JUHA-PEKKA PAUNU SÄHKÖN MARKKINAHINNAN KEHITYS PÄÄSTÖKAUPAN AIKANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUHA-PEKKA PAUNU SÄHKÖN MARKKINAHINNAN KEHITYS PÄÄSTÖKAUPAN AIKANA"

Transkriptio

1 JUHA-PEKKA PAUNU SÄHKÖN MARKKINAHINNAN KEHITYS PÄÄSTÖKAUPAN AIKANA Projektityö Tarkastaja: Sami Repo

2 II SISÄLLYS 1. Johdanto Pohjoismaiset sähkömarkkinat Pohjoismaiden tuotanto-osuudet Sähkön Spot-hinnan muodostuminen Sähköpörssin johdannaiset Päästökauppa Päästökaupan läpileikkaus Päästöoikeuksien hintaan vaikuttavat tekijät Päästökaupan vaikutus tuotantokustannuksiin Markkinahintojen kehitys Päästöoikeuden hinnankehitys Sähkön markkinahinnan kehitys Johdannaisten hintojen kehitys Päätelmiä markkinahintojen kehityksestä Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Yhteenveto...19 Lähteet...21

3 1 1. JOHDANTO Suomen sähkömarkkinat avautuivat myynnin ja tuotannon osalta vuonna Aluksi avautuminen toteutui vain suurille sähköasiakkaille, mutta vuodesta 1997 kilpailun piirissä ovat olleet kaikki sähkönkuluttajat. Avautumisen myötä uudeksi sähkönhankintatavaksi, kahdenkeskisten kauppojen rinnalle, tuli sähköpörssi Nord Pool. Sähkönsiirto on edelleen säädeltyä monopolitoimintaa. (Energiamarkkinavirasto. 2007a) Vuonna 2003 EU asetti päästökauppadirektiivin, jonka tarkoituksena on hillitä ilmastonmuutosta rajoittamalla hiilidioksidipäästöjä. Suomessa päästökauppalaki asetettiin vuonna 2004 ja päästöoikeuksilla alettiin tehdä kauppaa vuoden 2005 alusta. (Valtion ympäristöhallinto. 2007a) Tämän erikoistyön tarkoituksena on tutkia sähkön markkinahinnan kehitystä päästökaupan ajalta. Tutkittava ajanjakso on Tutkimuksessa selvitään miten sähkön spot-hinta on käyttäytynyt tutkittavan ajanjakson aikana, sekä pohditaan onko päästökauppa vaikuttanut siihen. Tutkimuksessa keskitytään myös sähköpörssin johdannaismarkkinoiden analysointiin. Ensimmäinen kappale on johdanto tutkittavaan aihepiiriin. Toisessa kappaleessa tutustutaan yhteispohjoismaisiin sähkömarkkinoihin sekä sähköpörssi Nord Poolin toimintaan. Seuraavassa kappaleessa selvitetään mitä päästökaupalla oikein tarkoitetaan sekä pohditaan sen vaikutuksia pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Neljännessä kappaleessa käydään läpi päästöoikeuden, sähkön sekä johdannaisten markkinahintojen kehitys vuosina Viidennessä kappaleessa tutkitaan miten päästöoikeuksien hinta on vaikuttanut sähkömarkkinoihin, sekä pyritään tekemään havaintoja sähkömarkkinoiden kehittymisestä. Viimeinen kappale on yhteenveto työstä.

4 2 2. POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT Pohjoismaiset sähkömarkkinat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden sekä fyysisesti että taloudellisesta. Fyysisessä mielessä eri maiden verkot ovat linkitetty yhteen. Taloudellisten markkinoiden keskus on sähköpörssi, Nord Pool, jossa voi ostaa ja myydä sähköä sekä käydä kauppaa eri sähkön johdannaisilla. Tässä kappaleessa selvitetään pohjoismaisten markkinoiden rakennetta sekä Nord Poolin toimintaa Pohjoismaiden tuotanto-osuudet Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla suurin sähkön tuotantomuoto on vesivoima, jonka tuotantokapasiteetti on yli puolet koko Pohjoismaiden tuotantokapasiteetista. Vesivoiman tuotanto on keskittynyt pääosin Norjaan sekä Ruotsiin. Toiseksi eniten sähköä tuotetaan fossiilisten polttoaineiden avulla ja kolmantena suurena tuotantomuotona on ydinvoima. Tarkemmat arvot selviävät taulukosta 2.1. Taulukossa 2.2 on eritelty vielä lämpövoiman tuotanto eri tuotantomuodoittain. Pohjoismaissa lämpövoiman tuotanto tapahtuu Fossiilisilla polttoaineilla, biopolttoaineilla ja jätteitä polttamalla. Taulukko 2.1. Sähkön tuotantokapasiteetti Pohjoismaissa , arvot ovat megawatteina. Tuulivoiman kokonaisteho on melko suuri, mutta tuotetut energiamäärät jäävät pienemmiksi. (Nordel. 2006) Norja Ruotsi Suomi Tanska Nordel vesivoima ydinvoima fossiiliset polttoaineet biopolttoaineet tuulivoima muut yhteensä Taulukko 2.2. Lämpövoiman tuotantokapasiteetti Pohjoismaissa megawatteina. Sisältää laitokset, jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita, biopolttoaineita sekä jätepolttolaitokset. (Nordel. 2006) Norja Ruotsi Suomi Tanska Nordel lauhde teollisuuden CHP kaukolämpö CHP kaasuturbiinit yhteensä

5 3 Oman tuotannon lisäksi Pohjoismaihin tuodaan sähköä ympäröivistä maista. Sähkötehoa voidaan tuoda yhteensä hieman yli 4000 megawattia. Tehon siirtoa tapahtuu myös toiseen suuntaan ja Nordel-verkosta ulospäin voidaan viedä yhteensä reilu 3000 megawattia. (Nordel. 2006) Eri tuotantomuotojen omistus on keskittynyt pohjoismaissa pääosin muutamille suurille tuottajille. Vuonna 2001 tuotetusta sähköstä Vattenfall tuotti 19 %, Fortum 16 %, Statkraft (nykyisin E.ON) 12 % ja Sydkraft 8 %. Yhteensä nämä neljä suurinta tuottivat 55 % pohjoismaissa tuotetusta sähköstä. Tutkimusten mukaan tuotannon keskittyminen näin voimakkaasti ei ole hyväksi kilpailulle, mutta näyttö suurista hinnan ohjailuista puuttuu. (Nordic competition authorities. 2003) Sähkönsiirtoa eri Pohjoismaiden välillä rajoittaa maiden välisien siirtoyhteyksien kapasiteetit, jotka selviävät taulukosta 2.3. Taulukossa on lisäksi nähtävillä muiden maiden sähkönsiirtoyhteydet Pohjoismaihin. Taulukko 2.3. Sähkön siirtoyhteydet Pohjoismaiden sisällä sekä ulkopuolelle, arvot ovat megawatteina. (Nordel. 2006) Pohjoismaiden sisäiset Pohjoismaiden ulkopuolelle Maa Siirtokapasiteetti Maa Siirtokapasiteetti Norja - Ruotsi Suomi - Norja Suomi - Ruotsi Tanska - Norja Tanska - Ruotsi Ruotsista 3340 Norjasta 100 Ruotsista 2230 Norjasta 1000 Ruotsista 2080 Ruotsiin 3620 Norja - Venäjä Norjaan 100 Ruotsi - Puola Ruotsiin 1830 Ruotsi - Saksa Norjaan 1000 Suomi - Venäjä Ruotsiin 2080 Tanska - Saksa Nordellista 50 Nordellista 600 Nordellista 600 Nordellista - Nordellista 1950 Nordelliin 50 Nordelliin 600 Nordelliin 600 Nordelliin 1560 Nordelliin 1550 Pohjoismaiden ulkopuolisten yhteyksien määrä lisääntyi marras-joulukuussa 2006, kun Suomen ja Viron välille avattiin 350 MW merikaapeliyhteys Estlink. Tämä yhteys ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa tarkasteluajanjakson hintoihin merkittävästi ja on sen takia jätetty tarkastelujen ulkopuolelle. (Talentum. 2006a) 2.2. Sähkön Spot-hinnan muodostuminen Perustan sähkön hinnalle pohjoismaissa luo Nord Poolin spot-kauppa, jossa seuraavan päivän sähkötoimituksista käydään suljettu huutokauppa. Markkinoiden eri osapuolet tekevät tarjouksen seuraavan päivän jokaisen tunnin ostettavan ja myytävän sähkön määrästä. Tarjousten perusteella muodostetaan kysyntä- ja tarjontakäyrät. Käyrien leikkauspisteestä muodostuu sähkön spot-, eli systeemihinta kyseiselle tunnille. Jos fyysisen sähköntoimituksen esteeksi muodostuu maiden väliset siirtokapasiteettirajat, lasketaan eri maille omat aluehinnat. Nord Poolissa eri aluehintoja noteerataan yhteensä

6 4 kahdeksan. Suomi ja Ruotsi muodostavat molemmat omat alueensa. Norja sisältää kolme eri aluetta: pohjoisen-, keski-, ja eteläalueen. Tanskasta alueita löytyy kaksi, itäinen ja läntinen alue. Pohjoismaiden lisäksi Pohjois-Saksasta löytyy vielä yksi Nordel-verkkoon yhteydessä oleva alue, Kontek. (Nord Pool. 2007a) Edellä mainittujen maiden välisten siirtokapasiteettirajojen lisäksi sähkön siirtoa Nordelin alueella rajoittaa maiden sisäiset pullonkaulat. Näihin kuuluu Ruotsissa sijaitsevat neljä leikkausta: Pohjois-Ruotsissa, Suomen ja Ruotsin välisen merikaapelin Fennoskanin pohjoispuolella, Gotlannin korkeudella sekä Ruotsin länsirannikolla. Suomesta löytyy yksi leikkaus, joka jakaa Suomen kahtia pohjois-etelä suunnassa. Ruotsissa sijaitsevat pullonkaulat voivat vaikuttaa etenkin Suomen aluehinnan muodostumiseen. (Kara. M. 2005a) Vuoden 2005 aikana Suomen aluehinta oli yhtä suuri kuin systeemihinta 55 prosenttia ajasta. Muutama aikaisempana vuotena Suomen aluehinta oli ollut vain reilut kolmekymmentä prosenttia sama systeemihinnan kanssa. Jo näistä luvuista on helppo päätellä aluehintojen muodostumisen olevan hyvin yleistä. Keskiarvoltaan Suomen aluehinta oli vuoden 2005 aikana euron verran systeemihintaa suurempi. Jos Suomea verrataan Ruotsiin, olivat nämä maat samassa hinta-alueessa jopa 90 prosenttia vuodesta Suomen ja Ruotsin välillä hintaero on siis harvinaisempi. (Kara. M. 2005a) Sähköä tuotettaessa kustannukset voidaan jakaa sekä kiinteisiin että muuttuviin kustannuksiin. Kiinteät kustannukset liittyvät usein eri voimaloiden pääomakustannuksiin, kun taas muuttuvat kustannukset ovat sidoksissa voimalan käyttämään polttoaineeseen sekä laitoksen hyötysuhteeseen. Vesivoiman tuottajat määrittävät myymänsä energian hinnan veden varastoarvon perusteella. Tämä niin sanottu vesiarvo määritellään varastossa olevasta vesimäärästä, tulevasta odotetusta valumasta vesialtaaseen sekä sähkön hinnan ennusteista. Vesivoiman tuottaja vertaa vesiarvoa sen hetkiseen sähkön markkinahintaan ja tekee sen pohjalta päätöksen kannattaako hänen ajaa voimalaansa vai säästää varastossa olevaa vettä tulevaisuuteen. Usein tuo vertailuhinta riippuu lämpövoiman muuttuvista kustannuksista, koska vesivoima korvataan yleensä juuri lämpövoimalla. (Kara. M. 2005b) Yleisesti ottaen eri voimalaitosten omistajien kannattaa myydä sähköä silloin, kun hinta markkinoilla on suurempi kuin voimalan muuttuvat kustannukset, koska silloin he voivat saada toiminnastaan katetta. Kuvassa 2.1 on selvitetty kuinka sähkön systeemihinta nousee eri tuotantomuotojen tullessa mukaan pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Vaaka-akselilla on eri tuotantotavat jaoteltuina niistä aiheutuvien muuttuvien kustannusten mukaan. Kohtaan missä punainen kysyntä-käyrä leikkaa jonkun tuotantomuodon, muodostuu sähkön systeemihinta kyseiselle tunnille. Sähkön tarpeen lisääntyessä kysyntä-käyrän paikka nousee ja sen leikkauspiste tuotannon kanssa siirtyy muuttuvilta kustannuksiltaan kalliimman tuotantotavan kohdella

7 5 aiheuttaen sähkön hinnan nousun. Jos kysyntä taas laskee, putoaa käyrän paikka ja sähkön hinta laskee. Pohjoismaissa systeemihinta muodostuu usein hiililauhdevoiman muuttuvien kustannusten tasolle. (Kara. M. 2005b) Kuva 2.1 Periaatekuva sähkön hinnan muodostumisesta viimeisenä tulleen tuotantomuodon mukaan. (Kara. M. 2005b) 2.3. Sähköpörssin johdannaiset Nord Poolissa on mahdollista käydä finanssikauppaa sähkön johdannaisilla, sähkö sertifikaateilla sekä päästöoikeuksilla. Johdannaiskauppaa voidaan käydä termiineillä, optioilla sekä CfD:llä (Contracts for difference) eli ns. hinnanerosopimuksilla, joilla voidaan suojautua sähkön aluehintojen vaihtelua vastaan. Termiinikauppa on jaettu futuureiksi ja forwardeiksi joiden toimintaan perehdytään seuraavaksi. (Nord Pool. 2006) Futuurit ja forwardit antavat mahdollisuuden suojautua sähkön systeemihinnan vaihteluita vastaan. Niitä ostamalla tai myymällä sitoudutaan maksamaan tietyn ajankohdan sähköstä sopimuksessa määrätty hinta, joka sovitaan aina kaupantekohetkellä. Sähkön spot-hintaa käytetään määrittämään futuurin ja forwardin toimitushetkelle referenssihinta, johon kauppahintaa verrataan. Maksu suoritus tapahtuu kuvan 2.2 mukaan. Esimerkkinä tietyn ajan futuuria on ostettu hintanoteerauksen ollessa 20 /MWh. Kun ajanjaksolla spot-hinta ylittää kyseisen hinnan, futuurin myyjä joutuu maksamaan erotuksen suuruisen summan ostajalle. Kun taas futuurin hinta on suurempi kuin spot-hinta, joutuu ostaja maksamaan myyjälle erotuksen verran. (Nord Pool. 2006)

8 6 Kuva 2.2. Periaatekuva kuinka maksaja futuuri ja forward kaupoissa määräytyy. (Nord Pool. 2006) Futuurit ja forwardit eroavat toisistaan toimitusajan pituudessa. Futuureilla voi käydä kauppaa päiväsopimuksina joiden tunnus Nord Poolissa on ENODxxxx-xx, sekä viikkosopimuksina joiden tunnus on ENOWxx-xx. Forwardien toimitusajat ovat futuureita pidemmät. Niillä kaupankäynti tapahtuu kuukausituotteina tunnuksella ENOMmmm-yy, kvartaalituotteina tunnuksella ENOQx-yy ja vuosituotteina tunnuksella ENOYR-yy. Lisäksi keskeinen ero futuurin ja forwardin välillä on vakuuksien asettaminen. Futuuri-positiolle päivittäin laskettu vakuusvaade hoidetaan käteistilityksin mark-to-market periaatteella, kun puolestaan forward-positiolle riittää kaupankäyntiperiodilla asetetut vakuudet kuten pankkitakaus. Toimituksen aikana molemmilla tuoteryhmillä selvityksessä käytetään käteistilityksiä. (Nord Pool )

9 7 3. PÄÄSTÖKAUPPA Vuonna 1997 hyväksyttiin ns. Kioton pöytäkirja, jonka tarkoituksena oli täsmentää aikaisemmin tehtyä ilmastosopimusta. Pöytäkirjan tarkoituksena oli määrittää teollisuusmaille sitovat kasvihuonekaasujen vähennysvelvoitteet vuosiksi EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan pöytäkirjan tavoitteita ja päästöjen rajoitus EU:n alueella on aloitettu jo vuonna Päästöjen rajoituksen seurauksena on syntynyt päästökauppa, jonka tarkoituksena on päästöjen vähennys kustannustehokkaasti. EU:n päästökauppa koskee tällä hetkellä vain hiilidioksidipäästöjä. Tässä kappaleessa keskitytään tutkimaan päästökaupan vaikutuksia sähkön markkinahintaan. (Energiamarkkinavirasto. 2007b) 3.1. Päästökaupan läpileikkaus Vuoden 2005 alusta kaikki yli 20 MW:n polttolaitokset sekä niiden kanssa samaan kaukolämpöverkkoon liitettyjen polttolaitosten ja muutamien teollisten laitosten, on täytynyt hankkia päästölupa. Suomessa luvat jakaa energiamarkkinavirasto. Päästöoikeuksien määristä päättää Euroopan komissio maiden tekemien ehdotusten perusteella. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta päästöoikeudet päästökaupan ensimmäiselle kaudelle on annettu ilmaiseksi. Mahdollisuus päästöoikeuksien liikuteltavuuteen laitoksilta ja mailta toisille mahdollistaa päästökaupan. Kun päästöoikeuksia myönnetään eri laitoksille rajoitettu määrä, saattaa oikeuksista muodostua pulaa ja sitä kautta kysyntää. Koska oikeuksia on mahdollista myydä, muodostuu päästöoikeudelle hinta, joka vastaa sen hetkistä päästöoikeuksien tarvetta Euroopassa. (Energiamarkkinavirasto. 2007b) Päästökauppa ei ole ainoa mekanismi, jolla Kioton pöytäkirjan ratifioinut osapuoli voi kasvattaa päästömääräänsä. Muita mekanismeja on kaksi: yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi. Yhteistoteutuksessa teollisuusmaa rahoittaa toiseen teollisuusmaahan kohdistuvaa päästöjen rajoitusinvestointia ja saa tämän seurauksena vapautuneet päästövähennykset käyttöönsä. Puhtaan kehityksen mekanismi on yhteistoteutuksen kanssa samanlainen, mutta päästöjen rajoitusinvestointi kohdistuu tässä tapauksessa kehitysmaahan. (Valtion ympäristöhallinto. 2007b) Päästökaupan ansiosta sähkön tuotantolaitoksille, jotka ei tarvitse päästöoikeuksia, syntyy mahdollisuus kasvattaa voittojaan. Kun päästöoikeuden hinta lisätään fossiilisia polttoaineita käyttävän laitoksen muuttuviin kustannuksiin, nousee laitoksen tuottaman sähkön hinta. Samalla nousee myös sähkön markkinahinta. Fossiilisia polttoaineita

10 8 käyttämättömillä laitoksilla muuttuvat kustannukset pysyvät ennallaan, koska päästöoikeuksia ei tarvitse hankkia, ja markkinasähkön hinnan nousu mahdollistaa lisävoiton saamisen ilman suurempaa omaa toimintaa. Kyseisiä voittoja kutsutaan Windfall-voitoiksi. (Kara M. 2005b) Nord Pool aloitti päästökaupan helmikuussa Päästökauppaa voi Nord Poolin kautta tehdä sekä spot- että forward-kauppana. Tällä hetkellä päästöoikeuksia voi ostaa vuoteen 2012 asti, eli koko Kioton sopimuksen vaikutusajalle. Päästökauppaa käydään tuhannen tonnin suuruisissa hiilidioksidimäärissä. (Nord Pool ) 3.2. Päästöoikeuksien hintaan vaikuttavat tekijät Päästöoikeuden hinta määräytyy kansainvälisten markkinoiden mukaan. Vuosien aikana päästökauppaa käydään vain EU:n sisällä, mutta Kioton seuraavalle kaudelle saattaa muitakin alueita liittyy sen piiriin. Suurimpia poliittisia paineita päästökauppaan osallistumiseen on kasattu Kiinan ja Yhdysvaltojen harteille. (Kara M. 2005a) Päästöoikeuden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Suurimpana vaikuttajana hintaan on EU:n poliittinen päätöksenteko, etenkin kansalliset päästöoikeuksien jakosuunnitelmat sekä niiden muutokset. Muita päästöoikeuden hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat: teollisuuden CO 2 päästöt, talouden kasvu, kaasun ja hiilen hintasuhde, öljyn hinta, ulkolämpötila, sateisuus ja tuulisuus sekä markkinaspekulaatio. Tulevaisuudessa merkittäviksi päästöoikeuden hintaan vaikuttaviksi tekijöiksi muodostuvat hiili-kaasusubstituutio sekä puhtaan kehityksen mekanismista teollisuusmaille vapautuvat päästömäärät. Hiili-kaasusubstituutiolla tarkoitetaan hiilen kulutuksen korvaamista maakaasulla. Tämä on mahdollista joissakin hiiltä käyttävissä voimalaitoksissa ja tulee kannattavaksi päästöoikeuden hinnan noustessa tarpeeksi korkeaksi. Pohjoismaisilla markkinoilla merkittävin tekijä päästökaupassa on sateisuus ja sitä kautta vesivarastot. Päästöoikeuden hinta määritetään kuitenkin koko Euroopan tasolla, ja Pohjoismaiden vaikutus näin suurella markkina-alueella on vähäinen, muttei kuitenkaan olematon. (Kara. M. 2005a) 3.3. Päästökaupan vaikutus tuotantokustannuksiin Vaikka suurin osa päästöoikeuksista on jaettu ilmaiseksi, päästökaupan voidaan katsoa vaikuttavan eri voimalaitoksien tuotantokustannuksiin nostamalla polttoaineen hintaa. Tämä johtuu siitä, että käytettäessä tiettyä polttoainetta, aiheutuu hiilidioksidipäästöjä ja kuluu päästöoikeuksia. Jos päästöoikeudet myytäisiin markkinoilla, saataisiin voittoa. Näin pääteltynä menetetty voitto voidaan lisätä polttoaineen kustannuksiin. Eri polttoaineet aiheuttavat eri määrän päästöjä, ja taulukossa 3.1 on selvitetty kuinka

11 9 paljon enemmän maksaa yhden MWh:n tuottaminen eri polttoaineilla eri päästöoikeuden hinnoilla. (Kara 2005b) Taulukko 3.1. Päästöoikeuden aiheuttama lisäkustannus eri polttoaineille tuotettaessa yksi MWh sähköä. (Kara 2005a) Päästöoikeuden hinnan vaikutus polttoaineen hintaan Päästöoikeuden hinta 5 / t 10 / t 15 / t 20 / t Polttoaine Kivihiili 1,7 3,3 5 6,7 Maakaasu Raskas öljy 1,4 2,8 4,1 5,5 Kevyt öljy 1,3 2,6 4 5,3 Turve 1,9 3,8 5,7 7,6 Puu Kuten taulukosta 3.1 voi havaita, päästöoikeus arvottaa uudelleen eri polttoaineita. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että yhden MWh:n tuottaminen vaatii eri määrän eri polttoaineita sekä siitä, että eri polttoaineilla on erilaiset hiilidioksidipäästöt. Päästöoikeus saattaa myös muuttaa eri voimalaitosten ajojärjestystä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Taulukossa 3.2 on esillä tyypilliset muuttuvat kustannukset eri voimalaitostyypeille. Kuvaajasta 3.1 löytyy samat arvot hiukan eritavalla havainnollistettuna. Kustannukset ovat suuntaa antavia ja niihin suurta epävarmuutta luo mm. vaihtelevat polttoaineiden hinnat. Taulukosta on nähtävissä turpeen kustannusten kova nousu, jos päästöoikeuksien hinnat ovat korkealla. Toisaalta tarkemmassa tarkastelussa olisi turpeen kohdalla huomioitava sille Suomessa maksettavat tuet. (Kara 2005b) Taulukko 3.2. Päästöoikeuden aiheuttama lisäkustannus muuttuviin kustannuksiin eri voimalaitostyypeillä tuotettaessa yksi MWh sähköä. (Kara 2005b) Tyypillinen Päästöoikeuden hinta muuttuva kustannus 5 / t 10 / t 15 / t 20 / t Laitostyyppi /MWh Päästöoikeuden lisäys muuttuviin kustannuksiin Lahdutussähkö Kivihiililauhde 20,0 24,8 29,5 34,3 39,1 Maakaasulauhde 28,0 30,0 32,0 34,0 36,0 Öljylauhde 44,7 48,4 52,0 55,6 59,3 Kaasuturbiinisähkö 125,0 131,6 138,2 144,8 151,4 Turvelauhde 17,1 22,5 27,9 33,3 38,7 Puulahde 28,6 28,6 28,6 28,6 28,6 CHP-sähkö Kivihiilivastapaine 8,4 10,4 12,5 14,5 16,5 Maakaasukombi 16,3 17,4 18,6 19,8 21,0 Öljyvastapaine 20,2 21,9 23,5 25,2 26,8 Turvevastapaine 7,5 9,9 12,2 14,6 16,9 Puuvastapaine 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5

12 10 60,0 50,0 Päästöoike uden hinta 20 / t / MWh 40,0 30,0 20,0 Päästöoike uden hinta 15 / t Päästöoike uden hinta 10 / t 10,0 0,0 Kivihiililauhde Maakaasulauhde Öljylauhde Kaasuturbiinisähkö Turvelauhde Puulahde CHP-sähkö Kivihiilivastapaine Maakaasukombi Öljyvastapaine Turvevastapaine Puuvastapaine Päästöoike uden hinta 5 / t Tyypillinen muuttuva kustannus /MWh Kuvaaja 3.1. Päästöoikeuden aiheuttama lisäkustannus muuttuviin kustannuksiin eri voimalaitostyypeillä tuotettaessa yksi MWh sähköä. Kaasuturbiinin kustannukset on luettavissa taulukosta 3.2. (Kara 2005b)

13 11 4. MARKKINAHINTOJEN KEHITYS Tässä kappaleessa tutkitaan päästöoikeuden sekä sähkön markkinahintojen kehitystä tutkimusajanjakson aikana. Tutkimuksessa pyritään löytämään erilaisille hinnan muutoksille järkeviä syitä Päästöoikeuden hinnankehitys Tarkasteluajanjakson aikana päästöoikeuden hinta on vaihdellut 5 ja 32 välillä. Tarkempi hinnan heilahtelu näkyy kuvaajasta 4.1. Päästöoikeus EUADEC Kuvaaja 4.1. Päästöoikeuden hinnan vaihtelu Nord Poolissa (Nord Pool. 2007b) Kuten kuvaajasta 4.1 nähdään, päästöoikeuden hinta lähti 2005 helmikuun alusta heti jyrkkään nousuun. Tähän suurimpina syinä olivat EU:n määräämät leikkaukset Tshekin, Puolan, Italian ja Ison-Britannian alkuperäisiin päästömääriin, sekä nousseet öljyn ja maakaasun hinnat. Yhdeksi syyksi on myös arvioitu Euroopan kylmää kevättä. Heinäkuussa 2005 saavutetun huipun jälkeen päästöoikeuksien hinta laski hiukan laskeneen maakaasun hinnan mukana. Tämän jälkeen pysyttiin pitkään 20 25

14 12 välisellä alueella. Uusi nousu päästöoikeuden hinnassa tapahtui talvella Syynä olivat jälleen nousseet polttoaineiden hinnat sekä viileä sää. (Kara M. 2005b) tapahtui päästöoikeuksien hinnassa huima romahdus, joka sai hätäisimmät jopa epäilemään koko kauppajärjestelmän toimivuutta. Romahduksen syy oli yksinkertainen. Euroopan maille selvisi, että heidän päästönsä edelliseltä vuodelta jäivät odotettua pienemmiksi. Esimerkiksi Suomelta jäi vuodelta 2005 käyttämättä 11,7 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia. Yhteensä EU:n alueella oli 140 miljoonaa tonnia ylimääräisiä päästöoikeuksia. Koska oikeuksia ei pystytä siirtämään Kioton kaudelle vuosiksi , on luonnollista että syntynyt ylitarjonta laski päästöoikeuksien hintaa merkittävästi. Vuoden 2006 lopulla laskeva trendi on jatkunut mm. lauhan talven johdosta. (Talentum 2006b, Energiamarkkinavirasto 2006) 4.2. Sähkön markkinahinnan kehitys Vuosien aikana sähkön spot-hinta Nord Poolissa käyttäytyi kuvaajan 4.2. mukaisesti. Vuoden 2005 aikana hinnan heilahtelut olivat melko vähäisiä vuoteen 2006 verrattuna. Kuvaajassa 4.3 nähdään Norjan sekä Ruotsin vesivarastojen kehitys vuosien 2005 ja 2006 aikana. Vertaamalla kuvaajia 4.2 ja 4.3 voidaan tehdä johtopäätöksiä vesivarastojen vaikutuksesta pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Vuoden 2005 aikana vesivarastojen täyttöaste oli pohjoismaissa melko hyvä verrattuna kyseisen hetken keskiarvoon. Sähkön spot-hinta pysyi myös melko vakaana pysytellen arvon 30 / MWh tuntumassa. Ainoastaan 2005 kesällä vesialtaiden täyttöaste laski selkeästi keskiarvojen alle. Sähkön hintaan tällä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta. Tähän todennäköisin syy on sähkön kulutuksen luonnollinen lasku pohjoismaissa kesän aikana, kun taloja ei tarvitse lämmittää eikä teollisuus käy täydellä teholla. Vuoden 2006 alusta sähkön markkinahinta lähti nousuun, jota ei pysty selittämään vesivarastojen vaihtelulla. Selitys löytyy tällä kertaa lumivaraston tilanteesta, joka oli alle keskiarvon. Toinen selitys löytyy päästökaupasta. Heikot lumivarastot aiheuttivat paineita lisätä lämpövoiman tuotantoa, ja koska päästöoikeuksien hinta oli nousussa samaan aikaan, heijastui nouseva trendi myös sähkön hintaan. Sähkön markkinahinta kävi pohjalukemissaan vapun tienoilla Tähän ainoa selitys on samaan aikaan tapahtunut romahdus päästöoikeuksien hinnassa. Vapun jälkeen kesän aikana vesialtaiden täyttöasteet heikkenivät huomattavasti ja tämä aiheutti välittömän nousun sähkön spot-hintaan. Tulevaa talvea ajatellen tilanne näytti hankalalta. Sähkön hinta saavutti huippunsa ollen silloin 80 / MWh. Tämän jälkeen hyvin sateinen syksy sekä lauha alku talvi alkoivat vaikuttaa. Vesialtaiden täyttöasteet lähestyivät keskiarvojaan, ja sähkön hinta putosi samaa tahtia. Vuoden 2006 lopulla oltiin jo lähes keskiarvossa, ja lauhan talven ansiosta sähkön hinta oli pudonnut 30 / MWh.

15 13 Spot-hinta systeemi / MWh Kuvaaja 4.2. Nord Poolin sähkön spot-hinnan kehitys vuosina (Nord Pool. 2007b) Kuvaaja 4.3. Pohjoismaisten vesivarastojen kehitys Norjan ja Ruotsin osalta vuosina Vesivarastoissa olevaa energia-arvoa on verrattu kyseisen vuoden ajan keskimääräiseen energia arvoon laskemalla näiden erotus. Kun käyrä on nollan yläpuolella, on vesivarastoissa enemmän energiaa kuin kyseiseen aikaan keskiarvoisesti ja päinvastoin. (Nord Pool. 2007b)

16 Johdannaisten hintojen kehitys Johdannaisten forward-vuosituotteiden hintojen kehitys näkyy kuvaajasta 4.4. Verrattuna sähkön systeemihintaan on forwardien hinta käyttäytynyt melko samansuuntaisesti. Vesivarastojen tasainen täyttöaste vuoden 2005 aikana piti myös forward hinnat melko vakaina, lukuun ottamatta alkuvuodesta tapahtunutta pientä nousua. Vesivarastojen heikosta täyttöasteesta johtunut sähkön systeemihinnan nousu vuoden 2006 lopulla näkyy myös forwardin hinnan nousuna. 70,00 Forward 06 & Forward 07 60,00 50,00 / MWh 40,00 30,00 ENOYR-06 ENOYR-07 20,00 10,00 0, Kuvaaja 4.4. Forward hintojen kehitys tarkasteluajanjakson aikana. (Nord Pool. 2007b)

17 15 5. PÄÄTELMIÄ MARKKINAHINTOJEN KEHITYKSESTÄ 5.1. Tutkimusmenetelmät Tässä kappaleessa tutkitaan johdannaismarkkinoiden hinnan kehitystä tarkemmin sekä pohditaan, kuinka hyvin vuosituotteiden forward hinnat ovat osuneet toteutuneisiin systeemi hintoihin verrattuna. Ensiksi vertaillaan vuoden 2005 ajalta päästöoikeuden hintaa vuodelle 2006 (EUADEC-06) sekä seuraavan vuoden forward hintaa (ENOYR- 06). Vertailuihin liitetään vuoden 2005 vesitilanne pohjoismaissa ja yritetään selvittää eri kurssien kehitystä. Seuraavaksi poimitaan toteutunut sähkön spot-hinnan keskiarvon vuodelta 2006 ja pohditaan kuinka hyvin se on osunut yksiin kyseisen vuoden forwardin kanssa. Vuoden 2006 osalta toistetaan sama tutkimus päästöoikeuden hinnan sekä seuraavan vuoden forward hinnan yhteyksistä vesitilanteeseen. (Väliaho Antti, 2007) Edellä mainitun lisäksi lasketaan päästöoikeuden ja forward hintojen väliset korrelaatiokertoimet taulukkolaskentaohjelmaa apuna käyttäen. Tällä pystytään määrittämään, kuinka paljoa yhteisvaihtelua hintojen välillä on, eli kuinka paljon toinen vaikuttaa toiseen. Korrelaatiokertoimen ollessa lähellä 1 tai -1 on hintojen välillä nähtävissä lineaarista riippuvuutta. Jos taas ollaan lähellä nollaa, riippuvuutta ei havaita. Korrelaation laskeminen taulukkolaskentaohjelmassa tapahtuu kaavan 5.1. mukaan. r = 1 n n i= 1 ( x µ )( y i x x nσ σ n on lukuparien x i, y i µ ) y (5.1) yi lukumäärä, σ x, µ y ovat muuttujien x ja y keskiarvot. σ y ovat muuttujien x ja y keskihajonnat ja µ x, 5.2. Tutkimustulokset Päästöoikeuden hinnan suoria vaikutuksia sähkön systeemihintaan oli vaikea tulkita kuvaajista, lukuun ottamatta vapun 2006 aikana tapahtunutta nopeaa hinnan laskua. Sen sijaan verrattaessa vuoden 2005 ajalta päästöoikeuden hintaa seuraavan vuoden sähkön vuosituotteen 2006 forwardin hintaan, nähdään selvä yhteys. Hintojen vertailu löytyy kuvaajasta 5.1.

18 16 Päästöoikeuden hinnan heilahtelut ovat vaikuttaneet hyvin voimakkaasti seuraavan vuoden forwardin hintaan. Kuten aikaisemmin tuli todettua, pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön systeemihinta muodostuu usein hiililauhteen muuttuvien kustannusten suuruisiksi. Hiililauhteen muuttuviin kustannuksiin taas viimeisenä vaikuttaa päästöoikeuden hinta. Päästöoikeuden hinnan muutokset vaikuttavat näin sähkön lopulliseen hintaan, ja koska vuosi forward on paras ennuste tulevan vuoden sähkön systeemihinnan keskiarvosta, päätyy forward vuosituote seuraamaan päästöoikeuden hintaa. Tämä voimakas hintojen riippuvuus toisistaan näkyy myös korrelaatiokertoimessa. ENOYR-06 ja EUAEC-06 välinen korrelaatiokerroin on 0,95. Päästöoikeus 06 ja Forward 06 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 ENOYR-06 EUADEC-06 15,00 10,00 5,00 0, Kuvaaja 5.1. ENOYR-06 ja EUADEC-06 hintojen kuvaajat vuoden 2005 ajalta. (Nord Pool. 2007b) Lisää päätelmiä voidaan tehdä vesitilanteen avulla. Kuten aikaisemmin on tullut ilmi, pohjoismainen sähkön hinta on hyvin riippuvainen vesitilanteesta. Ydinvoima käy käytännössä koko ajan täydellä teholla, joten vesitilanteesta riippuu paljon se, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia voimaloita käytetään. Koska sään ennustaminen ei vielä onnistu muutamaa viikkoa pidemmälle, on tulevia sateita hyvin vaikea arvioida ja sähkön tulevaa hintaa joudutaan pohtimaan kyseisen hetken vesitilanteeseen verraten. Vesitilanteen tulevaisuutta ei siis tiedetä, muuta päästöoikeuden hinta tiedetään. Tätä kautta on melko luonnollista ajatella päästöoikeuden hinnan hyvin voimakas vaikutus forwardin hintaan. Viimeisen huomion voi tehdä koko vuoden pysytelleen tasaisen vesitilanteen avulla. Kun katsotaan forwardin ja päästöoikeuden hintojen väliä, huomataan sen pysyvän melko vakiona ja tämän uskoisin johtuvan juuri tasaisesta vesitilanteesta.

19 17 Vuoden 2006 osalta vesitilanne oli hiukan toinen. Kuvaajasta 5.2 voidaan havaita, että forward 07 noudattelee jälleen melko hyvin päästöoikeuden hinnan vaihteluita. Päästöoikeuksien romahduksen jälkeen voi kuitenkin huomata, että forwardin hinta nousee, vaikka päästöoikeus pysyy alhaalla. Aiemmin esitetystä kuvaajasta 4.3 nähtiin, kuinka vesitilanne pohjoismaissa oli kesällä sekä alku syksystä melko huono. Tämä tilanne näkyy nyt selvästi forwardin ja päästöoikeuden hinnan eron kasvuna. Kun loppu vuotta kohti tilanne vesivarastoissa parani, kääntyi forward hintakin jälleen laskuun. Korrelaatiokertoimeksi ENOYR-07 ja EUADEC-07 välille saadaan koko vuoden 2006 osalta -0,068, eli tässä valossa hinnat eivät näytä seuraavan toisiaan kovinkaan paljon. Toisaalta vuonna 2007 tapahtui nopea pudotus päästöoikeuden hinnassa ja tämä aiheuttaa vääristymää myös korrelaatiokertoimeen. Kun tarkastellaan vuotta kahdessa osassa, ensin ennen pudotusta ja seuraavaksi pudotuksen jälkeen, saadaan vertailukelpoisempia lukuja. Alku vuoden osalta korrelaatiokertoimeksi saadaan 0,81 ja loppu vuoden osalta 0,54. Tämänkin perusteella voidaan todeta, että alku vuodesta hinnat seurasivat toisiaan melko tarkasti, mutta loppu vuodesta vähemmän tarkasti, eli vesivarastot ohjailivat forward 07 hintaa syksyn ja alku talven aikana. Forward 07 ja Päästöoikeus 07 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 ENOYR-07 EUADEC-07 20,00 10,00 0, Kuvaaja 5.2. ENOYR-07 ja EUADEC-07 hintojen noteeraukset vuoden 2006 ajalta. (Nord Pool. 2007b) Seuraavaksi perehdytään siihen, kuinka lähelle forward hinnat vastasivat toteutuneita systeemihintojen vuoden keskiarvoja. Vuoden 2005 osalta systeemihinnan keskiarvo oli 29,33 / MWh. Forward 05 noteerattiin vuoden 2004 lopussa noin 26 / MWh hintaan. Koska vesitilanne oli koko vuoden 2005 lähellä keskiarvoja, ei eroa voida ainakaan sillä selittää. Yhtenä mahdollisena tekijänä on päästöoikeuden hinta, jonka arvioitiin

20 18 asettuvan 5-7 euron tietämiin. Hinta nousi kuitenkin tätä korkeammaksi ja saattoi aiheuttaa sähkön systeemihinnan keskiarvon nousun odotettua korkeammaksi. Kolmen euron eroa ei kuitenkaan voida pitää kovin suurena, joten systeemihinnan keskiarvon voidaan katsoa olleen lähellä ennakoitua. (Nord Pool Spot AS. 2007) Sen sijaan vuoden 2006 osalta vuoden systeemihinnan keskiarvo oli 48,59 / MWh. Vuoden 2005 lopulla forward 06 hinta oli 37 / MWh tasolla. Markkinoiden ennusteet menivät siis melko pahasti pieleen. Tähän suurin syy löytyy jälleen vesitilanteesta. Loppuvuodesta 2006 tapahtunut vesitilanteesta johtunut sähkön systeemihinnan nousu oli niin suuri ja mahdoton ennustaa, että sen johdosta forward 06 oli hyvin halpa toteutuneeseen systeemihinnan keskiarvoon verrattuna. (Nord Pool Spot AS. 2007)

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting Implementation of EU Emissions Trading in Estonia practical seminar on requirements at installation level December 7th, 2005 Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos toisella neljänneksellä Erittäin vahva kassavirta Selvästi parantunut Marketsin tulos toisella neljänneksellä Paremmat

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Ajankohtaista energiasta Adato Energia Oy ja Nord Pool tarjoavat mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin. Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla

Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Price of

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriö Selvitys 60K05458.01-Q210-002B Lokakuu 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa Sivu 2 (27) Esipuhe Tämä Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön

Lisätiedot