Itä-Suomen yliopisto Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2014

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2014

2

3 Itä-Suomen yliopisto Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio

4 Sisällysluettelo 1. Itä-Suomen yliopiston strateginen kehitys Toimintaa linjaavat päätökset ja sopimukset Yliopiston strategia ja profiili Toimintaympäristön muutos Yliopiston talous Toiminta Tutkimus ja tutkijanura Opetus ja oppimisympäristöt Kansainvälistyminen Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tiedekunnat, erillis- ja palvelulaitokset Tuloslaskelmabudjetti Investointibudjetti Rahoituslaskelma Itä-Suomen yliopisto

5 1. Itä-Suomen yliopiston strateginen kehitys 1.1. TOIMINTAA LINJAAVAT PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Itä-Suomen yliopiston toimintaa ohjaa Itä-Suomen yliopiston strategia ja strategian toimenpideohjelma. Strategian täytäntöönpanoa tarkentavat henkilöstöstrategia, kansainvälinen ohjelma, kielipoliittinen ohjelma, elinikäisen oppimisen ohjelma, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimenpideohjelma, kestävän kehityksen ohjelma, työsuojelun toimintaohjelma, viestintäohjelma, tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma sekä rakennerahasto-ohjelma. Itä-Suomen yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön välinen tulossopimus on vahvistettu kaudelle Tulossopimuksessa on sovittu oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeuden myöntämisestä yliopistolle sekä lääkärinkoulutuksen, kotitalousopetuksen ja psykologian laajennuksista, yliopiston valtakunnallisista tehtävistä sekä strategiaperusteisen rahoituksen määrästä. Yliopistolle vuosittain myönnettävä valtion perus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman yliopistojen mallin mukaan. Yliopiston budjetti muodostuu perusrahoituksesta, täydentävästä rahoituksesta, sijoitus- ja toiminnan tuotoista ja rahastojen käytöstä. Julkisen talouden kestävyysvaje vaikuttaa myös yliopistojen valtionrahoitukseen. Yliopistouudistuksen yhteydessä sovittu yliopistoindeksi puolitettiin vuonna 2012 ja jäädytettiin kokonaan vuodelle 2013; toimenpiteet vaikuttivat pysyvästi yliopistorahoituksen laskentapohjaan. Vuodelle 2014 yliopistoindeksi palautettiin, mutta sen taso jäi ennakoitua alhaisemmaksi. Lisäksi jo aiemmin päätetyt säästötoimet alensivat vuoden 2014 valtionta. Uu- sia haasteita yliopistojen toimintaan tuo hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta , jossa korkeakouluihin kohdistuu velvoitteita työurien pidentämiseen sisäänottojen lisäämisellä hakijasuman purkamiseksi työelämän kannalta keskeisillä aloilla, opintoaikojen nopeuttamisella sekä mahdollisuudella ympärivuotiseen opiskeluun YLIOPISTON STRATEGIA JA PROFIILI Itä-Suomen yliopisto on monialainen tutkimusyliopisto, joka profiloituu kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimuksen vahvuusalojen ja koulutusalojensa kautta. Yliopisto on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut sekä tutkimuksen vahvuusaloilla kansainvälisesti tunnettu. Itä-Suomen yliopiston arvoperustana ovat tieteen vapaus, eettisyys ja oikeudenmukaisuus. Yliopisto tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimustietoa ja koulutusta sekä tukee erityisesti Itä- Suomen elinkeinoelämän kehittämistä. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen vahvuusalat ovat: metsä ja ympäristö terveys ja hyvinvointi uudet teknologiat ja materiaalit. Tutkimuksen vahvuusalojen lisäksi yliopisto on määritellyt kaksi alueellisesti ja kansallisesti merkittävää alaa, joiden tutkimusta ja koulutusta vahvistetaan. Nämä ovat: laaja-alainen Venäjä-osaaminen opettajankoulutuksen osa-alueista erityisopetuksen ja ohjauksen koulutus sekä luonnontieteiden aineenopettajien koulutus. 5

6 TAULUKKO 1. Strategian toimeenpanon seurantaindikaattorit Indikaattori Keskimäärin Tavoite Ylempien korkeakoulututkintojen läpäisy 47,20 42,50 47,20 45,70 60,00 Julkaisufoorumiluokitus 2-3/opettajien ja tutkijoiden htv 0,51 0,54 0,71 0,59 0,70 Ulkomaalaisen opetus - ja tutkimushenkilöstön osuus 7,20 8,20 8,90 8,10 10,00 Opetus - ja tutkimushenkilöstön osuus koko henkilöstöstä 55,60 57,10 58,80 57,20 60,00 Yliopisto kohdentaa talousarviossa ta strategian toimenpideohjelman toteuttamiseksi. Lisäksi rehtoreilla on käytettävissään strategista ta talousarviovuoden kuluessa tuleviin strategisiin tarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt yliopiston keskeisiksi kehittämiskohteiksi vuosille painoalojen vahvistamisen ja opiskelijavalintojen uudistamisen. Yliopisto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat sopineet tunnusluku- ja määrällisten tavoitteiden lisäksi neljä vuosittain seurattavaa strategian toimeenpanoa kuvaavaa indikaattoria. Yliopisto on käynnistänyt vuosille kohdentuvan strategian laadinnan. Tavoitteena on, että vuonna 2014 aloittava hallitus vahvistaa strategian maalis-huhtikuussa Strategian vahvistamisen yhteydessä tarkistetaan strategian toimenpideohjelma ja strategisen rahoituksen kohdentamisperiaatteet. Strategian laadinnan lähtökohtana on yliopiston monialaisuuden ja vahvan tutkimusosaamisen hyödyntäminen yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin vastaamisessa. Strategiassa yliopiston opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus muodostavat vuorovaikutteisen toimintakokonaisuuden. Strategian laadinnan yhteydessä yliopisto vahvistaa UEF-brändin tunnettavuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Itä-Suomen yliopiston uusi hallitus aloittaa toimintansa ja sen toimikausi kestää neljä vuotta. Rehtoreiden toimikausi päättyy vuoden 2014 lopussa TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Globaali kilpailun kiristyminen ml. nousevien talouksien kasvava kilpailukyky - energia- ja ympäristöhaasteet, digitalisoituminen, väestön ikärakenteen muutokset sekä julkisten talouksien syvenevä kestävyysvaje heijastuvat myös yliopistojen toimintaan ja rahoitukseen. Toisaalta suurissa yhteiskunnallisissa haasteissa on tutkimuksen ja kehityksen näkökulmasta paljon mahdollisuuksia. Hallitusohjelman ja vuosien kehyspäätöksen mukaisesti yliopistojen valtion rahoitukseen kohdennetaan yhteensä 86,2 miljoonan euron vähennys. Suomen Akatemian määrärahan väheneminen heijastuu perustutkimuksen rahoitukseen. Yliopistoindeksin pohjana olevat osaindeksiluvut ovat tarkentuneet alaspäin. Valtiontalouden ennakoitua vähäisempi kasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä poistamaan julkisen talouden kestävyysvajetta, joten yliopistorahoituksen kehykseen ei ole näköpiirissä lisäystä ellei valtiovalta tee selkeää poliittista linjausta yliopistorahoituksen turvaamiseksi. Valtion tutkimuslaitosten rakennetta on päätetty uudistaa kokoamalla tutkimuslaitoksista toiminnallisesti ja rakenteellisesti vahvempia laitoksia niissä tehtävän tutkimuksen tieteidenvälisyyden ja monitieteisyyden vahvistamiseksi. Samassa yhteydessä tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä kehitetään niin, että yliopistoista ja tutkimuslaitoksista muodostetaan tutkimuksen, innovaatioiden ja korkeimman opetuksen keskittymiä ja keskeisiä toimijoita yhteiskuntaa tukevassa tutkimuksessa. Tutkimusvoimavaroja esitetään koottavaksi strategisesti suunnatun tutkimuksen välineeksi yhteiskunnan merkittävien haasteiden tutkimusperusteiseksi ratkaisemiseksi. Valtion tutkimuslaitos- ja järjestelmäuudistuksessa yliopiston tutkimustoiminnan kannalta on merkityksellistä turvata riippumattomuus suorista niin poliittisista kuin yritysintresseistä nousevista ohjausvaikutuksista. EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden ohjelma Horizon 2020 vuosille kokoaa EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen yhden ohjelman alle. Ohjelman tavoitteena on, että tieteellisiä läpimurtoja pystyttäisiin jalostamaan nykyis- 6 Itä-Suomen yliopisto

7 tä tehokkaammin innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi, jotka luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelman painopistealueet ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet. Myös uusi rakennerahastokausi käynnistyy vuoden 2014 alussa. Yliopisto valmistautuu rakennerahastokaudelle laatimalla UEF-rakennerahasto-ohjelman. Tulevalla rakennerahasto-ohjelmakaudella yliopiston keskeisenä tavoitteena on osaamisen, vaikutusalueensa elinkeinotoiminnan ja tutkimusedellytysten rakenteiden vahvistaminen. Yliopistojen koulutusvastuita ja tutkintoja koskeva säätely uudistetaan vuodesta 2014 alkaen. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen rakenteet uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Korkeakoulut voivat halutessaan varata osan aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Korkeakouluissa otetaan käyttöön sähköinen hakujärjestelmä YLIOPISTON TALOUS Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistanut yliopistojen mallin kaudelle Rahoitusmalli korostaa laatua, tuloksellisuutta ja kansainvälistymisen tärkeyttä. Julkaisufoorumi-luokitus otetaan käyttöön yliopistojen koko tieteellisen julkaisutuotannon laadun indikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen mallissa vuodesta 2015 alkaen. Myös opiskelijapalautejärjestelmä otetaan käyttöön Ministeriö kohdistaa mallin mukaisen rahoituksen yliopistolle yhtenä kokonaisuutena. Rahoituksen sisäisestä jaosta päättää yliopisto. TAULUKKO 2. Yliopistojen malli vuodesta 2013 alkaen Indikaattorin paino mallissa UEF indikaattorikohtainen osuus vuonna 2013 UEF indikaattorikohtainen osuus vuonna 2014 Koulutus 41,00 9,49 9,47 Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 15,00 8,58 8,82 Suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 9,00 10,13 9,73 Avoimen yliopiston ja erillisten opintojen opintopisteet 2,00 13,17 13,34 55 op suorittaneiden määrä lukuvuosi 11,00 9,97 9,93 Valmistuneet työlliset 1,00 7,76 8,13 Ulkomaalaisten suorittamat ylemmät korkeakoulututkinnot 1,00 10,94 10,01 Kv. opiskelijavaihto (molempiin suuntiin, kesto väh. 3 kk) 2,00 7,30 7,09 Tutkimus ja tutkijankoulutus 34,00 7,93 7,87 Suoritetut tohtorintutkinnot 9,00 9,07 8,73 Kansainväliset referee-julkaisut 9,00 8,39 8,59 Muut tieteelliset julkaisut 4,00 7,94 8,06 Kansainvälinen kilpailtu tutkimus 3,00 7,05 6,97 Muu kilpailtu tutkimus 6,00 6,39 6,18 Ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot 1,00 8,14 8,26 Ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö 2,00 6,61 6,64 Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet 25,00 7,99 7,78 Strategiaperusteinen 10,00 8,78 8,27 Alakohtaisuus 8,00 6,25 6,25 Valtakunnalliset tehtävät 7,00 8,87 8,82 7

8 Yliopisto menestyy mallissa hyvin tutkintotuottavuutta ja opintopistekertymää mittavilla indikaattoreilla. Tutkimuksen indikaattoreissa erityisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen sekä ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta yliopisto on edelleenkin menestynyt suhteellista asemaansa heikommin. n rahoituksen määrä on ollut laskeva. Määrän nostaminen vaatii yliopistolta erityistoimenpiteitä vuoden 2014 aikana. Yliopiston yhteiskuntapoliittisiksi tai korkeakoulu- ja tiedepoliittisiksi valtakunnallisiksi tehtäviksi on määritelty ortodoksinen teologia, karjalan kielen opetus ja tutkimus, opettajankoulutuksen edellytysten turvaaminen Savonlinnassa sekä harjoittelukoulut. Strategiaprosessin aikana yliopisto tulee arvioimaan myös valtakunnallisten tehtäviensä vaikuttavuutta. Yliopistolle on myönnetty strategiaperusteista ta 14 milj. euroa vuodelle 2013 ja 13,5 milj. euroa vuosille Rahoitusta kohdennettaessa on otettu huomioon erityisesti keskeisten kehittämiskohteiden tukeminen, tutkimustoiminnan kehittäminen sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutuslaajennukset. Ministeriöllä on käytössä strategiata jolla voidaan tukea yliopistojen rakenteellisen kehittämisen ratkaisuja tai koulutus ja tiedepolitiikasta nousevien toimenpiteiden toteuttamista. Vaikka mekanismia rahoituksen jakamiseen ei ole määritelty, yliopisto huomioi mahdollisuuden tukeen omissa strategiaperusteisissa ratkaisuissaan. Yliopiston tavoitteena on lisätä Suomen Akatemian, Tekesin ja puiteohjelmarahoituksen osuutta täydentävässä rahoituksessa. n rahoituksen hankintaa tehostetaan järjestämällä tutkijoille koulutusta ja neuvontaa sekä tukemalla strategisella rahoituksella tutkimushakemusten laatimista. n rahoituksen hankinnan tehostamiseksi ja tukemiseksi yliopisto laatii täydentävän rahoituksen strategian. Yliopiston strategisen rahoituksen suuntaamisperiaatteita tarkastellaan erityisesti täydentävän rahoituksen tason nostamiseksi. Hallitus on hyväksynyt tiedekuntien sisäisen rahanjaon periaatteet vuodesta 2013 alkaen. Tiedekunnille jaettava perus muodostuu laskennallisin kriteerein kohdennettavasta rahoituksesta, valtakunnallisesta strategiaperusteisesta rahoituksesta, alakohtaisesta erityisrahoituksesta, valta- TAULUKKO 3. Itä-Suomen yliopiston talouden kehittyminen t Toteuma 2010 Toteuma 2011 Toteuma 2012 Talousarvio 2013 Talousarvio 2014 Yliopiston tuotot Yliopiston kulut Henkilöstökulut Poistot Yliopiston tilakustannukset Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja toiminta Omakatteisten rahastojen muutos Tuloverot Tilikauden ali-/ylijäämä Itä-Suomen yliopisto

9 kunnallisiin erityistehtäviin osoitetusta rahoituksesta, tohtoriohjelmarahoituksesta sekä apteekkimaksun ja apteekin tuloveron kompensaatiosta. Lisäksi käytössä on palkitsemisjärjestelmä ylijäämäisen tuloksen saavuttaneille tiedekunnille. Ministeriön mallin kriteerit muodostavat keskeisen perustan myös tiedekunnille laskennallisin kriteerein kohdennettavasta, mallin mukaisesta rahoituksesta. Yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi yliopiston malli on opetus- ja kulttuuriministeriön mallia tutkimuspainotteisempi ja sillä kannustetaan myös sivuaineopintojen tarjontaan tiedekuntien välillä. Rahoituksen laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan vuoden keskiarvoa ja kohdennus tehdään tiedekuntien välillä suoraan kriteerin mukaisessa suhteessa. Käytössä olevaa rahoituksen tasausta on purettu siten, että tiedekunnan osuuden muutoksesta huomioidaan vuoden 2014 rahoituksessa 2/3 ja vuonna 2015 muutoksen tasauksesta luovutaan. Vuoden 2014 aikana arvioidaan mahdollisuutta suunnata sisäistä strategista ta uuden strategian toimeenpanoon. Toteumiin ja talousarvioihin sisältyvät sisäiset erät. Vuosien tuottoihin ja kuluihin sisältyvät opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön arvonlisäverokompensaatiotuotot ja niitä vastaavat arvonlisäverokulut, noin 11 milj. euroa vuodessa. Vuodesta 2012 alkaen ne eivät sisälly taulukon lukuihin, sillä ne ovat käsitelty tase-eränä. Varainhankinta käsittää keräys- ja lahjoitustuotot. Niitä ei esitetä talousarviossa. Sijoitus- ja toiminta käsittää pääosin kiinteistöyhtiön osinkotuoton ja täyden valtakirjan varainhoidossa olevien varojen tuoton. Osinkotuotto budjetoidaan vuosittain talousarvioon. Sijoitustoiminnan tuotot on rahastoitu ensimmäisen kerran vuoden 2012 tilinpäätöksessä ja vastaava käyttö otetaan huomioon vuoden 2014 talousarviossa. Vuoden 2013 talousarvioon ei ole arvioitu sijoitustoiminnan tuottoja rahastointimenettelyn takia. Rahastointia on käsitelty yksityiskohtaisemmin sivulla 17. Omakatteisten rahastojen muutos sisältää siirrot rahastosta ja siirrot rahastoon. Vastaavat kulut sisältyvät taulukossa 3. kohtaan Yliopiston kulut. Vuonna 2012 siirto rahastosta oli 0,5 milj. euroa ja siirto rahastoon 1,3 milj. euroa. 9

10 2. Toiminta 2.1. TUTKIMUS JA TUTKIJANURA Yliopiston tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen edellyttää selkeää voimavarojen strategian mukaista suuntaamista ja lahjakkaiden tutkijoiden rekrytointia sekä urakehityksen tukemista. Yliopiston tavoitteena on lisätä huippuyksiköiden määrää. Huippuyksiköiden määrän lisäämiseksi on sisäisin voimavaroin rahoitettu vahvuusaloilla tehtävää tutkimusta. Yliopisto tukee huippuyksiköiden hakemusvalmistelua ja osallistuu valittujen huippuyksiköiden toiminnan tukemiseen. Strategian mukaisille tutkimuksen vahvuusaloille on vuosille valittu 13 tutkimuksen kärkihanketta. Hankkeille on toteutettu väliarviointi, jonka tuloksena osalle hankkeista tehdään uusi päätös. Kärkihankkeet tutkimuksen vahvuusaloittain ovat: Metsä ja ympäristö Bioenergian tuottaminen puhtaasti, terveellisesti ja kestävästi Ilmastonmuutos ja metsiin liittyvät vuorovaikutukset Metsäekosysteemin uudet kaukokartoituspohjaiset seurantajärjestelmät Pienhiukkasten vaikutus ilmastoon: epävarmuuksien mallinnus ja minimointi Terveys ja hyvinvointi Itä-Suomen yliopiston syöpäkeskus perustutkimuksesta klinikkaan Neurodegeneratiivisten aivosairauksien tautimekanismit, biomarkkerit ja uudet hoitostrategiat Tyypin 2 diabeteksen ja insuliiniresistenssin genetiikka ja nutrigenomiikka Uusien endovaskulaaristen hoitojen kehittäminen Uudet teknologiat ja materiaalit Fosfori ja/tai typpiyhdisteisiin perustuvat uudet materiaalit, teknologiat ja lääkeainemolekyylit Räätälöidyt materiaalit uusiin teknologioihin Tuki- ja liikuntasairauksien poikkitieteellinen tutkimus kohti parempaa diagnostiikkaa ja hoitoa Uudentyyppisten nanorakenteiden materiaalien farmaseuttiset, biolääketieteelliset ja ympäristösovellukset Uudet molekyylilääketieteen kantasoluteknologiat Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA koordinoi ja edistää Venäjään ja rajoihin liittyvää tutkimusta ja koulutusohjelmia Itä-Suomen yliopistossa. Venäjäosaamisen vahvistamiseksi on perustettu ma. professuurit seuraaville aloilla: venäläinen kulttuuri, Venäjä-historia ja politiikka, raja-alueiden migraation tutkimus sekä aatteet, ideologiat ja uskonnot. Yliopisto on sisäisellä hankehaulla valinnut viisi venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavaa yhteistutkimushanketta. Strategian uudistamisen yhteydessä yliopisto selkeyttää Venäjä-osaamisensa tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä. Tutkimuksen uusiutumiseksi on käynnissä 12 uusiutuvien tutkimusverkostojen hanketta, jotka päättyvät Yliopisto on rekrytoinut strategisella rahoitukselle vuosina kymmenen tutkijatohtoria/vuosi. Vuoden 2013 aikana rekrytointi 10 Itä-Suomen yliopisto

11 kohdennettiin Tenure Track - vakansseihin, jotka käynnistyvät vuoden 2014 aikana. TAULUKK0 4. Itä-Suomen yliopiston sijoitus kansainvälisillä rankinglistoilla vuosina QS World University Rankings Times Higher Education World University Rankings Academic Ranking of World Universities (ARWU), Shanghai Taiwan Ranking Leiden Ranking Yliopisto on säilyttänyt vuosien aikana kansainvälisillä rankinglistoilla asemansa tasaisena. Kansainvälisissä rankingeissa menestymiseen vaikuttaa keskeisten tutkimustuotosten lisäksi myös arvioitavan yliopiston maine tiedeyhteisön sisällä. Itä-Suomen yliopiston kansainvälinen tunnettavuus vaatii määrätietoista markkinointia ja tutkijoiden aktiivista toimintaa kansainvälisissä yhteisöissä. Yliopistossa on käytössä vakinaistamispolku (Tenure Track), joka kytkeytyy henkilöstösuunnitteluun ja resurssitarkasteluun vuotuisen strategisen henkilöstösuunnittelun kautta. Vakinaistamispolussa tavoitteena on, että vähintään puolet vakinaistamispolkuun kiinnitettävistä on yliopiston ulkopuolisia rekrytointeja. Tutkijaurajärjestelmää vahvistaa sapattivapaajärjestelmä sekä palkkakehityksen ja tutkijanuran etenemisen kytkeminen toisiinsa aiempaa paremmin. Yliopisto seuraa vakinaistamispolun toteutumista ja sapattivapaan käyttöä ja näiden vaikuttavuutta tutkijanurakehityksessä. Tohtorintutkintojen yliopistokohtainen tavoite on 157 tutkintoa. Vuodesta 2013 alkaen yliopiston jatkokoulutus on järjestetty tohtoriohjelmien muodossa. Tohtoriohjelmat kattavat kaikki tieteenalat ja kaikkien tohtorikoulutettavien tulee kuulua johonkin tohtoriohjelmaan. Tohtoriohjelmat voivat olla rakenteeltaan yliopiston sisäisiä tai toimia osana kansallisia tai kansainvälisiä verkosto-ohjelmia. Yliopistoon on perustettu yhteensä 28 tohtoriohjelmaa. Strategian uudistamisen yhteydessä yliopisto laatii tutkimusinfrastruktuuriohjelman, missä määritellään keskeiset infrastruktuurikokonaisuudet sekä niiden kehittämisnäkymät ja resurssitarpeet. Infrastruktuuriohjelma ohjaa pitkäjänteisesti keskeisten infrastruktuurikokonaisuuksien hankintoja ja osaltaan fokusoi yliopiston keskeiset kansalliselle ja eurooppalaiselle tiekartalle esitettävät kokonaisuudet. TAULUKKO 5. Tutkimuksen tunnuslukutavoitteet Tavoite Tutkimuksen tunnusluvut Tohtorin tutkinnot / tutkijanuravaihe IV htv Itä-Suomen yliopisto 0,40 0,47 0,59 0,70 Yliopistot ka. 0,57 0,61 0,63 Tieteelliset julkaisut / opet. ja tutk. Itä-Suomen yliopisto 1,59 1,71 1,77 1,70 Yliopistot ka. 1,57 1,68 1,61 Kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrah. Itä-Suomen yliopisto 14,10 13,70 13,30 16,00 Yliopistot ka. 18,

12 2.2. OPETUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖT Kilpailu lahjakkaista opiskelijoista kiristyy ja opiskelijarekrytoinnissa onnistuminen korostuu. Yliopisto kehittää oppimisympäristöjä ja priorisoi operatiivisen opiskelijarekrytoinnin painopisteitä. Toimintasuunnitelmakauden aikana uudistetaan korkeakoulujen opiskelijavalinnat. On esitetty, että korkeakoulut voivat halutessaan varata osan aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Kiintiöt voidaan määritellä myös koulutusaloittain. Yliopisto suhtautuu myönteisesti ajatukseen kiintiöidä osa aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Opiskelijavalintojen kokonaisuudessa huomioidaan myös muiden kuin ensikertalaisten mahdollisuudet saada opiskelupaikka. Haku- ja valintajärjestelmäuudistuksen vuoksi valintojen valmisteluaikataulu aikaistuu siten, että päätökset tehdään alkukeväästä. Erillisvalintaa on kehitetty väylänä hakijoille, joilla on aikaisempia opintoja tai tutkinto. Vuoden 2014 aikana opiskelijavalintojen kehittämistyötä tehdään erityisesti nykyisten erillisvalintojen osalta. Yliopisto jatkaa hakukohteiden kokoamista laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi, joissa suuntautuminen tapahtuu vasta opintojen edetessä. Hakukohteiden laajentamisella tarjotaan opiskelijoille entistä selkeämpi alan valinta siten, että tarvittava erikoistuminen toteutetaan vasta opintojen kuluessa. Kaikilla koulutusaloilla on mahdollisuus suorittaa lukuvuoden aikana vähintään 55 opintopistettä. TAULUKKO 6. Ylempien korkeakoulututkintojen koulutusalakohtaiset tutkintotavoitteet Koulutusala Tutkintojen määrä Teologia 50 Humanistinen koulutusala 145 Kasvatustieteellinen koulutusala 260 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala 170 Psykologian koulutusala 20 Terveystieteet 140 Kauppatieteellinen koulutusala 90 Luonnontieteellinen koulutusala 280 Maatalous-metsätieteellinen koulutusala 45 Lääketieteellinen koulutusala 145 Hammaslääketiede 15 Farmasia 50 Yhteensä 1410 Ohjauksen ja opettajatutoroinnin tehostaminen on keskeinen keino opintoprosessin tehokkaassa sujumisessa. Opintoprosessien tehostamisen ja opiskelijoiden alkuvaiheen sitouttamisen tavoitteena on asteittainen sisäänoton vähentäminen. Yliopisto tarjoaa keskitetyt uraohjaus ja -opintopsykologipalvelut. Opintojen etenemistä seurataan järjestelmällisesti, jolloin pystytään puuttumaan yhä aiemmin opintojen viivästymiseen. TAULUKKO 7. Koulutuksen tunnuslukutavoitteet Tavoite Tunnuslukutavoitteet Ylemmät kk-tutkinnot / Opettajat ja tutkijat Itä-Suomen yliopisto 0,73 0,84 0,85 1,00 Yliopistot ka. 0,78 0,70 0,77 Vähintään 55 op suorittaneiden osuus Itä-Suomen yliopisto 29,5 29,8 30,3 35,0 Yliopistot ka. 26,0 25,6 26,9 12 Itä-Suomen yliopisto

13 Yliopiston alempien korkeakoulututkintojen tavoite on tutkintoa ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoite 1410 tutkintoa vuodessa. Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä koulutusalalla vuosien tutkintotavoitteiden saavuttaminen on käytännössä mahdollista vasta seuraavalla tulossopimuskaudella. Yliopistossa on kattava etäopetusinfrastruktuuri, jonka tehokas hyödyntäminen edellyttää käyttötukea ja opetushenkilökunnan kouluttamista. Oppimisympäristöjä kehitetään lisäämällä itseopiskelutiloja sekä näiden käyttömahdollisuuksia iltaisin ja viikonloppuisin. Laajempana kysymyksenä oppimisympäristöihin liittyy ratkaisut avoimen oppimisympäristön käytöstä. Yliopisto laatii oppimisympäristöjen kehittämisen toimenpideohjelman. Oppimisympäristöön sisällytetään tila - ja teknisten ratkaisujen ohella pedagoginen osaaminen. Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opinto-oikeus lukuun ottamatta aloja, joissa opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaine-opintoja. HOPSien avulla ohjataan opiskelijaa suorittamaan sivuaineet tavoitetutkintoa tukevalla tavalla. Opiskelijarekrytoinnin ja opiskelijoiden viihtyvyyden kannalta on ensiarvoisen tärkeää opiskelija-asuntojen riittävä määrä sekä opiskelijan hyvinvointia tukevat vapaa-ajanpalvelut. Yliopisto jatkaa yhteistyötä kampuskaupunkien sekä muiden sidosryhmien kanssa opiskelija-asuntojen riittävyyden ja laadun turvaamiseksi KANSAINVÄLISTYMINEN Itä-Suomen yliopistolla on 700 Erasmus-yhteistyösopimusta 400 eurooppalaisen yliopiston kanssa ja yli 100 kahdenvälistä yhteistyösopimusta Euroopan ulkopuolisten maiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyösopimukset sisältävät tutkimus- ja koulutusyhteistyötä sekä suurin osa sopimuksista opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoa. Yliopiston tavoitteena on yliopistotasoisten sopimusten lukumäärän vähentäminen. Kumppanuudet jaotellaan jatkossa seuraavasti: strategiset kumppanit (Strategic Partners), avainkumppanit (Key Partners) ja yhteistyökumppanit (Partners). Yliopistotasolla valitaan 1-3 strategista kumppania, joiden kanssa tehtävä yhteistyö tukee yliopiston strategisia tavoitteita ja joiden vahvuusalat täydentävät yliopiston vahvuuksia. Kumppanien valinta painottuu Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sekä ns. nousevien talouksien maiden yliopistoihin. Avainkumppaneiden kanssa tehdään pitkäaikaista tutkimus- ja koulutusyhteistyötä, ja kumppanuuteen on sitoutunut vähintään yksi tiedekunta. Yhteistyökumppanuudet voivat olla yksikkökohtaisia ja perustua lyhytaikaisempaan yhteistyöhön. Yliopisto tukee kansainvälistymistä tarjoamalla ulkomaisille yhteistyökumppaneille toimintamahdollisuuksia kampuksillaan. Intialainen TERI (The Energy and Resources Institute) on perustanut toimiston Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle. Yliopisto jatkaa yhteistyötä Nanjingin yliopiston kanssa yhteisessä ympäristötutkimuskeskuksessa SFERC:ssa. TAULUKKO 8. Kansainvälistymisen tunnuslukutavoitteet ja määrälliset tavoitteet Tavoite Tunnuslukutavoitteet Opetus- ja tutkimushenkilökunnan kv-liikkuvuus (väh. 1 vko)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta Itä-Suomen yliopisto 0,36 0,31 0,49 0,30 Yliopistot ka. 0,33 0,36 0,37 Määrälliset tavoitteet Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomesta lähteneiden tai saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk)

14 Itä-Suomen yliopisto ja Etelä-Tanskan yliopisto ovat solmineet yhteistyösopimuksen tutkimuksellisen ja koulutuksellisen yhteistyön vahvistamiseksi. Molemmat yliopistot resursoivat vuonna 2014 strategista ta yhteisten tutkimusryhmien toiminnan käynnistämiseen. Itä-Suomen yliopisto on yhdessä Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa perustanut yhteisen koulutusvientiyhtiön. Yhtiön tavoitteena on koulutusviennin liiketoiminnan edistäminen yliopistoissa sekä yliopistojen välisen koulutusvientiyhteistyön lisääminen ja koulutustuotteiden kehittäminen. Yliopiston potentiaalisia vientialoja ovat opettajankoulutus, metsätieteet, tietojenkäsittelytiede, ympäristötieteet, terveystieteet ja kauppatieteet. Huolimatta siitä, että kansainvälistyminen on osa yliopiston arkipäivää ja sisältyy läpileikkaavana kaikkiin yliopiston ydintehtäviin, kansainvälistyminen vaatii jatkuvaa kehittämistä ja resursointia. Kansainvälisen henkilöstön kotouttamiseen liittyviä tehtäviä hoidetaan yhdessä kampuskaupunkien kanssa. Opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita kannustetaan kansainväliseen liikkuvuuteen. Myös kieli- ja viestintätaidot vaativat osaamisen ylläpitoa YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Yliopiston yhteiskunnallinen vuorovaikutus on osa yliopistossa tehtävää tutkimus- ja opetusprosessia. Itä-Suomen yliopiston ensimmäinen promootio järjestetään elokuussa 2014 Joensuun kampuksella. Kuopion kampuksella promootio järjestetään vuonna Vuoden 2014 alussa käynnistyy INKA-ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Itä-Suomen yliopisto on mukana INKAohjelmissa Joensuun kaupunkiseudun koordinoimassa Biotalous-painopistealueessa sekä Oulun kaupunkiseudun koordinoimassa Tulevaisuuden terveys-painopistealueessa. Yliopisto jatkaa yhteistyötä strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK). Yliopiston innovaatiotoiminta on tiiviisti sidoksissa tutkimukseen ja perustuu tutkimustuloksiin. Yliopisto on laatinut innovaatio- ja yrittäjyystoiminnan toimenpideohjelman, jossa määritellään yliopiston keskeiset innovaatiotoimintaa edistävät toimenpiteet. Yliopiston innovaatiotoiminnan keskeinen tavoite on Spin off yrittäjyyden lisäksi alueen elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistäminen. Tutkimuslähtöisten keksintöjen kaupallistamispolkuja ja osaamisperusteisen yrittäjyyden aktivoimista toteutetaan yhteistyössä alueellisten toimijoiden, erityisesti Joensuun Tiedepuisto Oy:n ja Kuopio Innovationin kanssa. Yliopisto jatkaa yhteistyötään Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa yhteisillä painoaloilla ja tukipalveluissa. Yhteiset painoalat ovat energia, ympäristö sekä luonnonvarat, Venäjä-osaaminen sekä terveys ja hyvinvointi. Konkreettista yhteistyötä lisätään erityisesti innovaatiotoiminnassa. Yliopisto on strategiansa mukaisesti sitoutunut elinikäisen oppimisen periaatteisiin. Perus- ja jatkotutkintokoulutuksessa sovelletaan elinikäistä oppimista tukevia pedagogisia ratkaisuja. Aikuiskoulutuksen tarjonta on yliopistossa monipuolista. Yliopisto tarjoaa ikään ja pohjakoulutukseen katsomatta mahdollisuuksia opiskeluun ja itsensä kehittämiseen koko ihmisen elämänkulun aikana. 14 Itä-Suomen yliopisto

15 3. Tiedekunnat, erillis- ja palvelulaitokset FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Tiedekunnan toiminnan tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat koulutuksen sisältöjen uudistaminen opetussuunnitelmia muokkaamalla, koulutuksen laajennukset lastentarhanopettajien ja kotitalouden opettajien sekä psykologian koulutuksessa, koulutuksen rakenteiden uudistamisen jatkaminen sekä perus- että jatkokoulutuksessa ja tutkimuksen organisoinnin ja tieteellisen julkaisutoiminnan tehostaminen. Tiedekunta on laatinut opettajankoulutuksen kehittämissuunnitelman. Tavoitteena on erityisesti lisätä luokanopettajakoulutuksen vetovoimaisuutta ja parantaa opettajankoulutusten tutkintotuottavuutta. Vetovoimaisuutta lisätään organisoimalla houkuttelevat sivuainemahdollisuudet molemmilla kampuksilla. Savonlinnassa kehitetään erityisesti taito- ja taideaineisiin erikoistumista ja Joensuussa parannetaan mahdollisuuksia erikoistua erityisopettajaksi nykyisen matemaattisten aineiden erikoistumismahdollisuuden lisäksi. Opetusta tehostetaan aiempaa perusteellisemmalla opetussuunnitelmauudistuksella, jolla vähennetään sisältöjen päällekkäisyyksiä ja lisätään filosofisen tiedekunnan osastojen ja muiden tiedekuntien välistä yhteistyötä opettajan pedagogisten opintojen tuottamisessa ja parannetaan opetusohjelmien yhteensopivuutta tutkintoaikojen lyhentämiseksi. Yhteistyötä luokanopettajakoulutuksen ja erityisopettajakoulutuksen opintojen kandidaattivaiheen koulutuksessa lisätään, ja selvitetään mahdollisuudet kehittää yhteinen kandidaattivaihe näille koulutuksille ja jatkossa myös muille filosofisen tiedekunnan opettajankoulutuksille. Myös aineenopettajakoulutuksen pedagogiset opinnot integroidaan niin hyvin kuin mahdollista tähän kokonaisuuteen. Aineenopettajakoulutuksessa kaksoiskelpoisuuden antavia tutkintoja kehitetään edelleen turvaamaan pedagogisesti pätevien aineenopettajien tarve. Lastentarhanopettajien koulutuksessa jatketaan jo syksystä 2012 aloitettua erillisrahoitettua lisäkoulutusta Savonlinnan kampuksella. Vuonna 2013 aloitettu kotitalouden opettajien korotetun tavoitteen mukainen koulutus vakiinnutetaan. sisäänoton laajennukset. Osana yliopiston koulutusrakenteiden kehittämistä psykologian päävalinnan aloituspaikkamäärää kasvatetaan siten, että päävalinnoissa 2014 aloituspaikkamäärä on 40. Samalla lisätään yhteistyötä terveystieteiden tiedekunnan kanssa terveyden ja mielenterveyden psykologian koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä psykoterapeuttikoulutuksessa. Opetussuunnitelmia uudistetaan vastaamaan suuremman opiskelijamäärän tarpeita. Tiedekunta kehittää aloittamiaan kasvatustieteiden ja humanististen tieteiden kansainvälisiä maisteriohjelmia. Ne tukevat myös kotimaisten opiskelijoiden koulutustarpeita ja tarjoavat heille uudentyyppisiä ja entistä laaja-alaisempia kouluttautumismahdollisuuksia. Ne tarjoavat pohjaa vastaavien tohtoriohjelmien kehittämiselle sekä koti- että ulkomaisten jatko-opiskelijoiden tarpeisiin. Perustutkintotasolla koulutuksen rakenteita tarkistetaan erityisesti humanistisissa aineissa, joista muodostetaan aiempaa laaja-alaisempia ja opiskelijoille selvemmin hahmottuvia opintopolkuja. Kaikissa koulutuksissa tavoitteena on opintojen sujuvoittaminen. 15

16 Tiedekunnassa jatketaan tutkimus- ja julkaisemiskulttuurin muokkaamista entistä ammattimaisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Tiedekunta tukee kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankintaa. Tiedekunta kannustaa edelleen tutkijoitaan julkaisemaan tutkimuksensa tulokset kansainvälisissä referoiduissa julkaisuissa ja tukee osallistumista tieteellisiin kokous- ja konferenssimatkoihin. Osana tiedekunnan strategian tarkistusta tutkimustoiminta organisoidaan aiempaa laajempien ja vahvempien tutkimusteemojen ympärille, ja tutkijoita kannustetaan tutkimusryhmä - tyyppiseen työskentelyyn. Tiedekunnan nykyinen tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunta eriytetään kahdeksi toisiaan tukevaksi toimikunnaksi. Harjoittelukouluja kehitetään osana yliopistoa siten, että opetusharjoittelun ohjaus liitetään aiempaa tiiviimmin tutkimustoimintaan. Tavoitteen toteuttamiseksi tiedekunnan tutkimustoimikuntaan nimetään normaalikoulujen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnasta vastaava henkilö. Harjoittelukoulut kehittävät toimintaansa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisympäristöinä tavoitteena luoda uusia innovaatioita perusopetukseen ja lukiokoulutukseen. Tiedekunta ottaa syksyllä 2014 pääainevalinnoissa 661 uutta opiskelijaa. LUONNONTIETEIDEN JA METSÄTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekunta jatkaa toiminnallista kehittämistä. Laajempien kandidaattivaiheen ohjelmien kehittämistä jatketaan. Metsäbioklusterin koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksi jatketaan Wood Materials Science-maisteriohjelman kehittämistä. Tiedekunnassa toimivan Mekrijärven kenttätutkimuslaitoksen toiminnallinen ja taloudellinen kehittämissuunnitelma konkretisoituu alkuvuodesta Opintonsa keskeyttävien määrää pyritään pienentämään alkuohjausta tehostamalla. Tiedekunnassa on alkanut kolme uutta kv - maisteriohjelmaa, joiden tulosvaikutus alkaa näkyä vuonna Kansainvälisiä maisteriohjelmia kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja niiden toiminta vakinaistetaan. Tiedekunta ottaa syksyllä 2014 pääainevalinnoissa 465 uutta opiskelijaa. TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekunnan koulutusalat ovat vetovoimaisia. Kaudella panostetaan koulutuksen osalta erityisesti opetuksen korkeaan pedagogiseen tasoon ja nykyaikaisen opetusteknologian käyttöön sekä huolehditaan koulutuksen sisällöllisestä työelämärelevanssista. Koulutuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan tiedekunnan synergiapotentiaalia ja kehitetään opiskelijan koko opintopolun kattavaa ohjausta. Erityisenä haasteena tuloskaudella ovat lääketieteen, hammaslääketieteen ja terveyden biotieteet koulutusohjelmien taloudellinen resursointi. Lääkärikoulutusta lisätään valtakunnallisesti. Terveystieteiden tiedekunta on ollut suurin lääkärikouluttaja jo aiemmin, mutta vuonna 2014 aloituspaikkamäärä nousee vielä 32 paikalla. Kliinisen vaiheen hajauttamisesta neuvotellaan Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin ohella myös Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien kanssa. OKM:n laskelmat lisäresurssitarpeesta eivät vastaa todellisia kustannuksia. Hammaslääketieteen koulutus käynnistettiin terveystieteiden tiedekunnassa vuonna 2010 ja opiskelijasisäänotto nostettiin vuonna opiskelijasta 40 opiskelijaan. Ensimmäiset tutkinnot valmistuvat Koulutuksen käynnistämisvaiheessa haasteena on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen riittämättömyys. Tiedekunta modernisoi Itä-Suomen yliopiston biotieteiden koulutuksen käynnistämällä terveyden biotieteet koulutusohjelman vuonna Englanninkielinen maisterivaihe on käynnistynyt vuonna 2013, joten tutkintoja koulutusohjelma alkaa tuottaa vuonna Koulutuksen käynnistämisvaihe edellyttää erityisponnisteluita, koska ala on aiemmin kärsinyt opiskelijavuodosta muille lähialoille. Terveyden biotieteet koulutusohjelman resursointi on kuitenkin erityisesti siirtymäkaudella tiedekunnalle haaste, sillä perustuu biotieteiden aikaisempaan tuottavuuteen luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Tiedekunnan tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista ja tasoa pyritään edelleen nostamaan kaudella huomioiden tutkimuksen arvioinnin suositukset. Erityisiksi tavoitteiksi on nostettu kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen lisääminen, tutkimuksen jatkuvuus ja uusiutuminen, innovaatioiden tunnista- 16 Itä-Suomen yliopisto

17 minen sekä houkuttelevan ja kilpailukykyisen tutkimusinfrastruktuurin ylläpito. Terveystieteiden tiedekunta koordinoi Biokeskus Kuopion (BCK) toimintaa. Biokeskus Suomi (BF) konsortiossa BCK:n erityisvastuualueena ovat geeninsiirtoteknologia, geeniterapia ja biolääketieteellinen kuvantaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillis BF:lle on päättynyt vuonna 2013 ja biokeskusten toiminnan rahoittaminen on yliopistojen vastuulla. BCK:n resursoinnin turvaaminen on tärkeää valtakunnallisen tehtävän toteuttamisen, mutta myös tiedekunnan tutkimuksen tason ja tutkimusinfrastruktuurin kannalta. Tiedekunta on ottaa syksyllä 2014 pääainevalinnoissa 459 uutta opiskelijaa. YHTEISKUNTATIETEIDEN JA KAUPPATIETEI- DEN TIEDEKUNTA Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa on tehty merkittäviä uudistuksia opiskelijavalinnoissa ja koulutusrakenteissa vuosina Keskeisimmät muutokset valinnoissa ja koulutuksessa vuosina tulevat olemaan oikeustieteellisen alan koulutuksen käynnistäminen, sosiaalityön koulutuksen vahvistaminen, kansainvälistymisen lisääminen ja jo olemassa olevien koulutusrakenteiden kehittäminen. Tiedekunnassa aloitettiin oikeustieteellisen alan koulutus alkaen. Oikeustieteelliselle alalle valittiin 40 uutta opiskelijaa syksyllä 2013 ja koulutus on lähtenyt käyntiin odotetusti. Tiedekunnalla on hyvät valmiudet laadukkaaseen, tutkimukseen perustuvan oikeustieteellisen alan koulutukseen. Sosiaalityön koulutusta on vahvistettu valitsemalla vuonna 2013 sosiaalityöhön opiskelijoita 15 enemmän kuin aiempina vuosina. Sosiaalityön aloituspaikkojen määrän nostolla vastataan valtakunnallisesti tunnistettuun sosiaalityön koulutusvajeen täyttämiseen. Lisäkoulutus on lähtenyt käyntiin oikeustieteellisen alan tavoin odotetusti. Tiedekunnassa on vuosina 2012 ja 2013 käynnistynyt viisi kansainvälistä maisteriohjelmaa ja uusia avauksia on suunnitteilla vuodelle Lähivuosien haasteena on motivoituneiden ja sitoutuneiden opiskelijoiden rekrytointi kansainvälisiin maisteriohjelmiin. Tutkimuksen strategista tukea kohdennetaan neljään monitieteiseen teemaan: 1) ympäristö- ja luonnonvarapolitiikka ja oikeus, 2) hyvinvointi ja palvelujärjestelmätutkimus, 3) raja-alue ja Venäjä tutkimus, 4) pk-yritysten liiketoimintaosaaminen. Tiedekunta ottaa syksyllä 2014 pääainevalinnoissa 365 uutta opiskelijaa. APTEEKKI Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on saada lääkelakiin Itä-Suomen yliopiston apteekille oikeus pitää sivuapteekkeja. 17

18 4. Tuloslaskelmabudjetti Itä-Suomen yliopiston vuoden 2014 talousarvion lähtökohdat ovat seuraavat: 1. Itä-Suomen yliopiston talousarvion sisältämien organisaatiotasojen nettotulos eli yli-/alijäämä on hallitukseen nähden sitova. Mikäli tuotot eivät toteudu suunnitelman mukaisesti, kulut on sopeutettava vastaamaan tuottojen tasoa. Kyseessä on kehysbudjetointi, jonka jälkeen jaetaan tiedekunnissa ja erillislaitoksissa yksiköittäin. 2. Itä-Suomen yliopiston vuonna 2014 koostuu seuraavista eristä (milj. euroa): Yleisavustukset 142,6 milj. euroa koostuvat opetusja kulttuuriministeriön yliopistolain mukaisesta valtionrahoituksesta sekä erityisestä valtionavustuksesta (apteekkimaksu ja apteekin tuloveron kompensaatio) Itä-Suomen yliopistolle. Talousarvion yleisavustusten määrään ei sisälly opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä arvonlisäverokompensaatio, joka vuonna 2014 on 1,2 milj. euroa. TA2014 (TA2013) TA2014 (TA2013) Yleisavustukset 142,2 (143,0) 55,6 % (55,4 %) Muu 110,6 (112,7) 43,1 % (43,7) Sijoitus- ja toiminta 2,8 (1,7) 1,1 % (0,7 %) Siirrot omakatteisista rahastoista 0,5 (0,6) 0,2 % (0,2 %) Yhteensä 256,6 (258,0) 100,0 % (100,0 %) 18 Itä-Suomen yliopisto

19 Vuoden 2014 talousarviossa yleisavustukset jaetaan seuraavasti (milj. euroa): TA2014 (TA2013) Mallilla jaettava perus 71,9 (70,9) Alakohtainen erityis 0,4 (0,3) Valtakunnalliset erityistehtävät 8,1 (8,0) Valtakunnallinen strategia 10,4 (9,5) Apteekkimaksu ja apteekin tuloveron kompensaatio 2,6 (2,3) Taloudellisen tuloksen palkitsemisraha 1,4 (1,5) Tohtoriohjelmien palkkarahat 0,7 (0,8) Harjoittelukoulu, OKM 3,8 (3,6) Itä-Suomen yliopiston strateginen 6,2 (6,7) Johto, keskushallinto, erillis- ja palvelulaitokset 35,2 (37,3) Vanhojen poistojen 0,8 (1,1) Muut erät 1,3 (1,0) Yhteensä 142,6 (143,0) Itä-Suomen yliopiston sisäinen strateginen sisältää vuonna 2014 seuraavat erät (milj. euroa): TA2014 (TA2013) Tutkimuksen vahvuusalojen kärkihankkeet 2,9 (3,0) Kehittyvät alat Venäjä osaaminen 0,5 (0,5) Laaja-alainen opettajankoulutus 0,5 (0,5) Uusiutuvat tutkimusverkot 0,5 (1,0) Tenure Track, ,5 (0,5*) Tutkijatohtorit, ,5 (0,5) Tutkijatohtorit, ,6 (0,5) Tutkimushankkeiden valmistelu 0,1 (0,1) UEF-tohtorikoulu 0,1 (0,1) Yhteensä 6,2 (6,7) * Vuonna 2013 tutkijatohtorit Tutkimushankkeiden valmistelu on tuottojen ja kulujen osalta rehtorin vastuualueen ja UEF - tohtorikoulu yliopiston yhteisten vastuualueen talousarviossa. Muut strategisen rahoituksen erät sisältyvät tuottoineen ja kuluineen tiedekuntien talousarvioihin. Vuoden 2013 aikana toteutettiin strategisen rahoituksen arviointi, joka vaikutti vähäisessä määrin kärkihankkeiden jatkorahoitukseen. Lisäksi rehtoreilla on strategista ta 0,2 milj. euroa käytettäväksi yliopiston strategiaa tukeviin tarkoituksiin. Itä-Suomen yliopiston tohtoriohjelmien vuoden 2014 palkkatuki jaetaan tiedekunnille tutkintotavoitteiden mukaisessa suhteessa. Itä-Suomen yliopisto rahoittaa tohtoriohjelmille yhteensä 125 tutkijakoulupaikan palkkatuen. Yliopiston tohtoriohjelmarahoituksella katetaan jo tehdyt sitoumukset Suomen Akatemia/Opetus- ja kulttuuriministeriö-tohtoriohjelmien tutkijakoulupaikkoihin vuosille Loput tutkijakoulupaikat jaetaan tiedekunnan päätöksen mukaisesti tiedekunnan tutkijakoulutettaville. Yliopiston tohtoriohjelma on käytettävissä ainoastaan tohtorikoulutettavien palkkatukeen. 19

20 Muuhun rahoitukseen 110,6 milj. euroa sisältyy talousarviossa seuraavat erät (milj. euroa): TA2014 (TA2013) Avustustuotot 62,0 (62,7) Liiketoiminnan myyntituotot 18,8 (19,2) Maksutuotot 2,0 (1,5) Muut tuotot Muut tuotot 1,8 (2,2) Yleiskustannustuotot 23,7 (22,6) Muut sisäiset tuotot 2,5 (2,5) Yhteensä 110,6 (112,7) Tiedekuntien täydentävälle rahoitukselle on asetettu edellisvuoden tapaan rehtorien linjauksella tiedekuntakohtainen vähimmäistavoite: TA2014 (TA2013) Filosofinen tiedekunta 4,5 (4,5) Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta 29,0 (30,0) Terveystieteiden tiedekunta 24,5 (23,5) Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta 9,5 (9,5) Yhteensä 67,5 (67,5) Tiedekuntien täydentävän rahoituksen tavoitteeseen lasketaan täydentävän rahoituksen tuotot omaosuuksineen sekä investointeihin saatavat avustustuotot. Investointiavustuksia ei esitetä tiedekuntien talousarvioissa. Filosofisen tiedekunnan perusrahoituksen avustustuottoihin sisältyvä valtiovarainministeriön yliopistolle myöntämän kotikuntakorvauksen määrä on vuoden 2014 osalta arvio, joka vastaa vuoden 2013 rahoituksen tasoa. Tiedekunta sopeuttaa talousarvionsa vastaamaan lopullista kotikuntakorvauksen määrää. Sijoitus- ja toiminnan tuotoista 2,8 milj. euroa kiinteistöyhtiön arvioitu osinko on 1,7 milj. euroa. Yliopiston hallitus on päättänyt, että täyden valtakirjanvarainhoidossa olevien varojen nettotuotto rahastoidaan vuosittain. Tämä tapahtuu tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siirtona taseessa edellisten tilikausien ylijäämästä taseeseen perustettavaan vapaaseen rahastoon. Vuoden 2013 ta- lousarvioon ei ole arvioitu sijoitustoiminnan tuottoja rahastointimenettelyn takia. Vuodelta 2012 rahastoitu 1,1 milj. euroa on budjetoitu vuoden 2014 talousarvioon. Talousarviossa 2014 arvioidaan ko. vuodelta rahastoitavan tuoton pysyvän samalla tasolla. Mikäli lopullinen tuottokertymä jää tätä pienemmäksi, syntyy tilinpäätöksessä vastaava alijäämä ja tätä suurempi tuottokertymä aiheuttaa tilinpäätöksessä vastaavan ylijäämän. Sijoitustoiminnan tuottojen kohdistaminen yliopiston yhteiset-vastuualueelle vapauttaa vastaavan määrän opetus- ja kulttuuriministeriön perusta kohdennettavaksi tiedekunnille yliopistolain 2 mukaisen opetus- ja tutkimustehtävän hoitamiseen. Tiedekuntien ei tarvitse näin menetellen käsitellä omassa kirjanpidossaan muuta kuin perusta sisäisesti jaetun rahoituksen osalta. Siirrot omakatteisista rahastoista sisältävät alenevan pääoman rahastojen käytön 0,5 milj. euroa. Nämä tuotot ovat kohdistettu talousarviossa kokonaisuudessaan tiedekuntien talousarvioihin. 20 Itä-Suomen yliopisto

21 3. Tuloslaskelman kulut on arvioitu seuraavien periaatteiden mukaisesti: Henkilöstökulujen 151,6 milj. euroa budjetoinnissa on käytetty seuraavia prosentteja: mahdolliset korotukset 3 % lomarahavaraus 5 % henkilösivukulut 24 %. Poistot 2,2 milj. euroa on simuloitu Itä-Suomen yliopiston käyttöomaisuudesta ( ). Lisäksi yksiköt ovat arvioineet niistä hankinnoista aiheutuvat poistot vuodelle 2014, jotka eivät sisälly em. keskitetysti laadittuun laskelmaan. Ennen vuotta 2010 hankitun käyttöomaisuuden poistoihin tiedekunnat, erillis- ja palvelulaitokset saavat yliopiston perusrahoituksesta tähän tarkoitukseen varatun erillisen rahoituksen. Vuonna 2010 ja sen jälkeen hankitun käyttöomaisuuden poistokustannukset yksiköt kattavat omalla perusrahoituksellaan. Muihin kuluihin 102,4 milj. euroa sisältyvien muiden vuokrakulujen 1,3 milj. euroa määrä on kasvussa yliopiston siirryttyä tietokoneiden hankinnassa leasing-rahoitukseen. Yliopiston vakinaisten tilavuokrien 29,5 milj. euroa lähtökohtana on tilapalveluiden ( ) laatima arvio yliopiston tilakustannuksista käyttäjittäin vuodelle Muut kulut 45,5 milj. euroa ovat talousarviossa kunkin yksikön oman arvion mukaisina. Yleiskustannuskulut 23,7 milj. euroa perustuvat yksiköiden täydentävän rahoituksen hankkeiden budjetteihin. Muut sisäiset kulut 2,5 milj. euroa ovat talousarviossa kunkin yksikön oman arvion mukaisina. Sisäisten kulujen tason lähtökohtana on niiden toteuma vuodelta Vuoden 2014 talousarviossa opetus- ja kulttuuriministeriön arvonlisäverokompensaation piirissä olevien projektien sekä arvonlisäverollisen liiketoiminnan projektien tuotot ja kulut ovat arvonlisäverottomia. Talousarviossa arvonlisäverollisena eli bruttona ovat yliopiston arvonlisäverokompensaation piiriin kuulumattomat projektit ja sellaisten hankkeiden budjetit, joissa rahoittaja maksaa arvonlisäveron osuuden. Tällöin arvonlisävero on projektin lopullinen kustannus. 21

22 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TALOUSARVIO ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Talousarvio 2013 Talousarvio 2014 Varsinainen toiminta Kokonais Kokonais Avustustuotot EU-hankkeiden osuudet Muut osuudet ja valtionavustukset Liiketoiminnan myyntituotot Maksutuotot Muut tuotot Muut tuotot Yleiskustannustuotot Muut sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Yliopiston tilavuokrat Muut vuokrakulut Muut kulut Yleiskustannuskulut Muut sisäiset kulut Kulut yhteensä Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä Varainhankinta Sijoitus- ja toiminta Yleisavustukset Omakatteisten rahastojen muutos Tilikauden tulos Tuloverot Tilikauden yli-/alijäämä Yleisavustukset sisältävät seuraavat erät: Mallilla jaettava perus Valtion lisä (muu kuin mallilla jaettu) Alakohtainen erityis Valtakunnallisten erityistehtävien Valtakunnallinen strategiaraperusteinen Apteekkimaksu ja apteekin tuloveron kompensaatio Taloudellisen tuloksen palkitsemisraha Tohtoriohjelmien Itä-Suomen yliopiston strateginen Johto, keskushallinto, erillis- ja palvelulaitokset Vanhojen poistojen Muut erät Muut erät on eritelty johdon ja keskushallinnon, tiedekuntien ja erillis- ja palvelulaitosten tuloslaskelmien tekstiosioissa. 22 Itä-Suomen yliopisto