Vaasan yliopisto, Vasa universitet, University of Vaasa, April 20-21, Abstraktit / Abstrakt / Abstracts

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaasan yliopisto, 20.-21.4.2012 Vasa universitet, 20-21.4.2012 University of Vaasa, April 20-21, 2012. Abstraktit / Abstrakt / Abstracts"

Transkriptio

1 Vaasan yliopisto, Vasa universitet, University of Vaasa, April 20-21, 2012 päivitetty / uppdaterad / updated:

2 Sisällys / Innehåll / Contents Plenaariabstraktit / Plenarföredrag / Plenary abstracts 2 Sektioabstraktit / Sektionsföredrag / Section abstracts 4 Posteriabstraktit / Posterutställningar / Poster abstracts 28 Työpajat / Workshopar / Workshops 33 1

3 Plenaariabstraktit / Plenarföredrag / Plenary abstracts Ritva Hartama-Heinonen, Helsingin yliopisto Outi Paloposki, Turun yliopisto Leena Salmi, Turun yliopisto Kävijät, puhujat, järjestäjät Esityksemme tarjoaa osallistuvaan havainnointiin ja symposiumimateriaaleihin perustuvasti katsauksen KäTu-symposiumisarjan kymmenvuotiseen historiaan. Katsaus esittelee deskriptiivisellä otteella KäTun sen synnystä tähän päivään asti yhtäältä kovan kvantitatiivisesta näkökulmasta, toisaalta pehmeämmästä eli kvalitatiivisesta suunnasta, puhtaan impressionistista, muistumiin perustuvaa tarkastelua unohtamatta. Gun-Viol Vik-Tuovinen, Vaasan yliopisto Ihanteesta todellisuuteen ja todellisuudesta ihanteeseen Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat tulkkauksen alaan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Muutoksen vastapainona alalla on suhteellisen vakaita käytänteitä, jotka ohjaavat tulkkien toimintaa ja tulkkauksen tilannekohtaista toteutumista. Uudet olosuhteet haastavat kuitenkin perinteisiä käytänteitä ja syntyy tarve käytänteiden uudistamiseen. Ala vaikuttaa tosin olevan aika hidas muuttumaan. Tämä hitaus luo toisaalta alalle myönteistä vakautta, mutta se voi myös toimia kehityksen esteenä. Esitelmän tavoitteena on pohtia tulkkauksen alan käytänteiden muutosprosessia. Käytänteillä tarkoitan toisaalta kirjalliseen muotoon vakiintunutta koottua ohjeistusta, toisaalta viestinnän osapuolten käytännön tulkkaustoiminnan kautta hankimaa ja toiminnassa hyödyntämäänsä tietoa (vrt. Gustafsson 2000, Vik-Tuovinen 2011). Pohdinnan teoreettisena lähtökohtana käytän toimintatutkimuksen näkemyksiä toiminnan muuttamisesta ja kehittämisestä (Heikkinen & Jyrkämä 1999). Ohjeistuksiin kootut käytänteet ovat perinteisesti koskeneet lähinnä konferenssitulkkausta. Yhteiskunnan muuttumisen myötä ohjeistuksissa, opetuksessa ja tutkimuksessa on keskitytty enemmän myös muuhun tulkkaukseen (Wadensjö 2011). Kun tulkkaustoiminnan käytänteitä on vakiinnutettu ohjeistuksiin, lähtökohtana ovat usein olleet tulkin tarpeet; miten tulkattavaa tilannetta voidaan ohjata ja säännellä niin, että tulkin oikeudet toteutuvat. Myös viestinnän muiden osapuolten ohjeistusta on jossakin määrin kehitetty. 2

4 Esitelmässä käsittelen tulkkien, tulkkauksen opettajien, tutkijoiden ja asiakkaiden roolia käytännön tiedon ja hyvien käytänteiden soveltamisessa ja kehittämisessä. Tulkeille suunnattuihin haastatteluihin ja kyselyihin perustuen esittelen, miten tulkit kuvaavat ammattikunnan yhteisten käytänteiden lisäksi myös eri tulkkaustilanteisiin liittyviä ja tiettyjen asiakkaiden tarpeisiin vastaavia käytänteitä. Valaisen myös esimerkein asiakkaiden esittämiä näkökohtia hyvistä käytänteistä. Käytänteiden kehittämisessä tarvitaan todellisuuden ja ihanteiden välistä tasapainoilua. Tässä tasapainoilussa tulkkauksen alan eri toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa. Lähteet: Gustavsson, B Kunskapsfilosofi. Tre kunskapsformer i historisk belysning. Stockholm: Wahlström & Widstrand. Heikkinen H.L.T. & J. Jyrkämä Mitä toimintatutkimus on? Teoksessa: H.L.T. Heikkinen, R. Huttunen & P. Moilanen (toim.). Siinä tutkija missä tekijä. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy Wadensjö, C Interpreting in theory and practice: Reflections about an alleged gap. Teoksessa: Alvstad, C., A. Hild & E. Tiselius (toim.) Methods and Strategies of Process Research. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company Vik-Tuovinen, G-V Developing professional thinking and acting within the field of interpreting. Teoksessa: Alvstad, C., A. Hild & E. Tiselius (toim.) Methods and Strategies of Process Research. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company

5 Sektioabstraktit / Sektionsföredrag / Section abstracts Kristiina Abdallah, Vaasan yliopisto Ajatuksia kääntämisen luonteesta ja laadusta latourilaisittain Kääntäminen on perinteisesti nähty yksilösuorituksena, ja esimerkiksi kääntämisen laadusta puhuttaessa on korostettu yksilösuorituksen merkitystä eli kääntäjän hyvyyttä tai huonoutta. On jopa väitetty, ja uskottukin, että hyvä kääntäjä takaa käännöksen laadun. Tällaiset puheenvuorot ovat nykytietämyksen valossa kuitenkin ongelmallisia, sillä niissä ei ole otettu huomioon kääntämisen yhteistoiminnallista luonnetta. Tässä esityksessä tarkastelen tieteensosiologi ja filosofi Bruno Latourin toimijaverkkoteoreettisin käsittein kääntämistä toimintana ja väitän, että kääntämisen mieltäminen yhteistoiminnaksi avaa silmämme näkemään kääntämisen hybridin luonteen. Lisäksi toimijaverkkoteorian avulla voimme näyttää toteen, että käännösten laatu on niiden tuotantoon osallistuneiden tahojen yhteistoiminnan tulosta. Lähteet: Latour, Bruno (2005): Re-assembling the Social. An Introduction to Actor-Network-Theory. Oxford/New York: Oxford University Press. Anukaisa Alanen, Helsingin yliopisto Kirjoitustulkin etiikka kielenopetuksessa Esitelmässäni käsittelen sitä, miten erilaiset rooliodotukset, määräykset ja suositukset vaikuttavat kirjoitustulkin eettisiin kysymyksiin kielenopetuksen kontekstissa. Esittelen myös aineistossa ilmeneviä ratkaisuja eettisiin pulmiin. Kirjoitustulkkaus on kuulovammaisille tarkoitettu palvelu, jonka tehtävä on mahdollistaa puheviestinnällisen tilanteen sujuminen kaikille osapuolille. Kirjoitustulkki pyrkii kirjoittamaan tietokoneella tekstiksi kaiken oleellisen auditiivisen informaation, kuten puheen ja muut äänet, esim. naurut, tuhahdukset ja oven kolahtelut, jotta kuulovammainen tulkinkäyttäjä voi lukea tekstin näytöltä tai valkokankaalta. Opiskelutulkkaus puolestaan on kuulovammaisille ja kuuroille suunnattu palvelu, jonka tehtävä on mahdollistaa opiskelu kuulevien oppilaitoksissa. Kuurot oppijat käyttävät tavallisesti viittomakielentulkkia, kuulovammaiset kirjoitustulkkia. Vieraan kielen opiskelussa myös monet kuurot käyttävät kirjoitustulkkia vieraan kielen sisällön tulkkaamiseen, jotta saavat vastaanottaa opetustilanteiden vieraskielisen sisällön vieraalla kielellä eivätkä äidinkielelleen käännettynä. 4

6 Aineistoni sisältää opiskelukirjoitustulkkien haastatteluja, osallistuvaa havainnointia kirjoitustulkatuissa opetustilanteissa sekä kirjoitustulkkien seminaareissa, videotallenteita opetustilanteesta, kirjoitustulkkeita, puhuttua lähtötekstiä, keskusteluja tulkkien ja käyttäjän kanssa sekä kirjoitustulkkaukseen liittyviä dokumentteja, kuten kirjoitustulkkeja sääteleviä eettisiä ohjeistoja, suosituksia, vammaisten tulkkauspalveluun liittyviä lakeja ja asetuksia jne. Käytän etnografian menetelmiä ja toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Tutkimuksen valossa kirjoitustulkin eettiset pulmat näyttävät usein syntyvän erilaisten roolikäsitysten ja odotusten aiheuttamasta ristipaineesta. Etenkin saavuttamaton konetulkki-ihanne on monien eettisten ongelmien taustalla. Konetulkki-ihanteen taustalla on ajatus vammaisten tasaveroisuudesta kun tulkki tulkkaa kaiken mitään muuttamatta tai pois jättämättä, tulkin käyttäjä saa itse päättää, mikä on tärkeää ja mitä sisältö tarkoittaa. Käytännössä tulkki ei kuitenkaan pysty tuottamaan kaikkia puhuttuja sanoja, koska puheen nopeus on paljon kirjoitusnopeutta suurempi. Lisäksi tulke on aina eri kuin lähtöteksti, koska puhe ja teksti ovat hyvin erilaisia ilmaisumuotoja ja esimerkiksi prosodian sisältämä informaatio pitää kirjoitustulkkeessa tuottaa tekstin keinoin. Ristiriitaiset rooliodotukset saattavat myös vaikeuttaa yhteistyötä eri tahojen välillä, esimerkiksi tulkin rooliin kuuluva vaitiolovelvollisuus saattaa hämärtyä oppilaitoksen henkilökunnalta, joka saattaa odottaa tulkilta avustavan pedagogin roolin mukaista toimintaa. Aineistosta löytyi myös erilaisia ratkaisuja eettisiin pulmiin, kuten esimerkiksi yhteisistä tavoitteista sopiminen käyttäjän kanssa, pikaneuvottelut tilanteessa eri toimijoiden kanssa ja yhteistyötahojen kouluttaminen tulkinkäyttöön. Tutkimukseni on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimus- ja kehityshanketta Kirjoitustulkkaus prosessina, tulkkeen ymmärrettävyys ja sen parantaminen (ks. Diana Berber, University of Turku Economy and Ecology in Conference Interpreting and Conference Interpreter Training Due to globalization, distance interpreting, distance teaching and distance learning have been gaining momentum. The relationship between these technologies and economy is evident. Today, however, there is a growing concern about the impact of economy on ecology. The cost of technology can be high, but technology certainly can save money in the long run and can also save the environment. The aim of this talk is to present the different distance technologies used in conference interpreting in both its professional and educational modes, together with the perceptions of the conference interpreters and trainers themselves in relation to their use, obtained from a worldwide survey. Then, we shall relate the information to economy and ecology. 5

7 Elina Billhardt, Turun yliopisto Todellisuus, normi ja ristiriita satiirin rakenneosat Esitelmäni perustuu meneillä olevaan väitöskirjatutkimukseeni, jossa tutkin nykysatiirin rakennetta ja sen kulttuurisidonnaisia piirteitä. Tutkimuksen lähtökohta on, että vaikka satiirin rakennetta voidaan pitää universaalina, kritiikin representaatiot kuitenkin vaihtelevat eri kulttuuriyhteisöissä. Vertaamalla suomalaista, saksalaista sekä espanjanlaista satiirikirjallisuutta keskenään pyrin selvittämään nykysatiirin lainalaisuuksia ja paikantamaan satiirin rakenteen kulttuurisidonnaiset elementit. Niiden avulla pystytään sitten selvittämään, miten suomalainen nykysatiiri yleensäkin eroaa saksalaisesta ja espanjalaisesta. Tutkimuksen tulosten avulla kääntäjä kykenee tunnistamaan nykysatiirin paremmin ja paikantamaan mahdollisia käännösongelmia. Tässä on taustalla ajatus, että faktatiedot tapahtumista tai asioista, joihin satiirinen teksti viittaa, ovat tietoyhteiskunnassa helposti saatavissa ja kääntäjän tulisikin helpottaa satiirisen tekstin ymmärtämistä tulokielen lukijalle kulttuurieroja avaamalla. Esitelmässä esittelen tieteessä esiintyviä satiirin määrittelemisentapoja sekä nykysatiiritutkimuksen lähtökohtia. Tämän jälkeen tuon esille, mistä osa-alueista satiirin rakenne koostuu ja millä tavalla satiirin rakennetta voitaisiin tekstin tasolla tutkia. Irmeli Helin, Turun yliopisto Vanhojen suomennosten interferenssin korjaaminen uudelleenkäännöksissä Kääntäminen on ollut historian saatossa uuden kirjakielen luomisen keskeinen menetelmä. Lähtötekstejä kääntämällä on saatu myös työvälineet kohdekielen rakenteen ja sanaston normien luomiseen. Tällöin ei ole voitu välttyä sen enempää morfologiselta, syntaktiselta kuin leksikaaliseltakaan interferenssiltä, eikä siihen oletettavasti ole aikoinaan kiinnitetty edes huomiota kääntämisen teoreettinen pohdinta oli vielä lapsenkengissä, kun Agricola laati suomenkieliset teoksensa ja Finno virsisuomennoksensa. Kumpikin käytti monia eri lähteitä ja useita lähtökieliä ja yhdisteli niitä mielensä, taitonsa ja kykynsä mukaan. Pian todettiin kuitenkin, ettei kirjoitettu teksti vastannut suomalaisten käyttämää kieltä. Tarvittiin uudelleenkäännöksiä ja tarvitaan yhä edelleen. Tarkastelenkin sitä, missä vaiheessa ja miten interferenssi on häivytetty vanhoja suomennoksia uudistettaessa. Materiaalini käsittää ne saksalaista alkuperää olevat Jaakko Finnon virsisuomennokset vuodelta 1583, jotka ovat edelleen jäljellä uusimmassa virsikirjassa (1986). 6

8 Hannu Kemppanen, Itä-Suomen yliopisto Idän ja lännen vuoropuhelua venäläisessä käännöstutkimuksessa Venäläistä käännöstutkimusta tunnetaan kyseisen tutkijayhteisön ulkopuolella hyvin heikosti. Syynä tähän lienee se, että valtaosa tutkimuksesta julkaistaan venäjän kielellä. Toisaalta aiemmissa tutkimuksissa (Kemppanen 2012) on käynyt ilmi, että venäläinen käännöstutkimus ei juuri hyödynnä läntisestä traditiosta tuttuja käsitteitä kuten esim. kotouttaminen ja vieraannuttaminen vaan käyttää omaa käsitteistöään. Nämä havainnot antavat olettaa, että idän ja lännen vuoropuhelu käännöstieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa on vähäistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on länsimaisen käännöstutkimuksen rooli venäläisessä tutkimuksessa. Kehen viitataan, mitkä teoreettiset näkemykset ovat vallalla? Esiteltävä tutkimus on osa laajempaa selvitystä, jossa tarkastellaan läntisen tutkimustradition roolia venäläisessä käännöstutkimuksessa. Tutkimusaineisto käsittää uutta käännöstieteellistä kirjallisuutta: käännösteoreettisia monografioita, korkeakouluissa käytettäviä kääntämisen oppikirjoja, konferenssijulkaisuja ja kääntäjien lehden (Mosty) artikkeleita. Tässä esitelmässä keskitytään konferenssijulkaisujen materiaaliin. Aineistona ovat Pietarin yliopistossa järjestettävän Fёdorovskie čtenija -konferenssin julkaisut vuosilta Tarkasteltavana on yhteensä 490 artikkelia. Analyysi toi esille, että venäläiset käännöstutkijat viittaavat enimmäkseen oman tutkimusperinteensä tutkijoihin. Länsimaisen käännöstutkimuksen edustajat jäävät takaalalle. Keskeiset toimijat, kuten Mona Baker ja Gideon Toury, saavat kuitenkin useammankin maininnan. Kiinnostava havainto on, että itä länsi-vuoropuhelu ilmenee hieman odotetusta poikkeavalla tavalla. Länsimaisten käännösteoreetikoiden sijaan viittauksia on useammin läntisiin kielitieteilijöihin (esim. Grice, Lakoff, Osgood). Tämä johtuu selvästikin venäläisen käännöstutkimuksen kielitieteellisestä orientaatiosta. Artikkelit sisältävät huomattavan määrän viittauksia myös venäläisiin kielentutkijoihin. Eniten viittauksia länsimaisiin käännöstutkijoihin esiintyy artikkeleissa, jotka edustavat aiheeltaan venäläisessä käännöstutkimuksessa marginaalista aluetta (esim. feministinen käännöstutkimus). Yleisenä havaintona kävi lisäksi ilmi, että Venäjällä julkaistu konferenssiartikkeli poikkeaa viittauskonventioiltaan huomattavasti suomalaisista tai angloamerikkalaisista käytänteistä. On mahdollista julkaista artikkeli, jossa ei ole yhtään lähdeviittausta. Tämä epäilemättä vähentää vuoropuhelun minimiin itse teksteissä, mutta ei välttämättä kerro koko totuutta luetusta tutkimuskirjallisuudesta. 7

9 Mikko Kervinen, Helsingin yliopisto Suomalais-saksalaiset klassisen laulumusiikin käännöskulttuurit diakroniskontrastiivisessa tarkastelussa katsaus tutkimushankkeen teoreettiseen viitekehykseen ja alustaviin tuloksiin Esittelen sektioesitelmässäni väitöskirjahankettani tämänvuotisen KäTu-symposiumin yhden temaattisen painopisteen, eli kääntämisen ja yhteiskunnan välisen suhteen, näkökulmasta. Germaanisen filologian ja käännöstieteen piiriin kuuluvassa tutkimuksessani tarkastelen klassisen laulumusiikin laulettavaksi kääntämistä yhtenä saksalais-suomalaisen kulttuurivaihdon muotona noin viimeisen sadan vuoden aikana. Lisäksi pyrin ennen kaikkea hahmottamaan ajan myötä muuttuvaa ja yhteiskunta- ja kulttuurisidonnaista käännöskulttuurin rakennetta tutkien nimenomaan klassisen laulumusiikin käännöskulttuuria ja sen muutoksia Suomessa ja saksankielisellä kulttuurialueella. Vuoden 2011 KäTu-esitelmässäni kuvailin monitieteisen lähestymistavan merkitystä tutkimukseni konkreettisen käännösanalyysin toteuttamiselle. Tässä esitelmässä havainnollistan, kuinka käännösanalyysin tulosten avulla tutkimuksessani hahmotetaan myös kääntämisen yleisiä lainalaisuuksia jälleen kerran monitieteisesti, sekä käännösettä kielitiedettä soveltaen. Seuraavassa tiivistetty luonnehdinta teoreettisesta viitekehyksestäni: Prunčin (1997) esittelemällä käsitteellä käännöskulttuuri viitataan yhteiskunnassa vallitseviin käännöstoimintaa koskeviin normeihin ja konventioihin. Sovellan käännöskulttuurin käsitettä siten, että tarkastelen vain yhden tekstilajin, klassisten laulutekstien, osalta vallitsevaa käännöskulttuuria. Tutkimukseni käyttötarkoituksia varten klassisen musiikin laulutekstit määritetään omaksi tekstilajikseen. Tekstilajeilla ymmärretään kielellisen kommunikaation rakenteita, jotka ovat kehittyneet kieliyhteisössä historiallis-yhteiskunnallisen kehityksen tuloksena (Brinker 2005: 138) ja muotoutuneet kussakin yhteiskunnassa omanlaisikseen tilannetekijöiden sekä funktionaalis-rakenteellisten ominaisuuksien tyypillisiksi yhdistelmiksi (Fandrych & Thurmair 2011: 16). Yhteistä soveltamilleni käsitteille käännöskulttuuri ja tekstilaji on se, että molemmat ovat kulloiseenkin ajanjaksoon ja kulttuuriin sidonnaisia. Käännöstieteellinen lähestyminen perinteisesti puhtaan kielitieteelliseen tekstilajin käsitteeseen vaikuttaa tässä tapauksessa oikeutetulta, sillä klassisen laulumusiikin laulutekstit ovat tekstilaji, jossa tätä nykyä uusia käännöstekstejä tehdään edelleen, mutta alkuperäistekstejä puolestaan huomattavasti vähemmän. Tarkastelen siis yhdelle tekstilajille ominaista käännösmetodia ja siinä tapahtuvia muutoksia, kuten myös kyseisen käännösmetodin yhteiskunnallisen aseman ja merkityksen muuttumista pidemmällä aikavälillä. Tämän lisäksi tutkin kyseisen tekstilajin kääntämisessä Suomen ja saksankielisen kulttuurialueen välillä ilmeneviä eroja. Yhden ja saman teoksen useiden eri käännösten tarkastelun asemesta tutkin samaan tekstilajiin kuuluvista eri lähtöteksteistä eri aikoina ja eri kulttuureissa tehtyjä käännöksiä sekä niiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Tehtyjen havaintojen pohjalta 8

10 luonnostelen taustalla vaikuttavaa klassisen laulumusiikin käännöskulttuurin rakennetta ja kiinnitän huomiota siinä tapahtuviin muutoksiin. Vaikka kielitieteellisesti orientoitunut käännöstutkimus näkee kääntämisen ennen kaikkea kielellisenä toimintana (Albrecht 2005: ix), tulee klassisen laulukääntämisen diakronis-kontrastiivisessa tarkastelussa ottaa huomioon myös yhteiskunnallis-historialliset tekijät, aivan kuten tutkimukseni konkreettisissa laulukäännösten yksittäisanalyyseissä kiinnitetään huomiota myös kielen ja musiikin väliseen suhteeseen. Kääntäminen ei tapahdu eristyksissä muusta yhteiskunnasta, ja täten yhteiskunnallis-historiallisen tiedon pohjalta voidaan ennustaa ja selittää pelkästä kielellisestä analyysista saatavan tiedon lisäksi, mikä tietyn tekstilajin asema on, miten sitä käännetään ja miksi juuri tietyllä tavalla. Tutkimushankkeelleni merkittävä yhteiskunnallinen tekijä olisi esimerkiksi taidemusiikin harrastamisen asteittainen väheneminen viimeisen sadan vuoden aikana. Teoreettisen viitekehyksen pohjustamisen lisäksi luon esitelmäni jälkipuoliskolla katsauksen tutkimusaineistoni analyysin alustaviin tuloksiin ja hahmottelen tuoreiden esimerkkitapausten pohjalta vallitsevaa laulukääntämisen käännöskulttuuria Suomen ja saksankielisen kulttuurialueen välisessä kontrastiivisessa vertailussa. Kirjallisuutta: Albrecht, Jörn Übersetzung und Linguistik. Grundlagen der Übersetzungsforschung, Band 2. Tübingen: Gunter Narr Verlag. Brinker, Klaus Linguistische Textanalyse. Eine Einführung in Grundbegriffe und Methoden. 6., überarbeitete und erweiterte Auflage. Berlin: Erich Schmidt Verlag. Fandrych, Christian & Thurmair, Maria Textsorten im Deutschen. Linguistische Analysen aus sprachdidaktischer Sicht. Tübingen: Stauffenburg Verlag. Prunč, Erich Translationskultur. (Versuch einer konstruktiven Kritik des translatorischen Handelns.) TextconText 11 = NF 1, Tuija Kinnunen, Helsingin yliopisto Tunteiden tulkit, käsitysten kääntäjät Käsittelen esitelmässäni globaalia liikkuvuutta ja tulkkia tarvitsevan henkilön kykyä tulla toimeen suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla pohdin tulkin roolia tilanteessa, jossa asianosaisten tunteet ja ristiriidat käsiteltävänä olevasta aiheesta nousevat pintaan. Aineistoni on oikeussalista tilanteesta, jossa asianosaiset riitelevät lapsen huollosta. Tulkki tasapainottelee tehtävässään tulkattavan äidin tunnepitoisen käyttäytymisen ja oikeussalin muuten asiapitoisen viestinnän tuottamassa ristipaineessa, jossa hän kuitenkin toimii koko oikeudenkäynnin palveluksessa. Aineistoni koostuu nauhoitetusta tulkkeesta ja tilanteen jälkeen tehdystä tulkin ja asianajajan haastattelusta. Eräs pohdinnan aiheeksi nouseva teema on kysymys tulkin neutraaliudesta ja asiakkaan elämäntilanteen ymmärtämisestä. 9

11 Maarit Koponen, Helsingin yliopisto Käännösvirheiden vaikutus posteditoijien kykyyn muokata konekäännöstä Konekäännösten laadun arviointi ja konekääntimien tuottamien virheiden analysointi on merkittävä osa kääntimien kehitystä. Konekäännöksille tyypillisiä virhetyyppejä on kartoitettu jonkin verran (esim. Condon ym. 2010; Vilar ym. 2006), mutta virheiden vaikutusta käännöksen laatuun ja erityisesti lähtötekstin merkityksen välittymiseen ei juurikaan ole systemaattisesti tutkittu. Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on tarkastella konekäännöksissä esiintyviä virheitä ja niiden suhdetta ihmisen tekemään arvioon merkityksen välittymisestä. Tämän avulla pyrin selvittämään, millaiset virheet ovat erityisen olennaisia merkityksen välittymisen kannalta ja miten tätä tietoa voidaan soveltaa käännöksen laatuarvioinnissa. Tässä esitelmässä käsittelen konekäännettyjen tekstien virheanalyysiin ja editointikokeeseen perustuvia havaintoja siitä, miten erityyppiset virheet vaikuttavat editoijan kykyyn muokata konekäännettyä tekstiä. Aineistona on kahdesta englanninkielisestä aikakauslehtiartikkelista (yhteensä n sanaa) j kahdella eri konekääntimellä tuotetut suomenkieliset raakakäännökset. Virheanalyysi perustuu lähestymistapaan, joka pyrkii tarkastelemaan virheiden vaikutusta semanttisen sisällön välittymiseen konekäännöksessä. Analyysissa arvioidaan, ovatko ensinnäkin yksittäiset sanat tai useasta sanasta muodostuvat ilmaukset saaneet käännöksessä oikean vastineen ja toisaalta välittyvätkö lähtötekstin semanttiset suhteet kohdetekstistä. Tarkastelen myös mahdollisuutta helpottaa manuaalista analyysia hyödyntämällä kieliteknologisia välineitä, kuten automaattista jäsennystä. Virheanalyysin tuloksia vertaan samalla aineistolla aiemmin tehtyyn editointikokeeseen, jossa pyrittiin mittaamaan merkityksen välittymistä konekäännöksessä. Tässä kokeessa koehenkilöinä toimineita kääntämisen opiskelijoita pyydettiin editoimaan konekäännöstä ilman lähtötekstin apua. Raakakäännösten ja koehenkilöiden editoimien versioiden merkityksen oikeellisuus arvioitiin lähtötekstiin verrattuna ja kieliasun oikeellisuus kohdekielen konventioihin verrattuna. Vertaamalla virheanalyysin tuloksia merkityksen ja kieliasun arviointituloksiin pyrin selvittämään erilaisten virheiden suhdetta koehenkilöiden tekemien korjausten onnistumiseen. Tarkastelen esimerkiksi, miten koehenkilöt ovat havainneet ja pystyneet korjaamaan poisjääneitä tai väärän merkityksen saaneita sanoja sekä miten esimerkiksi sanajärjestys tai väärät sanamuodot ovat vaikuttaneet merkityssuhteiden hahmottamiseen. Esittelen alustavia tuloksia keskittyen erityisesti tilanteisiin, joissa virheet ovat selkeästi vaikuttaneet merkityssisällön välittymiseen. Viitteet: Condon, Sherri, Dan Parvaz, John Aberdeen, Christy Doran, Andrew Freeman & Marwan Awad Evaluation of machine translation errors in English and Iraqi Arabic. LREC 2010: Proceedings of the seventh international conference on Language Resources and Evaluation, Valletta, Malta, May

12 Vilar, David, Jia Xu, Luis F. D'Haro & Hermann Ney Error analysis of statistical machine translation output. LREC-2006: Fifth International Conference on Language Resources and Evaluation. Proceedings, Genoa, Italy, May Pekka Kujamäki, Itä-Suomen yliopisto Aseveljien tulkkina. Arkistonäkökulma suomalais-saksalaisen vyöhykkeen tulkkien toimintaan Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Sodankäynnin tuntemattomat käännöskulttuurit (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu ) tutkitaan sotilaallisten operaatioiden yhteyteen syntyneitä kääntämisen ja tulkkauksen käytäntöjä mm. päämajan johtamassa tiedustelussa, sotavankien käsittelyssä ja Pohjois-Suomen suomalaissaksalaisessa sotilasyhteistyössä erityisesti jatkosodan aikana. Tutkimuksen keskiössä on kääntäjien ja tulkkien tehtävät, status sotilaallisen yhteisön rakenteissa ja toimijuus sodan erityisolosuhteissa. Omassa esitelmässäni tarkastelen tulkkausjärjestelyjä Pohjois-Suomen suomalaissaksalaisella vyöhykkeellä vuosina Vyöhykkeen erityispiirre oli, että sen sotilaallinen johto oli tuolloin saksalaisten käsissä, mutta siviilihallinnosta vastasivat suomalaiset. Merkittävää on myös, että Neuvostoliittoon suuntautuvan suurhyökkäyksen (Operaatio Barbarossan) alkaessa Pohjois-Suomeen saapuneet saksalaisjoukot olivat jo tuplanneet alueen asukasluvun, ja esimerkiksi 7500 asukkaan Rovaniemelle asettui 6000 saksalaissotilaista erilaisiin esikunta-, huolto- ja rakennustehtäviin. Tässä kontekstissa kääntäjiä ja tulkkeja tarvittiin sekä sotilaallisten että siviiliasioiden hoitamiseen. Tarve oli suuri, ja tehtävissä toimivat saksalaisjoukkojen omien tulkkien lisäksi Yhteysesikunta Roin (Rovaniemi) yhteysupseerit ja tulkit sekä saksaa edes auttavasti osaavat siviilit. Esitelmäni käsittelee erityisesti Yhteysesikunta Roin tulkkausjärjestelyjä, tulkkien taustoja ja tulkkien tehtäviä. Lisäksi nostetaan esiin yksityiskohtia alueen muiden tulkkien tehtävistä ja (oletetusta) työnjaosta. Näkökulmani nousee Yhteysesikunta Roin arkistosta ja sinne taltioiduista yhteysupseerien ja tulkkien viikottaisista toimintakertomuksista. Tulkkiprofiilien ja tehtäväkuvauksien esittelyn lisäksi esitelmääni liittyy metodologinen kysymys siitä, missä määrin tämänkaltaisen arkistoaineiston avulla on mahdollista hahmottaa sotatulkkien toimijuutta. Toisin sanoen: Aineistosta löytyy tietoa kääntäjistä, tulkeista ja heidän tehtävistään, mutta löytyykö sieltä vastauksia kysymykseen, miten he ovat toimineet? 11

13 Saara Leppänen, Itä-Suomen yliopisto Peritekstit japanilaisen kaunokirjallisuuden suomennoksissa Japanin kielen vaikeudesta ja kulttuurin omaleimaisuudesta seuraa erityisongelmia. Voidaan hyvin kysyä, onko näin kaukainen kulttuuri yleensä lainkaan välitettävissä, Pirjo-Riitta Kuusikko kirjoittaa artikkelissaan Japanin kirjallisuus (Kuusikko 2007, 273). Japanilaista kirjallisuutta on kuitenkin suomennettu, joten jotain japanilaisesta kulttuurista on oletettavasti välitetty suomalaisille lukijoille. Yksi keino välittää kulttuuria ovat käännösten peritekstit, joita ovat varsinaiseen tekstiin liittyvät ja sen läheisyydessä sijaitsevat muut tekstit, kuten kirjassa olevat julkaisutiedot, otsikot, kuvat, erilaiset viitteet, esipuheet ja jälkisanat. Tarkastelen tutkimuksessani japanilaisen kaunokirjallisuuden suomennosten peritekstejä kulttuurivälittämisen näkökulmasta; erityisesti alaviitteitä, loppuviitteitä, esipuheita ja jälkisanoja, joista käytän yhteisnimitystä selittävät peritekstit. Tässä esitelmässä keskityn selittävien peritekstien esiintymiseen. Tarkastelen muun muassa sitä, millaisissa kirjoissa niitä erityisesti esiintyy ja milloin, kuka niitä on kirjoittanut ja millaisia muutoksia esiintymisessä on ollut, sekä sitä, vaikuttaako esimerkiksi relekieli erilaisten peritekstien esiintymiseen. Aineistoni käsittää vuosina kirjamuodossa ilmestyneet japanilaisen kaunokirjallisuuden suomennokset. Lähteet: Kuusikko, Pirjo-Riitta Japanin kirjallisuus. Teoksessa: Suomennoskirjallisuuden historia 2. Toim. Riikonen, Kovala, Kujamäki & Paloposki. Helsinki: SKS Sari Mäittälä-Kauppila, Helsingin yliopisto "Epähyvä käännös mutta kun en parempaakaan keksinyt" Esitelmässäni käsittelen käännösopiskelijoiden arvioita omista kotikäännöstehtävistään haastattelulomakkeiden vastausten pohjalta ja vertailen erilaisten käännösstrategioiden käyttöä sellaisissa suomennoksissa, joiden englanninkielisissä lähtöteksteissä prefiksillisen negaation keinoin ilmaistaan ironiaa ja arvostelua. Erityisen kiinnostuksen kohteina ovat opiskelijoiden suhtautuminen suomen negaatioprefiksien epä- ja ei- avulla muodostettuihin uudissanoihin sekä ei-prefiksin pejoratiivistuminen ironisissa ilmauksissa. Opiskelijoiden käännöstehtävä liittyy väitöstutkimukseeni, jonka kohteena on englannin kielen kieltoprefiksi non- ja sen pejoratiivisen merkityksen tunnistaminen, sen suomentamiseen liittyvät ongelmat sekä suomen ei-prefiksin semanttisen merkityskentän mahdolliset muutokset. Helsingin yliopiston englannin kääntämisen kahden vuosikurssin opiskelijat suomensivat väitöstutkimukseni erästä osa-aluetta varten kotikäännöstehtävinään kolme eri tekstiä, joille oli yhteistä se, että ne sisälsivät pejoratiivisen non-prefiksin avulla muodostettuja ilmauksia. Pejoratiivinen non-prefiksi 12

14 ilmaisee vähättelyä ja halveksuntaa, mutta koska se on identtinen objektiivista luokittelua ilmaisevan privatiivisen non-prefiksin kanssa, se johtaa lukijan helposti harhaan, ellei tämä huomaa perusteita pejoratiivisuudelle muualta kontekstista, tekstissä piilevästä ironiasta tai tekstityypistä. Non-prefiksille ei ole suomen kielessä suoraa morfeemitason vastinetta, joten suomentaja joutuu tasapainoilemaan erilaisten vaihtoehtojen välillä. Kotikäännöstehtävissä oli oletettavissa, että lähtöteksti saattaisi ohjata opiskelijoita vastaavanlaisen prefiksillisen rakenteen suuntaan, ja siksi esitykseni keskittyy suomen ei- ja epä-prefiksien ja niiden avulla muodostettujen ilmausten esiintymiseen suomennoksissa. Lähtötekstit olivat pakinamaisia sanomalehtiartikkeleita, jotka suomennettiin kuvitteelliseen suomenkieliseen lehteen. Olennaista tehtävässä oli ymmärtää tekstilajin ominaispiirteet ja tunnistaa kirjoittajan ironisoiva asenne ja non-prefiksin kaksinaismerkitys. Muilta osin teksteissä ei ollut tavanomaisiin kotikäännöstehtäviin nähden poikkeavan vaativia osuuksia. Ironiaa suomentaessaan opiskelijat joutuivat myös pohtimaan, missä määrin adaptaatiota ja eksplikointia voidaan soveltaa käännösstrategiana ja miten kirjoittajan ironinen ääni saadaan kuuluviin suomen kielen negaation keinoin. Käännöstehtävän jälkeen opiskelijat vastasivat laatimaani kyselyyn kirjallisesti ja perustelivat suomennostensa valintaa, arvioivat omaa onnistumistaan ja pohtivat kohtaamiaan haastavia tekstikohtia. Esityksessäni kokoan opiskelijoiden suomennoksia ja heidän kommenttejaan etenkin siitä, miten he suhtautuvat suomen negaation keinoin tuotettuihin suomennoksiin verrattuna eksplikoinnin kautta rakennettuihin suomennoksiin. Suomen prefiksillisen negaation keinojen rajallisuus kirvoitti opiskelijoilta useita kommentteja. Monesti negaatioprefiksejä epä- ja ei- harkittiin kyllä ensimmäisenä vaihtoehtona, mutta ne hylättiin, kun näin muodostunut uudissana ei joko kuulostanut "suomelta" tai se ajautui ohi lähtökielen ironisoivan merkityksen. Opiskelijoiden kielitajun eroavuudet paljastuivat selkeimmin juuri prefiksillisten muodosteiden hyväksynnässä: jotkut opiskelijat kertoivat välttävänsä prefiksejä aina kun mahdollista, kun taas toisten mielestä ironisen ilmauksen suomennos voi olla "epätavallinen ja hätkähdyttää lukijaa" ja uudissanakin parhaimmillaan "nappikäännös". Myös ei-prefiksin osittainen pejoratiivistuminen mainittiin, mutta vain suomennoksissa, jossa ironia on selkeästi eksplikoitu kontekstissa. Moni eksplikoinnin valinnut opiskelija perusteli käännösvalintojaan luettavuudella ja suomen kielelle luontaisten rakenteiden saavuttamisella. Eksplikointia ei tuolloin kuitenkaan nähty patenttiratkaisuna, vaan opiskelijoiden mukaan "ylitulkinnan riski kannattaa silti joskus ottaa, jotta teksti olisi sujuvaa". Jukka Mäkisalo, Itä-Suomen yliopisto Kotouttamisen ja vieraannuttamisen käsitteiden empiriisen käytön metateoreettinen analyysi Kotouttamisen ja vieraannuttamisen käsitteiden empiiriseen soveltamiseen liittyy se ongelma, että sellaisena kuin Schleieremacher käsitteet esitteli, ne ovat metaforisia: 13

15 Entweder der Übersezer läßt den Schriftsteller möglichst in Ruhe, und bewegt den Leser ihm entgegen; oder er läßt den Leser möglichst in Ruhe und bewegt den Schriftsteller ihm entgegen. (Schleiermacher 1813 [1838].) Ongelma on yhä relevantti sikäli, että tutkimuskirjallisuudessa käsitteiden käytössä nykyäänkin viitataan paljolti juuri Schleiermacheriin. Metaforina käsitteet eivät ole helposti operationaalistettavissa empiiriseen tarkasteluun. Ongelma esiintyy operationaalistamisen molemmilla tasoilla: teoreettisella ja empiirisellä. Teoreettisella tasolla tutkijan tulisi löytää ne ilmiöön liittyvät teoreettiset piirteet, jotka luonnehtivat käsitteitä tässä tapauksessa esimerkiksi käännöstekstien ominaisuuksina. Empiirisellä tasolla tutkija tarvitsee luotettavat metodit, joiden avulla kotouttamisen ja vieraannuttamisen piirteitä voi tekstistä tunnistaa ja mahdollisesti jopa jotenkin mitata. Näistä kahdesta teoreettisen tason ongelma on akuutimpi, koska ensinnäkin tutkimuskirjallisuudessa käsitteitä käytetään hyvin vaihtelevasti ja toiseksi koska on tiedettävä mitä mitata, ennen kuin voi mitata. Suomen Akatemian rahoittamassa käännöstieteellisessä tutkimusprojektissa Venäjästä suomeksi ja suomesta venäjäksi, jossa on tarkasteltu kotouttamisen ja vieraannuttamisen käytänteitä, koettiin siksi tärkeäksi analysoida käsitteitä metateoreettisesti: millaisiin käännöstekstien piirteisiin käsitteitä on liitetty empiirisessä tarkastelussa? Tässä esitelmässä raportoidaan analyysin tulokset. Laadulliseen meta-analyysiin poimittiin 31 käännöstieteellistä artikkelia niin, että valinnan kriteereinä olivat empiirisyys, englanninkielisyys ja käsitteiden kotouttava ja vieraannuttava tarkastelu vaikka erinimisinäkin. Empiirisesti käsitteitä operationaalistettiin liittämällä ne mm. lyyriseen rytmiin, lauserakenteisiin, kulttuurisiin referentteihin ja käännetyn tekstin edustamiin arvoihin. Osa tutkijoista käytti käsiteparia kotouttava vieraannuttava implisiittisesti niin, että ne muodostavat jatkumon, ja vain harva käsitteli jatkumo-kysymystä eksplisiittisesti. Lisäksi kotouttamisen käsitettä voidaan pitää tunnusmerkittömänä suhteessa tunnusmerkkiseen vieraannuttamisen käsitteeseen. Ehdotuksena esitetään käsitteiden teoreettista systematisointia kääntämistä viestintänä tarkastelevasta viitekehyksestä käsin. Lähteet: Schleiermacher, Friedrich 1813 [1838]: Über die verschiedenen Methoden des Übersetzens. Friedrich Schleiermacher's sämmtliche Werke. 3. Abtheilung: Zur Philosophie. Berlin, pp

16 Simo K. Määttä, Itä-Suomen yliopisto Tekstityypin, tekstilajin ja diskurssin kulttuurisidonnaisuus asioimistulkkauksessa Suomen nyky-yhteiskuntaa ja erityisesti viranomaistoimintaa luonnehtii kaikkialle ulottuva kirjallinen raportointi, joissa läheisesti kirjalliseen viestintään yhteydessä olevat tekstityypit, tekstilajit ja diskurssit muodostavat kehämäisiä verkostoja. Raportointikulttuuri raportoinnin diskurssi vallitsee myös lähes kaikessa toiminnassa, joissa tarvitaan asioimistulkkausta: turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotossa, fyysisen ja psyykkisen terveyden hoidossa, poliisissa ja oikeuslaitoksessa, koulussa ja jopa päiväkodissa. Asioimistulkkausta käyttävien henkilöiden kulttuuritaustaa toisaalta luonnehtii useimmiten suullisen viestinnän johtava asema ja kirjallisen raportoinnin vähäisyys. Tekstilajit ja diskurssit, jotka asioimistulkkaustilanteissa vallitsevat, voivatkin siten olla täysin vieraita asioimistulkkausasiakkaille; koko vallitseva raportoinnin diskurssi voi olla heille outo. Erityisen ongelmallinen tilanne on silloin, kun asiakkaan luku- ja kirjoitustaito on puutteellinen. Kuitenkin asioimistulkkauksessa on tavallista, että tulkkia vaaditaan kääntämään suoraan kirjoitettua tekstiä tai tulkkaamaan suoraan paperista luettua tai muuten kirjoitettuun tekstiin perustuvaa puhetta. Tätä taustaa vasten tietyt osat asioimistulkkauksen sinänsä tarpeellisesta ja asiallisesta ammattisäännöstöstä vaikuttavat ongelmallisilta. Esimerkiksi 10. kohdan mukaan tulkki pyrkii kattavaan tulkkaukseen, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään asiaan kuulumatonta. Selittävässä osassa tarkennetaan, että sekä kielelliset että kulttuurisidonnaiset viestit on välitettävä mahdollisimman kattavasti ja sisällöllisesti muuttumattomina. Oma-aloitteinen selittäminen kielletään; mikäli vastineita ei ole tai mikäli tulkki ei niitä löydä esim. puheenparsille, sananlaskuille, harvinaisille termeille tai lyhennyksille, on hänen pyydettävä puhujaa selittämään sanoma uudestaan. (SKTL 2002). Tulkki voi toki hyvin tulkata kaikki viestit ilman, että hänen tarvitsee pyytää viranomaista tarkentamaan viestiään. Mutta onko kattava tulkkaus tarkoituksenmukaista silloin, kun asiakas ei ilmiselvästi ymmärrä viestiä vaikka se tulkataankin tarkasti? Missä määrin tulkki voi ja saa ottaa huomioon koko tulkkaustilanteen ja siinä vallitsevan diskurssin kulttuurisidonnaisuuden, missä määrin raportoinnin diskurssiin kirjautuneen symbolisen väkivallan (ks. Bourdieu & Passeron 1970) esilletuominen ja purkaminen voidaan katsoa jopa tulkin velvollisuudeksi? Voidaanko kielellinen ja kulttuurisidonnainen viestintä edes erottaa toisistaan? Pyrin esityksessäni vastaamaan näihin kysymyksiin ja tarkastelemaan ongelmia ja ristiriitoja, joita asioimistulkille aiheutuu diskurssien, tekstilajien ja tekstityyppien kulttuurisidonnaisuudesta ja viranomaiskielenkäytön ja kirjoitetun kielen sidoksista ylipäätään. Pohdin erityisesti sitä, missä määrin tulkin on mahdollista lähentää lähtö- ja kohdekulttuuria toisiinsa rikkomatta ammattisäännöstöään ja toisaalta asettamatta omaa ammattitaitoaan huonoon valoon tulkkauksen tilanneen viranomaisen silmissä. Esitelmä perustuu omaan kokemukseeni asioimistulkkina pääkaupunkiseudulla sadoissa eri tilanteissa sekä keskusteluihin muiden asioimistulkkien, viranomaisten ja asiakkaiden kanssa. 15

17 Lähteet: Bourdieu, Pierre & Passeron, Jean-Claude La reproduction. Eléments pour une théorie du système d enseignement. Paris, Minuit SKTL Asioimistulkin ammattisäännöstö ja asioimistulkkausohjeet. Saatavissa : Tommi Nieminen, Itä-Suomen yliopisto Tekstin käsitteestä lokalisoinnin tutkimuksessa Lokalisointia käsittelevissä aiemmissa KäTun esitelmissäni olen kahteen otteeseen Helsingissä 2010 ja Joensuussa 2011 päätynyt sivumennen pohdiskelemaan sitä, mikä lokalisointityössä muodostaa käsillä olevan tekstin. Toistaiseksi vastaukseni siihen ovat olleet alustavia ja yrittäneet lähinnä laskea pohjaa aiheesta käytävälle keskustelulle. Tällä kertaa aion tarttua kysymykseen eksplisiittisesti. Käännöstieteen peruskirjallisuudessa annetaan usein ymmärtää kääntämisen perusyksikön olevan teksti (ks. esim. Bassnett 2002: tai Munday 2001: 19 22). Tämä on nähdäkseni luonnollinen seuraus kääntämisen tapahtumisesta merkityskokonaisuuksittain, ja sitä voi viestinnällisestä näkökulmasta pitää jopa ainoana todella mielekkäänä näkökulmana kääntämiseen. Jotta tekstin taas tietää tekstiksi, pitää tuntea tai vähintäänkin esittää hypoteesi sen tekstilajista, koska tekstiyden säännöt ovat pitkälti tekstilajikohtaisia ja tekstilaji tyypillisesti samastetaan tekstin geneeriseen päämäärään (ks. esim. Nieminen 2010: ). Käytännön lokalisointityön kannalta tekstin käsite on kuitenkin ongelmallinen. Lokalisoitava tiedosto on kaikkien paitsi ohjelmakoodin kannalta järjestyksetön merkkijonolista, joka ei muodosta minkäänlaista merkityskokonaisuutta eikä merkityksen sulkeumaa. Kukin käännettävistä jonoista sidostuu lopullisessa käytössään johonkin merkityskokonaisuuteen, jossa sen merkitys ja käyttö ratkeavat, mutta tätä kokonaisuutta lokalisoija ei suoraan näe eikä monesti itse asiassa näe lainkaan. Tekstin käsitteeseen tämä voi vaikuttaa (ainakin) kahdella vastakkaisella tapaa. Joko (a) on höllennettävä ajatusta tekstistä kääntämisen perusyksikkönä, koska se ei vastaa kaikkien kääntämistarpeiden todellisuutta, tai (b) tekstiä käsitteenä ja metodologisena välineenä on kehitettävä teoreettisesti edelleen niin, että se ottaa huomioon myös tilanteet, joissa tekstin käsite radikaalisti poikkeaa tavanomaisesta viestinnästä. Tarkoitukseni on esitelmässäni punnita näitä vaihtoehtoja keskenään ja esittää ratkaisuehdotus. Viitteet: Bassnett, Susan Translation studies. 3. laitos. Routledge, London & New York. Munday, Jeremy Introducing translation studies: Theories and applications. Routledge, London & New York. 16

18 Nieminen, Tommi 2010: Lajien synty: Tekstilaji kielitieteen semioottisessa metateoriassa. Jyväskylä Studies in Humanities 136. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Mari Pakkala-Weckström, Helsingin yliopisto Puhuttelut ja kulttuurierot ruututeksteissä brittiläiset poliisisarjat opiskelijakäännöksinä Tarkastelen esitelmässäni erilaisten puhuttelukulttuurien kohtaamista kahden brittiläisen rikossarjan (Komisario Lewis ja Midsomerin murhat) ruututekstikäännöksissä. Materiaalinani on ensisijaisesti Helsingin yliopiston englannin kääntämisen ja käännöstieteen opiskelijoiden vv Tekstitys I ja II kursseilla tekemiä käännöksiä kommentteineen, mutta vertailun vuoksi käsittelen lyhyesti myös sarjojen virallisia käännöksiä. Yleinen suositus AV-kääntämisessä on turhien puhuttelujen karsiminen ruututekstin rajallisen aika- ja merkkimäärän vuoksi (ks. esim. Vertanen 2007); toisaalta tämänkin karsimisen jälkeen kääntäjälle jää paljon pohdittavaa suomalaisen ja brittiläisen kulttuurin erojen myötä. Englannissa ei tehdä eroa sinuttelun ja teitittelyn välillä, mutta sosiaalista välimatkaa puhujien kesken ilmaistaan eri puhuttelumuotoja käyttämällä (Mrs/mr ja sukunimi, sir, madam, pelkkä sukunimi, etunimi, lempi- tai hellittelynimet). Poliisisarjoissa korostuu selkeästi esimerkiksi virkahierarkia, ja molemmissa käännetyissä sarjoissa on keskiössä tiiviisti yhdessä työskentelevä poliisikaksikko, joiden keskinäiset puhuttelukäytännöt muodostavat haasteen kääntäjälle. Lisäksi kohdeteksteissä vilisee virallisuudeltaan eriasteisia kuulustelutilanteita ja tietysti muitakin vuoropuheluita eri henkilöiden välillä - joiden kohdalla puhuttelukäytäntöjen suomentamista täytyy aina erikseen harkita. Tarkoitukseni on tässä tutkimuksessa analysoida opiskelijoiden tekemiä käännösratkaisuja ruututeksteissään lähinnä kvalitatiivisesta ja deskriptiivisestä näkökulmasta; en siis pyri esittämään yhtä ainoaa oikeaa käännösratkaisua mihinkään ongelmaan, vaan lähinnä pohtimaan erilaisia opiskelijoiden käyttämiä strategioita ja niiden toimivuutta tai toimimattomuutta. Kiinnostus aiheeseen on syntynyt opiskelijoiden kirjallisia käännösraportteja lukiessa sinuttelun ja teitittelyn sekä puhuttelumuotojen pohdinta on niissä varsin tavallista. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän mm. kohteliaisuusteorioita ja AV-kääntämisen teoriaa. Lähde: Vertanen, Esko (2007). Ruututeksti tiedon ja tunteiden tulkkina. Teoksessa Oittinen, R. & Tuominen, T. (toim.) Olennaisen äärellä Tampere: Tampere University Press. 17

19 Päivi Pasanen, Helsingin yliopisto Sota-ajan tulkkien profiilit osana käännöskulttuureja Sodan käännös- ja tulkkaustoiminta on viime vuosina noussut vahvasti esille käännöstieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimuskohteena on ollut muun muassa tulkkien ja kääntäjien toiminta 2000-luvun taitteen kriiseissä Balkanilla ja Irakissa. Toisen maailmansodan käännös- ja tulkkaustoimintaa tutkitaan parhaillaan esimerkiksi Readingin ja Southamptonin yliopistojen sekä Imperial War Museumin yhteisprojektissa Languages at war: policies and practices of language contacts in conflict ja Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa, jossa on käynnissä Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke Sodankäynnin tuntemattomat käännöskulttuurit. Sota-ajan käännös- ja tulkkaustoiminta 2. maailmansodan ajan Suomessa. Joensuun hankkeessa yleisenä tavoitteena on kuvata erilaisista näkökulmista sotilaallisen käännös- ja tulkkaustoiminnan käännöskulttuureja eli sotilaallisiin viestintätilanteisiin kehittyneitä kääntämisen ja tulkkauksen käytäntöjä. Tavoitteena on selvittää esimerkiksi, millaisissa tehtävissä, olosuhteissa ja tilanteissa kääntäjät ja tulkit toimivat ja millainen oli heidän statuksensa. Lisäksi tavoitteena on koota kääntäjä- ja tulkkiprofiileja eli selvittää, keitä olivat talvi- ja jatkosodassa toimineet kääntäjät ja tulkit ja mikä oli heidän taustansa, koulutuksensa ja kielitaitonsa. (Kujamäki 2011: 1 2, 5.) Esitelmässäni paneudun näistä tavoitteista viimeksi mainittuun ja tarkastelen yhden toimijaryhmän, suomalaisten tulkkien, profiileja sellaisina kuin ne näyttäytyvät arkistolähteiden valossa. Ensisijaisena lähteenä on Kansallisarkistossa säilytettävä Kotijoukkojen Esikunnan Sotavankitoimiston kirjeistö vuosilta Esitelmäni on jatkoa aiemmalle tutkimukselleni (Pasanen 2011), jossa pyrin selvittämään, mihin kääntäjä tai tulkki sijoittui sotavanki-instituution vuorovaikutussuhteissa jatkosodan ajan Suomessa ja millaisiin rooleihin he päätyivät. Tutkimuksessani hyödynsin narratiiveja, jotka ovat käytössä yhteiskuntatieteissä (Baker 2006; 2010; Somers & Gibson 1994). Myös käännöskulttuurin käsitettä voi lähestyä narratiivisesta näkökulmasta tutkimalla yksittäisten kääntäjien ja tulkkien kertomuksia, toimintaa ja roolia sodan yhteisöllisessä kertomuksessa. Lähteet: Baker, Mona 2006: Translation and Conflict. A Narrative Account. London and New York: Routledge. Baker, Mona 2010: Interpreters and Translators in the War Zone. The Translator. 16:2, Kujamäki, Pekka 2011: Sota, käännöskulttuurit ja toimijuus. MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 5 (2011). [Luettu ]. Saatavissa: Pasanen, Päivi 2011: Kääntäjät ja tulkit toimijoina sotavanki-instituution narratiiveissa. MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 5 (2011). [Luettu ]. Saatavissa: Somers, Margaret & Gloria Gibson 1994: Reclaiming the Epistemological "Other": Narrative and the Social Constitution of Identity. Teoksessa: Craig Calhoun (toim.) Social Theory and the Politics of Identity. Oxford and Cambridge USA: Blackwell,

20 Esa Penttilä, Tampereen yliopisto Kääntäjä aikakausien ja yhteiskuntien välillä: Esimerkkinä Hölderlinin Sofokleskäännökset Kääntäessään tekstejä, jotka on alun perin kirjoitettu hyvin eri aikana kuin hänen oma aikakautensa, kääntäjä joutuu tekemään monenlaisia ratkaisuja, jotka eroavat nykypäivän tekstien kääntämisestä. Liikkuminen eri aikakausien, kulttuurien ja yhteiskuntien välillä asettaa kääntämiselle omia erillisvaatimuksiaan. Lisäulottuvuuden käännöskysymyksiin tuo käännettävien tekstien mahdollinen klassisuus, jolloin tekstit eivät tietyllä tavalla tyydy johonkin tiettyyn aikaan ja paikkaan, vaan ovat osa eräänlaista ajatonta jatkumoa, joka elää myös tässä päivässä. Esitelmä keskittyy tarkastelemaan Friedrich Hölderlinin parin sadan vuoden takaisissa Sofokles-käännöksissä tekemiä ratkaisuja, jotka perustuivat hänen kehittelemäänsä runouden- ja historianfilosofiaan ja joita hän itse esittelee huomautuksissaan noihin käännöksiin. Tarkastelu perustuu Hölderlinin (2001) omiin selityksiin. Lähde: Hölderlin, Friedrich Huomautuksia Sofokleen kääntämisestä. Toimittanut ja suomentanut Esa Kirkkopelto. Loki-Kirjat, Helsinki. Eliisa Pitkäsalo, Tampereen yliopisto Kääntäjä hiilijalanjäljen jäljillä Tunnettu sanonta Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa kuvaa mainiosti kuvan ja tekstin kirjoitetun tai puhutun välisen suhteen syvyyttä. Kielikuvien käyttö on erityisesti kaunokirjallisuudelle tyypillistä, vaikka siihen törmää myös muunlaisissa teksteissä. Toiset tekstilajit sallivat kuvailevampaa kieltä kuin toiset. Kaikissa kulttuureissa sama kuva ei kuitenkaan aina kerro samasta asiasta. Kielikuvia näin myös metaforia käännettäessä on siis otettava huomioon sekä tekstilajien konventionaalisuus ja tekstin typologiset ominaispiirteet, että itse metaforan käännettävyyteen liittyvät kielija kulttuurisidonnaiset tekijät. Esitelmässäni pohdin metaforan kääntämisen mahdollisuutta kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin tarkastelen sitä, missä määrin voidaan puhua käsitemetaforan universaalista luonteesta ja sitä, miten metaforan takaa löytyvä käsitemetafora vaikuttaa käännösprosessiin. Tarkastelen erityisesti termiä hiilijalanjälki suhteutettuna käsitemetaforaan ELÄMÄ ON MATKA. Toiseksi käytän apuna antropomorfista mallia, jonka mukaan kehollisuus metaforan perusteena tässä tapauksessa jalka helpottaa uuden tai tulokulttuurissa tuntemattoman metaforan ymmärtämistä. Näin tarkasteltuna esimerkiksi metaforan hiilijalanjälki kääntämisen pitäisi olla automaattisesti mahdollista huolimatta siitä, onko käsite tulokielessä ennestään käytössä vaiko ei. 19

KäTu2012-symposiumin ohjelma / KäTu2012-program / Kätu2012 programme (päivitetty / uppdaterad / updated 18.4.2012)

KäTu2012-symposiumin ohjelma / KäTu2012-program / Kätu2012 programme (päivitetty / uppdaterad / updated 18.4.2012) KäTu2012-symposiumin ohjelma / KäTu2012-program / Kätu2012 programme (päivitetty / uppdaterad / updated 18.4.2012) Perjantai / Fredag / Friday 20.4.2012 9.00-12.00 Ilmoittautuminen / Registrering / Registration

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto

Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? Kansainvälinen kääk ääntäjienpäivä 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto 1 Luennon punainen lanka Mitä taloudellinen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden?

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden? Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden? Tommi Nieminen tommi.k.nieminen@jyu.f Taustaa: KDE-lokalisointiprojekti KDE (nyttemmin oikein KDE SC ) on monialustainen työympäristöprojekti pääalusta

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä Kristiina Abdallah Kääntäjän ääni Kahdeksan kääntäjää pohtivat toimijuutta, laatua ja etiikkaa tuotantoverkostoissa Kansainvälinen kääntäjienpäivä Helsinki 28.9.2012 Luennon punainen lanka Käsitteiden

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Tutkimuksen aihepiiri: Inarinsaamen kielen revitalisaatio = uhanalaisen kielen elvyttäminen ja elpyminen vähemmistökieliyhteisön

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

KäTu2012 symposiumin ohjelma / KäTu2012 program / Kätu2012 programme (päivitetty / uppdaterad / updated 12.4.2012)

KäTu2012 symposiumin ohjelma / KäTu2012 program / Kätu2012 programme (päivitetty / uppdaterad / updated 12.4.2012) KäTu2012 symposiumin ohjelma / KäTu2012 program / Kätu2012 programme (päivitetty / uppdaterad / updated 12.4.2012) HUOM: muutokset mahdollisia! / Obs: ändringar kan förekomma! / NB: there may be some changes!

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuluttajatutkimus käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. Harjoitustyöaiheita

Kuluttajatutkimus käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. Harjoitustyöaiheita Käytettävyyden seminaari 8107510, syksy 2004 Kuluttajatutkimus käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa Harjoitustyö-aiheet Ohjeita harjoitustyön tekemiseen Arvosteluperusteet 7.10.2004 Tampere University of

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008 17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuurienvälisiä peruskäsitteitä

Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuurienvälisiä peruskäsitteitä Tuntisuunnitelmamalli: Kulttuurienvälisiä peruskäsitteitä Oppimistavoitteet 1.1, 1.2 Vaihe (I, II, III) I Ennakkovalmistelut Opiskelijoiden ei tarvitse valmistautua etukäteen. Opettaja voi tutustua keskeisiin

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien intojen vastaavuustaulukko Syksystä 2012 alkaen Tampereen yliistossa otetaan käyttöön uusi etussuunnitelma. Siitä eteenpäin yliistossa järjestetään

Lisätiedot

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

- englanninkieliset dokumentit TYYn sivuilla: http://www.tyy.fi/in-english/studentunion/documents-0

- englanninkieliset dokumentit TYYn sivuilla: http://www.tyy.fi/in-english/studentunion/documents-0 Kielikysymys - merkitä tiedoksi keskustelun ylioppilaskunnan käyttämistä kielistä ja käännettävistä dokumenteista sekä velvoittaa hallituksen valmistelemaan asian päätöksentekoon helmikuun edustajiston

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu

MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu Julkaisun kustantajana on Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Julkaisuun hyväksytään ennen julkaisemattomia alkuperäisiä kirjoituksia

Lisätiedot

TEATTERITEKSTITYS. kirjoitustulkkina teatterissa. Päivi Rainò Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hanke Kuuloliitto, 2013. Kuva: Liisa Sammalpenger

TEATTERITEKSTITYS. kirjoitustulkkina teatterissa. Päivi Rainò Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hanke Kuuloliitto, 2013. Kuva: Liisa Sammalpenger TEATTERITEKSTITYS kirjoitustulkkina teatterissa Päivi Rainò Näyttämötaide saavutettavaksi 2 -hanke Kuuloliitto, 2013 Kuva: Liisa Sammalpenger teatteriesityksen käännöstekstitys elokuvien käännöstekstitys

Lisätiedot

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä Harri J. Seppänen Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä 1. Johdanto Onko opetus kielellä vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen? Tämä on tärkeä kysymys

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Konferenssiesitelmä ja miten se tehdään. Saija Isomaa & Arja Nurmi Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto

Konferenssiesitelmä ja miten se tehdään. Saija Isomaa & Arja Nurmi Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Konferenssiesitelmä ja miten se tehdään Saija Isomaa & Arja Nurmi Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Akateeminen esitelmä tiedeyhteisössä Saija Isomaa Saija.Isomaa@uta.fi

Lisätiedot

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 1) Taustaa 2) Itse arvioinnista Kehitystarpeita Kaikilla sidosryhmillä (opetuksen

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot