Tunnistatko masennuksen
|
|
- Asta Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tunnistatko masennuksen Työkaluja masennuksen tunnistamiseen ja ohjaukseen Sirpa Sundgren psykiatrinen sh, perheterapeutti, TtM Mielenterveys ja mielen sairaus Mielenterveys: elämäntaidollinen ja kokemuksellinen käsite ei voida hoitaa lääketieteellisin keinoin vaan edistää ja vahvistaa sairauksien hoidosta poikkeavalla tavalla Mielenterveys on oleellinen osa terveyttä, yksilön voimavara Se tarkoittaa muun muassa elämänhallintaa, itseluottamusta, elinvoimaisuutta ja henkistä vastustuskykyä Muita hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat hyvä toimintakyky ja kyky luoda ihmissuhteita. Tunnetasolla mielenterveys on hyvinvoinnin kokemista. Positiivinen mielenterveys on elämän kivijalka, joka mahdollistaa elämänilon ja toivon, tukee arjessa jaksamista ja auttaa kestämään vastoinkäymisiä ja selviytymään niistä. Mielen hyvinvointi ei ole pysyvä olotila vaan vaihtelee elämämme eri vaiheissa aivan kuten fyysinen kunto Mielenterveys ei tarkoita, että meillä ei ole ongelmia. Kukaan ei ole jatkuvasti aivan terve ja tasapainoinen; elämän solmukohdissa paha olo ilmenee sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina. Mielen sairaus lääketieteellinen käsite voidaan hoitaa ja parantaa lääketieteen keinoin Lähteet: STAKES, Mielenterveysseura, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mielenterveyden edistäminen Masennus Lähes jokaisella on jossain vaiheessa vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyviä ohimeneviä mielialan laskun tai surun tunteita, mutta tilanne ei pahene sairaudeksi Masennukseksi ei lueta tilanteita, joissa oireet ovat normaali reaktio tilanteeseen, esim. menetyksiin tai muihin kriiseihin Masennus on keskeinen kansanterveysongelma: masennustilasta kärsii vuoden aikana noin 5 % suomalaisista, tämä on saman verran kuin muissa länsimaissa Elinaikanaan n. viidesosa väestöstä Naiset sairastuvat miehiä yleisemmin, naisilla masennus 1,5 2 kertaa miehiä yleisempiä 10% perusterveydenhuollon potilaista ajankohtaisesti, psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 50% Vähemmistö sairastavista hakee aktiivisesti apua terveydenhuollosta Masennuksen myötä toimintakyky voi lamaantua, inhimillinen kärsimys on suurta, häiritsee päivittäistä elämää ja ihmissuhteita Kansantaloudellinen ongelma: noin suomalaista on eläkkeellä masennuksen vuoksi, paljon sairauslomia (noin 2,5 miljoonaa työpäivää / v.) Huolestuttavaa myös nuorten ja hyvin koulutettujen siirtyminen eläkkeelle Pahimmillaan masennus voi olla tappava tauti - itsemurhat Lähde: Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen, Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille, THL 2009, Depression käypä hoito suositus 2009
2 Masennus lisää fyysisen sairauden riskiä: masentuneen riski saada esim. sepelvaltimotauti on jopa 2-3-kertainen esim. sydän- tai aivoinfarktin jälkeen potilaalle tulee hyvin usein depressio Tyyppi 2 diabetekseen liittyy 2 x masennusriski Masennus ennustaa tyyppi 2 diabetesta MBO ennustaa masennusoireita ja päinvastoin (M.Vanhala) tilasto vuonna 2008: hlöä on saanut peruskorvausta masennuslääkkeistä Kelan tilaston mukaan (60 milj. euroa lääkkeiden kustannukset) Masennus Sairastuminen masennukseen on yleensä seurausta monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta Altistavat tekijät: perinnölliset biologiset ympäristöön liittyvät lapsuuden henkinen tai fyysinen kaltoin kohtelu, turvattomuus pitkään jatkunut stressi menetykset läheisissä ihmissuhteissa pitkäaikainen ruumiillinen sairaus, myös nuorilla lapsilla ja nuorilla koulukiusaus yksinäisyys MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN EI OLE HELPPOA! KIINNITÄ HUOMIOTA RISKIRYHMIIN, SEULONTA KANNATTAA Pitkäaikaissairaat Diabetes Sepelvaltimotauti Syövät Kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta Parkinsonin tauti Sydän- tai aivoinfarktin jälkitilapotilaat Epäselvistä somaattisista oireista tai kiputiloista kärsivät Terveyspalveluja runsaasti käyttävät, toistuvat sairauslomalaiset Stressiä, väsymystä, univaikeutta, työuupumusta, yleistä kiinnostumattomuutta valittavat Liiallinen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö Perhe- ja työongelmat, lähisuhdeväkivalta, työttömyys, taloudelliset ongelmat tai usean ongelman kasaantuminen Suru tai menetykset Muut psyyken ongelmat, kuten ahdistuneisuus, syömis- ja persoonallisuushäiriöt Synnytyksen jälkeen Eräät lääkeaineet (kortisoni, e-pillerit, beetasalpaajat, psykoosilääkkeet) aih.masennusta
3 Masennuksen varhaistunnistuksen vinkkejä -nykyiset ja/tai aiemmat somaattiset ja/tai psyykkiset sairaudet tai oireet itsellä tai läheisillä: aiempi oma masennus, masennus omassa perheessä, lähisuvussa, lapsuuden perheessä muuttunut unen laatu, varsinkin aamuyön heräilyt, riittämätön uni, unen katkonaisuus lisääntynyt alkoholin käyttö, huumeet, sekakäyttö, erityisesti miehillä, rattijuopumukset painon muutokset alas- tai ylöspäin perheenjäsenen, työtoverin tai muun läheisen huoli muutoksesta jaksamisessa, sosiaalisessa kanssakäymisessä, osallistumisessa, lasten oireilu oma pitkäaikaissairaus, jossa huono ennuste: syöpä, MS-tauti, Parkinsonin tauti, ALS, dementia, munuaissairaudet, HIV muu somaattinen pitkäaikaissairaus, johon liittyy masennusoireita: kilpirauhasen sairaudet, anemia, reuma, sepelvaltimotauti, diabetes, krooniset kiputilat, fibromyalgia, MBO, liikuntarajoitteet, aistivammat, epilepsia äkillisen sairastumisen jälkiseuraukset: vakava ruumiinvamma, sydäninfarkti, aivohalvaus, suuret leikkaukset heikko hoitoon sitoutuminen pitkäaikaissairauksien hoidossa: huonot hoitotulokset, lääkehoidon, kontrollikäyntien laiminlyönti, unohdukset, omahoidon heikko toteutus, omaseurantatietojen puuttuminen Masennuksen varhaistunnistuksen vinkkejä toistuvat somaattiset oireet: hengenahdistus ilman astmaa, kurkkuvaivat, vatsakivut, lihasjännitykset, päänsärky, huimaus, nivelvaivat, puutuminen, pistely, selkävaivat, virtsaamisvaivat, potenssiongelmat, kutina, ihottuman paheneminen lääkehoidot: beetasalpaajat, e-pillerit, kortisoni, sytostaatit, epilepsialääkkeet läheisellä todettu vakava pitkäaikaissairaus tai kuolema lähiaikoina -perheeseen ja parisuhteeseen liittyvät asiat: pienten lasten väsyneet vanhemmat vanhemmuus hukassa parisuhteen latistuminen, perheväkivalta abortti, keskenmeno, lapsettomuus, lapsettomuushoidot lapsen psyykkinen tai muu vakava/pitkäaikainen sairaus, kuolema, käyttäytymishäiriöt, kiusaaminen, rikokset, lastensuojelun tarve avioero, yksinhuoltajuus -työhön liittyvät asiat: työttömäksi joutuminen, toistuvat lomautukset, pitkäaikaistyöttömyys toistuvat lyhyet työstä poissaolot eri syistä ei selviä työstään kuten ennen, työmotivaatio ja suoritukset heikentyneet potilas viestii huonosta kohtelusta työyhteisössä, työpaikkakiusaamisesta, ongelmista esimiessuhteissa, työn organisoinnissa, työnkuvan huonontumisesta työuupumuksesta, stressistä, työn rajaamisongelmista, vaikutusmahdollisuuksien puutteesta, riittämättömästä palautumisajasta työn rasituksista, runsaista ylitöistä, ei työtovereita tukena -vaikeat elämänkokemukset suuret taloudelliset mullistukset: yrityksen konkurssi, pakkohuutokauppa, takausten lankeaminen maksettavaksi, velkasaneeraus, velkakierre, suuret äkilliset maksuvelvoitteet, esim. ositus avioerossa, elatusmaksut katastrofiin tai onnettomuuteen joutuminen osallisena tai silminnäkijänä
4 Muut elämän vaikeudet, jotka altistavat masennukselle pitkäaikaiset riidat esim. ex-puolison, naapureiden, sukulaisten, työtovereiden tai harrastuskavereiden kanssa, pelot, uhkailut, häirintä yksinäisyys, sosiaalisten kontaktien puute, uskotun ystävän puute, tunne ettei kuulu mihinkään, leskeys, syrjäytyminen, aktiviteetin puute, eläköityminen, muutto uudelle paikkakunnalle, lasten muutto kotoa, lasten asuminen kaukana, ei kontakteja lastenlapsiin, elämän tarkoituksettomuus, ilon puuttuminen vakavaan rikokseen syyllistyminen, vankilatuomio häpeälliset kokemukset: petetyksi tuleminen, huijauksen kohteeksi joutuminen, salaisuuden paljastuminen, kasvojen menetys, nolatuksi tulo, ulkonäköseikat raiskauksen, insestin, rikoksen kohteeksi joutuminen Depressio ja päihdeongelma Samanaikaista päihderiippuvuutta tai päihteiden yleisimmin alkoholin väärinkäyttöä, esiintyy noin %:lla depressiopotilaista Naisilla depressio yleensä edeltää päihdehäiriötä, miehillä taas järjestys on useammin päinvastainen Alkoholin käytöstä kysyminen ja siihen puuttuminen osa hoitoa: Audit-C (yli 65 v. riittävä pelkästään) miehillä 5 pistettä, naisilla 4 pistettä AUDIT 10 kysymystä, pisteytys 0-4, maksimi 40 pistettä Tulkinta: 8 viittaa suurkulutukseen (viimeaik. tutkimusten mukaan naisilla tulisi olla 6 pist.) 20 viittaa alkoholiriippuvuuteen Huom! Pisteytyksen lisäksi hyvä katsoa vastauksien sisältöjä ja keskustella niihin liittyen alkoholin käytöstä, esim. < 8 pist. vaikka käynyt toistuvasti vahvasti päihtyneenä Nuorten päihdemittari Masennusoireiston arviointi: Tehtävä suhteessa ajankohtaiseen päihdekäyttöön Jos jatkuva päihdekäyttö arvio epäluotettava 2-4 viikon raittius muuttaa arvion luotettavammaksi Lähtöasetelma masentuneet ja päihdeongelmaiset tulevat vastaanotolle yleensä muiden syiden vuoksi osa ei tiedä itsekään kärsivänsä masennuksesta, päihdeongelmaiset eivät taas myönnä sitä potilaat ovat moniongelmaisia, joukossa on sekä somaattisia että psyykkisiä oireita tai sairauksia tavallisimmat kävijäryhmät terveyskeskusvastaanotolla ovat pienet lapset äiteineen, työttömät, syrjäytyneet, työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeellä olevat heidän joukossaan masennus ja päihdeongelmat ovat yliedustettuna normaaliväestöön verrattuna, usein yhdessä
5 Masennuksen ennaltaehkäisy hyvät ja turvalliset lapsuuden kasvuolosuhteet: selkeät rajat, arvot, säännöt, roolit, hoito ja huolenpito kotona ja hoidossa/koulussa, ei väkivaltaa, ei päihteitä haittana, riittävä aikuisen läsnäolo, vaikeiden traumojen ja sairauksien hyvä hoito, tunnetaidot, coping- opetus kouluissa lapsen tukeminen ja vahvuuksien näkeminen, suojaavat tekijät esiin, jos vanhemmalla masennusta, päihdeongelmaa tai pitkäaikaissairautta, taloudellisia vaikeuksia, vaikeita elämänkokemuksia Masennuksen ennaltaehkäisy, jatkuu lapsen/nuoren itsenäistymisen tukeminen asteittain, ei liian aikaista yksin selviytymisen pakkoa sosiaalinen tukiverkosto: perhe, suku, ystävät, koulu-, opiskelu- työ-, harrastustoverit mielekäs tekeminen: harrastukset, opiskelu, työ sopivan koulutus-, työpaikan löytäminen niille, joilla pärjäämisen rajoitteita, irtisanotuille tupakoinnin ja alkoholin käytön rajoittaminen, ei huumeita, ei rauhoittavia-/masennuslääkkeitä ilman riittävää diagnostiikkaa ja seurantaa Masennuksen ennaltaehkäisy, jatkuu nuorten perheiden tukeminen: (iso)vanhemmat, sukulaiset, ystävät, neuvola, parisuhdekurssit, nettiyhteisöt, vertaisryhmät, perhekahvilat, kodinhoitoapu, lastenhoitoapu, taloudellinen apu, perheneuvola, perheasiain neuvottelukeskus, lapsiparkit harrastustiloihin, erokriisien ja huoltajuuskiistojen tehokas hoito nuorten, heidän perheidensä ja vanhempiensa yhteydenpitomahdollisuuksien kehittäminen: lähekkäin asuminen, Skype- yhteydet
6 Masennuksen ennaltaehkäisy, jatkuu monipuolista kotiapua ikääntyville (iso)vanhemmille -> lasten huoli ja työtaakka pienemmäksi Eläkkeelle jäämiskurssit, ikääntyvien yliopisto, harrastustoiminta, järjestötoiminta, osittainen työssäkäynti eläkkeellä ollessa kannattavaksi, toimivat ja turvalliset asumisratkaisut ajoissa, päiväkeskukset, liikkumisesteiden poisto, palveluliikenneyhteydet, naapuriapu, Skype- yhteydet tukipalveluihin, palveluohjaus, tiedottaminen kohdennetusti traumaattisten elämäntilanteiden hyvä jälkihoito masennusta lisäävien lääkkeiden ja sairauksien huomiointi, pitkäaikaissairaiden jaksamisen tukeminen Masennuksen ennaltaehkäisy, jatkuu ikä-, sukupuoli- ja rotusyrjinnän ehkäisy väkivallan ehkäisy perheissä ja julkisilla paikoilla, turvallisuuspalvelut ikääntyville mahdollisuus osallistua hengelliseen ja kiinnostavaan kulttuuri- ja liikuntatoimintaan tarvittaessa pääsy riittäviin sairauksien hoitopalveluihin tarvittaessa alkoholin käytön vähentäminen ikääntyessä Jos epäilet masennusta, kysy: 1)Oletko viimeisen kahden viikon aikana menettänyt kiinnostuksesi tehdä asioita tai kykysi kokea niiden tuomaa mielihyvää? 2)Oletko viimeisen kahden viikon aikana ollut alamaissa, masentunut tai tuntenut elämäsi toivottomaksi? Jos vastaus on toiseen tai molempiin kyllä, kysy vielä Koetko haluavasi tämän johdosta apua? Jos vastaus kyllä tee masennusseula (BDI-21)! Masennusoireiden aste: 0 9 ei viitteitä masennuksesta voi viitata lievään masennukseen, keskustele tarkemmin vastauksista ohjaamista lääkärin vastaanotolle suositellaan syytä ohjata ehdottomasti hoitoon joko työterveyshuoltoon tai omaan terveyskeskukseen EPDS: synnytyksen jälkitarkastuksessa GDS-15: myöhäisiän depressioseula DEPS
7 ICD-10:n mukaiset masennustilan (F32) oirekriteerit Lievässä masennustilassa oireita on 4 5, keskivaikeassa 6 7 ja vaikeassa 8 10 ja kaikki kohdasta B. Psykoottisessa esiintyy myös harhaluuloja tai -elämyksiä. Oirekriteerit Oirekuva A. Masennusjakso on kestänyt vähintään kahden viikon ajan B.Todetaan vähintään kaksi seuraavista oireista 1. Masentunut mieliala suurimman osan aikaa 2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää 3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys C. Todetaan jokin tai jotkin seuraavista oireista niin, että oireita 4. Itseluottamuksen tai omanarvontunnon on yhteensä (B ja C yhteenlaskettuina) vähintään neljä väheneminen/arvottomuuden tunteet/alentunut itsetunto 5. Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset /syyllisyydentunteet 6. Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen 7. Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna 8. Psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu Lähde: Depression käypä hoito Unihäiriöt (unettomuus tai liiallinen nukkuminen) 10. Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos Depressiohoitaja Depressiopotilaan hoito koostuu n. 1-6 vastaanottokäynnistä; hoitoaika n. 1/2 vuotta hoitotakuu 2 vuotta; saa ottaa yhteyttä ilman lähetettä Depressiokoulut tarvittaessa Depressiohoitaja ei toteuta jatkohoitoja DEPRESSIOHOITAJALLE OHJATTAVIA POTILAITA: Pääsääntöisesti aikuiset (ei < 18 v.), akuutit masennuspotilaat Potilaat, joilla on diagnostisia ongelmia (diagnoosin varmistaminen/ selvittelykäynnit) Masennuksen hoitoon motivoituneet potilaat Hoito-ongelmaiset potilaat (hoitoon motivointi ja sairauden hyväksymisen tukeminen) DEPRESSIOHOITAJALLE LÄHETTÄMINEN: lääkäri tai sairaanhoitaja lähettää / ohjaa potilaan lähettäjä tekee perusselvittelyn (esim. BDI) ja arvioi lääkityksen sekä sairasloman tarpeen viesti oman alueen depressiohoitajalle ja kirjaus potilastietojärjestelmään puhelinkontakti mahdollisuus soitto- tai konsultaatioajalla lääkäri (tk tai tth) on vastuussa potilaan hoidosta Muu ammattiapu Työterveyshuolto Terveysasemat Neuvolat Psykiatrian poliklinikat Depression käypä hoito terveyden edistäminen nähdään laajempana kuin pelkästään yksilöön kohdistuvana: perheen, lähiverkoston mukaan ottaminen puolison kutsuminen mukaan tapaamisiin esimerkiksi infarktin jälkeen puolison kutsuminen mukaan vastaanotolle potilas saa puolison tuen ja esim. ravitsemustietous tulee molemmille, läheistuen hyödyntäminen hoidossa ryhmämuotoinen: perheyhteisöllisyyden vahvistaminen, perheiden liikkuminen yhdessä terveysongelmat (kansantaudit, valtimotaudit, masennus, tupakointi, alkoholinkäyttö) kasaantuu alempiin sosiaaliluokkiin ja vähiten koulutettuihin ihmisiin eivät kaikki ole pillereillä hoidettavia asioita hyvä huomioida, minkälaiset mahdollisuudet potilaalla on toteuttaa hyvää hoitoa, mitkä on hoidon esteet (minkälaisista oloista potilaat tulee) että osataan neuvoa hakemaan ratkaisua asioihin
8 Itsehoitokeinoja: liikunta lisää itseluottamusta, virkistää, helpottaa ahdistuneisuutta ja unettomuutta pyri normaaliin päivärytmiin nuku uni on peruslepoa, joka tulee väsyneelle itsestään syö säännöllisesti rentoudu vältä pitkään jatkuvaa stressiä tee asioita, joista nautit, harrasta, tapaa muita ihmisiä hemmottele itseäsi keskustelu poistaa paineita, puhu läheisen, omaisen tai ystävän kanssa naura ja itke, ne helpottaa aseta pieniä tavoitteita ja tee asioita pienissä erissä älä tee masentuneena suuria ratkaisuja elämässä älä yritä ratkaista asioita, joille et voi mitään pilko ongelmat pieniksi osiksi ja ratkaise yksi kerrallaan Mustavalkoinen ajattelu, pessimismi, yleistäminen, omien saavutusten aliarviointi ja hyvien asioiden huomiotta jättäminen ylläpitävät masennusta vältä liiallista alkoholin käyttöä Lähde: Sateenvarjo projekti : Avain masennuksen tunnistamiseen, itsehoitoon ja avun hakemiseen
NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotMieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotMieli ja Diabetes. Diabetesosaaja Psykologi Kirsi Ikuli
Mieli ja Diabetes Diabetesosaaja 28.1.2015 Psykologi Kirsi Ikuli Diabeteksen luonteesta Itse vastuussa omahoidosta Jokapäiväiset valinnat Pysyvä Vakava Paljonko diabetesta voi hallita? Riittävän hyvä juuri
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotMASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma
MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotPIENTEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ HYVINVOINTI 2018
PIENTEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ HYVINVOINTI 2018 Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimuksen tuloksia koskien 4-vuotiaiden lasten perheitä Maaret Vuorenmaa 6.5.2019 Pienten lasten ja
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotOppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:
TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotMaestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla
THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotNuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa
Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotLapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi
1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
Lisätiedot3. Verenpaine 1. / 2. /
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Alkukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotIkäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki
Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotSeuranta- ja loppukysely
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Seuranta- ja loppukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotPäihteiden käyttö muu haitallinen käyttäytyminen terveys sosiaalinen tilanne voimavarat hoito
TILANNEARVIO - Millainen tilanteesi on nyt? Päihteiden käyttö muu haitallinen käyttäytyminen terveys sosiaalinen tilanne voimavarat hoito Tilannearvio auttaa sinua oman tilanteesi tarkastelussa ja arvioinnissa
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotAnna Erkko Projektisuunnittelija
Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin
LisätiedotOrientaatio harjoitteluun miksi?
Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
Lisätiedot