pajunen, Mervi Puolanne, Johanna Sahlman ja Tuula Syrjänen Käännökset Thomas Harald Taitto Sauli Heikkilä/Pieni Huone Oy Ulkoasu Arto Sivonen/Työmaa Oy Kansi Kuva: Mauri Ratilainen Jäsenasiat ja tilaukset Susanne Peura Puh Kesällä kerätään voimia Näihin aikoihin meillä suomalaisilla on hymy herkässä. Ja miksipä ei olisi: voimme nauttia valoisista illoista, kauneimmillaan olevasta luonnosta, ja monilla ovat edessä kesäloman pitkät, kiireettömät päivät. Kesällä on syytä antaa itselleen aikaa mieluisien asioiden tekemiseen, olivatpa ne luonnossa samoilua, kasvimaan kuopsuttamista, toritunnelmien nuuhkimista, kesätapahtumissa virkistäytymistä tai vain kiireetöntä olemista. Kesällä on lupa ladata akkuja ja kerätä voimia loppuvuoteen. Vielä ei tarvitse virittäytyä syksyyn, vaikka Hengitysliitossa katseet ovat jo lokakuisissa kunnallisvaaleissa. Kunnallisvaalit ovat hyvä mahdollisuus nostaa yleiseen keskusteluun hengityssairaiden kannalta tärkeitä asioita. Olemme koonneet liiton kunnallisvaaliteesit tähän Hengitys-lehden numeroon sivulle 26. Teeseissä nousevat esiin liitolle keskeiset vaikuttamisteemat eli oikeus hyvään sisäilmaan työpaikoilla, etenkin kouluissa ja päiväkodeissa, sekä keuhkoahtaumataudin varhainen tunnistaminen. Oman kunnan päättäjiä valitessa voi selvittää, miten ehdokkaat suhtautuvat niihin. Esittelemme jokaisessa Hengitys-lehdessä mielenkiintoisen ihmisen, jonka elämään kurkistamalla arki hengityssairauksien kanssa avautuu aina uudesta näkökulmasta. Nyt pääsemme tutustumaan harvinaista hengityssairautta, keuhkofibroosia, sairastavaan Riitta Pyörteeseen. Hän kertoo sivulta 6 alkavassa jutussa, miten harvinainen sairaus yllätti ja muutti täysin hänen elämänsä kulun. Riitta on kulkenut elämässään rohkeasti kohti uutta, ja häntä ovat auttaneet niin positiivinen elämänasenne kuin tärkeä tukiverkosto. Se koostuu läheisistä ja keuhkofibroosia sairastavien vertaistukiryhmästä, jonka tunnelmia on tallennettu myös jutun kuviin. Tässä Hengitys-lehdessä on myös asiaa ammattiastmasta ja työpaikan kosteusvaurioista. Työterveyslaitoksen arvion mukaan noin työpaikalla muhii kosteusvaurio. Haastattelussamme työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsi Karvala pohtii kosteusvaurioille altistumista ja sen yhteyttä ammattiastmaan. Karvala työryhmineen on tutkinut kosteusvauriomikrobeille altistuneita työntekijöitä, jotka olivat käyneet Työterveyslaitoksilla poliklinikalla ammattitautiepäilyn vuoksi. Lisäksi tässä numerossa kirjoitetaan muun muassa uniapneasta elimistön tulehdusten näkökulmasta, psykologisesta painonhallinnasta ja vapaaehtoistoiminnasta. Tilaushinta Vuosikerta 35 Julkaisija Hengitysliitto ry PL 40 (Oltermannintie 8) HELSINKI Puh Ilmoitusmarkkinointi Je-Mark Ky Puh. (09) , fax (09) Painos vuosikerta ISSN ISSN-L Toimitus ei julkaise tilaamatta lähetettyjä juttuja ja kuvia. Kesäiloa! Tuula Hakkarainen Toimituspäällikkö Sauli Heikkilä Hengitysliitto Hengitys >

4 4 Hengitys >

5 Ilmassa nyt Koonnut: Sari Sakala Tarja Hoikkala/Vastavalo Ikääntyneille oma Liikuntapiirakka Yli 65-vuotiaiden terveysliikunnan suositus on nyt Liikuntapiirakan muodossa. UKK-instituutin suositus korostaa lihasvoiman, tasapainon ja ketteryyden tärkeyttä ikääntyneille. Ne lisäävät liikkumisvarmuutta ja ehkäisevät kaatumisia. Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta suositellaan harjoitettavaksi 2 3 kertaa viikossa. Kestävyyskunnon ylläpitoon tarvitaan reipasta liikuntaa yhteensä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikuntaa yhteensä 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Reipasta liikunta on esimerkiksi sauvakävely, rasittavaa liikuntaa esimerkiksi hiihto tai vesijuoksu. Viikoittainen LIIKUNTAPIIRAKKA yli 65-vuotiaille Hyödynnä kesän huikeat liikuntamahdollisuudet Moni ohjattu liikuntaryhmä loppuu kesän ajaksi, mutta liikunnan ei tarvitse loppua! Päinvastoin, kesällä liikuntamahdollisuuksien määrä vain kasvaa entisestään. Kesäpuuhat kuten halonhakkuu, vedenkanto, mattojen pesu ja puutarhanhoito käyvät liikunnasta. Uiminen, pyöräily, soutaminen ja luontoretket metsään kuuluvat itsestäänselvästi kesään. Mökillä, kotipihalla tai kaupungin puistossa voi harrastaa pihalajeja kuten petankkia, bocciaa tai mölkkyä. Kesällä voi myös tuoda monet liikuntamuodot ulkoilmaan. Keppijumppa, sulkapallo, lihaskuntoharjoittelu tai jooga muuntuvat ulkoilmalajeiksi, kun siirryt tekemään niitä nurmikolla. Sadekuurojenkaan ei pidä antaa haitata. Kesäisen sateen jälkeen ilma on raikkaimmillaan ja helppoa hengittää. kävely luonnossa liikkuminen tasapainoharjoittelu raskaat kotivoimistelu tanssi koti- ja pihatyöt pallopelit vesivoimistelu 2 3 krt sienestys kuntopiiri viikossa kuntosali metsästys jooga erilaiset jumpat venyttely uinti vesijuoksu reippaasti Lihasvoimaa Kestävyyskuntoa Notkeutta kuntopyöräily 2 t 30 min viikossa hiihto rasittavasti Tasapainoa 1 t 15 min viikossa reippaasti sauvakävely asiointiliikunta potkukelkkailu (potku-) pyöräily Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla säännöllisesti useana päivänä viikossa, yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti TAI 1 t 15 min rasittavasti. LISÄKSI lisää lihasvoimaa kehitä tasapainoa ainakin 2 kertaa viikossa. pidä yllä notkeutta Monet jumpat harjoittavat samanaikaisesti lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta. Korkea hinta vähentää tupakointia Veronkorotukset on yksi parhaimmista keinoista vähentää tupakointia, tupakan aiheuttamia haittoja kansanterveydelle ja tupakoinnista johtuvia terveysmenoja, kertoo eurooppalainen tutkimushanke. Savukkeiden hinnan nousu 10 prosentilla vähentää kysyntää noin 3 4 prosenttia. Hinnan lisäksi kotitalouksien käytettävissä olevat tulot vaikuttavat merkittävästi tupakkatuotteiden kysyntään. THL Yamix/Dreamstime Tasapainoharjoittelu on erityisen tärkeää yli 80-vuotiaille sekä niille, joiden liikkumiskyky on heikentynyt ja/tai jotka ovat kaatuilleet. Virheelliset käsitykset lääkkeistä ovat yleisiä Joka neljäs suomalainen uskoo virheellisesti, että säännöllisestä lääkityksestä on joskus hyvä pitää taukoa. Säännöllisesti lääkkeitä käyttävistä vastaajista viidennes sanoi pitävänsä lääkityksessä taukoja, vaikka lääkäri ei olisi niin määrännyt. Lähes joka neljäs sanoo käyttävänsä lääkkeitä annosteluohjeista poiketen. Tulokset käyvät ilmi Terve potilas -lehden tekemästä nettikyselystä. George Tsartsianidis/Dreamstime Hengitys >

6 Vaikka Riitta onkin muuttanut usein, ei hän ole vaihtamassa aurinkokuntaa. Vertaisryhmätapaamisen yhteydessä Espoossa hän pääsi tutustumaan Näyttelykeskus WeeGeen taakse pystytettyyn Futuro-taloon. 6 Hengitys >

7 Elämän pyörteissä Teksti: Sari Sakala Kuvat: Mauri Ratilainen Vakava sairaus, keuhkofibroosi, muutti Riitta Pyörteen elämänsuunnitelmat. Positiivinen asenne elämään sekä läheisten ja vertaisten tuki auttavat pärjäämään sairauden kanssa. oli tapana käydä lenkillä ystäväni ja sisareni -Minulla kanssa. Olin hyväkuntoinen, ja usein juoksin heidän edellään ja pysähdyin jossakin kohtaa odottamaan, kun he tulivat reipasta vauhtia kävellen perässä. Sairastin useita keuhkokuumeita, joiden seurauksena kävikin niin, että he joutuivat odottamaan minua. Silloin huolestuin keuhkojeni kunnosta ja menin lääkäriin. Oli vuosi 2004, ja Riitta Pyörre asui Kirkkonummella. Terveyskeskuksesta hänet lähetettiin keuhkojen jatkotutkimukseen Espooseen, Jorvin sairaalan keuhkopoliklinikalle. Siellä otettujen koepalojen avulla diagnoosi varmistui: harvinainen hengityssairaus nimeltä keuhkofibroosi. Ensimmäisenä tiedon saatuaan Riitta istui autoonsa ja alkoi huutaa niin kovaa kuin jaksoi. Tunteiden purkauduttua hän kuitenkin alkoi tottua ajatukseen. Minulla on hitaasti etenevä versio sairaudesta. Se löydettiin onneksi ajoissa, jotta hoito voitiin aloittaa ja laittaa lääkitys kuntoon. Riitta kiittelee kohtaamiaan lääkäreitä, joilta on saanut hyvää hoitoa ja asiallista tietoa. Hänelle on kerrottu selvästi, mitä hänellä on ja mitä siitä seuraa. Kuntoutusjakso antoi lisäksi valmiuksia sairauden kanssa elämiseen. Hoikan kuntoutuskeskuksessa sain hyvää tietoa sairaudesta ja neuvoja kuinka kuntouttaa itseäni jatkossa. Siellä annettiin myös vihje vertaistukiryhmästä. Riitan sisko oli saanut käsiinsä tutkimusmateriaalia keuhkofibroosista, josta hän arveli olevan sisarelleen apua. Tekstistä Riitalle ilmeni tylyllä tavalla keskimääräinen elinajan odote tautiin sairastuneilla, 2 6 vuotta. Se tieto ei ollut tarpeen ensimmäisenä. Rehellinen toki saa olla, mutta ainakaan hoitohenkilökunta ei saisi säikäytellä juuri diagnoosin saanutta potilasta, hän toivoo. Riitan perhe on pieni, mutta hänelle sitäkin tärkeämpi. Meillä sisaruksilla molemmilla on omat hankalat sairautemme: Ulla taistelee ärhäkkään reuman kanssa. Tuemme toisiamme vuoroin hänen kotonaan Kirkkonummella, vuoroin minun kotonani Lahdessa, niin henkisesti kuin käytännön asioissa voimiemme mukaan. Sitä ei voi mikään muu korvata. Luopumisia Ääni oli laulua harrastavalle peruskoulun opettajalle tärkeä työväline, mutta ennen pitkää sen käyttäminen kävi vaikeaksi. Koin riittämättömyyden tunnetta siitä, etten voinut hoitaa työtäni omasta mielestäni tarpeeksi hyvin. Kouluni rehtori sitten kysyi minulta, olenko harkinnut työkyvyttömyyseläkkeen mahdollisuutta. Kun päädyin lopulta siihen ratkaisuun, tunsin painon pudonneen hartioiltani. Riitta jäi pois työstä vuonna 2008, 56-vuotiaana. Olin onneksi saanut tehdä työtäni jo useita vuosikymmeniä. Työn päättyminen tai edes diagnoosin saaminen ei ollut Riitalle yhtä vaikea paikka kuin laulamisesta luopuminen. Hän on laulanut kuorossa Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Chilessä asti. Keuhkofibroosin aiheuttaman hengitysvajauksen vuoksi hän ei voi enää laulaa ollenkaan. Keuhkofibroosit Keuhkofibrooseissa muodostuu keuhkojen rakenteisiin sidekudoslisää. Keuhkorakkuloiden seinämien paksuuntuminen heikentää hapen pääsyä hengitysilmasta keuhkorakkuloiden seinämän läpi ja siten verenkiertoon sekä elimistön hyväksi. Keuhkokudos jäykistyy, mikä pienentää hengitystilavuutta. Seurauksena on hengenahdistusta aluksi rasituksessa, mutta myöhemmin myös levossa. Oireena esiintyy myös kuivaa yskää. Sairaudet johtavat vähitellen yhä pahempaan hengityksen vajaukseen, minkä vuoksi yhtenä hoitomuotona käytetään happihoitoa. Hengitys >

8 Hengitysliiton harvinaisten suunnittelija Marika Kiikala-Siuko ohjaa keuhkofibroosia sairastavien vertaisryhmässä hengitysharjoituksia. Lauluopintojensa ansiosta Riitta osaa oikeanlaisen hengitystekniikan, mikä auttaa sairauden hoidossa. Hän hoitaa itseään myös ylläpitämällä kuntoaan liikunnalla. Hitaudestaan huolimatta sairaus etenee, ja on viime aikoina osoittanut aikaisempaa enemmän oireita. Riitta näyttää valokuvaa itsestään purjehtimassa. Vietimme mieheni kanssa merellä koko kesän 2009, ja silloin voin paremmin kuin koskaan. Ilmeisesti suolainen meri-ilma vaikutti keuhkoihin. Ja muutenkin se oli ihanaa! Tuon kesän jälkeen ovat asiat muuttuneet taas täysin. Mäkinen kaupunki Riitta ja hänen puolisonsa olivat vasta asettuneet uudelle paikkakunnalle, pieneen Kaskisten merenrantakaupunkiin, kun puoliso kuoli yllättäen. Riitta ei voinut jäädä paikkakunnalle, vaan teki rohkean valinnan. Hän päätti muuttaa uuteen kaupunkiin aloittamaan uutta elämää. Kotikaupungiksi valikoitui Lahti, josta on hyvät kulkuyhteydet eri suuntiin. Mukava kaupunki tosin mäkinen! Riitta naurahtaa. Mäkisyys tarkoittaa Riitalle sitä, että kävelyreitit on valittava jyrkät mäet kiertäen. Puolen kilometrin matkalla lähikauppaan on hengenahdistuksen ja yskän takia levähdettävä muutaman kerran. Ostokset kulkevat repussa, ja kaupassakäynti käy kuntoilusta. Riitta on oppinut säätelemään vauhtinsa oman 8 Hengitys >

9 Riitta Pyörre on saanut Hengitysliitosta paljon tietoa harvinaisesta sairaudestaan. Korvaamaton on ollut myös vertaisryhmän tuki. kuntonsa mukaan. Päivittäiset lenkit jäävät tekemättä vain flunssassa. Joskus ottaa päähän, silloin puren vaan hammasta jotta jaksaisin jatkaa, hän myöntää. Riitta harrastaa säännöllisesti uimista ja joogaa. Hän rytmittää arkeaan myös käymällä kirjastossa lehtiä lukemassa sekä kreikan kielen kurssilla joista saa tekemistä myös päänupille, entinen opettaja huomauttaa. Mukaan harrastuksiin innostaa myös kaupungissa asuva tuttavapariskunta. Lääkitys on itsestään selvä osa sairauden hoitoa. Välillä annostusta joudutaan lääkärin ohjauksessa muuttamaan. Nyt päivittäiseen lääkitykseen kuuluvat keuhkoputkia avaava lääke, vatsansuojalääke, kortisoni, solunsalpaaja ja kolminkertainen annos yskänlääkettä, joka on kallista eikä siihen myönnetä Kela-korvausta. Osteoporoosin välttämiseksi Riitta syö kalkkitabletteja. Tärkeä tuki vertaisista Keuhkofibroosia sairastavien ryhmän tuki on Riitalle tärkeää. On helppoa puhua sellaisten ihmisten kanssa, jotka tietävät ja tuntevat sairauden. He ymmärtävät jo puolesta sanasta, mitä tarkoitan, kun puhun kokemuksistani tai tuntemuksistani sairauden kanssa. Riitta pyrkii elämään tässä ja nyt, murehtimatta menneitä tai tulevaa. Puhtaan ilman puolesta Ikkunoiden tuuletusluukun PÖLYNSUODATIN Tutustu kotisivuun stoppari.fi Sairauden eteneminen on kuitenkin tosiasia, ja yksi mahdollinen hoitomuoto on keuhkonsiirto. Osa vertaisryhmän tovereista on sen jo kokenutkin, ja suureen operaatioon liittyvistä tuntemuksista on hyvä puhua yhdessä. Ikä tai huono kunto voivat olla esteitä elinsiirrolle. Riitalla ei ole vielä kumpaakaan rasitteenaan, mutta keuhkonsiirtoa ei myöskään tehdä niin kauan kuin muilla hoitokeinoilla on vielä tehoa. Riitta pohtiikin, olisiko väärin toivoa joutuvansa huonompaan kuntoon elinsiirtojonoon päästäkseen. Joka tapauksessa hän valmistautuu mielessään siihenkin mahdollisuuteen. Tiedän itse, missä mennään, keho kertoo. Sairauden kanssa edetään portaittain, mutta minulle kaikki on vielä mahdollista. n Talotekniikka Oy Koskitie Oulu Puh Fax Hengitys >

10 Kolumni Kolumnissa tarkastellaan ajankohtaisia asioita ja otetaan kantaa hengityssairaiden kannalta tärkeisiin asioihin. Tuula Hakkarainen Tavoitteena savuton leikkaus Varsinkin naapurimaassamme Ruotsissa on kehitetty toimintamalleja, joilla tähdätään siihen, että leikkaukseen tuleva potilas olisi tupakoimatta useita viikkoja ennen operaatiota ja myös sen jälkeen. Tässä Savuton leikkaus -verkostossa (www.enrokfrioperation.se) on mukana jo useita sairaaloita. Verkoston toimintaa ovat rahoittaneet Ruotsin ortopediyhdistys, Potilasvakuutusyhdistys sekä kunnat ja maakunnat. Useat potilasjärjestöt, kuten sisarjärjestömme, ovat mukana toiminnassa. Verkoston toiminnasta on julkaistu useita tieteellisiä artikkeleita. Tutkimuksissa on osoitettu, että potilaan tupakoimattomuus vähentää selvästi toimenpiteeseen liittyneitä sivuvaikutuksia ja edistää paranemista. Esimerkiksi haavojen paraneminen on tupakoimattomuuden aikana parempaa, infektioriski vähenee, potilaan yleinen terveydentila kohenee ja toipuminen leikkauksesta nopeutuu. Tutkimustuloksia löytyy yllä mainitulta nettisivulta. Tutkimusten mukaan omin avuin tupakoimisen pystyy lopettamaan vain muutama prosentti ihmisistä, mutta asianmukaisella tuella jopa kolmasosa. Olemme Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä päättäneet kannustaa leikkaukseen tulevia henkilöitä tupakoimattomuuteen. Sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain runsaat suunniteltua ja päivystysleikkausta. Arvion mukaan suunniteltuun (elektiiviseen) leikkaukseen tulevista henkilöistä tupakoi noin Tarkoituksemme on kartoittaa kaikkien leikkaukseen menevien tupakointitottumukset ja tarjota tupakoiville savutonta leikkausta positiivisena vaihtoehtona. Potilaille jaetaan tietoa siitä, että tupakointi vaikeuttaa leikkausta ja siitä toipumista. Tavoitteena on, että potilas valitsee savuttoman leikkauksen, jolloin hänet ohjataan tupakoinnin vieroituksen yksilö- tai ryhmäohjaukseen. Yksilöohjaus kestää kolme kuukautta ja tuki pyritään antamaan tiiviinä varsinkin ensimmäisen kuukauden aikana. Tavoitteena on, että potilas ei tupakoisi kuusi viikkoa ennen ja kuusi viikkoa jälkeen leikkauksen. Luonnollisesti kannustamme pysyvään savuttomuuteen. Savuttomuuteen pyrkiminen ei siis onnistu ilman kunnon tukea. Erikoissairaanhoidossa tukea ei voida käytännössä organisoida riittävästi. Näin ollen potilaan tulisi saada tukea perusterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta. Syksyllä alkavan Savuton leikkaus -toiminnan valmistelussa onkin panostettu molempien sektorien tupakastavieroituksen toimintamallien vahvistamiseen ja terävöittämiseen. Oleellista on, että jo lähetettä leikkaukseen suunniteltaessa tupakoiva henkilö ohjattaisiin tupakastavierotukseen yksilö- tai ryhmäohjauksessa. Asia otetaan uudelleen esille erikoissairaanhoidossa lähetteen käsittelyn jälkeen, jolloin varmistetaan, että tupakasta eroon haluavat saavat asianmukaisen ohjauksen. Osana ohjelmaa toukokuussa järjestettiin terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta, mikä täydentää jo aiemmin annettua koulutusta. Oleellista savuton leikkaus -toiminnassa on potilaan oma motivaatio tupakoinnista luopumiseen. Leikkaukseen tuleminen herkistää tutkimusten mukaan alttiutta elämäntapamuutoksille. Tätä aikaikkunaa on terveydenhuollon syytä käyttää hyväksi. Tavoitteena olkoon pysyvä savuttomuus, mutta olemme saavuttaneet paljon, jos tämän avulla saadaan vähenemään muualla tutkimustuloksissa esiin nousseiden haavakomplikaatioiden, sydän- ja verenkiertokomplikaatioiden sekä keuhkosivuvaikutusten määrä ja lisäleikkausten tarve. Kannustan eri puolilla maatamme miettimään samantyyppisiä toimintamalleja. Etelä- Pohjanmaalla toteutettavasta Savuton leikkaus -mallista saanemme tuloksia jo ensi vuonna. Hannu Puolijoki liittohallituksen puheenjohtaja professori, johtajaylilääkäri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 10 Hengitys >

11 Sosiaaliturva Koonnut: Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Astmaa sairastavan lapsen vammaistuen perusteet ovat muuttuneet Toukokuun alusta alkaen alle 5-vuotiaalle astmaa sairastavalle lapselle on voitu myöntää vammaistukea entistä lievemmin perustein. Sitä vanhemmilla lapsilla puolestaan tuen myöntämisen edellytykset ovat kiristyneet. Muutokset vammaistuen perusteissa eivät vaikuta astmalääkkeen korvattavuuteen. Viime vuonna alle 16-vuotiaan vammaistukea sai astmaa sairastavaa lasta. Kelan myöntämisperusteet astmaa sairastavan lapsen vammaistuelle ovat muuttuneet alkaen. Syynä tähän ovat astman hoitokäytäntöjen tehostuminen ja lääkehoidon kehittyminen. Suurimmalla osalla astmaa sairastavista lapsista astman taudinkuva on lievä, ja säännöllinen hoitava lääkitys pitää yleensä lapsen oireettomana. Nämä ovat vähentäneet astman hoidosta aiheutuvaa rasitusta. Kuitenkin erityisesti pienille lapsille astma on ongelmallinen, koska pienten lasten hengitystiet ovat ahtaat ja erityisesti infektioiden yhteydessä alttiit limakalvoturvotukselle. Nämä alle 5-vuotiaat lapset tarvitsevat eniten sairaalahoitoja ja heidän lääkehoitonsa on myös työläintä. Kelan mukaan vanhemmilla lapsilla hoidon kuormittavuus on nykylääkkeillä melko pieni. Alle 5-vuotiaalle astmaa sairastavalle lapselle voidaan nyt myöntää perusvammaistuki, jos lapsella on kerran päivässä keuhkoihin hengitettävä tulehduksenvastainen lääkitys, joka on jatkunut vähintään puolen vuoden ajan. Lääkehoidon aikana voi olla lyhyitä lääkärin määräämiä lääketaukoja. Lisäksi edellytetään, että lapsi on astmaan perehtyneen lääkärin säännöllisessä hoidossa. Aiemmin vaatimuksena oli useammin kuin kerran päivässä annosteltava lääkehoito. Tuki myös usein myönnettiin ensimmäisen kouluvuoden loppuun. Yli 5-vuotiaalle lapselle tuki myönnetään vain, jos hänen astmansa on vaikea. Vaikeaa astmaa sairastavalle lapselle on tyypillistä, että hänellä on asianmukaisesta hoidosta huolimatta sairaalahoitoa vaativa taudin pahenemisvaihe. Astmaa voidaan pitää vaikeana myös, jos lapsen puhalluskokeen tulokset ovat jatkuvasti poikkeavat ja hän tarvitsee avaavaa lääkettä useita kertoja viikossa. Lääkärinlausunnossa tulee olla selvitys vaikeasta astmasta. Lapsen astmadiagnoosi ei yksin tuo oikeutta vammaistukeen tai sen määrään. Tuen saaminen edellyttää, että astmaa sairastavan lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vähintään puolen vuoden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen. Tuen tarvetta arvioitaessa huomioidaan myös lapsen muut sairaudet ja kokonaistilanne. Ihosairauksien ja ruoka-aineallergioiden myöntämisperusteisiin Kela ei toistaiseksi ole tehnyt muutoksia. Jos lapsella on jokin muu pitkäaikainen ja säännöllistä hoitoa vaativa keuhkosairaus, esimerkiksi bronkopulmonaalinen dysplasia, jonka hoidosta aiheutuu tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, otetaan vammaistukeen oikeutta arvioitaessa huomioon myös lapsen yleiset olosuhteet ja edellykset tukeen. Veroton vammaistuki on porrastettu rasituksen ja sidonnaisuuden määrän mukaan perusvammaistukeen (89,18 /kk), korotettuun (208,09 /kk) ja ylimpään vammaistukeen (403,50 /kk). Tuen saamiseen eivät vaikuta vanhempien ja lapsen tulot tai varallisuus, eivätkä tuen saamista estä muut etuudet tai korvaukset. Ennen toukokuun alkua tehtyihin päätöksiin ei tule muutoksia. Vammaistuen voi saada määräajaksi tai siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Astmaa sairastavan lapsen vammaistuki on lähes aina määräaikainen. Koska lapsi kehittyy ja kasvaa, myös astman aiheuttama rasitus ja sidonnaisuus voi muuttua. n Lisätietoa / vammaistuet Sosiaali- ja terveysturvan puhelinneuvonta on kesätauolla Hengitys >

12 Elimistön tulehdustila liittyy uniapneaan Teksti: Johanna Sahlman Kuva: Pedro Monteiro/Dreamstime Uniapneaan liittyy usein muita kansantauteja kuten sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabetesta. Yksi niiden taustalla olevista syntymekanismeista on tulehdus. Onko uniapneassa mukana elimistön matalan asteen tulehdustilaa? Voidaanko uniapnean hoidolla vaikuttaa tähän? Obstruktiivisella uniapneaoireyhtymällä tarkoitetaan unihäiriötä, jossa ihmisen hengitys estyy toistuvasti unen aikana osittain tai kokonaan nielun ahtautumisen vuoksi. Tavallisia yönaikaisia oireita ovat kuorsaus, hengityskatkokset, yöunen levottomuus ja katkonaisuus. Aamulla uniapneaa sairastavalla voi olla kuiva suu, päänsärkyä ja yöuni tuntuu virkistämättömältä. Häntä väsyttää päivisin, ja pahimmillaan suoriutuminen normaaleista toiminnoista on työlästä. Nukkumisen aikana tapahtuvien hengityskatkosten määrän perusteella tauti jaetaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan muotoon. Kaikkein Painonhallinta kannattaa: laihtuminen lieventää uniapneaa ja vähentää veren tulehdusmerkkiaineita. Liikunta on hyvä painonhallinnan apukeino. 12 Hengitys >

13 yleisintä on lieväasteinen uniapnea, mutta näyttää siltä, että sairaudella on taipumus vaikeutua ajan myötä. Painon nousulla on tässä oleellinen osa. Uniapnea lisää muiden sairauksien riskiä Uniapneatauti aiheuttaa häiriön sekä elimistön hapettumiseen että uneen, jotka molemmat ovat elintärkeitä yksilön hyvin voinnin kannalta. Ei siis ole ihme, että varsinkin miehillä vaikea-asteinen uniapnea lisää sydän- ja verisuonisairauk sien kuten verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden ja sydämen rytmihäiriöiden riskiä. Myös aineenvaihduntahäiriöiden, erityisesti metabolisen oireyhtymän, sekä diabeteksen ja sen esiasteiden välillä on olemassa yhteys. Keskivaikea ja vaikea uniapneatauti lisää kuolleisuutta varsinkin sydän- ja verisuonisairauksiin. Miten uniapneatauti voi aiheuttaa tällaisia ei toivottuja seuraamuksia? Syyyhteyksien selvittäminen on hankalaa, koska uniapnealla ja liitännäissairauksilla on yhteisiä riskitekijöitä. Tärkein niistä on ylipaino. Tiedetään kuitenkin, että jokainen unenaikainen hengityskatko on stressi ihmisen elimistölle: hapen puute, hiilidioksidin liiallisuus, rintakehän painemuutokset, unesta havahtumiset ja laajemmin ajatellen hyvän unen puute aktivoivat mekanismit, jotka lopulta voivat aiheuttaa verisuonten toimintahäiriön, sydämen kuormittumisen ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriön. Elimistön matalan asteen tulehdusreaktio on yksi näistä mekanismeista. Muita ovat esimerkiksi sympaattisen hermoston aktivoituminen, veren hyytymistä suosiva tila ja oksidatiivinen stressi, jolla tarkoitetaan epätasapainoa elimistölle haitallisten happiradikaalien ja niitä vaarattomaksi tekevien mekanismien välillä. Se taas aktivoi esimerkiksi niiden geenien ilmentymistä, jotka auttavat soluja sopeutumaan vähähappisiin oloihin. Tulehdus on elimistön puolustusmekanismi Normaalisti tulehdus eli inflammaatio on osa elintärkeää elimistön puolustusmekanismia, immuniteettia, taudinaiheuttajia vastaan. Se on myös oleellinen osa solu- ja kudosvaurioiden korjausta. Siksi tulehdusreaktio takaa yksilön selviämisen. Tavallinen esimerkki tästä on flunssa: siihen sairastutaan ja siitä toivutaan varsin pian. Yleensä moniportainen immuniteetti ja tulehdusreaktio toimivatkin hyvin koordinoidusti. Tulehdusreaktio sammuu, kun sitä ei enää tarvita. Jos näin ei tapahdu, ihmiselle voi kehittyä pitkäaikainen tulehdus, joka aiheuttaa sairauden elimistön normaalienkin solujen kärsiessä. Toisaalta pitkäaikaisen tulehduksen syynä voi olla immuunireaktio elimistön omia, sinänsä vaarattomia, kudoksia kohtaan. Esimerkkinä tästä ovat autoimmuunitaudit, esimerkiksi nivelreuma. Immuunireaktio voi myös olla virheellisesti suuntautunut, kuten allergioissa. Tiedetään myös, että muun muassa valtimokovettumataudissa, diabeteksessa, syöpäsairauksissa ja Alzheimerin taudissa tulehdusmekanismeilla on tärkeä osuus taudin kehittymisessä. Myös lihavuus yksinään on tulehduksellinen tila. Tulehduksen laukaisijana tällaisissa tapauksissa voi olla hapenpuute tai haitalliset rasvayhdisteet, kuten valtimokovettumataudissa. Äkillisessä tulehdustaudissa yksilön vointi eli kuume, väsymys, särky sekä löydökset kuten punoitus ja turvotus esimerkiksi nenän limakalvoilla kertovat tulehduksesta. Myös verikokeissa voi näkyä tulehdukseen osallistuvien valkosolujen lisääntyminen ja tulehdukseen osallistuvien valkuaisaineiden, esimerkiksi CRP:n, nousu. Pitkäaikaisessa matalan asteen tulehdusreaktiossa, jossa ei ole tyypillisiä edellä lueteltuja oireita ja löydöksiä, voidaan tutkimustarkoituksiin käyttää myös herkkiä mittausmenetelmiä (esim. herkkä CRP), verestä eristettyjen valkosolujen ominaisuuksien tutkimista tai tulehdusmerkkiaineiden mittaamista verinäytteistä. Uniapnea ja tulehdus Johtuuko uniapneaa sairastavilla todettu elimistön matalan asteen tulehdusreaktio yksin uniapneasta, on vielä lopullisesti ratkaisematta. Näyttäisi kuitenkin siltä, että uniapnea on vähintään lisätaakka sellaiselle ihmiselle, jolla on muitakin tulehduksellisia riskitekijöitä kuten lihavuus, tupakointi tai muut sairaudet. Jo lievässä uniapneataudissa tulehdusmekanismit ovat käynnistyneet, kun sitä on arvioitu mittaamalla verestä tulehdusmerkkiaineita. Tulehdus on kuitenkin lievempi kuin vaikeammassa taudissa. Se voi selittyä sillä, että tulehdusta hillitsevät tekijät ovat selkeästi lisääntyneet vaikeampaan tautiin verrattuna. Olisiko niin, että lievässä taudissa elimistöllä on vielä kyky taistella tulehdusta vastaan, ja tämä taistelu hävitään vuosien myötä? Yllättäen samantyyppinen löydös on saatu diabeteksessa: tulehdusta hillitsevät mekanismit käynnistyvät useita vuosia ennen kuin diabetes puhkeaa. Uniapnean ja tulehduksen hoidon yhteys Voiko uniapneatautia hoitamalla parantaa myös elimistön tulehdustilaa? Viimeaikaisten tutkimusten valossa ylipainoisten tai lihavien uniapneatautia sairastavien potilaiden elämäntaparemontti kannattaa. Kun potilaat laihtuivat, heidän uniapneansa lievittyy tai jopa paranee ja tulehdusmerkkiaineet veressä vähenevät. Laihtuminen on myös erinomainen hoito esimerkiksi aikuisiän diabetekseen ja sen esiasteisiin, jotka ovat näillä potilailla tavallisia. CPAP-hoidon hyöty tulehdukseen on hieman epäselvä. Todennäköisesti hyöty on sitä suurempi, mitä enemmän henkilö käyttää CPAP-laitetta. Voi kuitenkin olla, että ylipainoisella potilaalla CPAP ei yksin riitä normalisoimaan tulehdustilaa, vaan mukaan tarvittaisiin laihdutusta. Se auttaisi myös muihin liikapainosta johtuviin sairauksiin tai ongelmiin. Ylähengitysteiden kirurginen hoito sopii harvalle uniapneaa sairastavalle lukuun ottamatta lapsia, joilla risojen poisto yleensä auttaa. Onnistuessaan parantamaan uniapneaa kirurginen hoito voi myös lievittää elimistön tulehdustilaa. Aiheesta on kuitenkin hyvin vähän tutkimuksia aikuispotilailla. Uniapneatautia tulisi hoitaa paitsi potilaan oireiden, hänen ja lähimmäistensä elämänlaadun parantamiseksi, myös liitännäissairauksien ja niiden riskiä lisäävän tulehdusreaktion hillitsemiseksi. n Kirjoittaja on LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, joka työskentelee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Hengitys >

14 Hyvä uni ilman lääkkeitä Teksti: Sari Sakala Kuva: Dmitriy Shironosov/Dreamstime Pyörit sängyssä eikä uni tule, vaikka väsyttää. Tai heräät aamuyöllä etkä saa enää unta. Tuijotat kelloa ja ahdistut ajatuksesta, että jos nyt ei tule unta, et jaksa seuraavana päivänä. T uttu tilanne? Et ole yksin, sillä jokainen on ainakin joskus elämässään yrittänyt saada unta siinä onnistumatta. Varsinaisesta kroonisesta unettomuudesta kärsii 5 12 prosenttia aikuisista. Yleisin unettomuuden muoto on niin sanottu toiminnallinen unettomuus. Siinä on kyse muusta kuin sairauksien tai varsinaisten fyysisten unihäiriöiden, kuten uniapnea tai levottomat jalat, aiheuttamasta unettomuudesta. Toiminnallisen unettomuuden syitä ovat pelko unen saamisesta, ylivireystila, vuorokausirytmin häiriöt tai huono unenhuolto. Näihin syihin ihminen voi itse vaikuttaa, kertoo uniterapeutti Susan Pihl Helsingin Uniklinikalta. Hän vakuuttaa, että melko pienellä muutoksella voi saada paljon aikaan. Elämäntapoja ja ruokavaliota korjaamalla, liikkumalla hieman enemmän ja rauhoittamalla liian aktiivista mieltä voi saada nopean vaikutuksen niin uneen ja vireyteen, elämänlaatuun kuin painonhallintaan. Unettomuuden noidankehä Uniongelmiin on syytä suhtautua vakavasti, selvittää niiden syy ja hakea apua. Toisaalta liiallinen unettomuuden haittojen ajattelu on yhtä haitallista kuin unettomuus. Unettoman ihmisen päässä pyörivät huolet ja murheet, jotka pitävät valveilla. Kun hän onnistuu pääsemään niistä eroon, ei unettomuus välttämättä katoakaan. Huoli unettomuudesta painaa hereillä makaavan mieltä. Kun mahdollinen emotionaalinen ylivireystila samalla pahentaa tilannetta, noidankehä on valmis. Unettomuuden syy selvitettävä Ajatukset, uskomukset ja päämäärät vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja toimintaan ja sitä kautta koko ihmisen terveyteen. Uudenlaiset kognitiivisen psykoterapian ja tietoisen läsnäolon (mindfulness) menetelmät toimivat tutkitusti unettomuuden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Menetelmien avulla pyritään muuttamaan tapoja ajatella, tuntea ja toimia. Hoidon teho säilyy sen lopettamisen jälkeen. Kognitiiviset menetelmät otettiin osaksi unettomuuden Käypä hoito -suositusta vuonna 2008, ja niitä suositellaan ensisijaisena vaihtoehtona pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon. Pitkäaikaisessa seurannassa lääkkeettömät, terapiaan perustuvat menetelmät ovat antaneet parhaan tuloksen toiminnallisen unettomuuden hoidossa, Pihl kertoo. Uniongelmien selvittäminen on tärkeää, koska väsymyksen, muistihäiriöiden, keskittymisvaikeuksien ja heikentyneen suorituskyvyn lisäksi ne voivat aiheuttaa vielä vakavampiakin oireita. Krooninen univaje altistaa tulehduksille, valtimotaudeille, tyypin 2 diabetekselle, sydäninfarktille ja keskivartalolihavuudelle. Unettomuuden taustalla voivat olla fyysinen tai psyykkinen sairaus, lääkkeiden haittavaikutukset tai jokin unihäiriö. Myös unettomien ja uniongelmaisten riski sairastua depressioon on kolminkertainen verrattuna hyvin nukkuviin. Mutta sitä ei ole syytä ajatella ainakaan silloin, kun uni ei meinaa tulla. Parempi on rauhoittaa ajatukset ja juoda vaikka kupillinen yrttiteetä. Tarvittaessa voit harjoitella unentaitoja uniterapeutin antamien ohjeiden mukaan. Lue lisää unenhuoltovinkkejä ja tietoisen läsnäolon harjoituksia Hengitysliiton verkkosivuilta, www. hengitysliitto.fi. n Lähde: Pihl Susan ja Aronen Anna-Mari. Unen taidot. Duodecim Hengitys >

15 Unen huolto tarkista nämä elämäntavat: Ruokavalio Liikunta Ajankäyttö Stressi ja huolet Alkoholi Kofeiini Nikotiini Lääkkeet Kipujen hoito Nukkumisympäristö Unirytmi Jos unihäiriöiden taustalla on fyysinen tai psyykkinen sairaus, on se hoidettava ensi kädessä. Hengitys >

16 Psyykkaa ylipaino Teksti: Virve Järvinen Kuva: Robert Beyer/Dreamstime Onnistunut painonhallinta vaatii korvienvälityöskentelyä. Psykologi Teemu Ollikaisen vinkeillä vältät sudenkuopat. 1. Kurkkaa kalenteriin. Kannattaa pysähtyä toviksi ja miettiä, onko elämässä tällä hetkellä aikaa, tilaa ja voimia laihduttaa. Jos samaan aikaan aikoo vaihtaa työpaikkaa ja asuntoa, tiedossa on herkkupöytiä notkuvien sukujuhlien kausi ja elo kumppanin kanssa kaihertaa, aika ja voimat ovat vähissä, on parempi ottaa painonpudotukselle aikalisä. Painonhallinta on psyykkisesti aika kuluttavaa. 2. Keskustele kumppanin kanssa. Muutos vaatii paneutumista ja ymmärrystä myös lähipiiriltä. Jos muu perhe vetelee juustopastaa, laihduttajan kalakasvisateriat voivat aiheuttaa hämmennystä. Työpaikalla ja sukulaisissa laihduttajan terveellinen ruokavalio saattaa herättää huomiota. Ilman läheisten tukea painonpudotus ei onnistu ja siksi siitä kannattaa kertoa avoimesti ainakin omalle perheelle. Ihan jokaiselle ei omista suunnitelmista tarvitse avautua. Kysymykset omista muuttuneista tottumuksista voi kuitata vaikka sanomalla, että hengitys on kulkenut viime aikoina vähän huonosti ja lääkärin mukaan muutaman kilon painonpudotus voi auttaa. 3. Tee itsellesi tavoite. Tavoitteita on hyviä ja huonoja, realistisia ja epärealistisia. Hyvä painotavoite on sellainen, jossa olo on hyvä ja terveysriskit hallussa. Tavoitteessa pysyttäytyminen helpottuu, kun se on oma ja realistinen ei jonkun toisen toive eikä hetkessä toteutettavissa. Esimerkiksi lääkityksen vähentäminen on hyvä, oma syy pudottaa painoa. Itsestä hyvältä tuntuva paino löytyy usein menneitä muistelemalla. Realistista sen tavoittelu on silloin, kun ei oleta, että kaikki muu kyseiseen elämän vaiheeseen 16 Hengitys >

17 pois! liittynyt seuraa alentunutta painoa. Vaikka paino putoaisi, sairaus ja asuntovelat usein jäävät. 4. Kirjaa konkreettinen suunnitelma. Jotta paino putoaisi, nykyisten elämäntapojen on muututtava ei kuitenkaan kaikkien kerralla. Alkuun on hyvä miettiä ja toteuttaa kuukauden välein aina yksi, pieni muutos, jolla paino lähtee alaspäin. Yhdellä se voi olla hissin vaihtaminen portaisiin, toisella iltapalavoileivän vaihto maustamattomaan jogurttiin ja marjoihin. Muutoksia mietittäessä kannattaa palauttaa mieleen kahden vuoden muistisääntö: pysyvä painonpudotus tapahtuu hitaasti ja tavoitteena on tehdä elinikäisiä muutoksia. Siksi muutosten tulisi olla sellaisia, että niitä voi noudattaa vielä kahden vuoden kuluttuakin. Konkreettista, ennakkoon mietittyä suunnitelmaa tarvitaan myös silloin, kun ystäväpiiri kutsuu yhteiselle laivaristeilylle tai lapsenlapsi tuo pussillisen leipomiaan korvapuusteja. 5. Älä yritä liikaa. Liika syömisen kontrollointi ja ruoka-aineiden jako sallittuihin ja kiellettyihin kostautuu repsahduksina. Tiukka kontrollointi kuluttaa voimavaroja ja nostattaa sisäistä kapinaa. Kun tiukkapipo myöhemmin antaa itsensä syödä jotain kiellettyä, syöminen riistäytyy käsistä ja omatuntoa kolkuttaa: mieli on maassa ja se tarvitsee nousuunsa herkkuja. Noidankehä on valmis. Onnistunut laihduttaja ei ajattele painonpudotusta kieltäytymisenä, vaan mahdollisuutena tehdä itselle hyvää. Samalla tavalla hän antaa itselleen luvan ja mahdollisuuden syödä kaikkea. Eri asia on, haluaako ja tarvitseeko niin tehdä joka päivä. Lapsille tuttu lauantain karkkipäivä auttaa monia pysymään arjen ruodussa. Luvallinen herkuttelu itse asiassa lisää itsehillintää: kun juusto on syöty ja viini juotu, korkki laitetaan kiinni seuraavaan viikonloppuun. 6. Varaudu repsahduksiin. Repsahdus ei ole maailmanloppu eikä se siihen varautuneelta sellaiselta tunnukaan. Kyse on yksittäisestä tapauksesta, joka ei heilauta tavoitteita suuntaan eikä toiseen. Uusien elämäntapojen ja ruokavalion noudattaminen vaatii opettelua eikä kukaan ole seppä syntyessään. Repsahdukset kuuluvat asiaan ja jos niitä haluaa välttää, kannattaa miettiä tilanteita ja tapoja niiden taustalla: liian tiukat muutokset elintavoissa altistavat repsahduksille, sillä kukaan ei jaksa kurittaa itseään kauan. n Jatkuu seuraavalla sivulla > Hengitys >

18 Mihin nälkään sinä syöt? Teksti: Virve Järvinen Monelle ylipaino on psyykkinen ongelma, tapa hallita tunteita ja stressiä. Kun kiire kiusaa ja kismittää, kukaan ei kaipaa eikä ketään kiinnosta, suuhun suikattu suklaapala helpottaa oloa hetkeksi. Se saa seurakseen toisen ja kolmannen, ja pian koko levy on kadonnut: haamunälkä on ottanut laihduttajasta niskalenkin. Haamunälkä on halun tunne, joka tulkitaan virheellisesti fyysiseksi näläksi. Se saa meidät syömään enemmän ja silloin, kun tarvitsisimme oikeasti jotain ihan muuta kuin ruokaa, erikoispsykologi, psykoterapeutti Teemu Ollikainen sanoo. Haamunälän erottaminen oikeasta nälästä onnistuu, kun syö kunnon aamiaisen ja jättää lounaan ja päiväkahvin väliin. Iltaa kohden kasvava tunne vatsanpohjassa kielii ruualla hoidettavasta nälästä. Kokeilu auttaa huomaamaan sen, ettei oikea nälkä ole katastrofi ja sitä pystyy sietämään. Samalla tapaa haamunälän taustalla olevia ikäviä tunteita Psykologinen painonhallinta Psykologi Teemu Ollikainen on erikoistunut psyykkiseen painonhallintaan. Sen tavoitteena on selvittää tekijät, jotka ovat aiheuttaneet haitallista syömistä. Tekijät voivat liittyä esimerkiksi ajatuksiin, tunteisiin, virheelliseen tietoon, motivaation haavoittuvuuteen ja elämäntilanteeseen. Psykologisen painonhallinnan näkökulman mukaan ylipaino ei ole itse ongelma, vaan seuraus alkuperäisestä ongelmasta. Kun muutosta lähestytään sisältä käsin, saadaan painossa aikaan pysyviä tuloksia ainaisen jojoilun sijaan. oppii kestämään, kun kohtaa ne eikä turruta niitä syömällä. Ikävän tunteen hetkellä kannattaa muistaa, että tunteilla on elinkaarensa. Ne voimistuvat, mutta myös haalistuvat vähitellen. Kun ontto olo seuraavan kerran iskee, suu kannattaa sulkea ja pysähtyä hetkeksi. Kannattaa miettiä, miltä itsestä sillä hetkellä tuntuu. Itsehavainnointi voi tuntua aluksi vaikealta, mutta harjoitus tekee mestarin. Itseltä voi kysyä, mitä nämä kilot kertoisivat, jos ne osaisivat puhua. Mikä on ollut se tunnetila, jossa kilot ovat ilmestyneet vyötärölle? Monesti jo ongelman tunnistaminen ja sanallistaminen saavat siihen liittyvän taian raukeamaan. Haitallinen syöminen on toimintamalli, joka on voinut kehittyä vuosikymmenten aikana, eikä sellaisen purkaminen tapahdu ihan tuosta noin vaan. Rinnalle täytyy rakentua jotain, mikä kannattelee, kuten myötätuntoisempi asenne itseä kohtaan, luottamus omiin kykyihin käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia sekä konkreettisia keinoja selvittää ongelmatilanteita. Joskus avuksi tarvitaan psykologia. n Lue lisää: Teemu Ollikainen, Syö mitä mielesi tekee. WSOY 2012 Rebekah Flory/Dreamstime 18 Hengitys >

19 Hengitysliiton jäsenetuja 2012 Teksti: Kimmo Juutilainen Hengitysliitto on neuvotellut jäsenilleen valtakunnallisia etuja, joihin ovat oikeutettuja kaikkien hengitysyhdistysten jäsenet. Ohessa on yhteenveto kuluvan vuoden voimassaolevista jäseneduista. Lisäksi monet hengitysyhdistykset tarjoavat paikallisia jäsenyyteen liittyviä etuja, joista voi tiedustella omasta yhdistyksestä. Matkailua ja majoitusta Anttolanhovi, Mikkeli Hengitysyhdistyksen jäsenenä saat Anttolanhovissa 15 prosentin jäsenalennuksen majoitushinnoista ja 10 prosentin alennuksen kylpylälomista. Tutustu lomavaihtoehtoihin Anttolanhovin nettisivuilla Päällekkäisiä alennuksia ei myönnetä. Hotelli Lasaretti, Oulu Hotelli-ravintola Lasaretti tarjoaa kesällä edullista majoitusta Hengitysliiton jäsenille. Alennus viikkohinnoista 10 prosenttia sekä viikonloppu- ja kesähinnoista 5 prosenttia. Ilmoita varausta tehdessäsi jäsenyydestä, etu on henkilökohtainen. Hotelliin kirjautuessa esitä voimassa oleva jäsenkorttisi. Kaikki tilat ovat savuttomia. Osa huoneista on perhehuoneita, joihin 4- tai 5-henkinenkin perhe majoittuu mukavasti. Lasaretti sijaitsee Oulujoen varrella Lasaretinsaaressa, josta ydinkeskustaan on matkaa kilometri, silti saaren voimallisin ominaispiirre on luonnonläheisyys. Naapurissa sijaitsevat suositut tutustumiskohteet Tiedekeskus Tietomaa, Oulun taidemuseo ja Pohjois-Pohjanmaan museo. Alennus à la carte -aterioista 10 prosenttia. Kermainen lohikeitto jäsenhintaan 10. Katso koko à la carte -lista osoitteessa Aurinkoinen kesäterassi avoinna joka päivä. Tallink Silja Oy Voit liittyä suoraan Tallink Siljan Club One kanta-asiakasjärjestelmän Silver tasolle, jonka etuihin kuuluvat mm. 20 prosentin perusalennus sekä 35 prosentin ennakkovaraajan etu tietyistä normaalihintaisista tuotteista. Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista osoitteessa: Voit liittyä Club One asiakkaaksi osoitteessa: Käytä liittyessäsi Hengitysliiton sopimusetunumeroa: Ohjausta ja neuvontaa Sisäilma- ja korjausneuvontapuhelin palvelee soittajia ti, ke ja to klo 9-15 numerossa Sosiaali- ja terveysturvan asiantuntijan puhelinpalvelu torstaisin klo 9-12 numerossa Stumppi neuvontapuhelin palvelee tupakoivia, tupakoinnin lopettamista harkitsevia ja jo lopettaneita, jotka tarvitsevat tukea tupakoinnista irti pääsemiseen. Soita maksutta Stumppipuhelimeen arkisin klo numeroon n Hengitys >

20 Astmaa voidaan hoitaa, vaikka ammattitaudin kriteerit eivät täyty Teksti: Marjatta Karvinen Kuvat: Mauri Ratilainen Työpaikan kosteusvauriolla voi olla osuutta astman puhkeamiseen, mutta ammattiastman kriteerit täyttyvät vain harvoin. Silti paljon on tehtävissä työntekijän terveyden ja elämänlaadun puolesta. okainen sairastuu hengitystieinfektioon joskus, mutta kun flunssat toistuvat ja vaivaavat työssä mutta eivät loma-aikoina, syytä aletaan etsiä työympäristön sisäilmasta. Kosteuden pilaamassa ympäristössä työntekijät oireilevat monin tavoin, astmaatikkojen tila voi pahentua ja herkimmät saattavat sairastua astmaan. Maakellarin haju, kosteusläikät katossa tai tummat pilkut tapetissa synnyttävät työntekijöissä pelkoa. Jospa oireeni johtuvat homeesta? Miten käy, jos työssäolo vie työkyvyn? Osaako kukaan auttaa? Kosteusvaurio-oireiden syntymekanismeja ei pystytä tarkasti selittämään, vaikka ongelmaa on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Kosteusvaurioiden vaikutuksista ja korjaamisesta on kuitenkin kertynyt laajasti tietoa vuosikymmenten mittaan: Me tiedämme tarpeeksi, että osaamme suojata ja hoitaa työntekijöitä ja korjata vaurioituneiden rakennusten puutteita, työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsi Karvala vakuuttaa. Karvala on tutkinut Työterveyslaitoksen potilaita ja valmistelee aiheesta väitöskirjaa. Kosteus vaikuttaa terveyteen Työterveyslaitoksen arvion mukaan lähes suomalaisella työpaikalla muhii jonkinasteinen kosteusvaurio. Kymmenet tuhannet työntekijät kärsivät kosteudesta ja homeesta. Tyypillisesti sisäilmasta oireileva kärsii hengitysteiden ja limakalvojen ärsytyksestä kuten nuhasta ja nenän tukkoisuudesta, limanerityksestä, pitkittyneestä yskästä, yöyskästä, nielun ärsytyksestä, hengenahdistuksesta, hengityksen vinkumisesta, käheydestä ja silmäoireista. Atoopikot oireilevat herkimmin. Lisäksi monia vaivaa väsymys, päänsärky, kuumeilu, nivelsärky ja muut elimistön yleisoireet. Nämä oireet paranevat useimmiten, kun työpaikka vaihtuu tai vauriot korjataan. Joidenkin oireet kuitenkin pitkittyvät ja pahenevat niin, ettei edes ympäristön vaihdos auta. Joskus kosteusvauriosta alkanut oireisto ilmenee monikemikaaliherkkyytenä. Vankkaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä on siitä, että kosteusvauriorakennukset ovat riski hengityselinten terveydelle: huonoa sisäilmaa hengittävät ihmiset oireilevat enemmän ja rajummin ja sairastuvat astmaan normaalia useammin. Karvala työryhmineen tutki 2000-luvun lopulla kosteusvauriomikrobeille altistuneita yli 2000 työntekijää, jotka olivat käyneet ammattitautiepäilyn, useimmiten astmaoireiden vuoksi Työterveyslaitoksen poliklinikalla. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempaa käsitystä astmariskin lisääntymisestä kosteusvauriotilassa. Seurannassa selvisi myös, että kosteusvaurioastma heikensi elämänlaatua ja työkykyä ja lisäsi ennenaikaisia työstä poistumisia. Ammattiastmaa on vaikea osoittaa Työterveyslaitoksen ylläpitämän Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan ammattitautiepäilyistä hengityselinsairauksia oli 19 prosenttia vuonna Eniten astmaa ja muita hengityselinsairauksia todettiin julkisen sektorin työntekijöillä eli esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden työntekijöillä sekä kuntien Ammattiastmaa on vaikea osoittaa Ammattiastma on ammattitautilain mukaan korvattava ammattitauti. Ammattitauti tarkoittaa sairautta, joka on aiheutunut fysikaalisesta, biologisesta tai kemiallisesta tekijästä työssä. Ammattiastmadiagnoosi edellyttää, että osoitetaan työssä altistuminen, ammattiastmaan sopiva taudinkuva, työn altisteen ja astman välinen yhteys sekä lisäksi se, ettei astmalle ole jotain muuta syytä. Pelkkiä oireita kuten silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, kuumeilua ja infektiosairauksien yleistymistä ei korvata. Määrittelemätönkin oireilu heikentää työkykyä. Ilman sairauden diagnoosia ihminen ei kuitenkaan voi saada sairauspäivärahaa vaikka ei oireiden vuoksi pystyisi menemään työpaikalle. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa selvittämään työtilasta aiheutuvat haittatekijät ja rajoittamaan altistumista niin, ettei työntekijän terveydelle aiheudu vaaraa. 20 Hengitys >

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry

HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki. Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry HENGITYSLIITON HARVINAISTOIMINTA Harvinaista hengityssairautta sairastavan tuki Marika Kiikala-Siuko suunnittelija Hengitysliitto ry Harvinaisuuden määrittelyä Euroopan unionin määritelmä: enintään 500

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 1 Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 2 ASENTEET En osaa En tiedä Ole utelias, keskity siihen toiseen henkilöön.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot