Paniikkihäiriöpotilaan psykoterapia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paniikkihäiriöpotilaan psykoterapia"

Transkriptio

1 Katsaus Sari Lindeman Paniikkihäiriöpotilaan psykoterapia»jos ahdistus tulee, niin sitten se tulee» Kognitiivis-konstruktiivisessa psykoterapiassa pyritään ymmärtämään psyykkisen häiriön syntyminen lähtien varhaisesta kiintymyssuhteesta, jonka ajatellaan säätelevän yksilön myöhempää vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Ihminen toimii tässä vuorovaikutuksessa tietoisten ja tiedostamattomien ennakointien mukaisesti ja ottaa vastaan niihin sopivaa tietoa. Näin tiedon prosessointitavat vahvistuvat ja kokemuksille annetut merkitykset vakiintuvat. Koska ihmisellä on tarve ylläpitää kokemusta minuutensa jatkuvuudesta ja sisäisen maailmansa johdonmukaisuudesta, hän pitää kiinni myös haitallisista kokemuksista. Tämän vuoksi erityisesti pitkäaikaisissa häiriöissä muutos vie aikaa. Paniikkihäiriöstä kärsivä potilas jäsentää maailmaa turvallisuuden ja turvattomuuden tunteen kautta, ja tätä tunnetta säätelee erityisesti kokemus hallinnasta. Kirjoituksessa kuvataan paniikkihäiriöstä kärsineen potilaan psykoterapiaprosessia ja tervehtyminen selitetään kognitiiviskonstruktiivisesta viitekehyksestä. P aniikkihäiriössä on kysymys toistuvien, spontaanien paniikkikohtausten esiintymisestä, josta seuraa eriasteisia käyttäytymisen muutoksia. Potilas välttää paikkoja, joissa paniikkikohtaus voi tulla tai varautuu niihin varmistelemalla tilanteista poispääsyn. Kognitiiviset ja kognitiivis-behavioraaliset psykoterapiat ovat tehokkaita paniikkihäiriön hoidossa. Niiden tehokkuus perustuu ensisijaisesti altistukseen (Roth ja Fonagy 2005). Psykoterapiaote määrittyy kuitenkin toisin, jos potilaalla on samanaikaisesti persoonallisuushäiriö, koska sen ajatellaan ylläpitävän oireita eli paniikkikohtauksia ja niiden pelkoa. Kliinisessä työssä tavallinen tilanne on kuitenkin sellainen, että paniikkioireilu on kestänyt vuosia mutta potilaalla ei ole persoonallisuushäiriötä. Sen sijaan voidaan puhua»panikoijan identiteetistä» (Toskala ja Hartikainen 2005). Tällöin on perusteet psykoterapialle, jossa pyritään ymmärtämään oireilun rakentuminen kehityksellisesti ja ylläpito osana minuutta. Duodecim 2008;124: Ahdistuneisuushäiriöt ja kognitiiviset psykoterapiat Ahdistuneisuushäiriöiden joihin siis paniikkihäiriökin luetaan hoidossa perinteiset kognitiiviset psykoterapiat pohjautuvat kognitiiviseen malliin emotionaalisista häiriöistä. Sen mukaan väärintulkinnat ruumiillisista tuntemuksista lisäävät ahdistuneisuutta, mikä taas voimistaa ruumiillisia tuntemuksia tuottaen paniikin noidankehän (Clark 1986). Siinä vaaraa tyypillisesti yliarvioidaan ja omaa selviytymistä aliarvioidaan (Greenberg 1989). Beck (1985) nimittää tätä haavoittuvuudeksi, joka on hänen mukaansa keskeistä kaikissa ahdistuneisuushäiriöissä: kokiessaan sisäistä tai ulkoista uhkaa henkilö ei luota selviytymiseensä. Sisällöllisesti uhka voi olla erilainen eri ahdistuneisuushäiriöissä, kuten uhka häpäistymisestä muiden silmissä sosiaalisten tilanteiden pelossa tai hallinnan menettämisestä paniikkihäiriössä 177

2 (Toskala 2001). Pelko hallinnan menettämisestä voi ilmaantua ahtaudessa (lentokone, väentungos) tai avoimilla paikoilla (sillat, aukeat paikat) (Guidano 1991). Kognitiivisten psykoterapioiden»toinen polvi» tuli käyttöön, kun italialaiset psykoterapeutit Vittorio Guidano ja Giovanni Liotti (1983) kehittivät kognitiivis-konstruktiivisen persoonallisuusteorian minuuden rakentumisesta. Sen mukaan tietäminen on Kognitiiviskonstruktiivisessa psykoterapiassa tärkeintä on menetelmien oikea ajoitus adaptiivinen prosessi, jossa mieli konstruoi sisäisesti johdonmukaisen maailman kokemusten virrasta. Siihen asti psykopatologioiden ymmärtämisessä korostettiin kokemusten»näkyviä» merkityksiä, joita ilmaistaan sanallisesti, ja nyt kiinnostuttiin siitä, miten tietoa käsitellään ja rakennetaan mielessä eli»kieliopista». Guidano (1987, 1991) yhdisti kognitiivis-konstruktiiviseen persoonallisuusteoriaan Bowlbyn (1977, 1993) kiintymyssuhdeteorian, ja näin syntyi merkitysorganisaatioiden teoria (Guidano 1991). Foobinen merkitysorganisaatio Merkitysorganisaatioiden teorian keskeinen käsite on persoonallinen merkitysorganisaatio (personal meaning organization) (Guidano 1991). Tiivistetysti ilmaisten sillä tarkoitetaan kullekin ihmiselle tyypillistä tapaa selittää ja jäsentää kokemuksiaan ja antaa niille merkityksiä. Merkitysorganisaatio rakentuu varhaisessa vuorovaikutuksessa syntyneen ydinkokemuksen ohjailemana. Psyykkisissä häiriöissä varhaisessa vuorovaikutuksessa syntynyt ydinkokemus voi olla esimerkiksi turvattomuus tai vaille jääminen. Kasvu- ja kehitysolosuhteiden mukaan tämä ydinkokemus alkaa vaihtelevasti määrätä sitä, millaisia merkityksiä henkilö antaa kokemuksilleen ja miten hän on suhteessa itseensä ja muihin. Tarve kokea psyykkistä jatkuvuutta tekee ymmärrettäväksi sen, että kokemuksia selitetään tavalla, joka on sopusoinnussa ydinkokemuksen kanssa. Paniikkihäiriöön liitetään foobinen merkitysorganisaatio, jota Toskala ja Taulukko 1. Foobisen (turvattomuuden vs turvallisuuden) merkitysorganisaation keskeisiä dysfunktionaalisia ilmentymiä (Alho ym. 2003). Korostunut turvahakuisuus ja pyrkimys suojautua vaaroilta sekä välttää riskejä, mikä voi näyttäytyä kaikilla elämänalueilla. Koska turvattomuuden sisällyttäminen omaan minuuteen on itsetunnolle uhkaavaa, henkilölle voi olla huomattavan tärkeää esiintyä ulospäin rohkeana ja selviytyvänä. Tällainen»valerohkeus» voi pettää turvattomuuden käydessä ylivoimaiseksi. Erilaisissa yhteyksissä korostunut turvattomuus, joka saa paniikin tai muunlaisen ahdistuksen piirteitä ja johon liittyy uhka hajoamisesta tai tuhoutumisesta. Korostunut pyrkimys tunteiden ja tilanteiden hallintaan erityisesti kehon avulla. Korostunut pyrkimys olla pakonomaisesti vahva ja selviytyvä ja antaa tämä vaikutelma muille. Ulkopuolisen maailman kokeminen vaaralliseksi ja tunne omasta haavoittuvuudesta. Pyrkimys tukeutua johonkin vahvempaan ja tunne siitä, ettei selviä yksin. Tämä näyttäytyy usein erityisenä riippuvuutena suhteessa niihin ihmisiin, joihin liitetään turvan merkitys. Vaikeus sietää rajoittaviksi koettuja tilanteita, koska ne herättävät tukahtuneisuuden tunteen ja laukaisevat halun erillisyyteen, joka puolestaan herättää turvattomuutta ja taas halun läheisyyteen. Henkilön on vaikea rakentaa läheisissä ihmissuhteissa vakaata ja optimaalista läheisyyttä. Kliinisenä ilmentymänä foobiset tilat, paniikin kokemukset ja muut ahdistusoireet, jotka heijastavat eriasteisia turvattomuuden kokemuksia. Niihin liittyy usein korostunut tunnekontrolli ja tunteiden tulkitseminen ruumiillisen katastrofin uhkaksi. Hartikainen (2005) nimittävät turvattomuuden merkitysorganisaatioksi (taulukko 1). Paniikkihäiriöstä kärsivällä aktivoituu herkästi turvattomuuden kokemus, joka saa aikaan turvahakuista käyttäytymistä ja tarvetta suojautua vaaroilta. Ulospäin hän kuitenkin haluaa näyttää vahvalta ja selviytyvältä, ja tähän hän myös pakonomaisesti pyrkii. Mäntymaan (2000) mukaan tämä ylikorostunut hallinnan tarve johtuu pelosta omia sisäisiä tuntemuksia ja tapahtumia kohtaan toisin kuin esimerkiksi syömishäiriöisessä merkitysorganisaatiossa (Guidano 1991), jossa pelätään muiden kritiikkiä tai ymmärtämättömyyttä. Merkitysorganisaatioita ei voida nimistään huolimatta suoraviivaisesti yhdistää tiettyyn diagnoosiin. Oiretasolla ihminen voi kärsiä masennuksesta tai ahdistuneisuudesta kaikissa merkitysorganisaatioissa (Mäntymaa 2000). Vaikka kognitiivis-konstruktiivisessa psykoterapiassa 178 S. Lindeman

3 keskitytäänkin diagnosoinnin ja häiriökeskeisyyden sijasta ymmärtämään yksilöä (Neimeyer 1993), se mahdollistaa tasodiagnostisenkin (neuroosi rajatila psykoosi) arvioinnin, koska psykopatologiaa tarkastellaan prosessiulottuvuuksilla. Nämä ovat minäintegraatio, abstrahointikyky ja psyykkinen joustavuus (Guidano 1987, 1991). Kognitiivis-konstruktiivisessa psykoterapiassa muutoksen ajatellaan tapahtuvan näillä ulottuvuuksilla siten, että potilas kykenee aikaisempaa joustavampaan merkityksenantoon ja vaikeilta tuntuvien kokemusten sallimiseen (integraatioon). Merkitysorganisaatio ei muutu toiseksi psykoterapiassa. Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia Paniikkihäiriöpotilaan psykoterapia Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia on menetelmiltään joustavaa; tärkeintä on menetelmien oikea ajoitus (Guidano ja Liotti 1983). Koska psyyke on rakentunut hierarkkisesti, niin muutoskin voi tapahtua asteittain pintatasolta syvätasolle. Altistus»kohdistuu» psyyken pintarakenteisiin, kuten asenteisiin itseä ja maailmaa kohtaan (Guidano ja Liotti 1983), mutta siitä seuraa usein muutos syvätasolla, siis kokemuksellisella, sanattomalla tasolla. Paniikkihäiriöpotilaan psykoterapiassa lähtökohta on se, että hädän ja turvattomuuden tunteet ovat uhkaavia, ja siksi potilas pyrkii torjumaan tai pakenemaan niitä. Tällaisesta reagoinnista Toskala (esim. Toskala ja Hartikainen 2005) käyttää käsitettä reaktiivinen positio. Se tarkoittaa, että paniikkiin liittyvät ruumiilliset tuntemukset ja niistä seuraavat katastrofiajatukset saavat vallan ja potilaan on paettava turvalliseen paikkaan. Reaktiivisessa positiossa potilaalla ei ole»keskusteluyhteyttä» omaan kokemukseensa. Ensimmäinen terapeuttinen strategia tähtääkin siihen, että potilas hahmottaa ja jäsentää sen, miten paniikkiolotila hänen mielessään tilannekohtaisesti rakentuu. Tähän vaiheeseen kuuluu tunteiden, ajatusten ja ruumiillisten tuntemusten nimeäminen ja sen tutkiminen, millaisia merkityksiä potilas kokemuksilleen antaa. Merkitysorganisaatioiden teorian mukaan minäjärjestelmä muodostuu välittömästä, kokevasta puolesta (englannin kielen»i») ja kokemuksia tietoisesti arvioivasta puolesta (englannin kielen»me»), joiden dialogissa merkitykset syntyvät ja merkitysorganisaatiolle tyypilliset piirteet näyttäytyvät. Terapian toinen vaihe kohdistuukin tämän dialogin tunnistamiseen. Se tuottaa tietoa potilaan uskomuksista ja lisää ymmärrystä paniikkioireilun todellisesta luonteesta. Paniikkihäiriöstä kärsivällä aktivoituu herkästi turvattomuuden kokemus Foobinen oireilu voi sisältää pelkoja siitä, että kukaan ei voi auttaa, tai se voi heijastaa syviä turvattomuuden tai häpeän kokemuksia. Se, että potilas pystyy määrittelemään paniikin sisäiseksi prosessiksi ja tunnistaa kokemisen ja selittämisen välisen suhteen, mahdollistaa niiden tarkastelemisen»etäältä». Tällaisesta itseen kääntymisestä ja omien sisäisten tilojen ja prosessien havainnoimisesta käytetään käsitettä refleksiivisyys (Toskala ja Hartikainen 2005). Refleksiivisyyden perusta rakentuu lapsuuden varhaisissa kiintymyssuhteissa, kun vanhempi ymmärtää lapsen tunnetiloja sekä peilaa ja selittää niitä. Tällöin lapsi kykenee luomaan mieleensä malleja (representaatioita) omista kokemuksistaan ja sisällyttämään niitä itseensä. Parhaiten tämä toteutuu turvallisessa kiintymyssuhteessa, jota luonnehtii vanhemman sensitiivisyys ja johdonmukaisuus suhteessa lapsen tunteisiin (Fonagy ym. 1991, Guidano 1991, Fonagy ja Target 1997). Paniikkihäiriössä refleksiivisyyttä pyritään kehittämään suhteessa pelkoon ja turvattomuuteen, jolloin nämä alun perin uhkaavuuden vuoksi torjutut tunteet saattavat saada vaihtoehtoisen, vähemmän uhkaavan merkityksen, ja potilas voi»turvallisesti pelätä». Psykoterapian edetessä näkökulmaa voidaan laajentaa siihen, miten paniikkikohtausten taustalla olevat uskomukset ja pelot näyttäytyvät interpersonaalisella tasolla eli ihmissuhteissa. Guidanon (1991) mukaan tunteita on mahdollista muuttaa ainoastaan tuntemalla; ajatusten muuttaminen ei riitä. Siksi kognitiivis-konstruktiivisessa psykoterapiassa pyritään varhaiseen kehitykseen kuuluvien primaaritunteiden (suru, viha, pelko) (Greenberg ja Paivio 1997) tavoittamiseen ja niiden empaattiseen reflektoimiseen. 179

4 Psykoterapiassa tulisi saavuttaa ymmärrys siitä, miten paniikki on rakentunut lähtien varhaisesta kiintymyssuhteesta ja miten potilaan elämänhistoria on ohjannut ja vahvistanut minuutta foobiseen suuntaan. Tavoitteena on lisätä tiedonkäsittelyn toimivuutta ja adaptiivisuutta yksilölle luontaisen merkitysorganisaation sisällä. Kuvaan paniikkihäiriöstä kärsineen potilaan kognitiivis-konstruktiivista psykoterapiaprosessia. Psykoterapia kesti kolme vuotta, ja istuntoja oli 1 2 kertaa viikossa. Istunnot nauhoitettiin. Tämä kirjoitus julkaistaan potilaan luvalla. Oma potilas Potilas on noin 30-vuotias, akateemisesti kouluttautunut mies, joka tuli yksityislääkärin ohjaamana psykoterapiaan. Hän oli hakeutunut yksityislääkärin vastaanotolle paniikkikohtausten vuoksi ja halusi päästä niistä»vihdoinkin kokonaan eroon». Ensimmäisen pakenemiseen johtaneen paniikkikohtauksen potilas oli saanut opiskeluaikana noin kymmenen vuotta sitten. Seurustelun ja perheen perustamisen alkuvaiheessa sekä myöhemmin avioeron yhteydessä paniikkioireilu oli merkittävästi lisääntynyt. Psykoterapia aloitettiin tilanteessa, jossa potilaalle oli kehittynyt kohtalaisen laaja-alainen välttämiskäyttäytyminen. Hänelle oli hankalaa erityisesti kaupungilla oleminen, siltojen ylittäminen, hammaslääkärissä käynnit (ei ollut käynyt vuosiin), parturissa käynnit, matkustaminen erityisesti lentokoneella, jolla potilas ei ollut uskaltanut matkustaa enää vuosiin. Työyhteisössä tilanteet, joista pois pääseminen oli hankalaa, aiheuttivat voimakasta ennakoivaa ahdistusta ja ajoittain välttelyä. Potilas kuvasi tärkeimmäksi ongelmakseen paniikkiolotilat erinäisissä tilanteissa ja ahdistuneisuuden ajatellessa tulevia kohtauksia. Paniikkikohtaus noudatti kaavaa, jossa potilas aluksi tunsi kiristystä niskassa ja päässä ja häntä huimasi, ja tämän jälkeen katastrofiajatukset aktivoituivat (»tulen hulluksi»,»menetän työkykyni»). Diagnostisesti kysymyksessä oli paniikkihäiriö, johon liittyy julkisten paikkojen pelko (F41.00). Potilas ei täyttänyt minkään persoonallisuushäiriön diagnostisia kriteereitä. Persoonallisuuden merkitysorganisaatioita arvioitiin psykoterapian eri vaiheissa kyselylomakkeella (Picardi 2003), joiden väittämiin potilas otti kantaa, ja vastaukset pisteitettiin. Merkitysorganisaatio ja tiedonprosessoinnin laatu alussa ja lopussa. Potilas sai eniten pisteitä foobista merkitysoganisaatiota kuvaavista osioista kaikilla mittauskerroilla, mutta psykoterapian aikana pistemäärä pieneni. Potilaalla oli siis koko ajan foobinen merkitysorganisaatio, mutta siinä tapahtui siirtymä vähemmän foobiseen suuntaan eli oiretaso lieveni. Taulukossa 2 on esitetty psykoterapian aikana tapahtuneet tiedon prosessoinnin keskeiset laadulliset muutokset. Psykoterapian aikana potilaan minäintegraatio kehittyi, toisin sanoen hän koki vaihtelevasti erilaisia tunteita ilman, että se olisi muuttanut hänen perustunnettaan siitä, millainen hän on. Potilas myös havaitsi hallinnan tunteen yhteyden itsearvostukseen. Tämä heijasti tiedonprosessoinnin laadullista muutosta, joka määritellään abstrahointikyvyksi (Toskala ja Hartikainen 2005). TAULUKKO 2. Tiedon prosessoinnin keskeiset laadulliset muutokset paniikkihäiriöpotilaalla. Psykoterapian alussa Psykoterapian lopussa Prosessiulottuvuus, jolla muutos on tapahtunut»vahvan ihmisen ei pitäisi olla peloissaan, kun hän on kaukana läheisistään.»»on äärimmäisen tärkeää hallita tunteensa.»»minun tarvitsee tuntea, että voin milloin tahansa päästä tilanteesta pois tai siihen takaisin.»»minun on tärkeää tietää jatkuvasti, missä kumppanini on.»»osaan tunnistaa vaaran sekä ihmiset, joihin voin luottaa.»»vahva ihminen uskaltaa myös mennä ja pelätä samanaikaisesti.»»on tärkeää hallita ahdistus sillä tasolla, että se ei rajoita elämää.»»haluan kokea, että milloin tahansa selviän ahdistuksen kanssa.»»mukavahan se on tietää mutta ei tärkeää jatkuvasti.»»ainahan toisista ihmisistä ei voi tietää, suurimmaksi osaksi kyllä.» Minäintegraatio (kyky ylläpitää minäkokemuksen koherenssia tunteiden dynaamisessa vaihtelussa lisääntyi) Joustavuus (suhde tunteiden hallintaan muuttui ehdottomasta suhteelliseksi) Minäintegraatio Joustavuus (ahdistuksen hallinta muuttui ulkoisesta intrapsyykkiseksi eli kokemukselliseksi) Joustavuus (suhde tietämiseen muuttui ehdottomasta suhteelliseksi) Minäintegraatio (epävarmuuden sieto lisääntyi) 180 S. Lindeman

5 Psykoterapian alku: reaktiivinen positio. Psykoterapian alussa potilas oli reaktiivisessa positiossa suhteessa ahdistukseen. Hän koki, että hänen oli pakko toimia somaattisten tuntemusten ja niiden herättämien merkitysten pohjalta välittömästi, ja hän turvautui herkästi rauhoittavaan lääkitykseen:»sitten alkoi tulla levoton olo ja piti ottaa rauhoittavaa lisää. Kävin pyöräileen kaupungilla ja tuli niin huono olo että tuntu että kontrolli lähtee ja lähdin kotiin.» (Potilaan kirjoittamaa tekstiä) Potilaan oma tavoite psykoterapian suhteen oli alusta asti»päästä ahdistuksesta eroon»: P(otilas):»Mä olen monta vuotta tän kanssa venkoillut. Päätin että nyt haetaan psykiatrilta apua ja me saadaan se pois, niskat nurin ahdistukselta.» T(erapeutti):»Niskat nurin ahdistukselta, joo-o. Mitä ajattelet, onko me väännetty ne niskat nurin?» (psykoterapia oli kestänyt jo jonkin aikaa) P:»No eipä voi sanoa.» Alussa terapeutti pyrki realisoimaan potilaalle terapiaprosessin oletettavaa lopputulosta. Tämä»rehellisyys» todennäköisesti herätti luottamusta ja pohjusti hyvää yhteistyösuhdetta. Paniikkikohtaus noudatti tietynlaista kaavaa: P:»Ensimmäisenä tulee se, että kiristää päänahkaa, ja niska-hartiaseutua. Pitää koko ajan venytellä, että se paranis. Sitä kautta alkaa tulla painava olo ja semmoinen, että lähteeköhän tässä taju. Sitten alkaa huimata ja ahdistaa eikä pysty olemaan paikallaan. Sitte alkaa ajatus siitä, että missä on pakoreitti, mistä pääsisi pakenemaan. Ja sitte miettii, että onnistuuko se lähteminen, että jos olo menee niin huonoksi, että jalat lähtee alta, että uskaltaako lähteä kävelemään vai rojahtaako kesken matkan. Ja sama esimerkiksi hiihtolenkillä. Sitä miettii, että uskaltaako lähteä, jos siellä sitten rojahtaa ja hankeen tipahtaa ja jos kukaan ei huomaa.» T:»Joo-o, joo-o. Sä siis tavallaan pelkäät sitä, että jos sä saat sen kohtauksen, että kukaan ei huomaa ja sä jäät avutta.» P:»No vähän niinku, se on yksi. Ja sitten siinä on se häpeä.» Häpeä ja avuttomuus olivat tunteita, joita potilas ei voinut sisällyttää hyväksyttävään minuuteensa. Koska turvattomuuden kokemukset olivat potilaalle uhkaavia, ulkoistavan suhteen luominen paniikkiin loi kokemusta hallinnasta ja turvallisuudesta. Psykoterapian alkuvaiheessa potilas kertoi pystyvänsä provosoimaan oireita: T:»Välillä ikään kuin haastoit sitä [paniikinomaista oloa] tulemaan?» P:»Joo silloin kun oli parempi olo. Sitä vähän kokeilee, että tuleeko se. Mutta nyt kun on koko ajan kireä olo, niin silloin se ahdistus tuntuu ylivoimaiselta. Sitä yrittää vaan päästä sellaiseen parempaan olotilaan, että sitä pystyis taas haastamaan.» T:»Yhym-m, yhym-m. Se kuulostaa sellaiselta, että se ahdistus on jossakin tuolla, ulkopuolella.» Ruumiillisten tuntemusten tietoinen tuottaminen merkitsi myös kokemusta siitä, että oireilu on omassa hallinnassa ja voitettavissa. Vähitellen reaktiivisesta positiosta kohti refleksiivistä positiota. Vähitellen psykoterapian edetessä potilas alkoi hahmottaa ja tarkastella itsensä eri puolia ja suhdetta omaan ahdistukseensa. Hänen reaktiivinen tapansa toimia ja ajatella muuttui ahdistusta tarkastelevaksi ja sen merkitystä pohtivaksi. Psykoterapian alussa potilas puhui:»aina jos saa vähäksi aikaa ajatuksen käänettyä pois niin sitten pitääkin ajatella että paraniko se olo ja sitten taas mennään, huimaa, oksettaa ja kuumottaa ja sitten pelottaa että taju lähtee.» Myöhemmin potilas kertoi tilanteesta kuntosalissa, jossa tuli huimaava ja huono olo:»sitten ajattelin, että älä ala tässä ahdistaan, ei tässä ole oikeasti mitään pelottavaa.» Sisäinen dialogi muuttui siis sävyltään kontrolloivasta rauhoittavaksi. Potilaan kirjoittama teksti kuvaa refleksiivistä positiota, jossa hän tarkastelee myös laajemmin ahdistuksen merkitystä ihmissuhteissaan:»ajattelin omaa oloani ja syitä siihen. Ajattelen melkein kaikki pakoksi ja se ahdistaa ja pelottaa ja tuntuu ettei selviä, kun kaikki on pakkoja. Sitten mietin tätä omaa vaativuustasoa ja se on varmaan avain. Pidän itseäni huonompana kuin muut koska en voi tehdä mitä haluan koska ahdistuneisuus sen estää.» Ymmärrys paniikin rakentumisesta loi luottamusta selviytymiseen ja rohkaisi potilasta kohti ahdistavia tilanteita epäilystä huolimatta. Kun hän alkoi työstää kokemuksiaan, se myös generoi oivalluksia: P:»Mä oon itse huomannut, että mä heijastan näitä omia ajatuksiani toisen päähän.» T:»Yhymm-m.» P:»Mä oon varmaan itse hirveän kriittinen ja laitan sen sitten toisen päähän.» T:»Toihan on tärkeä oivallus.» Tämä muutos ilmensi siitä, että potilas alkoi tarkastella ja ilmaista itseään erillisyyden näkökulmasta. Integraatio: salliva suhde kiellettyihin tunteisiin. Psykoterapian alussa pelko ja turvattomuus olivat täysin pois suljettuja, mutta myöhemmin potilas pystyi sietämään niitä. Tämän integraation teki mahdolliseksi ensisijaisesti reflektointikyvyn kehittyminen. Potilas kykeni myös joustavasti löytämään vaihtoehtoisia tulkintoja fyysisille tuntemuksille ja ilmaisemaan niitä. Joustavuudesta kertoo potilaan antama esimerkki vuorovaikutustilanteesta, jossa ilmaantui huimausta, hengityksen tihentymistä ja ahdistuksen tunnetta:»ajattelin, että elimistö tässä antaa vääriä signaaleja että eipä tässä». Potilas oivalsi, että paniikkioireilu liittyy totuttuun minuuteen ja jatkuvuuden kokemiseen ja siksi siitä oli vaikea»luopua»:»sitten kun välillä alkaa olo parantua, niin alkaa käyttää nuuskaa, josta tulee huono olo. On käynyt mielessä, että onko siinä joku että ei halua päästää siitä ahdistuksesta irti?» Psykoterapian aikana tapahtuneen muutoksen voi tiivistää toteamukseen, että potilaan suhde ahdistukseen muuttui Paniikkihäiriöpotilaan psykoterapia 181

6 torjuvasta sallivaksi ja hän uskalsi myös pelätä: T:»Entäs jos nyt tulee ahdistusta, mitäs sitten?» P:»No, sitten se tulee, ei siinä mitään. Nytkin on semmoinen kiristävä olo mutta se on normaalia.» T:»Joo-o, sä et enää sano, että sä pelkäät, että sulle tulee ahdistus.» P:»No kyllä mä varmaan vähän pelkäänkin.» Pohdinta Käsitteellistämisellä (case formulation) tarkoitetaan tiivistettyä arviota siitä, mikä on aiheuttanut ja ylläpitää potilaan interpersonaalisia tai intrapsyykkisiä ongelmia, ja se perustuu teoriaan psyykkisistä toiminnoista. Kognitiivis-konstruktiivisessa käsitteellistämisessä ongelmallinen kokeminen rekonstruoidaan suhteessa sisäisiin prosesseihin sekä siihen, miten se ilmentyy läheisissä ihmissuhteissa ja miten se on rakentunut varhaisissa vuorovaikutussuhteissa (Karila ym. 2001). Esimerkkipotilaalla oli kolme uhkaavaksi koettua, integroitumatonta kokemusta: avuttomuus, häpeä ja pelko avutta jäämisestä. Suojaksi näitä kokemuksia vastaan hän oli rakentanut kontrafobisesti pakottavan selviytyvyyden ja läheisten suhteiden välttelyn. Potilaan elämänhistoriassa merkityksellisiä olivat vanhempien avioero ja sitä edeltävät vaiheet lapsuusvuosina. Potilas koki äidin ylisuojelevaksi, joka ei luottanut hänen selviytymiseensä. Varhaisista vaiheistaan hän muisti yksittäisiä tilanteita, joissa oli samanaikaisesti pelännyt ja jäänyt avutta. Isä oli poissaoleva ja äiti ahdistunut. Empaattisen reflektoivan suhteen puuttuessa hädän ja turvattomuuden kokemukset oli täytynyt sulkea pois ja myöhemmin aikuisuudessa suojautua tunteita ylikontrolloimalla. Guidanon (1991) mukaan foobinen merkitysorganisaatio kehittyy ahdistuneen kiintymyssuhteen (Bowlby 1988) seurauksena. Henkilöllä on ambivalentti suhde autonomiaansa eli samanaikainen tarve takertua ja olla autonominen ihmissuhteissaan. Potilas ei ollut koskaan ilmaissut negatiivisia tunteitaan ja omia tarpeitaan vanhemmilleen. Jämäkkyyden (assertiivisuuden) puute ihmissuhteissa oli ymmärrettävissä siten, että se oli ristiriidassa ambivalenssin kanssa. Psykoterapian myötä potilas alkoi reflektoida suhdettaan muihin ja opetella aikuisen tapoja ilmaista mielipiteitään. Liottin (1991) mukaan suhde terapeuttiinkin on ambivalentti: terapeutti on auttaja mutta samalla henkilö, josta on pysyttävä etäällä ennakoimattomuuden tai hallintapyrkimyksen takia. Myös tämä otettiin psykoterapiassa avoimeen tarkasteluun. Psykoterapiassa käytettiin joustavasti erilaisia menetelmiä. Potilas altisti itseään tilanteille, joissa ahdistusoireita saattoi esiintyä. Psykoterapeutti kuitenkin arveli, että altistamisesta tuli suoritus, joka tuki dysfunktionaalista pyrkimystä olla pakonomaisesti vahva ja selviytyvä. Altistusta pidettiin kuitenkin tärkeänä, ja sitä oli vaihtelevasti terapeuttisen yhteyden mukaan. y d i n a s i a t Kognitiivis-konstruktiivisessa psykoterapiassa muutoksen ajatellaan tapahtuvan tiedon prosessoinnin ulottuvuuksilla, joita ovat minäintegraatio, abstrahointikyky ja psyykkinen joustavuus. Refleksiivisyys (omien sisäisten tilojen ja prosessien havainnoiminen) ei ole välttämättä edellytys psykoterapeuttisen työskentelyn aloittamiselle; se voi olla myös psykoterapian tulos. Psykoterapiassa tärkein vaikuttava elementti on potilaan ja terapeutin välinen suhde. Hyvä suhde ei automaattisesti takaa muutosta parempaan usein potilaan täytyy myös tehdä jotakin toisin. 182 S. Lindeman

7 Oiretasolla tapahtui paljon muutoksia: välttämiskäyttäytyminen väheni merkittävästi, samoin tarve käyttää rauhoittavia lääkkeitä. Terapiaprosessin aikana tapahtuneen muutoksen ydin oli potilaalle kehittynyt itsereflektointikyky. Tämä loi yhteyden omiin kokemuksiin ja mahdollisuuden vaikuttaa niihin sisältyviin merkityksiin. Kirjallisuutta Alho L, Ruuska P, Toskala A. Työuupumus merkitysorganisaatioiden näkökulmasta. Psykologia 2003;28: Beck AT. Vulnerability: the core of anxiety disorders. Kirjassa: Beck AT, Emery G, Greenberg RL. Anxiety disorders and phobias. A cognitive perspective. New York: Basic Books 1985, s Bolwby J. A secure base. Clinical applications of attachment theory (reprinted). London: Routledge Bowlby J. Developmental psychiatry comes of age. Am J Psychiatry 1988;145:1 10. Bolwby J. The making and breaking affectional bonds I. Aetilogy and psychopathology in the light of attachment theory. Br J Psychiatry 1977;130: Clark DM. A cognitive model of panic. Beh Res Ther 1986;24: Fonagy P, Steele M, Steele H, Moran GS, Higgitt AC. The capacity for understanding mental states: the reflective self/parent in mother and child and its significance for security of attachment. Infant Ment Health J 1991;12: Fonagy P, Target M. Attachment and reflective function: their role in self-organization. Dev Psychopathol 1997;9: Greenberg RL. Panic disorder and agoraphobia. Kirjassa: Scott J, Williams JMG, Beck AT, toim. Cognitive therapy in clinical practice. An illustrative casebook. New York: Routledge 1989, s Greenberg LS, Paivio SC. Working with emotions in psychotherapy. New York: The Guilford Press Guidano VF. Complexity of the self: A developmental approach to psychopathology and therapy. New York: The Guilford Press Guidano VF. The self in process: toward a post-rationalist cognitive therapy. New York: The Guilford Press Guidano V, Liotti G. Cognitive processes and emotional disorders. New York: The Guilford Press Karila I, Holmberg N, Laaksonen R. Käsitteellistäminen. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2001, s Liotti G. Patterns of attachment and the assessment of interpersonal schemata: understanding and changing difficult patient-therapist relationships in cognitive psychotherapy. J Cogn Psychother Int Quarter 1991;5: Mäntymaa K. Persoonallisuuden merkitysorganisaatioiden kehittyminen Redan kuvamana. Kirjassa: Kuusinen KL, toim. Kognitiivinen psykoterapia ja kiintymyssuhdeteoria. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus 2000, s Neimeyer RA. An appraisal of constructivist psychotherapies. J Consult Clin Psychol 1993;61: Picardi A. First steps in the assessment of cognitive-emotional organization within the framework of Guidano s model of the self. Psychother Psychosom 2003;72: Roth A, Fonagy P. What works for whom? A critical review of psychotherapy research. 2. painos. New York: The Guilford Press Toskala A. Sosiaalinen fobia ja paniikkihäiriö. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2001, s Toskala A, Hartikainen K. Minuuden rakentuminen. Psyykkinen kehitys ja kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia. Jyväskylän koulutuskeskus Oy. Keuruu: Otava SARI LINDEMAN, mvs. professori, erikoislääkäri, vaativan erityistason psykoterapeutti, psykoterapian kouluttajapätevyys Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka ja OYS:n psykiatrian klinikka, psykoterapiapoliklinikka PL 5000, Oulun yliopisto

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

TERAPIAT SUREVAN TUKENA

TERAPIAT SUREVAN TUKENA TERAPIAT SUREVAN TUKENA Esimerkkejä terapian mahdollisuuksista Asta Suomi: YTT, Psykoterapeutti (psykodynaaminen ja ratkaisukeskeinen orientaatio) SURU ON KOKEMUKSENA VAPAASTI ELÄVÄ OUTI JÄNTTI: FM, VAATIVAN

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri. Koli seminaari Mikael Leiman Laudito Oy

Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri. Koli seminaari Mikael Leiman Laudito Oy Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri Koli seminaari 11.4.2014 Mikael Leiman Laudito Oy Kohdallinen apu transteoreettisen muutosmallin (TTM) valossa Psykoterapia,

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA

INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Integratiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne...

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM Kokemuksen tutkimus IV Oulu 25.4.2013 Timo Latomaa, FT, KL, PsM Miksi elämäkerta lähestymistapa Elämäkerrallinen haastattelu ja tulkinta on psykologian perusmenetelmä. Psykologia tutkii maailmasuhteiden

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käsitteitä omasta työstä omaan työhön 1 LÄHTÖKOHTAINEN LUOTTAMUS LAPSEN TODELLISTUMINEN 2 Lähtökohtainen luottamus Luottamusta asiakkaaseen ja siihen, että

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS

KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma on hyväksytty kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 20.10.2016 ja on voimassa 31.12.2021 asti. Kognitiivisen

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Kyynisyyden ja toivon mittelö

Kyynisyyden ja toivon mittelö Kyynisyyden ja toivon mittelö Työntekijän mahdollisuudet toistuvasti vaikeiden asiakkaiden kohtaamisessa Eero Untamala 1 Kyynisyys Toivo se on sekasotkuinen ilme. Se on sekaisin kaikista jutuista. Siksi

Lisätiedot