Perhekoti Otto- Onnin
|
|
- Aune Ahonen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuvassa Otto ja Onni Perhekoti Otto- Onnin LAATUA LAPSEN JA NUOREN ARKEEN - laatuajattelun lähtökohdista luodun toimintasuunnitelman toteutumisen arviointia käytännön kokemusten pohjalta
2 Sisällys 1. Taustaa 2. Henkilökunta 3. Kotipaikkamme 4. Lapsemme 5. Lastemme biologiset vanhemmat ja sukulaiset 6. Sijoittajakuntien kanssa tehtävä yhteistyö 7. Yhteistyökumppanit 8. Työmme on tavoitteellista 9. Työtapoja ja menetelmiä 10. Perhekodin arkielämää Sisältää lisäksi: Lääkehuoltosuunnitelma Henkilöstön perehdyttämissuunnitelma Henkilöstö voimavarana
3 1. Taustaa Kun laadimme aloittelevalle perhekodillemme talvella 2007 toimintasuunnitelmaa päätimme jo silloin, että suunnitelmasta on oltava luettavissa se, että toimintaa on suunniteltu ja harkittu todella kauan. Tänä keväänä tulee jo 13 vuotta siitä, kun aloimme keskustella perhekodin perustamisesta. Vuosien varrella ajatukset täsmentyivät näiden käymiemme arvokeskustelujen pohjalta ja tiivistyivät siksi malliksi, jonka kirjasimme toimintasuunnitelmaksi. Hankimme luonnollisesti tulevan toimintamme tueksi tietoa lastensuojelusta, siihen liittyvistä laeista, jo toiminnassa olevien perhekotien ja lastensuojelulaitosten kokemuksista ja käytänteistä. Laatutyö oli lähtökohtana toimintasuunnitelmamme laatimiselle. Emme käy tässä kertaamaan laadun käsitteistöä, teoriapohjaa tai malleja. Arvioimme perhekotimme laatua toimintasuunnitelmamme toteutumien pohjalta. Olemme kirjanneet toimintasuunnitelmiimme ja tähän asiakirjaan myös perhekotitoimintaan liittyviä prosesseja. Palvelumme laadukkuuden mittareina on käytetty mm. sitä, kuinka hyvin lastensuojelulain asettamat vaatimukset toteutuvat yksikössämme. 2. Henkilökunta Alusta asti oli selvää, että yksikkömme on ammatillinen perhekoti, jossa me sijaisvanhemmat itse asumme. Koska meillä itsellämme ei vielä tuolloin ollut perhekotitoimintaan vaadittavaa lastensuojelukokemusta, palkkasimme kodillemme vastaavan hoitajan, jolla oli tarvittava kokemus ja koulutus. Kun vastaava hoitajamme siirtyi kahden vuoden työrupeaman jälkeen uusiin haasteisiin olimme jo hankkineet työssä tarvittavan kokemuksen. Perheen vanhemmista Heljällä oli lisäksi vaadittu koulutuspohja, joten hän saattoi ottaa vastuuhenkilön tehtävät hoitaakseen. Pasilla oli pohjalla sosiaalialan toiseen asteen tutkinto ja kokemusta kodinomaisen asumisyksikön työstä, joten kaikki edellytykset ammatilliseen perhekotitoimintaan ovat olemassa. Koska Heljä käy vielä saakka kodin ulkopuolella töissä, päätettiin perhekotiin palkata edelleen yksi työntekijä. Perheeseen nykyisellään sijoitetut lapset ovat kokeneet Heljän työssäkäynnin ihan hyvänä asiana; niinhän muissakin perheissä vanhemmat käyvät kodin ulkopuolella töissä. Heljä on läsnä ja lapsia varten kotona iltaisin, viikonloppuisin ja loma- aikoina ihan niin kuin nykyisin vuotiaat koululaisemmekin ovat.
4 Perhekodin kaikilla aikuisilla on yhtenäinen näkemys lasten kasvatuksesta; lapsi ja nuori tarvitsee rajoja ja rakkautta kasvunsa ja kehityksensä peruspilareiksi. Jos yhteistä arvomaailmaamme pitäisi kuvata parilla sanalla, se olisi: turvallinen kasvuympäristö. 3. Kotipaikkamme Alusta asti oli selvää, että perhekotimme sijaitsee paikassa, jossa meille sijoitettavilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus elää normaalia lapsen ja nuoren elämää. Kotimme lähellä on hyvät koulupalvelut, terveyspalvelut ja harrastusmahdollisuuksia. Erityisen tärkeää on se, että he voivat muiden lasten ja nuorten tavoin kiinnittyä tähän asuinympäristöönsä; heille muodostuu luontevasti ystävyys- ja kaverisuhteita; kaverit vierailevat ja yöpyvät meillä ja meidän nuoremme vierailevat ja yöpyvät kavereillaan. Sääntöihin toki kuuluu se, että näistä vierailu- ja yöpymisasioista sovitaan ystävien ja kavereiden vanhempien kanssa yhdessä. Lapset ja nuoret ovat löytäneet mieluisia harrastuksia Heinolasta. Nykyisillä lapsilla on ollut mahdollista jatkaa niitä harrastuksia, joita he olivat harrastaneet jo ennen perhekotiin muuttoa. Heitä on tarvittaessa kuljetettu kotoa käsin kauemmaksikin harrastamaan. Olemme viettäneet perhelomia säännöllisesti mökillä, jota meidän on ollut mahdollista vuokrata. Oma saarimökkimme osoittautui liian pieneksi tähän tarpeeseen, mutta olemme muutaman kerran lomailleet myös siellä. Nuoret ovat itse saaneet vaikuttaa lomanviettopaikan valintaan ja he ovat itse olleet innostuneita vuokramökillä lomailuun, kun siellä on voinut harrastaa monenlaisia asioita. Kolmen toimintavuoden aikana asuinympäristömme on osoittautunut monella tavoin mainioksi paikaksi asua. Esimerkiksi tonttinaapurimme ovat ottaneet meidät erityisen hyvin vastaan ja teemme heidän kanssaan paljonkin yhteistyötä. 4. Lapsemme/nuoremme Saimme lääninhallitukselta luvan ottaa kotiimme kuusi sijoitettua lasta ja/ tai nuorta. Olemme kuitenkin toistaiseksi halunneet pitää perhekotimme niin pienenä yksikkönä kuin se on ollut mahdollista. Ehkä myöhemmässä vaiheessa voimme harkita yhden lisäpaikan täyttämistä, mikäli
5 palveluntilaajilla on tarvetta esim. sisarusten sijoittamiselle. Perhekodissamme asuu tällä hetkellä neljä vuotiasta nuorta. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä siihen, että tavoitteemme mahdollisimman normaalista kasvuympäristöstä on tähän mennessä toteutunut. Jokainen nuoristamme on löytänyt ystäviä, kavereita ja harrastuksia. Olemme halunneet myös tukea entisiä ystävyyssuhteita ja nuoret pitävätkin säännöllisesti yhteyttä kotipaikkakunnan ystäviin ja heitä on vieraillut meillä ja he ovat vierailleet ystäviensä luona, mutta jälleen aikuisten sopimusten pohjalta. Koulujen kanssa yhteistyö on sujunut kiitettävästi. Koulunkäynti on tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää, kasvua ja kehitystä. Kouluyhteistyöhön on ollut erittäin tärkeää panostaa. Heinolassa on ollut nyt toista vuotta käytössä Internetin välityksellä toimiva Wilma- järjestelmä, jonka avulla on ollut helppo seurata nuorten koulutilannetta ja pitää yhteyttä opettajiin ja oppilashuoltohenkilöstöön. Opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle on annettava kiitos siitä, että saamme hyvin nopeasti niin hyvän kuin sen huononkin palautteen kotiin ja pystymme reagoimaan myös täällä kotona nopeasti. Nuorista on ollut turvallista havaita, että aikuiset ovat tietoisia heidän toiminnastaan. He ovat pikku hiljaa oppineet jo siihen, että kertovat ikävätkin asiat ennen kuin me luemme ne Wilmasta. Tähän perustuen tiedämme tukea, palkita ja myös rangaista asioista, jotka ovat nuorellakin tuoreessa muistissa. 5. Lastemme /nuortemme biologiset vanhemmat ja sukulaiset Keskimäärin kaksi kertaa vuodessa pidettävissä asiakasneuvotteluissa teemme yhdessä biologisten vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden suunnitelmat siitä, miten lapsi/nuori tapaa vanhempiaan ja sukulaisiaan. Miltei alusta asti olemme pyrkineet siihen, että asiakaspalavereissa sovittaisiin vain tapaamisten periaatteista ja jaksotuksesta, mutta että voisimme sopia tarkemmista aikatauluista ja tapaamispaikoista vanhempien ja lasten/nuorten kesken yhteistyössä ja olemme kokeneet onnistuneemme pyrkimyksessämme. Olemme kuulleet erityisesti nuortemme mielipidettä ja toiveita tapaamisten suhteen. Jos jostain syystä lapsen/nuoren ja vanhempien tapaaminen peruuntuu tai tulee sellainen tilanne, että tapaaminen jommankumman osapuolen taholta esitetään keskeytettäväksi tai jonkun kolmannen osapuolen taholta tapaaminen ilmoitetaan lapsen/nuoren etua ja/tai turvallisuutta
6 vaarantavaksi, lapsi/nuori palaa välittömästi perhekotiin. Mahdollisesti tarvittavasta kuljetuksesta huolehtii perhekoti. Olemme tukeneet lapsia olemaan tapaamisten lisäksi yhteydessä biologisiin vanhempiinsa ja päinvastoin. Jokaiselle lapselle on ikänsä ja tilanteensa puolesta ollut mahdollista hankkia matkapuhelin, joten yhteydenpito vanhempiin on nuoren niin halutessa vaivatonta. Ainoastaan soittoajoista on sovittu siten, että soittamisen täytyy tapahtua muulloin kuin nukkumisaikana. Lapset ja nuoret voivat olla vanhempiinsa yhteydessä myös sähköpostitse tai esim. kirjeitse. Luonnollisesti yhteydenpito suunnitellaan kunkin lapsen ja nuoren kohdalla yksilöllisesti ja yhteistyössä. Tulemme syksyllä 2010 pyytämään nuorten biologisilta vanhemmilta kirjallista palautetta yhteistyötämme ja toiminnastamme. Myös muihin sukulaisiin olemme yhteydessä ja järjestetään mahdollisuuksia tavata sukulaisia. Sukulaisissa vieraillaan ja sukulaisilla on mahdollisuus vierailla meillä. Lasten, nuorten ja heidän sukulaistensa merkkipäivät ja juhlat on huomioitu perhekodin toiminnassa. Nuoret ovat voineet kutsua halutessaan sukulaisiaan ja ystäviään (kauempaakin) perhekotiin ja on järjestetty mahdollisuus osallistua omien sukulaisten ja ystävien juhliin toisillakin paikkakunnilla. Suunnittelussa on otettu huomioon lapsen/nuoren ikä ja tilanne. Lapsilla/nuorilla on ollut näiden kolmen vuoden aikana mahdollisuus tutustua myös perhekodin vanhempien biologisiin lapsiin, heidän perheisiinsä ja muihin sukulaisiin. Olemme yhdessä vierailleet sukulaistemme luona ja sukulaiset meillä. Lapsemme perheineen vierailevat luonnollisesti luonamme säännöllisesti. Meillä kyläilee myös ystäviä ja naapureita ja me kyläilemme välillä koko porukalla ystävien luona. Toisin sanoen olemme halunneet luoda kodin, joka on oikeasti koti meille kaikille. 6. Sijoittajakuntien kanssa tehtävä yhteistyö Sijoitusprosessi perhekotiimme: sijoittajakunnan sosiaalityöntekijän paikkatiedustelu ja tutustumiskäynti Jos sijoittajakunnan ja kotimme tavoitteet ja tarpeet kohtaavat järjestetään lapselle/nuorelle tutustumiskäynti perhekotiimme (mahdollisuuksien mukaan vanhempien kanssa)
7 perhekoti tekee alustavat tiedustelut esim. koulupaikasta ja mahdollisesti tarvittavien tukipalveluiden saatavuudesta Prosessin edetessä järjestetään lapselle/nuorelle muutaman päivän tutustumisjakso (tarvittaessa jaksoja) kodissamme, jolloin on mahdollisuus tutustua kotimme aikuisiin ja muihin lapsiin ja lemmikkeihin Jos sijoituksesta on olemassa alustava sopimus, voidaan lapsen/nuoren kanssa käydä tutustumassa tulevaan kouluun tutustumisjakson aikana ja selvitellä toivottuja harrastusmahdollisuuksia Lapsen/nuoren kanssa suunnitellaan ja mahdollisesti myös toteutetaan oman huoneen kalustamista ja sisustamista Asiakastapaamisessa, jossa sovitaan sijoituksesta, sovitaan yhteistyömuodoista, käytänteistä ja käytännön järjestelyistä yhdessä sosiaalityöntekijöiden, lapsen/nuoren, hänen vanhempiensa ja perhekodin kanssa. Lapsen/nuoren tutustumiskäyntien ja jaksojen aikana ja perhekotiin kotiutumisen alkuvaiheessa perhekodin vanhemmat ovat läsnä lapsen/nuoren arjessa. Yhteistyön tekemisen prosessi: Teemme lapsen/nuoren sijoittajakunnan aktiivista ja säännöllistä yhteistyötä: Asiakassuunnitelmaneuvottelut, joihin osallistuvat lapsi/nuori, heidän biologiset vanhempansa, lapsen /nuoren omat sosiaali- ja perhetyöntekijät ja perhekodin aikuiset ja tarvittaessa muitakin henkilöitä, pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa joko kotipaikkakunnalla tai meillä perhekodissa. Neuvotteluissa päivitetään lapsen/nuoren tilanne, kerrotaan kasvatus- ja hoitosuunnitelmiin asetetuista tavoitteista ja sovitaan biologisten vanhempien tapaamisten periaatteista ja tarvittaessa myös ajankohdista. Sosiaalityöntekijät laativat neuvotteluista muistion. Enne neuvottelua lapselle/nuorelle tarjotaan tilaisuutta keskustella yksityisesti omien sosiaalityöntekijöidensä kanssa. Raportoimme lapsen/nuoren tilanteesta sijoittajakunnan sopimuksessa edellyttämällä tavalla Keskustelemme sijoittajakunnan sosiaali- ja perhetyöntekijöiden kanssa lasten/nuorten elämään ja eri elämäntilanteisiin liittyvistä kysymyksistä tarvittaessa myös säännöllisten asiakastapaamisten, tarkastuskäyntien ja raportoinnin välillä.
8 Sijoittajakunnan sosiaalityöntekijöihin olemme myös yhteydessä erilaisissa lupa- asioissa Olemme syksyllä 2010 pyytämässä sijoittajakuntien sosiaalityöntekijöiltä palveluntuottajana kirjallista palautetta toiminnastamme 7. Yhteistyökumppanit Aiemmin on tullut jo käsiteltyä kouluyhteistyötä, yhteistyötä vanhempien ja sukulaisten kanssa ja sijoittaneen kunnan sosiaalityöntekijöiden kanssa. Edellisten lisäksi tässä työssä syntyy paljon yhteistyötahoja lasten harrastusten, terapiatoiminnan ja kaverisuhteiden kautta. Haluamme olla edistämässä avointa ja rakentavaa yhteistyötä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka toimivat kanssamme arjessa meille sijoitettujen lasten ja nuorten parhaaksi, kuitenkin nuortemme yksityisyyttä kunnioittaen. Emme halua eristäytyä omaksi erilliseksi saarekkeeksemme vaan haluamme elää normaalia arkea muiden joukossa. 8. Työmme on tavoitteellista Kodin kasvatus- ja hoitoprosessi koostuu seuraavista asioista (toimintasuunnitelman tavoitteisiin viitaten) Laadimme jokaiselle lapselle/nuorelle yhteistyössä hänen kanssaan yksilöllisen hoito- ja kasvatussuunnitelman, jota tarkistamme säännöllisin väliajoin Huolehdimme siitä, että meille sijoitetun lapsen /nuoren koulupolku on hyvin suunniteltu. Tuemme lapsen/nuoren koulunkäyntiä kaikin tavoin ja teemme yhteistyötä koulun kanssa. Hankimme oppimisen tueksi tarvittavia apuvälineitä, jos ne eivät kuulu koulun hankittavaksi. Vastaamme toisen asteen opetuksen kirja- ym. tarvikekustannuksista. Seuraamme Wilma- järjestelmän avulla lastemme ja nuortemme koulunkäyntiä päivittäin, autamme tarvittaessa kotitehtävissä ja kokeisiin valmistautumisessa. Osallistumme koulun järjestämiin vanhempainiltoihin. Tarvittaessa voimme myös järjestää tilapäistä
9 kotiopetusta. (kts. toimintasuunnitelmamme yleiset periaatteet koulunkäynnin tukemisessa) Tavoitteenamme on, että lapsi/nuori etenee opinnoissaan siten, että pääsee jatko- opintoihin ja sitä kautta työelämään, jolloin itsenäistymiselle on entistä paremmat lähtökohdat Omaohjaajajärjestelmää perhekodissamme toimii yksikön pienestä kosta johtuen siten, että olemme jakaneet ohjausvastuuta omien vahvuuksiemme, osaamisalueittemme ja sukupuolemme mukaisesti. Kasvatuskeskusteluihin osallistuvat aina vähintään molemmat perhekodin vanhemmista ja usein työntekijäkin. Samoin hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Molemmat vanhemmat pyrkivät olemaan lapselle/nuorelle merkittävissä tapahtumissa, neuvotteluissa ja tilanteissa läsnä. Perhekotimme on niin pieni yksikkö, että jokaisen kodin aikuisen on perehdyttävä jokaisen lapsen tilanteeseen. Normaalin perusterveydenhuoltoon kuuluvien palvelujen lisäksi huolehdimme siitä, että lapsi/nuori saisi tarvitsemaansa kuntoutusta ja/tai muita tukipalveluja. Osallistumme tarpeen mukaan lapsen/nuoren kuntoutukseen. Huolehdimme kuntoutuksesta ja terapiasta aiheutuvista matkakuluista. Ohjaamme lasta/nuorta toisten ihmisten kunnioittamiseen, hyviin tapoihin ja yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattamiseen kaikkialla Ohjaamme lasta/nuorta oman ja toisten työn kunnioittamiseen, oma- aloitteisuuteen ja työn tekemiseen Kasvatamme lasta/nuorta mahdollisimman itsenäisesti toimeentulevaksi ja terveen itsetunnon omaavaksi yhteiskunnan jäseneksi Sijoituksen päättymisprosessi: Pyrimme ennen lapsen/nuoren meille sijoittamista paneutumaan hänen tilanteeseensa huolella ja arvioimaan hyvin realistisesti sitä, pystyykö perhekotimme vastaamaan sijoitettavan lapsen/nuoren tarpeisiin. Jos kuitenkin käy niin, että yhteistyössä lapsen/nuoren sosiaalityöntekijöiden ja muiden asiantuntijoiden sekä lapsen biologisten vanhempien kanssa päädymme siihen ratkaisuun, että emme pysty vastaamaan riittävällä tavalla lapsen/nuoren tarpeisiin, pyrimme toimimaan siten, että lapselle/nuorelle aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa siirtymävaiheessa.
10 Arvioimme tarkkaan yhdessä sijoituskunnan sosiaali- ja perhetyön aikuisten ja mahdollisesti muiden lapsen/nuoren kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa sijoitusprosessin päättymisen vaikutuksia lapseen/nuoreen ja suunnittelemme huolella jatkosijoituksen ja sen, miten lasta/nuorta valmistellaan muutokseen Tuemme tarvittaessa kaikin mahdollisin tavoin lasta/nuorta hänen kotiutumisessaan uuteen sijaishuoltopaikkaan tmv. paikkaan Pidämme lapseen/nuoreen jatkossakin yhteyttä (riippuen luonnollisesti lapsen/nuoren halukkuudesta yhteistyöhön) Kun sijoitus päättyy iän myötä: Kun nuorella alkaa olla ikää, edellytyksiä, motivaatiota ja rohkeutta harjoitella itsenäistymistä, voimme perhekodin tilojen puitteissa ruveta sitä ohjatusti toteuttamaan Nuori muuttaa vuorollaan perhekotimme omalla sisäänkäynnillä varustettuun kaksioon, jossa hän pääsee turvallisesti harjoittelemaan itsenäistymistaitoja ts. - hankkii perhekodin antamilla määrärahoilla aamu- ja iltapalatarpeet itselleen ja valmistaa itselleen aamu- ja iltapalan - huolehtii pyykkihuollostaan ts. lajittelee ja pesee pyykkinsä yhteisissä pyykinpesutiloissa - huolehtii kaksion siivoamisesta, tiskeistä ja roskien lajittelusta ja niiden viemisestä roska- astioihin - huolehtii siitä, että menee ajoissa nukkumaan ja herää ajoissa ehtiäkseen aamupalan nautittuaan kouluun/töihin - huolehtii edelleen vastuullisesti koulutehtävistään - noudattaa edelleen sovittuja sääntöjä - syö pääateriat edelleen muun perheen kanssa - osallistuu perhekodin toimintaan edellä lueteltuja itsenäistymistoimintoja lukuun ottamatta Aikuiset ohjaavat ja valvovat itsenäistymisharjoittelua. Ennen täysi- ikäiseksi tuloaan nuorta on pyritty ohjaamaan myös siten, että nuori on edennyt opinnoissaan siten, että pääsee perusopetuksesta tai yleissivistävistä toiseen asteen opinnoista ammattiin valmistaviin jatko- opintoihin ja sitä kautta työelämään, jolloin itsenäistymiselle on entistä paremmat lähtökohdat Kun nuori alkaa lähestyä täysi- ikäisyyttä, laaditaan hänelle yhteistyössä sijoittajakunnan sosiaalityöntekijöiden ja nuoren biologisten vanhempien
11 kanssa jälkihuoltosuunnitelma, jossa määritellään, kuka nuoren jälkihuollosta hänen täysi- ikäiseksi tultuaan huolehtii. Perhekodin kanta jälkihuoltoprosessiin on seuraava: nuoren siirtäminen jälkihuoltoasiakkaaksi suunnitellaan yksilöllisesti siten, että tarvittaessa jälkihuolto aloitettaisiin aikaisintaan siinä vaiheessa, kun hän on saanut toisen asteen tutkintonsa valmiiksi, vaikka hän olisikin jo saavuttanut täysi- ikäisyyden. perhekotimme voi vastata nuoren jälkihuollosta, jos nuori asettuu asumaan ja opiskelemaan lähelle perhekotiamme, jolloin se on käytännössä mahdollista huolimatta siitä, vastaako perhekotimme jälkihuollosta vai ei, pyrimme omalta osaltamme vaikuttamaan siihen, ettei yhteys nuoreen katkeaisi vaan säilyisi samalla tavalla kuin se on säilynyt biologisiin lapsiimmekin. Jälkihuoltovastuussa pyrimme kaikin tavoin ohjaamaan nuorta tulemaan itsenäistymisessä ja vastuulliseksi aikuiseksi kasvamisessa; että hän oppisi huolehtimaan itsenäisesti raha- asioistaan, kodinhoidosta, ruokahuollosta, terveydestä yms. löytämään elämäntilanteeseen sopivan asumismuodon ja löytäisi asunnon ja jatkaisi opiskelua tai hankkisi työpaikan tullakseen jatkossa mahdollisimman itsenäisesti toimeen Jos jälkihuolto ei jostain syystä toimi siten kuin sen tulisi jälkihuollolle yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaan toimia olemme välittömästi yhteydessä nuoren omiin sosiaalityöntekijöihin jälkihuoltosuunnitelman muuttamiseksi siten, että nuori saa tarvitsemansa tuen 9. Työtapoja ja menetelmiä Perhekodissamme järjestetään yksilöllisten hoito- ja kasvatussuunnitelmapalaverien lisäksi n. kerran kuukaudessa perhepalavereita, joiden tarkoituksena on sopia yhteisistä käytänteistä, aikataulutuksista ja säännöistä. Perhepalavereita ohjaavat aikuiset, mutta lapset voivat vaikuttaa perhekotien yhteisten sääntöjen ja käytänteiden luomiseen. Pienehkönä perhekotiyksikkönä olemme sopineet, että kaikki normaalista viikko- ohjelmasta poikkeavat tapahtumat ja menot merkitään yhteisessä käytössä olevaan kalenteriin. Nuorten lukujärjestykset ja harrastusaikataulut
12 sekä koeaikataulut ovat myöskin kaikkien nähtävillä. Lomat ja lomamatkat suunnitellaan yhdessä aikuisten ohjauksessa. Perhekodin aikuiset käyvät keskimäärin kerran kuukaudessa ryhmätyönohjauksessa. Perhekodin aikuiset pitävät yhteisiä suunnittelu- ja arviointipalavereita. Aikuiset päivittävät tietojaan osallistumalla erilaisiin alan koulutuksiin ja tutustumalla alan liittyvään kirjallisuuteen. Perhekotivanhemmat ovat pääsääntöisesti läsnä lasten ja nuorten arjessa. Vanhemmilla on yleensä kerran kuukaudessa vapaa viikonloppu ja kolme vapaailtaa, jolloin perhekodin toiminnasta vastaa perhekodin työntekijä. Vakiovapaiden lisäksi vanhemmilla on ollut 2-3 pidennettyä viikonloppuvapaata vuodessa. Perhekodilla on olemassa luotettavia varahenkilöitä, jos työntekijä esim. sairastuu vanhempien ollessa kauempana lomamatkalla eikä paluu kotiin ole välittömästi mahdollista. Varatoimenpiteistä sovitaan ennakkoon. Tarvittaessa perhekodin vanhemmat keskeyttävät lomansa ja vapaansa. Perhekodin vanhempien toimintaideologia perustuu vanhemmuuden roolikartan viiteen osa- alueeseen: Elämänopettaja Rakkauden antaja Huoltaja Rajojen asettaja Ihmissuhdeosaaja 10. Perhekodin arkielämää Perhekodin arki luodaan sellaiseksi, että lapsi/nuori voi kokea olonsa turvalliseksi Keskeisiä lähtökohtia on yhdessä sovitut selkeät säännöt säännöllinen vuorokausi- ja viikkorytmi myös loma- aikoina sovitut ruokailuajat selkeät kotiintuloajat TV:n katselua ja tietokoneen käyttöä valvotaan (sovitut ikä- ja aikarajat) aikuiset tietävät, missä lapsi/nuori on ja kenen seurassa
13 sovittu kuukausirahakäytäntö kodin päivittäisiin askareisiin osallistuminen oman huoneen järjestyksestä huolehtiminen sovitut nukkumaanmenoajat Huolehdimme luonnollisesti siitä, että perushoitoon ja huolenpitoon sisältyy: riittävä ja monipuolinen ravinto (huomioitu allergiat ja rajoitukset) riittävä lepo hygienia (hygieniatuotteet, parturi- ja kampaajakäynnit) asianmukainen ikätasoa vastaava vaatetus matkapuhelimesta ja sen käytöstä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen ikätasoisen vastuun ottamisen tukeminen elämäntaitojen opettelun tukeminen Nuorillamme on tällä hetkellä heidän omaan ehdotukseensa perustuen viikon kerrallaan kestävät keittiövuorot, johon sisältyy: - pöydän kattamiset - pöydän raivaamiset ja siistimiset - astianpesukoneen päälle laittamisesta huolehtiminen (jokainen laittaa omat astiansa astianpesukoneeseen) - astianpesukoneen tyhjentämiset - roskien huolehtiminen jäteastioihin Lisäksi nuoret siivoavat viikoittain oman huoneensa, petaavat aamuisin sänkynsä ja vaihtavat säännöllisin väliajoin sänkyynsä lakanat. Nuoret huolehtivat likapyykkinsä pesuun ja puhtaat pyykit kaappeihinsa ja vanhimmat harjoittelevat pyykinpesua. Jokaisella nuorella on mahdollisuus aina halutessaan osallistua ruuanlaittoon ja leipomiseen. Myös ruokaostoksilla käyntiä on harjoiteltu nuorten kanssa ja he ovat myös itsenäisesti käyneet tekemässä ruokaostoksia perhekodin lukuun. Jokainen nuori saa kuukausirahan. Pientä lisäansioita voi hankkia esim. yhteisten tilojen siivoamisesta, koiran ulkoiluttamisesta ja siistimisestä, lumitöiden teossa auttamisesta, kukkien kastelusta, toisen nuoren auttamisesta esim. kokeisiin valmistuttaessa jne. Nuoret ovat saaneet harjoitella myös omien vaatteittensa hankkimista siten, että heille on annettu rahaa ja he ovat käyneet itsenäisesti (yleensä toisen perhekotinuoren tai kaverin kanssa) ne ostamassa. Isommissa ostoksissa on
14 aikuinen ollut ohjaamassa (esim. takit ja kengät). Nuori huolehtii kuiteista ja vaihtorahoista. Perhekoti on maksanut kaikki harrastukset ja niihin liittyvät lupamaksut ja kuljetukset. Nuori on saanut päättää kuukausirahansa käytöstä itsenäisesti. Aikuiset ovat ainoastaan ohjanneet rahankäyttöä siten, ettei se menisi mihinkään nuorelle vahingolliseen tarkoitukseen (esim. tupakkaan, alkoholiin tai rahapeleihin). Lääkehoidon toteuttamissuunnitelma: Lääkevastaavana toimii perhekodin vanhemmista Pasi Kivivuori. Lukollinen lääkekaappi on sijoitettu vanhempien makuuhuoneeseen ja avaimia säilytetään lukitun arkistokaapin avaimien kanssa paikassa, jonka vain perhekodin aikuiset tietävät. Lääkkeet lapselle/nuorelle antaa ja annostelee aikuinen ohjeiden ja reseptilääkkeiden kyseessä ollessa lääkärin määräämän ohjeistuksen mukaisesti.
15 Henkilöstön perehdyttäminen Niin vakituiset kuin varahenkilötkin kutsutaan tutustumaan perhekodin elämään ja lapsiin ja nuoriin jo ennen varsinaisen työskentelyn aloittamista. Työskentelyn alussa perhekodin vanhemmat ovat läsnä perehdyttämässä uutta työntekijää perhekodin tehtäviin, ohjaustoimintaan, sääntöihin, päivä- ja viikko- ohjelmiin turvaohjeisiin ja lääkehuoltoon. Työntekijä tutustutetaan lapsen/nuoren kasvatus- ja hoitosuunnitelmaan ja kerrotaan nuoren tilanteesta. Perhekodilla on koottuna kansio, johon jokaisesta nuoresta on koottu keskeiset, kasvatuksen ja hoidon kannalta oleelliset asiat. Lisäksi jokaisella nuorella on oma henkilökohtainen kansionsa tärkeille papereille ja todistuksille. Niitä säilytettään lukollisessa, paloturvallisessa arkistokaapissa. Perhekodin vanhemmat luovat aktiivisesti tilanteita, joissa työntekijän on mahdollista tutustua jokaiseen nuoreen/lapseen henkilökohtaisesti ja joissa hänellä on tilaisuus luoda heihin jokaiseen mahdollisimman läheinen ja luottamuksellinen suhde. Työntekijä on mahdollisuuksien mukaan mukana asiakassuunnitelmaneuvotteluissa, hoito- ja kasvatussuunnitelmien laadinnassa ja päivityksissä. Aina kun perhekodin vanhemmat ovat lähdössä lomille ja vapaille, pidetään aikuisten ja lasten ja nuorten kesken perhepalaveri, jossa kerrataan vanhempien poissaolon aikainen perhekodin ohjelma ja se kirjataan ja asetetaan siten, että se on kaikkien nähtävillä. Perhekodin työntekijää perehdytetään myös tarvittavaan talotekniikkaan ja tarvittavien laitteiden ja koneiden käyttöön. Perehdyttämiseen liittyy myös perhekodin toimintaan liittyvien lakeihin ja säädöksiin tutustuttaminen. Henkilöstön käyttöön on hankittu keskeinen lainsäädäntö ja henkilöstön käytössä on myös tietokone, josta voi tarvittaessa hakea tietoa. Toiselta paikkakunnalta tulevaa työntekijää tutustutetaan myös asuinympäristöön ja opastetaan, missä sijaitsevat perhekodin toiminnan kannalta keskeiset palvelut.
16 Henkilöstö voimavarana Perhekotityön erittäin tärkeä voimavara on motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö. Perhekodin vanhemmuus on ympärivuorokautista työtä. Jaksamisen yhtenä edellytyksenä on se, että välillä on osattava ja pystyttävä irrottautumaan kodista ja lapsista. Vanhemmille on pyritty järjestämään kuukaudessa keskimäärin yksi vapaa viikonloppu ja 3 vapaailtaa. Aina sitä toki ei ole voinut toteuttaa. Lisäksi vanhemmille on pyritty järjestämään vuoden aikana pari pidennettyä viikonloppuvapaata. Perhekotimme palveluksessa on ollut yksi työntekijä ja muutama varahenkilö, joista yksi käy miltei viikoittain tekemässä muutaman työtunnin. Vakinaiselle henkilökunnalle (vanhemmat mukaan lukien) on järjestetty työterveyshuolto Heinolan lääkärikeskuksessa. Sopimukseen kuuluu perustyöterveyshuollon lisäksi lääkärikeskuksen erikoislääkäripalvelut ja fysioterapiapalvelut työterveyslääkärin lähetteellä. Pienessä yksikössä työvuorot, lomat ja vapaat on helppo suunnitella yhteistyössä, jolloin kaikkien toiveet ja elämäntilanteet voidaan paremmin huomioida. Perhekodin aikuiset suunnittelevat työtään yhdessä. Miltei päivittäin kokoonnutaan saman pöydän ääreen vaihtamaan ajatuksia, suunnittelemaan aikatauluja ja sopimaan tulevista työtehtävistä. Pienessä yksikössä tärkeää on se, että kaikki osaavat tarvittaessa joustaa. Perhekodin aikuisten kesken on vallittava hyvä yhteishenki ja keskinäinen luottamus. Siksi kaikista asioista on voitava keskustella avoimesti ja tasavertaisesti. Työnohjaus on tärkeä tukimuoto perhekotityössä. Työyhteisömme osallistuu työnohjaukseen vähintään kerran kuukaudessa ja meillä on ollut sama työnohjaaja alusta saakka. Olemme pyrkineet järjestämään henkilökunnalle erilaista virkistystoimintaa yhdessä tai erikseen. Työntekijällä on ollut mahdollisuus vanhempien ohella halutessaan osallistua erilaisiin koulutuksiin. Kouluttautuminen antaa toisaalta eväitä työntekoon ja sitä kautta työssä jaksamiseen. Perhekotityössä työntekijälle kuten myös perhekodin jäsenille on erittäin haasteellista se, että työntekijä tulee tavallaan kodin ulkopuolelta töihin perhekotiin. Tähän asiaan on kiinnitettävä niin rekrytointitilanteessa kuin työsuhteen syntymisen jälkeenkin erityistä huomiota. Perhekodin
17 vastuukysymykset on oltava tarkkaan mietittyinä ja ne on tuotava esille jo rekrytointitilanteessa. Olemme perhekodissamme pyrkineet kannustamaan niin aikuisia kuin nuoriakin käyttämään vahvuuksiaan perhe- elämämme iloksi ja hyödyksi. Sama koskee luonnollisesti työntekijöitä. Jos joku on kiinnostunut leipomisesta, niin siihen perhekodissa on aina tilaus ja sitä on mukava tehdä myös porukalla. Tai puutarhanhoitoa tai ruuanlaittoa tai askartelua.! Työntekijä hakeutuu työhön ensisijaisesti ansaitakseen toimeentulonsa. Olemme ottaneet työntekijän aiemman kokemuksen huomioon palkkaa määriteltäessä. Muilta osin noudatamme Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.
18
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
PERHEKOTI OTTO ONNI / TOIMINTASUUNNITELMA
PERHEKOTI OTTO ONNI / TOIMINTASUUNNITELMA 1. Taustaa Kesällä 2007 toimintansa aloittanut perhekotimme on saanut kuvainnollisen nimensä karvaisten kakaroidemme eli koiriemme Oton ja Onnin mukaan. Kotiimme
7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
Vanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen
Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista
Vanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5
"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.
LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
Esityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
Olarin koulu ja koti ry n
Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS
Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon
LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion
Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit
LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion
Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta
Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen
Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit
LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry
Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon
AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista
Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu
52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA
PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE
Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen
Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on kuusipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA
PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme
Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun
MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
Lisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
Lastensuojelun jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille
Lastensuojelun jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille 6. Kokonaisvaltainen tieto nuoren elämänvaiheista 5. Jälkihuollon arvionti 1. Nuorelle oikeus jälkihuoltoon 2. Jälkihuollon suunnittelu
SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA
Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, Mikkeli SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Taustaa: Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta 3 432
Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen
Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen 16.1.2018 Keravan varhaiskasvatus Mitä esiopetus on? Esiopetusvuosi on tärkeä vaihe lapsen elämässä ennen koulun aloittamista. Esiopetuksen tehtävänä on yhteistyössä
Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.
S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
Perhehoitolaki 263/2015
Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona
Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?
Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
Lapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
Yksilöllistä elämää yhdessä
Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
Tervetuloa Kievarin päiväkotiin!
1 Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 2 1.1 Yhteystiedot Postiosoite: Kievarin päiväkoti Kievarintie 13 04300 Tuusula Puhelin: Päiväkodin johtaja: 040-314 4858- Guldbaggarna 040-314 4859- Auringonkukat 040-314
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ
PERUSTIEDOT Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puh.nro: Siviilisääty: OPISKELU JA TYÖELÄMÄ Koulutus, mitä kouluja olet käynyt: Ammatit: Työhistoria: PERHE- JA IHMISSUHTEET Keitä asuu samassa taloudessa kanssasi?
Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen
Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen 15.1.2019 Keravan varhaiskasvatus Tervetuloa esiopetukseen Hannele Koskinen, varhaiskasvatusjohtaja Videotervehdys eskaripäivästä Savion päiväkoti Oppiminen
LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA
1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät
10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville
Minun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea
Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
Lapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-
VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan
Investointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAIN
PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO Viidellä paikkakunnalla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Turussa Espoon turvatalo sijaitsee Leppävaarassa, Läkkisepänkuja 2 A, 3 krs. Seitsemän kriisi-
Oma-aikuinen Arjen Apuna
Oma-aikuinen Arjen Apuna Palvelumalli jälkihuoltoon siirtyvälle lapselle ja hänen läheisilleen Urhea Ruusu Meijerikatu 4 74700 Kiuruvesi copyright: Sijaishuoltokoti Urhea Ruusu 2011 Urhea Ruusu on 7- paikkainen
Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä
YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi
Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy on moniammatillisia sijaishuollon palveluja tuottava yritys,
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
Sijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto. Outi Lepola
Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto Outi Lepola Selvitys käynnissä tavoitteena on muodostaa yleiskuva jälkihuollosta, jota Suomen kunnissa tällä hetkellä tarjotaan täysi-ikäistyneille nuorille,
EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 1 Sivu 1 / 7 Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta PRIDE-valmennuksen ryhmätapaamissa käsitellään sijoitetun lapsen kokemuksia ja tarpeita.
Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä
ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä Tällä asiakirjalla esitellään Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisen monialaisen oppilashuoltotyön toiminta ja sillä voidaan
Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä
TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi
Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
työpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 27.6.2018 Kello 13.00 18.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13 15-vuotiaat Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n nuoret raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry # M u n p
Osa 1 Koulu työyhteisönä
Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä