Itä-Suomen yliopisto Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2013

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2013

2

3 Itä-Suomen yliopisto Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2013 Itä-Suomen yliopiston hallitus

4 Sisällysluettelo 1. Itä-Suomen yliopiston strateginen kehitys Toiminta Tiedekunnat ja erillis- ja palvelulaitokset Tuloslaskelmabudjetti Investointibudjetti Rahoituslaskelma Itä-Suomen yliopisto

5 1. Itä-Suomen yliopiston strateginen kehitys 1.1. Toimintaa linjaavat päätökset ja sopimukset Itä-Suomen yliopiston toimintaa ohjaa Itä-Suomen yliopiston strategia ja strategian toimenpideohjelma. Strategian täytäntöönpanoa tarkentavat henkilöstöstrategia, kansainvälinen ohjelma, kielipoliittinen ohjelma, elinikäisen oppimisen ohjelma, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimenpideohjelma, kestävän kehityksen ohjelma, tasa-arvo-ohjelma, työsuojelun toimintaohjelma, viestintäohjelma sekä rakennerahasto-ohjelma. Itä-Suomen yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön välinen tulossopimus vahvistetaan kaudelle Tulossopimuksessa on sovittu oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeuden myöntämisestä yliopistolle sekä lääkärinkoulutuksen, kotitalousopetuksen ja psykologian laajennuksista, yliopiston valtakunnallisista tehtävistä sekä strategiaperusteisen rahoituksen määrästä. Yliopistolle vuosittain myönnettävä valtion perus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman yliopistojen mallin mukaan. Yliopiston budjetti muodostuu perusrahoituksesta, täydentävästä rahoituksesta, sijoitus- ja toiminnan tuotoista ja rahastojen käytöstä. Yliopisto on toteuttanut merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia tulossopimuskaudella Toimintaa on sopeutettu vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja valtion kehystä. Yliopisto on lakkauttanut pääaineitaan, koonnut koulutusta laajemmiksi kokonaisuuksiksi sekä luopunut ydintehtäviä tukemattomista toiminnoista. Hallinnon ja tukipalveluiden rakenteiden kehittämistä sekä toimitilaohjelman toteuttamista jatketaan hallituksen päätöksen mukaisesti. Hallitus on hyväksynyt tiedekuntien sisäisen rahanjaon periaatteet vuodesta 2013 alkaen Yliopiston strategia ja profiili Itä-Suomen yliopisto on monialainen tutkimusyliopisto, joka profiloituu kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimuksen vahvuusalojen ja koulutusalojensa kautta. Yliopisto on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut sekä tutkimuksen vahvuusaloilla kansainvälisesti tunnettu. Itä-Suomen yliopiston arvoperustana ovat tieteen vapaus, eettisyys ja oikeudenmukaisuus. Yliopisto tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimustietoa ja koulutusta sekä tukee erityisesti Itä- Suomen elinkeinoelämän kehittämistä. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen vahvuusalat ovat: metsä ja ympäristö terveys ja hyvinvointi uudet teknologiat ja materiaalit Tutkimuksen vahvuusalojen lisäksi yliopisto on määritellyt kaksi alueellisesti ja kansallisesti merkittävää alaa, joiden tutkimusta ja koulutusta vahvistetaan. Nämä ovat: laaja-alainen Venäjä-osaaminen tietyt opettajankoulutuksen osa-alueet: erityisopetuksen ja ohjauksen koulutus, luonnontieteiden aineenopettajien koulutus. Yliopisto kohdentaa talousarviossa ta strategian toimenpideohjelman toteuttamiseksi. Lisäksi rehtoreilla on käytettävissään strategista rahoi- 5

6 TAULUKKO 1. Strategian toimeenpanon seurantaindikaattorit Indikaattori Keskimäärin Tavoite Ylempien korkeakoulututkintojen läpäisy 47,20 42,50 44,85 60,00 Julkaisufoorumiluokitus 2-3/opettajien ja tutkijoiden htv 0,51 0,57 0,54 0,70 Ulkomaalaisen opetus - ja tutkimushenkilöstön osuus 7,20 8,20 7,70 10,00 Opetus - ja tutkimushenkilöstön osuus koko henkilöstöstä 55,60 57,10 56,35 60,00 tusta talousarviovuoden kuluessa tuleviin strategisiin tarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt yliopiston keskeisiksi kehittämiskohteiksi vuosille painoalojen vahvistamisen ja opiskelijavalintojen uudistamisen. Yliopisto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat sopineet tunnusluku- ja määrällisten tavoitteiden lisäksi neljä vuosittain seurattavaa strategian toimeenpanoa kuvaavaa indikaattoria (Taulukko 1). Yliopisto käynnistää vuosille kohdentuvan strategian laadinnan vuonna Vuonna 2014 aloittava hallitus vahvistaa strategian. Strategian vahvistamisen yhteydessä tarkastetaan myös strategian toimenpideohjelma. Strategian laatimisen tueksi yliopisto on käynnistänyt systemaattisen ennakointitoiminnan sekä keskinäisen vertaisarvioinnin Syddansk Universitetin kanssa. Keskeistä strategian laadinnassa on toimintaympäristöanalyysien avulla terävöittää yliopiston keskeisiä tavoitteita. Strategiaprosessi toteutetaan vuorovaikutteisesti siten, että yliopistoyhteisö ja keskeiset sidosryhmät osallistetaan strategian laadintaan. Työskentelyssä hyödynnetään sähköisiä työskentelyalustoja. Yliopiston tunnettavuus kansainvälisesti ja kansallisesti vaatii toimintasuunnitelmakaudella yliopiston brändin rakentamisen sekä markkinoinnin tehostamista. Toimintasuunnitelmakaudella on yliopiston hallituksen, yliopistokollegion, rehtoreiden ja dekaaneiden valinnat. Hallituksen, dekaaneiden sekä laitosten, osastojen ja instituuttien johtajien toimikausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Rehtoreiden toimikausi päättyy vuoden 2014 lopussa Toimintaympäristön muutos Globaali kilpailun kiristyminen ml. kehittyvien maiden kasvava kilpailukyky - energia- ja ympäristöhaasteet, teknologian nopea kehittyminen sekä julkisten talouksien syvenevä kestävyysvaje heijastuvat myös yliopistojen toimintaan ja rahoitukseen. Toisaalta suurissa yhteiskunnallisissa haasteissa on tutkimuksen ja kehityksen näkökulmasta paljon mahdollisuuksia. Hallitusohjelman ja vuosien kehyspäätöksen mukaisesti yliopistojen valtion rahoitukseen kohdennetaan yhteensä 86,2 miljoonan euron vähennys. Yliopistoindeksin puolittaminen vuonna 2012 ja kokonaan jäädyttäminen vuodelle 2013 vaikuttaa pysyvästi yliopistojen pohjaan. Suomen Akatemian määrärahan väheneminen heijastuu perustutkimuksen rahoitukseen. Valtiontalouden ennakoitu vähäinen kasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä poistamaan julkisen talouden kestävyysvajetta, joten yliopistorahoituksen kehykseen ei ole näköpiirissä lisäystä ellei valtiovalta tee selkeää poliittista linjausta yliopistorahoituksen turvaamiseksi. Valtion tutkimuslaitosten rakennetta on esitetty uudistettavaksi kokoamalla tutkimuslaitoksista toiminnallisesti ja rakenteellisesti vahvempia laitoksia niissä tehtävän tutkimuksen tieteidenvälisyyden ja monitieteisyyden vahvistamiseksi. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä ehdotetaan kehitettäväksi siten, että yliopistoista ja tutkimuslaitoksista muodostetaan tutkimuksen, innovaatioiden ja korkeimman opetuksen keskittymiä ja keskeisiä toimijoita yhteiskuntaa tukevassa tutkimuksessa. Tutkimusvoimavaroja esitetään koottavaksi strategisesti suunnatun tutkimuksen välineeksi yhteiskunnan merkittävien haasteiden tutkimusperusteiseksi ratkaisemiseksi. Valtion tutkimuslaitos- ja järjestelmäuudistuksessa yliopiston tutkimustoiminnan kannalta on merkityksellistä turvata riippumattomuus suorista niin poliittisista kuin yritysintresseistä nousevista ohjausvaikutuksista. 6 Itä-Suomen yliopisto

7 EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden ohjelma Horizon 2020 vuosille kokoaa EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen yhden ohjelman alle. Ohjelman tavoitteena on, että tieteellisiä läpimurtoja pystyttäisiin jalostamaan nykyistä tehokkaammin innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi, jotka luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelman painopistealueet ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet. Opetus- ja kulttuuriministeriö päivittää kansallisen tutkimusinfrastruktuuritiekartan vuonna Yliopistojen koulutusvastuita ja tutkintoja koskeva säätely uudistetaan vuodesta 2014 alkaen. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen rakenteet uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Korkeakoulut voivat halutessaan varata osan aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Korkeakouluissa otetaan käyttöön sähköinen hakujärjestelmä Yliopiston talous Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistanut yliopistojen mallin kaudelle Rahoitusmalli korostaa laatua, tuloksellisuutta ja kansainvälistymisen tärkeyttä. Julkaisufoorumi-luokitus otetaan käyttöön yliopistojen koko tieteellisen julkaisutuotannon laadun indikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen mallissa vuodesta 2015 alkaen. Myös opiskelijapalautejärjestelmä otetaan käyttöön Ministeriö kohdistaa rahoituksen yliopistolle yhtenä kokonaisuutena. Rahoituksen sisäisestä jaosta päättää yliopisto. Yliopisto menestyy mallissa hyvin tutkintotuottavuutta ja opintopistekertymää mittavilla indikaattoreilla. Tutkimuksen indikaattoreissa erityisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen sekä ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta yliopisto on menestynyt suhteellista asemaansa heikommin. Yliopiston yhteiskuntapoliittisiksi tai korkeakoulu- ja tiedepoliittisiksi valtakunnallisiksi teh- TAULUKKO 2. Yliopistojen malli vuodesta 2013 alkaen Indikaattorin paino mallissa Koulutus 41,00 UEF indikaattorikohtainen osuus vuonna 2013 Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 15,00 8,58 Suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 9,00 10,13 Erillisten opintojen opintopisteet 2,00 9,97 55 op suorittaneiden määrä lukuvuosi 11,00 13,17 Valmistuneet työlliset 1,00 7,76 Ulkomaalaisten suorittamat ylemmät korkeakoulututkinnot 1,00 10,94 Kv. opiskelijavaihto (molempiin suuntiin, kesto väh. 3 kk), 2,00 7,30 Tutkimus 34,00 Suoritetut tohtorintutkinnot 9, Kansainväliset referee-julkaisut 10,00 8,39 Muut tieteelliset julkaisut 3,00 7,94 Kansainvälinen kilpailtu tutkimus 3,00 7,05 Muu kilpailtu tutkimus 6,00 6,39 Ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot 1,00 8,14 Ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö 2,00 6,61 Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet 25,00 Strategiaperusteinen 10,00 8,78 Alakohtaisuus 8,00 6,25 Valtakunnalliset tehtävät 7,00 8,87 7

8 täviksi on määritelty ortodoksinen teologia, karjalan kielen opetus ja tutkimus, opettajankoulutuksen edellytysten turvaaminen Savonlinnassa sekä harjoittelukoulut. Strategiaprosessin aikana yliopisto tulee arvioimaan myös valtakunnallisten tehtäviensä vaikuttavuutta. Yliopistolle on myönnetty strategiaperusteista ta 14 milj. euroa vuodelle 2013 ja 13,5 milj. euroa vuosille Rahoitusta kohdennettaessa on otettu huomioon erityisesti keskeisten kehittämiskohteiden tukeminen, tutkimustoiminnan kehittäminen sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutuslaajennukset. Ministeriö jättää vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa strategiata jakamatta. Rahoituksella voidaan tukea yliopistojen rakenteellisen kehittämisen ratkaisuja tai koulutus ja tiedepolitiikasta nousevien toimenpiteiden toteuttamista. Vaikka mekanismia rahoituksen jakamiseen ei ole määritelty, yliopiston tulee huomioida mahdollisuus tukeen omissa strategiaperusteisissa ratkaisuissaan. n rahoituksen hankinnassa onnistuminen on yhä tärkeämpää. Yliopiston tavoitteena on lisätä Suomen Akatemian, Tekesin ja puiteohjelmarahoituksen osuutta täydentävässä rahoituksessa. Tulevalla rakennerahasto-ohjelmakaudella yliopiston keskeisenä tavoitteena on osaamisen, vaikutusalueensa elinkeinotoiminnan ja tutkimusedellytysten rakenteiden vahvistaminen. n rahoituksen hankintaa tehostetaan järjestämällä tutkijoille koulutusta ja neuvontaa sekä tukemalla strategisella rahoituksella tutkimushakemusten laatimista. Yliopisto laatii yhtenevät suositukset tutkimushankkeiden rahoituksen tukemiseksi. Tiedekunnille jaettava perus muodostuu laskennallisin kriteerein kohdennettavasta rahoituksesta, valtakunnallisesta strategiaperusteisesta rahoituksesta, alakohtaisesta erityisrahoituksesta, valtakunnallisiin erityistehtäviin osoitetusta rahoituksesta, siirtymävaiheen tohtoriohjelmarahoituksesta sekä apteekkimaksun ja apteekin tuloveron kompensaatiosta. Lisäksi käytössä on palkitsemisjärjestelmä ylijäämäisen tuloksen saavuttaneille tiedekunnille. Hallitus on hyväksynyt tiedekuntien sisäisen rahanjaon periaatteet vuodesta 2013 alkaen. Yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi yliopiston malli on opetus- ja kulttuuriministeriön mallia tutkimuspainotteisempi ja sillä kannustetaan myös sivuaineopintojen tarjontaan tiedekuntien välillä. Rahoituksen laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan vuoden keskiarvoa ja kohdennus tehdään tiedekuntien välillä suoraan kriteerin mukaisessa suhteessa. Käytössä oleva rahoituksen tasaus puretaan vuosien aikana siten, että tiedekunnan osuuden muutoksesta huomioidaan vuoden 2013 rahoituksessa 1/3, vuoden /3 ja vuonna 2015 muutoksen tasausta ei huomioida. Kannustaakseen tutkijoita julkaisemaan parhaissa julkaisuissa julkaisufoorumiluokitus otetaan käyttöön yliopiston sisäisessä mallissa vuoden 2014 rahoituksessa. Vuoden 2010 ja 2011 toteumat vastaavat kirjanpidon toteumatietoja. Toteumiin sisältyvät arvonlisäverokulut ja arvonlisäverokompensaatio, noin 11 milj. euroa vuodessa. Vuotta 2012 koskevan ennusteen lähtökohtana ovat yliopiston toteumatiedot ajalta huomioiden myös tuotto- ja kuluerien kehityksen edellisinä vuosina. 8 Itä-Suomen yliopisto

9 TAULUKKO 3. Itä-Suomen yliopiston talouden kehittyminen t Toteuma 2010 Toteuma 2011 Ennuste 2012 Talousarvio 2012 Talousarvio 2013 Yliopiston tuotot Perus Yliopiston kulut Henkilöstökulut Poistot Tilakustannukset Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja toiminta Omakatteisten rahastojen muutos Tuloverot Tilikauden ali-/ylijäämä Yliopistoindeksi 2,6 % Tilinpäätösten 2012 ja 2013 yhteydessä sijoitustoiminnan tuottoja siirretään yliopiston voittovaroista rahastoon, jolloin näitä tuottoja ei käytetä ko. tilivuosien aikana. Vuonna petus- ja kulttuuriministeriön strateginen yliopistolle pienenee tulossopimuksen mukaisesti 0,5 milj. euroa. Erityisavustuksen (apteekki) arvioidaan pienenevän n. 0,3 milj. euroa. Muutoin yliopistolain mukaisen valtionrahoituksen määrän arvioidaan vastaavan talousarvion 2013 tasoa, mikäli perusrahoitukseen ei tule yliopistoindeksin mukaista korotusta. Harjoittelukoulujen kotikuntakorvausten arvioidaan nousevan yliopistoindeksin mukaisesti. n rahoituksen tuottojen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Vuonna 2014 henkilöstökulujen arvioidaan kasvavan 2 % ja tilakustannusten 4,5 %. Poistoja syntyy nykyisestä käyttöomaisuudesta ja uusista investoinneista, joita on arvioitu tehtävän 2 milj. eurolla vuodessa. Uusista investoinneista aiheutuvien poistojen määräksi on arvioitu n. 0,4 milj. euroa vuodessa. Muiden kulujen arvioidaan kasvavan yliopistoindeksin mukaisesti (2014: 2,8 %). Sijoitus- ja toiminnan tuottojen arvioidaan vuonna 2014 olevan talousarvion 2013 tasolla. Lisäksi vuonna 2014 tullaan käyttämään vuodelta 2012 rahastoidut sijoitustoiminnan tuotot. Strategian toteuttamisen ja vapautuvien voimavarojen uudelleenkohdentamisen keskeisenä välineenä strategisen rahoituksen lisäksi on vuosittain vahvistettava strateginen henkilöstösuunnitelma, jonka tavoitteena on linjata ja kohdentaa henkilöstövoimavaroja strategian mukaisesti. Suunnitelman aikajänne on neljä vuotta ja vuosittain tehdään suunnitelman tarkiste tulevalle vuodelle. Yliopisto on päättänyt, että se ei käynnistä tässä vaiheessa Sap-järjestelmän käyttöönottoa. Sen sijaan keskitytään nykyjärjestelmien hyödynnettävyyden parantamiseen, käyttäjien tukeen ja toiminnan valvontaan ajantasaisuuden parantamiseksi ja oikeellisuuden varmistamiseksi. Tiedekuntien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen on perustettu pysyvä taloushallinnon kehitysryhmä, johon kuuluu tiedekuntien ja Aducaten talousvastaavat sekä talousyksikön taloussuunnittelija. Ryhmä tekee mm. talousraporttien ja yleiskustannuskäytäntöjen sisällön määrittelyä. Taloustietojen raportointityökalu on uusittu. Lomakustannuslaskennan automatisointia varten on perustettu työryhmä. Talousyksikön ja tutkimuspalveluiden intraa kehitetään. 9

10 2. Toiminta 2.1. Tutkimus ja tutkijanura Yliopiston tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen edellyttää selkeää voimavarojen strategian mukaista suuntaamista ja lahjakkaiden tutkijoiden rekrytointia sekä urakehityksen tukemista. Yliopiston tavoitteena on lisätä huippuyksiköiden määrää. Huippuyksiköiden määrän lisäämiseksi on sisäisin voimavaroin rahoitettu vahvuusaloilla tehtävää tutkimusta. Yliopisto tukee strategisella rahoituksella huippuyksiköiden hakemusvalmistelua ja osallistuu valittujen huippuyksiköiden toiminnan tukemiseen. Strategian mukaisille tutkimuksen vahvuusaloille on vuosille valittu 13 tutkimuksen kärkihanketta. Hankkeille toteutetaan vuonna 2013 väliarviointi. Mikäli väliarviointi antaa aihetta, hankkeiden suuntaamista ja strategisen rahoituksen kohdentamista harkitaan uudelleen. Kärkihankkeet tutkimuksen vahvuusaloittain ovat: Metsä ja ympäristö Bioenergian tuottaminen puhtaasti, terveellisesti ja kestävästi Ilmastonmuutos ja metsiin liittyvät vuorovaikutukset Metsäekosysteemin uudet kaukokartoituspohjaiset seurantajärjestelmät Pienhiukkasten vaikutus ilmastoon: epävarmuuksien mallinnus ja minimointi Terveys ja hyvinvointi Itä-Suomen yliopiston syöpäkeskus perustutkimuksesta klinikkaan Neurodegeneratiivisten aivosairauksien tautimekanismit, biomarkkerit ja uudet hoitostrategiat Tyypin 2 diabeteksen ja insuliiniresistenssin genetiikka ja nutrigenomiikka Uusien endovaskulaaristen hoitojen kehittäminen Uudet teknologiat ja materiaalit Fosfori ja/tai typpiyhdisteisiin perustuvat uudet materiaalit, teknologiat ja lääkeainemolekyylit Räätälöidyt materiaalit uusiin teknologioihin Tuki- ja liikuntasairauksien poikkitieteellinen tutkimus kohti parempaa diagnostiikkaa ja hoitoa Uudentyyppisten nanorakenteiden materiaalien farmaseuttiset, biolääketieteelliset ja ympäristösovellukset Uudet molekyylilääketieteen kantasoluteknologiat Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA koordinoi ja edistää Venäjään ja rajoihin liittyvää tutkimusta ja koulutusohjelmia Itä-Suomen yliopistossa. Venäjäosaamisen vahvistamiseksi on perustettu ma. professuurit seuraaville aloilla: venäläinen kulttuuri, Venäjä-historia ja politiikka, raja-alueiden migraation tutkimus sekä aatteet, ideologiat ja uskonnot. Yliopisto on sisäisellä hankehaulla valinnut viisi venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavaa yhteistutkimushanketta. Venäjä-hankkeille toteutetaan väliarviointi Tutkimuksen uusiutumiseksi on käynnissä 12 uusiutuvien tutkimusverkostojen hanketta, jotka 10 Itä-Suomen yliopisto

11 päättyvät Hankkeiden edistyminen arvioidaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Yliopisto rekrytoi strategisella rahoitukselle vuosittain 10 uutta tutkijatohtoria. Yliopisto on säilyttänyt vuosien aikana kansainvälisillä rankinglistoilla asemansa tasaisena. Kansainvälisissä rankingeissa menestymiseen vaikuttaa keskeisten tutkimustuotosten lisäksi myös arvioitavan yliopiston maine tiedeyhteisön sisällä. Taulukko 4. Itä-Suomen yliopiston kansainvälinen tunnettavuus vaatii määrätietoista markkinointia ja tutkijoiden aktiivista toimintaa kansainvälisissä yhteisöissä. TAULUKK0 4. Itä-Suomen yliopiston sijoitus kansainvälisillä rankinglistoilla vuosina QS World University Rankings Times Higher Education World University Rankings Academic Ranking of World Universities (ARWU), Shanghai Taiwan Ranking Leiden Ranking tavoitteena on, että vähintään puolet vakinaistamispolkuun kiinnitettävistä on yliopiston ulkopuolisia rekrytointeja. Tutkijaurajärjestelmää vahvistaa sapattivapaajärjestelmä. Yliopisto seuraa vakinaistamispolun toteutumista ja sapattivapaan käyttöä ja näiden vaikuttavuutta tutkijanurakehityksessä. Tohtorintutkintojen yliopistokohtainen tavoite on 157 tutkintoa. Vuodesta 2013 alkaen yliopiston jatkokoulutus järjestetään tohtoriohjelmien muodossa. Tohtoriohjelmat kattavat kaikki tieteenalat ja kaikkien tohtorikoulutettavien tulee kuulua johonkin tohtoriohjelmaan. Tohtoriohjelmat voivat olla rakenteeltaan yliopiston sisäisiä tai toimia osana kansallisia tai kansainvälisiä verkosto-ohjelmia. Yliopistoon on perustettu yhteensä 28 tohtoriohjelmaa. Tohtorikoulutuksen järjestelmä muokataan tukemaan valmistumista neljässä vuodessa. Yliopisto laatii tutkimusinfrastruktuuriohjelman tammikuuhun 2013 mennessä. Ohjelmassa määritellään keskeiset infrastruktuurikokonaisuudet sekä niiden kehittämisnäkymät ja resurssitarpeet. Infrastruktuuriohjelma ohjaa pitkäjänteisesti keskeisten infrastruktuurikokonaisuuksien hankintoja ja osaltaan fokusoi yliopiston keskeiset kansalliselle ja eurooppalaiselle tiekartalle esitettävät kokonaisuudet. Yliopistossa on käytössä vakinaistamispolku (Tenure Track), joka kytkeytyy henkilöstösuunnitteluun ja resurssitarkasteluun vuotuisen strategisen henkilöstösuunnittelun kautta. Vakinaistamispolussa 2.2. Opetus ja oppimisympäristöt Kilpailu lahjakkaista opiskelijoista kiristyy ja opiskelijarekrytoinnin onnistuminen korostuu. Yliopisto kehittää oppimisympäristöjä ja priorisoi operatii- TALUKKO 5. Tutkimuksen tunnuslukutavoitteet Tavoite Tutkimuksen tunnusluvut Tohtorin tutkinnot / tutkijanuravaihe IV htv Itä-Suomen yliopisto 0,72 0,40 0,47 0,70 Yliopistot ka. 0,72 0,57 0,61 Tieteelliset julkaisut / opet. ja tutk. Itä-Suomen yliopisto 1,45 1,59 1,66 1,70 Yliopistot ka. 1,51 1,57 1,59 Kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta Itä-Suomen yliopisto 11,3 14,1 14,2 16,00 Yliopistot ka. 17,2 18,

12 visen opiskelijarekrytoinnin painopisteitä. Toimintasuunnitelmakauden aikana uudistetaan korkeakoulujen opiskelijavalinnat. On esitetty, että korkeakoulut voivat halutessaan varata osan aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Kiintiöt voidaan määritellä myös koulutusaloittain. Yliopisto suhtautuu myönteisesti ajatukseen kiintiöidä osa aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Yliopisto jatkaa hakukohteiden kokoamista laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi, joissa suuntautuminen tapahtuu vasta opintojen edetessä. Hakukohteiden laajentamisella tarjotaan opiskelijoille entistä selkeämpi alan valinta siten, että tarvittava erikoistuminen toteutetaan vasta opintojen kuluessa. Kaikilla koulutusaloilla on mahdollisuus suorittaa lukuvuoden aikana vähintään 55 opintopistettä. Ohjauksen ja opettajatutoroinnin tehostaminen on keskeinen keino opintoprosessin tehokkaassa sujumisessa. Opintoprosessien tehostamisen ja opiskelijoiden alkuvaiheen sitouttamisen tavoitteena on asteittainen sisäänoton vähentäminen. Erillisvalintaa on kehitetty väylänä hakijoille, joilla on aikaisempia opintoja tai tutkinto. Yliopisto tarjoaa keskitetyt uraohjaus ja -opintopsykologipalvelut. Opintojen etenemistä seurataan järjestelmällisesti, jolloin pystytään puuttumaan yhä aiemmin opintojen viivästymiseen. Yliopiston alempien korkeakoulututkintojen tavoite on tutkintoa ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoite 1410 tutkintoa vuodessa. TAULUKKO 6. Ylempien korkeakoulututkintojen koulutusalakohtaiset tutkintotavoitteet Koulutusala Tutkintojen määrä Teologia 50 Humanistinen koulutusala 145 Kasvatustieteellinen koulutusala 260 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala 170 Psykologian koulutusala 20 Terveystieteet 140 Kauppatieteellinen koulutusala 90 Luonnontieteellinen koulutusala 280 Maatalous-metsätieteellinen koulutusala 45 Lääketieteellinen koulutusala 145 Hammaslääketiede 15 Farmasia 50 Yhteensä 1410 Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä koulutusalalla vuosien tutkintotavoitteiden saavuttaminen on käytännössä mahdollista vasta seuraavalla tulossopimuskaudella. Yliopistossa on kattava etäopetusinfrastruktuuri, jonka tehokas hyödyntäminen edellyttää käyttötukea ja opetushenkilökunnan kouluttamista. Oppimisympäristöjä kehitetään lisäämällä itseopiskelutiloja sekä näiden käyttömahdollisuuksia iltaisin ja viikonloppuisin. Laajempana kysymyksenä oppimisympäristöihin liittyy ratkaisut avoimen oppimisympäristön käytöstä. TALUKKO 7. Koulutuksen tunnuslukutavoitteet Tunnuslukutavoitteet Tavoite Ylemmät kk-tutkinnot / Opettajat ja tutkijat Itä-Suomen yliopisto 0,55 0,73 0,84 1,00 Yliopistot ka. 0,62 0,78 0,70 Vähintään 55 op suorittaneiden osuus Itä-Suomen yliopisto - 29,5 29,80 35,00 Yliopistot ka. - 26,0-12 Itä-Suomen yliopisto

13 Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opinto-oikeus lukuun ottamatta aloja, joissa opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopintoja. HOPSien avulla ohjataan opiskelijaa suorittamaan sivuaineet tavoitetutkintoa tukevalla tavalla. Opiskelijarekrytoinnin ja opiskelijoiden viihtyvyyden kannalta on ensiarvoisen tärkeää opiskelija-asuntojen riittävä määrä sekä opiskelijan hyvinvointia tukevat vapaa-ajanpalvelut. Yliopisto etsii yhteistyössä kampuskaupunkien kanssa ratkaisua joka syksyiseen opiskelija-asuntopulaan sekä edistää opiskelijoiden harrastusmahdollisuuksia Kansainvälistyminen Itä-Suomen yliopistolla on 700 Erasmus-yhteistyösopimusta 400 eurooppalaisen yliopiston kanssa ja yli 100 kahdenvälistä yhteistyösopimusta Euroopan ulkopuolisten maiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyösopimukset sisältävät tutkimus- ja koulutusyhteistyötä sekä suurin osa sopimuksista opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoa. Yliopiston tavoitteena on yliopistotasoisten sopimusten lukumäärän vähentäminen. Yliopistotason kansainväliset kumppanuudet selvitetään vuoden 2013 aikana. Kumppanuudet jaotellaan seuraavasti: strategiset kumppanit (Strategic Partners), avainkumppanit (Key Partners) ja yhteistyökumppanit (Partners). Yliopistotasolla valitaan 1-3 strategista kumppania, joiden kanssa tehtävä yhteistyö tukee yliopiston strategisia tavoitteita ja joiden vahvuusalat täydentävät yliopiston vahvuuksia. Kumppanien valinta painottuu Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sekä ns. nousevien talouksien maiden yliopistoihin. Avainkumppaneiden kanssa tehdään pitkäaikaista tutkimus- ja koulutusyhteistyötä, ja kumppanuuteen on sitoutunut vähintään yksi tiedekunta. Yhteistyökumppanuudet voivat olla yksikkökohtaisia ja perustua lyhytaikaiseempaan yhteistyöhön. Yliopisto tukee kansainvälistymistä tarjoamalla ulkomaisille yhteistyökumppaneille toimintamahdollisuuksia kampuksillaan. Intialainen TERI (The Energy and Recources Institute) on perustanut toimiston Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle. Yliopisto jatkaa yhteistyötä Nanjungin yliopiston kanssa yhteisessä ympäristötutkimuskeskuksessa SFERC:ssa. Yliopisto tuotteistaa valittuja tohtori- ja maisteriohjelmia kansainvälisille koulutusmarkkinoille osana koulutusvientiä. Potentiaalisia vientialoja ovat opettajankoulutus, metsätieteet, tietojenkäsittelytiede, ympäristötieteet, terveystieteet ja kauppatieteet. Kansainvälisen koulutusviennin tehostamisen yhteydessä selvitetään yhteistyöyliopistojen kanssa koulutuksen vientiyrityksen perustamisedellytykset. Huolimatta siitä, että kansainvälistyminen on osa yliopiston arkipäivää ja sisältyy läpileikkaavana kaikkiin yliopiston ydintehtäviin, kansainvälistyminen vaatii jatkuvaa kehittämistä ja resursointia. Kansainvälisen henkilöstön kotouttamiseen liittyviä tehtäviä hoidetaan yhdessä kampuskaupunkien kanssa. Opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita kannustetaan kansainväliseen liikkuvuuteen. Myös kieli- ja viestintätaidot vaativat osaamisen ylläpitoa. TAULUKKO 8. Kansainvälistymisen tunnuslukutavoitteet ja määrälliset tavoitteet Tavoite Tunnuslukutavoitteet Opetus- ja tutkimushenkilökunnan liikkuvuus Itä-Suomen yliopisto 0,09 0,36 0,31 0,30 Yliopistot ka. 0,18 0,36 0,36 Määrälliset tavoitteet Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomesta lähteneiden tai saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk)

14 2.4. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Vuoden 2013 aikana OSKE-ohjelman päättyessä valitaan kansallisesti uudet innovaatiokeskittymät. Kilpailun perusteella valitaan enintään 12 ohjelma-esitystä Innovatiiviset kaupungit (INKA)-ohjelmaan. Ohjelman toimenpiteet vahvistavat kaupunkiseutuja alueellisina innovaatiokeskittyminä. Näistä kaikkein merkittävimmille innovaatiokeskittymälle (4-6-suurta kaupunkiseutua) luodaan erityinen kaupunkiseutukohtainen neuvottelumenettely. Itä-Suomen yliopisto on mukana innovaatiokeskittymätyössä edustamiensa huippututkimusalojen kautta. Joensuun kampuksella yliopiston rooli innovaatiokeskittymätyössä kytkeytyy metsäbiotalouteen sekä teknologia ja materiaali-aloille, Kuopion kampuksella erityisesti terveys ja hyvinvointi sekä ympäristö - aloille. Savonlinnan kampuksen vahvuudet liittyvät Venäjä- ja matkailuosaamiseen. Yliopisto jatkaa yhteistyötä strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOKIT). Yliopiston innovaatiotoiminta on tiiviisti sidoksissa tutkimukseen ja perustuu tutkimustuloksiin. Yliopisto laatii innovaatio- ja yrittäjyystoiminnan toimenpideohjelman, jossa määritellään yliopiston keskeiset innovaatiotoimintaa edistävät toimenpiteet. Tutkimuslähtöisten keksintöjen kaupallistamispolkuja kehitetään yhteistyössä alueellisten toimijoiden, erityisesti Joensuun Tiedepuisto Oy:n ja Kuopio Innovationin kanssa. Kaupallistamisen edellytysten varmistamiseksi yliopisto verkottuu sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yliopisto tehostaa alkuvaiheen aktivointia ja kannustaa osaamisperusteiseen yrittäjyyteen. Yliopisto jatkaa yhteistyötään Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa yhteisillä painoaloilla ja tukipalveluissa. Edellytykset lisätä yhteistyötä erityisesti innovaatiotoiminnassa ja opetusteknologiaan liittyvissä ratkaisuissa ja palveluissa selvitetään. Yliopisto on strategiansa mukaisesti sitoutunut elinikäisen oppimisen periaatteisiin. Perus- ja jatkotutkintokoulutuksessa sovelletaan elinikäistä oppimista tukevia pedagogisia ratkaisuja. Aikuiskoulutuksen tarjonta on yliopistossa monipuolista. Yliopisto tarjoaa ikään ja pohjakoulutukseen katsomatta mahdollisuuksia opiskeluun ja itsensä kehittämiseen koko ihmisen elämänkulun aikana. 14 Itä-Suomen yliopisto

15 3. Tiedekunnat ja erillisja palvelulaitokset Filosofinen tiedekunta Tiedekunnan toiminnan tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat koulutuksen sisältöjen uudistaminen opetussuunnitelmia muokkaamalla, koulutuksen laajennukset lastentarhanopettajien ja kotitalouden opettajien sekä psykologian koulutuksessa, koulutuksen rakenteiden uudistamisen jatkaminen sekä perusettä jatkokoulutuksessa ja tutkimuksen organisoinnin ja tieteellisen julkaisutoiminnan tehostaminen. Tiedekunta on laatinut opettajankoulutuksen kehittämissuunnitelman. Tavoitteena on erityisesti lisätä luokanopettajakoulutuksen vetovoimaisuutta ja parantaa opettajankoulutusten tutkintotuottavuutta. Vetovoimaisuutta lisätään organisoimalla houkuttelevat sivuainemahdollisuudet molemmilla kampuksilla. Savonlinnassa kehitetään erityisesti taito- ja taideaineisiin erikoistumista ja Joensuussa parannetaan mahdollisuuksia erikoistua erityisopettajaksi nykyisen matemaattisten aineiden erikoistumismahdollisuuden lisäksi. Opetusta tehostetaan aiempaa perusteellisemmalla opetussuunnitelmauudistuksella, jolla vähennetään sisältöjen päällekkäisyyksiä ja lisätään filosofisen tiedekunnan osastojen ja muiden tiedekuntien välistä yhteistyötä opettajan pedagogisten opintojen tuottamisessa ja parannetaan opetusohjelmien yhteensopivuutta tutkintoaikojen lyhentämiseksi. Yhteistyötä luokanopettajakoulutuksen ja erityisopettajakoulutuksen opintojen kandidaattivaiheen koulutuksessa lisätään, ja selvitetään mahdollisuudet kehittää yhteinen kandidaattivaihe näille koulutuksille ja jatkossa myös muille filosofisen tiedekunnan opettajankoulutuksille. Myös aineenopettajakoulutuksen kandidaattivaiheen pedagogiset opinnot in- tegroidaan niin hyvin kuin mahdollista tähän kokonaisuuteen. Aineenopettajakoulutuksessa kaksoiskelpoisuuden antavia tutkintoja kehitetään edelleen turvaamaan pedagogisesti pätevien aineenopettajien tarve. Lastentarhanopettajien koulutuksessa jatketaan jo syksystä 2012 aloitettua sisäänoton laajentamista Savonlinnan kampuksella, ja vuodesta 2013 alkaen toteutetaan kotitalouden opettajien sisäänoton laajennukset. Osana yliopiston koulutusrakenteiden kehittämistä psykologian päävalinnan aloituspaikkamäärää kasvatetaan siten, että päävalinnoissa 2014 aloituspaikkamäärä on 40. Samalla lisätään yhteistyötä terveystieteiden tiedekunnan kanssa terveyden ja mielenterveyden psykologian koulutuksessa ja tutkimuksessa. Tiedekunta käynnistää uusia kansainvälisiä maisteriohjelmia kasvatustieteiden ja humanististen tieteiden aloilla. Ne tukevat myös kotimaisten opiskelijoiden koulutustarpeita ja tarjoavat heille uudentyyppisiä ja entistä laaja-alaisempia kouluttautumismahdollisuuksia. Ne tarjoavat pohjaa vastaavien tohtoriohjelmien kehittämiselle sekä kotiettä ulkomaisten jatko-opiskelijoiden tarpeisiin. Perustutkintotasolla koulutuksen rakenteita tarkistetaan erityisesti humanistisissa aineissa, joista muodostetaan aiempaa voimakkaampia, laaja-alaisempia ja selkeämmin hahmottuvia kokonaisuuksia. Tiedekunnassa jatketaan tutkimus- ja julkaisemiskulttuurin muokkaamista entistä ammattimaisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Tiedekunta tukee kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankintaa. Tiedekunta kannustaa edelleen tutkijoitaan julkaisemaan tutkimuksensa tulokset kansainvälisis- 15

16 sä referoiduissa julkaisuissa ja tukee osallistumista tieteellisiin kokous- ja konferenssimatkoihin. Osana tiedekunnan strategian tarkistusta tutkimustoiminta organisoidaan aiempaa laajempien ja vahvempien tutkimusteemojen ympärille, ja tutkijoita kannustetaan aiempaa aktiivisemmin tutkimusryhmä - tyyppiseen työskentelyyn. Harjoittelukouluja kehitetään osana yliopistoa siten, että opetusharjoittelun ohjaus liitetään aiempaa tiiviimmin tutkimustoimintaan. Tavoitteen toteuttamiseksi harjoittelun ohjausta varten on laadittu erillinen ohjaussuunnitelma. Harjoittelukoulut kehittävät toimintaansa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisympäristöinä tavoitteena luoda uusia innovaatioita perusopetukseen ja lukiokoulutukseen. Tiedekunta ottaa syksyllä 2013 pääainevalinnoissa 665 uutta opiskelijaa. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Tiedekunta jatkaa toiminnallista kehittämistä. Laajempien kandidaattivaiheen ohjelmien kehittämistä jatketaan. Metsäbioklusterin koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksi käynnistetään Wood Materials Science-maisteriohjelma vuonna Tiedekunnassa toimivan Mekrijärven kenttätutkimuslaitoksen toiminnallinen ja taloudellinen kehittämissuunnitelma laaditaan kevään 2013 aikana. Opintonsa keskeyttävien määrää pyritään pienentämään alkuohjausta tehostamalla. Tiedekunnassa alkaa kolme uutta kv - maisteriohjelmaa, joiden tulosvaikutus alkaa näkyä vuonna Kansainvälisiä maisteriohjelmia kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja niiden toiminta vakinaistetaan. Tiedekunta ottaa syksyllä 2013 pääainevalinnoissa 465 uutta opiskelijaa. Terveystieteiden tiedekunta Tiedekunnan koulutusalat ovat vetovoimaisia. Kaudella panostetaan koulutuksen osalta erityisesti opetuksen korkeaan pedagogiseen tasoon ja nykyaikaisen opetusteknologian käyttöön sekä huolehditaan koulutuksen sisällöllisestä työelämärelevanssista. Koulutuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan tiedekunnan synergiapotentiaalia ja kehitetään opiskelijan koko opintopolun kattavaa ohjausta. Erityisenä haasteena tuloskaudella ovat hammaslääketieteen, terveyden biotieteet ja lääketieteen koulutusohjelmien taloudellinen resursointi: Hammaslääketieteen koulutus käynnistettiin terveystieteiden tiedekunnassa v ja opiskelijasisäänotto nostettiin v opiskelijasta 40 opiskelijaan. Ensimmäiset tutkinnot valmistuvat Koulutuksen käynnistämisvaiheessa haasteena on OKM:n rahoituksen riittämättömyys. Tiedekunta modernisoi Itä-Suomen yliopiston biotieteiden koulutuksen käynnistämällä terveyden biotieteet koulutusohjelman v Englanninkielinen maisterivaihe käynnistyy v. 2013, joten tutkintoja koulutusohjelma alkaa tuottaa vasta v Koulutuksen käynnistämisvaihe edellyttää erityisponnisteluita, koska ala on aiemmin kärsinyt opiskelijavuodosta muille lähialoille. Terveyden biotieteet koulutusohjelman resursointi on kuitenkin erityisesti siirtymäkaudella tiedekunnalle haaste, sillä perustuu biotieteiden aikaisempaan tuottavuuteen luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Lääkärikoulutusta lisätään valtakunnallisesti. Terveystieteiden tiedekunta on suurin kouluttaja jo tällä hetkellä, mutta vuonna 2013 aloituspaikkamäärä nousee vielä 30 paikalla. Kliinisen vaiheen hajauttamisesta neuvotellaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ohella myös Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien kanssa. OKM:n laskelmat lisäresurssitarpeesta eivät vastaa todellisia kustannuksia. Tiedekunnan tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista ja taso pyritään säilyttämään kaudella vähintäänkin nykyisenä. Erityisiksi tavoitteiksi on nostettu kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen lisääminen, tutkimuksen jatkuvuus ja uusiutuminen, innovaatioiden tunnistaminen sekä houkuttelevan ja kilpailukykyisen tutkimusinfrastruktuurin ylläpito. Terveystieteiden tiedekunta koordinoi Biokeskus Kuopion (BCK) toimintaa. Biokeskus Suomi (BF) konsortiossa BCK:n erityisvastuualueena ovat geeninsiirtoteknologia, geeniterapia ja biolääketieteellinen kuvantaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillis BF:lle päättyy ja biokeskusten toiminnan rahoittaminen 2013 lukien on yliopistojen vastuulla. BCK:n resursoinnin turvaaminen on tärkeää valtakunnallisen tehtävän toteuttamisen mutta myös tiedekunnan tutkimuksen tason ja tutkimusinfrastruktuurin kannalta. Tiedekunta ottaa syksyllä 2013 pääainevalinnoissa 427 uutta opiskelijaa. 16 Itä-Suomen yliopisto

17 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa on tehty merkittäviä uudistuksia opiskelijavalinnoissa ja koulutusrakenteissa vuosina Keskeisimmät muutokset valinnoissa ja koulutuksessa vuosina tulevat olemaan oikeustieteellisen alan koulutuksen käynnistäminen, sosiaalityön koulutuksen vahvistaminen, kansainvälistymisen lisääminen ja jo olemassa olevien koulutusrakenteiden kehittäminen. Yliopistolle on myönnetty oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus lukien. Oikeustieteellisen alan aloituspaikkamäärä on 40 vuonna Oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeuteen liittyi velvoite vähentää yhteiskuntatieteellisen alan aloituspaikkoja 70 vuoden 2011 tasosta ja se toteutetaan vuoden 2013 päävalinnoissa. Tiedekunnalla on hyvät valmiudet laadukkaaseen, tutkimukseen perustuvan oikeustieteellisen alan koulutukseen. Sosiaalityön aloituspaikkamäärää nostetaan vuoden 2013 päävalinnassa 15 aloituspaikkaa yhteensä 55 aloituspaikkaan. Lisäksi sosiaalityöhön valitaan opiskelijoita erillisvalinnoissa. Sosiaalityön aloituspaikkojen määrää nostetaan valtakunnallisesti tunnistetun sosiaalityön koulutusvajeen täyttämiseksi. Tiedekunnassa on vuonna 2013 käynnistymässä kolme uutta kansainvälistä maisteriohjelmaa, joiden painopiste on vahvasti terveys- ja kauppatieteissä. Vuonna 2012 tiedekunnassa aloitti kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa, jotka molemmat ovat yhteiskuntatieteellisen alan ohjelmia. Tutkimuksen strategista tukea kohdennetaan neljään monitieteiseen teemaan: 1) ympäristö- ja luonnonvarapolitiikka ja oikeus, 2) hyvinvointi ja palvelujärjestelmätutkimus, 3) raja-alue ja Venäjä tutkimus, 4) pk-yritysten liiketoimintaosaaminen Tiedekunta ottaa syksyllä 2013 pääainevalinnoissa 380 uutta opiskelijaa. Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate tuottaa aikuiskoulutusta ja kehittämispalveluita Itä-Suomen yliopiston profiilin mukaisilla osaamisaloilla. Aducaten uusi organisaatiorakenne ja sitä tukeva johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön alkaen. Keskeisenä lähtökohtana on asiakaslähtöinen toimintamalli. Vuonna 2013 käynnistetään toimintaa ohjaava pitkän aikavälin suunnittelu vuoteen Strategiaa terävöitetään ja siinä korostuu tiedekuntayhteistyön tiivistäminen, asiakaslähtöisten toimintatapojen huomioiminen toimintaa ohjaavana periaatteena sekä henkilöstön erityisosaamisen hyödyntäminen (tehdyn osaamiskartoituksen pohjalta) ja kustannustehokkaat toimintatavat. Aducate laatii talouden tasapainottamisohjelman. Apteekki Itä-Suomen yliopiston tavoitteena on saada lääkelakiin Itä-Suomen yliopiston apteekille oikeus pitää sivuapteekkeja. 17

18 4. Tuloslaskelmabudjetti Itä-Suomen yliopiston vuoden 2013 talousarvion lähtökohdat ovat seuraavat: Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistanut yliopistojen perusrahoituksen myöntökriteerit vuodesta 2013 alkaen. Tämän johdosta myös yliopiston sisäinen malli on uudistettu. Yliopiston hallitus on kokouksessaan päättänyt tiedekuntien sisäisen rahanjaon periaatteista vuodesta 2013 alkaen. Päätös kattaa sekä laskennallisen mallin kautta kohdistettavan rahoituksen että muulla perusteella kohdistettavan rahoituksen menettelyt. Itä-Suomen yliopiston talousarvion sisältämien organisaatiotasojen nettotulos eli yli-/alijäämä on hallitukseen nähden sitova. Mikäli tuotot eivät toteudu suunnitelman mukaisesti, kulut on sopeutettava vastaamaan tuottojen tasoa. Kyseessä on kehysbudjetointi, jonka jälkeen jaetaan tiedekunnissa ja erillislaitoksissa yksiköittäin. Itä-Suomen yliopiston vuonna 2013 koostuu seuraavista eristä: Yleisavustukset 142,2 milj. euroa 55,3 % Muu 112,7 milj. euroa 43,8 % Sijoitus- ja toiminta 1,7 milj. euroa 0,7 % Siirrot omakatteisista rahastoista 0,6 milj. euroa 0,2 % Yhteensä 257,2 milj. euroa 100 % 18 Itä-Suomen yliopisto

19 Yleisavustukset koostuvat Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistolain mukaisesta valtionrahoituksesta sekä erityisestä valtionavustuksesta (apteekkimaksu ja apteekin tuloveron kompensaatio) Itä-Suomen yliopistolle. Talousarvion yleisavustusten määrään ei sisälly Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä arvonlisäverokompensaatio (9,1 milj. euroa). Talousarviossa 2013 yleisavustukset jakautuvat seuraaviin eriin: Mallilla jaettava perus Alakohtainen erityis Valtakunnalliset erityistehtävät Valtakunnallinen strategia Apteekkimaksu ja apteekin tuloveron kompensaatio Taloudellisen tuloksen palkitsemisraha Tohtoriohjelmien palkkarahat Harjoittelukoulu, OKM Itä-Suomen yliopiston strateginen Johto, keskushallinto, erillis- ja palvelulaitokset Vanhojen poistojen Muut erät Yhteensä 70,3 milj. euroa 8,0 milj. euroa 2,2 milj. euroa 2,3 milj. euroa 1,4 milj. euroa 0,8 milj. euroa 3,6 milj. euroa 6,9 milj. euroa 6,7 milj. euroa 37,8 milj. euroa 1,1 milj. euroa 1,0 milj. euroa 142,2 milj. euroa Itä-Suomen yliopiston strateginen (6,7 milj. euroa) vuonna 2013 sisältää seuraavat erät: Tutkimuksen vahvuusalojen kärkihankkeet Venäjä osaaminen Laaja-alainen opettajankoulutus Uusiutuvat tutkimusverkostot Tutkijatohtorit, Tutkijatohtorit, Tutkijatohtorit, Tutkimushankkeiden valmistelu UEF-tohtorikoulu Yhteensä Tutkimushankkeiden valmistelu on tuottojen ja kulujen osalta rehtorin vastuualueen ja UEF-tohtorikoulu yliopiston yhteisten vastuualueen talousarviossa. Muut erät sisältyvät tuottoineen ja kuluineen tiedekuntien talousarvioihin. Lisäksi rehtoreilla on strategista ta (0,6 milj. euroa) käytettäväksi yliopiston strategiaa tukeviin tarkoituksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön tohtoriohjelmien perustuu yliopiston tulokseen ja on jaettu yliopistoille muun perusrahoituksen mukana rahanjakomallin kautta. Vuonna 2013 yliopisto maksaa niiden tohtorikoulutettavien palkkatuen, joilla on kansallisen OKM-/SA-tohtoriohjelman tutkijakoulupaikka ja jotka tekevät tutkintoa Itä-Suomen yliopistolle. Tohtoriohjelmaa koordinoiva yliopisto ei 2013 alkaen rahoita koordinoimiaan tutkijakoulupaikkoihin muihin yliopistoihin. 19

20 Muuhun rahoitukseen (112,7 milj. euroa) sisältyy talousarviossa seuraavat erät: Avustustuotot Liiketoiminnan myyntituotot Maksutuotot Muut tuotot Muut tuotot Yleiskustannustuotot Muut sisäiset tuotot Yhteensä 64,7 milj. euroa 19,2 milj. euroa 1,5 milj. euroa 2,2 milj. euroa 22,6 milj. euroa 2,5 milj. euroa 112,7 milj. euroa Muu sisältää Itä-Suomen yliopiston ulkopuolisen täydentävän rahoituksen (89,5 M ). Tiedekuntien täydentävälle rahoitukselle on asetettu edellisvuoden tapaan rehtorien linjauksella tiedekuntakohtainen vähimmäistavoite: Filosofinen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteensä 4,5 milj. euroa 30,0 milj. euroa 23,5 milj. euroa 9,5 milj. euroa 67,5 milj. euroa Tiedekuntien täydentävään rahoitukseen on huomioitu talousarviossa täydentävän rahoituksen tuotot omaosuuksineen sekä investointeihin saatavat avustustuotot. Investointiavustuksia ei esitetä tiedekuntien talousarvioissa. Avustustuottoihin sisältyvät myös valtiovarainministeriön kotikuntakorvaustulot (6,6 milj. euroa), jotka on arvioitu talousarvioon vuoden 2012 tasoisena. Se on esitetty filosofisen tiedekunnan talousarviossa osana perusta. Talousarvion kotikuntakorvaustulojen määrään ei sisälly arvonlisäverokompensaatio (0,2 milj. euroa). Sijoitus- ja toiminnasta saatavat tuotot eli kiinteistöyhtiön arvioitu osinko (1,7 milj. euroa) on kohdistettu talousarviossa kokonaisuudessaan rehtorin vastuualueelle. Itä-Suomen yliopiston hallitus on hyväksynyt ( ) periaatteet sijoitustoiminnan tuottojen rahastoimiseksi (valtion pääomittamat varat, peruspääomakeräyksen tuottamat varat). Hallitus käsittelee sijoitustoiminnan tuottojen rahastointia uudelleen tilinpäätöksen 2012 yhteydessä. Periaatteena on, että vuoden 2012 tilinpäätöksen yhteydessä sijoitustoiminnan tuottoja siirretään yliopiston voittovaroista rahastoon. Menettely on sama vuoden 2013 osalta, eli näitä tuottoja ei käytetä myöskään ensi tilivuoden aikana. Vuonna 2014 kirjataan vuoden 2012 rahaston saldon verran lisää kuluja ja tuotot kirjataan voittovaroista rahastoon. Tätä tuottoerää (noin 1 milj. euroa) ei menettelyn vuoksi sisälly vuoden 2013 talousarvioon. Siirrot omakatteisista rahastoista sisältää alenevan pääoman rahastojen käytön (0,6 milj. euroa). Nämä on kohdistettu talousarviossa kokonaisuudessaan tiedekuntien talousarvioihin. 20 Itä-Suomen yliopisto

21 Tuloslaskelman kulut on arvioitu seuraavien periaatteiden mukaisesti: Henkilöstökulujen (151,5 milj. euroa) budjetoinnissa on käytetty seuraavia arvioita sivistystyönantajien arvion mukaisesti: - mahdollisiin korotuksiin 3,5 % - lomarahavarauksena 5 % - henkilösivukuluprosenttina 23,5 %. Poistot on simuloitu Itä-Suomen yliopiston käyttöomaisuudesta ( ). Lisäksi yksiköt ovat arvioineet niistä hankinnoista aiheutuvat poistot vuodelle 2013, jotka eivät sisälly em. laskelmaan. Talousarvion poistokustannukset (2,2 milj. euroa) koostuvat seuraavista eristä: Vanhat poistot (ennen hankituista) 1,1 milj. euroa Uudet poistot ( jälkeen hankitut) 0,6 milj. euroa Tulevista hankinnoista aiheutuvat poistot 0,4 milj. euroa Yhteensä 2,1 milj. euroa Ennen vuotta 2010 hankitusta käyttöomaisuudesta aiheutuviin poistoihin tiedekunnat, erillis- ja palvelulaitokset saavat yliopiston perusrahoituksesta tarkoitukseen varatun erillisen rahoituksen. Muut poistokustannukset niiden on katettava omalla perusrahoituksellaan. Muihin kuluihin (103,1 milj. euroa) sisältyvien yliopiston tilavuokrien (29,1 milj. euroa) lähtökohtana on tilapalveluiden ( ) laatima arvio yliopiston tilakustannuksista käyttäjittäin vuodelle Muihin kuluihin sisältyvät muut vuokrakulut (0,8 milj. euroa) ja muut kulut (48 milj. euroa) ovat talousarviossa kunkin yksikön oman arvion mukaisina. Yleiskustannuskulut (22,6 milj. euroa) perustuvat yksiköiden täydentävän rahoituksen hankkeiden budjetteihin. Muut sisäiset kulut (2,5 milj. euroa) ovat talousarviossa kunkin yksikön oman arvion mukaisina. Arvioinnin lähtökohtana on sisäisten kulujen toteuma vuodelta Itä-Suomen yliopiston talousarvio vuodelle 2013 on laadittu arvonlisäveron osalta nettoperiaatteella. Talousarviossa yliopiston arvonlisäverokompensaation piirissä olevien projektien ja arvonlisäverollisen liiketoiminnan projektien kulut ovat arvonlisäverottomia. Talousarviossa arvonlisäverollisena eli bruttona ovat yliopiston arvonlisäverokompensaation piiriin kuulumattomat projektit. Lisäksi bruttona ovat sellaisten projektien budjetit, joissa rahoittaja maksaa arvonlisäveron osuuden. Tällöin arvonlisävero on projektin lopullinen kustannus. 21

22 Itä-Suomen yliopiston talousarvio Itä-Suomen yliopisto ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Talousarvio 2012 Talousarvio 2013 Varsinainen toiminta Perus Perus Kokonais Kokonais Avustustuotot EU-hankkeiden osuudet Muut osuudet ja valtionavustukset Liiketoiminnan myyntituotot Maksutuotot Muut tuotot Muut tuotot Yleiskustannustuotot Muut sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Yliopiston tilavuokrat Muut vuokrakulut Muut kulut Yleiskustannuskulut Muut sisäiset kulut Kulut yhteensä Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä Varainhankinta Sijoitus- ja toiminta Yleisavustukset Omakatteisten rahastojen muutos Tilikauden tulos Tuloverot Tilikauden yli-/alijäämä Yleisavustukset sisältävät seuraavat erät: Mallilla jaettava perus Alakohtainen erityis Valtakunnalliset erityistehtävät Valtakunnallinen strategia Apteekkimaksu ja apteekin tuloveron komp Taloudellisen tuloksen palkitsemisraha 763 Tohtoriohjelmien palkkarahat Harjoittelukoulu OKM Strateginen Johto, keskushallinto, erillis- ja palvelulaitokset Vanhat poistot Muut erät Itä-Suomen yliopisto