HEINOLAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 HEINOLAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Päivitetty

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 Yhteystietoja 2. SIVISTYSTOIMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUSTA 3 Varhaiskasvatus Perusopetus, alakoulut ja yläkoulu Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Nuorisopalvelut 3. LÄÄKEHOIDON TOIMINTAPERIAATTEITA 6 4. LÄÄKEHOIDON OSAMISEN VARMISTAMINEN JA YLLÄPITÄMINEN 9 Uusien työntekijöiden perehdytys Täydennyskoulutus Ensiaputaitojen ylläpito Muu erityinen lääkehoitokoulutus 5. HENKILÖSTÖN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN 12 Suunnitelmallisuus Lääkkeiden toimittaminen Lääkkeen antaminen Lääkkeiden säilyttäminen Dokumentointi ja tiedonkulku 7. LÄÄKEHOIDON ERITYISTILANTEITA 14 LÄHTEET JA LISÄTIETOA 2

3 LIITTEET Liite 1 Lapsen lääkehoidon suunnitelma 17 Liite 2 Lapsen lääkehoidon päiväkirja 19 Liite 3 Heinolan sivistystoimen lääkehoitolupa 20 Liite 4 Päiväkoti ja tarttuvat taudit 21 Liite 5 Oikea käsienpesutekniikka 23 Liite 6 Perustietoa lääkevalmisteista 24 Liite 7 Lääkemuodot, antotavat ja sanastoa 25 Lääkitys suun kautta Lääkitys peräsuolen kautta Lääkkeen antaminen silmään Lääkkeen antaminen korvaan Nenälääkintä Keuhkolääkintä Insuliini-injektio Liite 8 Yksikkökohtaisten lääkehoitosuunnitelmien pohja 31 Liite 9 Ensiaputodistusten voimassaolo ja ensiapuvalmiuden ylläpito 32 3

4 1. JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Lääkehoidon toteuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa työryhmän laatimaan ohjeet lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32,11). Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito - Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa velvoittaa kaikkia lääkehoitoa toteuttavia yksiköitä tekemään lääkehoidon suunnitelman. Tämä lääkehoitosuunnitelma on osa sivistystoimen turvallisuussuunnitelmaa Heinolassa. Suunnitelmaan on koottuna varhaiskasvatuspalvelujen, perusopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä nuorisotoimen näkökulmat. Sivistystoimeen Heinolassa kuuluvat myös kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimien palvelut, jotka eivät ole vielä tässä vaiheessa tässä huomioituna. Tämän yleisen suunnitelman lisäksi kussakin toimintayksikössä tulee olla vielä oma yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma. Yksiköiden esimiehet esim. päiväkodin johtaja tai koulun rehtori organisoivat, ohjaavat toimintaa ja valvovat lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. He myös päättävät eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä siten, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Esimiesten tehtävä on myös varmistaa, että yksiköissä lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja että olosuhteet ovat oikeat lääkehoidon toteuttamiselle. Heinolan kaupungin sivistystoimessa henkilöstön osaamisen vahvistaminen käynnistyi 2013 verkkopohjaisen lääkehoitotäydennyskoulutus (LOVe) pilotoinnin myötä ja syksyllä 2014 tehtiin päätös siirtyä ulkopuolisen koulutuksen järjestäjän järjestämän täydennyskoulutuksen piiriin. Tavoitteena on päivittää henkilöstön riittävä osaaminen vuoden 2015 loppuun mennessä. Tämä lääkehoitosuunnitelma päivitetään vuosittain ja ohjeistusta arvioidaan jatkuvasti. Suunnitelma hyväksytetään sosiaali- ja terveydenhuollon lääkehoitotyöryhmässä ja sivistyslautakunnassa. Suunnitelman päivityksestä ja suunnitelmaan liittyvistä palautteista vastaavat osastopäälliköt. Yksiköiden esimiehet vastaavat siitä, että yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma on tehty ja se päivitetty vuosittain yhdessä henkilöstön kanssa. Uusien työntekijöiden tulee voida tutustua tähän suunnitelmaan työhön perehtymisvaiheessa. Lääkehoitosuunnitelma päivityksessä ovat olleet mukana päiväkodinjohtaja Päivi Hämäläinen, lastenhoitaja Terhi Heinonen, koulunkäyntiavustaja Ella Pesonen, nuoriso-ohjaaja Carla Kalliolahti, terveydenhoitaja Sinikka Natri-Tölö, johtava farmaseutti Sirpa Roine, apulaisrehtori Tiina Enqvist sekä vs. varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Mäkilä. 1

5 Yhteystietoja Lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä voi tarvittaessa olla yhteydessä Terveyskeskuksen lääkekeskus, johtava farmaseutti , Hyvinvointipalvelujohtaja , Terveyskeskuksen päivystys Akuutti (PHKS/ ensiapu) Myrkytystietokeskus (avoinna 24 t / vrk) , (vaihde) HÄTÄNUMERO 112 2

6 2. SIVISTYSTOIMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUSTA VARHAISKASVATUS Heinolan kaupungin varhaiskasvatus koostuu kuudesta alueesta. Päivähoitovaihtoehtoina toimii päiväkoteja, ryhmäperhepäiväkoti, esiopetusryhmiä sekä kotiperhepäivähoitajia. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluu yhteensä hieman alle 700 lasta (syksy 2013). Päivähoitomuotoina tarjotaan kokopäivä-, osapäivä-, epäsäännöllistä, ilta- tai ympärivuorokautista hoitoa. Ympärivuorokautinen ja viikonloppuisin tapahtuva hoito järjestetään Rullan vuoropäiväkodissa ja Tommola-talon päiväkodin aukiolo (klo 5-22 välillä) tarjoaa kevyemmän vuorohoitomahdollisuuden. Muut yksiköt ovat avoinna klo ja tarvittaessa asti tarpeesta riippuen. Erityispäivähoitoa tarjotaan kaikissa päiväkodeissa sekä integroidusti Tommola-talossa. Varhaiskasvatuspalvelut järjestävät myös avointa toimintaa, kuten avoimia päiväkoteja Tommola-talossa ja Elämänkaaritalossa sekä osallistuvat monipuolisen ryhmätoiminnan toteuttamiseen perhekeskustoiminnassa. Varhaiskasvatuksen henkilöstöryhmiä: lastentarhanopettajat, sosionomit, sosiaalikasvattajat lähi-, päivä- ja lastenhoitajat perhepäivähoitajat ryhmä ja henkilökohtaiset avustajat toimisto- ja erityispalvelujen henkilöstö (mm. erityislastentarhanopettajat) alalle opiskelevat ja työhön tutustujat PERUSOPETUS / Alakoulut Heinolassa on 8 alakoulua (luokat 1-6), joiden oppilasmäärä vaihtelee välillä. Alakoulujen oppilaita on yhteensä noin Oppilaiden koulupäivä sijoittuu kello 8-15 välille, koulusta ja luokkatasosta riippuen. Kouluissa on yleisopetuksen ja/ tai erityisen tuen ryhmiä. Alakoulujen henkilöstöryhmiä: rehtorit, luokanopettajat, erityisopettajat koulunkäyntiavustajat keittiöhenkilöstö sekä siivoojat 3

7 kouluterveydenhoitaja, joka on tavattavissa ennalta sovittuna aikana PERUSOPETUS / Yläkoulut Heinolassa on yksi yläkoulu, Lyseonmäen koulu. Seminaarin koulussa on joitakin yläluokkia. Lyseonmäen koulussa annetaan opetusta luokilla 7 9 ja koulussa on noin 600 oppilasta. Oppilaiden koulupäivä sijoittuu klo 8 15 välille. Koulussa on yleis- ja pienryhmäopetusta. Yläkoulujen henkilöstöryhmiä: rehtorit, aineenopettajat, erityisopettajat, oppilaanohjaajat koulunkäyntiavustajat koulukuraattori koulupsykologi psykiatrinen sairaanhoitaja kouluterveydenhoitaja, Lyseonmäen koululla terveydenhoitaja on yleensä tavattavissa klo 8 14 Yläkoulussa luokanvalvoja on oppilaan läheisin aikuinen. Huoltajat voivat halutessaan tiedottaa luokanvalvojaa oppilaan sairaudesta ja sen mahdollisesta hoidosta. KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Heinolan kaupungin aamu- ja iltapäivätoimintaa koordinoi koulutusjohtaja. Toimipisteitä on toimintakaudella yhteensä seitsemän. o Jyrängön koulu /LaLeLi ry (Lasten Leikki ja Liikunta ry) o Kirkonkylä, Käpylä / Nuorisopalvelut o Lusi, Satulinna / Varhaiskasvatuspalvelut o Myllyojan koulu / Opetus- ja koulutuspalvelut o Niemelä-Talo / Opetus- ja koulutuspalvelut o Tommola-Talo / Opetus- ja koulutuspalvelut 4

8 o Vierumäen koulu / Opetus- ja koulutuspalvelut NUORISOPALVELUT Heinolan kaupungin nuorisopalvelujen vastuualueelle kuuluvat perusnuorisotyö ja työpajatoiminta. Työpajatoiminnassa asiakkaat ovat pääsääntöisesti täysi-ikäisiä. Nuorisopalvelut järjestävät ennaltaehkäisevää, ohjattua toimintaa lapsille ja nuorille, pääasiallisesti Heinolan seudulla, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nuorisopalveluiden toimintapaikkoja ovat Nuorisokeskus Pleissi Käpylän nuorisotila Saksalan seikkailukeskus Lyseonmäen koulu Nuorisotoiminnan muut toimintaympäristöt Nuorisopalveluiden asiakkaat ovat pääsääntöisesti 7 18 vuotiaita ja työpajatoiminnan asiakkaat vuotiaita. Nuorisopalvelut järjestävät toimintaa ympäri vuoden. Pääasiallisesti toiminta tapahtuu aamu-, iltapäivä ja ilta-aikaan. Leiritoiminta on osittain yön yli kestävää. Tärkeimmät toimintamuodot ovat nuorisotalotoiminta, pienryhmät, kerhot, iltapäivätoiminta, JOPO-toiminta, tapahtumat ja leirit. Nuorisopalveluiden henkilökuntaan kuuluvat nuoriso-ohjaajia seikkailuohjaaja nuorisopalveluiden johtaja 5

9 3. LÄÄKEHOIDON TOIMINTAPERIAATTEITA Sairaudenhoito ja lääkehoito ovat ensisijaisesti terveydenhuollon toimintaa ja sitä toteuttavat pääsääntöisesti siihen koulutetut ammattilaiset. Käytännössä lääkehoito ulottuu lapsen ja nuoren arkeen myös kodin ulkopuolelle. Terveydenhuoltolaki edellyttääkin yhteistyötä tässä eri toimijoiden kesken. (Kuntainfo STM 5/2012) Lapsikohtaisen lääkehoidon lähtökohtana on aina yhteistyö lapsen vanhemman/ huoltajan kanssa. Huoltajan tulee kertoa jo varhaisessa vaiheessa henkilökunnalle lapsen terveyteen liittyvät seikat. Tällaisia ovat sairaudet, lääkitykset sekä allergiat, jotka vaikuttavat lapsen turvalliseen hoito- tai koulupäivään. Asiat kirjataan lapsen henkilökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan (liite 1). Lääkkeiden antaminen lapselle on ensisijaisesti huoltajan vastuulla. Lääkehoidon käytännön toteutus muuttuu kasvun myötä luonnollisesti lapsen tai nuoren itse toteutettavaksi. Yläkoulun alkaessa huoltaja voi tuoda omalääkärin tai erikoislääkärin tekemän lääkehoitosuunnitelman terveydenhoitajalle tiedoksi (esim. diabeetikot), vaikka oppilas itse vastaisi omasta lääkehoidostaan. Nuorisopalveluissa lääkehoito tapahtuu säännöllisen toiminnan lisäksi pääasiassa leireillä. Lääkehoidon toteutukseen vaikuttaa sairauden laatu sekä se, onko kyseessä lapsen tai nuoren: Pitkäaikaissairaus (Esim. diabetes, astma, epilepsia tai erilaiset allergiat) Laaditaan henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma (liite 1), joka säilytetään erikseen sovitussa paikassa. Vanhemmat antavat kirjalliset ohjeet (lääkemääräys) lääkehoidon toteuttamisesta. Pidetään lääkehoidon päiväkirjaa (liite 2), (ei yläkoulussa). Lääkehoidosta huolehtii siihen koulutettu henkilö, esim. lähihoitaja tai koulunkäyntiavustaja yhdessä huoltajan kanssa. 6

10 Lyhytaikaista lääkitystä vaativa sairaus (Esim. migreeni ja erilaiset tulehdussairaudet) Vanhemmat antavat kirjalliset ohjeet (lääkemääräys) lääkehoidon toteuttamisesta Lääkehoidosta pidetään päiväkirjaa (liite 2), (ei yläkoulussa) Alakoululaisten koulupäivän aikana tarvittavasta lääkityksestä sovitaan huoltajan ja opettajan kesken. Yläkoululaiset ja nuoret huolehtivat lääkityksestään itse Äkillisesti sairastuminen tai tapaturma Hätäensiapu ja jatkohoidosta huolehtiminen Yhteydenotto vanhempaan / huoltajaan Rauhallisen paikan järjestäminen Muiden lasten huomioiminen (esim. tartuntojen ehkäiseminen). Tartuntatautiliiton julkaisu (liite 4) Alakoulussa koulupäivän aikana sairastunut oppilas kotiutetaan huoltajan luvalla tai huoltaja noutaa hänet. Kouluterveydenhoitaja voi antaa oppilaalle tarvittaessa kipulääkettä huoltajan luvalla. Päivähoito tai koulu ei anna lapsille käsikauppalääkkeitä. Tapaturmatilanteessa jokainen aikuinen on velvollinen antamaan ensiapua. Yhteydenotto huoltajaan mahdollisimman pian. Tarvittaessa oppilaan jatkohoitoon kuljettaa huoltaja, taksi tai ambulanssi. Tapaturmista tehdään tapaturmailmoitus jatkohoitoa ja vakuutusyhtiötä varten. Intranetistä löytyy kaksi lomaketta: Koulutapaturma: Tarkoitettu lähetteeksi tapaturmaa hoitaville tahoille. Annetaan perheen mukaan. Kopio itselle. Ei tarvitse lähettää muualle. Ryhmätapaturma: (Yksityistapaturma korvaushakemus). Pohjolan lomake, johon pyydetään huoltajalta allekirjoitus. Lomake toimitetaan opetus- ja koulutusvirastoon. Lomake kannattaa täyttää, vaikka ei olisi varmuutta tuleeko korvaushakemus kyseeseen. 7

11 Yleisiä turvallisen lääkehoidon periaatteita Oikeaa lääkettä Oikea määrä Oikealle henkilölle Oikeaan aikaan Oikeaa kautta Oikein säilytettynä Osaavan henkilön antamana 8

12 4. LÄÄKEHOIDON OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YLLÄPITÄMINEN Henkilöstön on tärkeää hallita lääkehoidon yleiset periaatteet. Työnantajan tulee järjestää henkilöstölle lisäkoulutusta ja perehdytystä (Kuntainfo STM 5/2012). Esimiehet huolehtivat, että tarvittava tieto-taito on käytettävissä. Uusien työntekijöiden perehdytys Esimies tai perehdyttäjä huolehtii siitä, että uudet työtekijät saavat tarvittavan tiedon (tutustuminen lääkehoitosuunnitelmaan) ja opastuksen lapsen lääkitsemisestä. Perehdytyksessä tulee kertoa myös lääkekaappien sijainti mahdollisen ensiavun antamisen varalle. Täydennyskoulutus Tavoitteena on, että kaikilla sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen lääkehoitoon osallistuvilla työntekijöillä on vuoden 2015 loppuun mennessä ajantasaiset lääkehoitoluvat. Lupia päivitetään määräajoin. Täydennyskoulutusta voi järjestää terveydenhuollon toimintayksikkö tai lääkehoitoa opettava terveysalan koulutusyksikkö. (Kuntainfo 5/ 2012). LOVe -koulutuspilottiin osallistuminen vuosina osoitti, että verkkopohjainen koulutuskokonaisuus tässä muodossa ei ollut sopiva sivistystoimen arjen tarpeisiin. Syksyllä 2014, arviointiin sivistystoimen täydennyskoulutustarpeita uudelleen. LOVeohjausryhmä päätti kokouksessaan , että sivistystoimeen hankitaan muu kohdennettu koulutus + tentti ulkopuolisen kouluttajan järjestämänä. Näytöt yksikössä ovat: Lääkkeen vastaanottaminen ja lääkkeen säilyttäminen päiväkodissa ja Lääkkeen anto ja sen dokumentointi Tämän jälkeen järjestetään loppukeskustelu koulutukseen osallistujan ja hänen esimiehensä kesken koulutuksen herättämistä ajatuksista ja lähetetään lääkelupa-anomus perusterveydenhuollon johtavalle ylilääkärille hyväksyttäväksi. 9

13 Ensiaputaitojen ylläpito Heinolan kaupunki järjestää vuosittain tai tarpeen mukaan ensiapukoulutusta (EA 1, EA 2, hätäensiapu sekä kertaus) henkilöstölleen. Työyksikössä tulee olla yksi ensiapukoulutettu työntekijä 25 asiakasta kohden. Esimiehet huolehtivat riittävän ensiapuosaamisen varmistamisesta yksiköissä. Suomen punainen risti on laatinut ensiaputodistusten voimassaolo ja taitojen ylläpitoohjeistuksen vuonna 2009 (liite 9). Varhaiskasvatuksessa ensiapuosaamista ylläpidetään ohjeistuksen vaihtoehto 2 avulla, jossa EA1 ja kertauskurssi vuorottelevat. Nuorisopalveluiden lääkehoidon täydennyskoulutuksena on EA2, jossa otetaan huomioon nuorisopalveluiden lääkehoidon tarpeet. Osaamista päivitetään aina tarpeen tullen. Muu erityinen lääkehoitokoulutus Sivistystoimessa järjestetään myös lasten tai yksikön tarpeista lähtevää lääkehoidon lisäkoulutusta ja opastusta, joka tapahtuu lasta hoitavien tahojen toimesta. 10

14 5. HENKILÖSTÖN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Vastuut ja velvollisuudet Lääkehoitoluvan antava lääkäri vastaa siitä, että lääkehoidon toteuttajalla on lääkehoidon toteuttamiseen edellyttävä perehdytys ja koulutus. Lääkäri vastaa siitä, että koulutus vastaa kyseisen lääkehoidon osaamisvaatimuksia. Lääkehoidon toteuttajan osaaminen on varmistettu näytöllä. Näytön vastaanottaja vastaa lääkehoidon osaamisen varmistamisesta. Lääkehoidon toteuttaja vastaa itse siitä, että hän toteuttaa lääkehoitoa lääkärin lääkemääräyksen, koulutuksensa, ammatillisen vastuualueensa tai lääkehoidosta tehdyn sopimuksen ja työyksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. (Kuntainfo, STM 5/2012). Lääkehoitoa antaa ensisijaisesti siihen koulutettu henkilö (esim. varhaiskasvatuksessa lähihoitaja tai lastenhoitaja). Lääkehoidon organisointi tulee tapahtua suunnitelmallisesti edeten kunnan tasolta yksikkökohtaisesti aina lapsikohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan saakka. Lääkehoitoon osallistuvien henkilöiden osaaminen ja saatavilla olo tulee varmistaa päivähoidossa koko toiminta-ajan, kun yksikössä on lääkehoitoa tarvitseva lapsi. (Kuntainfoinfo STM julkaisu 5/2012). Koululaisten lääkehoidosta vastaa huoltaja, mutta kouluterveydenhoitaja on tarvittaessa tukena lääkehoitosuunnitelmaa tehtäessä. Kouluterveydenhoitaja ei ole oppilaiden sairaanhoitaja, lapsen hoidosta, sairaanhoidon järjestymisestä ja hoitoon viemisestä vastaa ensisijaisesti huoltaja. Koulussa toteutettava oppilaitten lääkitseminen perustuu yhteiseen sopimukseen vanhempien/huoltajien kanssa. (esim. diabetes, EPIPEN). Oppilaiden muut lääkkeet: esimerkiksi ennen liikuntatuntia annosteltava astmalääke, erilaiset särkylääkkeet, antibioottikuuri, silmätipat ovat oppilailla itsellään ja he huolehtivat itsenäisesti niistä ja niiden annostelusta. On hyvä tietää, että terveydenhoitaja ei ole isoillakaan kouluilla aina paikalla. Auttaminen on kaikkien velvollisuus! 11

15 6. LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN Suunnitelmallisuus Lapsen lääkehoito perustuu vanhempien kanssa tehtävään suunnitelmaan lapsen lääkitsemisestä. Lapsikohtaisessa lääkehoitosuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa yhdessä käytännöistä, miten lapsen erityistarpeet huomioidaan lapsen tai nuoren arjessa. Hoitavan lääkärin tulee arvioida se, miten lapsen tarvitsema lääkehoito tai lapsen sairaus voivat vaikuttaa lapsen päivähoidon toteuttamiseen. Erityisesti tulee arvioida lapsen hoidon järjestäminen, jos lapsi tarvitsee vuorohoitoa (esim. ilta- ja yöajat). Lääkkeiden toimittaminen Lapselle annettavat lääkkeet tulee toimittaa annostusohjeineen alkuperäispakkauksessa (Kuntainfo, STM 5/2012) tai tarvittaessa lääke voidaan toimittaa lapsikohtaisina yksikköannoksina tai valmiiksi jaeltuna, jolloin lääkkeitä tulee seurata lapsen tai nuoren nimi, lääkkeen nimi, vaikuttava aine ja määrä, lääkemuoto, annosteluohje, antoreitti ja säilytysohje, mikäli se poikkeaa huoneen lämmöstä). (Fimea 6/2012) Lääkkeet toimitetaan aikuiselta aikuiselle. Lääkkeen antaminen Kun kyseessä on lapsi, jolle henkilökunta annostelee lääkkeen, työntekijän on varmistettava lääkkeen oikeellisuus ja tiedot ennen sen antamista (ks. kappale 2, yleisiä turvallisen lääkehoidon periaatteita ). Henkilö, joka ei ole saanut terveysalan koulutusta, voi toteuttaa lääkärin lapselle määräämää, luonnollista tietä annettavaa (esim. suun kautta) tai ihon alle pistettävää (esim. insuliini) lääkehoitoa. Tällöin lääkehoidon toteuttaminen perustuu työntekijän suostumukseen, perehdytykseen sekä lisäkoulutukseen ja lapsikohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan. Terveysalalle kouluttamattomalla työntekijällä ei ole velvoitetta lääkehoidon toteuttamiseen. Lisäksi vanhempien tulee olla tietoisia siitä, kuka lapsen lääkehoitoa toteuttaa. (Kuntainfo STM 5/2012). Injektioiden antaminen lihakseen ja ihon alle edellyttää (lääkehoidon koulutuksen saaneita laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä lukuun ottamatta) osaamisen varmistamista, tarvittaessa täydennys- ja / tai muuta lisäkoulutusta sekä toimintayksiköissä myönnettyä kirjallista lupaa (liite 3). Yläkoulussa oppilaat huolehtivat itse lääkehoidostaan. Nuorisotoimessa toteutetaan myös käytäntöä, missä huoltaja antaa 12

16 lääkkeet vastuuohjaajalle ja vastuuohjaaja annostelee lääkkeen sovittuun aikaan tai tarvittaessa. Huom! Vastuu aina on lääkkeen antajalla! Lasten lääkehoitoon liittyvät toimet ovat maallikoiden opittavissa ja niitä toteutetaan osana normaalia arkea myös kotioloissa (Kuntainfo, STM 5/2012). Tavoitteena on, että myös pitkäaikaissairailla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua toimintaan ja mahdollisimman normaaliin elämään. Lääkkeiden säilyttäminen Vanhempien tuomien lääkkeiden (reseptilääke) säilytyksessä varmistetaan turvallinen ja oikeanlainen säilytys. Jääkaapissa säilytettävillä lääkkeillä tulee olla paikka erillään elintarvikkeista. Lääkkeet tulee sijoittaa niin, etteivät lapset pääse niihin käsiksi. Lääkkeitä voidaan säilyttää esim. terveydenhoitajan tiloissa tai opettajainhuoneessa. Dokumentointi ja tiedonkulku Lääkehoito ja sen seuranta perustuu aina huoltajien kanssa tehtyyn kirjalliseen lääkehoitosuunnitelmaan (liite 1), jota voidaan muuttaa tarvittaessa. Kun henkilökunta annostelee lapselle lääkkeen, pidetään siitä lääkehoidonpäiväkirjaa (liite 2), johon lääkkeen antaja merkitsee antoajankohdan, lääkemäärän, lääkehoidon vaikutukset sekä lääkkeen antajan nimikirjaimet. Lääkepäiväkirja säilytetään tai kuljetetaan niin, että huoltajat/ henkilökunta voivat seurata tietoja lääkkeen annostelusta (esim. astmalääkkeen annostelu hoitopäivän tai nuorten leirin aikana). Lääkepäiväkirja varmistaa tiedonkulun kodin ja eri toimintamuotojen välillä. Diabeteslapsen tai -nuoren hoitoon liittyvä seurantavihko kulkee lapsen mukana. Yläkoululaiset huolehtivat tyypillisesti itse mahdollisesta lääkehoidon seurannasta. Nuorten lääkehoidon seurannasta ja tiedonkulusta sovitaan huoltajien kanssa. Nuorisopalveluissa yhteistyö vanhempien kanssa toteutuu ennen leiriä (lääkehoidon suunnittelu) ja tarvittaessa leirien aikana. Lääkehoidon päiväkirja on käytössä leirien aikana tapahtuvasta lääkityksestä. Asianmukainen tiedonkulku asiakkaan huoltajan ja henkilökunnan välillä on osa turvallista lääkehoidon toteutusta. 13

17 7. LÄÄKEHOIDON ERITYISTILANTEITA Anafylaktinen reaktio Anafylaksia on äkillinen ja hengenvaarallinen allerginen reaktio. Sen voi aiheuttaa esim. hyönteisen pisto, jokin ruoka-aine, lääkkeet ja allergisoivat aineet. Oireet ovat kutina, punoitus, turvotus (silmät, huulet, kieli)/ laaja-alainen nokkosihottuma, yskä, hengenahdistus ja vatsakivut / oksentelu. Kutsutaan paikalle välittömästi ambulanssi 112! Vakavasti allergisten lasten anafylaksia hoidetaan omalla adrenaliinikynällä, jota säilytetään sovitussa paikassa. Henkilökunnan lääkkeenannon perehdytyksestä huolehtii huoltaja tarvittaessa yhdessä terveydenhoidon henkilöstön kanssa. Insuliinisokki Jos on epävarmaa pystyykö lapsi nielemään tai lapsi on tajuton, hänelle ei saa antaa juotavaa tai syötävää tukehtumisvaaran vuoksi. Laita lapsi kylkiasentoon ja sivele siirappia tai hunajaa posken limakalvoille. Mikäli tilanne pitkittyy, verensokeri saattaa laskea niin alas, että se johtaa tajuttomuuteen eli sokkiin. Sokkiin saattaa liittyä myös kouristuksia. Tällöin tehokas ensiapu on glucagonpistos. Glucagon on hormoni, joka vapauttaa maksasta sokeria verenkiertoon. Huoltajien kanssa sovitaan Glucagonin käytöstä etukäteen. Huoltajat toimittavat sen kouluun / päivähoitopaikkaan. Glucagonin antaa lapselle henkilö, jolla on perehdytys lääkkeen antamiseen. Sokkitapauksissa paikalle tilataan ambulanssi ja lapsen huoltajaan otetaan yhteyttä välittömästi. Huom

18 Joditabletit Toimipisteissä lapsille/oppilaille ja henkilökunnalle on varattu joditabletit säteilytapaturman varalle. Lääkkeitä säilytetään yksiköissä sovitussa lukollisessa paikassa. Viranomaiset tiedottavat Jodihoidon aloituksesta ja annostelusta. Jodiohjeet löytyvät kaupungin lääkehuollon intranet-sivuilta. 15

19 LÄHTEET JA LISÄTIETOA Turvallinen lääkehoito-opas (STM 2005: 32) Kuntainfo STM 5/2012 Fimean määräys 6/2012 Dynastiapäätös LOVe-koulutuksen verkkomateriaali

20 Liite 1 LAPSEN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA PERUSOPETUKSESSA JA VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen nimi Syntymäaika 1. Millainen sairaus lapsella on ja milloin se on todettu? 2. Miten sairaus näkyy lapsen arjessa? 3. Millaiset toimenpiteet sairaus aiheuttaa lapsen hoito- / koulupäivän aikana? 4. Kuinka usein lapsi keskimäärin oireilee? 5. Peruslääkitys, jota annetaan hoito- / koulupäivän aikana. Lääkkeen nimi, annostelu ja antoajankohta? Lääkehoito hoito- / koulupäivän aikana toteutetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. 17

21 6. Lapsen tarvitsemat ensiapulääkkeet päivän aikana ja mahdolliset muut toimenpiteet? 7. Lääkkeen antoon vaikuttavat oireet / lääkkeenantotapa? 8. Keneen otetaan yhteyttä ensiaputilanteessa Lapsen lääkehoidosta vastaava henkilö perusterveydenhuollossa tai sairaanhoidossa: 9. Muu ohjeistus: Aika ja paikka Vanhemman / huoltajan allekirjoitus Päivähoidon / koulun edustajan allekirjoitus 18

22 Liite 2 LAPSEN LÄÄKEHOIDONPÄIVÄKIRJA Lapsen nimi Syntymäaika päivämäärä kellonaika lääke / annos lääkkeen antaja /amm. nimike Lääkkeen vaikutuksen seuranta 19

23 Liite 3 HEINOLAN SIVISTYSTOIMEN LÄÄKEHOITOLUPA päiväkoti / koulu päivätty luvansaaja koulutus lupa voimassa ad. ( ) LÄÄKEHOITOON KOULUTETTU NIMIKESUOJATTU TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ *lääkkeiden tilaaminen *injektiot ihon alle ja lihakseen ( ) LÄÄKEHOITOON KOULUTUSTA SAANUT SOSIAALIHUOLLON AMMATTILAINEN *injektiot ihon alle ( ) LÄÄKEHOITOON KOULUTTAMATON HENKILÖ *valmiiksi jaettujen lääkkeiden antaminen luonnollista tietä * injektiot ihon alle koulutus pvä / allekirjoitus näyttö pvä / allekirjoitus lupa pvä / allekirjoitus 1kpl työntekijälle 1kpl työnantajalle 20

24 PÄIVÄKOTI JA TARTTUVAT TAUDIT Liite 4 21

25 22

26 OIKEA KÄSIEN PESU TEKNIIKKA Käsihygienia Liite 5 23

27 PERUSTIETOA LÄÄKEVALMISTEISTA Heinolan sosiaali- ja terveystoimi, lääkehuolto Liite 6 VALMISTEESTA SAATAVA TIETO JA SEN ARVIOINTI Kaikkea yksityiskohtaista tietoa lääkevalmisteesta on mahdotonta muistaa ulkoa. Siksi on tärkeää tietää mistä ja miten lääkkeistä löytää tietoa. Kaikilla Suomessa myyntiluvan saaneilla lääkevalmisteilla on myös viranomaisen hyväksymä pakkausseloste. Valmistajan laatimasta lääkkeen käyttäjälle tarkoitetusta pakkausselosteesta löytyy tietoa lääkkeen oikeanlaisesta käytöstä. Ohjeistus on laadittu sekä suomeksi että ruotsiksi. Valmisteyhteenveto sisältää lääkevalmisteen käytön kannalta oleelliset asiat, jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää. Pakkausselosteen tiedon lisäksi valmisteyhteenvedossa esitellään muiden muassa lääkeaineen vaikutusmekanismiin liittyviä asioita ja lääkkeen kulkeutumista elimistössä sekä valmisteen käyttö- ja käsittelyohjeet. LÄÄKEPAKKAUS Lääkepakkauksen merkkien tunnistaminen auttaa käyttäjää lääkkeen oikeassa säilyttämisessä, käsittelyssä ja käyttämisessä. Lääkepakkauksessa kerrotaan muun muassa: 24

28 LÄÄKEMUODOT, ANTOTAVAT JA SANASTO Liite 7 Enteraalinen antotapa = lääke annetaan ruoansulatuskanavaan joko suun tai peräaukon kautta Parenteraalinen antotapa = lääke annetaan ruoansulatuskanavan ulkopuolelle esim. suoneen, iholle tai keuhkoihin Systeeminen anto = lääkeaine kulkeutuu kohde-elimeen verenkierron mukana esim. suoneen annettava lääke Paikallinen anto = lääkeaine annetaan suoraan kohde-elimeen esim. iholle. LÄÄKITYS SUUN KAUTTA Pääsääntönä on, että suun kautta otettavat tabletit ja kapselit niellään kokonaisina. Tarvittaessa tabletit voidaan puolittaa tai jauhaa ja kapselit voidaan avata. Jos on välttämätöntä, tabletti jauhetaan juuri ennen kuin se annetaan potilaalle. Useita jauhettuja lääkkeitä ei saa yhdistää samaan kuppiin. Muista, että jauhettu lääke maistuu yleensä erittäin pahalta ja se voi heikentää potilaan hoitomyöntyvyyttä. Nieltävien valmisteiden kanssa tulee aina nauttia vähintään millilitraa nestettä, jotta valmiste kulkeutuu mahalaukkuun saakka. Enterotabletteja ei saa jauhaa; voi muuttua tehottomaksi (reagoi mahahappojen kanssa) tai mahaa ja/tai ruokatorvea ärsyttäväksi. Otettava yleensä tyhjään mahaan tunti ennen tai kaksi tuntia jälkeen ruokailun. Poretabletit liuotetaan tai sekoitetaan veteen ennen niiden ottamista. Annosjauheet ovat hienojakoisia ja annosrakeet jyvästen muotoisia kiinteitä lääkkeitä. Nautitaan suun kautta joko sellaisenaan tai nesteeseen liuotettuina tai sekoitettuina. LÄÄKITYS PERÄSUOLEN KAUTTA Lääkkeitä voidaan antaa myös ruoansulatuskanavan loppupäästä rektaalisesti eli peräsuoleen. Peräpuikot (supot) kartion tai sukkulan muotoisia valmisteita. Peräpuikot voivat sulaa liian lämpimässä. Jos peräpuikko pitää puolittaa, leikataan se terävällä veitsellä pitkittäin kahtia. Peräpuikon asettaminen: 25

29 Potilas on makuulla vasemmalla kyljellä polvet koukistettuina siten, että pakarat ovat lähellä vuoteen reunaa. Puikko poistetaan suojakuoresta. Peräpuikon pää liukastetaan voiteella. Potilaan pakarat vedetään erilleen ja peräpuikko viedään peräsuoleen työntämällä peräpuikkoa ylöspäin ja hieman taaksepäin peräsuolen luonnollisen suunnan mukaisesti. Puikko työnnetään peräsuoleen niin pitkälle kuin mahdollista. Peräruiskeet ovat peräsuoleen annettavia nestemäisiä valmisteita. Rektioli on tilavuudeltaan pieni 1-20 ml peräruiske. Pakattu usein muovipulloihin, joiden pitkä kaula soveltuu työnnettäväksi peräsuoleen. Peräruiskeen antaminen: Potilas on makuulla vasemmalla kyljellä polvet koukussa. Putkilon päässä oleva suojus poistetaan pakkausselosteessa olevan ohjeen mukaan. Pieni määrä ruiskeliuosta puristetaan putkeen ilman poistamiseksi, ja putkilon kärki kostutetaan liuostipalla. Putki viedään peräsuoleen varovasti työntämällä putkea ylöspäin ja hieman taaksepäin peräsuolen luonnollisen suunnan mukaisesti. Liuos puristetaan peräsuoleen hitaasti. Putki poistetaan peräsuolesta niin, että putki on edelleen kokoon puristettuna. Pyydä potilasta ojentamaan jalat suoraksi, helpottaakseen peräruiskeen pysymistä peräsuolessa kauemmin. LÄÄKKEEN ANTAMINEN SILMÄÄN Silmätipat ja -voiteet ovat aina potilaskohtaisia. Silmätipat ilman säilöntäainetta ovat aina kertakäyttöisiä! Avattujen säilytysaineellisten siimätippojen ja silmävoiteiden säilytysaika on yksi kuukausi ellei toisin mainita. Säilytys ohjeiden mukaan! Silmätippojen antaminen: Desinfioi kädet Tiputa 1 tippa alaluomen muodostamaan "taskuun Sulje silmä >> tippa-aine levittyy koko silmän sidekalvolle. Pullon kärjellä ei saa koskettaa silmää. Paina noin 30 sekuntia paperinenäliinalla kevyesti silmän sisänurkkaa >> tämä pitää lääkeaineen silmässä ja vähentää lääkkeen pääsyn kyynelkanavasta nenänieluun Jos käytössä useita erilaisia silmä tippoja >> vesiliukoinen valmiste ensin ja sen jälkeen rasvaliukoinen Pidä vähintään 5-15 minuutin tauko eri valmisteiden välillä. Lopuksi desinfioi kädet! 26

30 LÄÄKKEEN ANTAMINEN KORVAAN Ennen lääkkeen antoa varmistu, että lääke sopii annettavaksi korvaan ja kyseiselle potilaalle (mm. allergiat ja muu lääkitys). >> Ototoksinen (sisäkorvalle myrkyllinen) lääke vahingoittaa kuulo- ja tasapainoelintä. Korvatippojen antaminen: Tarvittaessa korva puhdistetaan. Ravistele ja lämmitä lääke kehon lämpöiseksi >> Kylmän lääkkeen anto korvaan aiheuttaa huimausta ja silmävärvettä (nystagmus). Pese kädet. Potilas asettuu kylkiasentoon sairas korva ylöspäin. Lääkkeenantaja ottaa potilaan korvasta kiinni ja vetää korvalehteä. Vetosuunta on alle 3-vuotiaille alas ja taaksepäin, yli 3 -vuotiaille ylös ja taaksepäin. Toisella kädellä tiputetaan tippa korvakäytävään >> Tippapullon kärki ei saa osua korvaan. Liikuttele korvalehteä, jotta lääkeaine menee perille. Lääkeannokset ovat pieniä, joten on tärkeää, että koko annos menee oikeaan paikkaan. Lääkkeen annon jälkeen potilas on makuulla noin 5 minuuttia, jotta lääke ei valu pois korvasta. Valumista voidaan ehkäistä laittamalla korvakäytävän suulle pumpulia. Lääkevoide Annostellaan korvaan samoin kuin tipat. Jos lääkettä ei pystytä laittaman korvakäytävään suoraan voidetuubista, se voidaan laittaa korvatamponiin, joka viedään korvakäytävään. Hoidettavan korvan kastumista on hyvä välttää. Peseytymisen ajaksi voi korvaa suojata apteekeista saatavalla korvakitillä tai vaseliinissa pyöritetyllä pumpulitupolla. NENÄLÄÄKINTÄ Lääkeaineita voidaan antaa nenätippoina, -sumutteina tai -voiteina. Nenätipat vaikuttavat paikallisesti nenän limakalvolla. Nenä niistetään tyhjäksi. Jos tippa laitetaan oikeaan sieraimeen kallista päätä taakse ja oikealle. Nenäsumute vaikuttaa paikallisesti nenän limakalvolla tai systeemisesti imeytyessään verenkiertoon. 27

31 Nenä niistetään tyhjäksi. Koesumuta annostelijaa pari kertaa pystyasennossa. Nenävoide vaikuttaa paikallisesti nenän limakalvolla. Nenä niistetään tyhjäksi. Voiteen laiton jälkeen sieraimia painetaan yhteen hetken ajan. Näin voide leviää sieraimeen. KEUHKOLÄÄKINTÄ Keuhkoihin hengitettävillä eli inhaloitavilla lääkkeillä, inhalaationesteillä, -sumutteilla ja - jauheilla saadaan paikallinen teho voidaan vähentää lääkkeen aiheuttamia systeemisiä haittavaikutuksia hyvän hoitovasteen saamiseksi oikea sisäänhengitystekniikka, joka vaihtelee hieman eri antomuodoilla, on erittäin tärkeää annostelulaitteiden ja inhalointitapojen eroista johtuen lääkeainetta kulkeutuu keuhkoputkiston alimpiin osiin vain % annostellusta määrästä. Tämä kuitenkin riittää tuomaan toivotun vasteen. Haittana inhaloitavilla lääkkeillä on, että huonolla inhalointitekniikalla osa lääkkeistä jää suuhun ja kurkkuun, mikä voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Potilasta tulee ohjata huuhtelemaan suunsa ja sylkemään vesi pois aina inhalaation jälkeen. Näin voidaan vähentää avaavien lääkkeiden aiheuttamia haittavaikutuksia kuten sydämentykytystä ja glukokortikoidien aiheuttamia suun sieni-infektioita. Inhalaatiosumute: Lääke vapautetaan painesäiliöstä ja saatetaan keuhkoihin sisäänhengityksen avulla. Lääkeaineen vapauttamisen ja sisäänhengityksen tulee tapahtua samanaikaisesti, mikä on osalle potilaista vaikeaa. Lääkkeen kulkeutumista keuhkoihin parantaa ns. tilajatkeet, joihin lääkeaine voidaan vapauttaa ennen sisäänhengitystä. Esimerkiksi lapsille lääkeaine voidaan vapauttaa ensi tilajatkeeseen, josta lapsi hengittää sen suun ja nenän peittävän maskin kautta keuhkoihin. Inhalaatiojauheet: Lääke on jauhemaisessa muodossa. Lääkkeen ottoon ei tarvita tilajatketta. Mutta sisäänhengityksen tulee olla napakampi, kuin sumutteita käytettäessä. Riittävän napakka sisäänhengitys irrottaa vaikuttavan lääkeaineen kantaja-aineesta. Lääkeaine kulkeutuu alas keuhkoputkistoihin. 28

32 INSULIINI-INJEKTIO Insuliinikynät insuliini on valmiina kynän sisällä olevassa säiliössä voivat olla erikokoisia, muotoisia ja niiden käyttötekniikka voivat erota toistaan neulat ovat kertakäyttöisiä, ohuita ja lyhyitä, jolla varmistamaan se, ettei insuliini mene lihakseen ennen injektiota kynää käännellään rauhallisesti ylösalaisin (20 kertaa, jonka jälkeen kynää pyöritellään vielä kämmenten välissä) ennen pistämistä varmistetaan, että neulan kärjessä näkyy insuliinia Insuliiniruiskut ovat kiinteäneulaisia ja kertakäyttöisiä, joissa on yksikköasteikko ovat eri kokoisia: 30, 50 ja 100 yksikköä ruiskuun voidaan tarvittaessa sekoittaa sekä pika-, lyhyt- ja pitkävaikutteista insuliinia Insuliinilagenula pitkävaikutteiset ja sekoiteinsuliinit ovat kiteisessä muodossa lagenulassa tai insuliinikynässä lagenula täytyy sekoittaa huolellisesti, jotta saadaan tasainen seos: lagenulaa käännellään ylösalaisin useita kertoja (vähintään 10), mutta sitä ei saa ravistaa Insuliiniannostelija muistitoiminnolla varustettu pistosväline insuliinin annosteluun annostelijan muistiin jää tieto viimeisimmäksi otetutusta insuliiniannoksesta ja siitä kulunut aika Insuliinipumppu kehon ulkopuolella kannettava laite, joka annostelee insuliinia ihoon kiinnitetyn katetrin kautta ohjelmoidaan potilaalle yksilöllisesti esim. sykäyksittäin perusinsuliini ja lisäksi nappia painamalla ateriainsuliini Insuliinin pistäminen ja imeytyminen Sopivat pistoalueet insuliinin pistämiseen ovat vatsa, pakara ja reidet. Pistoalueita vaihdellaan, jotta pistettäville alueille ei synny turvotusta ja kovettumia. Insuliinia ei suositella annettavaksi olkavarteen, koska olkavarren ihonalaiskudos on ohut 29

33 ja injektio menee helposti lihakseen. Hoikilla ihmisillä on yleensä vähän rasvakudosta reisissä, jolloin reisiä käytettäessä pistopaikkana on riski pistää lihakseen. Insuliini imeytyy nopeimmin vatsan alueelta ja hitaimmin reisistä sekä pakaroista. Imeytymistä nopeuttaa liikunta ja pistopaikan kohonnut lämpötila esim. saunominen. Lähde: LOVe-koulutus verkkomateriaali,

34 Yksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat Liite 8 Sisältö yksikkökohtaisen lääkehoitosuunnitelman laatimiseksi 1. Yhteystietoja neuvontaan tarvittaessa (kopioi) 2. Lääkehoidon toteutuksen fyysinen ympäristö yksikössä (lääkkeiden säilytyspaikat, huomioitavaa ) 3. Lääkehoidon vastuunjako yksikössä (yksikön johtaja, terveydenhoitaja, henkilöstö, lääkkeen antaja jne ) 4. Lääkehoidon toteuttaminen 5. Dokumentointi (kirjaamiskäytännöt ja terveystietojen säilyttäminen. Tietoturva-asiat) 6. Yhteistyö ja tiedonkulku vanhempien/ huoltajien kanssa 7. Lääkehoitosuunnitelman päivittäminen 8. Lääkehoitosuunnitelmaan perehtyneet (nimilista) Liitteet (kaavakkeet) 31

35 Liite 9 32

36 33