KOULUTUS JA TYÖELÄMÄ VERTAILEVA NÄKÖKULMA

Transkriptio

1 KOULUTUS JA TYÖELÄMÄ VERTAILEVA NÄKÖKULMA Erikoistutkija, dosentti Johanna Lasonen Jyväskylän yliopisto Studia Generalia - Ars Pedagogica HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajien koulus

2 Jäsennys Tavoitteesta Koulutus ja työelämä Suomen koulutusjärjestelmässä Nuorten työelämään siirtyminen Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus Koulutuksen palkitsevuus Ammatillinen osaaminen ja sen kehittämisen lähestymistapoja Tapaustutkimuksia Yhteenvetoa

3 KOULUTUSJÄRJESTELMÄTASON HUOMAUTUKSIA

4 Suomen koulutusjärjestelmän kehitys koulutuksen ja työelämän yhteistyön näkökulmasta Sodanjälkeinen uusteollistamisen vaihe koulutus työelämä työn oppiminen Rakenteellinen kokonaistaminen jatkuva koulutus ja kasvu, jaksotus Uuden teknologian ja kansainvälistymisen läpimurto omaehtoinen oppiminen ja omien pätevyysprofiilien jatkuva kehittäminen Liikkuvuus ja monikulttuurisuus elinikäinen oppiminen ja uudelleen pätevöityminen, räätälöidyt opinto-ohjelmat

5 Ammatillisen koulutuksen järjestelmät Euroopassa Työperäinen oppiminen (duaalijärjestelmä) (esim. Itävalta ja Saksa) Oppilaitoskeskeinen opetus ja oppiminen (E10-maista suurin osa ja Suomi) Sekä oppilaitos- että työpaikkakeskeinen koulutus (Iso-Britannia, erityisesti Englanti ja Wales) Oppilaitoskeskeinen teoriapohjainen koulutus (joitakin ammatillisia kursseja) (esim. Italia ja Irlanti)

6 Koulutusjärjestelmätason yhteistyö koulutuksen ja työelämän välillä (ISCED 3) Koulutus voittopuolisesti työssä oppimista, ammatillista (A,DE,DK,CZ,SW) Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen keskinäinen rikastaminen: kurssivalinnat molemmin puolin ja kaksoistutkinnot (FI,NO) Yleissivistävien ja ammatillisten tutkintojen saman arvoistaminen (UK, F) Eri koulutusväylien integroiminen

7 Milloin nuoret siirtyvät työelämään? Keskimäärin vuotiaina suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset nuoret Keskimäärin vuotiaina hollantilaiset, ranskalaiset, belgialaiset, slovenialaiset, itävaltalaiset, espanjalaiset ja kreikkalaiset nuoret Keskimäärin 18-vuotiaina portugalilaiset, italialaiset, unkarilaiset, slovakialaiset ja romanialaiset nuoret

8 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN ARVOSTUS JA HOUKUTTELEVUUS

9 Figure 1. General and vocational education students in per cent of all students at ISCED level 3 in 2004 by countries Ireland United States Portugal Hungary Cyprus Albania Malta Japan Italy Lithuania Estonia Iceland Greece Spain Latvia Turkey Sw eden Denmark Poland Bulgaria France Finland Norw ay Macedonia Germany Romania Luxembourg Sw itzerland Netherlands United Kingdom Slovenia Belgium Austria Liechtenstein Croatia Slovakia Czech Republic % General education students at ISCED level 3 Vocational education students at ISCED level 3 Source: Eurostat (2006)

10 Figure 2. General and vocational education students in per cent of all students at ISCED level 3 in by country clusters 70 % EU-25 GEN EU-15 GEN NMS-10 GEN EU-25 VOC EU-15 VOC NMS-10 VOC * Year Source: Eurostat (2006)

11 Figure 3. Vocational education students by gender in per cent of all students at ISCED level 3 in by country clusters 80 % EU-25 Males EU-15 Males NMS-10 Males EU-25 Females EU-15 Females NMS-10 Females * Year Source: Eurostat (2006)

12 Figure 4. Graduates in ISCED 3 in 2004 (some in 2003) by study programmes United States Cyprus Albania* Lithuania Hungary Estonia Portugal Japan Latvia Ireland Turkey Spain Greece Norw ay Bulgaria Iceland Denmark Poland Sw eden Finland* Luxembourg Belgium Germany Macedonia Netherlands Romania France* Italy Sw itzerland Slovenia Croatia Slovakia Austria* Czech Republic Liechtenstein Malta** 0 United Kingdom** % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % General programmes Pre-vocational programmes Vocational programmes Source: Eurostat (2006)

13 Etenemismahdollisuudet Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt Ammatillisessa (ISCED 3) Maat Etenemismahdollisuudet 55-80% 19 maata: CZ,SK,A,UK,Sl,BE,RO,LU,DE,FI,BU, MT,LI,SZ,NO,MD, CR Ammatillinen ja yleissivistävä Kaksoistutkinto % 3 maata: SE, PL, DK Ammatillinen ja yleissivistävä % 10 maata: S,LV,EL,EE,LT, CY,HU,P, IC Ensisijaisesti yleissivistävä, myös ammatill. + 2 maata: Yleissivistävä + 0-9% IR, USA

14 KOULUTUKSEN PALKITSEVUUS

15 Koulutusjärjelmät ja työelämä Makro- ja mikrotason kontekstit Koulutusjärjestelmä Opinto-ohjelmat, Opetussuunnitelmat Työmarkkinat Indikaattori Koulutuksellinen liikkuvuus Uralla etenemisen mahdollisuudet Tutkinnot, kompetenssit ja henkilökohtainen osaaminen Työllistyminen valmistumisen jälkeen Ammatillinen liikkuvuus ja sen näköalat Tutkimuskohteita Valinta- ja etenemismahdollisuudet erilaisten ja eri asteisten koulutusväylien välillä Oppiminen ja osaaminen Tutkintojen välinen kilpailu houkuttelevuudessa ja työllistämisessä

16 Figure 5. Unemployment by educational attainment and age groups in EU-25 countries in % 30 Total - levels Pre-primary, primary and low er secondary education - levels Upper secondary and post-secondary non-tertiary education - levels 3-4 Tertiary education - levels Betw een 15 and 24 years Betw een 25 and 64 years 5 Source: Eurostat (2006)

17 Figure 6. Unemployment by age groups in in EU-25 countries 25 % Year Betw een 15 and 24 years Betw een 25 and 64 years Source: Eurostat (2006)

18 Saavatko nuoret koulutustaan vastaavaa työtä? Lähde: LFS 2000 ad hoc Module Data on School-to- Work Transitions in Europe (12 maan aineisto: A,B,DK,S,FI,F,EL,HU,IT,NL,SE,Sl) (Wolbers 2002) Välittömästi koulutuksen jälkeen nuoren on lähes mahdotonta saada työpaikkaa; tosin maiden välillä on eroja. Duaalijärjestelmissä (Hollanti, Itävalta, Tanska) työttömyysluvut ovat alhaisia. Erityisen heikossa asemassa ovat Länsimaiden ulkopuolelta maahan muuttaneet nuoret Keskiasteen (ISCED 3 ja 4) päättäneiden keskuudessa väärän työpaikan saan keskimäärin noin 40% nuorista (Italiassa 50% ja Hollannissa 29%) Koulutusta vastaavan työn saantiin ovat yhteydessä henkilö-, työ- ja rakenneominaisuudet

19 EU-27 COUNTRIES Slovakia Poland Czech Republic Bulgaria Germany Finland Latvia Sw eden Lithuania Estonia Hungary Belgium France Spain Austria Malta Italy Greece United Kingdom Slovenia Portugal Netherlands Ireland Denmark Cyprus Romania Luxembourg Figure 7. Unemployment rate by educational attainment in 2005 CANDIDATE COUNTRIES Croatia EEA/EFTA COUNTRIES Norw ay Sw itzerland Iceland % Pre-primary, primary and low er secondary education - levels 0-2 Upper secondary and post-secondary non-tertiary education - levels 3-4 Tertiary education - levels 5-6 Source: Eurostat (2006)

20 EU-27 COUNTRIES: Poland Slovakia Germany Bulgaria Latvia Estonia Lithuania Finland France Romania Sw eden Belgium Portugal Spain Hungary Malta Czech Republic Slovenia Greece Italy Austria Ireland Netherlands Denmark United Kingdom Cyprus Luxembourg Figure 8. Unemployment among adults (between 25 and 64 years) by gender and countries in 2005 CANDIDATE COUNTRIES: Croatia EEA/EFTA COUNTRIES: Norw ay Sw itzerland Iceland % males females Source: Eurostat (2006)

21 Figure 9. Relative earnings of the population by the level of educational attainment Hungary Czech Republic United States Sw itzerland Poland United Kingdom Italy Germany Finland Netherlands France Luxembourg Ireland Korea Canada Australia Spain Belgium New Zealand Sw eden Denmark Norw ay Below upper secondary education Post-secondary non-tertiary education All tertiary education Index Source: OECD 2006 Note: upper secondary and post-secondary non-tertiary education = 100

22 Figure 10. Relative earnings by gender (educational attainment below upper secondary education) Finland Germany Belgium France Sw eden Australia Spain Netherlands Denmark Norw ay Luxembourg Czech Republic Canada Poland Hungary New Zealand Sw itzerland Italy Korea United Kingdom Ireland United States Index Males Females Source: OECD 2006 Note: upper secondary and post-secondary J.Lasonen non-tertiary JY/KTL education 2007 = 100

23 Figure 11. Relative earnings by gender (educational attainment: ISCED 3 and Hungary Czech Republic United States Poland Italy Finland France United Kingdom Germany Luxembourg Netherlands Canada Sw itzerland Australia Ireland Sw eden New Zealand Denmark Spain Belgium Norw ay Korea Males Females Index Source: OECD 2006 Note: upper secondary and post-secondary non-tertiary education = 100

24 TAPAUSKUVAUKSIA JA PEDAGOGISIA STRATEGIOITA

25 Laaja-alainen ammattiosaaminen (ISCED 3) (Opetushallitus 2004) Laaja-alainen ammatillinen osaaminen Välineaineet Ydinosaaminen Erikoisosaaminen Yhteiset globaalit painoalueet Työssä oppiminen Vapaasti Valittavat opinnot

26 Osaaminen Avain kompetenssit (metodinen tieto, kommunikointitaidot, kulttuurinen ymmärtäminen, ongelman ratkaisu) Alakohtainen asiantuntemus (tekninen ja sosiaalinen älykkyys, moninaisuuden ymmärtäminen ja hallinta oppivassa organisaatiossa) Henkilökohtaiset piirteet (sopeutuminen, joustavuus, emotionaalinen älykkyys)

27 Ongelmanratkaisustrategiat Oppimisstrategiat : Miten työ opitaan? Kokemusten ja suoritusten vertailu ja reflektointi Työprosessit Arviointi strategiat: metakognitiiviset taidot Oppimisen verbaalinen ilmaisu Keksimään ja etsimään johtavat strategiat: ammattitaito Ammatin kokonaisuuksiin keskittyminen Tavoitteet, oppiminen Yksilöllinen ohjaus ja sen vähentäminen Ammatin sisällöt ja käytännöt Monipuolisuuden lisääminen tarkkailemalla Yhteistyö - tiimityö Omaehtoinen oppiminen Vaikeusasteen nostaminen OPPIMISEN JAKSOTUS MENETELMÄT SISÄLLÖT Asiantuntija/ mestarikäytännöt ja kommunikointi Autenttiset oppimisympäristöt PEDAGOGISET LÄHES- TYMISTAVAT Kuvio 1. Työssä oppimisen määrittäjiä Johanna Lasonen JY/KTL

28 Pedagogiset strategiat Kohde Opetussuunitelman painopiste OPS: rakenne Järjestys Perinteinen OPS Kaikille opiskelijoille samat tavoitteet Laaja, kattava Kuri, jäykät standardit, kykyjen mitoitus Kriittinen OPS Samat tavoitteet mutta eriytetty opetus, hyväksyvä Ydin OPS avoin erilaisuudelle Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia; antirasismi

29 (jatkuu) Pedagogiset strategiat Kohde Tietoperusta Pedagogiset Käytännöt Opetuksen lähteet Perinteinen OPS Yksikulttuurisuus monoliittisuus Ulkoa oppiminen Opettajat siirtävät tiedot ja arvot; keskusjohtoisuus Kriittinen OPS Kriittinen dialogi, yhteisesti sovitut periaattet Aktiivinen ja keksivä oppiminen Erilaisuuden kontekstien tiedot ja taidot

30 (jatkuu) Pedagogiset strategiat Kohde Opetusvälineet Perinteinen OPS Oppikirjat Kriittinen OPS Vaihtoehtoiset materiaalit Opetuksen ja oppimisen tyylit Arviointi Tyylien väliseen yhteyteen vähän huomiota Osaaminen on sovittua ja määrällistä Tyyleistä neuvotellaan dialogin ylläpitämiseksi Vertailtavuus; OPS:n kehittäminen, ei kohtalokasta

31 Oppimis- ja työtehtävien valintakriteerit Opettajat tavoitteet, OPS oppimaan haastaminen, monipuolisuus, vaihtelu opiskelijoiden taso ajattelu ja reflektointi todelliset työt selkeät tehtävät hyötyä yrityksille integroivia ja soveltavia Työpaikkaohjaajat työympäristö, päivittäiset työt opiskelijan tarpeet oppilaitoksen vaatimukset monipuolisuus, työn kierto ohjaajan tehtävät perusasiat ja periaatteet ensin

32 Työssä oppiminen ja ammatinhallinnan ulottuvuudet Opettajat työelämätaidot (yhteistyö, kommunikointi) käytännön ammattitaito erikoisosaaminen, uusin tietotaito itsenäisyys, itseluottamus työelämän arki ja pelisäännöt työllistyminen kokonaisuuksien hallinta opitun soveltaminen vastuullisuus Työpaikkaohjaajat ammatti- ja käden taidot työn, tuotteen, työnkulun ja tavoitteiden suunnittelu toimiminen työyhteisössä sosiaaliset taidot ongelmanratkaisu laitteiden ja työvälineiden käyttö ammattietiikka rutiinityöt tehokkuus ja rationaalisuus yrityskohtainen erityisosaaminen

33 TYÖELÄMÄN JA OPPIMISEN KEHITTÄMISEN LÄHESTYMISTAPOJA

34 Ammatilliset tieteen alat (F. Rauner 2004) Kauppa ja hallinto Tuotanto ja teollisuus Vesi- ja tienrakennusteknologia Sähkö-, informaatio- ja kommunikointiteknologia Prosessi- ja energiateknologia Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus ja kulttuuri Hotelli- ja ravintola-ala sekä turismi Maa- ja ruokatalous sekä ravitsemus Media ja viestintä Tekstiili ja taideteollisuus Kaivosteknologia ja luonnon varat

35 Sosiaalinen hahmotus [Soziale Gestaltung von Arbeit, Technik und Organization] (Rauner 2004; Spöttl 2006) Orientaatio-oppiminen Kontekstioppiminen Funktio-oppiminen Erikoistava oppiminen

36 Toiminnan teoria (Engeström 1987): toimintajärjestelmän rakenne VÄLINEET (mallit ja metodogia) TEKIJÄ KOHDE tarkoitus TULOS SÄÄNNÖT YHTEISÖ TYÖNJAKO

37 Expansiivinen oppiminen (Engeström 1987) 1. Vallitsevan käytännön kyseenalaistaminen 2. Vallitsevan käytännön analyysi 3. Uuden ratkaisun mallintaminen 4. Uuden mallin tutkiminen 5. Uuden mallin käyttöön otto 6. Prosessin arviointi 7. Uuden käytännön vakiinnuttaminen ja laajentaminen

38 Muutoslaboratorio (Engeström ja Virkkunen) Menetelmä,, jossa työntekij ntekijät t ja tutkija(t) yhdessä kehittävät toimintaa Menetelmää on toteutettu erilaisissa työpaikoissa (esim. kouluissa, postitoimistoissa, terveydenhuollon toimipaikoissa) Tuottaa ekspansiivista oppimista

39 Tapaustutkimus (Lasonen 2003) Mikä osuus kulttuurikompetenssilla on ammattikorkeakoulun opettajan työssä? Sarja tapaustutkimuksia Kulttuurienvälisen ymmärtämisen omaksuminen Eri alojen opettajat informantteina Narratiivinen elämänkerta tutkimusmenetelmänä

40 Monikulttuurisuus opettajan alakohtaisen asiantuntijuuden osana Toisen maan historia, kulttuurit ja ihmiset innoittivat luovuutta ja toivat sille tilaa. Tavoittaakseen kuulijakuntansa maantieteellisen ja kulttuurisen taustan, oli ymmärrettävä paikkansa ja osansa omassa aikakaudessa. Monikulttuuriset ja kulttuurienväliset kontekstit auttavat ymmärtämään syvällisemmin omaa kulttuuria.

41 (jatkuu) Monikulttuurisuus opettajan alakohtaisen asiantuntijuuden osana Kulttuurienvälisyys ja monikulttuurisuus on sisäistynyt ammattialan opettajan työhön verkostojen, sisältöjen, opiskelijoiden, asiakkaiden, työvälineiden ja materiaalien välityksellä. Kulttuurien väliset vaihto-ohjelmat kehittävät opettajan monikulttuurisuuskompetenssia. Musiikin opettajan työn kulttuurienvälinen ja monikulttuurinen ulottuvuus syvensi heidän ilmaisuaan soitossa ja säveltämisessä.

42 (jatkuu) Monikulttuurisuus opettajan alakohtaisen asiantuntijuuden osana Osallistujat puhuivat monimuotoisesti kulttuurista koskien kansallisuutta, maata, toimintatapoja, arvoja, asenteita jne. Kulttuuria kuvailtiin havaitsemalla, tunnistamalla, vertailemalla ja esittämällä uusien toimintatapojen siemeniä Interkultuurisuus rikasti ja syvensi opettajien identiteettiä ja sitä kautta tietoisuutta monikulttuurisista ilmiöistä toimintaympäristössä

43 YHTEENVETOA

44 Koulutus ja kestävä kehitys KESTÄVÄN KEHITYKSEN ULOTTUVUUS SOSIAALIS- KULTTUURINEN KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS Koulutuksen yhteisöllinen ja kulttuurinen vaikutus ARVOT JA ASENTEET KOULUTUKSESSA Sosiaaliset taidot ja etiikka koulutuksessa Monikulttuurisuus TALOUDELLINEN Koulutuksen taloudelliset vaikutukset Työpaikan saaminen ja työhön sijoittuminen Tietoisuus talousjärjestelmistä ja niiden vaikutuksista kestävään kehitykseen GLOBAALIT PAINO- PISTEALUEET Rauhan kulttuuri Ympäristökasvatus Rauhaan ja ympäristön suojeluun liittyvät arvot ja asenteet

45 Haasteet EU27-maiden aikuisten (25-64 vuot.) osaaminen (80 miljoonan kansalaisen koulutus- ja osaamistaso on alhainen) Kansainvälistyminen, liikkuvuus ja monikulttuurisen Työpaikkojen ulkoistaminen Aikaisemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen puutteet Tarkoituksenmukaisten kieliopintojen järjestäminen maahanmuuttajille Erilaisiin kulttuureihin perehdyttämisen kurssit ja kulttuurijohtaminen puuttuvat työpaikoilta sekä asiantuntijoiden koulutuksesta