JUHA-PEKKA PAUNU SÄHKÖN MARKKINAHINNAN KEHITYS PÄÄSTÖKAUPAN AIKANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUHA-PEKKA PAUNU SÄHKÖN MARKKINAHINNAN KEHITYS PÄÄSTÖKAUPAN AIKANA"

Transkriptio

1 JUHA-PEKKA PAUNU SÄHKÖN MARKKINAHINNAN KEHITYS PÄÄSTÖKAUPAN AIKANA Projektityö Tarkastaja: Sami Repo

2 II SISÄLLYS 1. Johdanto Pohjoismaiset sähkömarkkinat Pohjoismaiden tuotanto-osuudet Sähkön Spot-hinnan muodostuminen Sähköpörssin johdannaiset Päästökauppa Päästökaupan läpileikkaus Päästöoikeuksien hintaan vaikuttavat tekijät Päästökaupan vaikutus tuotantokustannuksiin Markkinahintojen kehitys Päästöoikeuden hinnankehitys Sähkön markkinahinnan kehitys Johdannaisten hintojen kehitys Päätelmiä markkinahintojen kehityksestä Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Yhteenveto...19 Lähteet...21

3 1 1. JOHDANTO Suomen sähkömarkkinat avautuivat myynnin ja tuotannon osalta vuonna Aluksi avautuminen toteutui vain suurille sähköasiakkaille, mutta vuodesta 1997 kilpailun piirissä ovat olleet kaikki sähkönkuluttajat. Avautumisen myötä uudeksi sähkönhankintatavaksi, kahdenkeskisten kauppojen rinnalle, tuli sähköpörssi Nord Pool. Sähkönsiirto on edelleen säädeltyä monopolitoimintaa. (Energiamarkkinavirasto. 2007a) Vuonna 2003 EU asetti päästökauppadirektiivin, jonka tarkoituksena on hillitä ilmastonmuutosta rajoittamalla hiilidioksidipäästöjä. Suomessa päästökauppalaki asetettiin vuonna 2004 ja päästöoikeuksilla alettiin tehdä kauppaa vuoden 2005 alusta. (Valtion ympäristöhallinto. 2007a) Tämän erikoistyön tarkoituksena on tutkia sähkön markkinahinnan kehitystä päästökaupan ajalta. Tutkittava ajanjakso on Tutkimuksessa selvitään miten sähkön spot-hinta on käyttäytynyt tutkittavan ajanjakson aikana, sekä pohditaan onko päästökauppa vaikuttanut siihen. Tutkimuksessa keskitytään myös sähköpörssin johdannaismarkkinoiden analysointiin. Ensimmäinen kappale on johdanto tutkittavaan aihepiiriin. Toisessa kappaleessa tutustutaan yhteispohjoismaisiin sähkömarkkinoihin sekä sähköpörssi Nord Poolin toimintaan. Seuraavassa kappaleessa selvitetään mitä päästökaupalla oikein tarkoitetaan sekä pohditaan sen vaikutuksia pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Neljännessä kappaleessa käydään läpi päästöoikeuden, sähkön sekä johdannaisten markkinahintojen kehitys vuosina Viidennessä kappaleessa tutkitaan miten päästöoikeuksien hinta on vaikuttanut sähkömarkkinoihin, sekä pyritään tekemään havaintoja sähkömarkkinoiden kehittymisestä. Viimeinen kappale on yhteenveto työstä.

4 2 2. POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT Pohjoismaiset sähkömarkkinat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden sekä fyysisesti että taloudellisesta. Fyysisessä mielessä eri maiden verkot ovat linkitetty yhteen. Taloudellisten markkinoiden keskus on sähköpörssi, Nord Pool, jossa voi ostaa ja myydä sähköä sekä käydä kauppaa eri sähkön johdannaisilla. Tässä kappaleessa selvitetään pohjoismaisten markkinoiden rakennetta sekä Nord Poolin toimintaa Pohjoismaiden tuotanto-osuudet Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla suurin sähkön tuotantomuoto on vesivoima, jonka tuotantokapasiteetti on yli puolet koko Pohjoismaiden tuotantokapasiteetista. Vesivoiman tuotanto on keskittynyt pääosin Norjaan sekä Ruotsiin. Toiseksi eniten sähköä tuotetaan fossiilisten polttoaineiden avulla ja kolmantena suurena tuotantomuotona on ydinvoima. Tarkemmat arvot selviävät taulukosta 2.1. Taulukossa 2.2 on eritelty vielä lämpövoiman tuotanto eri tuotantomuodoittain. Pohjoismaissa lämpövoiman tuotanto tapahtuu Fossiilisilla polttoaineilla, biopolttoaineilla ja jätteitä polttamalla. Taulukko 2.1. Sähkön tuotantokapasiteetti Pohjoismaissa , arvot ovat megawatteina. Tuulivoiman kokonaisteho on melko suuri, mutta tuotetut energiamäärät jäävät pienemmiksi. (Nordel. 2006) Norja Ruotsi Suomi Tanska Nordel vesivoima ydinvoima fossiiliset polttoaineet biopolttoaineet tuulivoima muut yhteensä Taulukko 2.2. Lämpövoiman tuotantokapasiteetti Pohjoismaissa megawatteina. Sisältää laitokset, jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita, biopolttoaineita sekä jätepolttolaitokset. (Nordel. 2006) Norja Ruotsi Suomi Tanska Nordel lauhde teollisuuden CHP kaukolämpö CHP kaasuturbiinit yhteensä

5 3 Oman tuotannon lisäksi Pohjoismaihin tuodaan sähköä ympäröivistä maista. Sähkötehoa voidaan tuoda yhteensä hieman yli 4000 megawattia. Tehon siirtoa tapahtuu myös toiseen suuntaan ja Nordel-verkosta ulospäin voidaan viedä yhteensä reilu 3000 megawattia. (Nordel. 2006) Eri tuotantomuotojen omistus on keskittynyt pohjoismaissa pääosin muutamille suurille tuottajille. Vuonna 2001 tuotetusta sähköstä Vattenfall tuotti 19 %, Fortum 16 %, Statkraft (nykyisin E.ON) 12 % ja Sydkraft 8 %. Yhteensä nämä neljä suurinta tuottivat 55 % pohjoismaissa tuotetusta sähköstä. Tutkimusten mukaan tuotannon keskittyminen näin voimakkaasti ei ole hyväksi kilpailulle, mutta näyttö suurista hinnan ohjailuista puuttuu. (Nordic competition authorities. 2003) Sähkönsiirtoa eri Pohjoismaiden välillä rajoittaa maiden välisien siirtoyhteyksien kapasiteetit, jotka selviävät taulukosta 2.3. Taulukossa on lisäksi nähtävillä muiden maiden sähkönsiirtoyhteydet Pohjoismaihin. Taulukko 2.3. Sähkön siirtoyhteydet Pohjoismaiden sisällä sekä ulkopuolelle, arvot ovat megawatteina. (Nordel. 2006) Pohjoismaiden sisäiset Pohjoismaiden ulkopuolelle Maa Siirtokapasiteetti Maa Siirtokapasiteetti Norja - Ruotsi Suomi - Norja Suomi - Ruotsi Tanska - Norja Tanska - Ruotsi Ruotsista 3340 Norjasta 100 Ruotsista 2230 Norjasta 1000 Ruotsista 2080 Ruotsiin 3620 Norja - Venäjä Norjaan 100 Ruotsi - Puola Ruotsiin 1830 Ruotsi - Saksa Norjaan 1000 Suomi - Venäjä Ruotsiin 2080 Tanska - Saksa Nordellista 50 Nordellista 600 Nordellista 600 Nordellista - Nordellista 1950 Nordelliin 50 Nordelliin 600 Nordelliin 600 Nordelliin 1560 Nordelliin 1550 Pohjoismaiden ulkopuolisten yhteyksien määrä lisääntyi marras-joulukuussa 2006, kun Suomen ja Viron välille avattiin 350 MW merikaapeliyhteys Estlink. Tämä yhteys ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa tarkasteluajanjakson hintoihin merkittävästi ja on sen takia jätetty tarkastelujen ulkopuolelle. (Talentum. 2006a) 2.2. Sähkön Spot-hinnan muodostuminen Perustan sähkön hinnalle pohjoismaissa luo Nord Poolin spot-kauppa, jossa seuraavan päivän sähkötoimituksista käydään suljettu huutokauppa. Markkinoiden eri osapuolet tekevät tarjouksen seuraavan päivän jokaisen tunnin ostettavan ja myytävän sähkön määrästä. Tarjousten perusteella muodostetaan kysyntä- ja tarjontakäyrät. Käyrien leikkauspisteestä muodostuu sähkön spot-, eli systeemihinta kyseiselle tunnille. Jos fyysisen sähköntoimituksen esteeksi muodostuu maiden väliset siirtokapasiteettirajat, lasketaan eri maille omat aluehinnat. Nord Poolissa eri aluehintoja noteerataan yhteensä

6 4 kahdeksan. Suomi ja Ruotsi muodostavat molemmat omat alueensa. Norja sisältää kolme eri aluetta: pohjoisen-, keski-, ja eteläalueen. Tanskasta alueita löytyy kaksi, itäinen ja läntinen alue. Pohjoismaiden lisäksi Pohjois-Saksasta löytyy vielä yksi Nordel-verkkoon yhteydessä oleva alue, Kontek. (Nord Pool. 2007a) Edellä mainittujen maiden välisten siirtokapasiteettirajojen lisäksi sähkön siirtoa Nordelin alueella rajoittaa maiden sisäiset pullonkaulat. Näihin kuuluu Ruotsissa sijaitsevat neljä leikkausta: Pohjois-Ruotsissa, Suomen ja Ruotsin välisen merikaapelin Fennoskanin pohjoispuolella, Gotlannin korkeudella sekä Ruotsin länsirannikolla. Suomesta löytyy yksi leikkaus, joka jakaa Suomen kahtia pohjois-etelä suunnassa. Ruotsissa sijaitsevat pullonkaulat voivat vaikuttaa etenkin Suomen aluehinnan muodostumiseen. (Kara. M. 2005a) Vuoden 2005 aikana Suomen aluehinta oli yhtä suuri kuin systeemihinta 55 prosenttia ajasta. Muutama aikaisempana vuotena Suomen aluehinta oli ollut vain reilut kolmekymmentä prosenttia sama systeemihinnan kanssa. Jo näistä luvuista on helppo päätellä aluehintojen muodostumisen olevan hyvin yleistä. Keskiarvoltaan Suomen aluehinta oli vuoden 2005 aikana euron verran systeemihintaa suurempi. Jos Suomea verrataan Ruotsiin, olivat nämä maat samassa hinta-alueessa jopa 90 prosenttia vuodesta Suomen ja Ruotsin välillä hintaero on siis harvinaisempi. (Kara. M. 2005a) Sähköä tuotettaessa kustannukset voidaan jakaa sekä kiinteisiin että muuttuviin kustannuksiin. Kiinteät kustannukset liittyvät usein eri voimaloiden pääomakustannuksiin, kun taas muuttuvat kustannukset ovat sidoksissa voimalan käyttämään polttoaineeseen sekä laitoksen hyötysuhteeseen. Vesivoiman tuottajat määrittävät myymänsä energian hinnan veden varastoarvon perusteella. Tämä niin sanottu vesiarvo määritellään varastossa olevasta vesimäärästä, tulevasta odotetusta valumasta vesialtaaseen sekä sähkön hinnan ennusteista. Vesivoiman tuottaja vertaa vesiarvoa sen hetkiseen sähkön markkinahintaan ja tekee sen pohjalta päätöksen kannattaako hänen ajaa voimalaansa vai säästää varastossa olevaa vettä tulevaisuuteen. Usein tuo vertailuhinta riippuu lämpövoiman muuttuvista kustannuksista, koska vesivoima korvataan yleensä juuri lämpövoimalla. (Kara. M. 2005b) Yleisesti ottaen eri voimalaitosten omistajien kannattaa myydä sähköä silloin, kun hinta markkinoilla on suurempi kuin voimalan muuttuvat kustannukset, koska silloin he voivat saada toiminnastaan katetta. Kuvassa 2.1 on selvitetty kuinka sähkön systeemihinta nousee eri tuotantomuotojen tullessa mukaan pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Vaaka-akselilla on eri tuotantotavat jaoteltuina niistä aiheutuvien muuttuvien kustannusten mukaan. Kohtaan missä punainen kysyntä-käyrä leikkaa jonkun tuotantomuodon, muodostuu sähkön systeemihinta kyseiselle tunnille. Sähkön tarpeen lisääntyessä kysyntä-käyrän paikka nousee ja sen leikkauspiste tuotannon kanssa siirtyy muuttuvilta kustannuksiltaan kalliimman tuotantotavan kohdella

7 5 aiheuttaen sähkön hinnan nousun. Jos kysyntä taas laskee, putoaa käyrän paikka ja sähkön hinta laskee. Pohjoismaissa systeemihinta muodostuu usein hiililauhdevoiman muuttuvien kustannusten tasolle. (Kara. M. 2005b) Kuva 2.1 Periaatekuva sähkön hinnan muodostumisesta viimeisenä tulleen tuotantomuodon mukaan. (Kara. M. 2005b) 2.3. Sähköpörssin johdannaiset Nord Poolissa on mahdollista käydä finanssikauppaa sähkön johdannaisilla, sähkö sertifikaateilla sekä päästöoikeuksilla. Johdannaiskauppaa voidaan käydä termiineillä, optioilla sekä CfD:llä (Contracts for difference) eli ns. hinnanerosopimuksilla, joilla voidaan suojautua sähkön aluehintojen vaihtelua vastaan. Termiinikauppa on jaettu futuureiksi ja forwardeiksi joiden toimintaan perehdytään seuraavaksi. (Nord Pool. 2006) Futuurit ja forwardit antavat mahdollisuuden suojautua sähkön systeemihinnan vaihteluita vastaan. Niitä ostamalla tai myymällä sitoudutaan maksamaan tietyn ajankohdan sähköstä sopimuksessa määrätty hinta, joka sovitaan aina kaupantekohetkellä. Sähkön spot-hintaa käytetään määrittämään futuurin ja forwardin toimitushetkelle referenssihinta, johon kauppahintaa verrataan. Maksu suoritus tapahtuu kuvan 2.2 mukaan. Esimerkkinä tietyn ajan futuuria on ostettu hintanoteerauksen ollessa 20 /MWh. Kun ajanjaksolla spot-hinta ylittää kyseisen hinnan, futuurin myyjä joutuu maksamaan erotuksen suuruisen summan ostajalle. Kun taas futuurin hinta on suurempi kuin spot-hinta, joutuu ostaja maksamaan myyjälle erotuksen verran. (Nord Pool. 2006)

8 6 Kuva 2.2. Periaatekuva kuinka maksaja futuuri ja forward kaupoissa määräytyy. (Nord Pool. 2006) Futuurit ja forwardit eroavat toisistaan toimitusajan pituudessa. Futuureilla voi käydä kauppaa päiväsopimuksina joiden tunnus Nord Poolissa on ENODxxxx-xx, sekä viikkosopimuksina joiden tunnus on ENOWxx-xx. Forwardien toimitusajat ovat futuureita pidemmät. Niillä kaupankäynti tapahtuu kuukausituotteina tunnuksella ENOMmmm-yy, kvartaalituotteina tunnuksella ENOQx-yy ja vuosituotteina tunnuksella ENOYR-yy. Lisäksi keskeinen ero futuurin ja forwardin välillä on vakuuksien asettaminen. Futuuri-positiolle päivittäin laskettu vakuusvaade hoidetaan käteistilityksin mark-to-market periaatteella, kun puolestaan forward-positiolle riittää kaupankäyntiperiodilla asetetut vakuudet kuten pankkitakaus. Toimituksen aikana molemmilla tuoteryhmillä selvityksessä käytetään käteistilityksiä. (Nord Pool )

9 7 3. PÄÄSTÖKAUPPA Vuonna 1997 hyväksyttiin ns. Kioton pöytäkirja, jonka tarkoituksena oli täsmentää aikaisemmin tehtyä ilmastosopimusta. Pöytäkirjan tarkoituksena oli määrittää teollisuusmaille sitovat kasvihuonekaasujen vähennysvelvoitteet vuosiksi EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan pöytäkirjan tavoitteita ja päästöjen rajoitus EU:n alueella on aloitettu jo vuonna Päästöjen rajoituksen seurauksena on syntynyt päästökauppa, jonka tarkoituksena on päästöjen vähennys kustannustehokkaasti. EU:n päästökauppa koskee tällä hetkellä vain hiilidioksidipäästöjä. Tässä kappaleessa keskitytään tutkimaan päästökaupan vaikutuksia sähkön markkinahintaan. (Energiamarkkinavirasto. 2007b) 3.1. Päästökaupan läpileikkaus Vuoden 2005 alusta kaikki yli 20 MW:n polttolaitokset sekä niiden kanssa samaan kaukolämpöverkkoon liitettyjen polttolaitosten ja muutamien teollisten laitosten, on täytynyt hankkia päästölupa. Suomessa luvat jakaa energiamarkkinavirasto. Päästöoikeuksien määristä päättää Euroopan komissio maiden tekemien ehdotusten perusteella. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta päästöoikeudet päästökaupan ensimmäiselle kaudelle on annettu ilmaiseksi. Mahdollisuus päästöoikeuksien liikuteltavuuteen laitoksilta ja mailta toisille mahdollistaa päästökaupan. Kun päästöoikeuksia myönnetään eri laitoksille rajoitettu määrä, saattaa oikeuksista muodostua pulaa ja sitä kautta kysyntää. Koska oikeuksia on mahdollista myydä, muodostuu päästöoikeudelle hinta, joka vastaa sen hetkistä päästöoikeuksien tarvetta Euroopassa. (Energiamarkkinavirasto. 2007b) Päästökauppa ei ole ainoa mekanismi, jolla Kioton pöytäkirjan ratifioinut osapuoli voi kasvattaa päästömääräänsä. Muita mekanismeja on kaksi: yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi. Yhteistoteutuksessa teollisuusmaa rahoittaa toiseen teollisuusmaahan kohdistuvaa päästöjen rajoitusinvestointia ja saa tämän seurauksena vapautuneet päästövähennykset käyttöönsä. Puhtaan kehityksen mekanismi on yhteistoteutuksen kanssa samanlainen, mutta päästöjen rajoitusinvestointi kohdistuu tässä tapauksessa kehitysmaahan. (Valtion ympäristöhallinto. 2007b) Päästökaupan ansiosta sähkön tuotantolaitoksille, jotka ei tarvitse päästöoikeuksia, syntyy mahdollisuus kasvattaa voittojaan. Kun päästöoikeuden hinta lisätään fossiilisia polttoaineita käyttävän laitoksen muuttuviin kustannuksiin, nousee laitoksen tuottaman sähkön hinta. Samalla nousee myös sähkön markkinahinta. Fossiilisia polttoaineita

10 8 käyttämättömillä laitoksilla muuttuvat kustannukset pysyvät ennallaan, koska päästöoikeuksia ei tarvitse hankkia, ja markkinasähkön hinnan nousu mahdollistaa lisävoiton saamisen ilman suurempaa omaa toimintaa. Kyseisiä voittoja kutsutaan Windfall-voitoiksi. (Kara M. 2005b) Nord Pool aloitti päästökaupan helmikuussa Päästökauppaa voi Nord Poolin kautta tehdä sekä spot- että forward-kauppana. Tällä hetkellä päästöoikeuksia voi ostaa vuoteen 2012 asti, eli koko Kioton sopimuksen vaikutusajalle. Päästökauppaa käydään tuhannen tonnin suuruisissa hiilidioksidimäärissä. (Nord Pool ) 3.2. Päästöoikeuksien hintaan vaikuttavat tekijät Päästöoikeuden hinta määräytyy kansainvälisten markkinoiden mukaan. Vuosien aikana päästökauppaa käydään vain EU:n sisällä, mutta Kioton seuraavalle kaudelle saattaa muitakin alueita liittyy sen piiriin. Suurimpia poliittisia paineita päästökauppaan osallistumiseen on kasattu Kiinan ja Yhdysvaltojen harteille. (Kara M. 2005a) Päästöoikeuden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Suurimpana vaikuttajana hintaan on EU:n poliittinen päätöksenteko, etenkin kansalliset päästöoikeuksien jakosuunnitelmat sekä niiden muutokset. Muita päästöoikeuden hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat: teollisuuden CO 2 päästöt, talouden kasvu, kaasun ja hiilen hintasuhde, öljyn hinta, ulkolämpötila, sateisuus ja tuulisuus sekä markkinaspekulaatio. Tulevaisuudessa merkittäviksi päästöoikeuden hintaan vaikuttaviksi tekijöiksi muodostuvat hiili-kaasusubstituutio sekä puhtaan kehityksen mekanismista teollisuusmaille vapautuvat päästömäärät. Hiili-kaasusubstituutiolla tarkoitetaan hiilen kulutuksen korvaamista maakaasulla. Tämä on mahdollista joissakin hiiltä käyttävissä voimalaitoksissa ja tulee kannattavaksi päästöoikeuden hinnan noustessa tarpeeksi korkeaksi. Pohjoismaisilla markkinoilla merkittävin tekijä päästökaupassa on sateisuus ja sitä kautta vesivarastot. Päästöoikeuden hinta määritetään kuitenkin koko Euroopan tasolla, ja Pohjoismaiden vaikutus näin suurella markkina-alueella on vähäinen, muttei kuitenkaan olematon. (Kara. M. 2005a) 3.3. Päästökaupan vaikutus tuotantokustannuksiin Vaikka suurin osa päästöoikeuksista on jaettu ilmaiseksi, päästökaupan voidaan katsoa vaikuttavan eri voimalaitoksien tuotantokustannuksiin nostamalla polttoaineen hintaa. Tämä johtuu siitä, että käytettäessä tiettyä polttoainetta, aiheutuu hiilidioksidipäästöjä ja kuluu päästöoikeuksia. Jos päästöoikeudet myytäisiin markkinoilla, saataisiin voittoa. Näin pääteltynä menetetty voitto voidaan lisätä polttoaineen kustannuksiin. Eri polttoaineet aiheuttavat eri määrän päästöjä, ja taulukossa 3.1 on selvitetty kuinka

11 9 paljon enemmän maksaa yhden MWh:n tuottaminen eri polttoaineilla eri päästöoikeuden hinnoilla. (Kara 2005b) Taulukko 3.1. Päästöoikeuden aiheuttama lisäkustannus eri polttoaineille tuotettaessa yksi MWh sähköä. (Kara 2005a) Päästöoikeuden hinnan vaikutus polttoaineen hintaan Päästöoikeuden hinta 5 / t 10 / t 15 / t 20 / t Polttoaine Kivihiili 1,7 3,3 5 6,7 Maakaasu Raskas öljy 1,4 2,8 4,1 5,5 Kevyt öljy 1,3 2,6 4 5,3 Turve 1,9 3,8 5,7 7,6 Puu Kuten taulukosta 3.1 voi havaita, päästöoikeus arvottaa uudelleen eri polttoaineita. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että yhden MWh:n tuottaminen vaatii eri määrän eri polttoaineita sekä siitä, että eri polttoaineilla on erilaiset hiilidioksidipäästöt. Päästöoikeus saattaa myös muuttaa eri voimalaitosten ajojärjestystä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Taulukossa 3.2 on esillä tyypilliset muuttuvat kustannukset eri voimalaitostyypeille. Kuvaajasta 3.1 löytyy samat arvot hiukan eritavalla havainnollistettuna. Kustannukset ovat suuntaa antavia ja niihin suurta epävarmuutta luo mm. vaihtelevat polttoaineiden hinnat. Taulukosta on nähtävissä turpeen kustannusten kova nousu, jos päästöoikeuksien hinnat ovat korkealla. Toisaalta tarkemmassa tarkastelussa olisi turpeen kohdalla huomioitava sille Suomessa maksettavat tuet. (Kara 2005b) Taulukko 3.2. Päästöoikeuden aiheuttama lisäkustannus muuttuviin kustannuksiin eri voimalaitostyypeillä tuotettaessa yksi MWh sähköä. (Kara 2005b) Tyypillinen Päästöoikeuden hinta muuttuva kustannus 5 / t 10 / t 15 / t 20 / t Laitostyyppi /MWh Päästöoikeuden lisäys muuttuviin kustannuksiin Lahdutussähkö Kivihiililauhde 20,0 24,8 29,5 34,3 39,1 Maakaasulauhde 28,0 30,0 32,0 34,0 36,0 Öljylauhde 44,7 48,4 52,0 55,6 59,3 Kaasuturbiinisähkö 125,0 131,6 138,2 144,8 151,4 Turvelauhde 17,1 22,5 27,9 33,3 38,7 Puulahde 28,6 28,6 28,6 28,6 28,6 CHP-sähkö Kivihiilivastapaine 8,4 10,4 12,5 14,5 16,5 Maakaasukombi 16,3 17,4 18,6 19,8 21,0 Öljyvastapaine 20,2 21,9 23,5 25,2 26,8 Turvevastapaine 7,5 9,9 12,2 14,6 16,9 Puuvastapaine 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5

12 10 60,0 50,0 Päästöoike uden hinta 20 / t / MWh 40,0 30,0 20,0 Päästöoike uden hinta 15 / t Päästöoike uden hinta 10 / t 10,0 0,0 Kivihiililauhde Maakaasulauhde Öljylauhde Kaasuturbiinisähkö Turvelauhde Puulahde CHP-sähkö Kivihiilivastapaine Maakaasukombi Öljyvastapaine Turvevastapaine Puuvastapaine Päästöoike uden hinta 5 / t Tyypillinen muuttuva kustannus /MWh Kuvaaja 3.1. Päästöoikeuden aiheuttama lisäkustannus muuttuviin kustannuksiin eri voimalaitostyypeillä tuotettaessa yksi MWh sähköä. Kaasuturbiinin kustannukset on luettavissa taulukosta 3.2. (Kara 2005b)

13 11 4. MARKKINAHINTOJEN KEHITYS Tässä kappaleessa tutkitaan päästöoikeuden sekä sähkön markkinahintojen kehitystä tutkimusajanjakson aikana. Tutkimuksessa pyritään löytämään erilaisille hinnan muutoksille järkeviä syitä Päästöoikeuden hinnankehitys Tarkasteluajanjakson aikana päästöoikeuden hinta on vaihdellut 5 ja 32 välillä. Tarkempi hinnan heilahtelu näkyy kuvaajasta 4.1. Päästöoikeus EUADEC Kuvaaja 4.1. Päästöoikeuden hinnan vaihtelu Nord Poolissa (Nord Pool. 2007b) Kuten kuvaajasta 4.1 nähdään, päästöoikeuden hinta lähti 2005 helmikuun alusta heti jyrkkään nousuun. Tähän suurimpina syinä olivat EU:n määräämät leikkaukset Tshekin, Puolan, Italian ja Ison-Britannian alkuperäisiin päästömääriin, sekä nousseet öljyn ja maakaasun hinnat. Yhdeksi syyksi on myös arvioitu Euroopan kylmää kevättä. Heinäkuussa 2005 saavutetun huipun jälkeen päästöoikeuksien hinta laski hiukan laskeneen maakaasun hinnan mukana. Tämän jälkeen pysyttiin pitkään 20 25

14 12 välisellä alueella. Uusi nousu päästöoikeuden hinnassa tapahtui talvella Syynä olivat jälleen nousseet polttoaineiden hinnat sekä viileä sää. (Kara M. 2005b) tapahtui päästöoikeuksien hinnassa huima romahdus, joka sai hätäisimmät jopa epäilemään koko kauppajärjestelmän toimivuutta. Romahduksen syy oli yksinkertainen. Euroopan maille selvisi, että heidän päästönsä edelliseltä vuodelta jäivät odotettua pienemmiksi. Esimerkiksi Suomelta jäi vuodelta 2005 käyttämättä 11,7 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia. Yhteensä EU:n alueella oli 140 miljoonaa tonnia ylimääräisiä päästöoikeuksia. Koska oikeuksia ei pystytä siirtämään Kioton kaudelle vuosiksi , on luonnollista että syntynyt ylitarjonta laski päästöoikeuksien hintaa merkittävästi. Vuoden 2006 lopulla laskeva trendi on jatkunut mm. lauhan talven johdosta. (Talentum 2006b, Energiamarkkinavirasto 2006) 4.2. Sähkön markkinahinnan kehitys Vuosien aikana sähkön spot-hinta Nord Poolissa käyttäytyi kuvaajan 4.2. mukaisesti. Vuoden 2005 aikana hinnan heilahtelut olivat melko vähäisiä vuoteen 2006 verrattuna. Kuvaajassa 4.3 nähdään Norjan sekä Ruotsin vesivarastojen kehitys vuosien 2005 ja 2006 aikana. Vertaamalla kuvaajia 4.2 ja 4.3 voidaan tehdä johtopäätöksiä vesivarastojen vaikutuksesta pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Vuoden 2005 aikana vesivarastojen täyttöaste oli pohjoismaissa melko hyvä verrattuna kyseisen hetken keskiarvoon. Sähkön spot-hinta pysyi myös melko vakaana pysytellen arvon 30 / MWh tuntumassa. Ainoastaan 2005 kesällä vesialtaiden täyttöaste laski selkeästi keskiarvojen alle. Sähkön hintaan tällä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta. Tähän todennäköisin syy on sähkön kulutuksen luonnollinen lasku pohjoismaissa kesän aikana, kun taloja ei tarvitse lämmittää eikä teollisuus käy täydellä teholla. Vuoden 2006 alusta sähkön markkinahinta lähti nousuun, jota ei pysty selittämään vesivarastojen vaihtelulla. Selitys löytyy tällä kertaa lumivaraston tilanteesta, joka oli alle keskiarvon. Toinen selitys löytyy päästökaupasta. Heikot lumivarastot aiheuttivat paineita lisätä lämpövoiman tuotantoa, ja koska päästöoikeuksien hinta oli nousussa samaan aikaan, heijastui nouseva trendi myös sähkön hintaan. Sähkön markkinahinta kävi pohjalukemissaan vapun tienoilla Tähän ainoa selitys on samaan aikaan tapahtunut romahdus päästöoikeuksien hinnassa. Vapun jälkeen kesän aikana vesialtaiden täyttöasteet heikkenivät huomattavasti ja tämä aiheutti välittömän nousun sähkön spot-hintaan. Tulevaa talvea ajatellen tilanne näytti hankalalta. Sähkön hinta saavutti huippunsa ollen silloin 80 / MWh. Tämän jälkeen hyvin sateinen syksy sekä lauha alku talvi alkoivat vaikuttaa. Vesialtaiden täyttöasteet lähestyivät keskiarvojaan, ja sähkön hinta putosi samaa tahtia. Vuoden 2006 lopulla oltiin jo lähes keskiarvossa, ja lauhan talven ansiosta sähkön hinta oli pudonnut 30 / MWh.

15 13 Spot-hinta systeemi / MWh Kuvaaja 4.2. Nord Poolin sähkön spot-hinnan kehitys vuosina (Nord Pool. 2007b) Kuvaaja 4.3. Pohjoismaisten vesivarastojen kehitys Norjan ja Ruotsin osalta vuosina Vesivarastoissa olevaa energia-arvoa on verrattu kyseisen vuoden ajan keskimääräiseen energia arvoon laskemalla näiden erotus. Kun käyrä on nollan yläpuolella, on vesivarastoissa enemmän energiaa kuin kyseiseen aikaan keskiarvoisesti ja päinvastoin. (Nord Pool. 2007b)

16 Johdannaisten hintojen kehitys Johdannaisten forward-vuosituotteiden hintojen kehitys näkyy kuvaajasta 4.4. Verrattuna sähkön systeemihintaan on forwardien hinta käyttäytynyt melko samansuuntaisesti. Vesivarastojen tasainen täyttöaste vuoden 2005 aikana piti myös forward hinnat melko vakaina, lukuun ottamatta alkuvuodesta tapahtunutta pientä nousua. Vesivarastojen heikosta täyttöasteesta johtunut sähkön systeemihinnan nousu vuoden 2006 lopulla näkyy myös forwardin hinnan nousuna. 70,00 Forward 06 & Forward 07 60,00 50,00 / MWh 40,00 30,00 ENOYR-06 ENOYR-07 20,00 10,00 0, Kuvaaja 4.4. Forward hintojen kehitys tarkasteluajanjakson aikana. (Nord Pool. 2007b)

17 15 5. PÄÄTELMIÄ MARKKINAHINTOJEN KEHITYKSESTÄ 5.1. Tutkimusmenetelmät Tässä kappaleessa tutkitaan johdannaismarkkinoiden hinnan kehitystä tarkemmin sekä pohditaan, kuinka hyvin vuosituotteiden forward hinnat ovat osuneet toteutuneisiin systeemi hintoihin verrattuna. Ensiksi vertaillaan vuoden 2005 ajalta päästöoikeuden hintaa vuodelle 2006 (EUADEC-06) sekä seuraavan vuoden forward hintaa (ENOYR- 06). Vertailuihin liitetään vuoden 2005 vesitilanne pohjoismaissa ja yritetään selvittää eri kurssien kehitystä. Seuraavaksi poimitaan toteutunut sähkön spot-hinnan keskiarvon vuodelta 2006 ja pohditaan kuinka hyvin se on osunut yksiin kyseisen vuoden forwardin kanssa. Vuoden 2006 osalta toistetaan sama tutkimus päästöoikeuden hinnan sekä seuraavan vuoden forward hinnan yhteyksistä vesitilanteeseen. (Väliaho Antti, 2007) Edellä mainitun lisäksi lasketaan päästöoikeuden ja forward hintojen väliset korrelaatiokertoimet taulukkolaskentaohjelmaa apuna käyttäen. Tällä pystytään määrittämään, kuinka paljoa yhteisvaihtelua hintojen välillä on, eli kuinka paljon toinen vaikuttaa toiseen. Korrelaatiokertoimen ollessa lähellä 1 tai -1 on hintojen välillä nähtävissä lineaarista riippuvuutta. Jos taas ollaan lähellä nollaa, riippuvuutta ei havaita. Korrelaation laskeminen taulukkolaskentaohjelmassa tapahtuu kaavan 5.1. mukaan. r = 1 n n i= 1 ( x µ )( y i x x nσ σ n on lukuparien x i, y i µ ) y (5.1) yi lukumäärä, σ x, µ y ovat muuttujien x ja y keskiarvot. σ y ovat muuttujien x ja y keskihajonnat ja µ x, 5.2. Tutkimustulokset Päästöoikeuden hinnan suoria vaikutuksia sähkön systeemihintaan oli vaikea tulkita kuvaajista, lukuun ottamatta vapun 2006 aikana tapahtunutta nopeaa hinnan laskua. Sen sijaan verrattaessa vuoden 2005 ajalta päästöoikeuden hintaa seuraavan vuoden sähkön vuosituotteen 2006 forwardin hintaan, nähdään selvä yhteys. Hintojen vertailu löytyy kuvaajasta 5.1.

18 16 Päästöoikeuden hinnan heilahtelut ovat vaikuttaneet hyvin voimakkaasti seuraavan vuoden forwardin hintaan. Kuten aikaisemmin tuli todettua, pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön systeemihinta muodostuu usein hiililauhteen muuttuvien kustannusten suuruisiksi. Hiililauhteen muuttuviin kustannuksiin taas viimeisenä vaikuttaa päästöoikeuden hinta. Päästöoikeuden hinnan muutokset vaikuttavat näin sähkön lopulliseen hintaan, ja koska vuosi forward on paras ennuste tulevan vuoden sähkön systeemihinnan keskiarvosta, päätyy forward vuosituote seuraamaan päästöoikeuden hintaa. Tämä voimakas hintojen riippuvuus toisistaan näkyy myös korrelaatiokertoimessa. ENOYR-06 ja EUAEC-06 välinen korrelaatiokerroin on 0,95. Päästöoikeus 06 ja Forward 06 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 ENOYR-06 EUADEC-06 15,00 10,00 5,00 0, Kuvaaja 5.1. ENOYR-06 ja EUADEC-06 hintojen kuvaajat vuoden 2005 ajalta. (Nord Pool. 2007b) Lisää päätelmiä voidaan tehdä vesitilanteen avulla. Kuten aikaisemmin on tullut ilmi, pohjoismainen sähkön hinta on hyvin riippuvainen vesitilanteesta. Ydinvoima käy käytännössä koko ajan täydellä teholla, joten vesitilanteesta riippuu paljon se, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia voimaloita käytetään. Koska sään ennustaminen ei vielä onnistu muutamaa viikkoa pidemmälle, on tulevia sateita hyvin vaikea arvioida ja sähkön tulevaa hintaa joudutaan pohtimaan kyseisen hetken vesitilanteeseen verraten. Vesitilanteen tulevaisuutta ei siis tiedetä, muuta päästöoikeuden hinta tiedetään. Tätä kautta on melko luonnollista ajatella päästöoikeuden hinnan hyvin voimakas vaikutus forwardin hintaan. Viimeisen huomion voi tehdä koko vuoden pysytelleen tasaisen vesitilanteen avulla. Kun katsotaan forwardin ja päästöoikeuden hintojen väliä, huomataan sen pysyvän melko vakiona ja tämän uskoisin johtuvan juuri tasaisesta vesitilanteesta.

19 17 Vuoden 2006 osalta vesitilanne oli hiukan toinen. Kuvaajasta 5.2 voidaan havaita, että forward 07 noudattelee jälleen melko hyvin päästöoikeuden hinnan vaihteluita. Päästöoikeuksien romahduksen jälkeen voi kuitenkin huomata, että forwardin hinta nousee, vaikka päästöoikeus pysyy alhaalla. Aiemmin esitetystä kuvaajasta 4.3 nähtiin, kuinka vesitilanne pohjoismaissa oli kesällä sekä alku syksystä melko huono. Tämä tilanne näkyy nyt selvästi forwardin ja päästöoikeuden hinnan eron kasvuna. Kun loppu vuotta kohti tilanne vesivarastoissa parani, kääntyi forward hintakin jälleen laskuun. Korrelaatiokertoimeksi ENOYR-07 ja EUADEC-07 välille saadaan koko vuoden 2006 osalta -0,068, eli tässä valossa hinnat eivät näytä seuraavan toisiaan kovinkaan paljon. Toisaalta vuonna 2007 tapahtui nopea pudotus päästöoikeuden hinnassa ja tämä aiheuttaa vääristymää myös korrelaatiokertoimeen. Kun tarkastellaan vuotta kahdessa osassa, ensin ennen pudotusta ja seuraavaksi pudotuksen jälkeen, saadaan vertailukelpoisempia lukuja. Alku vuoden osalta korrelaatiokertoimeksi saadaan 0,81 ja loppu vuoden osalta 0,54. Tämänkin perusteella voidaan todeta, että alku vuodesta hinnat seurasivat toisiaan melko tarkasti, mutta loppu vuodesta vähemmän tarkasti, eli vesivarastot ohjailivat forward 07 hintaa syksyn ja alku talven aikana. Forward 07 ja Päästöoikeus 07 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 ENOYR-07 EUADEC-07 20,00 10,00 0, Kuvaaja 5.2. ENOYR-07 ja EUADEC-07 hintojen noteeraukset vuoden 2006 ajalta. (Nord Pool. 2007b) Seuraavaksi perehdytään siihen, kuinka lähelle forward hinnat vastasivat toteutuneita systeemihintojen vuoden keskiarvoja. Vuoden 2005 osalta systeemihinnan keskiarvo oli 29,33 / MWh. Forward 05 noteerattiin vuoden 2004 lopussa noin 26 / MWh hintaan. Koska vesitilanne oli koko vuoden 2005 lähellä keskiarvoja, ei eroa voida ainakaan sillä selittää. Yhtenä mahdollisena tekijänä on päästöoikeuden hinta, jonka arvioitiin

20 18 asettuvan 5-7 euron tietämiin. Hinta nousi kuitenkin tätä korkeammaksi ja saattoi aiheuttaa sähkön systeemihinnan keskiarvon nousun odotettua korkeammaksi. Kolmen euron eroa ei kuitenkaan voida pitää kovin suurena, joten systeemihinnan keskiarvon voidaan katsoa olleen lähellä ennakoitua. (Nord Pool Spot AS. 2007) Sen sijaan vuoden 2006 osalta vuoden systeemihinnan keskiarvo oli 48,59 / MWh. Vuoden 2005 lopulla forward 06 hinta oli 37 / MWh tasolla. Markkinoiden ennusteet menivät siis melko pahasti pieleen. Tähän suurin syy löytyy jälleen vesitilanteesta. Loppuvuodesta 2006 tapahtunut vesitilanteesta johtunut sähkön systeemihinnan nousu oli niin suuri ja mahdoton ennustaa, että sen johdosta forward 06 oli hyvin halpa toteutuneeseen systeemihinnan keskiarvoon verrattuna. (Nord Pool Spot AS. 2007)

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna?

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Ari Lahti Rakentaminen & Sisustaminen messut 31.1.2014 Turku Energia Pohjoismaisten tukkumarkkinoiden vuositermiinisopimusten

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva Kaupan vapautuminen kohti johdannaismarkkinaa Hyödykemarkkinat ovat eri kehitysvaiheessa.

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Toimintavuosi

Toimintavuosi Toimintavuosi 2008 5.2.2009 Hyvä vuosi Hyvä tulos haastava liiketoimintaympäristö suuret vaihtelut polttoaineiden ja sähkön tukkuhinnassa vuoden aikana Merkittävä asema kasvaville Venäjän sähkömarkkinoille

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset Iivo Vehviläinen 24.1.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta miljardivaikutukset

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot