ARVIO UUKUNIEMEN YLEISKAAVA- MUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA KAAVA- ALUEELLA SIJAITSEVIEN NATURA- ALUEIDEN LUONTOARVOIHIN
|
|
- Kalle Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päivämäärä Viite ARVIO UUKUNIEMEN YLEISKAAVA- MUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA KAAVA- ALUEELLA SIJAITSEVIEN NATURA- ALUEIDEN LUONTOARVOIHIN
2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Kaisa Torri Tarja Ojala Arvio Uukuniemen yleiskaavamuutoksen vaikutuksista kaava-alueella sijaitsevien Natura-alueiden luontoarvoihin Viite Kannen kuva: Viistokuva Pyhäjärven alueelta, etuvasemmalla Petäjäsaari. Ramboll Niemenkatu Lahti
3 SISÄLTÖ 1. Johdanto Yleistä Natura-tarveharkinnasta Aineisto ja menetelmät 3 2. Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI ) Sijainti ja yleispiirteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja niiden kuvaukset 5 3. Pyhäjärven alueen tikkametsät (FI ) Sijainti ja yleispiirteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit 8 4. Syrjiensärkän Natura-alue (FI ) Sijainti ja yleispiirteet Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit Hankkeen kuvaus ja suunnitellut toimenpiteet Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus: Hankkeen vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Pyhäjärven tikkametsät: Hankkeen vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Syrjiensärkkä: Hankkeen vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Johtopäätökset Kirjallisuuslähteet 15
4 1 1. JOHDANTO Uukuniemen yleiskaavasta laaditaan kaavamuutosta, jonka tavoitteena on nostaa yleiskaavan rakennuspaikkojen rakennusoikeutta. Rantarakennusoikeuden osalta mitoitusperiaatteita ei kuitenkaan muuteta. Kaavamuutoksessa myös huomioidaan maanomistajien esittämät kaavamuutosehdotukset sekä korjataan kaavassa olevia virheitä mm. olemassa olevan rakentamistilanteen osalta. Uukuniemen yleiskaavamuutosalue sijoittuu Pyhäjärven rannalle. Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura-alueeseen. Osittain kaava-alueelle sijoittuu myös Syrjiensärkän Natura-alue. Kaavan vaikutuksista Pyhäjärven ja Syrjiensärkän Naturaalueisiin on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta osana yleiskaavamuutostyötä. Vaikutusten arvioinnissa on erikseen huomioitu myös Pyhäjärven alueen tikkametsät Natura-alue, jonka osaalueita sijoittuu kaavamuutosalueen läheisyyteen. Kuva 1-1 Voimassa olevan Uukuniemen yleiskaava-alueen rajaus. Natura-alueiden rajaukset on esitetty kuvissa 2-1 ja 4-1.
5 2 1.1 Yleistä Natura-tarveharkinnasta Natura verkoston avulla suojellaan EU:n luontodirektiivin (892/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) tarkoittamia luontotyyppejä, lajeja ja niiden elinympäristöjä, jotka esiintyvät jäsenvaltioiden Natura verkostoon ilmoittamilla tai ehdottamilla alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia, että ns. Natura-arviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty tai ehdotettu sisällytettäväksi Natura verkostoon, ei merkittävästi heikennetä. Suojeluarvoja heikentävä toiminta on kiellettyä sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella. Sitä, milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät, ei ole määritelty luonto- tai lintudirektiivissä. Mitä tahansa lupa-asiaa tai viranomaisasiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään Natura verkostosta. Useimpiin maankäyttöä tai luontoa mahdollisesti muuttavaa toimintaa tavalla tai toisella sääteleviin lakeihin on otettu tätä koskeva viittaussäännös luonnonsuojelulain 65 ja 66 :iin. Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. ( /553) Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännökset merkitsevät tiivistetysti sitä, että hankkeet tai suunnitelmat eivät saa yksistään eivätkä yhdessä merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Mikäli on todennäköistä, että tällaisia vaikutuksia on, tulee vaikutukset arvioida. Lupa voidaan myöntää tai suunnitelma hyväksyä vasta kun arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa, etteivät vaikutukset ole merkittäviä. Kyseeseen tulevat tällöin paitsi Natura-alueelle kohdistuvat toiminnot myös sellaiset alueen ulkopuolelle sijoittuvat hankkeet, joiden vaikutukset ulottuvat Natura-alueelle. Toisaalta alueen sisällekin voi kohdistua luontoa muuttavia toimintoja, mikäli ne eivät merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluperusteita. Luontodirektiivi Luontodirektiivin tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston ja niiden elinympäristöjen suojelu. Direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä pyritään varmistamaan Euroopan yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelutaso. Keskeisiä toimenpiteitä ovat Natura alueiden perustaminen, lajien tiukan suojelun järjestelmä sekä hyödyntämisen säätely. Luontodirektiivin liitteissä lueteltuja, yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja on Suomessa seuraavasti: Liite I, 69 luontotyyppiä, suojelukeino Natura alueet (SCI-alueet, Sites of Community Importance) Liite II, 88 lajia, suojelukeino Natura alueet (SCI-alueet, Sites of Community Importance) Liite IV, 73 lajia, tiukan suojelun järjestelmä (Luonnonsuojelulaki 49 ) Luontodirektiivin liitteisiin on valittu yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja, jotka ovat vaarassa hävitä luontaisilta levinneisyysalueiltaan, joilla on pienet kannat tai levinneisyysalueet, jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luonnonmaantieteellisen alueen ominaispiirteistä tai jotka ovat endeemisiä lajeja. Osa luontodirektiivin luontotyypeistä ja lajeista on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi, ja ne on osoitettu direktiivin liitteissä I ja II tähdellä (*). Niiden suojelusta yhteisö on erityisvastuussa.
6 3 Natura-arvioinnin tarveharkinta Tarveharkinnassa otetaan esiin viisi näkökohtaa: 1) hankkeen tai suunnitelman kuvaus, 2) Natura-alueen ja siihen kohdistuvien vaikutusten kuvaus, 3) vaikutusten merkittävyyden arviointi, 4) lieventävien toimenpiteiden ja vaihtoehtojen sekä yhteisvaikutusten tarkastelu sekä 5) johtopäätökset ja arvio vaikutuksista. Tarveharkinnan johtopäätös voi olla: 1) Ei heikennä Natura-arvoja, Natura-arviointia ei tarvita 2a) Heikentää, Natura-arviointi tehtävä 2b) Vaikutusten ilmeneminen epävarma, Natura-arviointi tehtävä Natura-luontoarvot, joita SCI-perustein Natura-verkostoon valitulta alueelta on tarkasteltava, ovat: luontodirektiivin liitteen I luontotyypit luontodirektiivin liitteen II lajit 1.2 Aineisto ja menetelmät Pyhäjärven ja Syrjiensärkän Natura-alueet on sisällytetty osaksi Natura verkostoa luontodirektiivin perusteella (SCI, Sites of Community Importance). Tässä selvityksessä on arvioitu Pyhäjärven rannalle sijoittuvan yleiskaavamuutoksen vaikutukset niihin Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura-alueella (FI , SCI) sekä Syrjiensärkän Natura-alueella (FI , SCI) esiintyviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin ja liitteen II lajeihin, joiden perusteella alueet on sisällytetty osaksi Suomen Natura -verkostoa. Pyhäjärven pohjoisosiin osittain SCI-aluerajauksen sisään sisältyy lintudirektiivin mukaisia SPAalueita (SPA, Special Protection Areas). SPA-alueet ovat uhanalaisen lintulajin tärkeitä pesimä- ja elinalueita (FI , Pyhäjärven alueen tikkametsät, SCI ja SPA). Lintudirektiivin perusteella suojeltuja kohteita ei sijaitse varsinaisella kaavamuutosalueella, vaan kohteet sijaitsevat kaavaalueen läheisyydessä sen mahdollisella vaikutusalueella (kuva 2-1). Tässä selvityksessä on arvioitu kaavamuutoksenvaikutukset Pyhäjärven alueen tikkametsien Natura-alueella esiintyviin lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Kaavan vaikutukset Pyhäjärven tikkametsien alueella esiintyviin luontotyyppeihin on jätetty arvioinnin ulkopuolelle, sillä etäisyydestä johtuen kaavalla ei ole vaikutuksia kaava-alueen ulkopuolella esiintyviin luontotyyppeihin. Selvitys on tehty kokoamalla olemassa olevaa aineistoa. Lähtöaineistoina tässä työssä on hyödynnetty mm. seuraavia: Natura-tietolomake, Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI ) Natura-tietolomake, Syrjiensärkän Natura-alue (FI ) Natura-tiedot, Pyhäjärven alueen tikkametsät (FI ) Metsähallituksen biotooppiaineistot Pyhäjärven Natura-alueelta Karjalan Pyhäjärven vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelma Natura 2000-luontotyyppiopas Kaava-alueen muutoskohteista on laadittu myös luontoselvitys kesällä 2012 (Ramboll Finland Oy/Heli Lehvola). Selvitys on raportoitu kaavaselostuksen osana. Kaavamuutosalueen välittömään läheisyyteen sen luoteispuolelle sijoittuu myös Marjoniemenkankaan Natura-alue (FI ). Marjoniemenkankaan harjualue on suojeltu luontodirektiivin perusteella (SCI). Harjualueen läheisyyteen sijoittuvalla kaavamuutosalueella ei arvioida olevan sellaisia Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia, joiden vuoksi Marjoniemenkangas olisi tullut sisällyttää osaksi Natura-arvioinnin tarveharkintaa.
7 4 2. PYHÄJÄRVEN ALUEEN LUONTOKOKONAISUUS (FI ) 2.1 Sijainti ja yleispiirteet Pyhäjärvi on Salpausselkien alueelle sijoittuva karu suurjärvi. Pyhäjärven Natura-alueen kokonaispinta-ala on hehtaaria ja se sijoittuu Kesälahden, Kiteen ja Parikkalan kuntien alueelle. Kalataloudellisesti arvokkaan järven vesi on hyvälaatuista. Pyhäjärvi luokitellaan niin sanottuun nuottaruohotyyppiin, jota luonnehtivat hyvin alhainen ravinne- ja humuspitoisuus. Pyhäjärvi on vedenlaadultaan Suomen edustavimpia niukkaravinteisia Lobelia-tyypin järviä. Järven pohjakasvillisuudessa niukkaravinteisille ja kirkasvetisille järville ominaiset pohjaruusukekasvit ovat vallitsevia. Kuva 2-1 Kaavamuutosalueen sijainti suhteessa Pyhäjärven Natura-alueisiin. Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura-alueen rajaus jatkuu karttarajauksen pohjoispuolella, Natura-alue kattaa Pyhäjärven kokonaisuudessaan.
8 5 Pyhäjärven eteläosiin sijoittuu I Salpausselkä, joka muodostaa alueelle laajoja harjumuodostumakomplekseja. II Salpausselkä kulkee järven pohjoisosan ylitse jakaen järven kahteen osaan. Alueella hallitsee harjuluonto, paikoin on myös moreenimaita. Järven pohjaeläinlajistoon kuuluu useita jääkautisia reliktiäyriäisiä. Pyhäjärven alueella on kaksi merkittävää lehtometsää, Näsönsalmen harjulehto ja Kotalahden rantalehto. Edellinen on kaskitalouden muovaamaa kuivahkoa koivu- ja mäntyvaltaista lehtoa, jälkimmäinen on kosteampi lähdesoiden ja lehtoalueiden mosaiikki, jossa esiintyy useita uhanalaisia lajeja. 2.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja niiden kuvaukset Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura-alueella esiintyvät Natura-tietolomakkeessa mainitut direktiiviluontotyypit on esitetty oheisessa taulukossa ja luontotyyppien kuvaukset jäljempänä tekstissä. Taulukko 2-1. Natura-tietolomakkeen mukaiset luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Pyhäjärven alueella. Priorisoidut luontotyypit on merkitty tähdellä. Luontotyyppi Koodi Peittävyys, % Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 7160 <1 Boreaaliset lehdot 9050 <1 Puustoiset suot* 91D0 <1 Vaihettumissuot ja rantasuot 7140 <1 Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet Luontotyyppiin kuuluvat niukkaravinteiset ja kirkasvetiset järvet, joita kutsutaan nuottaruohojärviksi (Lobelia-järvet). Niitä on Suomessa lähinnä hiekkamailla, jääkauden sulamisvesien synnyttämien harju- ja deltamuodostumien yhteydessä. Pohjaversoiset kasvit viihtyvät hyvin kirkkaassa vedessä ja ovat siksi tälle järvityypille erityisen luonteenomaisia. Kasvillisuus on usein selvästi vyöhykkeistä. Vyöhykkeiden valtalajeja ovat raani (Littorella), nuottaruoho (Lobelia dortmanna) tai lahnanruohot (Isoetes). Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit Luontotyyppiin kuuluvat havumetsät Fennoskandian harjuilla tai niiden läheisyydessä. Harjujen lakia luonnehtivat yleensä mäntymetsät, rinteillä kasvaa joskus kuusta sekä mahdollisesti lehtipuita. Harjut ovat jääkauden aikana syntyneitä geologisia muodostumia, jotka koostuvat jäätiköiden sulamisvesien lajittelemasta aineksesta, hiekasta ja sorasta. Tyypillisimmillään harjut ovat yli 20 metriä korkeita harjanteita, joiden ympäristöolosuhteet vaihtelevat voimakkaammin kuin ympäröivien tasamaiden kasvuolosuhteet. Erityisesti harjujen paiste- ja varjorinteiden väliset pienilmastolliset erot voivat olla hyvin merkittäviä. Lähteet ja lähdesuot Lähteitä ja lähdesoita luonnehtii jatkuva pohjaveden virtaus. Vesi on kylmää, tasalämpöistä ja virtauksen vuoksi hapekasta ja mineraalirikasta. Lähteissä voi olla purkautumisallas mihin pohjavesi kerääntyy ja erityisen kasvillisuuden luonnehtima laskupuro. Lähdesoilla pohjavesi tihkuu pintaan maaperän tai turpeen läpi pitäen yllä erikoista kasvillisuutta. Lähteet ja lähdesuot saattavat pysyä avoimina tai jäätymättä myös talven läpi, vaikka ympäröivä alue olisikin jäätynyt tai lumen peitossa. Alueilla esiintyy usein luontotyyppiin erikoistuneita selkärangattomia ja kasvilajistossa on runsaasti pohjoisia lajeja.
9 6 Boreaaliset lehdot Lehtoja esiintyy yleensä boreaalisen vyöhykkeen ravinteisilla multamailla, joilla maaperän hienojakoisuus ja riittävä veden saanti mahdollistavat moninaisen ja rehevän kasvillisuuden muotoutumisen. Yleisesti lehtojen kasvillisuutta luonnehtii voimakas kerroksellisuus, jossa kenttä- ja pensaskerros ovat yleensä melko reheviä ja korkeakasvuisia. Boreaalisista lehdoista on kuvattu lukuisia eri lehtokasvillisuustyyppejä, joiden pääryhmät ovat kuivat, tuoreet ja kosteat lehdot. Alueen edustavuutta arvioitaessa tärkeimmät piirteet ovat erityisesti lehtolajiston runsaus sekä alueen puuston rakenne ja lajikoostumus. Arvokkaat erityispiirteet (mm. järeä ja vanha puusto, lahopuiden runsaus tai monimuotoisuutta lisäävien elinympäristölaikkujen, kuten puronvarsien, esiintyminen) voivat osaltaan lisätä lehdon arvoa. Vaihettumissuot ja rantasuot Turvetta muodostavia, vähä- tai keskiravinteisten alustojen kasviyhdyskuntia, joille on tunnusomaista minerotrofisten ja ombrotrofisten tyyppien välimuotoiset piirteet. Tyyppiin sisältyy laaja ja monimuotoinen joukko kasviyhdyskuntia. Laajoilla suoalueilla näkyvimmät yhdyskunnat koostuvat keskikokoisista tai pienistä saraikoista, joissa kasvaa myös rahka- tai ruskosammalia. Niihin tavallisesti liittyy myös vesi- ja rantakasviyhdyskuntia. Boreaaliset luonnonmetsät Vanhat luonnonmetsät ovat metsien kliimaksi- tai myöhäisiä sukkessiovaiheita, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut vain vähän tai ei lainkaan. Nykyiset vanhat luonnonmetsät ovat vain pieniä jäänteitä Fennoskandian alkuperäisistä luonnonmetsistä. Vanhat luonnonmetsät ovat metsien kliimaksi- tai myöhäisiä sukkessiovaiheita, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut vain vähän tai ei lainkaan. Nykyiset vanhat luonnonmetsät ovat vain pieniä jäänteitä Fennoskandian alkuperäisistä luonnonmetsistä. Boreaaliset luonnonmetsät luontotyyppiä on todettu alueella Metsähallituksen luontotyyppi-inventoinnissa, karttarajaukset kuvassa 2-2. Puustoiset suot Puustoiset suot ovat kosteilla tai märillä turv la kasvavia havu- ja lehtipuumetsiä, joilla vedenpinta on pysyvästi korkealla. Suomessa luontotyyppiin luetaan kuuluviksi useimmat eri suoyhdistelmiin kuulumattomat metsäiset suotyypit. Näitä ovat mm. mustikka-, muurain, metsäkorte-, saniais-, ruoho- ja heinäkorvet, korpi-, pallosara-, tupasvilla- ja isovarpurämeet, sara- ja nevakorvet sekä sara- ja nevarämeet. Keskeisiä tekijöitä luontotyypin säilymisen kannalta ovat erityisesti suoalueen luonnontilaisen puuston ja kasvillisuuden sekä suoalueen hydrologian säilyminen luonnontilaisena (Airaksinen & Karttunen 2001). 2.1 Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeen tiedoissa ei ole mainittuna luontodirektiivin liitteen II lajeja. 2.2 Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeessa mainittuja lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat kalatiira, kuikka, palokärki, viirupöllö sekä kaksi uhanalaista lajia. 2.3 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit Muita Natura-tietolomakkeessa mainittuja tärkeitä kasvi- ja eläinlajeja ovat isokoskelo, käpytikka, kuhankeittäjä, pikkutikka, pohjantikka, punarinta, satakieli, selkälokki, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, tuulihaukka, häränsilmä, kalliokielo, kevätlinnunherne, metsänemä, purolitukka, sinivuokko ja tuoksumatara.
10 Kuva 2-2 Direktiiviluontotyypit kaavamuutosalueella. Karttarajaukset: Biotooppiaineisto/Metsähallitus. 7
11 8 3. PYHÄJÄRVEN ALUEEN TIKKAMETSÄT (FI ) 3.1 Sijainti ja yleispiirteet Pyhäjärven tikkametsät (SCI, SPA) kattaa yhdeksän aluetta Pyhäjärven keskiosassa Havukkasaaressa, Varmonniemellä, Kontiosaaressa, Pöllälänniemellä ja Sorsasaaressa. Kohteet ovat lähinnä koivuvaltaista mustikkatyypin tuoretta kangasta. Runsaasti lahopuuta sisältävien alueiden lintulajistoon kuuluvat muun muassa pikkutikka, pohjantikka, palokärki, lehtopöllö, viirupöllö ja kuhankeittäjä. Useista osa-alueista koostuvan Natura-aluekokonaisuuden sijainti on esitetty edellä kuvassa 2-1 (sivu 4). 3.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä ovat: Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat lehtipuuvaltaiset metsät Luontotyypit on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, sillä ne sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolelle. Etäisyydestä johtuen kaavalla ei ole luontotyyppeihin kohdistuvia vaikutuksia. 3.1 Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeen tiedoissa ei ole mainittuna luontodirektiivin liitteen II lajeja. 3.2 Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeessa mainittuja lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat palokärki, pohjantikka, viirupöllö ja yksi uhanalainen laji (sama uhanalainen lintulaji esiintyy myös alueella FI ). 3.3 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit Muita Natura-tietolomakkeessa mainittuja tärkeitä lajeja ovat kuhankeittäjä, käpytikka ja pikkutikka. 4. SYRJIENSÄRKÄN NATURA-ALUE (FI ) 4.1 Sijainti ja yleispiirteet Syrjiensärkän Natura-alue sijoittuu osittain kaavamuutosalueelle sen lounaisosaan. Syrjiensärkkä on biologisesti monimuotoinen harjualue, joka on merkittävä myös maisemallisesti ja monikäytön kannalta. Syrjiensärkkä on Ensimmäisen Salpausselän proksimaalivyöhykkeeseen liittyvän harjujakson osa. Syrjiensärkkä käsittää polveilevan, jyrkkärinteisen ja kapealakisen, noin 30 metriä korkean selänteen, siihen liittyviä sivudeltoja, sivukumpuja, rinnakkaisselänteitä ja -harjanteita sekä näiden muotojen välisiä syviä harjuhautoja ja -kuoppia. Natura-alueen kasvillisuus on pääasiassa puolukkatyyppiä, kenttäkerrokseltaan ruohoista, valorinteellä osittain kanervatyyppiä. Monin paikoin esiintyy myös harjulehtomaisia kasvillisuustyyppejä OMaT- tyypistä kuivempiin kielovaltaisiin puolilehtoihin. Puusto on pääosin mänty- ja koivuvaltaista, seassa on joitakin vaihtelevanikäisiä istutettuja kuusimetsiköitä, myös haapaa ja harmaaleppää esiintyy runsaasti. Alueen lammet ovat kirkasvetisiä ja todennäköisesti lähdepohjaisia. Harjualueen kupeessa on luonnontilainen, pienialainen, edustava ja suhteellisen monilajinen luhtainen saraneva Haapaluoso, joka on muodostunut melko jyrkkäreunaiseen laaksoon. Suolla on runsaasti eri saralajeja (9 kpl), joista valtalajeina ovat piukkasara (Carex elata), luhtasara (Carex vesicaria) ja jouhisara (Carex lasiocarpa).
12 9 Kuva 4-1 Syrjiensärkän Natura-alue ja kaavamuutosalue. Kartalla näkyy kaava-alueen ulkopuolella sijaitseva Marjoniemenkankaan Natura-alue. 4.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 4-1. Natura-tietolomakkeen mukaiset luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Syrjiensärkän alueella. Luontotyyppi Koodi Peittävyys, % Vaihettumissuot ja rantasuot Boreaaliset lehdot Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit Alueella tavattavia luontotyyppejä esiintyy myös Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Naturalueella, luontotyyppien ominaispiirteet on kuvattu edellä kappaleessa Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeessa ei ole mainittuna luontodirektiivin liitteen II lajeja. 4.4 Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeessa ei ole mainittuna lintudirektiivin liitteen I lajeja.
13 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit Muita tärkeitä eläin- ja kasvilajeja ovat hietaorvokki, häränsilmä, lehtokuusama, mustakonnanmarja, näsiä, sinivuokko ja tunturikurjenherne. Kuva 4-2 Maisemia Hönninmäeltä Syrjiensärkän Natura-alueen suuntaan.
14 11 5. HANKKEEN KUVAUS JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET Tässä kappaleessa kuvataan kaavamuutoksen luontovaikutusten kannalta keskeisiä merkintöjä. Kaavamuutoksen vaikutuksia kokonaisuudessaan on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksessa. Rakennusoikeuden nosto RA merkinnän määräystä muutetaan siten, että rakennuspaikan maksimirakennusoikeus nostetaan 120 k-m² > 200 k-m². Päärakennuksen rakennuksen kokoa lisäksi porrastetaan sen mukaan, kuinka kaukana rannasta se sijaitsee seuraavasti: Alle 95 k-m² tulee sijoittaa vähintään 25 m etäisyydelle rannasta yli 95 k-m² tulee sijoittaa vähintään 40 m etäisyydelle rannasta Jätevesien johtaminen Kaavan yleisissä määräyksissä käsitellään myös jätevesien johtamista. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen vesienkäsittelyä koskevia yleisiä määräyksiä on ehdotusvaiheeseen tiukennettu, keskeisenä muutoksena ranta-alueella rakennettaville vesikäymälöille on vaatimuksena jätevesien johtaminen viemäriverkostoon tai umpisäiliöön. Vesienkäsittelyä koskevat kaavamääräykset alla kokonaisuudessaan: Viemäriverkostojen ulkopuolinen jätevesien käsittely tulee toteuttaa valtioneuvoston asetuksen 209/ 2011 mukaisesti. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevedestä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava erikseen joka rakennushankkeen yhteydessä. Vesikäymälän rakentaminen ranta-alueella edellyttää, että jätevedet johdetaan viemäriverkostoon tai umpisäiliöön. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Vesihuoltosuunnitelma on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua tai muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäs rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Sauna- ja muita pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä maahan alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopivaa ja jonne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon jo rakennuspaikkaa valittaessa. Erityistoimintojen alueesta matkailupalvelujen (RM) alueeksi Tokkarinniemi muutetaan kokonaisuudessaan erityistoimintojen (ER) alueesta matkailupalvelujen alueeksi (RM). Alueelle on rakennettu rajavartioston toimintoja palvelevia rakennuksia. Kaavalla mahdollisestaan alueelle lisärakentaminen, joka toteutetaan ranta-asemakaavalla. Yleiskaavalla ei oteta kantaa alueen rakennusoikeuden määrään kerrosalaneliömetreinä, koska se määrittyy tarkemmin ranta-asemakaavassa. Alustavan suunnitelman mukaan alueelle on tarkoitus sijoittaa noin 5000 k-m2:ä uudisrakentamista. Puuttuvien rakennuslupien lisäykset ja rakennuspaikkojen siirrot Voimassa olevassa kaavassa on ristiriitaisuuksia olemassa olevaan rakennuslupatilanteeseen verrattuna. Kaikki rantavyöhykkeellä olevat luvanmukaiset asuin- ja lomarakennukset tulee osoittaa kaavassa. Kaavamuutoksella korjataan voimassa olevassa kaavassa olevia virheitä. Kaavalla siirretään rakennuspaikkoja. Pääasiallisesti alueet, jonne rakennuspaikkoja siirretään, ovat jo rakennettujen alueiden läheisyydessä. Uusien rakennuspaikkojen luontoarvojen tarkastelu on esitetty kaavaselostuksen luontoa käsittelevissä kappaleissa.
15 12 6. PYHÄJÄRVEN ALUEEN LUONTOKOKONAISUUS: HANK- KEEN VAIKUTUKSET LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN I LUONTOTYYPPEIHIN JA LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN II LAJEIHIN 6.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin Pyhäjärven Natura-alue lukeutuu lähes kokonaan luontotyyppiin hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (luontotyypin peittävyys 97%). Haja-asutus ja loma-asutus voivat aiheuttaa vesistöihin ravinnekuormitusta, josta puolestaan voi aiheutua järviluontotyypin ominaispiirteitä heikentäviä vaikutuksia. Kaavamuutoksen mahdollisiin vesiluontotyyppiin kohdistuviin epäsuoriin vaikutuksiin kuuluvatkin kiintoaine- ja ravinnepäästöt. Kaavamuutoksella ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta osoiteta uusia rakennuspaikkoja. Kaavamuutoksen mahdolliset vaikutukset vedenlaatuun muodostuvat rakennusoikeuden noston kautta, mikäli rakennusoikeuden nostolla on vaikutuksia rakennusten varustelutasoon ja siten vesivessojen määrään alueella. Kaavaehdotusvaiheessa jätevesien johtamista käsitteleviä yleisiä määräyksiä on kuitenkin tarkennettu kaavaluonnoksessa esitettyihin verrattuna (tarkemmin kappaleessa 5). Jätevesien käsittely Rakennusoikeuden nosto voi välillisesti loma-asuntojen varustelutason nousun myötä nostaa myös vesivessojen määrää alueella, mutta kaavan vesienkäsittelyohjeita noudatettaessa ei muutoksesta arvioida aiheutuvan pintavesien tilaa heikentäviä vaikutuksia. Kaavamuutoksessa vesienkäsittelyä koskevat määräykset ovat tiukempia kuin nykyisin voimassa olevassa kaavassa, joten kaavan vesienkäsittelymääräykset voivat tulevaisuudessa jopa parantaa tilannetta pintavesien osalta. Vesiliikenteen kasvu Mikäli rakennusoikeuden nosto lisää lomarakennuksilla vietettyä aikaa, voi se välillisesti aiheuttaa vesiliikenteen kasvua. Vesiliikenteen kasvua ei kuitenkaan arvioida niin suureksi että se aiheuttaisi veden laadun heikkenemistä ja siten luontotyyppiin hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet kohdistuvia vaikutuksia. Ruoppaukset Kaavan välillisenä vaikutuksena voidaan pitää myös mahdollista rantojen ruoppaamista rakennuspaikkojen edustoilla. Ruoppaukset voivat vaikuttaa pohjakasvillisuuteen sekä paikallisesti myös vedenlaatuun. Kirkasvetisellä karulla järvellä ruoppaamistarve arvioidaan kuitenkin vähäiseksi, eikä kaavamuutos aiheuta merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen verrattuna. Ruoppaaminen edellyttää ruopattavista määristä riippuen joko luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistä paikalliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus voi puuttua ruoppaamishankkeisiin pohjakasvillisuudeltaan merkittävillä alueilla. Kuva 6-1 Pyhäjärven rantaa.
16 13 Muut luontotyypit Niukkaravinteisen järviluontotyypin lisäksi kaava-alueella esiintyy paikoin luontotyyppejä harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot ja puustoiset suot. Kyseisten luontotyyppien alueilla ei voimassa olevassa yleiskaavassa sijaitse rakennuspaikkoja eikä kaavamuutoksessakaan näille alueille osoiteta rakentamista. Virkistyskäytön vähäinen lisääntyminen myös luontotyyppien alueella on mahdollista, mikäli rakennusoikeuden lisääminen lähialueilla lisää loma-asunnoilla vietettävää aikaa sekä lähialueiden virkistyskäyttöä. Mahdollisesti lisääntyvän virkistyskäytön kulutusvaikutukset luontotyyppien alueella arvioidaan kuitenkin niin vähäisiksi, ettei virkistyskäytöstä aiheudu luontotyyppien ominaispiirteitä heikentäviä vaikutuksia. Kaavalla ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta osoiteta uusia rakennuspaikkoja. Kaavalla osoitettava uusi rakentamispaikka sijoittuu Hevoskallion alueelle olemassa olevien rakennusten läheisyyteen, rakennuspaikka ei sijaitse luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien alueella eikä sillä ole luontotyyppeihin kohdistuvia vaikutuksia. uuden rakennuspaikan luonnonympäristöä on kuvattu kaavaselostuksessa. 6.2 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Natura-tietolomakkeen tietojen perusteella alueella ei esiinny luontodirektiivin liitteen II lajeja. 6.3 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Kaavasta aiheutuvat lintudirektiivin liitteen I lajeihin kohdistuvat mahdolliset vaikutukset ovat rakennusoikeuden nostosta aiheutuvia rakentamisen aikaisia häiriöitä sekä vesiliikenteestä aiheutuvia häiriövaikutuksia. Veneilijät voivat aiheuttaa häiriötä liikkuessaan vesialueilla lintudirektiivin liitteen I lajien (kalatiira, kuikka, uhanalainen petolintu) pesien läheisyydessä. Kaavan vaikutukset vesiliikenteeseen nykytilanteeseen verrattuna arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, eikä kaavamuutoksella em. lajien osalta arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Toiseen alueella esiintyvään uhanalaiseen lintudirektiivin liitteen I lajiin kohdistuvien vaikutusten osalta kaavan vaikutuksia on arvioitu kappaleessa PYHÄJÄRVEN TIKKAMETSÄT: HANKKEEN VAIKUTUKSET LINTUDIREKTIIVIN LIITTEEN I LAJEIHIN 7.1 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Pyhäjärven tikkametsien alueella esiintyvää uhanlaista lintudirektiivin liitteen I lajia tavataan myös kaavamuutosalueella. Kaava-alueella tapahtuvilla uhanalaiseen lajiin mahdollisesti kohdistuvilla toimenpiteillä voi siten olla vaikutuksia myös Pyhäjärven alueen tikkametsien suojeluperusteena esitettyyn lintudirektiivin liitteen I lajiin. Sama uhanalainen laji on mainittu lintudirektiivin liitteen I lajina myös Pyhäjärven alueen luontokokonaisuuden tiedoissa, vaikka ensisijaiset suojeluperusteet tällä alueella liittyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin. Kaavaluonnoksessa Varkaansaareen oli osoitettu voimassa olevan yleiskaavan mukaiset toistaiseksi rakentamattomat rakennuspaikat. Varkaansaari on Metsähallitukselta saatujen tietojen mukaan uhanalaisen lajin pesimäaluetta. Saaren pienestä koosta johtuen rakennuspaikkojen toteuttaminen kaavaluonnoksen mukaisesti ei olisi ollut mahdollista siten, ettei rakentaminen heikentäisi uhanalaisen lajin elinpiiriä. Kaavaehdotuksessa Varkaansaari on em. syistä merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL-alue) ja rakennuspaikat korvataan maanomistajalle. Kaavaehdotuksen mukainen SL-alue turvaa uhanalaisen lajin pesimäalueen, eikä kaava siten heikennä uhanalaisen lajin elinpiiriä. Kaavamuutoksella ei kaavaehdotuksen mukaisesti toteutettuna arvioida olevan uhanalaiseen lintudirektiivin liitteen I lajiin kohdistuvia vaikutuksia. Muita lintudirektiivin liitteen I lajeja Pyhäjärven alueen tikkametsissä ovat palokärki, pohjantikka ja viirupöllö. Osayleiskaavamuutoksesta ei arvioida muodostuvan näiden lajien elinympäristöjä heikentäviä vaikutuksia.
17 14 8. SYRJIENSÄRKKÄ: HANKKEEN VAIKUTUKSET LUONTO- DIREKTIIVIN LIITTEEN I LUONTOTYYPPEIHIN 8.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin Natura-alueen rajaus on esitetty edellä kuvassa 4-1, luontotyyppien peittävyys alueella on yhteensä 36% Natura-alueen kokonaispinta-alasta. Kaavamuutos ei vallitsevaan nykytilanteeseen verrattuna aiheuta muutoksia Natura-alueella. Kaavamuutoksessa Natura-alueelle uutena merkintänä tulee yksi jo toteutettu lomarakennuspaikka, joka on virheellisesti jäänyt edellisestä kaavasta puuttumaan. Rakennusoikeuden nosto voi aiheuttaa vähäisiä muutoksia jo toteutuneiden rakennuspaikkojen sisällä. Kaavamuutoksesta ei edellä mainituista syistä arvioida aiheutuvan luontotyyppien ominaispiirteitä heikentäviä vaikutuksia. 8.1 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Natura-tietolomakkeessa ei ole mainittu luontodirektiivin liitteen II lajeja. 8.1 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Natura-tietolomakkeessa ei ole mainittu lintudirektiivin liitteen I lajeja. 9. YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA Pyhäjärven Natura-alue on laaja, ja sen alueella on vireillä myös muita kaavahankkeita. Kiteen ja Kesälahden rantaosayleiskaavoista on valitettu ja niiden oikeuskäsittely on kesken. Valitusperusteena on ollut kaavojen kokonaismitoitus suhteessa Pyhäjärven luontoarvoihin. Kaavojen mahdolliset yhteisvaikutukset riippuvat niiden mahdollistaman lisärakentamisen määrästä sekä ranta-alueilla sovellettavista vesienkäsittelymääräyksistä. 10. JOHTOPÄÄTÖKSET Kaavaehdotuksessa vesienkäsittelyyn liittyvät määräykset ovat tiukempia kuin nykyisin voimassa olevassa kaavassa. Kaavaehdotuksen määräysten mukaisesti toimittaessa ei arvioida muodostuvan pintavesien tilaa ja siten vesiluontotyyppien ominaispiirteitä heikentäviä vaikutuksia. Kaavaehdotuksessa Varkaansaareen merkityllä luonnonsuojelualueella turvataan uhanalaisen lajin pesimäalueen säilyminen. Kaavaehdotus ei merkittävällä tavalla heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Pyhäjärven luontokokonaisuus, Pyhäjärven alueen tikkametsät tai Syrjiensärkkä on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa. Luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama Natura-arviointi ei siten ole tarpeellinen. Lahdessa 4. päivänä helmikuuta 2013 RAMBOLL FINLAND OY Tarja Ojala ryhmäpäällikkö Kaisa Torri ympäristötutkija
18 KIRJALLISUUSLÄHTEET Airaksinen ja Karttunen Natura 2000-luontotyyppiopas. Biotooppiaineistot, Metsähallitus (poiminta ) Luonnonsuojeluasetus 1997 nro: 1997/160 Luonnonsuojelulaki 1996 nro: 1996/96 Kukkonen M., Kiiski J., Luotonen H. ja Niinioja R. Karjalan Pyhäjärven vesien ja vesiluonnon suojelusuunnitelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 319. Natura tietolomake: Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Natura tietolomake: Syrjiensärkkä OIVA-paikkatietokanta, Ympäristöhallinto.
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotHonkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta
HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä
LisätiedotSAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotARVIO RANTA- ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA PURUVEDEN NATURA-ALUEEN LUONTOARVOIHIN
VASTAANOTTAJA Lomarasti Asiakirjatyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päivämäärä 15.8.2012 Viite 82140326 ARVIO RANTA- ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA PURUVEDEN NATURA-ALUEEN LUONTOARVOIHIN Päivämäärä
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012
LisätiedotPuruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus
LIITE 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2: Natura-tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P118062 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja
HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:
LisätiedotMuistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta
Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
Lisätiedotvähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan
KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotVesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
LisätiedotKaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.
Kiteen kaupunki Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotSodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta
Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotToivakan Itäisen alueen rantaosayleiskaavan osittainen muutos Särkijärvellä
Toivakan Itäisen alueen rantaosayleiskaavan osittainen muutos Särkijärvellä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Rantaosayleiskaavan osittainen muutos koskee rakennuspaikan osoittamista Salokanta-nimiselle
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-
LisätiedotMuonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 Kaavaluonnoksen selostus 04.06.2018 Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy,
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotValtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia
LisätiedotSIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotRAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus
RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotJOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-
LisätiedotTOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotKROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA
PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus
LisätiedotPYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös
LisätiedotPURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
LIITE 3 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VASTINEET KAAVAEHDOTUKSESTA ANNETTUIHIN MUISTUTUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotHANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
Lisätiedot82122815-31 25.6.2012. Rääkkylän kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet
82122815-31 25.6.2012 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 82122815-31 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 25.6.2012 Viite 82122815 Kirjoittanut Markus
LisätiedotKorpilahden kunta Kärkisten Etelärannan yleiskaava
Selostus 67080404.BBJ Korpilahden kunta Kärkisten Etelärannan yleiskaava TilojaTientaus 438-1-85 ja Vaho 422-1-100 koskeva yleiskaavamuutos Ehdotus 3.11.2008 1 Yhteystiedot Väinönkatu 1 40100 Jyväskylä
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotMetsähallitus Laatumaa
Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotKESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI
LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön
LisätiedotLausunto LIITE 6. Laati: Soile Turkulainen 13.2.2012 NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI:
Lausunto Pöyry Finland Oy Väinönkatu 1 FI-40100 Jyväskylä Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33440 Faksi +358 10 33 44444 www..poyry.fi Päiväys 12.2.2012 Kuvat päivitetty
LisätiedotKotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo
LisätiedotKAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotMuonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotYlöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet
Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 LOVIISAN KAUPUNKI, PERNAJAN KAUPUNGINOSA TIMMERVIKENIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotLUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
18.11.2002 täyd. 25.9.2003 20.4.2011 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSIA NUMMI- PUSULAN KUNNASSA SOMERON YHTEISMETSÄN (874:1:0) RANTA- ASEMAKAAVA-ALUEILLA KIVIJÄRVELLÄ,
Lisätiedotsuojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus
Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN, TILAT 407-7-80 LEPOLA JA 410-2-219 MÖKÄRÄSAARET Kaavaselostus ehdotus 20.3.2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotVESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA
NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA
LisätiedotNAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP
PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.
LisätiedotMuonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaehdotuksen selostus (täydennetty
Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaehdotuksen selostus 04.06.2018 (täydennetty 12.10.2018) Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi www.kainuunliitto.fi
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotSuojelualueet, yleiskartta
Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku
LisätiedotVIHTI MOKSKOSKI RANTA-ASEMAKAAVA
Kate 13.4.2016 om VIHTI MOKSKOSKI RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Kaava on tullut vireille kuulutuksella 2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kunnanvaltuustossa...
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
VETELIN KUNTA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Koskee 15.4.2014 päivättyä Patanan tekojärven Kettusaaren ranta-asemakaavaa Vetelin kunnassa Asemakaavanlaatija Dipl.ins. Mauno Vähämäki Kaavan hyväksymiskäsittelyt:..
Lisätiedot1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue
9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä
LisätiedotUuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI Ajolan Kylä. Työ: E26049. Turku, 25.3.2013
NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan Kylä Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Työ: E26049 Turku, 25.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot:
Lisätiedot