Lentävä saksalainen. eli Richard Wagnerin maanis-depressiivisyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lentävä saksalainen. eli Richard Wagnerin maanis-depressiivisyys"

Transkriptio

1 Lentävä saksalainen eli Richard Wagnerin maanis-depressiivisyys Kerran väittelin ystäväni kanssa pitäisikö taiteilijoiden psykiatriset ongelmat hoitaa vai kannattaisiko ne ihmiskunnan edun vuoksi jättää hoitamatta. Jos voimakkaista mielialanvaihteluista kärsinyt Richard Wagner olisi nimittäin astellut modernin psykiatrin vastanotolle, niin luultavasti hän olisi poistunut kourassaan Käypä hoito -suosituksen mukainen resepti, johon olisi määrätty mielialantasaajaa, esimerkiksi litiumia. Ja jos Wagner olisi kuuliaisesti syönyt litiuminsa, en ole varma kuuntelisimmeko tänä päivänä Nibelungin sormusta. Toisaalta Wagnerin masennuskaudet olisivat olleet lievempiä, aiheuttaneet vähemmän inhimillistä kärsimystä ja rahaakin olisi todennäköisesti tuhlaantunut paljon vähemmän. Pitäisikö joidenkin yksilöiden siis vain antaa kärsiä? Heräsin pohtimaan maanis-depressiivistä sairautta Wagnerin kohdalla lukiessani hänen omaelämäkertaansa Elämäni (Mein Leben). Kirjassa on useita kuvauksia jaksoista, joiden perusteella sairautta voidaan pitää hyvin todennäköisenä. Maanis-depressiivisyys näyttää vaikuttaneen merkittävästi Wagnerin elämänkulkuun. Aihetta on sivuttu ainakin John Louis DiGaetanin kirjassa Wagner and Suicide. Siinä DiGaetani perustelee Wagnerin maanisuutta lähinnä patologisella tuhlailutaipumuksella, joka on perusteluna heppoinen, eikä riitä sairauden diagnoosiin. Psykiatri Jari Sinkkonen on arvostellut DiGaetanin kirjan Wagneriaanin numerossa 36, ja kyseenalaistaa kirjoittajan päätelmät. Sinkkonen pohtii myös onko nerojen psykopatologisointi edes eettistä ja mielekästä, tuoko se meille mitään uutta ja avartavaa. Joka tapauksessa Wagnerin värikäs

2 persoonallisuus on kiinnostanut jo aikalaisia. Tohtori Theodor Puschmann julkaisi vuonna 1873 pienen skandaalin aiheuttaneen pamfletin Richard Wagner Eine Psychiatrische Studie, jossa hän piti säveltäjää mielisairaana. Wagnerin persoonallisuus Jari Sinkkonen on kirjoittanut kirjassa Nibelungin sormus myyttien ja mielen näyttämö jännittävän kuvauksen Wagnerin elämästä, persoonasta ja teoksista psykoanalyyttisestä näkökulmasta. Sinkkonen ei mainitse maanis-depressiivisyyttä Wagnerin luonnetta muokkaavana tekijänä, mutta puhuu sen sijaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, jolle on ominaista suuruusmielikuvien värittämä kuva itsestä. Tämän kaltainen ihminen odottaa tulevansa kohdelluksi ylivertaisena. Narsistin kyky empatiaan on heikentynyt ja kyky samaistua toisen ihmisen tunteisiin ja kokemuksiin huono. Hän käyttää usein muita hyväkseen ja vaatii osakseen korostunutta ihailua ja palvontaa. Monet näistä piirteistä näyttävät pitävän paikkansa Wagnerin kohdalla. Hän oli korostuneen itsekeskeinen, usein ylimielinen ja röyhkeä. Narsistiset piirteet aiheuttivat jatkuvaa riesaa ihmissuhteissa, joita näytti leimaavan hyvin musta-valkoinen ajattelu; muut olivat hänen puolellaan tai häntä vastaan. Jokin pieni asia saattoi keikauttaa ihmissuhteen päälaelleen ja muuttaa kiintymyksen tunteet katkeruudeksi. Pettymyksiä seurasi usein häpeä, raivo ja kaunaisuus. Nuoruudessaan Wagner ei juuri piitannut ikätovereistaan, eikä kyennyt heidän kanssaan vastavuoroisiin suhteisiin. Toverit olivat lähinnä yleisöä Wagnerin pitkille ja tukahduttaville monologeille, joiden tehtävänä oli tuoda puhujan minälle vahvistusta ja jatketta, ei luoda todellista yhteyttä toiseen ihmiseen. Narsistisen leiman saanut ihminen saatetaan nähdä joskus hyvin yksioikoisesti, demonisoituna, mutta ainakin omaelämäkerran perusteella Wagner oli jossain määrin kehityskelpoinen yksilö. Vaikka

3 hän näytti ajattelevan ihmissuhteitaan usein hyötynäkökulmasta käsin, hänelle muodostui kuitenkin aikuisiällään syvällisiä ystävyyssuhteita, joissa hän kykeni myös vastavuoroisuuteen. Narsistille ominaista kahdehtimista vastaan taas puhuu Wagnerin aidon tuntuinen arvostus ja tunnustus monia muusikoita kohtaan. On mahdollista, että Wagnerin vihamielinen suhde juutalaisiin oli osin tämän kadehdinnan kapea-asteista kanavoimista, vaikka antisemitismin lopulliset syyt ovat varmasti monimutkaisemmat. Omaelämäkerrallisen tekstin perusteella Wagner kykeni myös samaistumaan muihin ja osoitti kykyä sisäiseen tutkiskeluun, ainakin kirjallisessa muodossa. Tämä ei tosin välttämättä näkynyt käytännön ihmisssuhteissa ja arkielämässä, joita leimasi yleinen kiihkeys. Wagnerilla oli kykyä ja uskallusta myös omien heikkouksien analysointiin ja ironiseen käsittelyyn, ja jopa hyvin häpeällisten kokemusten kuvailuun, mikä voi olla narsistisesta häiriöstä kärsivälle sietämätöntä. Näistä esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa B-duuri alkusoiton esitys patarummun jysäyksineen, laulaja Schröder- Devrientin epäonninen vierailu Magdeburgissa, Lemmenkiellon laulajien väliseen tappeluun päättynyt esitys. Kaikki nämä ovat kuvauksina hyvin hauskoja. Wagnerin maanis-depressiivisyys Maanis-depressiivisyydellä (kutsutaan nykyään kliinisellä nimellä kaksisuuntainen mielialahäiriö) tarkoitetaan sairautta joka puhkeaa usein varhaisessa aikuisiässä. Siihen kuuluvat toisiaan seuraavat masennusjaksot ja niiden lisäksi kohonneen mielialan jaksot, joita kutsutaan lievempinä hypomanioiksi (tyyppi II) ja rajumpina manioiksi (tyyppi I). Hypomaanisen jakson diagnostiset kriteerit ovat psykiatrisen DSM-IV tautiluokituksen mukaan seuraavanlaiset: Kyseessä on erillinen jakso, jossa mieliala on epänormaalisti ja jatkuvasti kohonnut, ärtyisä ja ekspansiivinenl, ja joka kestää vähintään neljä päivää ja poikkeaa selvästi normaalista ei-

4 masentuneesta mielialasta. Vähintään kolme oiretta esiintyy jakson aikana: - Ylikorostonut itseluottamus tai suuruudentunne (euforisuus) - Vähentynyt unen tarve (tuntee itsensä virkeäksi jo 3 tunnin unen jälkeen) - Lisääntynyt puheliaisuus tai puhetulva - Ajatustenlento tai subjektiivinen kokemus ajatuksenriennosta - Poikkeava häiriöherkkyys (huomio korostuu epäolennaisiin tai vähäpätöisiin ulkoisiin ärsykkeisiin) - Lisääntynyt toimeliaisuus tai psykomotorinen kiihtyneisyys - Ylenmääräinen riskinotto tai hakeutuminen nautinnollisiin toimintoihin (tuhlaaminen, seksuaaalisesti sopimaton käytös, itsensä vaarantaminen) Lisäksi jakson tulee olla muiden havaittavissa, ja se on selvä muutos henkilön luonteenomaiseen toimintaan. Todennäköinen maanis-depressiivinen sairaus alkoi lisääntyvästi näkyä Wagnerin elämässä aikuisiällä, ja hyvin vaikea kausi ajoittui ikävuosien paikkeille, jona aikana Wagner ei kyennyt lainkaan säveltämään yli viiteen vuoteen. Todennäköisenä syynä työkyvyn ongelmiin oli jatkuvasti hypomanian ja depression välillä vaihteleva mieliala, joka johti levottomaan toimintaan, impulsiivisiin ulkomaanmatkoihin ja potentiaalisti hengenvaarallisiin tilanteisiin (mm. vuorikiipeily), uuvutti miehen. Jatkuvasti heikon terveyden vuoksi Wagner hakeutui melko rankkaan vesihoitokuuriin, joka ei ainakaan parantanut tilannetta. Oloaan Wagner kuvaa vuonna 1854 näin: Kun ystävät olivat lähemmin tarkkailleet tilaani, he huolestuivat kuunnellessaan omituisia ja itsepäisiä päähänpinttymiäni. Syytä olikin: olin kalpea ja nääntynyt, pystyin tuskin nukkumaan ja äärimmäisen kiihtynyt mielentila näkyi käytöksestäni. Lopulta en nukkunut enää ollenkaan, mutta olin riehakas ja paremmalla tuulella kuin koskaan. Talvipakkasista huolimatta otin edelleen varhain aamulla kylmiä kylpyjä ja tein sen jälkeen asiaankuuluvan

5 kävelyretken kiusaten vaimoani, jonka oli pakko olla mukana ja valaista tietäni lyhdyllä. Ollessani tässä tilassa tuli painosta tekstini Ooppera ja draama, jota enemmän ahmin kuin luin. Olin aivan haltioitunut. Kuvauksen perusteella Wagner oli siis uupunut, mutta silti epänormaalin hyväntuulinen ja riehakas. Hypomanian/manian osalta kriteerit täyttyvät tämän jakson aikana varmuudella ainakin euforian, vähentyneen unen tarpeen, psykomotorisen kiihtyneisyyden, itselle vahingollisen toiminnan osalta, todennäköisesti myös puhetulvaisuuden ja ajatusten riennon osalta. Myös ystävät ovat olleet huolissaan ja todennäköisesti neljän päivän aikakriteeri täyttyy helposti. Jo tämä yksittäinen jakso riittää maanis-depressiivisen sairauden diagnoosiin. Omituiset päähänpinttymät voivat viitata jopa todellisuustajun hämärtymiseen eli psykoottisiin oireisiin. Samankaltaisia viittauksia kiihtyneeseen hermotoimintaan, mielialan vaihteluun ja unettomuuteen esiintyy omaelämäkerrassa useita. Tilan sairausluonteesta kertoo se, ettei Wagner löydä aina itsekään syitä mielialanvaihteluilleen, ne vain tapahtuivat. Vuonna 1850 palatessaan Pariisista Wagner kirjoittaa olleensa väsynyt ja rauhaton ja lopulta tavattoman ärtynyt, eikä hän käsitä itsekään miksi oli tuhlannut niin paljon rahaa. Kuten sairaudesta kärsivillä on tapana, henkisesti stimuloivat tilanteet ärsyttivät usein hermoja. Esimerkiksi librettojen lukeminen aiheutti usein Wagnerissa kiihtyneen tilan, jonka jälkeen ei kyennyt lainkaan nukkumaan. Omaelämäkerran perusteella näyttää siltä, että patologisesti kohonneeseen mielialaan oli viitteitä jo nuoruudessa, joskaan aina ei ole helppo erottaa hypomaniaa normaalista nuoruusiän kuohunnasta. Wagnerin kohdalla jaksot kuitenkin näyttävät patologisilta, varsinkin jos niitä tarkastelee myöhemmän sairastelun valossa. Mittavan kauhurunoelman Leubald ja Adelaïde kirjoittaminen yksin ullakolla nälkiintyneenä ei vaikuta 15-vuotiaan nuoren normaalilta puuhastelulta. 18-vuotiaana Wagner taas oli onnistunut kesäloman aikana hankkimaan Leipzigin ylioppilaselämän pyörteissä puolisen tusinaa kaksintaisteluhaastetta kaupungin pahimpien

6 tappelijoiden kanssa. Kuuluisa on myös kuvaus demonisesta pelihimosta, joka valtasi Wagnerin näihin aikoihin. Sekapäisenä ja hulluuden partaalla Wagner pelasi yötä päivää kunnes oli onnistunut kadottamaan omat ja äitinsä rahat. On tietysti vaikea sanoa missä määrin Wagner tarkoitushakuisesti korostaa omaelämäkerrassaan nuoruuden villiyttään ja muokkaa itsestään tietynlaista kuvaa. Ainakaan hän ei yrittänyt muistelmia sanellessaan olla poliittisesti korrekti. Näyttää siis siltä, että jo varhaisesta nuoruudesta lähtien Wagnerin ärsykealttius oli korostunut ja hän tempautui helposti mukaan tapahtumiin, jotka monesti olivat haitallisia, varsinkin kun mukaan lisää Wagnerin anarkistiset ja epäsovinnaiset ajatukset, porvarillisen pedanttiuden halveksunnan ja melko boheemin elämänasenteen. Kohtalokkain tempaus lienee ollut Dresdenin kapinaan osallistuminen vuonna 1848, joka johti vuosien maanpakoon. Dresdenin tapahtumia Wagner kuvaa elämänkerrassaan ilmeisen kaunistellen, esitellen itsensä enemmänkin tarkkailijana ja kiinnostuneena sivullisena, vähätellen omaa aktiivista osuuttaan. Vaikka kapinaan osallistumisen taustalla oli monenlaisia henkilökohtaisia pettymyksiä, on kuitenkin mahdollista että Dresdenin kapinaan vuonna 1848 liittyi myös hypomaaninen kiihtyneisyys. Jos näin on, voidaan sanoa, että maanis-depressiivinen sairaus vaikutti ratkaisevalla tavalla Wagnerin elämänkulkuun. Hypomaaniseen ja maaniseen tilaan liittyy aina narsistinen vire: ihmisen itseluottamus kohoaa, kaikkivoipaisuus kasvaa ja kaikki tuntuu mahdolliselta, omat kyvyt näyttävät riittävän kaikkeen. Näin ollen hypomania voidaan helposti nähdä Sinkkosen mainitseman narsistisen persoonallisuuden loogisena jatkeena, mania taas sen ääritilana. Vastakohtana näille maanisille jaksoille olivat depressiiviset jaksot, joita Wagnerilla esiintyi niin ikään toistuvasti. Pahimmillaan Wagner harkitsi niiden aikana itsemurhaa, vaikka tiettävästi hän ei koskaan yrittänyt sitä. Joskus tilojen kääntymiseen liittyi musiikillisia

7 oivalluksia kuten Italiassa vuonna Genovassa Wagner kirjoittaa ensin haltioituneena: Siellä näytti vihdoin kauan kaivattu ihme tapahtuvan. Kaupunki vaikutti niin ihanalta, että se vieläkin lyö laudalta muut seudut niin suuresti rakastamassani Italiassa. Olin parin päivän ajan kuin huumaantunut. Matkan jatkuessa Wagner saa punataudin ja ajautuu täydelliseen väsymykseen ja masennukseen, kunnes vihdoin toipuminen alkaa uuden inspiraation myötä. Wagner jatkaa kuvaustaan Speziassa: Kaikki näytti (Spezian kukkuloilla) paljaalta ja autiolta, enkä käsittänyt miksi olin lähtenyt sinne. Iltapäivällä palasin takaisin, paneuduin kuolemanväsyneenä pitkäkseni kovalle vuoteelle odottamaan kauan kaipaamaani unta. Sitä ei tullut, mutta vaivuin jonkinlaiseen unenomaiseen tilaan, jossa äkkiä tunsin vajoavani voimakkaasti virtaavaan veteen. Veden kohina alkoi samassa kuulostaa Es-duuri-soinnulta, joka virtasi lakkaamatta murrettuina sointuina; murretut soinnut muodostivat melodisen kuvion esittäen kasvavaa liikettä, mutta puhdas Es-duuri-kolmisointu pysyi kaiken aikaa samana. Muuttumattomuudellaan se tuntui antavan valtavan merkityksen sille elementille, johon vajosin. Heräsin kauhuissani puoliunestani laineiden lyödessä korkealta ylitseni. Käsitin heti, että Reininkullan orkesterialkusoitto, joka oli kauan ollut päässäni saamatta kuitenkaan oikeaa muotoaan, oli nyt valjennut minulle. Ymmärsin äkkiä myös oman työtapani: elämän virtani tuli sisältä, ei ulkoapäin. Sairauden vaikutus luomistyöhön Joskus taiteilijan luovaa tilaa on vaikea erottaa hypomaniasta, sillä molempiin liittyy poikkeuksellisen sujuvaa ajatustoimintaa ja virtaa, pidäkkeettömyyttä ja jopa haltioitumisen tunnetta. Luovaa tilaa voisikin kuvata jossain normaalin ja hypomaanisen välimaastossa leijuvaksi tilaksi, jossa ihminen löytää itsestään poikkeuksellisia kykyjä. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Mika Waltari,

8 joka Sinuhea kirjoittaessaan oli vähintäänkin hypomanian rajalla. Tässä tilassa Waltarin kyky yhdistellä asioita oli kuitenkin häkellyttävän hyvä. Keskittymiskyky ja fokus säilyivät, aivot näyttivät toimivan kuin supertietokone. Kun tilaan yhdistetään vielä hypomanian poikkeuksellinen energisyys, tekstiä saattoi helposti syntyä parisenkymmentä liuskaa päivässä. Lohengrinin perusteellisen luonnoksen Wagner kirjoitti Marienbadin kylpylässä vastoin lääkärinsä määräyksiä, ja oli ajanjaksona mahdollisesti hypomaaninen. Ainakin kirjoittaminen johti siihen, että Wagnerin hermostuneisuus lisääntyi niin, että yrityskin saada illalla unta johti kaikenlaisiin seikkailuihin. Dresdeniin hän palasi kylpylämatkaltaan huolettomana ja hyväntuulisena ja kuvaa olleensa kuin lentoon lähdössä. Nuorta Siegfridia Wagner taas kuvaa kirjoittaneensa hyväntuulisena ja nopeasti. Mestarilaulajia kirjoittaessa eräs hänen ystävänsä totesi, että olettepa lennokkaalla tuulella, rakas mestari. Näiden lauseiden tulkitseminen hypomanian merkeiksi voi olla ylitulkintaa, mutta yleisvaikutelmaksi jää, että kirjoitustöiden sujuessa Wagnerin mieliala saattoi olla hypomaaninen. Hermojen liiallinen kiihottuminen taas näytti johtavan usein sekamuotoiseen tilaan (hypomaanisten ja depressiivisten oireiden nopeaan vaihteluun tai samanaikaiseen esiintymiseen), joka taas aiheutti säveltäjässä lähinnä piinaavaa työkyvyttömyyttä. Myös depressiiviset vaiheet aiheuttivat Wagnerille työkyvyttömyyttä ja silloin hän oli säveltämisen suhteen epävarma, jumiutuva, eikä luottanut omiin kykyihinsä. Varsinaisen sävellystyön aikana Wagner tarvitsi rauhaa ja pyrki minimoimaan ympäriltään kaikki ulkoiset ärsykkeet. Ja vaikka sävellystyö usein sujui joutuisasti, on todennäköistä, että Wagnerin mieliala oli silloin kohtuullisen tasapainoinen. Valkyyriaa säveltäessä esimerkiksi näin: Näiden tutkimusteni ohella (Schopenhauerin teokset) ohella sävelsin kaiken aikaa Valkyyrian musiikkia eläen hyvin eristäytyneenä ja käyttäen vapaat hetkeni ainoastaan pitkiin kävelyretkiin lähiympäristössä.

9 On myös mielenkiintoista pohtia, miten Wagnerin mielialavaihtelut ja persoonallisuuden epävakaus vaikuttivat musiikkidraamojen sisältöihin, joissa toistuvat aina voimakkaat vastakohdat, musta-valkoinen maailma. Teoksissa Wagnerin depressiivinen puoli näyttääkin nousevan vahvemmin esiin, ja teemoina toistuvat kuoleman läheisyys, itsemurha, petos, armo, sovitus, lunastus, rakkauden kieltäminen, mutta lopulta myös depression vastakohtana euforinen haltioituminen ja ekstaasi. Jonkinlaisena huikeana sekamuotona mainittakoon Tristanin loppukohtaus. Lopuksi Mikä sitten on maanis-depressiivisen sairauden diagnoosin luotettavuus sadankuudenkymmenen vuoden viiveellä? Psykiatrinen diagnoosi perustuu potilaan omaan kuvaukseen oireistaan ja tilastaan, yhteisesti sovittuihin kriteereihin ja lääkärin tulkintaan potilaan subjektiivisesta kuvauksesta. Lisätietoja pyritään samaan haastattelemalla potilasta, jotta oireista saataisiin mahdollisimman monipuolinen ja elävä kuva. Tämä kaikki ei valitettavasti ole Wagnerin osalta mahdollista eli päätelmät on tehtävä hänen kirjoitustensa perusteella retrospektiivisesti. Retrospektiivinen tutkiminen ei sinänsä poikkea normaalitilanteesta, sillä useimmiten maanis-depressiivisen sairauden diagnoosi tehdään juuri näin, potilaiden muistikuvien perusteella. Edellä mainittu Wagnerin kuvaus vuodelta 1854 näyttäytyy kuitenkin hyvin havainnollisena, melkein oppikirjamaisena hypomanian kuvauksena. Joskus rajanveto normaalin ja epänormaalin välillä on vaikeaa, varsinkin kun kyseessä on muutenkin kiihkeä, helposti innostuva ja luova persoona. Todellisuus on lopulta aina tulkintaa. Wagnerin elämässä oli poikkeuksellisen paljon vastoinkäymisiä. Poika kasvoi tunneköyhässä ja levottomassa ilmapiirissä, seitsemästä ikävuodesta lähtien isättömänä ja puoliksi heitteillä. Lukuisat pettymykset ja epäonnistumiset, todennäköisen maanis-depressiivisen

10 sairauden aiheuttaman henkinen taakka, johon yhdistyivät vielä sairauden seurauksena syntyneet taloudelliset katastrofit ja maanpako, olisivat riittäneet lannistamaan normaalin ihmisen. Siksi Wagnerin saavutukset tuntuvat monesti käsittämättömiltä. Kun luin aikoinaan Derek Watsonin Wagner-elämäkerran, säveltäjästä jäi hyvin epämiellyttävä kuva. Barry Millingtonin suppeampi elämäkerta yritti asettaa asioita mittasuhteisiin, mutta vasta Wagnerin omaelämäkerta sai tuntemaan uudenlaista myötätuntoa elämää pursuavaa säveltäjää kohtaan, pohtimaan, onko oikeudenmukaista kuitata Wagnerin persoona pelkillä negatiivisilla määreillä, kuten monet tuntuvat pöytäkeskusteluissa tekevän. Wagnerin ristiriitaisuuden vuoksi on myös usein tapana erottaa toistaan hänen persoonansa ja itse musiikki. En ole varma tarvitseeko meidän kuitenkaan tehdään niin, jotta voisimme hyvällä omatunnolla nauttia Wagnerin saavutuksista. Ihminen on enemmän tai vähemmän täydellinen, ja yleensä vähemmän. Ja jos Wagnerilla onkin omaelämäkerrassaan tapana kaunistella ja tulkita tapahtumia omaksi edukseen, kirjassa on myös puutteistaan tietoisen ihmisen rehellisyyttä. Tällä pohdinnalla ei ole tarkoitus redusoida Wagnerin persoonallisuuden monimutkaisuutta tai medikalisoida hänen elämäänsä ja teosten lumoa, vaan pyrkiä ymmärtämään paremmin joitain hänen elämänsä käsittämättömiltä tuntuvia käänteitä. Maanisdepressiviinen sairaus saattaisi osin selittää pitkät keskeytykset luomistyössä. Kirjoittaminen ja säveltäminen näytti Wagnerilta sujuvan usein melko nopeasti alkuun päästyään, ja vaikka esimerkiksi Nibelungin sormus näyttää työnä massiiviselta, suurimman osan ajastaan Wagner puuhasteli jotain aivan muuta. Asian pohtimista ei tule myöskään turhaan pelätä. Mahdollinen sairastaminen ei laske Wagnerin teosten arvoa, eikä tee niitä sairaan mielen tuotteiksi. Maanis-depressiivisyys tuntuu muutenkin olleen pikemminkin sääntö kuin poikkeus säveltäjien keskuudessa. Kanssakärsijöinä mainittakoon ainakin Robert Schumann, Hector

11 Berlioz, Hugo Wolf, Anton Bruckner, Gioachhino Rossini ja Gustav Mahler. Niin, ja sitten vielä väittelyn lopputulos, vastaus kysymykseen pitäisikö taiteilijoiden psykiatriset sairaudet hoitaa. Jos Wagner astelisi vastaanotolleni niin luultavasti kirjoittaisin hänelle lääkemääräyksen nykyisten Käypä hoito suositusten mukaisesti. Mutta jälkiviisaana, salaa toivoisin, että hän repisi tuon lappusen.

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Halusin saada keinoja ymmärtää itseäni ja jäsentää elämääni. Olen matkalla näiden asioiden löytämisessä. Kurssilta sain voimaa matkalleni

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Ero Miion ja muiden ihmisten välillä

Ero Miion ja muiden ihmisten välillä Ero Miion ja muiden ihmisten välillä Miiossa on jotakin erilaista. Hän on aivan kuten muutkin ihmiset, mutta silti hän ja muut ihmiset ovat aivan erilaisia. Miio on 5-vuotias, 103cm pitkä ja painaa 18

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.

Lisätiedot

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16 KARI TAKKO Dallasin Euroopan kykyjen etsinnän päällikkö Peliura Pelasin ensimmäisen liigaotteluni 16-vuotiaana Ässissä 12/78 Lukkoa vastaan ja sain NHL-varauksen Quebec Nordiquesiin 1980, mutta en tehnyt

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2012 Marking Scheme Finnish Higher Level SUOMEN KIELI PISTEYTYSOHJEET 2012 Maksimipistemäärä 100 I Tehtävä : Vastaa kaikkiin

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen

Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen Etsivä vanhustyö -seminaari 6.9.2016 Hanna Uotila, TtT Amurin Teon Tupa ry hanna.uotila@teory.fi Kuvittele, että heräät aamuyöllä yksin. Valvot aamuun asti yksin.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot