Kääpäsaaren asemakaavan muutos

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI Kääpäsaaren asemakaavan muutos Natura -tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21649

2

3 Natura - tarvearviointi 1 (25) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto Lainsäädäntö Natura-arvioinnin tarveharkinta Yleistä Arvioinnin kriteerit Aineisto ja menetelmät Kääpäsaaren asemakaavan muutos Sijainti Lähtökohdat Maakuntakaava Yleiskaava Rantakaava ja asemakaava Kaavaluonnos Natura-alueet Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-alue (FI ) Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alue (FI ) Saimaannorppa Lajin biologia Kanta ja kuolleisuus Pesä- ja makuupaikkatilanne kaava-alueen lähellä Vaikutusmekanismit ja vaikutusalue Yleistä Kalastus Häirintä Veden pinnan muutokset Muut tekijät Vaikutusalue Vaikutukset Luontotyypit Suojeltavat lajit Saimaannorppa Susi, karhu, ilves ja järvilohi Yhteisvaikutus Lieventämistoimet Vaikutukset Natura-alueen eheyteen Johtopäätös ja yhteenveto Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax ,

4 Natura - tarvearviointi 2 (25) Kärkkäinen Jari 10 Lähteet Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 1 (25) Kääpäsaaren asemakaavan muutos 1 Johdanto Savonrannan Kääpäsaaren alueelle ollaan laatimassa asemakaavamuutos. Kaavamuutoksen päätavoitteena on lisätä ympärivuotista asutusta nykyisin vapaaajan- ja virkistyskäytössä olevalle taajaman lievealueelle. Osana kaavoitusta tässä työssä arvioidaan asemakaavan vaikutuksia Oriveden-Pyhäselän saaristot Naturaalueeseen ja Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueeseen. Työ on ns. Natura-tarveharkinta, missä esitetään suunnitelman kuvaus, vaikutukset Natura-alueiden luontoarvoihin vaikutusten merkittävyyden arviointi sekä yhteisvaikutusten tarkastelu ja esitetään arvio siitä, että onko tarpeellista laatia luonnonsuojelulain :n mukainen Natura-arviointi. Lisäksi tuodaan esille lieventävien toimenpiteet. Vaikutusten arviointi on kohdennettu erityisesti saimaannorppaan, joka on Natura-alueiden keskeinen suojeluperuste. Natura-arvioinnin tarveharkinnasta on vastannut FM biologi Jari Kärkkäinen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä. Tilaajana on Savonlinnan kaupunki. 2 Lainsäädäntö Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) ennalta arvioiden todennäköisiä. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi (Söderman 2003). Tämä velvoite koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Lupa voidaan kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä (ns. priorisoitu luontotyyppi) tai liitteessä II tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia lajeja (ns. priorisoitu laji), noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Lupaviranomaisen on ennen lupapäätöstä varmistettava, että arvioinnit ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt johtopäätökset ovat perusteltuja. Mikäli suojeluperusteina olevia luontoarvoja joudutaan merkittävästi heikentämään, on ympäristöministeriön kompensoitava heikennys. Heikentyvän alueen tilalle on esimerkiksi etsittävä korvaava alue (vastaavat suojeluperusteet, lajit ja luontotyypit) luonnonmaantieteellisesti samalta alueelta. Kompensaatioalue on käytännössä heikennyksen vuoksi poistuvaa aluetta laajempi alue. Kompensaatiotoimet on oltava Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax ,

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 2 (25) keskeisiltä osiltaan toteutettuna ennen toisen alueen suojeluarvojen heikentämisen tapahtumista. Ympäristöministeriö valmistelee ehdotukset uusista alueista ja vie ne valtioneuvoston hyväksyttäviksi. 3 Natura-arvioinnin tarveharkinta 3.1 Yleistä Tarveharkinnassa esitetään johtopäätös, että 1. suunnitelma ei heikennä Natura-arvoja, Natura-arviointia ei tarvita tai 2. hanke heikentää Natura-arvoja ja Natura-arviointi on tehtävä. Mikäli ilmenee, että vaikutus on epävarma, on Natura-arviointi myös tehtävä. Natura-tarvearvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot ilmenevät Natura-tietolomakkeista ja ne ovat: SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai SCI alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Arviointi kohdistuu vain alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajistoon. SPA-alueilla arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne Natura-tietolomakkeella olisikin mainittu. Vastaavasti SCI-alueilla ei arvioida vaikutuksia lintudirektiivin mukaiseen lajistoon. Vaikutusarvio suoritetaan ainoastaan sillä osalla Natura-aluetta, johon hanke tai suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa. 3.2 Arvioinnin kriteerit Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission julkaisemassa ohjeessa (Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset) todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos: Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa. Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 3 (25) Vaikutusten suuruutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla, joka kuvaa luontotyypin heikentyvän tai häviävän pinta-alan osuutta tai lajin heikentyvää tai häviävää yksilömäärää suhteessa Natura-alueen luontotyypin pinta-alaan tai lajimäärään (Taulukko 1). Taulukko 1. Vaikutusten suuruuden luokitus ja käytetty kriteeristö (Kärkkäinen 2009). Vaikutuksen Kriteerit suuruus Erittäin suuri Vaikutus kohdistuu yli 25 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 25 % vaikutus Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Voimakas vaikutus Kohtalainen vaikutus Lievä vaikutus Ei vaikutusta Vaikutus kohdistuu % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu yli 3 %, mutta alle 15 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 3 %, mutta alle 15 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu alle 3 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai alle 3 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Ei muutoksia tai muutokset kohdistuvat erittäin pieneen osaan (alle 0,5 %) luontotyypistä tai Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutusten todennäköisyyttä on arvioitu seuraavan luokituksen mukaisesti: varma, erittäin todennäköinen, todennäköinen, odotettavissa, ennakoitavissa ja epätodennäköinen sekä erittäin epätodennäköinen. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty myös apuna vaikutusten merkittävyyden luokitusta ja arviointia alueen luontoarvoille soveltuviin kriteereihin (Taulukko 2). Vaikutusten merkittävyydestä voidaan todeta, että mikäli suunnitelma tai hanke tuottaa suuren merkittävän vaikutuksen luontotyypille tai lajille, niin vaikutukset ovat merkittävästi suojeluperusteita heikentäviä. Tällöin suunnitelma tai hanke heikentää luontotyyppiä tai lajia siten, että luontotyyppi tai laji häviää pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura-alueen eheyteen (koskemattomuus). Alueen koskemattomuus liittyy alueen suojelutavoitteisiin, eikä se siten tarkoita koskemattomuutta sanan kirjaimellisessa tai fyysisessä merkityksessä. Taulukko 2. Vaikutusten merkittävyyden luokitus ja käytetty kriteeristö (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys Suuri merkittävyys Kohtalainen merkittävyys Vähäinen merkittävyys Merkityksetön Kriteerit Hanke heikentää suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin /lajin katoamiseen lyhyellä aikavälillä. Hanke heikentää kohtalaisesti suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin/lajin katoamiseen pitkällä aikavälillä Hankkeella on vähäisiä vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin eikä hanke uhkaa luontotyypin/lajin säilymistä alueella. Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin. Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Luontodirektiivin 6 artiklan 3. kohta määrää, että viranomaiset saavat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vasta varmistuttuaan siitä, että se "ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen. Komission tulkintaohjeessa todetaan että koskemattomuus tarkoittaa "ehjänä olemista". Tällöin on kyse siitä, että voiko alue hankkeesta tai suunnitelmasta huolimatta pitkälläkin tähtäyksellä säilyä sellaisena, että sen Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax ,

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 4 (25) suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit eivät mainittavasti supistu ja suojeltavien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Tämä korostaa, että hanke tai suunnitelma ei saa uhata alueen koskemattomuutta eli koko Natura alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena. Myös niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinvoimaisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Eheyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm.: elinpiirit ruokailu- ja pesimäalueet ravinne- ja hydrologiset suhteet ekologiset prosessit populaatiot Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Byron 2000; Department of Environment, Transport of Regions, mukaillen Södermanin 2003 mukaan). Vaikutuksen merkittävyys Merkittävä kielteinen vaikutus Kohtalaisen kielteinen vaikutus Vähäinen kielteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Ei vaikutuksia Kriteerit Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan. Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan. 3.3 Aineisto ja menetelmät Selvitys on tehty olemassa olevan aineiston pohjalta. Arvioinnissa käytettyjä lähteitä ovat Natura-tietolomake ja saimaannorppien pesäpaikkatiedot vuosilta Arvioinnissa on hyödynnetty myös kirjallisuuslähteitä saimaannorpista (mm. Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2011, Hyvärinen ym. 2004, Sipilä 1992). Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 5 (25) 4 Kääpäsaaren asemakaavan muutos 4.1 Sijainti 4.2 Lähtökohdat Maakuntakaava Yleiskaava Kääpäsaaren asemakaava-alue sijaitsee Savonrannalla, noin kahden kilometrin päässä taajamasta Savonlinnan suuntaan, Orinniementien (seututie 474, Seikanlampi- Savonranta) pohjoispuolella. Savonrannan kunnanhallitus teki kaavoituspäätöksen asemakaavan laatimisesta Kääpäsaareen Kaavaluonnos oli nähtävänä Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Maakuntakaavan a-kohdemerkintä koskee Kääpäsaaren asemakaava-aluetta. Alueen eteläpuolella kulkee laivaväylä ja sen eteläpuolinen vesialue on Natura-aluetta. Alueella on voimassa Savonrannan kirkonkylän osayleiskaava, joka on vahvistettu lääninhallituksessa Osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Siinä alue on merkitty seuraaviin alueisiin: Pientalovaltainen asuntoalue (AP-1), loma-asuntoalue (RA), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), vesialue (W) ja vesialue, jolla ympäristö säilytetään (W/s) Rantakaava ja asemakaava 4.3 Kaavaluonnos Alueella on voimassa Kääpäsaaren rantakaava. Sen on Mikkelin lääninhallitus vahvistanut Alueelle on merkitty loma-asuntojen korttelialuetta (RA), erillispientalojen korttelialue (AO), maa- ja metsätalousaluetta (M), ohjeellinen venevalkama (lv) ja Kääpälammen vesialueen suojelumerkintä (su). Kaava-alueeseen kuuluu alue Oriniementien eteläpuolella olevaa Kääpäsaaren keskustan asemakaavaa, joka on hyväksytty Savonlinnan kaupunginvaltuustossa ja joka korttelia 28 lukuun ottamatta on myös saanut lainvoiman (kortteli 28 ei sijoitu nyt kaavoitettavana olevalle alueelle). Kaava-alueella on rivitalojen korttelialue (AR) ja pientalojen korttelialuetta (AO) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 53 ha josta vesipinta-alaa n. 2,5 ha. Alueella on tällä hetkellä seitsemän (7) rakennettua RA-tonttia ja neljä (4) AO-tonttia sekä yksi (1) rakennettu AR-tontti. Olevista rakennuspaikoista on rakentamatta neljä (4) RA-tonttia ja viisi (5) AO-tonttia. Kaava mahdollistaa 13 uutta AO/RA tonttia, joilla on 13 uutta loma-asuntoa tai vakinaista asuntoa, yhden uuden loma-asuntotontin (RA) ja 12 uutta AO-tonttia. Uusilla ja jo olevilla asuntoalueilla käytetään tonteittain samaa rakennusoikeuden määrää (250 k-m2), mikä kasvattaa jonkin verran niiden rakennusoikeutta. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax ,

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 6 (25) Oleville loma-asuntotonteille (RA) kaavoitetaan rakennusoikeutta 200 m2/tontti, mikä on enemmän kuin aiemmassa Kääpäsaaren alueen rantakaavassa osoitettu rakennusoikeus (600 m2 / 5 rakennuspaikkaa ja 800 m2 / 6 rakennuspaikkaa). Laskennallisesti alueelle tulee noin 80 uutta asukasta. Kaikki tontit on liitettävä yhdyskunnan vesihuoltolaitoksen vesi- viemäriverkostoon. Määräys ei koske olemassa olevia rakennettuja lomarakennuskiinteistöjä, joissa talousvedet voidaan käsitellä kiinteistökohtaisesti Savonlinnan kaupungin ympäristösuojelumääräysten mukaisesti. Uudisrakentamisen yhteydessä myös nämä kiinteistöt on liitettävä yhdyskunnan vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja jätevesijohtoverkostoon. Kuva 1. Asemakaavakaavaluonnos (päivätty ). 5 Natura-alueet Savonrannan Kääpäsaaren asemakaavan muutosalueen läheisyydessä, kaava-alueen eteläpuolella, sijaitsee kaksi Natura-aluetta. Oriveden-Pyhäselän saaristot Naturaalue (FI ) ja Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alue (FI ). Orivesi avautuu Vihtakannan kanavasta itään ja Pyyvesi länteen. Oriveden - Pyhäselän saaristot Naturaalueen raja on lähimmillään noin 440 m päässä Kääpäsaaren asemakaavan rajalta ja Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueen raja noin 420 metrin päässä. Sekä Oriveden-Pyhäselän saaristot että Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alue). Niiden yhtenä suojeluperusteena on saimaannorppa, jonka tärkeitä elinalueita ne ovat. Saimaannorppa on osoitettu luontodirektiivin liitteessä ensisijaisesti suojeltavaksi lajiksi. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 7 (25) Kuva 2. Asemakaavan sijainti suhteessa Natura-alueisiin. 5.1 Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-alue (FI ) Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura alue on otettu Natura-suojeluverkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI). Alueen pinta-ala on ,5 ha. Oriveden-Pyhäselän saaristot alueella esiintyvät Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, puustoiset suot, vaihettumissuot ja rantasuot sekä boreaaliset lehdot. Natura-alue on erittäin uhanalaisen saimaannorpan tärkeää pesimä- ja elinaluetta. Natura-tietolomakkeessa saimaannorppakannaksi on ilmoitettu yksilöä. Tämä vastaa noin 5-10 % koko saimaannorppakannasta. Oriveden Jänisselän - Pyhäselän alueen (laajempi alue kuin Natura-alue) talvikanta vuonna 2012 arvioitiin olevan 8 13 norppaa. Vuoden 2013 laskennassa havaittiin Natura-alueelta kaksi kuuttia, vuosien 2011 ja 2009 laskennoissa yksi kutti, mutta mm. vuonna 2012 ja 2010 ja vuosina ei alueelta todettu yhtään syntynyttä poikasta. Muita luontodirektiivin liitteen II lajeja ovat susi, karhu, ilves ja järvilohi. Naturaalueella esiintyy myös uhanalaista Saimaan järvilohta (Salmo salar m. sebago). Saimaan alkuperäinen järvilohikanta on tällä hetkellä istutusten varassa. Lintudirektiivin liitteen I lajeihin kuuluvat ampuhaukka, helmipöllö, huuhkaja, kalasääski, kalatiira, kuikka, kurki, liro, luhtahuitti, mehiläishaukka, metso, mustakurkku-uikku, peltosirkku, pikkulepinkäinen, pikkusieppo, pohjantikka, pyy, sinisuohaukka, suopöllö. Muuta lajistoa ovat kangasvuokko ja selkälokki. Suojelun pääasialliset toteutuskeinot ovat maa-alueilla maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki, vesialueilla maasto- ja vesiliikennelaki, luonnonsuojelulaki, Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax ,

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 8 (25) kalastuslaki ja rajoitussopimukset. Alueilla on tehty osuuskuntien kanssa kalastuksen rajoitus- ja rauhoitussopimuksia. 5.2 Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alue (FI ) Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alue ( ha) on otettu Natura-suojeluverkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI). Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueella elää luontodirektiivin liitteen II lajeista saimaannorppa. Natura-alue on tärkeä saimaannorpan elinalue. Alueella on arvioitu olevan noin % saimaannorppakannasta. Natura-tietolomakkeessa saimaannorppakannaksi on ilmoitettu yksilöä. Vuoden 2012 talvikanta arvioitiin olevan Joutenveden alueella yksilöä ja Pyyveden Enoveden alueella 9-12 yksilöä. Yksilöt havaittu laajemmalta alueelta kuin mitä Natura-alue on. Vuoden 2013 ja 2012 laskennoissa havaittiin Natura-alueelta neljä kuuttia. Norpan kannalta tärkeitä maa- ja vesialueita on suojeltu Pyyvedellä Savonrannan kunnan alueella. Alueella on myös merkitystä melko luonnontilaisen järviluonnon säilymiselle. Joutenvesi on useiden selkien, suurten saarien ja voimakkaasti virtaavien salmivesien muodostama kokonaisuus. Alueella yhtyvät Heinäveden reitin kirkkaammat ja Pielisestä tulevat tummemmat vedet. Joutenvesi edustaa Saimaalle tyypillistä karua järviruokotyyppiä. Lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat huuhkaja, kalatiira, kuikka, mehiläishaukka, metso, palokärki, pyy, viirupöllö ja yksi uhanalainen laji. Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut: nuolihaukka ja härkälintu. Joutenvesi kuuluu sekä rantojensuojeluohjelmaan että erityissuojelua vaativiin vesiin. Rajaus perustuu Enonkosken kunnan ja Varkauden kaupungin alueilla valtuuston hyväksymään osayleiskaavaan. Savonlinnan kaupungin puolella rajaus noudattelee yleiskaavaluonnoksen ev-rajausta. Lisäalueina on Enonvedellä norpan liikkumiselle tärkeitä vesialueita sekä Tappuvirran vesialueet ja norpan kannalta tärkeitä maa- ja vesialueita Pyyvedellä Savonlinnan kaupungin alueella. Natura-alueen suojelun pääasialliset toteutuskeinot ovat maa-alueilla maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki, vesialueilla maasto- ja vesiliikennelaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki ja rauhoitussopimukset. 6 Saimaannorppa 6.1 Lajin biologia Saimaannorppa on yksi neljästä norpan alalajista. Norpat ovat maailman pohjoisimpia hylkeitä. Alalajina se erosi norpasta noin vuotta siten, kun Itä-Suomen järvien ja nykyisen Itämeren yhteys katkesi viime jääkauden lopulla. Saimaannorppa on pitkäikäinen ja melko kotipaikkauskollinen. Aikuiset norpat viihtyvät samoilla alueilla vuodesta toiseen. Tutkimuksissa on todettu, että norpan elinpiirit ovat varsin laajoja. Ne liikkuvat säännöllisesti 5-10 kilometrin, joskus yli 20 kilometrinkin matkoja. Nuoret urokset vaeltavat pidempiä matkoja. Radiotelemetrisessä seurannassa kuuttien on todettu liikkuvan laajoilla alueilla, kesäkuun loppuun mennessä niiden elinpiirien koot vaihtelevat km2 välillä (Niemi ym ja Margaritis 2009). Poikasten havaittiin suosivat kevään (huhti toukokuu) aikana erityisesti matalia, syvyydeltään alle kuuden metrin vesialueita saariryhmien, lahdelmien ja rantaviivojen läheisyydessä (Margaritis 2009). Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 9 (25) Norppa saavuttaa sukukypsyyden noin 5-vuotiaana ja synnyttää kerrallaan yhden kuutin. Emä ei synnytä joka vuosi, vaan pitää taukoa 3-5 vuoden välein. Norppa synnyttää yhden poikasen helmikuun lopulla rantakinoksessa olevaan lumipesään. Poikanen vierotetaan huhtikuun lopulla jäiden lähdön aikaan. Lisääntymisen herkin jakso on synnytysaika helmikuun lopulla ja maaliskuun imetysjakso, jolloin poikanen on ihonalaisen rasvakerroksen ohuuden vuoksi altis kylmettymiselle. Lisääntyäkseen norppa tarvitsee lumipesän ja talviset olot. Pesä sijaitsee rantakinoksessa rantaviivan läheisyydessä. Potentiaalisia pesäpaikkoja ovat rauhalliset kallioisen selkäluodon rannat sekä jyrkät rannat, jotka keräävät nietoksen. Saimaannorpalla usein on käytössä kaksi pesää tai ainakin vara- tai vaihtopesä (Sipilä 1990). Norpat ovat uskollisia pesimäpaikoilleen. Erityisesti poikaspesät ovat lähes samassa paikassa joka vuosi, mutta osaa pesäpaikoista norppa käyttää harvoin. Pesintäjakson aikana norppa on hyvin herkkä jäällä liikkumisesta aiheutuville häiriöille. Tämä ilmenee siitä, että pesäpaikan valinnassa saimaannorppa välttää häiriöherkkiä paikkoja (Sipilä 1992, Sipilä 2003, Kokkonen ja Sipilä 2006). Saimaannorpan ravinto koostuu suurelta osin ahvenesta, särjestä, muikusta, kuoreesta ja kiiskestä (Kunnasranta ym. 1999). Norppa ei saalista isokokoisia kaloja, vaan keskittyy parvessa viihtyviin pikkukaloihin. Saimaannorpalla ei ole luontaisia vihollisia. 6.2 Kanta ja kuolleisuus Norppakanta taantui 1980-luvun alkupuolelle asti luvulla aloitettujen suojelutoimenpiteiden ansiosta kannan koko on viime vuosina alkanut kasvaa. Vuoden 2012 talvikanta-arvio oli 310 norppaa, joista noin 83 oli synnytyskykyisiä emoja. Vuoden 2013 laskennassa havaittiin 62 kuuttia. Kuvassa 3 ja 4 on esitetty vuosien 2012 ja 2013 syntyneet kuutit vesialueittain. Yleisin kuolinsyy norpalla on hukkuminen kalapyydyksiin. Kun norppa seuranta aloitettiin 1980-luvun alussa, kuoli vuosittain syntyneistä poikasista % kalaverkkoihin. Saimaannorppien kalanpyydyskuolleisuudesta noin 75 % kohdistuu alle yksivuotiaisiin ja vastaavasti kokonaiskuolleisuudesta noin 70 %. Vieroitetut kuutit ovat touko-kesäkuussa alttiita takertumaan verkkoon. Myös aikuisia norppia hukkuu pyydyksiin. Verkkokalastusta on rajoitettu usealla norpan lisääntymisalueella keväällä ja alkukesällä ( ) osakaskuntien ja Etelä-Savon ELY-keskuksen välisillä sopimuksilla sekä Valtioneuvoston asetuksella. Normaali pesäkuolleisuus on alle 10 % (Metsähallitus 2010). Huonoina lumi-talvina, kuten vuosina 2006 ja 2007, pesäpoikaskuolleisuus oli normaalia suurempi, jolloin lähes neljännes poikasista kuoli pesään. Pesäpoikaset menehtyvät pääosin aliravitsemukseen ja sairauksiin. Pesäkuolleisuutta aiheuttavat myös kuutin paleltuminen sekä muut ulkoiset tekijät, kuten suora pesään ja poikaseen kohdistuva häiriö. Myös talviaikaiset vedenpinnan muutokset aiheuttavat kuolleisuutta. Ennen Saimaan juoksutuslain muutosta kuutien kuolleisuus oli selvästi suurempi kuin juoksutuslain muutoksen jälkeen (Sipilä 2003). Todellinen kuolleisuus on arvioitu olevan lähes kolme kertaa suurempaa kuin havaittu (Metsähallitus 2011). Suurin osa muista kuolleista tulee Metsähallitukselle tiedoksi yleisövihjeiden ja ilmoitusten kautta. Vuoden 2013 osalta mennessä kuolleita saimaannorppia oli tiedossa 26 kpl. Lajiin kohdistuvilla suojelutoimilla on tavoitteena saada lajin talvikanta kasvamaan vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Suotuisan suojelun taso vaatii tätäkin korkeamman kannan ja sen saavuttaminen kestää tätä pitempään. Saimaan-norpasta Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax ,

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 10 (25) tehty riskianalyysi viittaa kannan kestävän noin 3 4 ylimääräistä kuolemaa vuosittain (Ranta ym. 1996, Hanski ym. 1998). Kuva 3. Saimaannorpan pesä- ja poikaslaskennassa havaitut poikaset vuonna Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 11 (25) Kuva 4. Saimaannorpan pesä- ja poikaslaskennassa havaitut poikaset vuonna Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax ,

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 12 (25) 6.3 Pesä- ja makuupaikkatilanne kaava-alueen lähellä Saimaannorpan pesiä sijaitsee asemakaava-alueen tuntumassa. Norpan pesäpaikkoja tai lepopaikkoja ei ole kuitenkaan tiedossa kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Lähin makuupesä on noin 500 metrin päässä kaava-alueesta, mutta se ei sijaitse kummallakaan Natura-alueella. Makuupesät ovat synnyttämättömän norpan talviaikaisia lepopaikkoja. Joutenvesi-Pyyvesi -alueella lähimmät norpan poikaspesät sijaitsevat 2,2 2,3 km päässä kaava-alueesta, lähin makuupesä noin 1,9 km päässä. Oriveden-Pyhälän saaristot -alueella lähimmät norpan poikaspesät sijaitsevat noin 2,2 km päässä kaava-alueesta, lähimmät makuupesät noin m päässä. Poikaspesän läheisyydessä on yleensä vaihtopesä. Kolmen kilometrin säteellä kaava-alueesta poikaspesiä on kaikkiaan neljä (4) kpl ja makuupesiä yli 50 kpl, joista kuusi on Natura-alueen ulkopuolella. Natura-alueen ulkopuolella olevat makuupesät ovat Ryttyselän alueella ja Oriniemen länsipuolella. Näitä pesiä ei ole huomioitu arviointityössä. Savonrannan taajaman läheisyydessä ei syntynyt poikasia vuosina 2010, 2011 ja 2012, mutta 2013 todettiin pesintä Savonrannan edustalla (kuva 4). 7 Vaikutusmekanismit ja vaikutusalue 7.1 Yleistä 7.2 Kalastus Koska vaikutusten arviointi on kohdennettu saimaannorppaan, käsitellään tässä kappaleessa lajiin kohdistuvia vaikutusmekanismeja ja arvioidaan näiden tekijöiden perusteella vaikutusalueen laajuus. Saimaannorpan kannan kehitykseen ovat vaikuttaneet useat tekijät. Nykyään norppia uhkaavat erityisesti kalanpyydykset, leudot talvet ja kannan hajanaisuus. Lisäksi rantarakentaminen, väylien talviaikainen käyttö, moottorikelkkailu, jää- ja saaristotiet lisäävät ympäristöstressiä sekä pistehäiriötä. Lajia ovat uhanneet myös vesien likaantuminen, ympäristömyrkyt ja Saimaan veden pinnan vaihtelut. Kuutille alkukesä on elämän kriittisintä vaihetta, sillä tällöin kuutti on suuressa vaarassa jäädä kalaverkkoihin. Kalatäkyiset koukut, lohiloukut, isorysät ja vahvalankaiset kalaverkot pyydystävät myös aikuisia norppia. Varsinkin aikuisen naaraan kuolema on koko kannalle suuri menetys, koska synnyttäviä naaraita on vain hieman yli 80 (Metsa.fi, Hyljekanta 2013). Loma-asutuksen leviäminen on lisännyt kalastusta norppavesillä. Tämä kasvattaa poikas- ja aikuiskuolleisuuden riskiä. Tätä riskiä on vähennetty kalastusrajoituksilla. Saimaannorpan poikasten keskeisillä liikkumisalueille on saatu keväinen verkkokalastuskielto vapaehtoisin sopimuksin sekä asetuksella, joka säädettiin Lisäksi asetuksella on kielletty eräiden pyydysten ja kalastustapojen käyttö saimaannorpan keskeisillä elinalueilla. Norppaa uhkaa myös vesien roskaantuminen. Muutaman viime vuoden aikana lähes vuosittain on löydetty hylättyyn tai muutoin kadonneeseen verkkoon kuollut norppa. Osassa tapauksissa on kyse luvattomasta kalastuksesta, osalla taasen kadonneista verkoista. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 13 (25) 7.3 Häirintä Pesimäaikainen häiriö on huomattavasti haitallisempaa norpalle kuin häiriö avoveden aikaan. Populaatiobiologisesti pesinnän häiriö alkaa haitata kantaa, jos se aiheuttaa pesäpoikaskuolleisuutta. Saimaannorpan pesimärauha häiriintyy helposti vieraista äänistä tai askelten tärinästä aiheuttaen pakoreaktion. Emon usein toistuvat sukeltamiset haittaavat imetystä, minkä seurauksena poikasen vieroituspaino jää alhaiseksi ja hengissä säilymisen mahdollisuus alenee. Lisäksi emon usein toistuvat sukeltamiset voivat aiheuttaa kuutin kylmettymisen ja kuoleman. Pesinnän kannalta erityisen haitallista on moottorikelkkailu, sillä kelkan melu kantaa kauas. Nopeasti liikkuva kelkkailija saattaa pahimmillaan häiritä useitakin pesiviä norppia yhdellä ajelulla. Lisäksi moottorikelkkailijat tallaavat piloille monin paikoin potentiaalista pesimärantaa. Pesinnän seurannassa vain muutaman kerran on havaittu häiriötä (Ympäristöministeriö 2011). Sipilä (1991) on todennut tapauksia, jossa on moottorikelkalla ajettu selkäluotojen yli tai moottorikelkka on pudonnut rantakinoksen pesään. Lisäksi vuosittain pesä- ja poikaslaskennassa havaitaan joiltakin pesäpaikoilta tai aivan niiden vierestä ihmisjälkiä. Yleensä aiheutuneen häirinnän on oletettu johtuneen uteliaisuudesta ja tietämättömyydestä (Ympäristöministeriö 2011). Todettuja kävelijöiden tai hiihtäjien häirintätapauksia on vähän, jotta sen merkitystä norpalle ei ole voitu tieteellisesti analysoida. Avovesiaikana merkittävin häiriö voi aiheutua touko kesäkuussa karvanvaihdossa kivellä makaaville norppayksilöille, jotka häiriön seurauksena sukeltavat veteen (Paavilainen 2007). Tero Sipilä (1991) on tutkinut, kuinka kaukana häiriölähteistä norpat Saimaalla pesivät. Tuloksista käy ilmi, että mitä kauemmaksi häiriölähteistä mennään, sitä yleisempää on norpan pesintä. Pihlajavedellä suoritetussa tarkastelussa on saatu toisenlainen tulos. Tarkastelussa oli mukana 406 pesää, joista 98 % sijaitsi alle metrin etäisyydellä häiriölähteestä. Kaikista pesistä 69 % oli metriä häiriölähteestä ja pesien määrä etäisyydellä m oli myös huomattava. Tämä johtuu Pihlajaveden luonteesta ja aineiston erosta. Pihlajavesi on poikkeuksellisen rikkonainen ja sen selät ovat hyvin kapeita, jolloin siirtyminen etäämmälle häiriölähteestä ei ole mahdollista. Häiriöetäisyystutkimusta ei saimaannorppien parissa ole tehty. Kelly ym. (1988) tutkimusten mukaan norppa (Phoca hispida hispida) häiriintyy Jäämerellä noin metrin päästä ohiajavasta moottorikelkasta ja noin 600 metrin etäisyydeltä jalankulusta, hiihdosta yms.. Nämä arvot eivät suoraan ole käyttökelpoisia saimaannorpalle, koska saimaannorppa elää lähempänä ihmistä kuin sen lajisukulaiset merellä. Tero Sipilä on arvioinut saimaannorpalle häiriövyöhykkeiksi moottorikelkalle 500 metriä ja jalankululle, hiihdolle tai luistelulle 100 metriä (Laita 2005). 7.4 Veden pinnan muutokset Saimaan vedenpinnan vaihtelut ovat vaikuttaneet kuuttien kuolleisuuteen. Norppa kaivaa pesänsä lumikinokseen jäälle, ja veden pinnan nopea vaihtelu aiheuttaa pesän romahtamisen. Saimaan vesiä juoksutettiin vielä 1980-luvulla voimakkaasti tulvasuojelun takia. Vuonna 1991 tuli voimaan Suomen ja Venäjän välinen valtiosopimus Saimaan ja Vuoksen juoksutuksista (laki 1331/1991). Tämän jälkeen Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax ,

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 14 (25) 7.5 Muut tekijät juoksutuksia on ohjattu siten, että tulvajuoksutukset hoidetaan avovesiaikana. Tämä on vähentänyt kuutien kuolleisuutta. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos voi aiheuttaa sen, että vedenpinnan jyrkät vaihtelut yleistyvät, jolloin vedenkorkeuksien vakauttaminen vaikeutuu (Ympäristöministeriö 2011). Tulevaisuudessa lajille suurin uhka on ilmastonmuutos. Lämpimät, lumettomat talvet heikentävät poikasten selviytymistä talvesta. Leutona talvena norppa ei saa tehtyä lumipesää, joka suojelee kuutteja kylmyydeltä sekä pedoilta. Pesä on myös tärkeä, jotta norppaemo pystyy imettämään poikasta. Veden laadun heikentyminen ja ympäristömyrkyt ovat vaikuttaneet saimaannorpan lisääntymiseen, mutta nykyään näillä tekijöille ei ole suurta merkitystä. Vieraslajeista minkki ja irrallaan juoksevat koirat voivat verottaa kuuttikantaa. 7.6 Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue ulottuu varsin laajalle alueelle Pyyveden suuntaan, Ryttyselälle ja Orisalmen alueelle. Kääpäsaarelta lähtevä hiihtäjän päiväretki voi ulottua noin kilometrin päähän kaava-alueesta, mutta useimmat hiihtäjät hiihtävät noin 5-10 kilometriä. Kävelijöillä matkat ovat lyhyemmät. Kesällä moottori- tai purjeveneellä tapahtuva retkeily ohjautuu veneväylille ja venematka ovat jopa kymmeniä kilometrejä. Soutuveneellä liikutaan yleensä vain lähivesillä, kuten myös kanootilla. 8 Vaikutukset 8.1 Luontotyypit 8.2 Suojeltavat lajit Saimaannorppa Kaavan toteuttamisella ei ole suoria haitallisia vaikutuksia Joutenvesi-Pyyvesi ja Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-alueiden suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin. Myös epäsuorat vaikutukset ovat merkityksettömiä. Häirintä Mahdolliset vaikutukset lajiin muodostuvat pääasiallisesti pesimäaikaisesta häirinnästä. Rantarakentamisen lisääntyminen ja virkistyskäytön kasvu ovat merkittäviä uhkatekijöitä saimaannorpalle. Kaavan toteutuessa rantarakentaminen nykytilanteesta lisääntyy nykyisestä. Kaavaratkaisuun sisältyy omarantaisia RA/AO tontteja. Pesäpaikan valinnassa norppien on todettu karttavan Saimaan syväväylän läheisyyttä, joten Vihtakannan kanavan läheisyyteen sijoittuva kaava-alue ei ole saimaannorpan lisääntymiseen soveliasta rauhallista aluetta. Syväväylällä liikennöinti yleensä alkaa huhtikuussa ja päättyy tammikuussa. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 15 (25) Pysyvän ja loma-asutuksen lisääntyminen Kääpäsaaressa kasvattaa virkistys- ja vapaaajantoimintaa Natura-alueilla ja niiden läheisyydessä. Vakinaiset asukkaat liikkuvat kaava-alueella ja sen läheisyydessä ympäri vuoden. Loma-asukkaat liikkuvat kaavaalueen ympäristössä pääasiassa kesällä, mutta nykyaikaisten loma-asuntojen käyttökausi on pidentynyt, jonka takia mm. osa loma-asukaista liikkuu keväthankien aikaan jäällä. Mahdolliset saimaannorppaan kohdistuvat haitalliset vaikutukset aiheutuvat etenkin talviaikaan lisääntyvästä liikkumisesta Saimaalla. Liikkuminen helmikuun lopulla ja maaliskuun aikana synnytysalueilla pesintä- ja poikasaikaan aiheuttaa häiriötä, joka lisää poikaskuolleisuusriskiä. Samoin marras-huhtikuussa pesimäalueiden läheisyydessä tapahtuva moottorikelkkailu on norppien pesimärauhaa olennaisesti häiritsevä tekijä. Kevättalvella Kääpäsaaresta lähtevät jäälle suuntautuva hiihtäminen ja kävely suuntautuvat todennäköisesti etupäässä Ryttyselälle, joka sijoittuu kaava-alueen pohjoispuolelle ja itään sekä Orisalmen suuntaan, koska omarantaiset RA/AO tontit avautuvat Ryttyselän ja Orisalmen suuntaan. Etelään, Syväniemenselän suuntaan, liikkuminen on todennäköisesti hyvin vähäistä, koska välissä on useita saaria ja asutusta. Etelän suunnassa lähin kaava-alueesta oleva poikaspesäpaikka on luonnonsuojelualueella. Muut etelän suunnan poikapesäpaikat sijoittuvat noin 2,6 km ja noin 3,7 km päähän kaava-alueesta. Moottorikelkalla tapahtuvat liikkuminen suuntautuu todennäköisesti samoin suuntiin, mutta myös Pyyveden suuntaan ja etelään. Kääpäsaaren kautta menee moottorikelkkareitti, joka tulee Oriniemenkujan myötä Kääpäsaareen ja sieltä Tiiliniemen kautta Savonrannan keskustaan. Pääosa moottorikelkkailusta tulee suuntautumaan tälle reitille. Tiedossa olevista poikaspesäpaikoista kaksi pesäpaikkaa sijoittuu mahdolliselle hiihtäjien ja kävelijöiden jääulkoilualueelle. Kummallakaan paikalta ei ole todettu viime vuosina poikaspesintää ja toinen sijoittuu lähelle syväväylää (noin 120 m päässä) ja sen vieressä on myös loma-asunto. Tämä vapaasti jäällä liikkuvien ihmisten häirintäriski ei ole merkittävä. Lisäksi kuuttien riskinä voi olla ihmisten mukana kulkevat koirat, jotka yleisesti päästetään jäällä vapaaksi. Joka kevät eivät jääolot ole suotuisia jäällä liikkumiselle ja ihmismäärä, joka liikkuu jäällä, jää hyvin pieneksi, jolloin todennäköisyys, että ihminen kävelee tai hiihtää pesän vieritse, on hyvin pieni. Tulevaisuudessa saimaannorpan kannan kasvun myötä, toisella pesäpaikalla voi tapahtua pesintä. Sen lähellä noin 370 metrin päässä on loma-asutunto. Myös tässä tapauksessa on vähäinen häirintäriski, koska paikka sijoittuu noin 2,2 3,4 km päähän kaava-alueelta. Moottorikelkkoja oli Savonlinnan alueella 2012 vuoden lopussa rekisterissä 523 kappaletta ja Etelä-Savon maakunnassa kappaletta. Koska Savonrannan taajama on lähellä Natura-alueita, jo nykyään norppaan kohdistuu moottorikelkkailun tuoma häirintäriski. Tulevaa moottorikelkkamäärä Kääpäsaaren asemakaava-alueella on vaikea arvioida, mutta se voi olla muutamasta kappaleesta hieman yli kymmeneen kelkkaan. Osa kelkkailijoista käyttää moottorikelkkaa kalastuksessa apuna ja osalle kelkkailu on vapaa-ajan viettoa. Koska Saimaan syväväylä on käytössä yleensä huhtikuusta tammikuun alkuun, moottorikelkalla ei pääse Kääpäsaaresta ajamaan suoraan etelän ja kaakon suuntaan, minne tunnetut poikaspesät sijoittuvat, häiriötä moottorikelkkailusta lajille voi muodostua helmi-maaliskuun aikana. Todennäköisyys, että kelkkailija sattuu pesälle, jossa on pesintä, on varsin pieni, mutta mahdollinen. Makuukivien läheisyydessä tapahtuva veneellä liikkuminen huhti-kesäkuussa voi häiritä norppien karvanvaihtoa. Kääpäsaaresta lähtevä moottoriveneliikenne suuntautuu pitkälti veneväylille ja tämä vähentää häirintäriskiä. Osa Natura-alueella olevista Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax ,

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 16 (25) makuupesistä on kivisillä rannoilla, jolle ei mielellään moottoriveneellä liikuta. Häirintä on mahdollista, mutta todennäköisyys on varsin vähäinen. Elinympäristön pirstoutuminen Kaava ei suoraan vähennä lajille sopivien elinympäristöjä tai vaikuta elinympäristön pirstoutumiseen Natura-alueella. Kalastus Vapaa-ajan toiminnoista verkkokalastus kasvattaa poikas- ja aikuiskuolleisuuden riskiä. Kalastustapana on mato-onginta, uistelu, katiska- ja heittokalastus sekä talvella pilkkiminen ja katiskakalastus sekä joulukuun alusta huhtikuun puoliväliin saakka verkkokalastus. Kaavan toteutumisen myötä harrastajakalastus lisääntyy Naturaalueiden vesialueille ja niiden lähivesillä, mutta koska verkkokalastus 1 on kielletty välisenä aikana ja kieltoalueet ympäröivät Kääpäsaaren (kuva 4), ei kalastuksesta tule muodostumaa merkittävää riskiä saimaannorpalle. Samoin Kääpäsaaren ympäröivät vesialueet kuuluvat pyydystystyyppiasetuksen 2 kieltoalueeseen. Kaavan toteutuminen ei lisää kalastukseen liittyviä kuuttien tai aikuisten norppien kuolemia. Kuva 5. Verkkokalastuskieltoalue Kartta esittää tilannetta helmikuussa 2013 (WWF Suomi 2013). 1 Keväinen verkkokalastuskielto on voimassa , ja se kieltää kaiken verkkokalastuksen tällä alueella. Alue muodostuu asetuksesta ja sitä täydentävistä sopimuksista. Alue päivittyy, kun uusia sopimuksia tehdään. 2 Pyydystyyppiasetus kieltää norpille vaarallisten kalanpyydysten käytön saimaannorpan keskeisillä elinalueilla ympäri vuoden. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 17 (25) Veden laadun muutokset Tällä hetkellä kaava-alueella jätevesien käsittelyssä sovelletaan imeytystä, mutta kaavan toteuttaminen laajentaa vesijohto- ja viemäriverkoston uusille asunto/lomaasuntoalueille (AO/RA) ja mahdollistaa samalla aiemmin ilman kunnallistekniikkaa olleille loma-asuntoalueille (RA) liittymisen vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Tämä perusteella voidaan todeta, että jätevesikuormituksen vaikutukset Natura-alueiden vedenlaatuun jäävät vähäiseksi, eikä saimaannorpan elinympäristö tältä osin heikkene. Muut tekijät Asemakaavan toteutuminen ei lisää merkittävästi lemmikkieläinten eritoten koiran haittaa saimaannorpalle. Lemmikkien määrä ei kasva niin suureksi, että se olennaisesti lisäisi haittaa saimaannorpalle. Vaikutuksen merkittävyys on vähäinen. Ympäristömyrkkyriski ei lisäänny, koska asemakaava-alueella ei ole osoitettu sellaista toimintaa, joka tuottaisi haitallisia ympäristömyrkkyjä tai muita lajiin vaikuttavia kemikaaleja. Lisääntyvä liikkuminen lisää myös norppien tautiriskiä. Riskin merkitystä on vaikea arvioida Susi, karhu, ilves ja järvilohi 8.3 Yhteisvaikutus Kalalajit, susi, karhu ja ilves on Suomen EU:n jäsenyysneuvottelujen yhteydessä tehdyssä erillissopimuksessa jätetty varsinaisen Natura-arviointivelvollisuuden ulkopuolelle. Oriveden Pyhäselän saaristojen Natura-alueella esiintyvät susi, karhu, ilves sekä järvilohi käsitelläänkin tässä yhteydessä lyhyesti. Rakentaminen ei sijoitu Natura-alueelle eikä siten kaavan toteutuminen suoraan vaikuta alueella esiintyvien suden, karhun ja ilveksen elinmahdollisuuksiin alueella. Kaavan toteutuminen lisää virkistyskalastusta Natura-alueilla ja sen seurauksena järviloheen kohdistuva kalastus osaltaan lisääntyy. Tämä lisäys ei kuitenkaan ole niin merkittävä, että lajin suojelutavoitteet vaarantuvat tai lajin kanta heikkenee merkittävästi. Kaavalla ei ole järvilohen luontaisiin lisääntymispaikkoihin kohdistuvia vaikutuksia. Joutenvesi-Pyyvesi ja Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-alueille sijoittuvat seuraavat hankkeet, joilla voidaan katsoa olevan vaikutuksia saimaannorppaan ja Natura-alueiden luontoarvoihin. Oriveden rantaosayleiskaava. Kiteen osalta kaupungin valtuusto hyväksyi Oriveden rantaosayleiskaavan Rääkkylän osalta kaavaluonnos on nähtäville Oriveden rantaosayleiskaavan vaikutuksista on laadittu Natura-tarveharkinta Kiteen ja Kesälahden alueiden osalta (Torri ja Ijäs 2011). Sen mukaan Oriveden rantaosayleiskaavasta on tarpeen laatia luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama Natura-arviointi. Rantayleiskaavan vaikutukset kohdistuvat Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-alueen luontoarvoihin ja erityisesti saimaannorppaan. Vaikka Oriveden rantaosayleiskaavasta ei vielä ole laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ja eikä arvioinnista ole Pohjois-Karjalan ELY:n lausunto, kaavasta muodostuvat vaikutukset saimaannorpalle tulevat olemaan vähäiset, koska muussa tapauksessa yleiskaavaa ei voida vahvistaa. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax ,

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 18 (25) Etelä-Savon maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti kaava Maakuntakaavaselostuksessa todetaan, että maakuntakaavassa ei ole osoitettu sellaisia maankäyttövarauksia, että ne toteutuessaan heikentäisivät Natura 2000 verkostoon kuuluvien alueiden luontoarvoja siten, että maakuntakaavatyön yhteydessä tulisi suorittaa luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi. Kaavan vaikutukset kohdistuvat Oriveden-Pyhäselän saaristot ja Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueisiin. Oravin-Joutenveden rantayleiskaava, joka on vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa Kaavaan on tehty muutoksia pieneltä osin ja eräille tiloille. Kaavan vaikutukset kohdistuvat Joutenvesi-Pyyvesi Naturaalueisiin. Tappuvirran lossin (MT 468) korvaaminen sillalla. Suunnitelmasta on laadittu Natura-arviointi, jonka johtopäätös on, että vaikutukset saimaannorpan elinolosuhteisiin ovat vähäiset. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat Joutenvesi- Pyyvesi Natura-alueisiin. Savonrannan rantayleiskaava. Se on laadittu luvun alkupuolella ja vahvistettu vuonna Savonrannan rantayleiskaavaan on tehty muutoksia (I -vaihe), joka on hyväksytty Savonlinnan kaupunginvaltuustossa ja (II -vaihe). Lisäksi on aloitettu III-vaiheen muutos. Savonrannan rantayleiskaavasta on laadittu Natura-arviointi. Kaavan vaikutukset kohdistuvat Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueisiin ja vaikutukset suojeluarvoihin eivät ole merkittäviä. Saimaan alueen osayleiskaava. Enonkosken kunta on vahvistanut Saimaan alueen osayleiskaavan Saimaan alueen osayleiskaavan muutoksen on kunnanvaltuusto vahvistanut Lisäksi eräiltä osin on aloitettu laatia rantaosayleiskaavamuutosta. Rantaosayleiskaavan muutosehdotus oli nähtävillä Kaavan vaikutukset kohdistuvat Joutenvesi-Pyyvesi Naturaalueisiin ja vaikutukset suojeluarvoihin eivät ole merkittäviä. Savonrannan Kirkonkylän asemakaava. Kaavan vaikutukset kohdistuvat Oriveden-Pyhäselän saaristot ja Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueisiin. Kaavasta on tehty Natura-tarvearviointi, jonka johtopäätös on, että luonnonsuojelulain 65 :n mukaista varsinaista Natura-arviointia ei ole tarpeen laatia (Eskelinen 2010). 8.4 Lieventämistoimet Kaavan vaikutuksia voidaan selvästi vähentää valistuksella ja ohjaamalla moottorikelkkaliikennettä olemassa olevalle väylälle. Moottorikelkkaliikenteen rajoittamista tulevaisuudessa lisääntymisalueilla maastoliikennelain nojalla on harkittava, mikäli ilmenee, että Savonrannan kuntataajaman alueelta tuleva moottorikelkkaliikenne aiheuttaa selvää häiriötä norpalle. Lisäksi talviaikaisen lähiliikunta on pyrittävä ohjamaan kaava-alueen VL ja VL/yk (lähivirkistysalue/yhteiskäyttöalue) alueille. Kaavamääräys sallii kunto- ja luontopolkujen sekä niihin liittyvien rakenteiden rakentamisen alueelle. 8.5 Vaikutukset Natura-alueen eheyteen Natura-alueen ekologiset rakenteet eivät muutu. Kaavasuunnitelma ei heikennä suojelutavoitteisiin kuuluvien luontotyyppien levinneisyyttä tai heikennä niiden Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura -tarvearviointi 19 (25) suojeluarvoja. Myös suojeltavien lajien karhu, suden, ilveksen ja järvilohen populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Natura-alueen suojelutavoitteena on erityisesti saimaannorpan suojelu. Kaava lisää seuraavia riskejä saimaannorpalle: roskaantuminen lisääntyvä veneilyn tuoma häirintä karvavaihtoaikana omatoimisen moottorikelkkailun tuoma häirintä kevättalvella tapahtuvat omatoimisen liikkumisen tuoma häirintä Näiden riskien osalta ihmisten jäällä liikkumisen ja moottorikelkkailun tuoma häirintäriski ei ole vielä merkittävä saimaannorpalle. Vaikutusten merkittävyys on vähäinen ja lajin pesimäkantaan kohdistuva vaikutus on vähäinen. 9 Johtopäätös ja yhteenveto Savonrannan Kääpäsaaren asemakaava ollaan muuttamassa. Kaavamuutoksen päätavoitteena on lisätä ympärivuotista asutusta nykyisin vapaa-ajan- ja virkistyskäytössä olevalle taajaman lievealueelle. Kaavan toteutumisen vaikutukset eivät muuta Natura-alueen ekologisia rakenteita. Alueen suojeltaviin luontotyyppeihin vaikutukset ovat olemattomat tai vähäiset. Vaikutukset kohdistuvat saimaannorppaan. Kaavan toteutuessa ihmisten talviaikainen liikkuminen jäällä hiihtäen ja kävellen lisääntyy. Myös moottorikelkkahäiriömahdollisuus kasvaa. Kaavasta ei kuitenkaan muodostu merkittävää riskiä saimaannorpalle. Kaavan toteuttaminen ei heikennä merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi kohteet on sisällytetty Natura verkostoon. Kaavan toteuttamisesta ei näin ollen aiheudu luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettua todennäköisesti merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Oriveden-Pyhäselän saaristot ja Joutenvesi-Pyyvesi Natura-alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000-suojelualueverkostoon. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaista varsinaista Natura-arviointia ei ole tarpeen laatia. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax ,