Paniikkihäiriöpotilaan psykoterapia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paniikkihäiriöpotilaan psykoterapia"

Transkriptio

1 Katsaus Sari Lindeman Paniikkihäiriöpotilaan psykoterapia»jos ahdistus tulee, niin sitten se tulee» Kognitiivis-konstruktiivisessa psykoterapiassa pyritään ymmärtämään psyykkisen häiriön syntyminen lähtien varhaisesta kiintymyssuhteesta, jonka ajatellaan säätelevän yksilön myöhempää vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Ihminen toimii tässä vuorovaikutuksessa tietoisten ja tiedostamattomien ennakointien mukaisesti ja ottaa vastaan niihin sopivaa tietoa. Näin tiedon prosessointitavat vahvistuvat ja kokemuksille annetut merkitykset vakiintuvat. Koska ihmisellä on tarve ylläpitää kokemusta minuutensa jatkuvuudesta ja sisäisen maailmansa johdonmukaisuudesta, hän pitää kiinni myös haitallisista kokemuksista. Tämän vuoksi erityisesti pitkäaikaisissa häiriöissä muutos vie aikaa. Paniikkihäiriöstä kärsivä potilas jäsentää maailmaa turvallisuuden ja turvattomuuden tunteen kautta, ja tätä tunnetta säätelee erityisesti kokemus hallinnasta. Kirjoituksessa kuvataan paniikkihäiriöstä kärsineen potilaan psykoterapiaprosessia ja tervehtyminen selitetään kognitiiviskonstruktiivisesta viitekehyksestä. P aniikkihäiriössä on kysymys toistuvien, spontaanien paniikkikohtausten esiintymisestä, josta seuraa eriasteisia käyttäytymisen muutoksia. Potilas välttää paikkoja, joissa paniikkikohtaus voi tulla tai varautuu niihin varmistelemalla tilanteista poispääsyn. Kognitiiviset ja kognitiivis-behavioraaliset psykoterapiat ovat tehokkaita paniikkihäiriön hoidossa. Niiden tehokkuus perustuu ensisijaisesti altistukseen (Roth ja Fonagy 2005). Psykoterapiaote määrittyy kuitenkin toisin, jos potilaalla on samanaikaisesti persoonallisuushäiriö, koska sen ajatellaan ylläpitävän oireita eli paniikkikohtauksia ja niiden pelkoa. Kliinisessä työssä tavallinen tilanne on kuitenkin sellainen, että paniikkioireilu on kestänyt vuosia mutta potilaalla ei ole persoonallisuushäiriötä. Sen sijaan voidaan puhua»panikoijan identiteetistä» (Toskala ja Hartikainen 2005). Tällöin on perusteet psykoterapialle, jossa pyritään ymmärtämään oireilun rakentuminen kehityksellisesti ja ylläpito osana minuutta. Duodecim 2008;124: Ahdistuneisuushäiriöt ja kognitiiviset psykoterapiat Ahdistuneisuushäiriöiden joihin siis paniikkihäiriökin luetaan hoidossa perinteiset kognitiiviset psykoterapiat pohjautuvat kognitiiviseen malliin emotionaalisista häiriöistä. Sen mukaan väärintulkinnat ruumiillisista tuntemuksista lisäävät ahdistuneisuutta, mikä taas voimistaa ruumiillisia tuntemuksia tuottaen paniikin noidankehän (Clark 1986). Siinä vaaraa tyypillisesti yliarvioidaan ja omaa selviytymistä aliarvioidaan (Greenberg 1989). Beck (1985) nimittää tätä haavoittuvuudeksi, joka on hänen mukaansa keskeistä kaikissa ahdistuneisuushäiriöissä: kokiessaan sisäistä tai ulkoista uhkaa henkilö ei luota selviytymiseensä. Sisällöllisesti uhka voi olla erilainen eri ahdistuneisuushäiriöissä, kuten uhka häpäistymisestä muiden silmissä sosiaalisten tilanteiden pelossa tai hallinnan menettämisestä paniikkihäiriössä 177

2 (Toskala 2001). Pelko hallinnan menettämisestä voi ilmaantua ahtaudessa (lentokone, väentungos) tai avoimilla paikoilla (sillat, aukeat paikat) (Guidano 1991). Kognitiivisten psykoterapioiden»toinen polvi» tuli käyttöön, kun italialaiset psykoterapeutit Vittorio Guidano ja Giovanni Liotti (1983) kehittivät kognitiivis-konstruktiivisen persoonallisuusteorian minuuden rakentumisesta. Sen mukaan tietäminen on Kognitiiviskonstruktiivisessa psykoterapiassa tärkeintä on menetelmien oikea ajoitus adaptiivinen prosessi, jossa mieli konstruoi sisäisesti johdonmukaisen maailman kokemusten virrasta. Siihen asti psykopatologioiden ymmärtämisessä korostettiin kokemusten»näkyviä» merkityksiä, joita ilmaistaan sanallisesti, ja nyt kiinnostuttiin siitä, miten tietoa käsitellään ja rakennetaan mielessä eli»kieliopista». Guidano (1987, 1991) yhdisti kognitiivis-konstruktiiviseen persoonallisuusteoriaan Bowlbyn (1977, 1993) kiintymyssuhdeteorian, ja näin syntyi merkitysorganisaatioiden teoria (Guidano 1991). Foobinen merkitysorganisaatio Merkitysorganisaatioiden teorian keskeinen käsite on persoonallinen merkitysorganisaatio (personal meaning organization) (Guidano 1991). Tiivistetysti ilmaisten sillä tarkoitetaan kullekin ihmiselle tyypillistä tapaa selittää ja jäsentää kokemuksiaan ja antaa niille merkityksiä. Merkitysorganisaatio rakentuu varhaisessa vuorovaikutuksessa syntyneen ydinkokemuksen ohjailemana. Psyykkisissä häiriöissä varhaisessa vuorovaikutuksessa syntynyt ydinkokemus voi olla esimerkiksi turvattomuus tai vaille jääminen. Kasvu- ja kehitysolosuhteiden mukaan tämä ydinkokemus alkaa vaihtelevasti määrätä sitä, millaisia merkityksiä henkilö antaa kokemuksilleen ja miten hän on suhteessa itseensä ja muihin. Tarve kokea psyykkistä jatkuvuutta tekee ymmärrettäväksi sen, että kokemuksia selitetään tavalla, joka on sopusoinnussa ydinkokemuksen kanssa. Paniikkihäiriöön liitetään foobinen merkitysorganisaatio, jota Toskala ja Taulukko 1. Foobisen (turvattomuuden vs turvallisuuden) merkitysorganisaation keskeisiä dysfunktionaalisia ilmentymiä (Alho ym. 2003). Korostunut turvahakuisuus ja pyrkimys suojautua vaaroilta sekä välttää riskejä, mikä voi näyttäytyä kaikilla elämänalueilla. Koska turvattomuuden sisällyttäminen omaan minuuteen on itsetunnolle uhkaavaa, henkilölle voi olla huomattavan tärkeää esiintyä ulospäin rohkeana ja selviytyvänä. Tällainen»valerohkeus» voi pettää turvattomuuden käydessä ylivoimaiseksi. Erilaisissa yhteyksissä korostunut turvattomuus, joka saa paniikin tai muunlaisen ahdistuksen piirteitä ja johon liittyy uhka hajoamisesta tai tuhoutumisesta. Korostunut pyrkimys tunteiden ja tilanteiden hallintaan erityisesti kehon avulla. Korostunut pyrkimys olla pakonomaisesti vahva ja selviytyvä ja antaa tämä vaikutelma muille. Ulkopuolisen maailman kokeminen vaaralliseksi ja tunne omasta haavoittuvuudesta. Pyrkimys tukeutua johonkin vahvempaan ja tunne siitä, ettei selviä yksin. Tämä näyttäytyy usein erityisenä riippuvuutena suhteessa niihin ihmisiin, joihin liitetään turvan merkitys. Vaikeus sietää rajoittaviksi koettuja tilanteita, koska ne herättävät tukahtuneisuuden tunteen ja laukaisevat halun erillisyyteen, joka puolestaan herättää turvattomuutta ja taas halun läheisyyteen. Henkilön on vaikea rakentaa läheisissä ihmissuhteissa vakaata ja optimaalista läheisyyttä. Kliinisenä ilmentymänä foobiset tilat, paniikin kokemukset ja muut ahdistusoireet, jotka heijastavat eriasteisia turvattomuuden kokemuksia. Niihin liittyy usein korostunut tunnekontrolli ja tunteiden tulkitseminen ruumiillisen katastrofin uhkaksi. Hartikainen (2005) nimittävät turvattomuuden merkitysorganisaatioksi (taulukko 1). Paniikkihäiriöstä kärsivällä aktivoituu herkästi turvattomuuden kokemus, joka saa aikaan turvahakuista käyttäytymistä ja tarvetta suojautua vaaroilta. Ulospäin hän kuitenkin haluaa näyttää vahvalta ja selviytyvältä, ja tähän hän myös pakonomaisesti pyrkii. Mäntymaan (2000) mukaan tämä ylikorostunut hallinnan tarve johtuu pelosta omia sisäisiä tuntemuksia ja tapahtumia kohtaan toisin kuin esimerkiksi syömishäiriöisessä merkitysorganisaatiossa (Guidano 1991), jossa pelätään muiden kritiikkiä tai ymmärtämättömyyttä. Merkitysorganisaatioita ei voida nimistään huolimatta suoraviivaisesti yhdistää tiettyyn diagnoosiin. Oiretasolla ihminen voi kärsiä masennuksesta tai ahdistuneisuudesta kaikissa merkitysorganisaatioissa (Mäntymaa 2000). Vaikka kognitiivis-konstruktiivisessa psykoterapiassa 178 S. Lindeman

3 keskitytäänkin diagnosoinnin ja häiriökeskeisyyden sijasta ymmärtämään yksilöä (Neimeyer 1993), se mahdollistaa tasodiagnostisenkin (neuroosi rajatila psykoosi) arvioinnin, koska psykopatologiaa tarkastellaan prosessiulottuvuuksilla. Nämä ovat minäintegraatio, abstrahointikyky ja psyykkinen joustavuus (Guidano 1987, 1991). Kognitiivis-konstruktiivisessa psykoterapiassa muutoksen ajatellaan tapahtuvan näillä ulottuvuuksilla siten, että potilas kykenee aikaisempaa joustavampaan merkityksenantoon ja vaikeilta tuntuvien kokemusten sallimiseen (integraatioon). Merkitysorganisaatio ei muutu toiseksi psykoterapiassa. Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia Paniikkihäiriöpotilaan psykoterapia Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia on menetelmiltään joustavaa; tärkeintä on menetelmien oikea ajoitus (Guidano ja Liotti 1983). Koska psyyke on rakentunut hierarkkisesti, niin muutoskin voi tapahtua asteittain pintatasolta syvätasolle. Altistus»kohdistuu» psyyken pintarakenteisiin, kuten asenteisiin itseä ja maailmaa kohtaan (Guidano ja Liotti 1983), mutta siitä seuraa usein muutos syvätasolla, siis kokemuksellisella, sanattomalla tasolla. Paniikkihäiriöpotilaan psykoterapiassa lähtökohta on se, että hädän ja turvattomuuden tunteet ovat uhkaavia, ja siksi potilas pyrkii torjumaan tai pakenemaan niitä. Tällaisesta reagoinnista Toskala (esim. Toskala ja Hartikainen 2005) käyttää käsitettä reaktiivinen positio. Se tarkoittaa, että paniikkiin liittyvät ruumiilliset tuntemukset ja niistä seuraavat katastrofiajatukset saavat vallan ja potilaan on paettava turvalliseen paikkaan. Reaktiivisessa positiossa potilaalla ei ole»keskusteluyhteyttä» omaan kokemukseensa. Ensimmäinen terapeuttinen strategia tähtääkin siihen, että potilas hahmottaa ja jäsentää sen, miten paniikkiolotila hänen mielessään tilannekohtaisesti rakentuu. Tähän vaiheeseen kuuluu tunteiden, ajatusten ja ruumiillisten tuntemusten nimeäminen ja sen tutkiminen, millaisia merkityksiä potilas kokemuksilleen antaa. Merkitysorganisaatioiden teorian mukaan minäjärjestelmä muodostuu välittömästä, kokevasta puolesta (englannin kielen»i») ja kokemuksia tietoisesti arvioivasta puolesta (englannin kielen»me»), joiden dialogissa merkitykset syntyvät ja merkitysorganisaatiolle tyypilliset piirteet näyttäytyvät. Terapian toinen vaihe kohdistuukin tämän dialogin tunnistamiseen. Se tuottaa tietoa potilaan uskomuksista ja lisää ymmärrystä paniikkioireilun todellisesta luonteesta. Paniikkihäiriöstä kärsivällä aktivoituu herkästi turvattomuuden kokemus Foobinen oireilu voi sisältää pelkoja siitä, että kukaan ei voi auttaa, tai se voi heijastaa syviä turvattomuuden tai häpeän kokemuksia. Se, että potilas pystyy määrittelemään paniikin sisäiseksi prosessiksi ja tunnistaa kokemisen ja selittämisen välisen suhteen, mahdollistaa niiden tarkastelemisen»etäältä». Tällaisesta itseen kääntymisestä ja omien sisäisten tilojen ja prosessien havainnoimisesta käytetään käsitettä refleksiivisyys (Toskala ja Hartikainen 2005). Refleksiivisyyden perusta rakentuu lapsuuden varhaisissa kiintymyssuhteissa, kun vanhempi ymmärtää lapsen tunnetiloja sekä peilaa ja selittää niitä. Tällöin lapsi kykenee luomaan mieleensä malleja (representaatioita) omista kokemuksistaan ja sisällyttämään niitä itseensä. Parhaiten tämä toteutuu turvallisessa kiintymyssuhteessa, jota luonnehtii vanhemman sensitiivisyys ja johdonmukaisuus suhteessa lapsen tunteisiin (Fonagy ym. 1991, Guidano 1991, Fonagy ja Target 1997). Paniikkihäiriössä refleksiivisyyttä pyritään kehittämään suhteessa pelkoon ja turvattomuuteen, jolloin nämä alun perin uhkaavuuden vuoksi torjutut tunteet saattavat saada vaihtoehtoisen, vähemmän uhkaavan merkityksen, ja potilas voi»turvallisesti pelätä». Psykoterapian edetessä näkökulmaa voidaan laajentaa siihen, miten paniikkikohtausten taustalla olevat uskomukset ja pelot näyttäytyvät interpersonaalisella tasolla eli ihmissuhteissa. Guidanon (1991) mukaan tunteita on mahdollista muuttaa ainoastaan tuntemalla; ajatusten muuttaminen ei riitä. Siksi kognitiivis-konstruktiivisessa psykoterapiassa pyritään varhaiseen kehitykseen kuuluvien primaaritunteiden (suru, viha, pelko) (Greenberg ja Paivio 1997) tavoittamiseen ja niiden empaattiseen reflektoimiseen. 179

4 Psykoterapiassa tulisi saavuttaa ymmärrys siitä, miten paniikki on rakentunut lähtien varhaisesta kiintymyssuhteesta ja miten potilaan elämänhistoria on ohjannut ja vahvistanut minuutta foobiseen suuntaan. Tavoitteena on lisätä tiedonkäsittelyn toimivuutta ja adaptiivisuutta yksilölle luontaisen merkitysorganisaation sisällä. Kuvaan paniikkihäiriöstä kärsineen potilaan kognitiivis-konstruktiivista psykoterapiaprosessia. Psykoterapia kesti kolme vuotta, ja istuntoja oli 1 2 kertaa viikossa. Istunnot nauhoitettiin. Tämä kirjoitus julkaistaan potilaan luvalla. Oma potilas Potilas on noin 30-vuotias, akateemisesti kouluttautunut mies, joka tuli yksityislääkärin ohjaamana psykoterapiaan. Hän oli hakeutunut yksityislääkärin vastaanotolle paniikkikohtausten vuoksi ja halusi päästä niistä»vihdoinkin kokonaan eroon». Ensimmäisen pakenemiseen johtaneen paniikkikohtauksen potilas oli saanut opiskeluaikana noin kymmenen vuotta sitten. Seurustelun ja perheen perustamisen alkuvaiheessa sekä myöhemmin avioeron yhteydessä paniikkioireilu oli merkittävästi lisääntynyt. Psykoterapia aloitettiin tilanteessa, jossa potilaalle oli kehittynyt kohtalaisen laaja-alainen välttämiskäyttäytyminen. Hänelle oli hankalaa erityisesti kaupungilla oleminen, siltojen ylittäminen, hammaslääkärissä käynnit (ei ollut käynyt vuosiin), parturissa käynnit, matkustaminen erityisesti lentokoneella, jolla potilas ei ollut uskaltanut matkustaa enää vuosiin. Työyhteisössä tilanteet, joista pois pääseminen oli hankalaa, aiheuttivat voimakasta ennakoivaa ahdistusta ja ajoittain välttelyä. Potilas kuvasi tärkeimmäksi ongelmakseen paniikkiolotilat erinäisissä tilanteissa ja ahdistuneisuuden ajatellessa tulevia kohtauksia. Paniikkikohtaus noudatti kaavaa, jossa potilas aluksi tunsi kiristystä niskassa ja päässä ja häntä huimasi, ja tämän jälkeen katastrofiajatukset aktivoituivat (»tulen hulluksi»,»menetän työkykyni»). Diagnostisesti kysymyksessä oli paniikkihäiriö, johon liittyy julkisten paikkojen pelko (F41.00). Potilas ei täyttänyt minkään persoonallisuushäiriön diagnostisia kriteereitä. Persoonallisuuden merkitysorganisaatioita arvioitiin psykoterapian eri vaiheissa kyselylomakkeella (Picardi 2003), joiden väittämiin potilas otti kantaa, ja vastaukset pisteitettiin. Merkitysorganisaatio ja tiedonprosessoinnin laatu alussa ja lopussa. Potilas sai eniten pisteitä foobista merkitysoganisaatiota kuvaavista osioista kaikilla mittauskerroilla, mutta psykoterapian aikana pistemäärä pieneni. Potilaalla oli siis koko ajan foobinen merkitysorganisaatio, mutta siinä tapahtui siirtymä vähemmän foobiseen suuntaan eli oiretaso lieveni. Taulukossa 2 on esitetty psykoterapian aikana tapahtuneet tiedon prosessoinnin keskeiset laadulliset muutokset. Psykoterapian aikana potilaan minäintegraatio kehittyi, toisin sanoen hän koki vaihtelevasti erilaisia tunteita ilman, että se olisi muuttanut hänen perustunnettaan siitä, millainen hän on. Potilas myös havaitsi hallinnan tunteen yhteyden itsearvostukseen. Tämä heijasti tiedonprosessoinnin laadullista muutosta, joka määritellään abstrahointikyvyksi (Toskala ja Hartikainen 2005). TAULUKKO 2. Tiedon prosessoinnin keskeiset laadulliset muutokset paniikkihäiriöpotilaalla. Psykoterapian alussa Psykoterapian lopussa Prosessiulottuvuus, jolla muutos on tapahtunut»vahvan ihmisen ei pitäisi olla peloissaan, kun hän on kaukana läheisistään.»»on äärimmäisen tärkeää hallita tunteensa.»»minun tarvitsee tuntea, että voin milloin tahansa päästä tilanteesta pois tai siihen takaisin.»»minun on tärkeää tietää jatkuvasti, missä kumppanini on.»»osaan tunnistaa vaaran sekä ihmiset, joihin voin luottaa.»»vahva ihminen uskaltaa myös mennä ja pelätä samanaikaisesti.»»on tärkeää hallita ahdistus sillä tasolla, että se ei rajoita elämää.»»haluan kokea, että milloin tahansa selviän ahdistuksen kanssa.»»mukavahan se on tietää mutta ei tärkeää jatkuvasti.»»ainahan toisista ihmisistä ei voi tietää, suurimmaksi osaksi kyllä.» Minäintegraatio (kyky ylläpitää minäkokemuksen koherenssia tunteiden dynaamisessa vaihtelussa lisääntyi) Joustavuus (suhde tunteiden hallintaan muuttui ehdottomasta suhteelliseksi) Minäintegraatio Joustavuus (ahdistuksen hallinta muuttui ulkoisesta intrapsyykkiseksi eli kokemukselliseksi) Joustavuus (suhde tietämiseen muuttui ehdottomasta suhteelliseksi) Minäintegraatio (epävarmuuden sieto lisääntyi) 180 S. Lindeman

5 Psykoterapian alku: reaktiivinen positio. Psykoterapian alussa potilas oli reaktiivisessa positiossa suhteessa ahdistukseen. Hän koki, että hänen oli pakko toimia somaattisten tuntemusten ja niiden herättämien merkitysten pohjalta välittömästi, ja hän turvautui herkästi rauhoittavaan lääkitykseen:»sitten alkoi tulla levoton olo ja piti ottaa rauhoittavaa lisää. Kävin pyöräileen kaupungilla ja tuli niin huono olo että tuntu että kontrolli lähtee ja lähdin kotiin.» (Potilaan kirjoittamaa tekstiä) Potilaan oma tavoite psykoterapian suhteen oli alusta asti»päästä ahdistuksesta eroon»: P(otilas):»Mä olen monta vuotta tän kanssa venkoillut. Päätin että nyt haetaan psykiatrilta apua ja me saadaan se pois, niskat nurin ahdistukselta.» T(erapeutti):»Niskat nurin ahdistukselta, joo-o. Mitä ajattelet, onko me väännetty ne niskat nurin?» (psykoterapia oli kestänyt jo jonkin aikaa) P:»No eipä voi sanoa.» Alussa terapeutti pyrki realisoimaan potilaalle terapiaprosessin oletettavaa lopputulosta. Tämä»rehellisyys» todennäköisesti herätti luottamusta ja pohjusti hyvää yhteistyösuhdetta. Paniikkikohtaus noudatti tietynlaista kaavaa: P:»Ensimmäisenä tulee se, että kiristää päänahkaa, ja niska-hartiaseutua. Pitää koko ajan venytellä, että se paranis. Sitä kautta alkaa tulla painava olo ja semmoinen, että lähteeköhän tässä taju. Sitten alkaa huimata ja ahdistaa eikä pysty olemaan paikallaan. Sitte alkaa ajatus siitä, että missä on pakoreitti, mistä pääsisi pakenemaan. Ja sitte miettii, että onnistuuko se lähteminen, että jos olo menee niin huonoksi, että jalat lähtee alta, että uskaltaako lähteä kävelemään vai rojahtaako kesken matkan. Ja sama esimerkiksi hiihtolenkillä. Sitä miettii, että uskaltaako lähteä, jos siellä sitten rojahtaa ja hankeen tipahtaa ja jos kukaan ei huomaa.» T:»Joo-o, joo-o. Sä siis tavallaan pelkäät sitä, että jos sä saat sen kohtauksen, että kukaan ei huomaa ja sä jäät avutta.» P:»No vähän niinku, se on yksi. Ja sitten siinä on se häpeä.» Häpeä ja avuttomuus olivat tunteita, joita potilas ei voinut sisällyttää hyväksyttävään minuuteensa. Koska turvattomuuden kokemukset olivat potilaalle uhkaavia, ulkoistavan suhteen luominen paniikkiin loi kokemusta hallinnasta ja turvallisuudesta. Psykoterapian alkuvaiheessa potilas kertoi pystyvänsä provosoimaan oireita: T:»Välillä ikään kuin haastoit sitä [paniikinomaista oloa] tulemaan?» P:»Joo silloin kun oli parempi olo. Sitä vähän kokeilee, että tuleeko se. Mutta nyt kun on koko ajan kireä olo, niin silloin se ahdistus tuntuu ylivoimaiselta. Sitä yrittää vaan päästä sellaiseen parempaan olotilaan, että sitä pystyis taas haastamaan.» T:»Yhym-m, yhym-m. Se kuulostaa sellaiselta, että se ahdistus on jossakin tuolla, ulkopuolella.» Ruumiillisten tuntemusten tietoinen tuottaminen merkitsi myös kokemusta siitä, että oireilu on omassa hallinnassa ja voitettavissa. Vähitellen reaktiivisesta positiosta kohti refleksiivistä positiota. Vähitellen psykoterapian edetessä potilas alkoi hahmottaa ja tarkastella itsensä eri puolia ja suhdetta omaan ahdistukseensa. Hänen reaktiivinen tapansa toimia ja ajatella muuttui ahdistusta tarkastelevaksi ja sen merkitystä pohtivaksi. Psykoterapian alussa potilas puhui:»aina jos saa vähäksi aikaa ajatuksen käänettyä pois niin sitten pitääkin ajatella että paraniko se olo ja sitten taas mennään, huimaa, oksettaa ja kuumottaa ja sitten pelottaa että taju lähtee.» Myöhemmin potilas kertoi tilanteesta kuntosalissa, jossa tuli huimaava ja huono olo:»sitten ajattelin, että älä ala tässä ahdistaan, ei tässä ole oikeasti mitään pelottavaa.» Sisäinen dialogi muuttui siis sävyltään kontrolloivasta rauhoittavaksi. Potilaan kirjoittama teksti kuvaa refleksiivistä positiota, jossa hän tarkastelee myös laajemmin ahdistuksen merkitystä ihmissuhteissaan:»ajattelin omaa oloani ja syitä siihen. Ajattelen melkein kaikki pakoksi ja se ahdistaa ja pelottaa ja tuntuu ettei selviä, kun kaikki on pakkoja. Sitten mietin tätä omaa vaativuustasoa ja se on varmaan avain. Pidän itseäni huonompana kuin muut koska en voi tehdä mitä haluan koska ahdistuneisuus sen estää.» Ymmärrys paniikin rakentumisesta loi luottamusta selviytymiseen ja rohkaisi potilasta kohti ahdistavia tilanteita epäilystä huolimatta. Kun hän alkoi työstää kokemuksiaan, se myös generoi oivalluksia: P:»Mä oon itse huomannut, että mä heijastan näitä omia ajatuksiani toisen päähän.» T:»Yhymm-m.» P:»Mä oon varmaan itse hirveän kriittinen ja laitan sen sitten toisen päähän.» T:»Toihan on tärkeä oivallus.» Tämä muutos ilmensi siitä, että potilas alkoi tarkastella ja ilmaista itseään erillisyyden näkökulmasta. Integraatio: salliva suhde kiellettyihin tunteisiin. Psykoterapian alussa pelko ja turvattomuus olivat täysin pois suljettuja, mutta myöhemmin potilas pystyi sietämään niitä. Tämän integraation teki mahdolliseksi ensisijaisesti reflektointikyvyn kehittyminen. Potilas kykeni myös joustavasti löytämään vaihtoehtoisia tulkintoja fyysisille tuntemuksille ja ilmaisemaan niitä. Joustavuudesta kertoo potilaan antama esimerkki vuorovaikutustilanteesta, jossa ilmaantui huimausta, hengityksen tihentymistä ja ahdistuksen tunnetta:»ajattelin, että elimistö tässä antaa vääriä signaaleja että eipä tässä». Potilas oivalsi, että paniikkioireilu liittyy totuttuun minuuteen ja jatkuvuuden kokemiseen ja siksi siitä oli vaikea»luopua»:»sitten kun välillä alkaa olo parantua, niin alkaa käyttää nuuskaa, josta tulee huono olo. On käynyt mielessä, että onko siinä joku että ei halua päästää siitä ahdistuksesta irti?» Psykoterapian aikana tapahtuneen muutoksen voi tiivistää toteamukseen, että potilaan suhde ahdistukseen muuttui Paniikkihäiriöpotilaan psykoterapia 181

6 torjuvasta sallivaksi ja hän uskalsi myös pelätä: T:»Entäs jos nyt tulee ahdistusta, mitäs sitten?» P:»No, sitten se tulee, ei siinä mitään. Nytkin on semmoinen kiristävä olo mutta se on normaalia.» T:»Joo-o, sä et enää sano, että sä pelkäät, että sulle tulee ahdistus.» P:»No kyllä mä varmaan vähän pelkäänkin.» Pohdinta Käsitteellistämisellä (case formulation) tarkoitetaan tiivistettyä arviota siitä, mikä on aiheuttanut ja ylläpitää potilaan interpersonaalisia tai intrapsyykkisiä ongelmia, ja se perustuu teoriaan psyykkisistä toiminnoista. Kognitiivis-konstruktiivisessa käsitteellistämisessä ongelmallinen kokeminen rekonstruoidaan suhteessa sisäisiin prosesseihin sekä siihen, miten se ilmentyy läheisissä ihmissuhteissa ja miten se on rakentunut varhaisissa vuorovaikutussuhteissa (Karila ym. 2001). Esimerkkipotilaalla oli kolme uhkaavaksi koettua, integroitumatonta kokemusta: avuttomuus, häpeä ja pelko avutta jäämisestä. Suojaksi näitä kokemuksia vastaan hän oli rakentanut kontrafobisesti pakottavan selviytyvyyden ja läheisten suhteiden välttelyn. Potilaan elämänhistoriassa merkityksellisiä olivat vanhempien avioero ja sitä edeltävät vaiheet lapsuusvuosina. Potilas koki äidin ylisuojelevaksi, joka ei luottanut hänen selviytymiseensä. Varhaisista vaiheistaan hän muisti yksittäisiä tilanteita, joissa oli samanaikaisesti pelännyt ja jäänyt avutta. Isä oli poissaoleva ja äiti ahdistunut. Empaattisen reflektoivan suhteen puuttuessa hädän ja turvattomuuden kokemukset oli täytynyt sulkea pois ja myöhemmin aikuisuudessa suojautua tunteita ylikontrolloimalla. Guidanon (1991) mukaan foobinen merkitysorganisaatio kehittyy ahdistuneen kiintymyssuhteen (Bowlby 1988) seurauksena. Henkilöllä on ambivalentti suhde autonomiaansa eli samanaikainen tarve takertua ja olla autonominen ihmissuhteissaan. Potilas ei ollut koskaan ilmaissut negatiivisia tunteitaan ja omia tarpeitaan vanhemmilleen. Jämäkkyyden (assertiivisuuden) puute ihmissuhteissa oli ymmärrettävissä siten, että se oli ristiriidassa ambivalenssin kanssa. Psykoterapian myötä potilas alkoi reflektoida suhdettaan muihin ja opetella aikuisen tapoja ilmaista mielipiteitään. Liottin (1991) mukaan suhde terapeuttiinkin on ambivalentti: terapeutti on auttaja mutta samalla henkilö, josta on pysyttävä etäällä ennakoimattomuuden tai hallintapyrkimyksen takia. Myös tämä otettiin psykoterapiassa avoimeen tarkasteluun. Psykoterapiassa käytettiin joustavasti erilaisia menetelmiä. Potilas altisti itseään tilanteille, joissa ahdistusoireita saattoi esiintyä. Psykoterapeutti kuitenkin arveli, että altistamisesta tuli suoritus, joka tuki dysfunktionaalista pyrkimystä olla pakonomaisesti vahva ja selviytyvä. Altistusta pidettiin kuitenkin tärkeänä, ja sitä oli vaihtelevasti terapeuttisen yhteyden mukaan. y d i n a s i a t Kognitiivis-konstruktiivisessa psykoterapiassa muutoksen ajatellaan tapahtuvan tiedon prosessoinnin ulottuvuuksilla, joita ovat minäintegraatio, abstrahointikyky ja psyykkinen joustavuus. Refleksiivisyys (omien sisäisten tilojen ja prosessien havainnoiminen) ei ole välttämättä edellytys psykoterapeuttisen työskentelyn aloittamiselle; se voi olla myös psykoterapian tulos. Psykoterapiassa tärkein vaikuttava elementti on potilaan ja terapeutin välinen suhde. Hyvä suhde ei automaattisesti takaa muutosta parempaan usein potilaan täytyy myös tehdä jotakin toisin. 182 S. Lindeman

7 Oiretasolla tapahtui paljon muutoksia: välttämiskäyttäytyminen väheni merkittävästi, samoin tarve käyttää rauhoittavia lääkkeitä. Terapiaprosessin aikana tapahtuneen muutoksen ydin oli potilaalle kehittynyt itsereflektointikyky. Tämä loi yhteyden omiin kokemuksiin ja mahdollisuuden vaikuttaa niihin sisältyviin merkityksiin. Kirjallisuutta Alho L, Ruuska P, Toskala A. Työuupumus merkitysorganisaatioiden näkökulmasta. Psykologia 2003;28: Beck AT. Vulnerability: the core of anxiety disorders. Kirjassa: Beck AT, Emery G, Greenberg RL. Anxiety disorders and phobias. A cognitive perspective. New York: Basic Books 1985, s Bolwby J. A secure base. Clinical applications of attachment theory (reprinted). London: Routledge Bowlby J. Developmental psychiatry comes of age. Am J Psychiatry 1988;145:1 10. Bolwby J. The making and breaking affectional bonds I. Aetilogy and psychopathology in the light of attachment theory. Br J Psychiatry 1977;130: Clark DM. A cognitive model of panic. Beh Res Ther 1986;24: Fonagy P, Steele M, Steele H, Moran GS, Higgitt AC. The capacity for understanding mental states: the reflective self/parent in mother and child and its significance for security of attachment. Infant Ment Health J 1991;12: Fonagy P, Target M. Attachment and reflective function: their role in self-organization. Dev Psychopathol 1997;9: Greenberg RL. Panic disorder and agoraphobia. Kirjassa: Scott J, Williams JMG, Beck AT, toim. Cognitive therapy in clinical practice. An illustrative casebook. New York: Routledge 1989, s Greenberg LS, Paivio SC. Working with emotions in psychotherapy. New York: The Guilford Press Guidano VF. Complexity of the self: A developmental approach to psychopathology and therapy. New York: The Guilford Press Guidano VF. The self in process: toward a post-rationalist cognitive therapy. New York: The Guilford Press Guidano V, Liotti G. Cognitive processes and emotional disorders. New York: The Guilford Press Karila I, Holmberg N, Laaksonen R. Käsitteellistäminen. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2001, s Liotti G. Patterns of attachment and the assessment of interpersonal schemata: understanding and changing difficult patient-therapist relationships in cognitive psychotherapy. J Cogn Psychother Int Quarter 1991;5: Mäntymaa K. Persoonallisuuden merkitysorganisaatioiden kehittyminen Redan kuvamana. Kirjassa: Kuusinen KL, toim. Kognitiivinen psykoterapia ja kiintymyssuhdeteoria. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus 2000, s Neimeyer RA. An appraisal of constructivist psychotherapies. J Consult Clin Psychol 1993;61: Picardi A. First steps in the assessment of cognitive-emotional organization within the framework of Guidano s model of the self. Psychother Psychosom 2003;72: Roth A, Fonagy P. What works for whom? A critical review of psychotherapy research. 2. painos. New York: The Guilford Press Toskala A. Sosiaalinen fobia ja paniikkihäiriö. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2001, s Toskala A, Hartikainen K. Minuuden rakentuminen. Psyykkinen kehitys ja kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia. Jyväskylän koulutuskeskus Oy. Keuruu: Otava SARI LINDEMAN, mvs. professori, erikoislääkäri, vaativan erityistason psykoterapeutti, psykoterapian kouluttajapätevyys Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka ja OYS:n psykiatrian klinikka, psykoterapiapoliklinikka PL 5000, Oulun yliopisto

Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia

Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2006, 3, (1), 46-50. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia Antero Toskala ja Katja Hartikainen: Minuuden rakentuminen.

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

ja siitä saadut tulokset

ja siitä saadut tulokset Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä

Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Päihdetyön ammattitutkinto, painotuksena Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Koulutuksen tavoite: Osallistujat ymmärtävät kognitiivisen psykoterapian peruskäsitteitä ja kokonaisuutta sekä

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström 5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti

Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti Mikä on tunne? Kehollinen tuntemus, sisäinen kokemus ja lisäksi mukana sosiaalinen ulottuvuus:

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Grawe, K. (2004). Psychological therapy. Seattle, WA: Hogfrede & Huber. Grawe, K. (2007). Neuropsychotherapy. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Ass.

Grawe, K. (2004). Psychological therapy. Seattle, WA: Hogfrede & Huber. Grawe, K. (2007). Neuropsychotherapy. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Ass. Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2007, 4, (1), 116 121. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys Kirja-arvio Saksalaista terapiaa Grawe, K. (2004). Psychological therapy. Seattle, WA: Hogfrede & Huber.

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

TERAPIAT SUREVAN TUKENA

TERAPIAT SUREVAN TUKENA TERAPIAT SUREVAN TUKENA Esimerkkejä terapian mahdollisuuksista Asta Suomi: YTT, Psykoterapeutti (psykodynaaminen ja ratkaisukeskeinen orientaatio) SURU ON KOKEMUKSENA VAPAASTI ELÄVÄ OUTI JÄNTTI: FM, VAATIVAN

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa

Lisätiedot

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Salo/Kauppi 2014 Mentalisaation hedelmiä? Kokemuksia? Työtapa tuonut mielen takaisin huomion kohteeksi

Lisätiedot

INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA

INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Integratiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne...

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

YKSINÄISYYS ELINKAUTINENKO? Yksinäisyydestä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen

YKSINÄISYYS ELINKAUTINENKO? Yksinäisyydestä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen YKSINÄISYYS ELINKAUTINENKO? Yksinäisyydestä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

Vanhuusiän terveyshuolet Masennusta, luulosairautta, ahdistuneisuutta? Tampere 18.9.2008 Pirjo Juhela

Vanhuusiän terveyshuolet Masennusta, luulosairautta, ahdistuneisuutta? Tampere 18.9.2008 Pirjo Juhela Vanhuusiän terveyshuolet Masennusta, luulosairautta, ahdistuneisuutta? Tampere 18.9.2008 Pirjo Juhela Mitkä ovat itsenäisen selviytymisen ongelmia? On välttämätöntä erottaa kyvyt ja kyvyttömyydet psyykkiset,

Lisätiedot

KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA

KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Kognitiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne... 5

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS - LASTEN JA NUORTEN PSYKOTERAPIAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO KOULUTUSOHJELMA

KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS - LASTEN JA NUORTEN PSYKOTERAPIAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO KOULUTUSOHJELMA KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS - LASTEN JA NUORTEN PSYKOTERAPIAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Lasten ja nuorten kognitiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus...

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Masennus tunteiden prosessoinnin ongelmana

Masennus tunteiden prosessoinnin ongelmana Kognitiivinen psykoterapia verkkolehti 2004, 1, (1), 3-23. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry Masennus tunteiden prosessoinnin ongelmana Marja-Riitta Laukkarinen Tiina Mäkelä Sirkka Rouru En jaksa

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot