Kasvatuskumppanuuden hengessä Kansainväliset perheet ja varhaiskasvatus monikielisten lasten kehitystä tukemassa
|
|
- Ida Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kasvatuskumppanuuden hengessä Kansainväliset perheet ja varhaiskasvatus monikielisten lasten kehitystä tukemassa Satu Rakkolainen-Sossa Kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt, ja ihmiset muuttavat maasta toiseen esimerkiksi työn, opintojen, perhesyiden tai vanhan kotimaansa muuttuneiden olosuhteiden takia. Kodin rakentaminen uuteen maahan vaatii muuttajilta paljon. Tämä haastaa myös varhaiskasvatuksen. Käsittelen tässä tekstissä kansainvälisten perheiden ja monikielisten lasten kielitilannetta muuttamisen, kotoutumisen ja varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Kirjoitus pohjautuu tekeillä olevaan väitöskirjaani, joka käsittelee syntymästään asti kolmen kielen vaikutuspiirissä elävien lasten kielivalintoja ja kielikäsityksiä (Rakkolainen- Sossa, tekeillä). Lisäksi tarkastelen kirjoituksessani Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n varhaiskasvatuksen työryhmän kannanottoa (Vaty 2016). Suomessa elää yhä enemmän kansainvälisiä ja monikielisiä perheitä, joissa puhutaan kotona useampaa kuin kahta kieltä. Näissä perheissä monen kielen vaikutuspiirissä kasvavat lapset kehittyvät oikein tuettuina kielitaitureiksi jo varhaislapsuudessaan. Vaikka monikielisyys on täysin luonnollinen ja maailmanlaajuisesti tarkasteltuna jopa vallitseva ilmiö, vaatii lasten monen kielen omaksuminen kuitenkin tukea ja kannustusta kaikilta kasvattajilta. Tehokkaaseen ja monipuoliseen yksilöllisen tuen tarjoamiseen vaaditaan resursseja, joihin sijoittaminen kannattaa: Varhaislapsuudesta asti kehittynyt monimuotoinen kielellinen repertuaari on aito voimavara sekä yksilölle itselleen että yhteiskunnalle. 1 / 8
2 Seuraan monikielisyyden määrittelyssä näkemystä, jonka mukaan monikielisyydellä tarkoitetaan useamman kuin kahden kielen käyttöä tai olemassaoloa yksilön elämässä tai jossakin tilanteessa. Monikielisyys on kaksikielisyyttä kompleksisempi ilmiö, eikä niitä siksi voi rinnastaa toisiinsa automaattisesti. Ilmiöissä on yhteisiä nimittäjiä, mutta esimerkiksi kolmikieliset tilanteet eroavat kahden kielen välisistä kontakteista moniulotteisuudessaan. (esim. Hoffmann 2001; Quay 2001; Wang 2008; Aronin & Singleton 2012.) Sivuan tekstissäni kuitenkin myös tilanteita, joissa perheissä on vähemmän kuin kolme kieltä käytössä. Kansainväliset perheet ovat heterogeenisiä: perheissä voi olla käytössä tai läsnä monia eri kieliä ja kulttuureja vanhempien taustan mukaan. Kansainvälisille perheille liikkuvuus on ominaista, ja siksi perheiden tilanteet eivät ole useinkaan staattisia vaan muuttuvia ja moniulotteisia. Myös perheiden sosioekonomiset taustat vaihtelevat. Nämä kaikki tekijät ovat vaikuttamassa siihen, miten perheenjäsenten kotoutuminen Suomeen sujuu. Omalta osaltaan myös muuton moninaiset syyt vaikuttavat sopeutumiseen. Kansainvälisiin perheisiin kuuluu niin suurlähettiläinä työskentelevien perheitä, turvapaikkaa hakevia perheitä kuin esimerkiksi Suomeen opiskelemaan tulleita ja opintojensa aikana perheen perustaneita. Kaikkien kotoutumisprosessissa on havaittavissa tiettyjä samanlaisia elementtejä, mutta vaikeista olosuhteista paenneet ihmiset joutuvat luonnollisesti kamppailemaan erilaisten asioiden kanssa kuin esimerkiksi työn perässä muuttaneet. Tämä vaatii joustavuutta ja sopeutuvuutta sekä perheiltä itseltään että heidän kanssaan työskenteleviltä. Esimerkiksi kasvattajilta tarvitaan aikaa ja herkkyyttä erityisesti perheiden muuttuvien tilanteiden havainnointiin ja tulkitsemiseen. Varhaiskasvatuksessa on hyvät lähtökohdat monimuotoisuuden käsittelyyn, kuten Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n varhaiskasvatuksen työryhmän kannanotossa tuodaan esiin. Varhaiskasvatuksen todetaan lisäksi edistävän sukupuolten tasa-arvoa sekä antavan valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kaikkien kielellisiä, kulttuurisia, uskonnollisia ja katsomuksellisia taustoja (Vaty 2016). Yksilön monikielisyyskään ei ole pysyvä tila, vaan siihen liittyy lukuisia muuttujia, jotka tekevät ilmiön luonteesta dynaamisen (ks. Dufva et al. 2011; Herdina & Jessner 2002; Pietikäinen et al. 2010). Varsinkin simultaanisesti eli samanaikaisesti kolmikieliseksi kehittyvän lapsen kielenomaksuminen on sykleittäin etenevä prosessi, jossa on erilaisia vaiheita. Kielet voivat altistua monenlaisille muutoksille ja olla ikään kuin liikkeessä (Aronin & Ó Laoire 2004; Pietikäinen et al. 2010). Erityisesti niin kutsutun dominanssihierarkian eli kielten arvojärjestyksen kolmas kieli saattaa olla herkempi muutoksille kuin yksilön muut kielet (Rakkolainen-Sossa 2011a). Muutokset perheen 2 / 8
3 ympäristössä ja kielellisissä asetelmissa heijastuvat myös lasten kieliin, ja varsinkin kielenkehityksen varhaisvaiheessa kielten järjestys saattaa vaihtua kielitilanteen muuttumisen takia (esim. Aronin & Ó Laoire 2004; Rakkolainen-Sossa 2011a). Heikoimmasta kielestä saattaa kehittyä vahvin, tai vahvin saattaa vaihtua toiseksi tarjolla olevien kielellisten virikkeiden mukaan. Mitä enemmän lapsella on kieliä repertuaarissaan, sitä elävämpi ja muutosalttiimpi kielten tilanne voi olla. Maailmalta Suomeen Monikielisten perheiden kieliasetelmat ja -yhdistelmät ovat erilaisia. Oman väitöstutkimukseni perheissä kummatkin vanhemmista puhuvat lapsille valitsemaansa omaa kieltään ja käyttävät yhteisen vuorovaikutuksensa kielenä kolmatta kieltä. Esimerkiksi perheen isä puhuu lapsille saksaa, äiti suomea ja keskenään vanhemmat puhuvat englantia. Tilanteista variaatiota saattaa kuitenkin esiintyä, eli eri tilanteissa voidaan käyttää eri kieliä. Tutkimukseen osallistuvat perheet asuvat joko Suomessa, Saksassa tai kummassakin maassa. Mikäli tällainen kolmikielinen perhe muuttaa muualta Suomeen, suomi ei ole enää vähemmistökielen asemassa vaan ympäristön valtakieli. Kansainvälisten perheiden kieliyhdistelmissä on myös olemassa paljon muunlaisia mahdollisuuksia: Monissa perheissä voi olla käytössä yksi kieli tai kaksi kieltä, joista mikään ei ole suomi. Tällöin suomi tulee vasta kodin ulkopuolella tutuksi. Tällaisissa tapauksissa varhaiskasvatuksen merkitys kielellisen kehityksen tukijana korostuu entisestään. Lisäksi kaikissa niissä tilanteissa, joissa perheiden käytössä olevat kielet ovat vähemmistökieliasemassa, monipuolisten kielellisten virikkeiden tarjoaminen vaatii paljon kekseliäisyyttä ja vaivannäköä erityisesti vanhemmilta mutta myös kaikilta kasvattajilta. Lapsen kasvattamiseen tarvitaan toimivaa yhteistyötä, joka on hedelmällisimmillään kodin ja varhaiskasvatuksen yhteispelin toimiessa. Yhteistyö ja tietoisuus kielellisistä tilanteista on molemminpuolinen hyöty. Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n varhaiskasvatuksen työryhmän kannanotossa kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti solmittavia luottamuksellisia suhteita vanhempiin pidetään ensiarvoisen tärkeinä (Vaty 2016). Kannanotossa konkreettisen yhteistyön yksityiskohtia kuvataan seuraavasti: Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan kaksi- tai monikielisyyden suunnitelma, jossa kuvataan vanhempien näkemys lapsen äidinkielen (-kielien) taidosta ja siitä, kuinka vanhemmat vahvistavat lapsen äidinkielen (-kielien) kehittymistä. Kasvatushenkilöstön tehtävä on kuvata lapsen suomen kielen 3 / 8
4 taito sekä kirjata suomen kielen oppimisen tavoitteet, sisällöt ja menetelmät. Suunnitelma käydään läpi vanhempien kanssa. Tavoitteellisessa yhteistyössä lapsen oman äidinkielen kehitystä voidaan tukea varhaiskasvatuksen taholta siten, että vanhempia ohjeistetaan käsittelemään omalla äidinkielellään (-kielillään) samoja teemoja, joita varhaiskasvatuksessakin käsitellään. Kun vanhemmat ovat tietoisia lapsensa suomen kielen opetuksen tavoitteista ja sisällöistä, he voivat kotona vahvistaa omalla äidinkielellään (-kielillään) samaa sanastoa ja vastaavia kielen rakenteita. (Vaty 2016.) Vanhemmille on tärkeää saada huomata, että päiväkodissa ollaan kiinnostuneita kodin kaikista kielistä. Mitä enemmän perheissä on kieliä käytössä, sitä helpommin jokin niistä jää kuitenkin huomaamatta, jos sitä ei tuoda esiin. Suomessa virallinen tilastointi rajoittaa ja supistaa ihmisten todellisen monikielisyyden dokumentointia, ja monilla on käytännössä paljon enemmän omia kieliä hallussaan kuin byrokratia sallii kirjattavan. Tätä käsitellään myös Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n varhaiskasvatuksen työryhmän kannanotossa varhaiskasvatuksen näkökulmasta (Vaty 2016). Monikielisillä vanhemmilla saattaa olla repertuaareissaan lukuisia eri kieliä, joiden käyttö vaihtelee tilanteittain. Sama pätee myös monikielisiin lapsiin. Vain yhdestä omasta kielestä tai äidinkielestä puhuminen ei useinkaan anna todenmukaista kuvaa kielitilanteesta vaan kaventaa sitä keinotekoisesti (esim. Rakkolainen-Sossa 2015). Vaikka kaikkia kieliä ei pystyttäisikään huomioimaan jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa, koko kielellinen monimuotoisuus olisi hyvä pyrkiä muistamaan kielitilanteita käsiteltäessä. Muuttajan ympäristö muuttuu Mitä tapahtuu identiteetille? Identiteetti on käsitteenä monimuotoinen, ja sen rakentumiseen liittyy laaja aspektien kirjo. Kieli on tärkeä osa ihmisen minäkuvaa. Se on mukana identiteetin muodostumisprosessissa, jossa ihminen ikään kuin neuvottelee sekä itsensä että yhteisönsä kanssa. (Pavlenko & Blackledge 2004.) Monikielisellä lapsella identiteetin rakentumiseen kytkeytyy tiiviisti oman monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hahmottaminen vuorovaikutuksessa (ks. Wang 2008; Rakkolainen-Sossa 2011b). Vuorovaikutuksessa lapsi rakentaa myös käsitystään ympäröivästä maailmasta. Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n varhaiskasvatuksen työryhmän kannanotossa todetaan varhaiskasvatuksen merkitys tässä prosessissa. Se korostuu erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa suomalaiseen kulttuuriin tutustutaan vasta varhaiskasvatuksen piirissä: 4 / 8
5 Kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen monimuotoisuus näkyy varhaiskasvatuksen toiminnassa ja oppimisympäristössä. Kieli- ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa pohditaan kieliin, katsomuksiin ja uskontoihin sekä kulttuurisiin tapoihin, tottumuksiin ja juhliin liittyviä kysymyksiä yhdessä kaikkien lasten kanssa. Näiden asioiden käsittely luo pohjaa lapsen oman maailmankuvan rakentumiselle. Varhaiskasvatuksen tehtävä on lisäksi välittää eteenpäin suomalaista kulttuuriperintöä. Lapset oppivat toisiltaan sellaisia tietoja ja taitoja, jotka ovat edellytyksenä monimuotoisessa suomalaisessa yhteiskunnassa elämiselle. (Vaty 2016.) Identiteetin rakentumiseen linkittyy vahvasti tietoisuus ja myös kielellinen eli metalingvistinen tietoisuus, joka voi korostua monikielisyystilanteissa. Metalingvististä tietoisuutta on lähestytty tutkimuksissa monista näkökulmista, ja se voidaan määritellä eri tavoin (esim. Bialystok 2001). Usein kielellistä tietoisuutta pidetään eksplisiittisenä tietona tai tietoisena käsityksenä kielestä sekä herkkyytenä käyttää ja analysoida kieltä eri näkökulmista. Siihen voivat kuulua myös kielen ilmiöihin ja muihin kieliin liittyvät kysymykset ja lisäksi sekä oman että toisten puhujien kielenkäytön kommentointi. Metalingvistisen tietoisuuden kehittymisestä ja sen ajoituksesta on esitetty monenlaisia näkemyksiä. Monet monikielisyystutkijat ovat sitä mieltä, että monikielisillä lapsilla metalingvistinen tietoisuus kehittyy voimakkaammin ja varhemmin kuin yksikielisillä (Clyne 1997; Herdina & Jessner 2002). Monikielisille lapsille on usein tärkeää saada selville, kuka puhuu mitäkin kieltä, ja kieli on heille samanlainen ihmisen ominaisuus kuin esimerkiksi hiusten väri (Clyne 1997; Dewaele 2000). Monen kielen vaikutuspiirissä elävät monikieliset lapset saattavat olla hyvinkin tarkkoja havainnoimaan ympäröivää kielimaisemaansa. Esimerkiksi kolmikielisessä kodissa kasvavat lapset elävät ikään kuin valmiustilassa tarkkailleessaan ympäristönsä kielivalintoja. Lapset voivat myös tehdä monenlaisia havaintoja omista kielistään. Jo hyvin pienikin lapsi voi aktiivisesti kommentoida esimerkiksi omia kieliään ja muiden tekemiä kielivalintoja. (Rakkolainen- Sossa 2013.) Varhaiskasvatuksessa kielellisen minäkuvan rakentamiselle ja maailman järjestämiselle vuorovaikutuksessa kyselemällä ja keskustelemalla tulisi antaa aikaa ja ennen kaikkea arvostusta. Se vahvistaa monikielistä lasta, ja siitä hyötyvät myös ryhmän muut lapset. Yksikieliset lapset saavat avartavan esimerkin kielellisestä monimuotoisuudesta, mikä ruokkii parhaimmassa tapauksessa heidän uteliaisuuttaan ja kannustaa heitäkin oppimaan monia kieliä. Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n varhaiskasvatuksen työryhmän kannanotossa tuodaan esiin konkreettisia esimerkkejä, miten kielellistä 5 / 8
6 monimuotoisuutta voidaan tukea käytännössä: Lapsen tulee saada kokea niin kotona kuin varhaiskasvatuksessakin, että hänen puhumansa kielet ovat arvokkaita ja tärkeitä. Mahdollinen lasten kanssa samankielinen henkilöstö sekä lasten vanhemmat voivat olla tukemassa oman äidinkielen (-kielten) ylläpitämistä myös varhaiskasvatuksessa. Ryhmälle voidaan opettaa lauluja ja loruja sekä lukea satuja lasten kotikielillä. Sama satu voidaan lukea tai kertoa sekä suomeksi että kaikilla käytettävissä olevilla kielillä. Satujen kertomisen ja lukemisen ohella voidaan tutkia eri kielten kirjaimistoja ja keskustella lasten kuulemista ja käyttämistä kielistä. Näillä menetelmillä varhaiskasvatuksessa tutustutaan lasten puhumiin kieliin sekä opetetaan lapsia arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja. Lasten, joiden äidinkieli (-kielet) on muu kuin esiopetuksen kieli, tulee saada vahva tuki sekä opetuskielen että oman äidinkielen kehittymiselle. (Vaty 2016.) Uudet monikielisyystilanteet olisi joka tapauksessa hyvä nähdä ennemminkin mahdollisuuksina kuin ongelmina. Monikielistä arkea elävästä ihmisestä ajatus yksikielisestä elämästä voi tuntua yksiulotteiselta kuin sateenkaarelta, jossa on vain yksi väri. On toki selvää, että monimuotoisiin tilanteisiin liittyy paljon haasteita ja vaikeuksiakin. Koko ihmisen elämän ajan jatkuva kielien haltuunotto ja kehittäminen vaatii varsinkin varhaisvaiheessa paljon tukea ja joskus raskaalta tuntuvaa ponnistelua. Myös kielten ylläpitoon on kiinnitettävä runsaasti huomiota. Monikieliseksi kasvaminen on kuitenkin hyvin palkitseva prosessi. Parhaimmillaan se avaa ovia maailman ainutlaatuiseen monimuotoisuuteen ja mahdollistaa aktiiviseksi toimijaksi ja maailmankansalaiseksi kasvamisen. Varhaiskasvatuksella on keskeinen merkitys kansainvälisten perheiden ja monikielisten lasten kielellisen kehityksen tukemisessa kasvatuskumppanuuden hengessä. Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n varhaiskasvatuksen työryhmän kannanotossa todetaan kaikkien varhaiskasvatuksen tilanteiden ja oppimistuokioiden olevan kielenoppimistilanteita (Vaty 2016). Kaikkien lasten kielellinen kehitys hyötyy kielitietoisesta varhaiskasvatuksesta, joten sitä tulisi arvostaa ja edistää entistä enemmän myös poliittisessa päätöksenteossa. Kirjoittaja on suomi toisena ja vieraana kielenä -opettaja ja saksan opettaja, joka on työskennellyt opetustehtävissä eri oppilaitoksissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjatutkimusta Turun yliopistossa ja toimii toimittajana, kirjoittajana ja kouluttajana. 6 / 8
7 Lähteet Aronin, Larissa Ó Laoire, Muiris 2004: Exploring Multilingualism in Cultural Contexts. Towards a Notion of Multilingualism. Hoffmann, C. Ytsma, J. (toim.) Trilingualism in Family, School, and Community. Multilingual Matters, Clevedon. Bialystok, Ellen 2001: Bilingualism in Development: Language, Literacy and Cognition. Cambridge University Press, Cambridge. Clyne, Michael 1997: Retracing the first seven years of bilingual and metalinguistic development through the comments of a bilingual child. Eliasson, S. Jahr, E.H. (toim.) Language and its Ecology: Essays in Memory of Einar Haugen. Mouton de Gruyter, New York. Dewaele, Jean-Marc 2000: Trilingual first language acquisition: exploration of a linguistic miracle. La Chouette 31. Birkbeck, London. Dufva, Hannele Suni, Minna Aro, Mari Salo, Olli-Pekka 2011: Languages as objects of learning: language learning as a case of multilingualism. Apples Journal of Applied Language Studies 5 (1). Herdina, Philip Jessner, Ulrike 2002: A Dynamic Model of Multilingualism: Perspectives of Change in Psycholinguistics. Multilingual Matters 121, Clevedon. Hoffmann, Charlotte 2001: Towards a description of trilingual competence. The international journal of bilingualism 5 (1). Pavlenko, Aneta Blackledge, Adrian (toim.) 2004: multilingual contexts. Multilingual Matters Ltd, Clevedon. Negotiation of identities in Pietikäinen, Sari Dufva, Hannele Mäntylä, Katja 2010: Monikielisyys liikkeessä: monikielisen perheen resurssit. AfinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia n:o 2. Quay, Suzanne 2001: Early trilingual development. Cenoz, J. Genesee, F. (toim.) Trends in bilingual acquisition. John Benjamins Publishing Company, Amsterdam/Philadelphia. 7 / 8
8 Powered by TCPDF ( Kieli, koulutus ja yhteiskunta - toukokuu 2016 Rakkolainen-Sossa, Satu (tekeillä): Kolme kieltä kotona. Vuorovaikutus kolmikielisissä perheissä (työnimi). Väitöskirja. Suomen kieli. Kieli- ja käännöstieteiden laitos. Turun yliopisto. Rakkolainen-Sossa, Satu 2015: Kolmikielinen koti kasvuympäristönä. Kieliviesti. Kielineuvosto, Tukholma. [Verkkodokumentti. Viitattu ] Saatavissa: /Kolmikielinen+koti+kasvuymp%C3%A4rist%C3%B6n%C3%A pdf Rakkolainen-Sossa, Satu 2013: Puhetta kielestä. Metalingvistiset ilmaukset monikielisen lapsen kielimaailman jäsentäjinä. Esitelmä AfinLAn syyssymposium, Turun yliopisto. Rakkolainen-Sossa, Satu 2011a: Mama, which language do the neighbours speak here? Comments of a Finnish (L1)-French (L2)-German (L3) trilingual child as a window into her attitudes towards languages in a changing linguistic situation. Esitelmä Seventh International Conference on Third Language Acquisition and Multilingualism,Varsova. Rakkolainen-Sossa, Satu 2011b: Kolme kieltä kolme identiteettiä? Esitelmä Etmu-päivät, Jyväskylän yliopisto. Vaty 2016 = Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n varhaiskasvatuksen työryhmän kannanotto: Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus S2-opetuksen perustana. Gyekye, Marjaana Ijäs, Merja Kakko, Kaisa Mannermaa, Raija Ruonala, Tuija Thurin, Nina. [Verkkodokumentti. Viitattu ] Saatavissa: Wang, Xiao-Lei 2008: Growing up with three languages: Birth to eleven. Multilingual Matters, Bristol. 8 / 8
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatus Vantaalla Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 11.10.2017 Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Vieraskielisten lasten määrä vuonna 2016 Vantaalla
LisätiedotKansainvälistyminen ja liikkuvuus ovat
Suomen kieli SUOMEN KIELEN TUTKIMUSTA Satu Rakkolainen-Sossa Kolmikielinen koti kasvuympäristönä Kansainvälistyminen ja liikkuvuus ovat synnyttäneet uudenlaisia kieliasetelmia. Maailmanlaajuisesti ja Suomessakin
LisätiedotTilaa monelle kielelle
k i e l i t i e t e e n k e n t i ltä Tilaa monelle kielelle Kansainvälinen Third Language (L3) Acquisition and Multilingualism -konferenssi järjestettiin 13. 15.9.2012 Espanjassa Castellónin Jaume I -yliopistossa.
LisätiedotUskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK
Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen edistäminen. Kiia Kuusento
Kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen edistäminen Kiia Kuusento kiia.k.kuusento@utu.fi DivEd buokcal gillii ja kultuvrii sukella kieleen ja kulttuuriin dyk i diversitet 2 Mikä
LisätiedotÄidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
LisätiedotThis is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.
This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Sopanen, Pauliina Title: Kielitietoisuus uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa
LisätiedotPäiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen
Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotTyöpaja 2: Varhentaminen, varhaiskasvatus, esiopetus
Työpaja 2: Varhentaminen, varhaiskasvatus, esiopetus Marjaana Gyekye (dedzi) S2-lto, Helsingin kaupunki marjaana.gyekye@hel.fi 17.5.2017 MG 5/2017 1 Puhu yhtä kieltä, ole yksi ihminen. Puhu monta kieltä,
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotMonikulttuuristuva varhaiskasvatus Maahanmuuttajalasten kielen kehityksen tukeminen
Monikulttuuristuva varhaiskasvatus Maahanmuuttajalasten kielen kehityksen tukeminen 7.5.2018 KAMK, Kajaani Raimo Salo, KT Oulun yliopisto raimo.salo@oulu.fi 029 4483 692 Työhistoria Suunnittelija, kouluttaja,
LisätiedotMonikielisyys ja sen tukeminen. Kieliä kehiin -koulutus Raisa Harju-Autti, EDU Sirkku Latomaa, LTL Tampereen yliopisto
Monikielisyys ja sen tukeminen Kieliä kehiin -koulutus 14.12.2016 Raisa Harju-Autti, EDU Sirkku Latomaa, LTL Tampereen yliopisto Koulutuksen teemat Monikielisyys identiteetin perusta ja luovuuden lähde
LisätiedotTAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
LisätiedotOpettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op
Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op Opetussuunnitelma 2016 2017 Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita.
LisätiedotKielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa. Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku
Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku Mikä on DivEd? - kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen kehittämishanke - opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
LisätiedotMitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LisätiedotEuropean Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org
European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotSuomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotTervetuloa esiopetusiltaan!
Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy
LisätiedotJuliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
LisätiedotKielten mieli maksiimeja monikielisen kielikasvatuksen puolesta. Katri Kuukka Opetushallitus
Kielten mieli maksiimeja monikielisen kielikasvatuksen puolesta Katri Kuukka Opetushallitus Muistumia monikielisyydestä 1 Kun Lappajärven poika Lapuan likkaa kalaa perkaamaan opetti: Paina sillä kärellä
LisätiedotKämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma
Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotMiksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia
Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,
LisätiedotS2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotMä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa
Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina Pirttinokka Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotKANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto
KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotHyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
LisätiedotKielet näkyviin ja kuuluviin
Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotMonikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
LisätiedotMoni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen
Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen Vastuuhenkilöt: OKL Turku: yliopisto-opettajat Jenni Alisaari ja Heli Vigren Osaamistavoitteet: -
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotLapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018
Lapsen kaksikielisyyden tukeminen Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Kaksikielisyyden määrittely VÄLJÄ: Henkilö on kaksikielinen, jos hän osaa kommunikoida sujuvasti molemmilla kielillä.
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY
LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY HE 114/2017 vp ASIANTUNTIJAPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA PERUSOPETUKSESSA 23.11.2017 Erityispedagogiikan dosentti,
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotKatsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen
Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Kuopio 15.5.2018 Kirsi Tarkka, Opetushallitus Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotMonikielisyys muutoksessa
Monikielisyys muutoksessa Maisa Martin Sana 'monikielisyys' sisältää uusia ja vanhoja merkityksiä, joiden syntyä avataan tässä artikkelissa. Kehityskuluilla on yhteyksiä moniin kielenkäytön ja kielitieteen
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotEnglanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus
PedaForum 2016, Jyväskylä 17. 18.8.2016 FT, yliopistonlehtori Satu Tuomainen Itä-Suomen yliopisto Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus Yliopiston opetushenkilöstön kokemat mahdollisuudet ja haasteet
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat
LisätiedotKotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
LisätiedotVASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä
VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi
LisätiedotKielikasvatus ja OPS2016
Tampere Vapriikki 1.9.2016 Kielikasvatus ja OPS2016 Terhi Seinä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielitietoisen opetuksen syvin olemus Kielikasvatuksella pelastetaan ihmiselämiä @PlaMattila
LisätiedotKODA-LASTEN KAKSIKIELISYYDEN KEHITYS. Laura Kanto
KODA-LASTEN KAKSIKIELISYYDEN KEHITYS Laura Kanto Johdanto Lapsella on synnynnäinen valmius omaksua kielet, joita hänen ympäristössään aktiivisesti käytetään. Kahden kielen samanaikainen kehittyminen on
LisätiedotMUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS
MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotSuomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti
LisätiedotPäiväkoti Saarenhelmi
Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotKaikkii ihmisen kieltä Monikielisten lasten käsityksiä kielestä ja kielenoppimisesta
Kaikkii ihmisen kieltä Monikielisten lasten käsityksiä kielestä ja kielenoppimisesta Laura Höylä Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma Kevätlukukausi 2016 Kasvatustieteiden laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU
Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotLapsi. päiväkodissa. Anni Niiranen, Kontiolahti
Lapsi päiväkodissa Anni Niiranen, Kontiolahti Sisällysluettelo 1. Päivähoito Suomessa...- 3-1.1 Varhaiskasvatussuunnitelma...- 4-1.2 Lapsen tuen tarve...- 4-2. Lapsen oma kieli ja kulttuuri...- 4-3. Lapsen
LisätiedotVARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.
LisätiedotTasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta
Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien
LisätiedotSuomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti
LisätiedotAasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotToiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.
Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
Lisätiedot