Lentävä saksalainen. eli Richard Wagnerin maanis-depressiivisyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lentävä saksalainen. eli Richard Wagnerin maanis-depressiivisyys"

Transkriptio

1 Lentävä saksalainen eli Richard Wagnerin maanis-depressiivisyys Kerran väittelin ystäväni kanssa pitäisikö taiteilijoiden psykiatriset ongelmat hoitaa vai kannattaisiko ne ihmiskunnan edun vuoksi jättää hoitamatta. Jos voimakkaista mielialanvaihteluista kärsinyt Richard Wagner olisi nimittäin astellut modernin psykiatrin vastanotolle, niin luultavasti hän olisi poistunut kourassaan Käypä hoito -suosituksen mukainen resepti, johon olisi määrätty mielialantasaajaa, esimerkiksi litiumia. Ja jos Wagner olisi kuuliaisesti syönyt litiuminsa, en ole varma kuuntelisimmeko tänä päivänä Nibelungin sormusta. Toisaalta Wagnerin masennuskaudet olisivat olleet lievempiä, aiheuttaneet vähemmän inhimillistä kärsimystä ja rahaakin olisi todennäköisesti tuhlaantunut paljon vähemmän. Pitäisikö joidenkin yksilöiden siis vain antaa kärsiä? Heräsin pohtimaan maanis-depressiivistä sairautta Wagnerin kohdalla lukiessani hänen omaelämäkertaansa Elämäni (Mein Leben). Kirjassa on useita kuvauksia jaksoista, joiden perusteella sairautta voidaan pitää hyvin todennäköisenä. Maanis-depressiivisyys näyttää vaikuttaneen merkittävästi Wagnerin elämänkulkuun. Aihetta on sivuttu ainakin John Louis DiGaetanin kirjassa Wagner and Suicide. Siinä DiGaetani perustelee Wagnerin maanisuutta lähinnä patologisella tuhlailutaipumuksella, joka on perusteluna heppoinen, eikä riitä sairauden diagnoosiin. Psykiatri Jari Sinkkonen on arvostellut DiGaetanin kirjan Wagneriaanin numerossa 36, ja kyseenalaistaa kirjoittajan päätelmät. Sinkkonen pohtii myös onko nerojen psykopatologisointi edes eettistä ja mielekästä, tuoko se meille mitään uutta ja avartavaa. Joka tapauksessa Wagnerin värikäs

2 persoonallisuus on kiinnostanut jo aikalaisia. Tohtori Theodor Puschmann julkaisi vuonna 1873 pienen skandaalin aiheuttaneen pamfletin Richard Wagner Eine Psychiatrische Studie, jossa hän piti säveltäjää mielisairaana. Wagnerin persoonallisuus Jari Sinkkonen on kirjoittanut kirjassa Nibelungin sormus myyttien ja mielen näyttämö jännittävän kuvauksen Wagnerin elämästä, persoonasta ja teoksista psykoanalyyttisestä näkökulmasta. Sinkkonen ei mainitse maanis-depressiivisyyttä Wagnerin luonnetta muokkaavana tekijänä, mutta puhuu sen sijaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, jolle on ominaista suuruusmielikuvien värittämä kuva itsestä. Tämän kaltainen ihminen odottaa tulevansa kohdelluksi ylivertaisena. Narsistin kyky empatiaan on heikentynyt ja kyky samaistua toisen ihmisen tunteisiin ja kokemuksiin huono. Hän käyttää usein muita hyväkseen ja vaatii osakseen korostunutta ihailua ja palvontaa. Monet näistä piirteistä näyttävät pitävän paikkansa Wagnerin kohdalla. Hän oli korostuneen itsekeskeinen, usein ylimielinen ja röyhkeä. Narsistiset piirteet aiheuttivat jatkuvaa riesaa ihmissuhteissa, joita näytti leimaavan hyvin musta-valkoinen ajattelu; muut olivat hänen puolellaan tai häntä vastaan. Jokin pieni asia saattoi keikauttaa ihmissuhteen päälaelleen ja muuttaa kiintymyksen tunteet katkeruudeksi. Pettymyksiä seurasi usein häpeä, raivo ja kaunaisuus. Nuoruudessaan Wagner ei juuri piitannut ikätovereistaan, eikä kyennyt heidän kanssaan vastavuoroisiin suhteisiin. Toverit olivat lähinnä yleisöä Wagnerin pitkille ja tukahduttaville monologeille, joiden tehtävänä oli tuoda puhujan minälle vahvistusta ja jatketta, ei luoda todellista yhteyttä toiseen ihmiseen. Narsistisen leiman saanut ihminen saatetaan nähdä joskus hyvin yksioikoisesti, demonisoituna, mutta ainakin omaelämäkerran perusteella Wagner oli jossain määrin kehityskelpoinen yksilö. Vaikka

3 hän näytti ajattelevan ihmissuhteitaan usein hyötynäkökulmasta käsin, hänelle muodostui kuitenkin aikuisiällään syvällisiä ystävyyssuhteita, joissa hän kykeni myös vastavuoroisuuteen. Narsistille ominaista kahdehtimista vastaan taas puhuu Wagnerin aidon tuntuinen arvostus ja tunnustus monia muusikoita kohtaan. On mahdollista, että Wagnerin vihamielinen suhde juutalaisiin oli osin tämän kadehdinnan kapea-asteista kanavoimista, vaikka antisemitismin lopulliset syyt ovat varmasti monimutkaisemmat. Omaelämäkerrallisen tekstin perusteella Wagner kykeni myös samaistumaan muihin ja osoitti kykyä sisäiseen tutkiskeluun, ainakin kirjallisessa muodossa. Tämä ei tosin välttämättä näkynyt käytännön ihmisssuhteissa ja arkielämässä, joita leimasi yleinen kiihkeys. Wagnerilla oli kykyä ja uskallusta myös omien heikkouksien analysointiin ja ironiseen käsittelyyn, ja jopa hyvin häpeällisten kokemusten kuvailuun, mikä voi olla narsistisesta häiriöstä kärsivälle sietämätöntä. Näistä esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa B-duuri alkusoiton esitys patarummun jysäyksineen, laulaja Schröder- Devrientin epäonninen vierailu Magdeburgissa, Lemmenkiellon laulajien väliseen tappeluun päättynyt esitys. Kaikki nämä ovat kuvauksina hyvin hauskoja. Wagnerin maanis-depressiivisyys Maanis-depressiivisyydellä (kutsutaan nykyään kliinisellä nimellä kaksisuuntainen mielialahäiriö) tarkoitetaan sairautta joka puhkeaa usein varhaisessa aikuisiässä. Siihen kuuluvat toisiaan seuraavat masennusjaksot ja niiden lisäksi kohonneen mielialan jaksot, joita kutsutaan lievempinä hypomanioiksi (tyyppi II) ja rajumpina manioiksi (tyyppi I). Hypomaanisen jakson diagnostiset kriteerit ovat psykiatrisen DSM-IV tautiluokituksen mukaan seuraavanlaiset: Kyseessä on erillinen jakso, jossa mieliala on epänormaalisti ja jatkuvasti kohonnut, ärtyisä ja ekspansiivinenl, ja joka kestää vähintään neljä päivää ja poikkeaa selvästi normaalista ei-

4 masentuneesta mielialasta. Vähintään kolme oiretta esiintyy jakson aikana: - Ylikorostonut itseluottamus tai suuruudentunne (euforisuus) - Vähentynyt unen tarve (tuntee itsensä virkeäksi jo 3 tunnin unen jälkeen) - Lisääntynyt puheliaisuus tai puhetulva - Ajatustenlento tai subjektiivinen kokemus ajatuksenriennosta - Poikkeava häiriöherkkyys (huomio korostuu epäolennaisiin tai vähäpätöisiin ulkoisiin ärsykkeisiin) - Lisääntynyt toimeliaisuus tai psykomotorinen kiihtyneisyys - Ylenmääräinen riskinotto tai hakeutuminen nautinnollisiin toimintoihin (tuhlaaminen, seksuaaalisesti sopimaton käytös, itsensä vaarantaminen) Lisäksi jakson tulee olla muiden havaittavissa, ja se on selvä muutos henkilön luonteenomaiseen toimintaan. Todennäköinen maanis-depressiivinen sairaus alkoi lisääntyvästi näkyä Wagnerin elämässä aikuisiällä, ja hyvin vaikea kausi ajoittui ikävuosien paikkeille, jona aikana Wagner ei kyennyt lainkaan säveltämään yli viiteen vuoteen. Todennäköisenä syynä työkyvyn ongelmiin oli jatkuvasti hypomanian ja depression välillä vaihteleva mieliala, joka johti levottomaan toimintaan, impulsiivisiin ulkomaanmatkoihin ja potentiaalisti hengenvaarallisiin tilanteisiin (mm. vuorikiipeily), uuvutti miehen. Jatkuvasti heikon terveyden vuoksi Wagner hakeutui melko rankkaan vesihoitokuuriin, joka ei ainakaan parantanut tilannetta. Oloaan Wagner kuvaa vuonna 1854 näin: Kun ystävät olivat lähemmin tarkkailleet tilaani, he huolestuivat kuunnellessaan omituisia ja itsepäisiä päähänpinttymiäni. Syytä olikin: olin kalpea ja nääntynyt, pystyin tuskin nukkumaan ja äärimmäisen kiihtynyt mielentila näkyi käytöksestäni. Lopulta en nukkunut enää ollenkaan, mutta olin riehakas ja paremmalla tuulella kuin koskaan. Talvipakkasista huolimatta otin edelleen varhain aamulla kylmiä kylpyjä ja tein sen jälkeen asiaankuuluvan

5 kävelyretken kiusaten vaimoani, jonka oli pakko olla mukana ja valaista tietäni lyhdyllä. Ollessani tässä tilassa tuli painosta tekstini Ooppera ja draama, jota enemmän ahmin kuin luin. Olin aivan haltioitunut. Kuvauksen perusteella Wagner oli siis uupunut, mutta silti epänormaalin hyväntuulinen ja riehakas. Hypomanian/manian osalta kriteerit täyttyvät tämän jakson aikana varmuudella ainakin euforian, vähentyneen unen tarpeen, psykomotorisen kiihtyneisyyden, itselle vahingollisen toiminnan osalta, todennäköisesti myös puhetulvaisuuden ja ajatusten riennon osalta. Myös ystävät ovat olleet huolissaan ja todennäköisesti neljän päivän aikakriteeri täyttyy helposti. Jo tämä yksittäinen jakso riittää maanis-depressiivisen sairauden diagnoosiin. Omituiset päähänpinttymät voivat viitata jopa todellisuustajun hämärtymiseen eli psykoottisiin oireisiin. Samankaltaisia viittauksia kiihtyneeseen hermotoimintaan, mielialan vaihteluun ja unettomuuteen esiintyy omaelämäkerrassa useita. Tilan sairausluonteesta kertoo se, ettei Wagner löydä aina itsekään syitä mielialanvaihteluilleen, ne vain tapahtuivat. Vuonna 1850 palatessaan Pariisista Wagner kirjoittaa olleensa väsynyt ja rauhaton ja lopulta tavattoman ärtynyt, eikä hän käsitä itsekään miksi oli tuhlannut niin paljon rahaa. Kuten sairaudesta kärsivillä on tapana, henkisesti stimuloivat tilanteet ärsyttivät usein hermoja. Esimerkiksi librettojen lukeminen aiheutti usein Wagnerissa kiihtyneen tilan, jonka jälkeen ei kyennyt lainkaan nukkumaan. Omaelämäkerran perusteella näyttää siltä, että patologisesti kohonneeseen mielialaan oli viitteitä jo nuoruudessa, joskaan aina ei ole helppo erottaa hypomaniaa normaalista nuoruusiän kuohunnasta. Wagnerin kohdalla jaksot kuitenkin näyttävät patologisilta, varsinkin jos niitä tarkastelee myöhemmän sairastelun valossa. Mittavan kauhurunoelman Leubald ja Adelaïde kirjoittaminen yksin ullakolla nälkiintyneenä ei vaikuta 15-vuotiaan nuoren normaalilta puuhastelulta. 18-vuotiaana Wagner taas oli onnistunut kesäloman aikana hankkimaan Leipzigin ylioppilaselämän pyörteissä puolisen tusinaa kaksintaisteluhaastetta kaupungin pahimpien

6 tappelijoiden kanssa. Kuuluisa on myös kuvaus demonisesta pelihimosta, joka valtasi Wagnerin näihin aikoihin. Sekapäisenä ja hulluuden partaalla Wagner pelasi yötä päivää kunnes oli onnistunut kadottamaan omat ja äitinsä rahat. On tietysti vaikea sanoa missä määrin Wagner tarkoitushakuisesti korostaa omaelämäkerrassaan nuoruuden villiyttään ja muokkaa itsestään tietynlaista kuvaa. Ainakaan hän ei yrittänyt muistelmia sanellessaan olla poliittisesti korrekti. Näyttää siis siltä, että jo varhaisesta nuoruudesta lähtien Wagnerin ärsykealttius oli korostunut ja hän tempautui helposti mukaan tapahtumiin, jotka monesti olivat haitallisia, varsinkin kun mukaan lisää Wagnerin anarkistiset ja epäsovinnaiset ajatukset, porvarillisen pedanttiuden halveksunnan ja melko boheemin elämänasenteen. Kohtalokkain tempaus lienee ollut Dresdenin kapinaan osallistuminen vuonna 1848, joka johti vuosien maanpakoon. Dresdenin tapahtumia Wagner kuvaa elämänkerrassaan ilmeisen kaunistellen, esitellen itsensä enemmänkin tarkkailijana ja kiinnostuneena sivullisena, vähätellen omaa aktiivista osuuttaan. Vaikka kapinaan osallistumisen taustalla oli monenlaisia henkilökohtaisia pettymyksiä, on kuitenkin mahdollista että Dresdenin kapinaan vuonna 1848 liittyi myös hypomaaninen kiihtyneisyys. Jos näin on, voidaan sanoa, että maanis-depressiivinen sairaus vaikutti ratkaisevalla tavalla Wagnerin elämänkulkuun. Hypomaaniseen ja maaniseen tilaan liittyy aina narsistinen vire: ihmisen itseluottamus kohoaa, kaikkivoipaisuus kasvaa ja kaikki tuntuu mahdolliselta, omat kyvyt näyttävät riittävän kaikkeen. Näin ollen hypomania voidaan helposti nähdä Sinkkosen mainitseman narsistisen persoonallisuuden loogisena jatkeena, mania taas sen ääritilana. Vastakohtana näille maanisille jaksoille olivat depressiiviset jaksot, joita Wagnerilla esiintyi niin ikään toistuvasti. Pahimmillaan Wagner harkitsi niiden aikana itsemurhaa, vaikka tiettävästi hän ei koskaan yrittänyt sitä. Joskus tilojen kääntymiseen liittyi musiikillisia

7 oivalluksia kuten Italiassa vuonna Genovassa Wagner kirjoittaa ensin haltioituneena: Siellä näytti vihdoin kauan kaivattu ihme tapahtuvan. Kaupunki vaikutti niin ihanalta, että se vieläkin lyö laudalta muut seudut niin suuresti rakastamassani Italiassa. Olin parin päivän ajan kuin huumaantunut. Matkan jatkuessa Wagner saa punataudin ja ajautuu täydelliseen väsymykseen ja masennukseen, kunnes vihdoin toipuminen alkaa uuden inspiraation myötä. Wagner jatkaa kuvaustaan Speziassa: Kaikki näytti (Spezian kukkuloilla) paljaalta ja autiolta, enkä käsittänyt miksi olin lähtenyt sinne. Iltapäivällä palasin takaisin, paneuduin kuolemanväsyneenä pitkäkseni kovalle vuoteelle odottamaan kauan kaipaamaani unta. Sitä ei tullut, mutta vaivuin jonkinlaiseen unenomaiseen tilaan, jossa äkkiä tunsin vajoavani voimakkaasti virtaavaan veteen. Veden kohina alkoi samassa kuulostaa Es-duuri-soinnulta, joka virtasi lakkaamatta murrettuina sointuina; murretut soinnut muodostivat melodisen kuvion esittäen kasvavaa liikettä, mutta puhdas Es-duuri-kolmisointu pysyi kaiken aikaa samana. Muuttumattomuudellaan se tuntui antavan valtavan merkityksen sille elementille, johon vajosin. Heräsin kauhuissani puoliunestani laineiden lyödessä korkealta ylitseni. Käsitin heti, että Reininkullan orkesterialkusoitto, joka oli kauan ollut päässäni saamatta kuitenkaan oikeaa muotoaan, oli nyt valjennut minulle. Ymmärsin äkkiä myös oman työtapani: elämän virtani tuli sisältä, ei ulkoapäin. Sairauden vaikutus luomistyöhön Joskus taiteilijan luovaa tilaa on vaikea erottaa hypomaniasta, sillä molempiin liittyy poikkeuksellisen sujuvaa ajatustoimintaa ja virtaa, pidäkkeettömyyttä ja jopa haltioitumisen tunnetta. Luovaa tilaa voisikin kuvata jossain normaalin ja hypomaanisen välimaastossa leijuvaksi tilaksi, jossa ihminen löytää itsestään poikkeuksellisia kykyjä. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Mika Waltari,

8 joka Sinuhea kirjoittaessaan oli vähintäänkin hypomanian rajalla. Tässä tilassa Waltarin kyky yhdistellä asioita oli kuitenkin häkellyttävän hyvä. Keskittymiskyky ja fokus säilyivät, aivot näyttivät toimivan kuin supertietokone. Kun tilaan yhdistetään vielä hypomanian poikkeuksellinen energisyys, tekstiä saattoi helposti syntyä parisenkymmentä liuskaa päivässä. Lohengrinin perusteellisen luonnoksen Wagner kirjoitti Marienbadin kylpylässä vastoin lääkärinsä määräyksiä, ja oli ajanjaksona mahdollisesti hypomaaninen. Ainakin kirjoittaminen johti siihen, että Wagnerin hermostuneisuus lisääntyi niin, että yrityskin saada illalla unta johti kaikenlaisiin seikkailuihin. Dresdeniin hän palasi kylpylämatkaltaan huolettomana ja hyväntuulisena ja kuvaa olleensa kuin lentoon lähdössä. Nuorta Siegfridia Wagner taas kuvaa kirjoittaneensa hyväntuulisena ja nopeasti. Mestarilaulajia kirjoittaessa eräs hänen ystävänsä totesi, että olettepa lennokkaalla tuulella, rakas mestari. Näiden lauseiden tulkitseminen hypomanian merkeiksi voi olla ylitulkintaa, mutta yleisvaikutelmaksi jää, että kirjoitustöiden sujuessa Wagnerin mieliala saattoi olla hypomaaninen. Hermojen liiallinen kiihottuminen taas näytti johtavan usein sekamuotoiseen tilaan (hypomaanisten ja depressiivisten oireiden nopeaan vaihteluun tai samanaikaiseen esiintymiseen), joka taas aiheutti säveltäjässä lähinnä piinaavaa työkyvyttömyyttä. Myös depressiiviset vaiheet aiheuttivat Wagnerille työkyvyttömyyttä ja silloin hän oli säveltämisen suhteen epävarma, jumiutuva, eikä luottanut omiin kykyihinsä. Varsinaisen sävellystyön aikana Wagner tarvitsi rauhaa ja pyrki minimoimaan ympäriltään kaikki ulkoiset ärsykkeet. Ja vaikka sävellystyö usein sujui joutuisasti, on todennäköistä, että Wagnerin mieliala oli silloin kohtuullisen tasapainoinen. Valkyyriaa säveltäessä esimerkiksi näin: Näiden tutkimusteni ohella (Schopenhauerin teokset) ohella sävelsin kaiken aikaa Valkyyrian musiikkia eläen hyvin eristäytyneenä ja käyttäen vapaat hetkeni ainoastaan pitkiin kävelyretkiin lähiympäristössä.

9 On myös mielenkiintoista pohtia, miten Wagnerin mielialavaihtelut ja persoonallisuuden epävakaus vaikuttivat musiikkidraamojen sisältöihin, joissa toistuvat aina voimakkaat vastakohdat, musta-valkoinen maailma. Teoksissa Wagnerin depressiivinen puoli näyttääkin nousevan vahvemmin esiin, ja teemoina toistuvat kuoleman läheisyys, itsemurha, petos, armo, sovitus, lunastus, rakkauden kieltäminen, mutta lopulta myös depression vastakohtana euforinen haltioituminen ja ekstaasi. Jonkinlaisena huikeana sekamuotona mainittakoon Tristanin loppukohtaus. Lopuksi Mikä sitten on maanis-depressiivisen sairauden diagnoosin luotettavuus sadankuudenkymmenen vuoden viiveellä? Psykiatrinen diagnoosi perustuu potilaan omaan kuvaukseen oireistaan ja tilastaan, yhteisesti sovittuihin kriteereihin ja lääkärin tulkintaan potilaan subjektiivisesta kuvauksesta. Lisätietoja pyritään samaan haastattelemalla potilasta, jotta oireista saataisiin mahdollisimman monipuolinen ja elävä kuva. Tämä kaikki ei valitettavasti ole Wagnerin osalta mahdollista eli päätelmät on tehtävä hänen kirjoitustensa perusteella retrospektiivisesti. Retrospektiivinen tutkiminen ei sinänsä poikkea normaalitilanteesta, sillä useimmiten maanis-depressiivisen sairauden diagnoosi tehdään juuri näin, potilaiden muistikuvien perusteella. Edellä mainittu Wagnerin kuvaus vuodelta 1854 näyttäytyy kuitenkin hyvin havainnollisena, melkein oppikirjamaisena hypomanian kuvauksena. Joskus rajanveto normaalin ja epänormaalin välillä on vaikeaa, varsinkin kun kyseessä on muutenkin kiihkeä, helposti innostuva ja luova persoona. Todellisuus on lopulta aina tulkintaa. Wagnerin elämässä oli poikkeuksellisen paljon vastoinkäymisiä. Poika kasvoi tunneköyhässä ja levottomassa ilmapiirissä, seitsemästä ikävuodesta lähtien isättömänä ja puoliksi heitteillä. Lukuisat pettymykset ja epäonnistumiset, todennäköisen maanis-depressiivisen

10 sairauden aiheuttaman henkinen taakka, johon yhdistyivät vielä sairauden seurauksena syntyneet taloudelliset katastrofit ja maanpako, olisivat riittäneet lannistamaan normaalin ihmisen. Siksi Wagnerin saavutukset tuntuvat monesti käsittämättömiltä. Kun luin aikoinaan Derek Watsonin Wagner-elämäkerran, säveltäjästä jäi hyvin epämiellyttävä kuva. Barry Millingtonin suppeampi elämäkerta yritti asettaa asioita mittasuhteisiin, mutta vasta Wagnerin omaelämäkerta sai tuntemaan uudenlaista myötätuntoa elämää pursuavaa säveltäjää kohtaan, pohtimaan, onko oikeudenmukaista kuitata Wagnerin persoona pelkillä negatiivisilla määreillä, kuten monet tuntuvat pöytäkeskusteluissa tekevän. Wagnerin ristiriitaisuuden vuoksi on myös usein tapana erottaa toistaan hänen persoonansa ja itse musiikki. En ole varma tarvitseeko meidän kuitenkaan tehdään niin, jotta voisimme hyvällä omatunnolla nauttia Wagnerin saavutuksista. Ihminen on enemmän tai vähemmän täydellinen, ja yleensä vähemmän. Ja jos Wagnerilla onkin omaelämäkerrassaan tapana kaunistella ja tulkita tapahtumia omaksi edukseen, kirjassa on myös puutteistaan tietoisen ihmisen rehellisyyttä. Tällä pohdinnalla ei ole tarkoitus redusoida Wagnerin persoonallisuuden monimutkaisuutta tai medikalisoida hänen elämäänsä ja teosten lumoa, vaan pyrkiä ymmärtämään paremmin joitain hänen elämänsä käsittämättömiltä tuntuvia käänteitä. Maanisdepressiviinen sairaus saattaisi osin selittää pitkät keskeytykset luomistyössä. Kirjoittaminen ja säveltäminen näytti Wagnerilta sujuvan usein melko nopeasti alkuun päästyään, ja vaikka esimerkiksi Nibelungin sormus näyttää työnä massiiviselta, suurimman osan ajastaan Wagner puuhasteli jotain aivan muuta. Asian pohtimista ei tule myöskään turhaan pelätä. Mahdollinen sairastaminen ei laske Wagnerin teosten arvoa, eikä tee niitä sairaan mielen tuotteiksi. Maanis-depressiivisyys tuntuu muutenkin olleen pikemminkin sääntö kuin poikkeus säveltäjien keskuudessa. Kanssakärsijöinä mainittakoon ainakin Robert Schumann, Hector

11 Berlioz, Hugo Wolf, Anton Bruckner, Gioachhino Rossini ja Gustav Mahler. Niin, ja sitten vielä väittelyn lopputulos, vastaus kysymykseen pitäisikö taiteilijoiden psykiatriset sairaudet hoitaa. Jos Wagner astelisi vastaanotolleni niin luultavasti kirjoittaisin hänelle lääkemääräyksen nykyisten Käypä hoito suositusten mukaisesti. Mutta jälkiviisaana, salaa toivoisin, että hän repisi tuon lappusen.

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

NARSISMI 16.11.2011 Hannu Saloheimo, psykiatrian erikoislääkäri NARSISMIN HISTORIAA Kreikkalainen mytologia; Narcissos (komea nuorukainen) rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnalla ja lopulta nääntyi veden

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Halusin saada keinoja ymmärtää itseäni ja jäsentää elämääni. Olen matkalla näiden asioiden löytämisessä. Kurssilta sain voimaa matkalleni

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö? Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön eli bipolaarihäiriöön liittyy äärimmäisiä mielialan vaihteluja maanisesta mielialasta

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot