Teknillinen yliopistokoulutus maailmanluokkaan

Transkriptio

1 Teknillinen yliopistokoulutus maailmanluokkaan Tekniikan yliopisto-opetukseen ja tutkimukseen laatua ja vaikuttavuutta työpaja Vanajanlinna Hannu Sirén

2 Korkeakoulututkinnot

3 4,5 Tutkimuksen osuus bkt:sta (%) 4 3,5 3 2,5 2 Suomi Ruotsi Hollanti Sveitsi OECD 1,5 1 0, Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators

4 1 Korkeakoulututkimuksen menot suhteessa bkt:hen (%) 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 Suomi Hollanti Ruotsi Sveitsi OECD 0,3 0,2 0, Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators

5 4 Tieteelliset julkaisut per 1000 asukasta 3,5 3 2,5 2 1,5 Suomi Hollanti Ruotsi Sveitsi EU 1 0, Lähde: Innovation Union Competitiveness Report 2011

6 0,6 Viitatuimpaan 10 % kuuluvat tieteelliset julkaisut per 1000 asukasta 0,5 0,4 0,3 Suomi Hollanti Ruotsi Sveitsi EU 0,2 0, Lähde: Innovation Union Competitiveness Report 2011

7 2 Korkeakoulujen koulutuksen kustannukset suhteessa bkt:hen 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 Suomi Hollanti Ruotsi Sveitsi OECD 0,6 0,4 0, Lähde: OECD, Education at a Glance 2011

8 50 Tutkinnon suorittamisen odotusarvo (graduation rate, %) Suomi Hollanti Ruotsi Sveitsi OECD Lähde: OECD, Education at a Glance 2011

9 90 Läpäisy (completion rate) Läpäisy, Suomi Hollanti Ruotsi Sveitsi Tanska Saksa OECD Lähde: OECD, Education at a Glance 2010

10 The university age (18-22 years) population by 2020

11 Science and Engineering Indicators 2012 In 2008, about 5 million first university degrees were awarded in S&E worldwide. The number of S&E first university degrees awarded in China and Taiwan more than doubled between 2000 and Students in China earned about 23%, those in the European Union earned about 19%, and those in the United States earned about 10% of these degrees. S&E degrees continue to account for about one-third of all bachelor's degrees awarded in the United States. In Japan and China, more than half of first degrees were awarded in S&E fields in In the United States, about 4% of all bachelor's degrees awarded in 2008 were in engineering. This compares with about 19% throughout Asia and 31% in China specifically.

12 Science and Engineering Indicators 2012 In 2008, the United States awarded the largest number of S&E doctoral degrees of any individual country, followed by China, Russia, Germany, and the United Kingdom. The number of S&E doctoral degrees awarded in China, the United States, and Italy has risen substantially in recent years; S&E doctorates awarded in India, Japan, South Korea, and many European countries have risen more modestly. The number in Russia increased from 2002 to 2007, but fell sharply in In 2007, China overtook the United States as the world leader in the number of doctoral degrees awarded in the natural sciences and engineering.

13 Science and Engineering Indicators 2012 The top three R&D-performing countries: United States, China now the second largest R&D performer and Japan represented just over half of the estimated $1.28 trillion in global R&D in The United States, the largest single R&D-performing country, accounted for about 31% of the 2009 global total, down from 38% in Asian countries including China, India, Japan, Malaysia, Singapore, South Korea, Taiwan, and Thailand represented 24% of the global R&D total in 1999 but accounted for 32% in 2009, including China (12%) and Japan (11%). The pace of real growth over the past 10 years in China's overall R&D remains exceptionally high at about 20% annually. The European Union accounted for 23% total global R&D in 2009, down from 27% in 1999.

14 Table 3.3: Relative publication activity in different subject fields for selected universities and university hospitals (percentages of fractionalized number of publications), , and growth rate of the production of fractionalized publications from to for each field. Blue color = share Subject Norway Sw Agriculture, Biology Nordic Growth Engineering Geo Health Physics Other Areas* (S Materials 20 per cent above the Nordic average; red color = share 20 per cent below the Nordic average *Other Areas include Social Sciences and Arts & Humanities (see Appendix 2). Comparing Research at Nordic Universities using Bibliometric Indicators NordForsk Policy Briefs

15 EU / KORKEAKOULUJEN MODERNISAATIO Kilpailu johtavien ja nousevien talous- ja tiedemaiden kanssa Korkeakoulujen roolin vahvistaminen innovaatiojärjestelmässä taloudellisen kasvun ja sosiaalisen koheesion lisäämiseksi. Eurooppalaisten korkeakoulujen keskeisiä ongelmia: korkeakoulutuksen voimavarat hajallaan yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti puutteellista työnjako kehittymätöntä hallinto jäykkää koulutustarjonta ei vastaa muuttuvien työmarkkinoiden vaatimuksia Tavoitteena osaamisen vapaa liikkuvuus, joka perustuu uudistuneeseen korkeakoululaitokseen, korkeatasoisiin tutkimusinfrastruktuureihin, osaamisen siirtoon ja hyödynnettävyyteen, tiedon vapaaseen saatavuuteen, tutkintojen tunnustamiseen sekä tutkijoiden, opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen.

16 EU/ KORKEAKOULUJEN MODERNISAATIO Komission tiedonanto 2011: Lisätään tutkinnon suorittaneiden määrä Parannetaan korkea-asteen koulutuksen laatua ja relevanssia työelämäyhteydet, tieto- ja viestintätekniikka, henkilöstön osaaminen, erilaisten opiskelumallien edistäminen liikkuvuuden lisääminen, rajat ylittävän yhteistyön lisääminen Osaamiskolmion vahvistaminen - koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien lisääminen Tehokkaat ja joustava hallinto- ja rahoitusjärjestelmät ammattitaitoinen johtaminen korkeakouluille lisää autonomiaa strategisten linjausten tekemiseen monipuoliset rahoituslähteet

17 Eurooppalainen tutkimusalue Komissio julkaisi heinäkuussa tiedonannon eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamisesta kansallisten tutkimusjärjestelmien tehokkuus rajat ylittävä tutkimusyhteistyö tutkijoiden eurooppalaiset työmarkkinat sukupuolten tasa-arvoasiat tutkimustiedon levittäminen Kypros järjestää marraskuussa ERA-konferenssin EU:n neuvostossa esittely lokakuussa ja päätelmät joulukuussa Komissio antoi heinäkuussa tiedonannon ja suosituksen tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä ja syyskuussa tiedonannon EU:n tutkimus ja innovaatiotoiminnan kansainvälisestä yhteistyöstä

18 EU:n Horisontti ohjelma Budjettiehdotus 80 mrd. euroa ( ) Huipputason tiede (24,6 mrd ) ERC, tutkijankoulutus, tutkimusinfrastruktuurit Teollisuuden johtoasema (17,9 mrd. ) ICT, materiaali-, nano-, bio-, valmistusteknologia Yhteiskunnalliset haasteet (31,7 mrd ) terveys, elintarvikkeet, liikenne, ilmasto, energia, jne. EIT (2,8 mrd ) koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoimien yhdistäminen osaamis- ja innovaatioyhteisöissä

19 Lähde: Sitaatioindeksityöryhmä II:n raportti, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:34

20 Lähde: Sitaatioindeksityöryhmä II:n raportti, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:34

21 Sitaatioindeksityöryhmä II:n raportti Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden Web of Science -julkaisut ja niiden vaikuttavuus vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:34 - Suomalaisten julkaisujen määrä tekniikan alan lehdissä on kasvanut huomattavasti enemmän kuin luonnon- sekä lääke- ja terveystieteellisissä lehdissä. - Ei-ositettu julkaisumäärä on kasvanut yli kolminkertaiseksi ja ositettu määrä lähes yhtä paljon, 2,7-kertaiseksi vuosista vuosiin Tämä voi johtua tekniikan alan julkaisutoiminnan painottumisesta aikaisempaa enemmän kansainvälisiin lehtiin sekä toisaalta Thomson Reutersin tietokantojen kattavuuden paranemisesta tekniikan alan lehtien osalta. - Osuus maailman julkaisuista on kasvanut vuosiin , minkä jälkeen se on hieman laskenut.

22 Sitaatioindeksityöryhmä II:n raportti Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden Web of Science -julkaisut ja niiden vaikuttavuus vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:34 - Viittauksia on tullut samaan tieteenalaan suhteutettuna 28 % maailman keskitasoa enemmän vuosina , kun vuosina vastaava luku oli 9 %. Viittausindeksit sekä osuus viitatuimpaan kymmenykseen kuuluvista julkaisuista ovat kuitenkin pysytelleet koko tarkastelujakson ajan maailman keskitason yläpuolella. - Yliopistojen osuus suomalaisista vuosien julkaisuista tekniikan alan lehdissä on 71 %. Valtion tutkimuslaitokset ja yritykset kattavat kumpikin noin 11 % ositetusta julkaisumäärästä.

23 Lähde: Sitaatioindeksityöryhmä II:n raportti, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:34

24 Tekniikan ja liikenteen alaan liittyviä julkaisuja Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Opm:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:16 Liikennealan korkeakoulutuksen ja t&k-toiminnan kehittämistarpeet Opm:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:9 Biotekniikka 2005 Opm:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:43 Lääketieteellisen tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen selvitys Opm:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:12 Nanotieteen keihäänkärjet Suomessa Opm:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:39 Tekniikan alan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Opm:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:19 (Neuvon työryhmä) Ympäristötekniikan koulutuksen ja tutkimuksen selvitys Opm:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:13 Selvitys tietoteollisuuden lisätoimenpideohjelman toteutumisesta ja tuloksista yliopistoissa / Jussi Kivistö, Timo Aarrevaara Opm:n julkaisuja 2005:30 Teknillistieteellisen koulutuksen mahdollinen laajentaminen Keski-Suomessa ja Pohjois- Savossa Opm:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:26

25 TEK:n julkaisuja Teknillisen korkeakoulutuksen profiilikartta (2009) Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista. Loppuraportti opetuksen laatutyöstä (2009). Tekniikan korkeakoulutus ihmisen ja ympäristön hyväksi. Tutkimus kestävästä kehityksestä tekniikan korkeakoulutuksessa. (2009) Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia. (2008)

26 Neuvon työryhmä: Työryhmän suositukset jakautuivat seuraaviin osa-alueisiin: Aluepolitiikasta kansainväliseen kilpailukykyyn Globalisaatio ja elinkeinoelämän osaamistarpeet Korkeakoulujen merkitys ja vaikuttavuus kansallisessa innovaatiojärjestelmässä Laatua ja kilpailukykyä rakenteellisilla uudistuksilla Uudistukset yliopistoissa Uudistukset ammattikorkeakouluissa Opetuksen kehittäminen ja laadunvarmistus Kansainvälisyyttä tutkimukseen ja koulutukseen Kansainvälistymisen avaintekijät: kriittinen massa, strategiset valinnat ja kansainvälinen liikkuvuus Tutkijoiden, opettajien ja jatko-opiskelijoiden liikkuvuus Perusopiskelijoiden liikkuvuus Opetuksen kehittäminen ja laadunvarmistus Vieraskielinen opetus

27 TEK:n profiilikartta 2009 Profiilikartan sisältö 1) kuvaukset tilastoineen kaikista 21 insinööri (AMK) -koulutusta ja 7 diplomi-insinöörikoulutusta tarjoavasta yksiköstä 2) esityksen toimivan teknillistä korkeakoulutusta tarjoavan kampuksen kriteereistä 3) koulutustarjonta maantieteellisesti koulutusohjelmittain 4) keskeiset näkökohdat kansallisesta huoltovarmuudesta liittyen teknilliseen korkeakoulutukseen 5) toimenpide-ehdotukset suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen laadun parantamiseksi profiloitumisen ja rakenteellisen kehittymisen avulla

28 TEK:n profiilikartta 2009

29

30

31

32

33 Yliopistojen koulutusvastuut (nykytila) Yliopistolain 7 :n mukaan yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), säädetään valtioneuvoston asetuksella - VNA yliopistojen tutkinnoista (794/2004) luettelo yliopistojen koulutusaloista (21), tutkintojen nimistä ja yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa Tarkemmasta koulutusvastuun jakautumisesta yliopistojen kesken säädetään yliopiston esityksestä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella - OpMA yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (568/2005) luettelo aloista, oppiaineryhmistä ja oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät humanistisella, kasvatustieteellisellä, luonnontieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä ja terveystieteiden alalla ja siitä, miten opettajankoulutuksen tehtävät on jaettu yliopistojen välillä luettelo koulutusohjelmista, joita yliopistot järjestävät kuvataiteen, tanssin, teatterin ja musiikin alalla sekä taideteollisella ja teknillistieteellisellä alalla säännökset sosiaalityön koulutusta järjestävistä yliopistoista sekä yliopistojen erikoistumiskoulutuksista Ylempään korkeakoulututkintoon johtavista koulutusohjelmista, joihin on erillinen valinta (ns. maisteriohjelmat) säädetään erikseen OpMA yliopistojen maisteriohjelmista (1474/2011)

34 Yliopistojen koulutusvastuut Yliopistojen koulutusvastuut uudistetaan samassa aikataulussa, jossa uudistetaan myös ammattikorkeakoulujen koulutustehtävät lukien Uudistuksen tarkoituksena on turvata riittävä koulutustarjonta kaikilla aloilla yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti sekä varmistaa yliopistokoulutuksen tarkoituksenmukainen mitoitus ja voimavarojen optimaalinen kohdentaminen antaa yliopistoille autonomiansa puitteissa nykyistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistäviä kokonaisuuksia ja vahvistaa yliopistojen mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja tieteen muutoksiin sekä profiloitua vahvuusalueilleen Yliopistolain 7 :n muuttaminen: koulutusvastuun täsmentäminen olisi mahdollista myös ilman yliopiston esitystä (HE eduskunnalle kevätistuntokauden 2013 alussa) VNA:n ja OkMA:n koulutusvastuusäännösten uudistaminen vuoden 2013 aikana huomioidaan uusi ISCED-koulutusalaluokitus ja yliopistojen kaksiportainen tutkintorakenne mahdollisimman joustavat koulutusvastuut; oppiaine- ja koulutusohjelmakohtaisesta koulutusvastuusta kohti laajempaa koulutusvastuun määrittelyä luovutaan erillisestä maisteriohjelma-asetuksesta

35 Yliopistojen koulutusvastuut tekniikan alalla Nykyisestä koulutusohjelmakohtaisesta sääntelystä tarkoitus luopua OkMA:n asetuksessa määriteltäisiin ne tekniikan alat, joilla yliopistojen on järjestettävä tutkintoon johtavaa koulutusta yliopisto määrittelee niiden puitteissa oppiaineensa/koulutusohjelmansa Energiatekniikka Konetekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Teknis-luonnontieteellinen ala Rakentamistekniikka Arkkitehtuuri Informaatioteknologia Prosessitekniikka Tuotantotalous Materiaalitekniikka Ympäristötekniikka Maisema-arkkitehtuuri Alustava kommentointipyyntö yliopistolain 7 :n muuttamista koskevan lausuntokierroksen yhteydessä (lausuntoaika asti) Asetuksen valmistelu saatujen kommenttien pohjalta ja lausuntokierros 2013.

36 Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutusvastuut, lausuntoversio ( ) Tutkinto Tutkintonimike Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto - energia- ja ympäristötekniikka insinööri (AMK) - informaatioteknologia insinööri (AMK) - konetekniikka insinööri (AMK) - prosessitekniikka insinööri (AMK) laboratorioanalyytikko (AMK) - rakentamistekniikka insinööri (AMK) rakennusmestari (AMK) - sähkö- ja automaatiotekniikka insinööri (AMK) - logistiikka insinööri (AMK) - palo- ja pelastusala insinööri (AMK) - tuotantotalous insinööri (AMK) Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto merikapteeni (AMK)