Korkeakoulutuksen haasteita. Johtaja Hannu Sirén

Transkriptio

1 Korkeakoulutuksen haasteita Johtaja Hannu Sirén

2 Puheenvuoron teemat Suomen asemoituminen kansainvälisessä korkeakoulukentässä Opiskelijavalintauudistuksen II vaihe Opintoaikojen lyhentäminen - säädösmuutokset Koulutusvastuut Korkeakoulujen opetus- ja tutkintokielet Korkeakoulutuksen saavutettavuus

3 Suomen asemoituminen kansainvälisessä korkeakoulukentässä Korkeakoulutuksen osuus BKT:stä Yhdysvallat 2,8 % Kanada 2,7 % Korea 2,6 % Tanska 1,9 % Suomi 1,9 % Ruotsi 1,8 % Alankomaat 1,7 % Norja 1,7 % OECD:n keskiarvo 1,6 % Japani 1,5 % Ranska 1,5 % Puola 1,5 % Itävalta 1,5 % Iso-Britannia 1,4 % Espanja 1,3 % Italia 1,0 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % 3,0 % Tiedot vuodelta 2010 Lähde: OECD

4 Suomen asemoituminen kansainvälisessä korkeakoulukentässä Korkeakoulutuksen rahoitus per opiskelija Yhdysvallat Kanada Ruotsi Tanska Norja Alankomaat Suomi Japani Iso-Britannia Ranska Itävalta OECD:n keskiarvo Espanja Korea Puola Italia $0 $5 000 $ $ $ $ $ Tiedot vuodelta 2010 Lähde: OECD

5 Suomen asemoituminen kansainvälisessä korkeakoulukentässä $ Rahoitus per opiskelijat / BKT per capita $ USA CAN $ SWE DEN FIN NLD NO JPN Rahoitus per opiskelija $ ESP UK FRA AUT $ KOR ITA POL $5 000 $0 $0 $ $ $ $ $ $ $ BKT per capita

6 Suomen asemoituminen kansainvälisessä korkeakoulukentässä Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista ja vuotiaista Etelä-Korea Kanada Japani Norja Ruotsi Iso-Britannia Suomi Yhdysvallat Ranska Tanska Alankomaat Espanja OECD keskiarvo Puola Saksa Itävalta Italia Turkki Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus v Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus v Tiedot vuodelta 2011 Lähde: OECD 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

7 Suomen asemoituminen kansainvälisessä korkeakoulukentässä 100% Korkeakouluasteen koulutuksen aloittamisen odotusarvo ja korkeakouluopintojen läpäisy 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Aloittamisen odotusarvo Läpäisy 10% 0% * Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus aloittaneista on poistettu Tiedot vuodelta 2011 Lähde: OECD

8 Suomen asemoituminen kansainvälisessä korkeakoulukentässä 32 Korkeakouluopintojen aloittamisen keskimääräisiä ikiä Ikä Tiedot vuodelta 2010 Lähde: OECD Aloittamisen mediaani-ikä 20. persentiili 80. persentiili

9 Suomen asemoituminen kansainvälisessä korkeakoulukentässä Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus 25% 20% 15% 10% 5% 0% Korkeakoulujen kansainvälistyminen 25% 20% 15% 10% 5% 0% Maan markkinaosuus muualla kuin kotimaassaan opiskelevista Tiedot vuodelta 2008 Lähde: OECD Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus eri maissa Maan markkinaosuus muualla kuin kotimaassaan opiskelevista

10 Suomen asemoituminen kansainvälisessä korkeakoulukentässä Korkeakouluja per miljoona asukasta Hollanti Irlanti Iso-Britannia Italia Itävalta Norja Ruotsi Saksa Suomi Sveitsi Lähde: EUMIDA tiedonkeruu, tiedot vuodelta 2008 paitsi Suomi vuodelta 2012

11 Suomen asemoituminen kansainvälisessä korkeakoulukentässä Yliopistojen kokojakauma (tiedot 2008) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Itävalta Norja Puola Saksa Italia Sveitsi Suomi Hollanti Alle opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa Yli opiskelijaa Irlanti Ruotsi Iso-Britannia Eurooppa yhteensä Lähde: EUMIDA tiedonkeruu

12 Opiskelijavalintauudistuksen II vaiheen taustaa Hallitusohjelman mukaan Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan. Opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opinto-oikeutta. KESU:ssa linjattiin uudistuksen toteuttamisesta kahdessa vaiheessa Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien aseman parantamiseksi mahdollistetaan ensimmäisessä vaiheessa heidän valintansa omassa kiintiössään, jonka käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmä uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia. I vaiheen lait hyväksytty kesäkuussa 2013 OKM:n ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmän järjestämässä seminaarissa esiteltiin toteuttamisvaihtoehtoja Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmässä valmisteltu suosituksia opiskelijavalintojen ja etenkin siirtymäväylien periaatteiksi

13 Opiskelijavalintauudistuksen II vaiheen aikataulu Valmistelu syksyllä 2013 ja keväällä 2014 Hallituksen esitys annetaan syysistuntokauden alussa 2014 Jos eduskunta hyväksyisi lain vuoden 2014 loppuun mennessä Korkeakoulut voisivat lain hyväksymisen jälkeen valmistella valintaperusteidensa muutokset vuoden 2016 valintoja varten. Uusien säädösten mukainen haku otettaisiin käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen.

14 Opiskelijavalintauudistuksen II vaiheen lähtökohtia Perustuslakivaliokunta on todennut, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai korkeakoulun opiskelupaikan vastaanottaneiden asema ei saa muodostua kohtuuttomasti heikommaksi kuin ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien, sekä toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen ja opiskelualan vaihtamisen tulee olla jatkossakin mahdollista. Henkilöllä voi jatkossakin olla useita opiskelupaikkoja samaan aikaan. Henkilöllä, joka opiskelee korkeakoulussa tai on suorittanut tutkinnon, pitää pääsääntöisesti olla mahdollisuus hakea ja tulla valituksi kaikkeen koulutukseen, joka on ensikertalaisillekin hakijoille tarjolla. Säädöksillä ohjataan sitä millaisia hakeutumisväyliä korkeakouluihin on mitkä hakijaryhmät voivat missäkin väylässä hakea ja millaisille hakijaryhmille aloituspaikkoja tulee painotetusti kohdentaa.

15 Opiskelijavalintauudistuksen II vaiheen toteutus seminaarissa esiteltiin toteuttamisvaihtoehtoja A1, A2, B Tarkoituksenmukaisuusnäkökulmasta huomioitavia poikkeuksia velvoitteeseen kohdentaa paikkoja ensimmäistä kertaa hakeville, toteutustavasta riippumatta pienet hakukohteet vieraskielinen koulutus Muita säädöstarpeita Yhden paikan sääntö: nykyisin koskee vain yhteishakua, syytä laajentaa Siirto-opiskelu: opiskeluoikeudesta luopumiseen liittyvät säädöstarpeet

16 Ensimmäistä paikkaansa hakevat erillishaku erillishaku A1 Kevään yhteishaku syksyn yhteishaku Uusi opiskelupaikka erillishaku erillishaku erillishaku erillishaku erillishaku erillishaku erillishaku erillishaku erillishaku Muut hakijat opiskelupaikan siirto

17 Ensimmäistä paikkaansa hakevat erillishaku erillishaku A2 Kevään yhteishaku Paikat syksyn yhteishaku Paikat Uusi opiskelupaikka Kevään yhteishaku Syksyn yhteishaku Muut hakijat opiskelupaikan siirto

18 Ensimmäistä paikkaansa hakevat erillishaku erillishaku B Kevään yhteishaku Paikkoja varattava ensikertalaisille syksyn yhteishaku Paikkoja varattava ensikertalaisille Uusi opiskelupaikka Muut hakijat opiskelupaikan siirto

19 Opiskelijavalintauudistuksen II vaiheen toteutus B vaikuttaa selkeimmältä toteutustavalta B:n mukaan eteneminen kuitenkin edellyttää, että rinnakkaisesti korkeakoulut valmistelevat ja luovat yhdenmukaisia siirtymäkäytäntöjä jo opiskeleville suositukset pohjana myös avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella tehtävää valintaa tulee laajentaa

20 Opintoaikojen lyhentäminen - säädösmuutokset Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma : Korkeakoulujen tavoitteellisia valmistumisaikoja koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan valmistumisaikojen nopeuttamiseksi. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta HE annettaneen eduskunnalle keväällä 2014 ja lainsäädäntö tulisi voimaan (sovellettaisiin aloittaviin opiskelijoihin) esityksen sisältö ja aikataulu tarkentuu

21 Opintoaikojen lyhentäminen - säädösmuutokset Harkittavia vaihtoehtoja: 1) yhdenmukaistetaan korkeakoulusektoreiden sääntely ns. lakisääteisten poissaolojen osalta (asevelvollisuus, perhevapaat) Tasa-arvovaltuutetun lausunto ; ammattikorkeakoululain nykyisten säännösten ongelmallisuus tasa-arvolain kannalta 2) tiukennetaan yleistä poissaolo-oikeutta (esim. nykyisestä 4 lukukaudesta 2 lukukauteen) muut syyt poissaololle, mm. työnteko 3) rajoitetaan ensimmäisen opiskeluvuoden poissaolo-oikeutta (esim. vain em. lakisääteisistä syistä ja oman sairauden vuoksi)

22 Opintoaikojen lyhentäminen - säädösmuutokset 4) tiukennetaan varsinaista opiskeluoikeutta (esim. yliopistoissa nykyinen 5+2 -> 5+1 ja ammattikorkeakouluissa 3,5+1 -> 3,5+0,5) säilytettävä kuitenkin riittävä rakenteellinen jousto, jotta yksittäisen opiskelijan mahdollisuudet tutkinnon suorittamiseen erilaisissa elämäntilanteissa turvataan 5) määritellään tavoitteellinen suorittamisaika ja opiskeluoikeus tohtorin tutkinnossa samoin perustein kuin muissa korkeakoulututkinnoissa Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän ehdotukset

23 Yliopistojen koulutusvastuut - nykytila Yliopistolain 7 :n mukaan yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), säädetään valtioneuvoston asetuksella - VNA yliopistojen tutkinnoista (794/2004) - yliopistojen koulutusalat (21), tutkintojen nimet Tarkemmasta koulutusvastuun jakautumisesta yliopistojen kesken säädetään yliopiston esityksestä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella - OpMA yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (568/2005) - alat, oppiaineryhmät ja oppiaineet, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät - koulutusohjelmat - erikoistumiskoulutukset Ylempään korkeakoulututkintoon johtavista koulutusohjelmista, joihin on erillinen valinta (ns. maisteriohjelmat) säädetään erikseen OkMA yliopistojen maisteriohjelmista (1048/2012)

24 Yliopistojen koulutusvastuut Yliopistojen koulutusvastuita koskeva lainsäädäntö uudistetaan samassa aikataulussa, jossa uudistetaan ammattikorkeakoulujen koulutustehtävät lukien Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä koulutustarjonta kaikilla aloilla yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti varmistaa yliopistokoulutuksen tarkoituksenmukainen mitoitus ja voimavarojen optimaalinen kohdentaminen antaa yliopistoille autonomiansa puitteissa nykyistä paremmat mahdollisuudet - toteuttaa eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistäviä kokonaisuuksia - vahvistaa yliopistojen mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja tieteen muutoksiin sekä - profiloitua vahvuusalueilleen.

25 Yliopistojen koulutusvastuut Laki yliopistolain 7 :n muuttamisesta (728/2013) voimaan : Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella, joka valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa. Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttaminen ei edellytä enää yliopiston esitystä, yksittäisen yliopiston koulutusvastuun täsmentämistä koskevat muutokset perustuvat lähtökohtaisesti yliopiston omaan aloitteeseen (HE 33/2013) Yliopistojen koulutusvastuiden määrittely on tärkeä osa korkeakoulupolitiikkaa, jolla suunnataan ja mitoitetaan koulutustarjonta tarkoituksenmukaisesti eri koulutusaloille yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Ministeriön ja yliopistojen yhteistyön tulee olla todellista yhteistä harkintaa. (PeVL 19/2013 vp) - Yhteistyön toteuttaminen: yliopistojen esitykset, keskustelutilaisuudet, lausuntokierrokset

26 Yliopistojen koulutusvastuut Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista uudistuvan ISCED-luokituksen huomioiminen 21 koulutusalasta 15 koulutusalaan tutkintonimikkeet säilyvät ennallaan, joihinkin englanninkielisiin nimikkeisiin täsmennyksiä tutkintokohtaisiin koulutusvastuisiin ei muutoksia kysymys pelkkään maisteri- ja tohtorivaiheeseen liittyvästä koulutusvastuusta Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus koulutusvastuun täsmentämisestä Koulutusvastuun käsite oikeus ja velvollisuus: Yliopisto ei voi liitteessä luetelluilla aloilla aloittaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen järjestämistä ilman liitteessä säädettyä koulutusvastuuta eikä luopua tutkintoon johtavien opintojen järjestämisestä ilman liitteen muutosta.

27 Yliopistojen koulutusvastuut Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus koulutusvastuun täsmentämisestä Taiteiden koulutusalalla ja terveystieteiden koulutusalalla koulutusvastuun täsmentämisestä luovutaan kokonaan. Humanistisella, kasvatustieteellisellä, luonnontieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä ja tekniikan koulutusalalla nykyinen oppiaine- ja koulutusohjelmatasoinen sääntely korvataan laajempien kokonaisuuksien sääntelyllä. Yliopisto määrittelee itse oppiaineet/koulutusohjelmat, joita se järjestää asetuksessa luetellulla alalla ja koulutusalalla muutoin Muilla koulutusaloilla koulutusvastuun sääntely säilyy nykyisellään tutkintoasetuksessa määriteltynä tutkintokohtaisen koulutusvastuun sääntelynä (esim. kauppatieteellinen, oikeustieteellinen ja lääketieteiden ja farmasian koulutusala). Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opetettavien aineiden järjestämiseen liittyvä koulutusvastuu niillä yliopistoilla, joilla on koulutusvastuu kyseisellä koulutusalalla tai alalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista kumotaan

28 Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävä - nykytila Valtioneuvoston myöntämässä toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun koulutusalat ja opetuskieli OKM päättää koulutusohjelmista ammattikorkeakoulun esityksestä Koulutusohjelmapäätöksen sisältö: koulutusohjelman nimi ja tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, koulutusala tutkinto ja tutkintonimike koulutusohjelman laajuus opintopisteinä ja harjoittelun laajuus.

29 Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävä OKM:n koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan Valtioneuvoston asetuksen liitteessä ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet sekä tutkintoon johtavien opintojen laajuudet opintopisteinä Toimiluvissa määrätään mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (= koulutusvastuu) mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa oikeudesta järjestää ammatillista opettajankoulutusta opetus- ja tutkintokieleksi suomi tai ruotsi.

30 Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävä Toimiluvassa voidaan tarvittaessa täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta Tutkinnot ja tutkintonimikkeet rajaavat koulutusvastuuta riittävästi muutoin kuin liiketalouden ja tekniikan osalta Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävän tradenomi (AMK) tutkintonimikkeen osalta koulutusvastuu täsmennetään seuraaviin aloihin: liiketalous, tietojenkäsittely, kirjasto- ja tietopalveluala, logistiikka, turvallisuusala, johdon assistenttikoulutus Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävän insinööri (AMK) tutkintonimikkeen koulutusvastuu täsmennetään seuraaviin aloihin: energia- ja ympäristötekniikka, tieto- ja viestintätekniikka, konetekniikka, prosessi- ja materiaalitekniikka, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, maanmittaus, sähkö- ja automaatiotekniikka, tuotantotalous, logistiikka, palo- ja pelastusala

31 Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävä hakemuksissa Ammattikorkeakoulu Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Hämeen ammattikorkeakoulu Karelia ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Haettujen koulutusvastuiden muutokset koulutustarjontaan luopuu restonomi -koulutuksesta vaihtaa muotoilijan tutkintonimikkeen artenomiin luopuu muusikko -koulutuksesta ja siirtää aloituspaikat mus.pedagogikoulutukseen luopuu terveydenhoitajakoulutuksesta luopuu medianomi -koulutuksesta luopuu terveydenhoitajakoulutuksesta luopuu teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutuksesta luopuu hammasteknikko -koulutuksesta hakee rakennusarkkitehti -koulutusta luopuu laboratorioanalyytikon koulutuksesta hakee rakennusarkkitehti -koulutusta luopuu toimintaterapeutti -koulutuksesta hakee rakennusarkkitehti -koulutusta luopuu toimintaterapeutti -koulutuksesta hakee rakennusarkkitehti -koulutusta luopuu muotoilija -koulutuksesta ja siirtää aloituspaikat kulttuurituottajakoulutukseen luopuu kuvataiteilijan koulutuksesta luopuu laboratorioanalyytikon koulutuksesta hakee rakennusarkkitehti -koulutusta hakee hammasteknikko -koulutusta hakee rakennusarkkitehti -koulutusta

32 Korkeakoulujen opetus- ja tutkintokielet Yliopistolain 11 :n 1 momentissa on määritelty yliopiston opetus- ja tutkintokieleksi suomi, ruotsi tai molemmat. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen kuin 1 momentin mukaisen opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisut OKV/136/1/2013 ja OKV/727/1/2013: Yliopiston päätös tarjota ainoastaan englanninkielisiä maisteriohjelmia syksystä 2013 alkaen ei ole perustuslain 16 ja 17 :n edellyttämien velvoitteiden eikä yliopistolain 11 :n mukainen. Siinä, missä laajuudessa lakisääteisten opetus- ja tutkintokielten sijasta tai ohella voidaan käyttää muita kieliä, on yliopistolla harkintavaltaa.

33 Korkeakoulujen opetus- ja tutkintokielet Yliopiston tulisi esimerkiksi tutkintosäännössään määritellä se, missä määrin suomen kielen sijasta tai ohella käytetään englannin kieltä, sekä se, missä määrin opiskelija saa käyttää suomen kieltä tenttivastauksissaan, kirjallisissa töissä taikka luennoilla. Muiden kielten käyttö ei kuitenkaan saa olla niin laajaa, että suomen asema opetus- ja tutkintokielenä syrjäytyy. Päätöksen linjauksia tulee soveltaa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa (uusi amk-lain ) Koulutusalakohtaiset korkeakoulujen väliset keskustelut (yhteiset linjaukset tutkintosääntöihin) Opetus- ja kulttuuriministeriön informointi

34 Korkeakoulutuksen saavutettavuus Saavutettavuuteen panostaminen parantaa koko korkeakouluyhteisön toimivuutta Saavutettavaa opiskelua ja esteetöntä opiskeluympäristöä on kehitettävä strategisesti ja pitkäjänteisesti Tieto- ja viestintäteknologian ansiosta mahdollisuudet saavutettavan opetuksen ja opiskelun toteuttamiseksi ovat paremmat kuin koskaan. Toisaalta sähköiseen oppimisympäristöön ja viestintään liittyy useita saavutettavuuteen liittyviä haasteita. Hanketoimintana käynnistynyt ja edelleen toimiva ESOK-verkosto edistää opiskelun esteettömyyttä korkeakoulujen, järjestöjen ja muiden organisaatioiden yhteistyönä (36 korkeakoulua ja yli 50 toimijaa). Verkoston käytännön toiminnasta vastaavat asiantuntijat seuraavista korkeakouluista: Aalto-yliopisto, Diakonia-amk, HAMK, JAMK, JY, TAMK, TY

35 Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö - suositukset ESOK-verkostossa toimivien aloitteesta valmistumassa Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö - suositukset korkeakouluille. Suositusten toteutusta tukemaan on koottu verkkopohjainen käsikirja, joka sisältää mm. artikkeleita, ohjeita, esimerkkejä ja kokemuksia esteistä ja hyvistä ratkaisuista, tarkistuslistoja, arvioinnin apuvälineitä sekä tietolähteitä. Kokoaa lainsäädäntöä, aiemmin ja eri tahoilla tehtyjä suosituksia, standardeja ja ohjeita ja suodattaa ne korkeakouluille sopivaan muotoon. Suosituksista seminaari alkuvuodesta 2014 (ESOK ja OKM) Valmisteilla suunnitelma koulutustilaisuuksiksi eri puolilla Suomea vuonna 2014 (ESOK)