Sopimustaloustieteen perusteet. Luennot kevät 2015 Riitta Ahtonen

Transkriptio

1 Sopimustaloustieteen perusteet Luennot kevät 2015 Riitta Ahtonen

2 Luentokurssi 2015 Luennot: Ma AU101 Ke AU101 Pe AU101 Ma AU101 Tentit: Pe ja pe Kurssin kirjallisuus: Cooter - Ulen 2012: Law& Economics, Luvut 8-9 de Geest 2011: Contract Law and Economics, Luvut 2 16, Luentomoniste 2015

3 Luentojen tavoite o Luennoilla perehdytään siihen, miten sopimusoikeudellista sääntelyä voidaan tarkastella taloustieteen keinoin o Luennoilla etsitään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miksi sopimuksia solmitaan? Mihin sopimusoikeutta tarvitaan? Miten täydellinen sopimuksesta kannattaa tehdä? Miten rajoittunutta rationaalisuutta voidaan torjua? Milloin sopimusrikkomus on tehokas?

4 Luentojen sisältö 1. Taloustieteellinen tiedonintressi vaihdantaan 2. Sopimusoikeuden rooli taloustieteellisesti tarkasteltuna 3. Epätäydellisten sopimusten teoria 4. Epätäydellisten sopimusten tulkinta 5. Sopimusrikkomus ja sen seuraukset

5 Miksi sopimuksia solmitaan?

6 Sopimustaloustiede Yhteiskunnallinen tiedonintressi Lähtökohtana: vapaat kilpailulliset markkinat ja vapaaehtoinen vaihdanta Tavoitteena: allokatiivinen tehokkuus kustannustehokkuus Keinoina: institutionaaliset rakenteet korjaava ja kannustimia luova lainsäädäntö

7 Intressien ristiriita Vaihdantaa voidaan tarkastella useammalta kantilta ja Jokaisella talouden toimijalla on omat tavoitteensa Yksilö: rationaalinen yksilö tekee päätökset oman hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta ja ottaa huomioon vain yksityiset kustannukset ja hyödyt Sopimuspuolet: rationaaliset osapuolet pyrkivät maksimoimaan sopimuksen avulla saatavan yhteenlasketun hyödyn ja minimoimaan sopimuksen teosta aiheutuvat kustannukset Yhteiskunta: Tavoitteena yhteiskunnallisten kokonaishyötyjen maksimointi ja kokonaiskustannusten minimointi

8 Tehokas uudelleenallokaatio Vaihdannan tavoitteena yhteiskunnan niukkojen resurssien allokoiminen niiden tehokkaampaan käyttöönsä Vaihdanta eli uudelleenallokaatio johtaa paretoparannukseen, jos E P V V = määrä, johon myyjän arvostaa kohteen E = määrä, johon ostaja arvostaa kohteen P = kauppahinta

9 Milloin allokaatio on tehoton? Vaihdanta johtaa tehottomaan allokaatioon, jos E < V Vaihdanta johtaa varallisuuden uudelleen jakautumiseen osapuolelta toiselle, jos jompikumpi osapuolista arvioi väärin P:n, mutta E >V Allokatiiviseen tehokkuuteen tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta

10 Uhka-arvo ja lisäarvo Aatu ja Beetu ja käytetty auto: Aatu arvostaa autoaan 3000 euroon saakka (=uhkaarvo) Beetu arvostaa Aatun autoa 4000 euroon saakka Uudelleenallokaatio tuottaisi yhteiskunnan kannalta lisäarvoa 1000 euroa, joten vaihdanta olisi paretotehokas Myyntihinta eli se, miten lisäarvo jaetaan osapuolten kesken, riippuu osapuolten neuvottelutaidoista ja vaihtelee euron välillä Jos kauppahinta on 3500 euroa, lisäarvo jaetaan tasan

11 Miksi sopimuksen on oltava sitova? Lupaus on sitova, kun se on annettu laissa edellytetyllä tavalla sopimuksen sitovuuden tarkoituksena on luoda kannustimia yhteistyölle Vaihdannan epävarmuus vähenee Suojautumiskustannukset alenevat Osapuolet uskaltavat ryhtyä erityisinvestointeihin, jotka lisäävät sopimuksen tuottamaa hyötyä Halukkuus sopimusten solmimiseen kasvaa Sopimuksia solmitaan laajemman joukon kanssa

12 Kannustimet, kun sopimus ei ole sitova Ei investoi (0,0) Päämies A Petkuttaa (-1,1) Investoi Agentti B Yhteistyö (+0,5, +0,5)

13 Kannustimet, kun sopimus on sitova Ei investoi (0,0) Päämies A Rikkoo sopimuksen (+0,5, -0,5) Investoi Agentti B Täyttää sopimuksen (+0,5, +0,5)

14 Ei-oikeudelliset keinot Pitkäaikaiset sopimukset, suhdesopimukset, projektit Vaativia muotoilultaan, sillä sopimusaika pitkä ja olosuhteet saattavat vaihdella paljon. Kaikkien maailmantilojen varalta mahdotonta etukäteen sopia Ovat usein luonteeltaan useita perättäisiä suorituksia sisältäviä ja toistaiseksi voimassaolevia Perustuvat vastapuolen pitkäaikaiseen tuntemiseen ja luottamukseen

15 Markkinoiden omat keinot Markkinoille on muodostunut omia keinoja ratkaista sopimusten sitovuusongelma Luottamukseen perustuvat keinot: liikesuhteen pysyvyys, tunnettuus, ystävyys Pelotevaikutukseen perustuvat keinot: mainekustannukset, syrjiminen, boikotti, silmä silmästä peli, kvasivuokrien menetys Pitkäaikaiset sopimukset toistaiseksi voimassa oleva liikesuhde: päättyminen ei tiedossa - ei loppupeliongelmaa määräaikainen liikesuhde: loppupeliongelma

16 Silmä silmästä -peli Toistaiseksi jatkuva peli Mahdollinen vastavuoroisessa, pitkässä sopimussuhteessa Kierros n n+1 n+2 n+3 n+4 n+5 Petkuttaa Yhteistyö ,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Loppupeliongelma: molemmat tietävät, millä kierroksella peli päättyy

17 Mihin sopimusoikeutta tarvitaan? Sopimusoikeuden tehtävänä on: luottamuksen synnyttäminen luoda kannustimia vaihdantaan kannustaa sopimusvelvoitteiden täyttämiseen transaktiokustannusten alentaminen kannustaa riskien jakamiseen kannustaa informaation välittämiseen hillitä opportunistista käyttäytymistä minimoida sopimusvahingoista ja niiden ehkäisytoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia

18 Miten? Sääntelykeinoilla, jotka alentavat sopimusten solmimisen transaktiokustannuksia Tuottamalla tehokkaita oletusehtoja; joko tahdonvaltaiset säännökset tai tulkinta Kannustamalla optimaaliseen informaation paljastamiseen Kannustamalla varautumaan muutoksiin rankaisemalla vältettävissä olevista virheistä Allokoimalla riskit tehokkaasti ex post Alentamalla riitojenratkaisukustannuksia Heikentämällä kannustimia opportunismiin estämällä siitä saatavat hyödyt

19 Millä hinnalla? Sopimusoikeuden ala on vähiten säänneltyä Osapuolille halutaan antaa sopimusvapaus Sääntelyn tulee olla perusteltua ja kustannustehokasta Ongelmia ei kannata yrittää poistaa millä hyvänsä hinnalla Sääntelyn tuottamien hyötyjen on oltava suurempia kuin sääntelystä aiheutuvien kokonaiskustannusten Jos tarjolla on vaihtoehtoisia sääntelykeinoja, valitaan se, jonka nettosäästö on suurin

20 Sääntelyn kokonaiskustannukset Lainsäätämiskustannukset: Sääntelyn valmistelu, muotoilu, Toimeenpanokustannukset: voimaanpano, seuranta, valvonta Hallinnolliset kustannukset: Osapuolten kustannukset: raha, aika ja vaivannäkö Tuomioistuimen toiminta, -virhe ja ylläpitokustannukset Sääntelyn itsensä aiheuttamat kustannukset: Hyvinvointitappiot menetetyistä sopimuksista Säännösten tehottomuudesta aiheutuvat kustannukset

21 Milloin sitovuudesta tulee luopua? Joskus sopimusta ei tule saattaa voimaan, vaikka osapuolet lupausta annettaessa niin ilmaisisivatkin Yhteiskunnan kannalta tehokkaampaa säätää laissa, milloin lupaus ei sido, sillä tällöin estetään alhaisimmin kustannuksin tehottomia sopimuksia Oikeustoimikelpoisuuden rajoitteet Pätemättömyysperusteet Kohtuuttomuus Erehdys

22 Oikeustoimikelvottomuus Oikeustoimikelvottomia ovat pääsääntöisesti alle 18-vuotiaat (poikk. tavanomaiset ja vähäpätöiset) oikeustoimikelvottomaksi julistetut (pysyvä tai tilapäinen) Vrt. myös tilapäinen irrationaalisuus, esim. humalatila tai sairaus, shokki, järkytys jne. Taloustieteelliset perustelut sääntelylle: preferenssien epävakaus estää osapuolta solmimasta tehokkaita sopimuksia, joten oikeustoimikelpoisuuden määrittely vähentää tehottomien sopimusten määrää etsintäkustannukset alenevat, kun ei tarvitse erikseen tutkia jokaisen oikeustoimikelpoisuutta yhteiskunnalle aiheutuu hyvinvointitappioita menetetyistä sopimuksista, mutta tappiot tehottomista sopimuksista olisivat suuremmat

23 Vaasan HO , S 00/1530 Käräjäoikeus toteaa, että kanteessa tarkoitetun luopumisilmoituksen katsominen S:ää sitovaksi merkitsisi sitä, että S menettäisi kyseisen asuntonsa. Asiassa ei ole ilmennyt, että S:llä olisi luopumisilmoitusta tehdessään ollut tiedossa jokin tietty asunto, johon hän voisi muuttaa, tai että esimerkiksi hänen mainitsemallaan aikomuksella muuttaa Helsinkiin olisi ollut realistinen perusta. Tähän nähden ja ottaen huomioon todistajat T:n kertomuksesta ja edellä mainituista lääkärinlausunnosta ja lääkärintodistuksesta välittyvä tieto X:n sairaudesta käräjäoikeus päätyy katsomaan, että S ei ole sairautensa vuoksi kyennyt riittävästi arvioimaan kyseisen luopumisilmoituksen tekemisen merkitystä ja että hän on tästä syystä ollut luopumisilmoituksen tehdessään oikeustoimikelvoton. Näin ollen kanteessa tarkoitettua asumisoikeusasunnon luopumisilmoitusta on tällä perusteella pidettävä mitättömänä.

24 Pätemättömyysperusteet Törkeä pakko, OikTL 28 Kohdistuu fyysiseen koskemattomuuteen Törkeällä pakolla hankittu lupaus ei sido sen antajaa Ei vilpittömän mielen suojaa Taloustieteelliset perustelut sääntelylle: Pakolla saatu lupaus ei edusta pakotetun vapaata tahtoa, joten sopimus ei johda resurssien tehokkaaseen allokaatioon Pakon käyttäjä voi ehkäistä tehottoman sopimuksen syntymisen alhaisimmin kustannuksin Pätemättömyys hillitsee kannustimia pakon käyttöön, sillä pakko ei tuota lisäarvoa vaan allokoi jo olemassa olevia resursseja uudelleen Jos sopimus olisi sitova, se kannustaisi riskin välttämiseksi ylisuuriin yksityisiin suojautumistoimenpiteisiin, jotka ovat yhteiskunnan kannalta turhia kustannuksia

25 Pula OikTL 31.1 Pula aiheutuu jonkun kolmannen seikan olemassaolosta Pulassa kysymys tekemättä jättämisen uhkaamisella Taloustieteelliset perustelut sääntelylle: Pulan hyväksikäyttö mahdollistaa ylisuuren aineellisen edun hankkimisen itselleen Johtaa ylisuuriin yksityisiin suojautumisinvestointeihin Lisäksi, jos toisen pulan hyväksikäyttäminen olisi sallittua, kannustaisi se investointeihin pulaan saattamiseksi ja siitä pelastamiseksi Kohtuullinen korvaus suotava, jotta ihmisillä säilyisi kannustimet auttaa toista pois pulasta

26 Lievät rajoitteet Perustuvat usein uhkailuun, informaation vääristämiseen tai pimittämiseen Lievä pakko, 29, kiskominen (ymmärtämättömyyden, kevytmielisyyden tai riippuvaisen aseman hyväksikäyttö), 31 sekä kunnian vastainen tai arvoton menettely, 33 Lupaus ei sido lupauksenantajaa, mutta jos vastapuoli on vilpittömässä mielessä, se sitoo Taloustieteelliset perustelut sääntelylle: tahallisesti annetun virheellisen tiedon varassa tehty päätös johtaa resurssien tehottomaan allokaatioon Lievän rajoitteen käyttäjä voi estää tehottoman sopimuksen syntymisen alhaisimmin kustannuksin lievän pakon ym. pelko johtaa ylisuuriin yksityisiin suojaustoimenpiteisiin Kun sopimusta ei saateta voimaan, hillitsee se kannustimia opportunistiseen käyttäytymiseen

27 KKO 1939-II-66 Oikeustoimen pätemättömyys Kiskominen A:lta vaadittiin B:n hänelle antamaa rahamäärää takaisin sillä perusteella, että hän käyttämällä B:n vanhuuden ja sairauden aiheuttamaa avuttomuutta hyväkseen oli houkutellut tämän antamaan rahat ja että A:n siten oli katsottava menetelleen kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Kun luovutus siihen nähden, mitä jutussa oli käynyt ilmi, oli katsottava lahjaksi, eikä ollut näytetty, ettei B luovutuksen tapahtuessa olisi ollut oikeustoimikelpoinen tai että oikeustoimi olisi muullakaan perusteella ollut pätemätön, kanne hylättiin.

28 Erehdys Yksipuolinen erehdys ei pääsääntöisesti johda sopimuksen pätemättömyyteen, vaan sopimus saatetaan voimaan OikTL 32 Ilmaisuerehdys koskee tahdonilmaisua Virheellisesti ilmaistu tahto sitoo antajaansa, paitsi jos vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä Välitysvirhe koskee tahdonilmaisun jälkeen tapahtunutta erehdystä ei sido tahdonilmaisun antajaa: reagointivelvollisuus Motiivierehdys koskee tahdonmuodostuksessa tapahtunutta erehdystä Tahdonilmaisu pääsääntöisesti sitova

29 Petollinen viettely, petos OikTL 30, vrt. erehdys ja harhaanjohtaminen Toinen osapuoli antaa tahallaan vastapuolelle harhaanjohtavaa informaatiota, jotta saisi tämän tekemään sopimuksen kanssaan Vastapuoli solmii sopimuksen tai vastapuolen antaman harhaanjohtavan informaation vuoksi väärinkäsityksen varassa Taloustieteelliset perustelut sääntelylle: Väärän tiedon varassa tehty sopimus ei johda resurssien tehokkaaseen allokaatioon Virheellisen tiedon antaja voi alhaisemmin kustannuksin estää tehottoman sopimuksen Pelko kannustaa ylisuuriin yksityisiin suojautumiskustannuksiin

30 KKO 1932-II-268 Oikeustoimen pätemättömyys Petollinen viettely A oli B:n kehotuksesta allekirjoittanut sopimuskirjan, jonka sisältöä hän ei tuntenut mutta jonka B oli ilmoittanut olevan perintöverotusta varten tarpeellinen paperi, vaikka asiakirjassa todellisuudessa selitettiin B:n omistavan puolet A:n perimästä kiinteistöstä. Sopimuskirjan ei katsottu sitovan A:ta, minkä vuoksi se julistettiin mitättömäksi.

31 KKO:1998:51 Irtaimen kauppa - Kaupan kohteen virheellisyys - Hinnanalennus Diaarinumero: S97/843 Esittelypäivä: Antopäivä: Taltio: 1462 Käytettynä myydyllä autolla oli myyjän ilmoituksen mukaan kaupantekohetkellä ajettu kilometriä. Sittemmin oli ilmennyt, että autolla oli tuolloin todellisuudessa ajettu noin kilometriä. Ottaen huomioon, että todellinen ajokilometrimäärä oli poikennut ilmoitetusta ja siten sovitusta määrästä suhteellisesti arvioiden huomattavasti sekä että kaupan kohteena oli ollut verrattain uusi ja vähän käytetty auto, virheen voitiin olettaa vaikuttaneen kauppahintaan. Ostaja oli oikeutettu hinnanalennukseen riippumatta siitä, oliko sopimuksen mukainen kauppahinta kuitenkin vastannut auton käypää arvoa kaupantekohetkellä.

32 Milloin yksityinen info tulisi paljastaa? Qi Zhou Vastaus riippuu informaation luonteesta 1. Informaatio voi olla tarkoituksella etsittyä tai sattumalta löydettyä Sattumalta löydetty info tulisi paljastaa vastapuolelle, sillä info johtaa vain varallisuuden uudelleenjakamiseen, vaikka infon löytäjä ei ole tarvinnut uhrata kustannuksia sen etsimiseen Tarkoituksella etsityn informaation osalta paljastusvelvollisuutta ei tulisi olla, vaan sopimus tulisi saattaa voimaan, jotta ihmisillä säilyisi kannustin investoida informaation etsintään ja he saisivat katettua etsintäkustannukset Johtaa tehottomaan allokaatioon, jos erehtynyt osapuoli arvostaa hyödykettä vähemmän kuin infon omaava osapuoli

33 jatkuu 2. Informaatio voi myös olla lisäarvoa tuottavaa tai olemassa olevia resursseja uudelleenjakavaa Lisäarvoa tuottavan informaation osalta paljastusvelvollisuutta ei tulisi olla, vaan sopimus tulisi erehdyksestä huolimatta saattaa voimaan, sillä investoiminen lisäarvoa tuottavan infon etsimiseen kasvattaa yhteiskunnan hyvinvointia Uudelleenjakavan informaatio tulisi paljastaa vastapuolelle eikä sopimuksen siis tulisi olla sitova, sillä sellainen info ei tuota yhteiskunnalle lisäarvoa Ongelmana on, miten erottaa uudelleenjakava ja lisäarvoa tuottava informaatio

34 Miten informaatio ja kontrolli tulisi jakaa? Cooter & Ulen Informaatio ja kontrolli voivat olla joko samalla tai eri osapuolilla Taloudellinen tehokkuus vaatii informaation ja kontrollin yhdistämistä Jos sopimuksen voimaansaattamisen avulla voidaan yhdistää informaatio ja kontrolli samalle osapuolelle, sellainen sopimus tulisi saattaa voimaan, sillä se lisää taloudellista tehokkuutta Sen sijaan sopimuksia, jotka erottavat informaation ja kontrollin eri osapuolille, ei tulisi saattaa voimaan

35 Molemminpuolinen erehdys molemmat osapuolet ovat erehtyneet sopimuksen olennaisista ainesosista tai sopimuksen luonteesta Taloustieteellisesti kyseessä ei ole meeting of the minds eli sopimusta ei voida katsoa edes syntyneen Taloustieteelliset perustelut sääntelylle: Molemminpuolinen erehdys johtaa resurssien tehottomaan allokaatioon, sillä se ei ole rationaalisen harkinnan tulos Jos sopimus sitoisi, sopimuksentekohalukkuus vähenisi ja Yksityiset suojautumiskustannukset kasvaisivat

36 Oikeustoimen sovittelu Sopimusta sovitellaan kohtuullisemmaksi OikTL 36 Alkuperäinen kohtuuttomuus ehto kohtuuton jo alun perin osapuolten asema: tiedot, taidot ja taloudellinen asema olosuhteet sopimusta solmittaessa (pakkoa, petollista viettelyä tai kiskomista jne. lievemmät seikat) Jälkikäteinen kohtuuttomuus yllättävä olosuhteiden muutos tehnyt ehdosta tai sen soveltamisesta kohtuuttoman sovittelu perusteltua, jos sisältö epätasapainossa ja ulkoiset seikat puoltavat sopimukseen puuttumista (mm. Pöyhönen 1988)

37 Sovittelun tavoitteet kohtuuttoman ehdon kohtuullistaminen ja sopimuksen pitäminen voimassa ehdon kohtuullistamisen tavoitteena on sopimuksen sisällön saaminen sellaiseksi, että osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ovat keskenään riittävän tasapainoisessa suhteessa (HE 247/81vp.) Tasapainon kannalta oikeustoimen tarkoitus on ratkaisevaa, sillä kaikki sopimukset ei ole edes tarkoitettu olemaan tasapainossa (esim. takaus)

38 Sovittelun puolesta puhuvia argumentteja toisella osapuolella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tehdä sopimus vastapuolen ehdoilla toinen osapuoli ollut vastapuolta heikommassa neuvotteluasemassa pakottavan säännöksen kiertäminen yksipuolisesti laaditut vakioehdot? sovittelu edellyttää kuitenkin sopimuksen sisällön huomattavaa epätasapainoa

39 Sovittelua vastaan puhuvia argumentteja Jos olosuhteiden muutos ollut ennakoitavissa, ei edellytyksiä sovittelulle poikkeus: pakko, monopoli, riippuva asema jne., jota ei voinut estää Tasavertaisten osapuolten väliseltä sopimukselta edellytetään todella merkittävää epätasapainoa Osapuolten tarkoituksellinen riskinotto (liikeriskit) ei edellytys sovittelulle

40 Sovittelun taloustieteelliset perustelut Sovittelusäännökset alentavat transaktiokustannuksia ja lisäävät halukkuutta vaihdantaan sovittelun avulla voidaan korjata sopimusten epätasapainoa, jolloin sopimushalukkuus kasvaa sovittelun mahdollisuus alentaa ex ante transaktiokustannuksia, mutta voi lisätä ex post transaktiokustannuksia alentaa yksityisiä suojautumiskustannuksia sovittelun avulla voidaan torjua opportunismia leikkaamalla opportunismista saatu hyöty pois sovittelun avulla palautetaan sopimustasapaino sovittelun avulla luodaan kannustimia yksityisen informaation paljastamiseen

41 Tilannemonopoli jatkuu Pakkoa, petollista viettelyä, harhaanjohtamista muistuttavat tilanteet voivat johtaa ehdon kohtuuttomuuteen Ymmärtämättömyyden, riippuvuuden tai alisteisen aseman hyväksikäyttö samoin, sekä Tilapäisen hädänalaisen tilan, järkytyksen tai menetyksen hyväksikäyttö Sovittelun avulla leikataan tilannemonopolin avulla saatava hyöty pois, jolloin heikennetään kannustimia tilannemonopolin hyväksikäyttöön

42 Riskinjaon sovittelu Riskinjaon sovitteluun suhtaudutaan taloustieteessä pidättyvästi: Jos riski on jaettu sopimuksessa, riskinkantaja on saanut preemion riskinkantamisesta, jolloin sopimushinnan sovittelu vesittää riskinjaon Riskinjakoa ei pääsääntöisesti tule sovitella, jotta ei tuhota osapuolten alkuperäistä riskinjakoa poikkeuksena esim. riskin jaosta seurannut moraalinen uhkapeli, jolloin sovittelu heikentää kannustimia Jos riskiä ei ole jaettu sopimuksessa, tulee riski jakaa tehokkaiden riskinjakoperiaatteiden mukaan

43 KKO:2001:27 Myyjät sitoutuivat kiinteistönkaupassa, jossa kauppahinta oli markkaa, suorittamaan ostajalle viivästymiskorvausta, jos hallinnan luovutus viivästyisi ostajasta riippumattomasta syystä. Myyjien äiti, joka asui kiinteistöllä, ei suostunut vapaaehtoisesti muuttamaan ja tästä aiheutui hallinnan luovutuksen viivästyminen 48 viikolla, jolloin viivästysehdon mukainen viivästymiskorvaus nousi markaksi. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla viivästysehdon sovitteluun ei ollut perustetta. OikTL 36 Päätös luo kannustimet huolelliseen riskin allokointiin, tosin myös piirteitä rajoittuneesta rationaalisuudesta ja riskin aliarvioinnista

44 Miten täydellinen sopimuksesta kannattaa tehdä?

45 Täydellisen sopimuksen ihannemalli Rationaalisen valinnan teorian mukaan osapuolet pystyvät solmimaan täydellisiä sopimuksia tiettyjen reunaehtojen vallitessa (täydellinen kilpailu) Jos sopimukset olisivat täydellisiä, ei oikeudellista sääntelyä tarvittaisi, sillä sopimuksessa olisi otettu huomioon kaikki mahdolliset ristiriidat jo ennakolta Tuomioistuimen tehtävänä olisi saattaa sopimus voimaan Täydellinen sopimus on kuitenkin vain taloustieteen ihannemalli, johon tosielämän sopimuksia voidaan verrata, jotta nähdään, mikä sopimuksessa on vikana

46 Millainen olisi täydellinen sopimus? Sisällöltään selkeä ja yksiselitteinen Sisältö on aukoton ja kaikista olennaisista seikoista on sovittu sopimuksessa Sopimuksessa on varauduttu kaikkien mahdollisten olosuhteiden muutosten varalta sopimuksen voimassaoloaikana Riskit on allokoitu tehokkaasti halvemmalle riskinkantajalle Osapuolten oikeuden ja velvollisuudet on täydellisesti määritelty Osapuolilla on täydellinen ja symmetrinen näkemys transaktion luonteesta ja sen tuottamasta hyödystä ja sopimus on solmittu vapaasta tahdosta ja harkiten

47 Epätäydellisten sopimusten teoria Todellisuudessa sopimukset eivät ole koskaan täydellisiä Sopimus on epätäydellinen, kun sen avulla ei voida kokonaan saavuttaa vaihdannan avulla saatavissa olevia hyötyjä Sopimus on epätäydellinen, jos siinä ei ole ehtoa sen varalta, mitkä ovat osapuolten oikeudet ja velvollisuudet niissä kaikissa mahdollisissa maailmantiloissa, jotka voivat sopimuksen voimassaoloaikana toteutua

48 Epätäydellisyyden muodot velvoittavuudeltaan epätäydellinen eli obligationally incomplete silloin, kun se ei yksilöi osapuolten velvollisuuksia kaikissa mahdollisissa maailmantiloissa riittämättömästi olosuhteisiin sopeutettu eli insufficiently state contingent, jolloin se ei yksilöi sitä, millä tavoin osapuolten velvollisuudet ovat kulloisestakin olosuhteiden muutoksesta riippuvaisia

49 Mitä haittaa epätäydellisistä sopimuksista on? aiheuttaa tulkintavaikeuksia ja synnyttää erimielisyyksiä voi johtaa resurssien tehottomaan allokaatioon aiheuttaa yhteiskunnalle hyvinvointitappioita osa vaihdannan hyödyistä jää toteutumatta kannustaa opportunistiseen käyttäytymiseen synnyttää tarpeen liian suuriin yksityisiin suojautumiskustannuksiin hillitsee osapuolten halukkuutta vaihdantaan

50 Epätäydellisyyden syitä Tarkoituksellisesti epätäydellinen sopimus: Transaktiokustannusten optimointi Pienten riskien kannattamaton allokointi Informaation hankkimisen kalleus Tahattomasti epätäydellinen sopimus: Rajoittuneesti rationaalinen päätöksenteko Epäsymmetrinen informaatio Epäsymmetrinen neuvotteluvoima Kielen ja ilmaisun epäselvyys Tulevien olosuhteiden mahdoton ennakointi

51 Transaktiokustannukset Sopimuksentekoon liittyy sekä ennakollisia että jälkikäteisiä transaktiokustannuksia Ennakolliset transaktiokustannukset: Etsintäkustannukset Sopimiskustannukset Valvontakustannukset Jälkikäteiset transaktiokustannukset: Virhesuorituskustannukset Tinkimiskustannukset järjestelmäkustannukset

52 Transaktiokustannusten optimointi Sopimusta ei kannalta laatia liian täydelliseksi Huomattava transaktiokustannusten suhde: Jos ex ante kustannuksista tingitään, kasvavat odotetut ex post kustannukset Optimaalinen sopimuksen täydellisyyden aste, kun ex ante = odotetut ex post kustannukset Transaktiokustannukset voivat myös ylittää sopimuksen avulla saatavan hyödyn, jolloin resurssit eivät päädy niitä eniten arvostavalle

53 Miten transaktiokustannuksia voidaan alentaa? Sopimusoikeuden tehtävänä on alentaa sopimuksentekoon liittyviä transaktiokustannuksia, jotta sopimusten nettohyöty olisi mahdollisimman suuri ja osapuolilla säilyisivät kannustimet vaihdantaan Keinot: Sopimuksen sitovuuden tehokas määrittely Tehokkaat tahdonvaltaiset oletusehdot Sopimusrikkomuksen tehokas määrittely Yksityistä suojautumisen tarvetta vähentävä sääntely Voimaanpanon tehokas sääntely

54 Rajoittunut rationaalisuus Ihmiset eivät pysty täydelliseen vertailuun eri vaihtoehtojen kesken Ihmiset eivät valitse vaihtoehtoa, joka maksimoi odotetun hyödyn Ihmiset ovat rajoittuneesti rationaalisia: Ulkoiset rajoitteet: Informaation hankkiminen on kallista kaikkia maailmantiloja on mahdoton ennakoida Sisäiset rajoitteet: Informaation vastaanottokyky rajallinen, sillä muisti rajallinen Informaation prosessointikyky rajallinen, sillä tiedonkäsittelykapasiteetti on rajallinen

55 Heuristinen päätöksenteko Ihmiset nojautuvat päätöksenteossa intuitioihin, tapoihin ja peukalosääntöihin, heuristiikkoihin Mitä monimutkaisemmasta valinnasta on kyse, sitä yksinkertaisempia päätöksentekosääntöjä ihmiset käyttävät Heuristiikat nopeuttavat, helpottavat ja yksinkertaistavat päätöksentekoa Heuristiikat alentavat informaatiokustannuksia Heuristiikat selittävät ihmisen selviytymiskyvyn Heuristiikkojen käytön haittana on se, että ne voivat johtaa arviointivirheisiin ja päätösharhoihin

56 Päätöksentekoharhat ja arviointivirheet Tyypillisiä : Optimismiharha Itseluottamusharha Jälkiviisausharha Itsekeskeisyysharha Ankkuroituminen lähtöarvoon Kehysvaikutus Omistusvaikutus Vallitsevan tilan harha

57 Miten rajoittunutta rationaalisuutta voidaan korjata? Pyritään edesauttamaan päätöksentekokykyä: Informaation tuottaminen Opt in ja opt out ehdot Tahdonvaltaiset ehdot Eristetään huonoista valinnoista: Pakottavat ehdot Luovuttamattomuussäännökset Kohtuullistaminen Suojellaan hyväksikäytöltä Kiellot, käskyt, sanktiot Pätemättömyysäännökset Kielletyt markkinointikeinot jne. jne.

58 Epätäydellinen informaatio Markkinat eivät aina tuota päätöksenteon kannalta riittävästi informaatiota Informaatiota tuotetaan vain omien tarpeiden kannalta Kenelläkään ei ole kannustimia tuottaa enempää informaatio on lähellä julkishyödykettä => vapaamatkustajaongelma => rahastamisongelma Taloustieteellinen perustelu sääntelylle: Jos informaatio on epätäydellistä, osapuolet eivät kykene tekemään rationaalisia ostopäätöksiä Resurssit eivät allokoidu tehokkaasti

59 Epäsymmetrinen informaatio osapuolella on hallussaan yksityistä informaatiota, jota vastapuolella ei ole varaa hankkia osapuolella ei ole kannustinta paljastaa informaatiota vastapuolelle, sillä hän voi hyödyntää sitä vastapuolen kustannuksella Taloustieteellinen perustelu sääntelyn tarpeelle: osapuoli, jolla on vähemmän informaatiota, ei voi tehdä rationaalista valintaa, eivätkä resurssit allokoidu tehokkaasti epäsymmetrinen informaatio aiheuttaa yhteiskunnalle hyvinvointitappiota nostaa yksityisiä suojautumiskustannuksia kannustaa opportunismiin: negatiivinen valikoituminen, moraalikato jne.

60 Hyvinvointitappio Toisella sopimuspuolella on yksityistä informaatiota, jota vastapuolella ei ole. Vastapuoli joutuu tekemään sopimuksen epätäydellisen informaation varassa. Pe Hyvinvointitappio P* Q* Qe De epätäydellinen info D* täydellinen info Esityksen nimi / Tekijä 60

61 Valtiovallan sääntelykeinot 1. Valtiovalta tuottaa itse informaatiota kuluttajille Suoraan Epäsuoraan esim. laatuluokitusten avulla 2. Asettaa informaation tuottamisvelvollisuuksia Esim. KSL: koti- ja etämyynti, kulutusluotot 3. Valtiovalta sääntelee ostopäätöksiä Esim. tupakan myynnin kielto alaikäisille Auktorisoimattomien kielto tuottaa palveluja Haittavero eli syntivero 4. Valtiovalta valvoo tuotteiden laatua Turvallisuusvaatimukset 5. Valtiovalta ei tee mitään Aina ei kannata säännellä, jos sääntelyn kustannukset suuremmat kuin sen tuomat hyödyt

62 Moraalikato eli moraalinen uhkapeli Kun sopimuspuoli on allokoinut sopimuksessa riskin vastapuolelle, syntyy hänelle kannustimet käyttäytyä huolettomasti Koska vastapuolen on liian kallista valvoa osapuolen käyttäytymistä Koska hän maksaa vain preemion, vahingon minimoimiseen ei kannata enää investoida Moraalisen uhkapelin pelko hillitsee kannustimia sopimusten solmimiseen ja kannustaa ylisuuriin yksityisiin suojautumiskustannuksiin

63 KKO:1982-II-177 Sovitteluratkaisu torjuu moraalista uhkapeliä, kun vahingonkorvauksesta sovittu sopimuksessa Leasingsopimuksen mukaan vuokrattu esine oli vuokralleantajan omaisuutta, eikä asiakas saanut sitä omistukseensa. Kun esineestä ei ollut tehty muutakaan sopimusta, sopimussuhteeseen ei voitu soveltaa osamaksukauppaa koskevia säännöksiä. Vuokralleantajan laatimien yleisten sopimusehtojen mukaan asiakas oli sopimuksen purkauduttua hänen laiminlyötyään vuokranmaksun velvollinen suorittamaan vuokralleantajalle vahingonkorvauksena 3/4-osaa vuokrakauden jäljellä olevien vuokrien yhteismäärästä. Ehtoa kohtuullistettiin oikeustoimilain 36 :n nojalla.

64 Epätäydelliset sopimukset ja niiden tulkinta Tulkinnan tarve syntyy, kun osapuolilla erimielisyys sopimuksen sisällöstä Sopimus on joko epäselvä, moniselitteinen tai puutteellinen. Osapuolten alkuperäinen tarkoitus ei ilmene siitä selkeästi Esim. hinta puuttuu, määrä puuttuu, laatua ei ole määritelty riittävän tarkasti, toimitusaikaa ei ole sovittu riittävän tarkasti, sopimusrikkomuksen varalta ei ole sovittu, olosuhteen muuttumista ei ole otettu huomioon, riskinkantajaa ei ole nimetty jne.

65 Milloin epätäydellinen sopimus on tehokas? Epätäydellinen sopimus voi olla tehokas Jos tuomioistuin osaa täydentää sopimuksen tehokkaasti ex post tehokkaat tahdonvaltaiset ehdot tehokkaat tulkintasäännöt Jos ei-oikeudelliset voimassapitomekanismit tehokkaampia kuin yksityiskohtainen sopimus Mainekustannukset Sosiaaliset normit Jatkuva liikesuhde Itse itsensä voimassa pitävät sopimukset

66 Milloin on rationaalista jättää sopimukseen aukko? riskin allokointi ex ante vai ex post? ex ante: varmat riskin allokointikustannukset ex post: vahingon allokointikustannukset toteutuvat vain jollakin todennäköisyydellä = odotetut vahingon allokointikustannukset jos ex ante riskin allokointikustannukset > odotetut vahingon allokointikustannukset, jätä aukko Jos ex ante riskin allokointikustannukset < odotetut vahingon allokointikustannukset, täytä aukko Jos lainsäätäjä pystyy laatimaan tehokkaita sopimusoikeuden tahdonvaltaisia säännöksiä

67 Miten tuomioistuin voi täyttää aukot tehokkaasti? Taloustieteessä on olemassa kilpailevia teorioita siitä, miten sopimuksessa oleva aukko tulisi täydentää Ensinnäkin tuomioistuin voi täyttää aukon joko osapuolten hypoteettisen tahdon mukaan (hypothetical bargain) Toiseksi tuomioistuin voi täyttää aukon enemmistösäännöllä (majoritarian defalult rule) Kolmanneksi tuomioistuin voi täyttää aukon rangaistuksenluonteisella ehdolla (penalty default rule)

68 Osapuolten hypoteettinen tahto Koska sopimuksessa on aukko, ei tuomioistuin saa sopimusta tutkimalla selville osapuolten yhteistä tahtoa Tällöin tuomioistuimen tulee etsiä todellisen tahdon sijaan osapuolten hypoteettista tahtoa Hypoteettinen tahto= ehto, jonka rationaaliset osapuolet olisivat sopimukseensa ottaneet, jos transaktiokustannukset olisivat olleet alhaiset ja ehdosta olisi voitu neuvotella Jos tuomioistuin täyttää aukon osapuolten hypoteettisen tahdon mukaan, se luo tuleville osapuolille kannustimia jättää sopimukseen aukko ja säästää transaktiokustannuksissa

69 Enemmistösääntö Enemmistösääntö (majoritarian default term) = oletusehdoksi valitaan ehto, jonka enemmistö rationaalisista sopimuspuolista olisi valinnut, jos transaktiokustannuksia ei olisi ollut ja he olisivat neuvotelleet ehdosta sopimusta solmittaessa Jos tahdonvaltaisiksi ehdoiksi valitaan enemmistösääntöjä, enemmistö voi jättää sopimukseen aukon ja säästää transaktiokustannuksissa vain vähemmistön tarvitsee neuvotella dispositiivisen säännöksen tilalle yksilöllinen ehto, jolloin neuvottelukustannukset ovat pienemmät

70 Jatkuu Sopimukseen kannattaa neuvotella ehto vain silloin, kun halutaan poiketa dispositiivisesta oletussäännöstä Myös silloin, jos aukko on tahaton, sopimus on enemmistösäännön vuoksi enemmistön kannalta tehokas Enemmistösäännön ongelmana on kuitenkin se, että vallitsevan tilan harhan vuoksi myös vähemmistö pitäytyy herkästi dispositiivisessa ehdossa, vaikka se ei olisi vähemmistön kannalta tehokasta

71 Rangaistuksenluonteinen ehto rangaistuksenluonteinen oletussääntö = ehto, jota osapuolet eivät halua ottaa sopimukseensa jos syynä aukkoon on epäsymmetrinen informaatio, voi lainsäätäjä kannustaa osapuolta paljastamaan yksityistä informaatiota rangaistuksenluonteisen oletusehdon avulla oletusehto pakottaa osapuolet neuvottelemaan sen tilalle yksilöllisen ehdon, jolloin myös yksityinen informaatio paljastuu

72 jatkuu Rangaistuksenluonteinen oletusehto on tehokas, jos osapuolille tulee halvemmaksi neuvotella ehdosta ex ante kuin tuomioistuimelle arvioida ex post, mikä osapuolten todellinen tahto olisi ollut Esim. Hardley sääntö: lupauksenantaja on velvollinen korvaamaan vain vahingon, jonka hän saattoi kohtuudella ennakoida aiheutuvan. Jos lupauksensaaja ei paljastanut subjektiivista arvostustaan, sitä ei myöskään korvata.

73 Aukkojen täyttämisen kustannukset Aukkojen täyttäminen on kustannustehokasta vain silloin, jos oletusehtojen tuottaminen on halvempaa kuin osapuolten neuvottelu aukkojen täyttäminen oikeusteitse aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia oletusehto ei saata soveltua hyvin yksittäisiin olosuhteisiin, jolloin se johtaa tehottomaan sopimukseen tuomioistuin voi tehdä virhearvion ja täyttää aukon tehottomasti Jos transaktiokustannukset ovat alhaisia saattaa olla kustannustehokkaampaa, että osapuolet neuvottelevat aukon tilalle itse yksilöllisen ehdon

74 Neuvotteluvoimateoria Ben-Shahar (2008) Epätäydellisten sopimusten teoriaan liittyy paradoksi: se olettaa, että on olemassa osapuolten yhteinen tahto ja sen lisäksi yksi ehto, joka maksimoi osapuolten yhteisen hyödyn aukko on osoitus siitä, etteivät osapuolet ole päässeet asiasta yksimielisyyteen eikä osapuolten yhteistä tahtoa ole löydettävissä osapuolet ovat voineet jättää aukon myös siksi, että he uskovat, että tuleva olosuhteiden muutos helpottaa myöhemmin yksimielisyyteen pääsyä Osapuolet odottavat, että kolmas osapuoli täyttäisi aukon

75 Miten tulonjakoehto määräytyy? Tulonjakoehtoa ei voida määrätä voittoa maksimoivaksi Tulonjakoehto tai hinta on aina voittoneutraali eli se ei vaikuta sopimuksen tuottamaan lisäarvoon Tulonjakoa koskevan ehdon sisältö määräytyy osapuolten neuvotteluvoiman mukaan Osapuolet eivät suostu hyvin epäoikeudenmukaiseen tulonjakoon (Güth et al. 80/20 kipuraja) Tulonjakoehdon avulla voidaan kompensoida riskin kantaminen Se on siis aina yksilöllinen ehto

76 Miten tuomioistuin tunnistaa, milloin ehto on neuvotteluvoiman mukainen? Koska tulonjakoehdolle ei ole olemassa voittoa maksimoivaa ratkaisua, tuomioistuin tarvitsee informaatiota siitä, miten osapuolet olisivat ylijäämän jakaneet sopimusta solmittaessa Ylijäämän jako määräytyy osapuolten suhteellisen neuvotteluvoiman mukaan, sillä se osapuoli, jolla on vahvempi neuvotteluvoima voi sanella myös sen, miten sopimuksen avulla saatava ylijäämä jaetaan osapuolten kesken

77 jatkuu Tuomioistuimen tulee saada selville, kummalla osapuolella on neuvotteluvoima neuvotteluvoiman mukaisen oletusehdon tulisi suosia vahvempaa osapuolta jotta se olisi sellainen, jonka osapuolet olisivat itse neuvotelleet Tuomioistuimen on myös saatava selville, miten osapuolet olisivat neuvotteluvoimaansa käyttäneet Johtuvatko aukot transaktiokustannuksista, kyvyttömyydestä päästä yksimielisyyteen vai opportunistisesta käyttäytymisestä?

78 Miksi neuvotteluvoiman mukaan täytettyjä oletusehtoja halutaan? säästöt transaktiokustannuksissa, sillä tulonjakoehdosta ei tarvitse päästä sopuun ex ante Aukot lisäävät sopimusten joustavuutta, sillä kaikkia maailmantiloja on vaikea ennakoida neuvotteluvoiman mukainen oletusehto ole liian paternalistinen kannustaa kasvattamaan neuvottelu- ja liiketaitoja, sillä se ei ota neuvotteluvoiman avulla saavutettua etua pois Neuvotteluvoimateoria ei sovi, jos kyse on opportunismista

79 Epätäydellisten sopimusten ongelma: Opportunismi Cohen Epätäydellinen sopimus tarjoaa mahdollisuuden opportunismiin Jolloin osapuoli yrittää maksimoida oman hyötynsä ottamatta huomioon vastapuolelle siitä aiheutuvia seurauksia Osapuoli toimii vastoin vastapuolen kohtuullisia odotuksia Opportunismi siis liittyy hyvän tavan mukaisuuden periaatteeseen ja samalla kysymykseen siitä, miten tuomioistuin saa selville osapuolten todellisen tarkoituksen

80 Opportunismin haitat Opportunismi aiheuttaa yhteiskunnalle tehokkuustappioita, sillä osapuolet pyrkivät laatimaan liian täydellisiä sopimuksia, joka lisäävät transaktiokustannuksia osapuolet pyrkivät suojautumaan vastapuolen opportunismilta investoimalla liian suuriin suojautumiskustannuksin opportunismin pelko voi hillitä halukkuutta sopimusten solmimiseen, jolloin yhteiskunnan niukat resurssit eivät allokoidu tehokkaasti Opportunisti ei luo lisäarvoa vaan allokoi uudelleen jo olemassa olevia resursseja

81 Opportunismin ehkäiseminen Tuomioistuin voi ehkäistä opportunismia parhaiten siten, että opportunistisesti käyttäytyneeltä otetaan pois opportunismin avulla saatu hyöty Tuomioistuimen ei tulisi tulkita sopimuksia siten, että se sallii opportunistisen käyttäytymisen Tuomioistuimen ei tulisi hyväksyä mitä tahansa osapuolten tarkoitusta Sopimuksen aukkojen täyttämisessä ei suosita neuvotteluvoimateoriaa Opportunismia ehkäisee rangaistuksenluonteinen oletussääntö Opportunismia voidaan ehkäistä sopimusten sovittelulla

82 Opportunismin tunnistaminen Tuomioistuimen ongelmana on opportunismin tunnistaminen Opportunistista käyttäytymistä on vaikea havaita, sillä se on helppo naamioida lailliseksi Tyyppitilanteita: päämies-agentti suhde: jos agentin etu ristiriidassa päämiehen edun kanssa Epäsymmetrinen informaatio: jos toisella yksityistä informaatiota Jos riski allokoitu ja toteutuu ja osapuoli pyrkii eroon velvoitteistaan Sopimusspesifi erityisinvestointi: jos siirtymiskustannukset korkeat

83 Vedätysongelma Wickelgren Vedätysongelma vaatii syntyäkseen: Sopimusspesifin erityisinvestoinnin Jota on vaikea yksilöidä olosuhteiden muutosten varalta sopimuksessa Jota on vaikea näyttää toteen oikeudessa Tällöin vastapuolella on kannustin vedättää erityisinvestoinnin tehnyttä vaatimalla ehtojen uudelleenneuvottelua Osapuoli yrittää vaatia itselleen suurempaa osuutta erityisinvestoinnin tuottamista ylivuokrista uhkaamalla sopimuksen päättämisellä, jolloin investointia ei saada katettua Vedätysongelman torjuminen vaikeaa, sillä osapuolilta on vaikea kieltää uudelleenneuvotteluoikeutta

84 Vedätysongelman torjuminen Markkinaehtoiset keinot vedätysongelman torjumiseen: Mainekustannukset SB < liiketoimintakustannukset maineen menetyksen vuoksi Tulovirtojen ehtyminen: jos SB < sopimussuhteen jatkumisesta saatavien odotettujen tulovirtojen nykyarvo SB = lyhytaikainen hyöty vedättämisestä

85 Olosuhteiden muutokset ja riski Van der Beck Erityisesti pitkäkestoisiin sopimuksiin liittyy riski olosuhteiden yllättävistä muutoksista Sopimuksen solmimisen jälkeen tapahtuu yllättäviä olosuhteiden muutoksia, joiden johdosta osapuolten oikeudet ja velvollisuudet muuttuvat Epäonnekas olosuhteiden muutos = suorituskustannukset ovat nousseet korkeammiksi kuin sopimuksella saavutettava hyöty Erotettava toisistaan riski ja epävarmuus

86 Epävarmuus vai riski Riskistä on kysymys, kun tulevat olosuhteiden muutokset kyetään kuvailemaan ja niiden toteutumisen todennäköisyydet ennakoimaan Riskiin siis voidaan varautua ex ante Epävarmuudesta on kysymys, kun tapahtumaa ei voida kuvata, eikä sille voida asettaa todennäköisyyttä Epävarmuuden varalta voidaan sopia ex post menettelyistä epävarman tilanteen toteuduttua

87 Riskiin varautuminen Oikeudellisen sääntelyn tulisi kannustaa osapuolia varautumaan riskeihin ja sopimaan riskinjaosta sopimuksessa Sääntelyn tulisi myös luoda kannustimia optimaalisiin riskien ehkäisytoimenpiteisiin Taloustieteellisen näkemyksen mukaan kaikkia riskejä ei kuitenkaan kannata allokoida etukäteen sopimuksessa Jos riskin toteutumisen todennäköisyys on pieni, riski kannattaa jakaa jälkikäteen vasta sen aktualisoiduttua

88 Kenelle riski olosuhteiden muutoksista tulisi allokoida? Jos osapuolten välille tulee riita siitä, kuka kantaa yllättävistä olosuhteiden muutoksesta aiheutuneen vahingon, tuomioistuimen tulisi noudattaa osapuolten sopimuksessa sopimaa riskinjakoa jos riskinjako ei ilmene eksplisiittisesti sopimuksesta, tutkitaan, löytyykö implisiittisiä vihjeitä riskinjaosta: hinta, preemio, kauppatapa jos sopimuksesta ei löydy edes implisiittisiä vihjeitä riskinjaosta, tulisi tuomioistuimen allokoida riski tehokkaiden riskinjakoperiaatteiden mukaan, sillä tällöin riskinkantokustannukset ovat minimissään

89 Tehokkaat riskinjakoperiaatteet Puhdas riski => Vakuutusperiaate: riski osapuolelle, joka pystyy halvemmin kustannuksin hajauttamaan riskin Epäpuhdas riski => Kontrolliperiaate: riski osapuolelle, joka voi halvemmin kustannuksin ehkäistä riskin toteutumisen tai minimoida vahingon laajenemisen Kantokykyperiaate: riski osapuolelle, joka kaihtaa riskiä vähiten Jos suhtautuminen riskiin on molemmilla sama, riski tulisi allokoida riskineutraalimmalle osapuolelle Informaatioetuperiaate: riski osapuolelle, jolla on jo informaatio hallussa

90 Milloin suoritusvelvollisuudesta tulisi voida vapautua? Sopimusoikeudellinen vastuu on pääasiallisesti ankaraa vastuuta lupaukset on pidettävä, vaikka rikkomus ei aiheutuisi omasta syystä Sopimusoikeudessa tunnetaan kuitenkin suoritusvelvollisuudesta vapauttavia tilanteita: Force Majeure eli ylivoimainen este Liikavaikeus, taloudellinen liikavaikeus Mahdottomuus

91 Mahdottomuus ja liikavaikeus lupauksenantaja voidaan vapauttaa suorituksesta tai velvoittaa korvaamaan vahinko Mahdottomuus Sopimuksenteon jälkeen tapahtuu odottamaton olosuhteiden muutos (ankara rajoitus), joka tekee suorituksesta mahdottoman Esim. kirurgilta murtuu käsi, eikä hän voi leikata potilasta. Liikavaikeus Ks. KL 23 ja 27 fyysinen mahdottomuus Esim. taidemaalarin kuolinpesä ei ole vastuussa taidemaalarin kuoleman vuoksi kesken jääneestä maalauksesta Taloudellinen liikavaikeus Esim. porakaivontekijän ei tarvitse tehdä kaivoa valmiiksi, jos porauskustannukset nousisivat kallioperän kovuuden takia huomattaviksi

92 Ylivoimainen este Liittyy läheisesti mahdottomuuteen ja liikavaikeuteen On osapuolten toiminnasta riippumaton, ulkoinen, ennalta arvaamaton, odottamaton, poikkeuksellinen tapahtuma, joka estää osapuolta täyttämästä velvoitettaan Sota, maanjäristys, maksuliikenteen keskeytys yms. Vapauttaa velvoitteista, esim. viivästyskorko, lykkää niitä tai vähentää vahingonkorvausvastuuta Ellei este ylivoimainen sopimusrikkoja vastuussa

93 KKO:1985-II-86 Seuramatka Vahingonkorvaus Ylivoimainen este Matkustaja oli joutunut palaamaan seitsemän päivän seuramatkalta kuuden päivän kuluttua. Matkanjärjestäjä, joka oli määrännyt paluulennon ajankohdan, vetosi omaa sopimuspuoltaan eli lentoyhtiötä kohdanneisiin, alun perin viranomaisen toimenpiteestä johtuneisiin liikennehäiriöihin ylivoimaisena esteenä. Kun matkanjärjestäjä ei ollut näyttänyt, että sitä itseään olisi kohdannut ylivoimainen este, se velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvausta matkustajalle.

94 KKO:1989:98 Luottokorttiyhteisö oli luottokorttiohjelmansa käyttöehdoissa sitoutunut toimimaan niin, että luottokorttia voitiin käyttää maksuvälineenä. Ehtojen mukaan yhteisö ei vastannut niin sanottujen force majeure -tekijöiden sen toiminnalle aiheuttamista häiriöistä. Yhteisön jäsenyritys oli kieltäytynyt hyväksymästä asiakkaan luottokorttia maksuvälineenä, koska yritys tietoliikenteessä selvittämättömästä syystä sattuneen tilapäisen häiriön vuoksi ei ollut saanut tarkistetuksi kortinhaltijan luottorajan enimmäismäärää. Häiriötä ei pidetty ylivoimaisena esteenä. Luottokorttiyhteisö velvoitettiin korvaamaan kortinhaltijalle kortin käytön epäämisestä aiheutunut vahinko.

95 Perustelut vapauttamiselle Suoritusvelvollisuudesta vapauttaminen on taloustieteellisesti perusteltua Kun suoritusvelvollisuus johtaisi resurssien tehottomaan allokaatioon Kun suoritusvelvollisuus johtaisi ylisuuriin yksityisiin suojautumistoimenpiteisiin Kun kyseessä etäinen riski, jota ei kannata ottaa sopimukseen, voidaan allokoida jälkikäteen tehokkaasti tuomioistuimessa Kun suoritusta ei kannata tehdä, jos sen kustannukset ylittävät vastapuolen saaman hyödyn suorituksesta (E<V) Kannustinvaikutus: kun vastapuolen tavoittelemaa suoritusta ei tule, luodaan kannustimia ennaltaehkäisyyn ja riskiin varautumiseen

96 Sopimusrikkomus Suomen sopimusoikeudessa sopimusrikkomukset tunnetaan suoritushäiriöinä, joita ovat viivästys ja virhe Ne on määritelty kauppalaissa ja kuluttajansuojalaissa Sopimusrikkomuksen seuraukset virheen korjaaminen/korjauttaminen vastikkeen alennus vahingonkorvausvelvollisuus sopimuksen purkaminen luontoissuoritusvelvollisuus

97 Sopimusrikkomuksen vahingonkorvausperusteet Positiivinen sopimusetu Negatiivinen sopimusetu Vaihtoehtoiskustannusten mukainen korvaus Restituutio Luovutuskorvaus Sopimussakko

98 Milloin sopimusrikkomus on tehokas? osapuoli tulisi velvoittaa suoritukseen, vain jos suorituskustannukset (C) < vastapuolen sopimuksesta saama hyöty (B) todellinen sitoutuminen: osapuoli pitää lupauksen vain, jos suorituskustannukset < vastuu sopimusrikkomuksesta (R) optimaalinen sitoutuminen: lupauksenantajalla kannustimet tehokkaaseen sitoutumiseen, kun R = B Jos lupauksenantajan suorituskustannukset ovat suuremmat kuin lupauksensaajan hyöty sopimussuorituksesta, on rikkomus tehokas Jos lupauksenantajan suorituskustannukset ovat pienemmät kuin lupauksensaajan hyöty suorituksesta, on suoritus tehokas

99 Milloin vahingonkorvaus on optimaalinen? Vahingonkorvauksen tulisi kannustaa rikkojaa pitämään lupauksestaan niin kauan kuin se on tehokasta (R=B) Vahingonkorvauksen tulisi taata uhrille riittävä korvaus rikkomuksesta (R=B) Positiivinen sopimusetu luo rikkojalle kannustimet sisäistää kaikki sopimusrikkomuksen kustannukset ja saattaa uhrin sille tasolle, jolle hän olisi päässyt, jos sopimus olisi pidetty Agenttipeli 1

100 Ei sitovaa sopimusta ja suorituskustannukset vaihtelevat B Yhteistyö, kulut 0 Yhteistyö kulut 1,5 Rikkomus A Sopimus Ei sopimusta

101 Sopimus on sitova ja suorituskustannukset vaihtelevat B Suoritus, kulut 0 Suoritus, kulut 1,5 Rikkomus A Sopimus Ei sopimusta

102 Milloin erityisinvestointi on optimaalinen? Erityisinvestointi lisää lupauksensaajan hyötyä sopimuksesta Usein se on sopimusspesifi siten, että se on arvoton sopimuksen ulkopuolella Tulisiko osapuolen saada aina täydellinen korvaus erityisinvestoinneistaan? Osapuolelle tulisi korvata vain optimaalinen taso optimaalinen erityisinvestoinnin taso: odotettu investoinnin tuoma arvonlisäys = luottamusinvestointikustannukset

103 Kompensaation paradoksi Positiivinen sopimusetu johtaa liian suuriin erityisinvestointeihin vahingonkorvauksen vähentäminen lisää lupauksensaajan kannustimia tehokkaaseen erityisinvestointiin, mutta vähentää lupauksenantajan kannustimia tehokkaaseen suoritukseen Ratkaisu: hypoteettinen positiivinen sopimusetu

104 Hypoteettinen positiivinen sopimusetu Korvausta sopimusrikkomuksesta ei voida määrätä tehokkuusperiaatteella, sillä lupauksensaajaa ei kannata ylikorvata Lupauksensaajalle tulee antaa korvaus vain optimaalisista erityisinvestoinneista Mittari 1: lupauksenantajan kohtuulliset odotukset Mittari 2: Hardley-Baxendale sääntö: ennakoimattoman suuret erityisinvestoinnit korvattava vain, jos lupauksensaaja on informoinut niistä lupauksenantajaa.

105 Tulisiko välilliset vahingot korvata? Hardley v. Baxendale The Court of Exchequer Chamber, led by Baron Sir Edward Hall Alderson, declined to allow Hadley to recover lost profits in this case, holding that Baxendale could only be held liable for losses that were generally foreseeable, or if Hadley had mentioned his special circumstances in advance. The mere fact that a party is sending something to be repaired does not indicate that they would lose profits if it were not delivered on time. The court suggested various other circumstances under which Hadley could have entered into this contract that would not have presented such dire circumstances, and noted that where special circumstances exist, provisions can be made in the contract voluntarily entered into by the parties to impose extra damages for a breach.

106 Optimaalinen ehkäisytoimenpiteiden taso C Vahinkojen ehkäisykustannukset Odotetut vahinkokustannukset Q* Q 1 Ehkäisytmp.

107 Miksi välillisten vahinkojen korvausvelvollisuutta ei tulisi asettaa ex post? Jos myyjälle asetetaan korvausvelvollisuus välillisistä vahingoista ex post, johtaisi se siihen, että ostajien asema jatkossa heikkenisi, sillä Hyödykkeen hinta nousisi jatkossa Hyödykkeen tarjonta vähenisi jatkossa Osa hyödykkeen myyjistä syrjäytyisi pois markkinoilta Joidenkin hyödykkeiden tarjonta voisi loppua kokonaan Kilpailu hyödykkeen markkinoilla vähenisi ja hinta edelleen nousisi

108 Miten myyjä voi varautua, jos välillisten vahinkojen korvausvelvollisuus on ex ante tiedossa? Voi hinnoitella sopimuksen siihen liittyvää riskiä vastaavaksi Voi vaatia vastapuolelta suuremman riskipreemion Voi laskea, onko varaa ottaa em. riski vai ei Voi kieltäytyä tehottomasta sopimuksesta Voi ryhtyä optimaalisiin ehkäisytoimenpiteisiin sen varalta ettei sopimusrikkomusta tapahtuisi

109 Miten ostaja voi varautua, jos välillisten vahinkojen korvausoikeus ei ole ex ante tiedossa? Voi päättää, miten suuren riskin jättää itselleen, minkä haluaa siirtää myyjän kannettavaksi Voi paljastaa suorituksen subjektiivisen arvon vastapuolelle ja varautuu maksamaan myyjälle suuremman riskipreemion riskin kantamisesta Tällöin sopimukseen kannattaa neuvotella yksilöllinen vahingonkorvausehto/sopimussakkoehto Siten voi välttää vahingon näyttöongelmat/ arvottamisongelmat/ti:n arviointivirheet

110 KKO:2009:89 Irtaimen kauppa - Välitön vahinko - Välillinen vahinko Oikeudenkäyntimenettely Diaarinumero: S2008/195 Esittelypäivä: Antopäivä: Taltio: 2333 A oli myynyt B:lle valmistamiaan junanpyöriä, jotka olivat olleet virheellisiä. Kysymys siitä, oliko B:lle aiheutuneita vahinkoja pidettävä kauppalain 67 :n tarkoittamina välittöminä vai välillisinä vahinkoina. Kysymys myös siitä, oliko B vedonnut korvausvaatimuksensa perusteeksi A:n huolimattomuuteen, ja alempien oikeuksien menettelystä. KauppaL 67 OK 24 luku 3 2 mom

111 KKO:2001:77 Irtaimen kauppa - Kaupan kohteen virheellisyys - Välillinen vahinko Oikeudenkäyntimenettely - Väittämistaakka - Prekluusio Diaarinumero: S2000/218 Esittelypäivä: Antopäivä: Taltio: 1605 Myyjä oli antanut ostajalle erityisen sitoumuksen siitä, että kaupan kohteena ollut laminaatti soveltuisi perunasta valmistettujen tuotteiden pakkausmateriaaliksi. Kun kauppa oli koskenut vasta kaupantekoajankohdan jälkeen valmistettavaa tavaraa, kauppalain 40 :n 3 momenttiin sisältyvä säännös myyjän erityisestä sitoumuksesta välillisten vahinkojen korvausperusteena ei tullut sovellettavaksi. Koska myyjä oli kaupasta neuvoteltaessa antanut valmistamansa tuotteen ostajalle olennaisiksi tietämistään ominaisuuksista tiedon, jonka paikkansapitävyydestä myyjä ei ollut varmistautunut, myyjä oli menetellyt kauppalain 40 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla huolimattomasti ja oli tällä perusteella velvollinen korvaamaan ostajalle myös tavaran virheen vuoksi aiheutuneet välilliset vahingot. Vedotessaan siihen, että myyjä oli antanut laminaatin ominaisuuksista paikkansa pitämättömän lupauksen, ostaja oli perustanut vaatimuksensa sellaisiin seikkoihin, joiden perusteella myyjä voitiin katsoa korvausvelvolliseksi tuottamuksen perusteella.