MITTAPÖYTÄMITTAUS - vuosisatainen mittausmenetelmä Annukka Ilonen
|
|
- Olivia Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MITTAPÖYTÄMITTAUS - vuosisatainen mittausmenetelmä Annukka Ilonen Suomen kartoituksen ensiaskeleet: mitä kartoissa kuvattiin ja miten? Kartoitustoiminnan lähtökohtaisena yleisenä tarkoituksena Suomessa ja Euroopassa laajemminkin oli mitata kylien peltojen ja niittyjen pinta-alat. Näin ollen kartoituksen lähtökohtaiset motiivit olivat taloudellisia, sillä tiedot esimerkiksi peltojen aloista toimivat verotuksen ja isojaon lähtökotina. (Niemelä 1998). Taloudellisesta näkökulmasta olleiden teemojen ollessa kartoissa pääasiana varsinaista todellista topografiaa kuvaavaa maastotietoa niissä oli niukasti (Lehtinen 2005). Suomen kartoituksen ensiaskeleet otettiin Ruotsin vallan alaisuudessa. Ruotsi-Suomen kartografia kehittyi 1620-luvun tietämillä huomattavasti, ja samalla laajan valtakunnan kartoittaminen eteni suurin harppauksin. Vastaavaan aikaan valtakunnan maanmittaajien ammattikunta sekä suurimittaisten karttojen laadintataito kehittyivät rinnakkain (Lehtinen 2005). Ikään kuin todisteena maanmittarien ammattikunnan kehityksestä katsotaan Suomen maanmittauslaitoksen tulleen perustetuksi vuonna 1633 (Niemelä 1998) ensimmäisen maanmittarin saapuessa Suomen maaperälle. Vastaavasti valtakunnan kartoituksen edistymisen merkkipaaluna pidetään Andreas Bureuksen vuonna 1626 julkaistua Pohjoismaita kuvaavaa karttaa (Gustafsson 1933). Kartoitusmenetelmät perustuivat Suomessa ja laajemmassakin mittakaavassa Euroopassa luvulle saakka pitkälti joko vanhojen karttojen kopiointiin sellaisenaan tai lisäämällä kunakin aikana tullutta tietoa ja omakohtaisia havaintoja olemassa oleviin karttapohjiin. Kyseisillä menetelmillä oli laadittu kustakin Euroopan maasta jonkinlainen yleiskartta, joiden muoto ja sisältö vaihtelivat kuitenkin varsin paljon. Suomessakin laadittiin pääasiassa omakohtaisiin havaintoihin pohjaten joitain tilusselvityksiä ja maantieteellisiä karttoja, joiden perustana eivät olleet varsinaiset mittaukset. (Rantatupa 2008). Kartoituksen mullistus vuosisadoiksi Suuri muutos kartoitusmenetelmissä tapahtui 1590-luvulla, jolloin saksalaisen Altdorfin korkeakoulun matematiikan professori Johann Praetorius kehitti graafisen eli mittapöytämittauksen (Mensula Praetoria). Kun hänen seuraajansa Daniel Schwenter esitti asian vielä tarkemmin määriteltynä oppikirjassaan Geometriae practicae novae et auctae vuonna 1619, niin menetelmä tuli tunnetuksi ympäri Eurooppaa, ja se oli käytössä vuosisatojen ajan. (Lehtinen 2005; Heikkilä 2009). Menetelmän on arvioitu alkujaan syntyneen Willebrod Snelliuksen kehittämän kolmiomittauksen pohjalta, minkä perustana oli Snelliuksen vuosina suorittama astemittaus kahden pisteen välillä (Gustafsson 1933). Arvelut mittapöytämittauksen kehittymisestä kolmiomittauksen perusteella
2 pohjaavat pitkälti siihen, että alkuperäisessä muodossaan menetelmä oli kolmiomittausta graafisesti toteutettuna ilman geometrian muuttamista algebraksi varsinaisesta kolmiomittauksesta poiketen. Myöhemmässä vaiheessa kolmiomittauksen idea himmeni edelleen, kun menetelmä muuttui säteettäiseksi kartoitukseksi mittapöydän teknisten muutosten seurauksena. (Heikkilä 2009). Mittapöytämittaus oli luvulta aina 1900-luvulle asti eniten käytetty apukeino kaikenlaisissa mittauksissa ja kartoituksessa, huolimatta siitä että erilaiset optiset ja elektroniset laitteet korvasivat vuosien mittaan osan alkuperäisistä Praetoriuksen kojeista. Mittapöytätekniikka oli myös se menetelmä, jota ensimmäiset varsinaiset maanmittarit käyttivät Ruotsi-Suomessa 1600-luvulla. Gustafsson 1933; Rantatupa 2008). Nykyisin ajatellaankin, että mittapöydän käyttö aloitti Euroopassa tarkemmin mitatun kartografian (Lehtinen 2005). Kehiteltynä menetelmä oli käytössä Suomessa aina talvisotaan asti ja paranneltuna uudelleen 1950-luvulta 1970-luvulle (Heikkilä 2009). Mittapöytämittauksen käyttö ja rakenne Mittapöytämittauksen käyttöala oli hyvin laaja, sillä sitä käytettiin niin maan pinnalla, maan alla ja merellä. Mittauskohteet vaihtelivat rakentamis- ja tilusmittauksista maantieteellisiin yleiskarttoihin. Maantieteellisistä mittauksista tunnetuimpina esimerkkeinä ovat esimerkiksi brittiläisen tutkimusmatkailija James Cookin Australian itä-rannikon kartoittaminen 1770-luvulla. (Heikkilä 2009). Mittapöytämittaus eli graafinen mittaus tarkoittaa käytännössä mittaamista, jossa ei käytetä lainkaan koordinaatteja, vaan sen mittausperustana ovat geometrian perusteet trigonometriasta. Mittausmenetelmän nimi selittyy sillä, että mittaus toteutettiin mittauspöydän avulla. Siinä käytetään graafinen kolmiointi- nimistä menetelmää, jossa pisteiden etäisyydet ratkaistaan trigonometrian lainalaisuuksien perusteella, missä kulmat ja sijainnit määritetään graafisesti ilman varsinaisia laskutoimituksia. (Heikkilä 2009). Yksinkertaisuudessaan graafinen mittausmenetelmä perustui kulmien ja niiden välisten etäisyyksien mittaamiseen. Mittapöydällä tähdättiin tutkittaviin pisteisiin ja tähtäystä muutettaessa pisteestä toiseen kirjattiin ylös tähtäyksen suunnan muutokset. Aluksi mittapöydällä toteutettava tähtäys tehtiin ilman kiikareita, mutta kiikari tuli osaksi tähtäystä luvun lopulla. (Huhtamies 2008). Rakenteeltaan mittapöytä on kolmijalalla seisova pöytälevy, jonka koko vaihteli jonkin verran alueittain. Ruotsi-Suomessa käytetyn sovelluksen mukaan pöytälevyn koko oli 13x17 tuumaa, jolle sopi kartoituksessa käytettävä regaalikokoa oleva paperiarkki. Pöytälevyn laidassa oli pinnan tasalle upotettu bussoli eli suuntakehäkompassi, johon oli merkitty pohjois-eteläsuunta, ja se oli yhdensuuntainen levyn pidemmän sivun kanssa. Pöytään oli kiinnitetty myös diopteriviivain, jonka avulla tähdättiin suunta ja sen yläpinnassa oli kaiverrettu mittakaava. (Lehtinen 2005). Muita
3 mittauksessa käytettäviä välineitä olivat esimerkiksi luotipunnus, viivoitin, harppi ja signaaliseiväs (Rantatupa 2008; Heikkilä 2009). Mittapöytämittauksen toteutus Säilyneiden konseptikarttojen ja maanmittareiden ohjeistuksen avulla voidaan mallintaa mittapöytämittauksen kulkua. Maanmittarin eli tirehtöörin saapuessa apulaisineen mitattavaan kohteeseen hän suorittaa alueen yleiskatselmuksen ja etsii mittausta varten sopivat mäet ja kumpareet, joista olisi mahdollisimman esteettömät näköalat. Jollekin valituista kummuista maanmittari pystyttää mittapöytänsä ja suuntaa sen etelä-pohjoissuuntaan puoliltapäivin. Paperille asetetaan neula merkiksi kuvauksen aloittaneesta kumpareesta. Maanmittari käy osoittamassa kiintopisteet maastosta apulaisen jäädessä mittapöydän ääreen. Maanmittarin mukana oleva apulainen nostaa signaalisauvan pystyyn mittarin määräämässä paikassa, laittaa numeroidun merkkitikun osoittamalleen paikkaan ja huutaa numeron mittapöydän ääressä olevalle apulaiselle. Mittapöydän luona oleva apulainen vetää diopteriviivaimella suunnan seipääseen ja kirjoittaa mittatikun numeron arvioidulle pisteelle. Tällä tavoin ns. tikutettiin mittapöydältä näkyvät havaintopisteet, kuten rakennukset, peltojen kulmat ja järven lahdet. (Rantatupa 2008; Heikkilä 2009). Seuraavaksi asemapaikkaa vaihdetaan toiselle kumpareelle, josta mitataan suunnat samalla tavalla kuin ensimmäisestä lähtöpisteestä mitatuille paikoille ja jatketaan linjojen eli leikkausten piirtämistä uusille maastokohdille. Seuraavaksi mitataan kumpareiden välinen välimatka ja saadaan perusviiva. Perusviivan ja vähintään kahdesta muusta tähystyspaikasta tehtyjen kulmamittausten mukaan voidaan trigonometrian sääntöjen mukaan määritellä etäisyydet havaintopisteisiin. Asemapisteinä toimivien kumpareiden välit vaihtelivat 50 ja 300 metrin välillä. Lopullinen kartta valmistui vasta syksyllä tai talvella kenttätöiden loppumisen jälkeen. Karttojen viimeistelyn yhteydessä niihin lisättiin vielä selityksiä mitattavista kohteista. Alkuperäisiä konseptikarttoja ei juuri käytetty enää karttojen viimeistelyssä. (Rantatupa 2008; Heikkilä 2009). Mittapöytämittauksella toteutettujen karttojen laatu vaihteli jonkin verran. Kun mittauksissa pysyttiin avoimilla paikoilla, kuten peltoaukealla, maanmittari pystyi laatimaan yksityiskohtaisen ja tarkan kartan. Mutta jos kartoitettava alue oli metsäinen, niin kartoissa oli paljon toivomisen varaan niin tarkkuuden kuin yksityiskohtienkin suhteen. Tarkkuuden parantaminen olisi edellyttänyt metsän kaatamista, mutta siihen ei juuri 1600-luvulla ryhdytty. Osaltaan mittauksia hankaloittavien näköesteiden, kuten puuston, vuoksi 1600-luvun kartat perustuivat pitkälti havaintoihin varsinaisten mittausten sijasta. Pienimittakaavaisissa kartoissa, kuten maakirjakartoissa, keskityttiin pelto- ja niittyaukeille ja vasta ja 1700-lukujen taitteessa geometrisissa verotuskartoissa kuvattiin koko kylän piiriä metsineen kaikkineen. (Rantatupa 2008).
4 Mittapöytämittauksen suosio kääntyy 1900-luvun edetessä mittapöytämittauksen suosio kääntyi laskuun luvun lopulla Suomeen tullut ilmakuvakartoitus valtasi nopeasti alaa ja mittapöytämittauksen tarve vähentyi. Viimeisempinä mittapöytämittauksena tehtynä kartoituksena pidetään vuoden 1939 Hyrsylän mutkan kartoitusta. Sodanjälkeinen 1950-luvulla aloitettu mittaus oli uudenlaista. Uusi kartoitusmenetelmä oli numeerisen säteettäisen kartoituksen tapaista, ja se tehtiin usein asemakaava-alueilla. Mittauksessa käytetyt asemapisteet oli määritelty etukäteen runkomittauksilla ja apupisteiden määritystarve väheni. Näin kartat saatiin valmiiksi jo maastossa eikä erillistä loppuviimeistelyä tarvittu, mikä poikkesi huomattavasti aikaisemmasta kartoitustavasta. (Heikkilä 2009). Loppusanat - hyvä idea kantaa pitkälle Graafinen mittaus oli suosittu ja laajalle levinnyt matemaattisiin perusteisiin perustunut mittausmenetelmä. Laajan levinneisyyden vuoksi se on nähty laskemiseen perustuviin mittausmenetelmiin nähden lähes ylivertaisena tapana määrittää etäisyyksiä. Erityisesti menetelmän nopeus leikkausten avulla tehtyjen mittausten kautta on pidetty sen suosion salaisuutena kaikkina niinä vuosisatoina, joina yksinkertaisen mittaustavan perusteoria säilyi maailman mullistuessa esimerkiksi teollisen vallankumouksen tuomien teknisten ja maailmankuvallisten uudistusten myötä. Lähteet Gustafsson, A. (1933). Maanmittarikunta ja mittaustyöt ruotsinvallan aikana. Teoksessa Suomen maanmittauksen historia. WSOY, Porvoo. Heikkilä, P. (2009). Mittapöytämittauksesta. Maanmittaus 84:2. Historiallinen tietoisku < Huhtamies, M. (2008). Maanmitta: Maanmittauksen historiaa Suomessa Edita Prima Oy, Helsinki. Lehtinen, L. (2005). Karttojen kertomaa: Vanhojen karttojen kautta maiseman historiaan. Genimap, Porvoo. Niemelä, O. (1998). Suomen karttojen tarina Näin Suomi kartoitettiin katseltavaksi. Karttakeskus Oy, Helsinki. Rantatupa, H. (2008). Vanhat mittausvälineet ja -menetelmät. Historialliset kartat < >
5 Liite 1. Mittapöytä kasattuna ja osina Daniel Schwenterin teoksessa Geometriae practicae novae et auctae (NOOA Photo Library, < Liite 2. Mittapöytäkartoituksesta esimerkki. Kuvassa verollepanokartan konseptikartta Espoon Muurlasta vuodelta (Gustafsson 1933). kuva poistettu
Mittapöytämittauksesta
40 Mittapöytämittauksesta Maanmittaus 84:2 (2009) Historiallinen tietoisku Mittapöytämittauksesta Pertti Heikkilä pheikki@suomi24.fi Mittaaminen ja kartanteko oli ihan kelvollista jo tuhansia vuosia sitten
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ JOUNI-MATTI ROPPONEN 2013 KARTOGRAFIA SUOMESSA MAANMITTAUSTEKNIIKKA
OPINNÄYTETYÖ JOUNI-MATTI ROPPONEN 2013 KARTOGRAFIA SUOMESSA MAANMITTAUSTEKNIIKKA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Maanmittaustekniikka Opinnäytetyö KARTOGRAFIA SUOMESSA Jouni-Matti
Lisätiedot1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen
1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki
LisätiedotJos ohjeessa on jotain epäselvää, on otettava yhteys Mänttä-Vilppulan kaupungin kiinteistö- ja mittauspalveluihin.
Kartoitusohje Johdanto Tämä ohje määrittää Mänttä-Vilppulan kaupungille tehtävien kaapelien ja putkien kartoitustyön vaatimukset sekä antaa ohjeet kartoitustyön suorittamiseen. Ohjeessa määritellään kartoituksen
LisätiedotKESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.
VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten
Lisätiedot1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
LisätiedotMatematiikka vuosiluokat 7 9
Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
LisätiedotLIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely
LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
Lisätiedot1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan
LisätiedotMIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013
Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Isojoki ja Kristiinankaupunki MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 1.11.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
Lisätiedotkymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla
7.6.1 MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen
LisätiedotKirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...
LisätiedotHistoriallinen paikkatieto
SUOMEN YMPÄRISTÖ 34 2006 Historiallinen paikkatieto RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Digitaalisen paikkatiedon tuottaminen historiallisista kartoista Teemu Mökkönen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 34 2006 Historiallinen
LisätiedotPorvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotLeica Sprinter Siitä vain... Paina nappia
Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella
LisätiedotLappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotEspoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014
1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TUTKIMUSRUNGON MITTAUS SUOMUSSALMEN AITTOJARVELLA Vanha lin joitus Alueella oli tavanomainen geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus, johon myös kairaus on sidottu.
LisätiedotMATEMATIIKAN TYÖT KONNEVEDEN KENTTÄTYÖJAKSOLLA / KEVÄT 2015
MATEMATIIKAN TYÖT KONNEVEDEN KENTTÄTYÖJAKSOLLA / KEVÄT 2015 Tehtäviin sisältyy Merikiikarin avulla suoritettavia mittauksia ja trigonometrian avulla suoritettavia laskutehtäviä. Tarvikkeet: Merikiikarit,
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
LisätiedotLataa Mittaus- ja kartoitustekniikan perusteet - Pasi Laurila. Lataa
Lataa Mittaus- ja kartoitustekniikan perusteet - Pasi Laurila Lataa Kirjailija: Pasi Laurila ISBN: 9789525923421 Sivumäärä: 407 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.46 Mb Mittaus- ja kartoitustekniikan perusteet
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotRAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus
RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522
LisätiedotMuutoksen arviointi differentiaalin avulla
Muutoksen arviointi differentiaalin avulla y y = f (x) y = f (x + x) f (x) dy y dy = f (x) x x x x x + x Luento 7 1 of 15 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto Muutoksen arviointi differentiaalin
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset
LisätiedotMaanmittauspäivät 2014 Seinäjoki
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut
LisätiedotKäyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI
Käyttöohje HERE Maps 1.0. painos FI HERE Maps HERE Maps näyttää lähellä olevat kohteet ja opastaa sinut perille. Voit etsiä kaupunkeja, katuja ja palveluja löytää perille tarkkojen reittiohjeiden avulla
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotGeotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006
Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block
LisätiedotLiito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla
Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotKolmannen ja neljännen asteen yhtälöistä
Solmu /019 7 Kolmannen neljännen asteen yhtälöistä Esa V. Vesalainen Matematik och statistik, Åbo Akademi Tämän pienen artikkelin tarkoituksena on satuilla hieman algebrallisista yhtälöistä. Erityisesti
LisätiedotMetaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2018
Metaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin
LisätiedotOppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.
Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta L1, L3, L5
LisätiedotLuento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotPernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009
Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston
LisätiedotEteläisen maaseudun osaajat EMO ry
KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotTampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto
Tampereen seudun mittauspäivät Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Mitä kartoittajan tulee osata? Miksi tehdään tarkkavaaituksia? Mitä eroa on painokairauksella ja tärykairauksella? Mikä on ortokuva?
LisätiedotKaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...
Lisätiedot1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
LisätiedotHistorialliset kartat verkossa. Jari Järvinen, JY, tietojenkäsittelytieteiden laitos, multimedia
Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen, JY, tietojenkäsittelytieteiden laitos, multimedia 1 1600-luvun maakirjakartat verkossa 1600-luvun maakirjakarttojen toinen täydennetty versio julkistettiin
LisätiedotFYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT
FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
LisätiedotKemoran moottoriradan melupäästömittaukset
Kemoran moottoriradan melupäästömittaukset Pitkäkoski Oy/Kemoran moottorirata Sito-Yhtiöt Juha Korhonen 29.6.2012 2 (9) 29.6.2012 Kemoran moottoriradan meluselvitys SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Melun
LisätiedotVAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-
Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA
LisätiedotKartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen
Kartografian historiaa ja perusteita Taru Tiainen 18.4.2016 Alkutehtävä Piirrä Joensuun kartta Aikaa n. 5 minuuttia Alkutehtävä Mikä vaikuttaa karttasi tekoon? Miksi kartta on näköisensä? Mitä tämän tehtävän
LisätiedotTyö 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada
LisätiedotKIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto
KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE 1.1.2010 Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KORKEUSKIINTOPISTELUOKITUS Ensimmäisen luokan vaaitussilmukat, sekä niiden sisäpuolella sijaitsevat, Maanmittauslaitoksen
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotKUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017
Kuusamon kaupunki KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017 Laatinut FM Kalle Luoto Kuusamo Arkeologinen inventointi SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 3 Perustietoa inventointialueesta...
LisätiedotKaupunkisuunnittelua
Kaupunkisuunnittelua Avainsanat: geometria, monikulmio, pinta-ala, tasogeometria, diagrammit Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: kynä, paperi, viivoitin, harppi tai kulmaviivain Kuvaus: Voronoi diagrammien
LisätiedotRadiotekniikan sovelluksia
Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina
Lisätiedot5. Numeerisesta derivoinnista
Funktion derivaatta ilmaisee riippumattoman muuttujan muutosnopeuden riippuvan muuttujan suteen. Esimerkiksi paikan derivaatta ajan suteen (paikan ensimmäinen aikaderivaatta) on nopeus, joka ilmaistaan
LisätiedotRAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009
1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotTämä luku nojaa vahvasti esimerkkeihin. Aloitetaan palauttamalla mieleen, mitä koordinaatistolla tarkoitetaan.
MAB: Koordinaatisto geometrian apuna Aluksi Geometriassa tulee silloin tällöin eteen tilanne, jossa piirroksen tekeminen koordinaatistoon yksinkertaistaa laskuja. Toisinaan taas tilanne on muuten vaan
LisätiedotJahtipaikat.fi Käyttöohje
Jahtipaikat.fi Käyttöohje versio 2.0 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen...3 2. Näyttöruudun osat...3 3. Kartta-alusta...4 4. Kartan sisällön määrittely...4 5. Työkalut...5 5.1 Keskitä kartta koko Suomeen...5
LisätiedotMAA4 Abittikokeen vastaukset ja perusteluja 1. Määritä kuvassa olevien suorien s ja t yhtälöt. Suoran s yhtälö on = ja suoran t yhtälö on = + 2. Onko väittämä oikein vai väärin? 2.1 Suorat =5 +2 ja =5
LisätiedotTammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotRuovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Mustajärven vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotS5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille
MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotMATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN
MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN Matematiikka ja matematiikan soveltaminen, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa osaa tehdä peruslaskutoimitukset, toteuttaa mittayksiköiden muunnokset ja soveltaa talousmatematiikkaa
Lisätiedotetunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä
Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi
LisätiedotElektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset
Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.
LisätiedotPALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS
PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus
LisätiedotVaatimukset johtokartoituksille
Vaatimukset johtokartoituksille, paikkatietoaineistot 26.2.2014 Päivitetty 7.11.2014: luku 2, Mittauksen suorittaja Päivitetty 19.9.2016: Johtokarttapalvelun osoite ja poistettu luku 2, Mittauksen suorittaja
LisätiedotAkaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011
Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot
LisätiedotEne-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE
Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY
LisätiedotLuento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi
7Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 7.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 5.2.2004 ) Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi
LisätiedotJHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:
JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon
LisätiedotSuorakulmainen kolmio
Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2
Lisätiedotja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on
FYSA210 / K1 HITAUSMOMENTTI Työn tavoitteena on opetella määrittämään kappaleen hitausmomentti kappaletta pyörittämällä ja samalla havainnollistaa kitkan vaikutusta. Massapisteinä toimivat keskipisteestään
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotJuankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...
LisätiedotKolmiomittauksen historiaa
Maanmittaus 84:1 (2009) 65 Maanmittaus 84:1 (2009) Historiallinen tietoisku Kolmiomittauksen historiaa Jyrki Puupponen jyrki.puupponen@iki.fi Tiivistelmä. Vuonna 2008 Maanmittauslaitos juhlii 375-vuotistaivaltaan
LisätiedotGPS-koulutus Eräkarkku Petri Kuusela. p
GPS-koulutus 2018 Eräkarkku Petri Kuusela tulirauta@gmail.com p. 040 772 3720 GPS toiminnallisuudet Missä olen (koordinaatit, kartalla) Opasta minut (navigointi) Paljonko matkaa (navigointi maastossa)
LisätiedotMittausverkon pilotointi kasvihuoneessa
Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5
LisätiedotSastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...
LisätiedotSALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005
SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3
LisätiedotEUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä
EUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä http://www.hel.fi/hki/kv/fi/kaupunkimittausosasto/kartat+ja+paikkatiedot/koordinaatisto Muutokset Helsngissä: Korkeusjärjestelmä: Tasokoordinaatisto: Pohjoiskoordinaatti
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS
Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS Kiinteistön elinkaari Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio. Miten tämän perinteisen alan digitalisaatio käytännössä tapahtuu ja mitä hyötyjä
LisätiedotPäivölän matematiikan kesäleiri. Matemaattista viihdettä lapsukaisille viime vuosituhannelta asti
Päivölän matematiikan kesäleiri Matemaattista viihdettä lapsukaisille viime vuosituhannelta asti Kesäleiri pähkinänkuoressa Viikon rutistus maanantaista klo12 perjantaihin klo14, opetusta päivittäin 9-21
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015
PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015
1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...
LisätiedotTehtäväkohtaisia havaintoja. Tehtävä 1. Kuinka suuri on kellon viisarien välinen kulma, kun kello on a) 8.00 b) 12.45
Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointia vuodelta 2010 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Kuinka sopiva peruskoulun matematiikkakilpailun
LisätiedotÄÄNEKOSKI Konginkangas Jokela
ÄÄNEKOSKI Konginkangas Jokela Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Miikka Kumpulainen 2003 Kaivauskertomus Kohteen nimi: Äänekoski Konginkangas Jokela Muinaisjäännöslaji: kivikautinen asuinpaikka Inventointinumero:
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
Lisätiedot