Yhteinen kirkkovaltuusto Talousarvio vuodelle 2014 ja toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio vuodelle 2014 ja toimintasuunnitelma Hautainhoitorahastojen talousarvio vuodelle 2014 ja toimintasuunnitelma

2 Sisällys SAATESANAT... 2 OULUN SEURAKUNTIEN JA SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN PERUSTEET... 3 Toiminta-ajatus... 3 Seurakunnan tehtävä... 3 Arvot... 3 OULUN SEURAKUNTIEN JA SEURAKUNTAYHTYMÄN STRATEGIAT... 4 Seurakunnallinen toiminta... 4 Yhtymän yhteiset palvelustrategiat... 4 YLEISPERUSTELUT... 6 Väkiluvun kehitys... 6 Yleinen taloudellinen tilanne... 7 Seurakuntien taloudellinen tilanne... 7 Oulun seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne... 8 Talousarvion laadintaperusteet... 8 Talouden hallintaohjelmaa toteutetaan mm. seuraavin keinoin 9 Tuloslaskelma TP Rahoituslaskelma TP Investointiosa Kiinteistöinvestointisuunnitelma Toimintasuunnitelmaa koskevat toimivallan hajauttamisen rajaukset ja talousarvion sitovuustaso HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OULUN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA KARJASILLAN SEURAKUNTA TUIRAN SEURAKUNTA OULUJOEN SEURAKUNTA HAUKIPUTAAN SEURAKUNTA KIIMINGIN SEURAKUNTA OULUNSALON SEURAKUNTA OULUN TUOMIOROVASTIKUNTA SEURAKUNTAYHTYMÄ Luottamushenkilöhallinto Yhtymän johto Viestintäpalvelut Seurakuntatyön erityispalvelut Keskusrekisteri Hautauspalvelut Kiinteistöpalvelut Talouspalvelut Tietohallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Lahjoitusrahastot Hautainhoitorahastot NUMERO-OSA JA KAAVIOT

3 SAATESANAT Tämä talousarvio vuodelle 2014 ja toimintasuunnitelma vuosille on laajentuneen Oulun seurakuntayhtymän toinen. Laajentuminen ja Kirkon palvelukeskuksen pilotointi ovat olleet erityisesti henkilöstölle päällekkäin kohdattuna haasteellinen yhtälö. Tulevan vuoden suunnittelukaan ei ole ollut vielä normaalia. Moni epävarmuustekijä on vaikuttanut talouden ja toiminnan suunnitteluun. Tilanne huomioon ottaen on asiakirjaa pidettävä hyvänä saavutuksena. Seurakunnille ja seurakuntien erityispalveluille on luotu yhteiset tavoitteet. Nämä ovat konkretisoineet yhteiset tavoitteet vielä omiksi tavoitteiksi. Se, mitä näiden keskeisten tavoitteiden pohjalta tapahtuu kentällä, on olennaista. Toivon, että nämä tavoitteet antavat selvän viestin kirkosta, joka on tietoinen tehtävästään. Kirkon perustehtävään keskittyminen viestii juuri tästä. Perustehtävään keskittyminen auttaa karsimaan sellaista toimintaa, joka ei ole olennaisinta. Työntekijää se auttaa myös arvioimaan, viekö työajasta liikaa kaikki muu sälä ja milloin olen perustehtäväni ytimessä. Kristuksen sanomaa viedään eteenpäin sanoin ja teoin. Se vie ihmisten luo. Tavoite liittyy keskeisesti seurakuntayhtymässä hyväksyttyyn sloganiin Sinun tähtesi. Kirkon jäsenyys on menettämässä merkitystään monen oululaisenkin elämässä. Tyydymmekö vain seuraamaan alenevia käyriä, vai pitäisikö kääriä hihat ja ruveta töihin? Paljon on tehty, mutta voisimme seurakuntina ja yhtymänä valmistella tapahtuma tms., johon jokainen seurakunta ja yhtymä palveluyksikkö osallistuu omalla alueellaan ja osaltaan vastuuta kantaen. Miten seurakuntavaalit voisivat palvella myös kirkon jäsenyyden merkitystä? Nämä eivät ole helppoja tehtäviä, mutta mitään ei saavuteta ellei yritetä parasta. Seurakuntayhtymän laajentuminen ja Kirkon palvelukeskuksen pilotointi ovat tuoneet työntekijöille lisärasitteita. Työn puitteiden ylläpito vaatii työntekijältä liikaa aikaa ja ne ovat tulleet entistä monimutkaisemmiksi. Tulevan vuoden aikana pitäisikin löytää ratkaisuja, joilla luomme työntekijöille yksinkertaisemmat ja käyttäjäystävällisemmät ohjelmat ja järjestelmät. Tämä tukee osaltaan myös seurakuntien omaleimaisuuden edistämistä. Tavoitteena on antaa seurakunnille yhteisistä periaatteista käsin etsiä toimintaympäristöönsä parhaat mallit ja sopivat käytänteet. Toivon, että tämä asiakirja tukee ja vahvistaa kirkon tehtävää Oulun seurakunnissa. 2

4 OULUN SEURAKUNTIEN JA SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN PERUSTEET Oulussa toimii seitsemän paikallisseurakuntaa, jotka ovat Oulun tuomiokirkkoseurakunta, Haukiputaan, Karjasillan, Kiimingin, Oulujoen, Oulunsalon ja Tuiran seurakunnat. Seurakunnat ovat perussäännöllä sopineet, että tietyt seurakunnalliset tehtävät hoidetaan yhteisesti yhtymän puitteissa. Toiminta-ajatus Perustehtävämme on julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja kirkkomme tunnustuksen mukaisesti osana maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa. Seurakunnan tehtävä Tuoda sanoma armahtavasta Jumalasta ihmisten keskelle. Arvot 1. Pyhän kunnioitus - Tunnustamme Pyhän kolmiyhteisen Jumalan - Uskomme Jeesukseen Kristukseen pelastajanamme - Kohtaamme jokaisen ihmisen Jumalan kuvana 2. Vastuullisuus - Huolehdimme lähimmäisistämme - Toimimme vastuullisesti ja kohtuullisuutta noudattaen - Otamme kaikessa toiminnassamme huomioon kestävän kehityksen - Toimimme kokonaistaloudellisesti 3. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo Työskentelemme oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen puolesta Tuemme ja puolustamme heikossa asemassa olevia 4. Avoimuus - Toimimme opetuksemme mukaisesti - Huolehdimme, että toimintamme ja hallintomme on läpinäkyvää 3

5 OULUN SEURAKUNTIEN JA SEURAKUNTAYHTYMÄN STRATEGIAT Seurakunnallinen toiminta Suunnittelukauden haasteet ja painopistealueet Oulun seurakunnat ovat sopineet suunnittelukaudelle yhteiset painopistealueet yhtymän yhteisen strategian mukaisesti. Yhtymän strategia liittää suunnitelman myös koko kirkon strategisiin päämääriin. Keskeiset tavoitteet vuodelle Keskitymme kirkon perustehtävään Kristus, Sinun tähtesi. 2. Pidämme esillä kirkon jäsenyyden merkitystä. kevätkaudella seurakuntien yhteinen tapahtuma/kampanja, syksyllä seurakuntavaalit. 3. Rakennamme laajentuneen yhtymän yhteistä toimintakulttuuria ja edistämme seurakuntien omaleimaisuutta. etsitään tehokkaat toimintamallit hallintoon ja talouteen. Seurakuntatyössä yhtenäisten periaatteiden pohjalta seurakunnat voivat valita parhaiksi katsomansa toimintamallit. Jokainen seurakunta ja seurakuntayhtymän palveluyksikkö ottaa omassa toimintasuunnitelmassaan huomioon nämä yhteiset tavoitteet ja miettii omalta osaltaan keinot, miten keskeiset tavoitteet saavutetaan. Yhtymän yhteiset palvelustrategiat Oulun seurakuntayhtymälle on hyväksytty yhteiset palvelustrategiat. Seurakuntayhtymä tukee seurakuntien perustehtävää tuottamalla keskitetysti asiantuntijapalveluja ja hoitaa sille kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä. Yhteisen kirkkovaltuuston linjausten mukaan Oulun seurakuntayhtymä palvelee tasavertaisesti laajentuneen yhtymän seurakuntia, tuottaa palveluja muille seurakunnille sekä toimii aktiivisesti kokonaiskirkon tavoitteita tukien. Palvelustrategian linjausten mukaan palvelustrategia muodostetaan toiminnoittain/asiantuntijaalueittain. Siinä selkeytetään nykyisten palveluyksiköiden ydintehtäviä ja rooleja. Voimavarat mitoitetaan palvelustrategiassa sovittujen ydintehtävien ja erikseen budjetoitujen tehtävien mukaisesti. Palvelustrategian rakentamisesta ja sen käytäntöön viemisestä vastaavat palveluyksiköt. Työhön osallistuvat seurakuntien / palveluyksiköiden nimeämät vastuuhenkilöt. Strategisena tavoitteena on kustannustehokkuuden parantaminen, ydintehtävien ja roolien selkeyttäminen, palveluiden organisointi ja johtamisjärjestelmä rakennetaan laajentuvan yhtymän tarpeita vastaavalla tavalla, johtokuntien rooleja tarkennetaan siten, että ne keskittyvät toiminnan suunnitteluun ja arviointiin ja laaja-alaista osaamista ja uudistumista tukevan toimintakulttuurin kehittäminen. 4

6 Seurakunnallinen toiminta turvataan niin, että seurakuntien omaleimaisuus säilyy. Soveltuvin osin käytäntöjä yhtenäistetään. Yhteisesti sovitut lähipalvelut turvataan. Koko henkilöstöä kohdellaan tasavertaisesti muutoksissa. Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon seurakuntien työntekijät ovat siirtyneet ns. vanhoina työntekijöinä. Tulevina vuosina vapautuu virkoja/työsuhteita mm. eläkeiän saavuttamisen myötä, näin ollen on edellytykset sijoittaa henkilöstöä taloudellisesti ja inhimillisesti kestävällä tavalla. Henkilöstöltä edellytetään vastavuoroisesti muutoshalukkuutta ja joustavuutta. Nimike ja tehtävänkuvaus voivat muuttua. Tehtävänkuvaukset ja tehtävien vaativuuden arvioinnit yhdenmukaistetaan seurakunnissa ja yksiköissä. Erityisen tärkeää on tukea henkilökunnan siirtymistä tehtävästä toiseen sekä seurakunnasta ja yksiköstä toiseen. Seurakuntayhtymän tilojen käyttöä on entisestään tehostettava ja vähällä käytöllä olevista tiloista luopuminen on vakavan tarkastelun kohteena. Ympäristötavoitteita: Minimoidaan vuoden 2014 aikana kaikessa toiminnassa kertakäyttötuotteiden ja vastaavien käyttö (leiritoiminta, keittiöt, toimistojen kahvitilat). Toimistotyössä vähennetään paperitulosteita tiedostamalla ja selvittämällä seurakunta- ja palveluyksikkötasolla tulostamisen todellinen tarpeellisuus. Kiinteistöissä kehitetään jätteen lajittelua ja pyritään tietoisesti vähentämään sekajätteen määrää. Sähköisen viestinnän kautta toimitetaan kausiluontoiset ympäristövinkit Suunnittelukauden aikana otetaan käyttöön energian seuranta, josta voidaan yleisesti havaita kokonaisenergian kulutus seurakuntayhtymässä. Toiminnassa tiedostetaan hukkaenergian kustannusvaikutus. 5

7 YLEISPERUSTELUT Väkiluvun kehitys Oulun ev.-lut. seurakuntien läsnä olevan väestön väkiluku oli vuoden 2012 päättyessä henkeä. Se kasvoi edellisestä vuodesta noin 700 hengellä. Päättyneen vuoden aikana kastettujen määrä nousi aavistuksen verran ja toisaalta kuolleiden määrä hieman laski. Vuonna 2012 kastettiin lasta (edellisenä vuonna 1 695), kuolleita oli 802 (edellisenä vuonna 824). Syntyneiden ja kuolleiden erotuksena seurakuntien väkiluku kasvoi 899 jäsenellä (edellisenä vuonna 871:llä). Muuttovoittoa oli henkilöä. Kirkkoon liittyi 461 henkeä (vuonna 2011 liittyjiä oli 418), ja siitä erosi henkeä (edellisvuonna eroajia oli 1 709). Oulun kaupungin väkiluku oli kertomusvuoden 2012 lopussa henkeä. Se kasvoi menneen vuoden aikana noin hengellä. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus laski Oulussa vajaan prosenttiyksikön verran ja oli vuoden 2012 lopussa 76,8 % (koko maassa 76,3 %) Haukiputaan ( jäsentä), Kiimingin (11 477) ja Oulunsalon (8 538) seurakunnat liittyvät Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymään, jolloin vuoden 2013 alkaessa Oulun ev.lut. seurakuntien kokonaisväkiluku oli Taulukko 1: Oulun seurakuntien väkiluku , ennusteet Seurakunta * 2014* Tuiran seurakunta Oulujoen seurakunta Tuomiokirkkoseurakunta Karjasillan seurakunta Haukiputaan seurakunta Kiimingin seurakunta Oulunsalon seurakunta YHTEENSÄ *Ennusteita 6

8 Yleinen taloudellinen tilanne Kansainvälisen talouden epävarmat näkymät heijastuvat edelleen Suomen talouteen. Viimeaikaiset talouden tilaa kuvaavat mittarit osoittavat kansainvälisen taloustilanteen heikkenemisen pysähtyneen ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on myös vakiintumaan päin. Euroalueella tilanne on kuitenkin vielä herkkä. Valtiovarainministeriön (syyskuu) katsauksen mukaan vuonna 2013 Suomen BKT:n ennustetaan pienevän 0,5 prosenttia. Tämä sisältää suhdannekäänteen parempaan päin ja talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen. Vuonna 2014 kasvuksi on ennustettu 1,2 % ja talouskasvu on entistä laajapohjaisempaa. Vuonna 2015 kasvun ennustetaan olevan noin 2 %, eli kasvu olisi potentiaalisen tuotannon kasvua nopeampaa. Jatkuvan rakenteellisen muutoksen vuoksi tuotannon kasvuvauhti pysyy lähitulevaisuudessa selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa hitaampana. Valtiovarainministeriön ennusteen (syyskuu) mukaan työttömyysaste alenisi vuoden 2013 ennustetusta 8,3 %:sta 8,2 5:iin vuonna Ansiotasoindeksin muutokseksi ennustetaan 2,1 % vuonna Maailmantalouden riskeissä korostuvat negatiiviset tekijät, joskin entistä vähemmän. Kotimaan riskit kohdistuvat siihen, kuinka reaalitalous reagoi kansainväliseen taloustilanteeseen. Talouspolitiikan avulla voidaan tilannetta edesauttaa. Ennustettava ja läpinäkyvä finanssipolitiikka yhdistettynä kannustavaan ja selkeään verorakenteeseen luo talouskasvun edellytyksiä. Kestävyysvajeongelman ratkaiseminen vahvistaisi tulevaisuudenuskoa. Kun talous on vähäisen kasvun tai jopa nollakasvun vaiheessa, näyttelevät paikalliset olosuhteet suurta roolia talouden kehityksessä. On seurattava paikkakunnan työllisyyden ja yritysten toimintaedellytysten kehittymistä. Molemmilla on välitön vaikutus sekä kirkollisveron että yhteisöveron määrään. Keskeisiä ennustelukuja (valtiovarainministeriö, syksy 2013) Suomi ennusteita e 2014e BKT:n kehitys % 3,3 2,7-0,8-0,5 1,2 Viennin kehitys % 7,9 2,7-0,2-0,5 3,7 Ansiotasoindeksi % 2,7 3,8 2,1 2,1 2,1 Inflaatio % 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 Työttömyys % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 Seurakuntien taloudellinen tilanne Seurakuntien talous heikkeni vuonna Verotulot alenivat 2,8 %. Kirkollisveron tilitykset tosin kasvoivat 0,8 % mutta yhteisöveron tilitykset alenivat 26,1 %. Toimintakate kasvoi 0,5 % mutta investointien määrä aleni. Seurakuntatalouksista yli kolmasosalla eli 111:lla oli negatiivinen vuosikate vuonna Negatiivisen vuosikatteen omaavien seurakuntatalouksien määrä kasvoi 37:llä. Näissä seura-kuntatalouksissa menot olivat tuloja suuremmat. Seurakuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli kaksi miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 196 seurakunnassa, vuotta aiemmin lukumäärä oli 150 ja vuonna Kahdella kolmasosalla seurakunnista tulos oli negatiivinen. Toimintatuotot kasvoivat koko maassa 6,7 prosenttia ja toimintakulut kasvoivat 2,7 prosenttia. Henkilöstömenojen osuus oli 61 prosenttia toimintakuluista. Kasvua oli kolme prosenttia. Toiseksi suurin menoerä on palveluiden ostot, joiden osuus menoista oli 20 prosenttia. Suurin yksittäinen ryhmä palveluiden ostossa oli rakennusten rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, joihin käytettiin 25 miljoonaa euroa. 7

9 Oulun seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne Vuoden 2013 kirkollisverotilitykset Oulun seurakuntayhtymälle ovat lokakuun loppuun mennessä 3,0 % pienemmät kuin vuotta aiemmin. Verovuoden 2012 ennakkoperinnän jako-osuuksia tarkastettiin elokuussa. Seurakuntien osalta oikaisu oli turha tai liian suuri ja se poistuu marraskuun oikaisuerässä, joka tulee olemaan seurakunnissa negatiivinen. Tilitysuudistuksen myötä joulukuussa tilitetään jäännösverojen 1. erä, joka aikaisemmin on tilitetty seuraavan vuoden tammikuussa. Yhteisöverotilityksissä kasvua on ollut 3,3 % lokakuun 2013 loppuun mennessä. Yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus seurakunnille puolittui vuonna 2012 ja tämän seurauksena jakoosuus pieneni 2,55 %:sta 2,30 %:iin. Samalla yhteisöjen veroprosentti laski 26,0 %:sta 24,5 %:iin. Tätä kompensoitiin nostamalla jako-osuutta vuosille Vuoden 2013 jako-osuus on 2,35. Vuonna 2014 yhteisöverokantaa on laskettu 4,5 % yksikköä 20 %:iin. Tämä pienentää verokertymää. Seurakuntien jako-osuutta on esitetty kasvatettavaksi 2,8 %:iin vuonna 2014, joka kompensoi osaltaan yhteisöveron veroperustemuutoksia. Vuonna 2013 lokakuun loppuun mennessä kirkollisverotilitykset ovat olleet 27.8 miljoonaa euroa ja yhteisöverotilitykset 2.5 miljoonaa euroa. Saman yhtymän alueella on kaikilla seurakunnilla oltava sama tuloveroprosentti. Nykyisin tuloveroprosentti on Oulussa 1,25, Kirkollisverotulon on arvioitu olevan euroa vuonna 2014 ja yhteisöverotuloksi on arvioitu euroa. Verotuskustannusten on arvioitu olevan Yhteinen kirkkoneuvosto antoi vuoden 2014 talousarvion laadintaohjeet siten, että talousarvio 2014 laaditaan perustuen 1,25 %:n tuloveroprosenttiin. Talousarvion laadintaperusteet Talousarvio laaditaan seuraaviin perustein: 1. veroprosentti on 1,25; 2. palkkoja korotetaan kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti ja lisäksi eläkemaksujen korotus otetaan huomioon. Korotus otetaan varaumiin. 3. seurakuntien osalta palkkojen, toimintamenojen ja sisäisten menojen osuus jakautuu laskentakaavalla, jossa kiinteä osuus on 26 % ja 74 % jakautuu seurakuntien jäsenmäärän suhteessa; 4. uusia virkoja ja toimia ei perusteta; 5. toimintamäärärahaa ei koroteta seurakunnissa, palveluyksiköissä ja johdossa; 6. kiinteistöpalveluille myönnetään erillinen kiinteä määräraha euroa vuosikorjauksien suunnitteluun sekä euroa investointien suunnitteluun käytettäväksi tarvittaessa. Kiinteistöjen sisäiset vuokrat määritellään uudelleen kustannuksia vastaavasti vuodelle Pääomavastike on kyseisen kohteen poiston suuruinen ja pääoman korkovastike lasketaan kirkkohallituksen ohjeiden mukaisesti eli sisäinen korko on 12 kk:n euribor x poistamaton hankintameno. 7. muihin sisäisiin menoihin ei tehdä korotuksia. Niiltä osin kuin sisäiset tulot kattavat joillakin yksiköillä heidän menojaan, näille menoille ei myönnetä erillistä määrärahaa. 8

10 8. investoinneista ja niiden rahoituksesta päätetään tapauskohtaisesti erikseen. Yli euron hankinnat päätetään talousarvion investointiosassa (ns. aktivointiraja). Seurakuntayhtymä tekee kaikki yli euron aktivoitavat hankinnat (koneet, laitteet, kalusteet, ATKjärjestelmät) ja perushankinnat. 9. viestintäpalvelun talousarviossa seurakuntalehti Rauhan Tervehdys -lehden tilaamisesta jokaiseen talouteen seurakuntayhtymän toiminta-alueella aiheutuvat kustannukset hyväksytään todellisten kulujen mukaan, mahdolliseen hinnannousuun varaudutaan ns. varaumissa. Seurakuntalehti Rauhan Tervehdyksen sekä seurakuntayhtymän viestintäpalveluiden mahdollisia synergisiä hyötyjä tarkastellaan vielä Seurakunnat ja yksiköt varaavat koulutusmäärärahat (0,8 % x palkkasumma), hankintamäärärahat lisä- ja korvaushankintoihin (2 % toimintamenoista) sekä harkinnan mukaan omat viestinnän rahat omiin talousarvioihinsa; 11. kirkon lähetysjärjestöille ja kirkon Ulkomaanavulle kansainväliseen diakoniaan varataan 2 % kirkollisverotuloista vuonna 2014, kotimaan kohteille erillinen määrärahavaraus. Samalla järjestöjä kehotetaan tehostamaan toimintaansa, jotta varat käytettäisiin tehokkaammin varsinaiseen toimintaan. 12. talousarviota 2014 ja toimintasuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon edellä kohdassa talouden hallintaohjelma kohdassa esitetyt toimenpide-ehdotukset sekä voimavaroja suunnataan toiminta- ja taloussuunnittelussa. Talouden hallintaohjelmaa toteutetaan mm. seuraavin keinoin a. Toimintaympäristön muutosten aiheuttamiin uusiin toiminnallisiin tarpeisiin varaudutaan olemassa olevia voimavaroja uudelleen kohdentamalla ja palvelussuhteiden rakennetta kehittämällä. Mahdollisten uusien tehtävien perustaminen ei saa kasvattaa yhtymän henkilöstömenojen nettokustannuksia. Virkojen ja työsuhteiden kokonaismäärää pyritään hallitusti vähentämään. Eläköityminen Oulun seurakuntayhtymässä ja seurakunnissa otetaan huomioon henkilöstösuunnittelussa. Avoimeksi tulevia palvelussuhteita on tarkasteltava ennen niiden auki julistamista. Kirkkoherra/yksikön johtaja valmistelee asian johtoryhmän käsittelyä varten. Nimikkeitä ja tehtävänkuvauksia voidaan muuttaa henkilöresurssitarpeita vastaavasti. b. Suositaan työntekijöiden liikkuvuutta seurakuntien ja yksikköjen rajojen yli. Se seurakunta tai yksikkö, joka antaa sijaisen käyttöön toiseen seurakuntaan tai yksikköön, saa vastaavan korvauksen. c. Palveluyksiköiden / -tiimien tehtävät ja henkilöresurssit päivitetään seurakuntien ja yhtymän tarpeiden mukaisiksi. d. Määräaikaisia työntekijöitä ja vuosilomansijaisia voidaan ottaa vain painavista syistä. Tarjotaan aktiivisesti harjoittelumahdollisuuksia. e. Tavara- ja palveluhankintojen tulee olla perusteltuja. f. Investoinnit perustuvat toiminta- ja tarveselvityksiin. Kone- ja laiteinvestointien tulee olla hyvin perusteltuja. Valmistellaan hallittua kiinteistöjen vähentämistä. 9

11 Tuloslaskelma TP 2012 TS 2014 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot , Korvaukset , Myyntituotot , Maksutuotot , Vuokratuotot , Metsätalouden tuotot , Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Henkilöstökulujen oikaisuerät ,02 Palvelujen ostot , Vuokrakulut , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Ostot tilikauden aikana , Annetut avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE , Verotulot , Kirkollisverotulot , Osuus yhteisöveron tuotoista , Verotuskulut , Keskusrahastomaksut , Toimita-avustukset ,00 Rahoitustuotot- ja kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Arvon muutokset sijoituksista ,71 Korkokulut , Muut rahoituskulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot 0,00 Tuotot ,81 Kulut ,48 Siirrot rahastosta/rahastoon ,33 TILIKAUDEN TULOS , Poistoerojen lisäys (-) tai vähennys (+) , Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,52 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,

12 Rahoituslaskelma TP

13 Investointiosa Kiinteistöinvestointisuunnitelma Seuraavassa taulukossa on esitetty Oulun seurakuntayhtymän Talouden turvaaminen -ohjelman mukainen kiinteistöjen investointisuunnitelma vuosille Investointisuunnitelma on osa seurakuntayhtymän kymmenen vuoden investointisuunnitelmaa. Kiinteistöjen investoinneista (kohde, laajuus, taso ja kustannukset) ja niiden rahoituksesta päätetään hankekohtaisesti erikseen. Investointikohde Kustannusarvio TS 2014 TS 2015 TS 2016 A. Rakentamisvaiheessa olevat Turvajärjestelmien integraatio Intiön Vanha kappeli kellotornin rakentaminen Rokuan leirikeskus peruskorjaus Isokatu 17 uudisrakentaminen Tuomiokirkko pääurkujen peruskorjaus As Oy Oulun Caritas-Koti, tilamuutos Kustannusarvio TS 2014 TS 2015 TS 2016 B. Suunnitteluvaiheessa olevat Tuiran kirkko av-tekniikan perusparannus Karjasillan kirkon ikkunoiden peruskorjaus Oulujoen kirkko lv-järjestelmän uusiminen ja sprinklaus C. Hankesuunnitteluvaiheessa olevat Kustannusarvio TS 2014 TS 2015 TS 2016 Ylikiimingin toimitilat Tuiran srk:n pohjoistenalueiden toimitilat Intiön kappeli perusparannus Ylikiimingin kirkko aluevalaistus ja sankarihautausmaan peruskorjaus Tuomiokirkko julkisivurappauksen peruskorjaus

14 D. Tarveselvitysvaiheessa olevat Kustannusarvio TS 2014 TS 2015 TS 2016 Yli-Iin toimitilat Oulunsalon toimitilat Koy Isokatu 9 julkisivujen uusiminen Kiimingin seurakuntakeskus peruskorjaus Isoniemen leirikeskus perusparannus Umpimähkän leirikeskus perusparannus Haukiputaan seurakuntakeskus peruskorjaus Intiön hautausmaan ja varikkoalueen viemäriverkoston ja valaistuksen uusiminen Oulujoen hautausmaa huoltorakennuksen uudisrakentaminen Pyhän Tuomaan kirkko peruskorjaus Pyhän Luukkaan kappelin peruskorjaus Yleisvaraus sisäilmaongelmiin Kiinteistöinvestoinnit yhteensä F. Kone-, laite- ja muut investoinnit TS 2014 Traktorin vaihto haudankaivuukoneeseen Levyjärjestelmän laajennus Office-lisenssit

15 Toimintasuunnitelmaa koskevat toimivallan hajauttamisen rajaukset ja talousarvion sitovuustaso Talousarvion sitovuus Seurakunnille ja palveluyksiköille varattu määräraha on siirtomäärärahan luonteinen ja ilman erillisiä päätöksiä vuoden nettotulos - määrärahan säästö tai ylitys - siirretään seuraavalle vuodelle, säästöä ei kuitenkaan siirretä kahden tilinpäätöksen yli. Mikäli kahden tilinpäätöksen jälkeen alijäämää ei ole saatu katettua, niin tällöin ko. yksikössä siirrytään sitovaan määrärahabudjettiin, josta alijäämä on leikattu pois. Luottamustoimella ja johdolla sitovuustaso on henkilöstömenot ja nettotulos. Jokaisesta suuremmasta investoinnista, niiden rahoituksesta ja määrärahan myöntämisestä päättää yhteinen kirkkovaltuusto tapauskohtaisesti erikseen. Toimivallan hajauttamisen rajaukset 1. Toimivallan hajauttamisella ei muuteta kirkkolaista tai kirkkojärjestyksestä, virka- ja työehtosopimuksesta tai muista säännöksistä johtuvia toimivaltasuhteita. 2. Uusien työntekijöiden palkkaamisessa sovelletaan käytäntöä, jossa yhteinen kirkkovaltuusto perustaa vakinaisen viran tai työsuhteen seurakuntayhtymän palvelukseen ellei kirkkojärjestyksestä muuta seuraa. Kirkkoherran, kappalaisen, seurakuntapastorin, kanttorin ja yhden diakonian viranhaltijan virka ovat ao. seurakunnan virkoja ja seurakunta täyttää ko. virat. Kaikki muut virka- ja työsopimussuhteet ovat seurakuntayhtymän virkoja/työsuhteita. Yhteinen kirkkoneuvosto tekee valintapäätöksen täytettäessä uutta virkaa tai työsuhdetta seurakuntayhtymässä sekä seurakuntaneuvosto seurakunnassa. Uusien virkojen ja työsuhteiden sijoituspaikan määrittelee yhteinen kirkkovaltuusto, mahdollisista sijoituspaikan muutoksista päättää yhteinen kirkkoneuvosto. Valintaan sisältyy se, että viranhaltija tai työntekijä on velvollinen siirtymään tarvittaessa toisen seurakunnan tai palveluyksikön palvelukseen seurakuntayhtymän sisällä. Siirtäminen on käytössä pääasiassa työvoiman koordinoimiseksi yhtymässä. Henkilö on kuitenkin aina seurakunnan kirkkoherran tai palveluyksikön johdon ja ohjauksen alaisena. Seurakunnat voivat ottaa määräaikaiset työntekijät itsenäisesti. Seurakuntayhtymässä määräaikaiset työntekijät otetaan virka- tai työsuhteeseen joko yhteisen kirkkoneuvoston, yhtymäjohtajan tai palveluyksikönjohtajan päätöksellä. 3. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää perittävistä hinnoista ja maksuista, yhteinen kirkkovaltuusto päättää hautapaikkamaksuista. Sijoituskiinteistöjen maksuista ja vuokrista päättää yhtymäjohtaja erikseen vahvistettujen rajojen puitteissa. 4. Leirikeskuksista tehdään suoralaskutus seurakuntiin ja palveluyksiköihin. 5. Seurakuntayhtymässä toimitaan voimassa olevan henkilöstöohjelman mukaisesti. 6. Käyttötalouden menot kohdennetaan kustannuspaikoittain ja tehtäväalueittain ns. talousarviota tarkemmissa käyttösuunnitelmissa. Seurakuntien ja palveluyksiköiden palkat jaetaan talousarvion valmistelussa kustannuspaikoittain. Kiinteistöjen huoneistoneliöt jaetaan seurakuntien ja palveluyksiköiden käytön mukaisesti. 14

16 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Henkilöstön kokonaismäärä tulee suunnittelukaudella pysymään nykytasolla. Tukipalveluissa hallinnon osalta henkilöstön määrän ja henkilöstömenojen odotettiin kääntyvän laskuun, palveluiden ulkoistamishankkeiden käynnistyttyä suunnitellun aikataulun mukaisesti, mutta lasku tulee jäämään toivottua vähäisemmäksi myytävien palveluiden vähäisyyden ja hinnoittelun vuoksi. Henkilöstömenoja tulee korottamaan sovittujen palkantarkistusten lisäksi eläkevakuutusmaksun nousu. Tulevalla suunnittelukaudella tärkeimpinä henkilöstötyön kehittämisalueina pysyvät työhyvinvoinnin kehittäminen sekä muutoksen ja osaamisen johtaminen. Lisäksi haasteeksi nousee yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän talouden turvaamisohjelman, työntekijöiden eläköitymisen ja niistä seuraavien mahdollisuuksien hyväksikäyttö. Henkilöstön kehittämistyön tulee suunnittelukaudella painottua seurakuntien väkiluvun, ikärakenteen ja muiden työympäristön muutoksiin resurssien jaossa ja sijoittelussa. Samanaikaisesti on edelleen panostettava työntekijöiden kouluttamiseen, jolloin huomioidaan erityisesti tiimiesimiehet. Toiminnan tehostamiseen liittyy keskeisesti hyväksi havaittu yhtenäinen johtamis- ja toimintatapa seurakunnissa ja palveluyksiköissä. Seurakuntien ja palveluyksiköiden tuottamat palvelutoiminnot ja niihin liittyvät henkilöstömenot on suhteutettava ennakoivasti seurakuntayhtymän rahoitusmahdollisuuksiin ja kiinteistökannan vähittäiseen supistumiseen. Lisäksi toimintoja on kehitettävä ilman pysyväisluonteisia henkilöstölisäyksiä. Seurakuntayhtymässä on käytössä yhtymän toimintastrategian huomioiva henkilöstöstrategia. Sen vieminen käytännön toimenpiteiksi on varmistettu henkilöstöohjelman avulla, jolla samalla helpotetaan strategian viemistä seurakuntien ja palveluyksiköiden toiminnan tueksi. Henkilöstön määrä Työntekijöiden määrän kasvu painottui edellisvuosina tukipalveluiden tuottamien palveluiden kehittämiseen, mutta vuonna 2012 Kirkon palvelukeskuksen aloittaessa toimintansa, siirryttiin palkanlaskenta- ja kirjanpitopalveluissa palveluiden ostajaksi. Valitettavasti ainakaan toiminnan alkumetreillä ei palvelukeskuksen toiminta ole tuonut säästöjä seurakuntayhtymän hallintokustannuksiin, vaan päinvastoin. Myöskään keskusrekisterin Kirjuri-palveluiden käyttöönotto ei ole tuonut säästöjä toivotulla tavalla eikä eläköitymisen tuomia mahdollisuuksia päästä hyödyntämään toivotulla tavalla. Määräaikaisen projektin päättäminen ja kyseisen toiminnan siirtäminen viestintäpalveluille sekä seurakuntayhtymän palveluyksiköiden ja Tuomiokirkkoseurakunnan muutto Isokatu 17, vähentävät henkilöstöä vuonna 2014 määräaikaisten työsuhteiden päättymisten myötä. Kokonaisuutena henkilöstön määrä on Oulussa pysynyt asianmukaisena huomioiden kaupungin koko ja seurakuntalaisten määrä. Viime vuosien henkilöstömäärän lisäys on pääsääntöisesti liittynyt seurakuntayhtymän laajentumiseen. Tukipalveluiden myynti ulkopuolisille seurakunnille ja konsernin sisälle tulee jatkumaan ja tällöin keskeisintä on pitää palveluyksiköiden nettomenot enintään nykytasolla. Talous- ja henkilöstöpalveluiden siirtyminen osittain myyntipalveluista ostopalveluiksi näyttää muodostuvan yllättävän kalliiksi ainakin Oulun seurakuntayhtymän kaltaisen ison työnantajan osalta. Uusien vakinaisten virkojen tai pysyväisluonteisten työsuhteiden lukumääräiseen lisäykseen suunnittelukaudella ei ole tarvetta vuoden 2014 henkilöstösuunnitelmassa. 15

17 Virat/työsuhteet seurakunnittain ja toimialoittain, mukana pitkät määräaikaisuudet Tuomiokirkko 24 22, Karjasilta ,5 49,5 49,5 Tuira 56 55,5 54,5 54,5 54,5 Oulujoki 41,5 45,5 45,5 45,5 45,5 Haukipudas Kiiminki 22,5 22,5 Oulunsalo 17,5 17,5 Tuomiorovastikunta Seurakuntatyön *) 35,5 36 erityispalvelut Hautauspalvelut Kiinteistöpalvelut 20,5 20,5 20, Keskusrekisteri 14, Viestintäpalvelut Johto Talouspalvelut * Henkilöstöpalvelut 5,5 5,5 5,5 5 6 Tietohallintopalvelut Emäntäpalvelut Yhteensä 295, Virat/työsuhteet, ammattijakautuman kehitys Toiminnalliset virat/työsuhteet Teologit Kanttorit Diakonian viranhaltijat Nuorisotyönohjaajat Kirkonpalvelutyöntekijät Lapsityö Viestintä Muut toiminnalliset työntekijät 8 7, Tukipalvelut Toimisto ja hallinto 53 45, Hautaustoimen henkilöstö Kiinteistötoimen henkilöstö /leirikeskushenkilöstö Yhteensä

18 Virat ja työsuhteet Oulun seurakunnissa (htv) jäsenmäärä (n.) lähetys tsto teologi kanttori diakonia nuorisotyö lapsityö srkmestarit Yhteensä Tuomiokirkko htv/1000 as 0,38 0,19 0,26 0,19 0,13 0,06 0,19 0,13 1,59 Karjasilta ,25 11,5 0, ,5 htv/1000 as 0,35 0,12 0,23 0,18 0,33 0,02 0,14 0,06 1,42 Tuira htv/1000 as 0,35 0,13 0,23 0,17 0,28 0,03 0,15 0,05 1,36 Oulujoki ,6 45,5 htv/1000 as 0,37 0,19 0,23 0,24 0,80 0,05 0,23 0,07 1,93 Haukipudas htv/1000 as 0,38 0,12 0,25 0,25 0,44 0,06 0,06 0,12 1,68 Kiiminki , ,5 htv/1000 as 0,44 0,17 0,35 0,26 0,44 0,04 0,09 0,17 1,96 Oulunsalo , ,5 htv/1000 as 0,35 0,23 0,23 0,35 0,47 0,06 0,12 0,23 2,01 Yhteensä ,25 45,5 5, ,6 242 Henkilöstön vaihtuvuus Eläkeiän vuonna 2014 saavuttaa 9 henkilöä ja tulevina vuosina eläköityminen vaihtelee vuosittain voimakkaasti, mahdollisten osa-aikaeläkkeelle jääntien lisäksi. Suunnittelukaudella saavuttaa 37 työntekijää eläkeiän. Näin suuri eläkkeelle jääntien määrä tulee toimimaan sekä haasteena että mahdollisuutena. Oulun seurakunnat ja seurakuntayhtymä pyrkivät aktiivisesti järjestämään sellaiset työskentelyolosuhteet työntekijöille, että vaihtuvuus muista syistä minimoituu. Vaihtuvuuden lisääntyessä osa-aikaeläköitymisen myötä, henkilöstön määrä voi taitekohdissa kasvaa, mutta henkilötyövuosissa pysytään nykytasolla. Osaaminen Osaamisen arviointi on muodostunut käytetyksi toiminnoksi koko seurakuntayhtymässä ja se näyttäytyy selkeimmin harkinnanvaraiseen palkkaukseen liittyvässä henkilöstön arvioinnissa. Kyseisen henkilökohtaisen suoriutumisen ja tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän yleisinä tavoitteina on muun muassa parantaa tehtävien sekä niistä suoriutumisen ja palkkauksen vastaavuutta, tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä, tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamisen arviointia, kannustaa hyvään suoritukseen sekä vaativampiin tehtäviin hakeutumista ja parantaa seurakuntien ja seurakuntayhtymän kilpailukykyä. Sen painoarvo työntekijöiden palkkauksessa tulee tulevina vuosina kasvamaan. Osaamisen hallinta -ohjelmistoa käytetään aktiivisesti rekrytoinnissa, kehitys- ja et-keskusteluissa sekä Kirkon palvelukeskuksen käynnistymisen myötä sinne tallennetaan kaikki työntekijöiden koulutusta ja työkokemusta koskevat tiedot nimikirjaa varten. Koulutus ja perehdyttäminen Koulutusmäärärahaksi vuodelle 2014 varataan tavanomainen 1,2 % seurakuntien ja seurakuntayhtymän palkkasummasta. Siitä 0,8 % varataan seurakunnittain ja palveluyksiköittäin ulkoiseen koulutukseen ja 0,4 % jätetään sisäiseen koulutukseen. Koulutusmääräraha (0,8 %) jaetaan talousarviossa seurakunnittain ja palveluyksiköittäin. Seurakunnilla ja palveluyksiköillä on oikeus ylittää tarvittaessa koulutusmäärärahat toimintamäärärahojensa puitteissa. 17

19 Koulutuksien käytännön toteuttaminen tapahtuu seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä joustavasti, koulutuksien hyväksynnän kuuluessa määrärahojen puitteissa kirkkoherroille ja palveluyksikköjen johtajille. Lisäksi käytössä olevan ohjelmiston myötä toteutuneiden koulutuksien seuranta on helpottunut huomattavasti. Koulutuksen järjestelyiden osalta painotetaan sisäisiä koulutuksia, joita järjestetään yhteistyössä ulkopuolisten palvelutarjoajien kanssa. Myös lähiseurakunnille tarjotaan edelleen mahdollisuutta osallistua seurakuntayhtymän järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Myös yhteistyötä tuomiokapitulin kanssa tullaan jatkamaan Perehdyttäminen tapahtuu suunnitelmallisesti johtavan viranhaltijan nimeämän työntekijän opastuksella hyväksytyn perehdyttämisohjeistuksen mukaisesti. Ammatillinen täydennys- ja jatkokoulutus Koulutuksista sovittaessa huomioidaan toimintasuunnitelman tavoitteet. Määrärahojen puitteissa tuetaan aktiivisesti myös työntekijöiden omaehtoista koulutusta, sen liittyessä työntekijän tehtävänkuvaukseen ja työalan kehitysnäkymiin. Työnohjaus Työnohjausjärjestelmää käytetään aktiivisesti 2010 hyväksytyn ohjeistuksen mukaisesti. Työnohjaus on erityisen tärkeää perehdyttämisen jälkeisessä työssä, jaksamisen edistämisessä, sekä työntekoon liittyvien ongelmien selvittämisessä. Työnohjauksen tärkeyttä on painotettu ja painotetaan edelleen seurakuntien ja palveluyksiköiden työterveystarkastuksien yhteydessä. Työnohjauksen järjestelyissä näkyy esimiesten tärkeä rooli. Henkilöstön työhyvinvointi Oulun seurakuntayhtymässä toteutetaan työmarkkinaosapuolten sekä osaltaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymää Kirkon henkilöstön kehittämissopimusta. Henkilöstön työhyvinvointi koostuu hengellisestä, henkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta osiosta. Henkilöstön työhyvinvointi luo edellytyksiä perustehtävän toteutumiselle ja se on jatkuva ja keskeinen kehittämisalue. Työhyvinvoinnin kehittämistä jatketaan myös suunnittelukaudella sen varmistamiseksi, että työntekijöiden työuraa voidaan jatkaa hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kirjaamien tavoitteiden mukaisesti Vuonna 2012 toteutettiin koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikysely huomioiden myös liittyvät seurakunnat ja seurantakysely järjestetään vuoden 2014 syksyllä. Johtaminen Suunnittelukaudella mahdolliset muutokset kirkon organisaatiorakenteessa, vastuualueiden lisäykset tiimiesimiehille sekä työntekijöiden vaihtuvuus seurakunnissa ja palveluyksiköissä, on tärkeä huomioida suunniteltaessa tulevia koulutuksia. Tiimiesimiehille tullaan järjestämään säännöllisesti esimieskoulutusta heidän vastuualueensa kasvaessa. Vuonna 2012 esimieskoulutuksissa olivat mukana myös liittyvien seurakuntien tiimiesimiehet. Koulutuksessa keskitytään suunnittelukaudella edelleen muutosjohtamiseen, ja eri lakimuutosten tiedotukseen. Johtavien viranhaltijoiden vastuulla on tiimikehityskeskusteluiden käyminen, tehtäväkuvauskeskusteluiden hyväksyntä sekä työntekijöiden ammatinhallintaan, työn tuloksellisuuteen ja laatuun sekä toimintaympäristön hallintaan liittyvän arvioinnin suorittaminen. Tiimiesimiehet vastaavat varhaisen tuen toiminnasta, yksittäisten kehityskeskusteluiden käymisestä sekä tehtävänkuvauksien päivittämisestä. Tiimiesimiehet huolehtivat myös tehtävänkuvauksiin sekä seurakuntien ja palveluyksiköiden toimintasuunnitelmaan pohjautuvasta tiimiläisten tavoiteasetannasta ja kuinka asetetut tavoitteet on saavutettu. Keskeistä on, että seurakunnissa ja palveluyksiköissä on käytössä yhtenäinen johtamisjärjestelmä ja toiminnan organisoituminen, jota toteutetaan aktiivisesti. 18

20 Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Kirkon yhteishankkeiden tuomat edut tukipalveluiden osalta henkilöstön määrässä sekä henkilöstömenoissa käytetään täysimääräisesti hyväksi. 2. Seurakuntien ja tukipalveluiden toimintasuunnitelman henkilöstöosiossa on vuosittain huomioitava eläköitymisen sekä seurakuntayhtymän talouden turvaamisen -ohjelman tuomat mahdollisuudet 3. Työhyvinvointia edistetään yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän kirkon kehittämissuunnitelman mukaisesti, panostamalla erityisesti sekä esimiesten että työntekijöiden osaamisen kehittämiseen että esimieskoulutukseen. 4. Työhyvinvointiseurantakyselyn järjestäminen vuonna 2014, jolla pystytään kartoittamaan myös vuonna 2012 järjestetyn kyselyn tuomat hyödyt. Toimintasuunnitelma Tarkastellaan vuosittain henkilöstön määrä ja sijoittuminen huomioiden seurakuntayhtymän koko, toiminnan ja seurakuntalaisten määrä sekä taloudellinen tilanne. Tällöin tulee huomioida erityisesti seurakuntayhtymän talouden turvaamisen -ohjelman toimenpiteet sekä kirkon yhteishankkeiden tuomat edut. Henkilöstömenoja suhteessa seurakuntalaisten määrään pyritään vähentämään. Seurakuntien ja tukipalveluiden henkilöstömenot voivat suunnittelukaudella kasvaa enintään kirkon sopimuskorotusten verran. Henkilöstömuutokset 2014 Henkilöstöohjelmassa todetaan: Uusien työntekijöiden palkkaamisessa sovelletaan jatkossa käytäntöä, jossa yhteinen kirkkovaltuusto perustaa vakinaisen viran tai työsuhteen seurakuntayhtymän palvelukseen, ellei kirkkojärjestyksestä muuta seuraa. Työsopimussuhteet solmitaan aina seurakuntayhtymän nimissä. Uusi virka- tai työsuhde perustetaan yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti tiettyyn seurakuntaan tai palveluyksikköön, jossa valintaprosessi tapahtuu. Valintaan sisältyy se, että viranhaltija on velvollinen siirtymään tarvittaessa toisen seurakunnan tai palveluyksikön palvelukseen seurakuntayhtymän sisällä. Siirtäminen on käytössä pääasiassa työvoiman koordinoimiseksi yhtymässä. Henkilö on kuitenkin aina seurakunnan kirkkoherran tai palveluyksikön johtajan alaisena. Seurakunnat voivat ottaa määräaikaiset työntekijät itsenäisesti virka- /työsuhteeseen. Seurakuntayhtymän nimiin perustettujen virkojen ja työsuhteiden palkkamäärärahat huomioidaan yhtymän palkkavarauksissa. Niiden virkojen/työsuhteiden osalta, joita on hoidettu seurakunnissa ja palveluyksiköissä aikaisemmin palkkioilla tai palkkavarauksilla, talousarvioon varataan vain lisämääräraha puuttuvien palkkausmenojen kattamiseksi. Seurakuntien ja palveluyksiköiden on lisäksi huomioitava määräaikaisten virkojen ja työsuhteiden palkkamäärärahat omassa talousarviossaan. Palkkavarauksissa yhtenä osiona on varaus henkilökohtaisen osaamisen ja työsuorituksen arvioinnista saatavaan palkanosaan. Henkilöstön määrällinen kehittäminen on perusteltava toiminnan ja talouden laadullisilla ja määrällisillä tavoitteilla sekä niiden muutoksilla. Toimintasuunnitelmaan pohjautuen päätetään virkojen/työsuhteiden määräaikaisuuden kesto sekä henkilöstön työpanoksen mahdollinen siirto yli seurakunta- ja toimintarajojen, huomioiden seurakuntien ja palvelualojen väliset yhteistoimintasuunnitelmat. 19

21 Muutokset viroissa ja työsuhteissa vuonna 2014 Kolmessa seurakunnassa (Tuira, Karjasilta ja Oulujoki) vakinaistetaan määräaikaiset lapsi- ja perhetyön sihteerin virat. Kaikissa seurakunnissa kyseiset virat ja tehtäväkuvaukset on todettu toimiviksi. Hautauspalveluihin tulee vuonna 2014 yksi puistopuutarhurin pysyväisluonteinen työsuhde. Kyseinen työsuhde ei lisää henkilöstömenoja, vaan tällä työsuhteella yhdistetään tehtäviä liittyen osa-aikaiseen erityisammattimiehen eläköitymiseen/kausityöntekijän työaikaan. Keskusrekisterissä täytetään kaksi määräaikaista palvelusihteerin työsuhdetta, perusteina edelleen siirtyminen Kirjurin käyttäjäksi sekä useat eläköitymisjärjestelyt. Oulunsalon seurakuntaan perustetaan määräaikainen seurakuntapastorin virka kirkkoherran vaalien vuoksi. Seurakuntayhtymän aulapalveluiden vahtimestaritehtävien ja Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntamestaritehtävien yhdistäminen tuo yhden henkilötyövuoden säästön muutettaessa Isokatu 17:aan. Seurakuntien esittämät virkanimikemuutokset koskien työalojen esimiehiä, jäävät odottamaan piispainkokouksen päätöksiä nimikkeistä ja kelpoisuusehdoista. Tämän jälkeen esimiesnimikkeitä ja niiden päivittämistä tullaan tarkastelemaan kaikkien seurakuntien ja seurakuntayhtymän osalta. Palkkavarauksissa huomioidaan uusien virkojen ja työsuhteiden palkkavarauksien lisäksi myös koko henkilöstöä koskeva yleiskorotusvaraus ja harkinnanvaraisen palkkauksen osuus. Lisäksi vuoden 2012 syyskuussa tapahtunut siirtyminen Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi tuo määräaikaisia muutoksia henkilöstömäärään ja kustannuksiin vielä vuonna

22 OULUN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Suunnittelukauden haasteet ja painopistealueet Oulun seurakunnat ovat sopineet suunnittelukaudelle yhteiset painopistealueet yhtymän yhteisen strategian mukaisesti. Yhtymän strategia liittää suunnitelman myös koko kirkon strategisiin päämääriin. Yhteiseksi haasteeksi voidaan nähdä jäsenkehitys ja sitoutuminen. Keskeiset tavoitteet vuodelle Keskitymme kirkon perustehtävään Kristus, Sinun tähtesi. Kevään aikana järjestetään kristinuskon peruskysymyksiä käsittelevä katekismus-sarja ja samaa teemaa jatketaan syksyllä aiheella Raamatun ihmisiä. Jumalanpalveluselämässä korostetaan vapaaehtoisuuden asemaa muun muassa muodostamalla vapaaehtoisryhmiä. Monipuolistamme Virtuaalikirkon palveluja ja kehitämme Cafe Kryptaa osana jumalanpalveluselämää ja matalan kynnyksen kohtauspaikkana. Kasvatustyössä käytetään erilaisia toteutustapoja, kuten valokuvausta, näytelmää sekä sosiaalista mediaa. Lähetystyö järjestää kastenäyttelyn kryptassa Diakoniatyö kohtaa ja auttaa arjessa ihmisiä silloin, kun yksinäisyys, sairaus, ihmissuhteet tai taloudelliset huolet painavat elämässä. Kohtaamisia suunnataan kotikäynti- ja vastaanottotyön lisäksi myös enemmän sinne, missä ihmiset liikkuvat, esimerkiksi kesällä Rotuaarille. Musiikkityössä kohdennetaan resursseja jumalanpalvelusten musiikin kehittämiseen lisäämällä soitinmusiikin määrää jumalanpalveluksissa. Luovutaan toisen vuosittaisen kirkkomusiikkiteoksen päävastuusta siten, että haastetaan sidosryhmiä toteuttamaan hanke. 2. Pidämme esillä kirkon jäsenyyden merkitystä. Kevätkaudella toteutetaan yhteistyössä muiden Oulun seurakuntien kanssa yhteinen tapahtuma/kampanja. Jäsenyyden merkitystä korostetaan myös syksyllä toimittavien seurakuntavaalien ja niiden valmistelun yhteydessä. Kehitetään toiminnan muotoja ns. matalan kynnyksen ajatuksella, niin että tavoitetaan niitä ihmisiä joilla on löysä tai etäinen suhde seurakuntaan. Selkeytetään lähetystyön tarkoitusta nostamalla esille nimikkotyö. Diakoniatyö tarjoaa vertaistoimintaa säännöllisesti mm. eläkeläisille, työttömille ja mielenterveyskuntoutujille ryhmätoiminnan sekä erilaisten leirien ja retkien kautta. Vapaaehtoistehtävien tarjoaminen seurakuntalaisille kuuluu myös osaksi diakoniatyötä. Vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä yhtenä välineenä on suurella sydämellä -ohjelma, joka palvelee muitakin seurakuntamme työaloja. Kohtaamme ihmisiä, järjestämme seurakuntamme ensimmäisen urkukonsertin rotuaarilla. Järjestämme yhteislaulutilaisuuksia. Kasvatamme musiikkitilaisuuksiin osallistujien määrää entistä paremmalla tiedottamisella. Yhteistyössä rovastikunnan kanttoreiden kanssa kehitämme kirkollisten toimitusten sisältöä mm. siunaus- ja muistotilaisuuksien osalta. 3. Rakennamme laajentuneen yhtymän yhteistä toimintakulttuuria ja edistämme seurakuntien omaleimaisuutta. Perustoiminnoissa korostuu tuomiokirkkoseurakunnan omaleimaisuus laajasti tavoittavana kohtaamispaikkana. Vahvan, yhteisen rovastikunnallisen toiminnan lisäksi lähetystyö keskittyy Cafe kryptan toimintaan ja sen kehittämisen. 21

23 Diakoniatyössä huolehditaan tiedonkulusta oman seurakunnan ja yhtymän sisällä. Yhteistyötä tehdään eri vastuualueiden kautta koko laajentuneen yhtymän alueella. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi näkö-, kuulo- ja kehitysvammaisten kirkkopyhät. Yhteistyötä Oulun seurakuntien kanttoreiden kanssa laajennetaan mm. viemällä eteenpäin musiikkisihteerin tehtävää, joka mahdollistaa yli seurakuntarajojen menevän yhteistyön koordinoinnin ja toteuttamisen. Suunnittelukauden aikana kaksi työntekijää saavuttaa laskennallisen eläkeiän. Väkiluku Seurakunnan väkiluku Toimitilat m Tilavuokrat euro/m 2 /kk 15,47 13,03 22,56 Henkilöstön työpanos Jäsenmäärä/työpanos Voimavarat (henkilöstö) TP 2012 TA 2013 TA 2014 Teologit htv Kanttorit htv Diakoniatyöntekijät htv 3 4,5 4,5 Nuorisotyönohjaajat htv Lähetyssihteerit htv 1 0,5 0,5 Seurakuntamestarit htv Lapsityönohjaajat htv Lastenohjaajat htv Toimistotyöntekijät htv Projektityöntekijä htv Talous TP 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintatuotot euro Toimintakulut euro Toimintakate (nettokulut) euro Määrärahan käyttöoikeus* euro Poikkeama käyttöoikeudesta euro Toimintakate/jäsen euro 156,22 163,43 211,36 Kolehdit euro

24 KARJASILLAN SEURAKUNTA Suunnittelukauden haasteet ja painopistealueet Oulun seurakunnat ovat sopineet suunnittelukaudelle yhteiset painopistealueet yhtymän yhteisen strategian mukaisesti. Yhtymän strategia liittää suunnitelman myös koko kirkon strategisiin päämääriin. Keskeiset tavoitteet vuodelle 2014 Keskeiset tavoitteet ovat linjassa seurakunnan eri työalojen ja alueiden yksityiskohtaisten toimintavuoden suunnitelmien kanssa 1. Keskitymme kirkon perustehtävään Kristus, Sinun tähtesi. Taustainnoittajana ja kantajana seurakuntatyössä on paavalilainen kuva seurakuntaruumiista, jonka pää on Kristus. Pelastushistorian keskeisiä tapahtumia kuvaavat pääsiäis- ja jouluaika vietetään seurakuntalaisia monin tavoin osallistaen. Työekonomisuus ja kokonaistaloudellisuus ovat keskeisiä kriteereitä toiminnan toteutustapoja valittaessa. Vapaaehtoisilla vastuunkantajilla on keskeinen rooli avointa yhteisöllisyyttä luovassa seurakunnan vireässä elämässä ja toiminnassa. 2. Pidämme esillä kirkon jäsenyyden merkitystä. Kevätkaudella toteutetaan seurakuntalaisten luontevaa kohtaamista tavoitteleva tapahtuma/tapahtumia. Syksyllä järjestetään seurakuntavaalit. Karjasilta on diakoninen seurakunta, joka keskittyy sille annettuun ydintehtävään, ilosanoman julistamiseen sanoin ja teoin. Kasvatustyössä on runsaasti uusia avauksia. Partioyhteistyö tiivistyy. Päiväkotityö on vahva. Seurakunta jatkaa profiloitumistaan messusta hengittävänä levon ja toiminnan yhteisönä sillä tavoin, että toiminnassakin mahdollisuus lepoon on ytimessä. Seurakuntalaisten kohtaamisissa läsnä ollen tuetaan henkilökohtaisen osallisuuden kokemista. Yhteistyö seurakuntayhtymän viestinnän yksikön kanssa on tiivistä. 3. Rakennamme laajentuneen yhtymän yhteistä toimintakulttuuria ja edistämme seurakuntien omaleimaisuutta. Työalat suunnittelevat ja jalkauttavat toimintansa toimintaympäristön tarpeet huomioiden kiinteässä yhteistyössä seurakunnan moniammatillisen aluetyön kanssa. Perheettömiä unohtamatta toteutettavan lapsi- ja perhelähtöisen alueellisen jumalanpalveluselämän lisäksi Karjasillan seurakunnassa vietetään Oulun seutua laajasti palvelevaa Tuomas messua ja varikkomessua. Keväällä 2014 toteutetaan raamattulentosarja. 23