TIETOKONEEN MUISTI NYT JA TULEVAISUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOKONEEN MUISTI NYT JA TULEVAISUUDESSA"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Jyrki Eurén , Raimo Asikainen , Janne Laitinen , Teppo Lapinkoski , Manu Toivanen ja Pasi Ruuth TIETOKONEEN MUISTI NYT JA TULEVAISUUDESSA Työn tarkastaja(t): Leena Ikonen Työn ohjaaja(t): Leena Ikonen

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Jyrki Eurén , Raimo Asikainen , Janne Laitinen , Teppo Lapinkoski , Manu Toivanen ja Pasi Ruuth Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Seminaarityö sivua, 6 kuvaa Työn tarkastaja: Leena Ikonen Hakusanat: tietokone, muisti, prosessorin muisti, välimuisti, keskusmuisti, massamuisti Keywords: computer, memory, cpu memory, cache, ram, mass memory Tässä seminaarityössä tarkasteltiin tietokoneen eri muistityyppejä lähtien aikaisista magneettimuisteista nykyisin käytettäviin puolijohdemuisteihin aina tulevaisuuskatsauksessa käsiteltyihin tulevaisuuden muistityyppeihin asti. Työ on tehty ja kirjoitettu yleisellä tasolla, jolloin se on helposti kenen tahansa ymmärrettävissä. Tavoitteena tässä työssä on esitellä eri muistityyppejä ja niissä käytettyjä teknologioita. Johtuen teknologian nopeasta kehittymisestä ei kaikkia tarjolla olevia muistityyppejä ole ollut mahdollista käsitellä tässä työssä. Yhteenvetona voidaan todeta, että elektroniikkateollisuudella on tavoite kehittää koko ajan pienempään tilaan pakattua suurempaa muistikapasiteettia mahdollisimman halpaan hintaan.

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management Degree Program in Information Technology Jyrki Eurén , Teppo Lapinkoski , Pasi Ruuth , Manu Toivanen ja Janne Laitinen Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Seminar Report 20 pages, 6 figures Examiners : Leena Ikonen Keywords: computer, memory, cpu memory, cache, ram, mass memory In this seminar report was studied diffirent computer memory types from the early magnetic memories to modern semiconductor memories and up to the memory types in the future. This study was done and written on general level, so that it is understandable for all people. The goal of the report was to present different computer memory types and technologies used. Because of the rapid technological development, it was not possible to examine all possible memory types on the market. As a conclusion it can be said that the electronics industry has all the time a goal to develop memories packed in smaller size with bigger capasity in the lowest possible price. 3

4 ALKUSANAT Tämä seminaarityö on toteutettu osana Lappeenrannan teknillisen yliopiston Käyttöjärjestelmätkurssia. Työn tarkoituksen on tutkia ja analysoida tietokoneen erilaisia muistityyppejä nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarityö on tehty kuuden Käyttöjärjestelmät-kurssiin osallistuvan opiskelijan yhteistyönä. Kiitämme kaikkia osapuolia työpanoksesta seminaarityön toteuttamiseksi. 4

5 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 5 JOHDANTO... 7 Työn tausta... 7 Tavoitteet ja rajaukset... 7 Työn rakenne... 7 TIETOKONEEN MUISTIN PERUSTEET... 7 Muistien taustaa... 7 Yleistä muisteista... 8 TIETOKONEEN MUISTI NYT... 9 Prosessorin muistit Välimuisti (CPU Cache) Keskusmuisti Massamuistit TIETOKONEEN MUISTI TULEVAISUUDESSA NVM (non-volatile memory) STT-RAM PCRAM RRAM YHTEENVETO LÄHTEET 5

6 SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO ALU CPU DDR DIMM DMA DRAM edram EEPROM EPROM I/O ITRS MTJ NVM NVRAM PRAM tai PCRAM PROM PROM A RAM ROM RRAM SCM SIMM SONOS SRAM SSD STT-RAM T-RAM TTRAM Z-RAM Arithmetic Logic Unit Central Prosessing Unit Dual Date SDRAM Dual Inline Memory Module Direct Memory Access Dynamic Random Access Memory Embedded Dynamic Random Access Memory Electronically Erasable Programmable Read-Only Memory Erasable Programmable Read-Only Memory Input/Output device The International Technology Roadmap for Semiconductors Magnetic Tunnel Joint Non-volatile memory Non-volatile random-access memory Phase-change memory A programmable read-only memory Programmable read-only memory Random Access Memory Read Only Memory Resistive random-access memory Storage Class Memory Single Inline Memory Module Silicon-Oxide-Nitride-Oxide-Silicon Static Random Access Memory Solid State Drive Spin Torque Transfer RAM Thyristor Random Access Memory Twin Transistor Random Access Memory Zero-capacitor Random Access Memory 6

7 JOHDANTO Työn tausta Seminaarityömme taustana ja lähtökohtana voidaan pitää ryhmän jäsenten yksilöllistä ja hyvin vaihtelevaa suuntautuneisuutta tietokoneen muistin tarkasteluun eri alojen näkökulmista. Osa on päässyt perehtymään muistin toimintaan hyvin syvällisesti lyhyemmän tarkastelujakson aikana, kun taas osalla on hieman kokonaisvaltaisempi, mutta osin yleisempi näkemys muistiin sisältyvistä toiminnoista. Näistä lähtökohdista seminaarityömme tarkoituksena on muodostaa ryhmän jäsenten tutkimiin lähteisiin ja kokemuksiin perustuva yhteenveto tietokoneen muistista nyt sekä luoda katsaus tulevaisuuden mahdollisuuksiin sen osalta. Tavoitteet ja rajaukset Tämän seminaarityön tavoitteena on tuoda esille tietokoneen muistiin liittyviä olennaisia rakenteita, hierarkiaa sekä eri muistinosien käyttötarkoituksia. Työ käsittelee muistiin sisältyviä osia tällä hetkellä sekä hahmottaa kehityssuuntaa tulevaisuuteen. Työssä tarkastellaan eri muistin osia vertaamalla niiden suorituskykyä ja soveltuvuutta tietokoneen rakenteissa sekä toimintaympäristöissä. Lisäksi työmme ottaa kantaa eri muistien materiaaliteknologioihin ja niiden soveltuvuuteen tiedon käsittelyssä. Työn rakenne Työn rakenne koostuu tietokoneen muistin perusteiden yleisestä esittelystä sekä tilanteesta nykyhetkellä. Esittelemme lyhyesti myös yleistä muistien terminologiaa. Ryhmämme käsittelee muistien osia toiminnallisuuden ja käyttötarkoituksen näkökulmasta. Muistin materiaalien kehitys on ollut merkittävää, jossa ominaisuuksille on tullut monta uutta merkitystä verrattuna ensimmäisiin tietokonemuisteihin. Pohdimme asiaa esille tuomiemme lähteiden sekä saamiemme kokemusten perusteella ja laadimme näkemyksistämme yhteenvedon ottaen huomioon eri alojen tarpeita odotuksineen. TIETOKONEEN MUISTIN PERUSTEET Muistien taustaa Tietokoneen muisti on se tietokoneen osa, johon voidaan tallentaa tietoa luvulla tieto (bitit) tallennettiin käyttämällä pieniä magneettisia, donitsin muotoisia renkaita, jolloin sähkövirtaa 7

8 välittävät johtimet kulkivat näiden läpi. Näin renkaiden varaus vaihteli suunnasta toiseen ja ne soveltuivat siten varastointiin. Vähän tuoreempi bitin tallennusmenetelmä on kondensaattori, jonka levyille voidaan tallentaa kaksi tilaa, varaus tai ei-varaus. Nykyinen teknologia kykenee sijoittamaan miljoonia kondensaattoreita yhdelle piirijohdelevylle eli sirulle. Tiedon säilymisen ailahtelevuuden ja muistin päivittämisen tarpeen myötä tästä teknologiasta on tullut vallitseva tapa varastoida tietoa (Brookshear, 2003). Tietokoneessa tai siihen liitettymä erilaiset muistit toimivat erilaisin tavoin tietovarastona, käyttömuistina ja väliaikaismuistina. Käyttötarpeen mukaan on muisteja, jotka säilyttävät tietonsa virrattomassa tilassa ja muisteja, jotka eivät kykene säilyttämään tietojaan virran katkettua. Tarkoituksena kuitenkin on, että tietokoneen käsittelemän tiedon on aina oltava muistissa. Käytännössä mitään tietoa ei voida käsitellä suorittemessa ennen kuin se on ensin kopioitu keskusmuistiin (Jaakonhuhta, et.al. 1998). Myös käyttäjän käyttämien sovellusohjelmia tai sen osia pidetään käytön aikana muistissa. Yleistä muisteista Muistien toimintatapoja ja kohteita on siis runsaasti erilaisia. Tietokoneessa on erilaisia muisteja käyttötarkoitukseltaan, rakenteeltaan, toiminnaltaan, kooltaan ja nopeudeltaan sekä myös kustannuksiltaan. Muistit voidaan luokitella usean eri kriteerin perusteella eri tyyppeihin: väli-, keskus- ja massamuisteihin käyttötavan mukaan hajasaanti-, suorasaanti ja sarjasaantimuisteihin muistin hakutavan perusteella lukumuisteihin (ROM) ja lukimuisteihin (RAM) sen mukaan voidaanko muistiin kirjoittaa vai ei, haihtuviin ja haihtumattomiin muisteihin tiedon keston mukaan tallennusvälineen (media) perusteella levy-, nauha- tai puolijohdemuisteihin Muistihieararkian periaatteena on yrittää pitää juuri nyt tarpeellinen tieto mahdollisimman nopeasti saatavilla. 8

9 Kuva 1. Esimerkki eri muistityypeistä, niiden kapasiteeteista ja vasteajoista. Muistiin tieto voidaan tallentaa sähkövarauksina, magneettisina varauksina tai optisesti luettavaan muotoon. Tietokoneen muistin kapasiteetti mitataan bitteinä tai 8 bitin tavuina (Brookshear, 2003).. Muistipiirien kapasiteetti ilmoitetaan yleensä megabitteinä, keskusmuistin kapasiteetti megatavuina, massamuistin kapasiteetti taas giga- tai teratavuina (Kuva 1.). TIETOKONEEN MUISTI NYT Tietokoneen muistit ovat kehittyneet koko tietojenkäsittelyn historian kuluessa nykyiseen muotoonsa. Muistin historiassa datan tallennustavat ovat vaihdelleet mekaanisesta reikäkortista aina akustisten muistien kautta tyhjiöputkilla toteutettuihin muisteihin ja sitä kautta transistoreihin ja puolijohdemuisteihin. Nykymuistit voidaan jaotella esimerkiksi käyttötarkoituksen muikaisesti, toimintaperiaatteen mukaisesti tai hakutavan mukaan. Tietokoneen muisti voidaan jakaa kuvan 1 mukaisesti tietokoneen muistin hierarkian (Kuva 2.) mukaisesti (1) prosessorin muistiin, joka on erittäin nopeaa, mutta kapasiteetiltaan vähäistä, (2) välimuistiin, joka on nopeaa ja omaa prosessoritasoa enemmän kapasiteettia, (3) fyysiseen muistiin/keskusmuistiin, joka on keskinopeaa ja kapasiteetiltaan kohtalaisen kokoista sekä (4) massamuisteihin, jotka omaavat suuren kapasiteetin, mutta aiempiin muisteihin verrattuna paljon hitaamman nopeuden (Boncz et al. 1999). 9

10 Kuva 2. Tietokoneen muistin hierarkia (Boncz et al. 1999). Prosessorin muistit Tietokoneen suoritin eli prosessori (Kuva 3.) koostuu kolmesta perusosasta, aritmeettisloogisesta yksiköstä (arithmetic logic unit, ALU), ohjausyksiköstä (control unit) ja rekisteriryhmästä (register file/register bank). Kuva 3. Esimerkki tietokoneen perusrakenteesta Haltsosen ja Rautasen mukaan. 10

11 Prosessorin käsitellessä tietoa, se tallettaa toiminnan aikana tarvittavat tiedot ja muistiosoitteet rekistereihin. Rekistereitä voidaan käyttää myös keskusyksikön ja liitännäislaitteiden ohjaukseen. Kapasiteetiltaan rekisterit ovat pieniä, tyypillisesti yksi sana, ja nopeudeltaan suuria. Prosessorin kellotaajuus määrittää rekisterin nopeuden, joka on yksi kellojakso. Prosessori voi sisältää myös muita muistielimiä, kuten akku tai välimuisti (L1 ja L2 cache). (Haltsonen & Rautanen, 2008). Välimuisti (CPU Cache) Tietokoneessa tarvitaan välimuistia/ välimuisteja, koska keskusmuisti on prosessorin nopeuteen nähden liian hidas. Keskusmuistin hitaus prosessoriin nähden johtuu siitä, että se on sijoitettu prosessoripiirin ulkopuolelle, koska sitä ei ole fyysisen kokonsa puolesta mahdollista pakata samalle piirille. (Haltsonen & Rautanen, 2008). Välimuisteja on kolmea tyyppiä: suoraan kuvattu (direct mapped), joukko-assosiatiivinen (setassociative) ja assosiatiivinen (associatieve, fully associative), joista nykyaikaiset tietokoneet käyttävät suoraan kuvattua tai joukko-assosiatiivista muistia. Joissain prosessoreissa, joissa on sisäinen L1-välimuisti, mutta ei sisäistä L2-välimuistia, on L2- välimuisti sijoitettu emolevylle. Edellä kuvattu järjestely on huomattavasti hitaampi kuin prosessorin kahden sisäisen välimuistin käyttö, koska prosessorin ulkopuolelle sijoitettu välimuisti toimii ulkoisen väylän kellotaajuudella eikä prosessorin kellotaajuudella. (R. Flyktman, 2002). Keskusmuisti Keskusmuisti toimii tietokoneen käyttömuistina. Käyttömuistiin latautuu käyttöjärjestelmän tarvitsemat ohjelmistotiedot ja suoritettavien ohjelmien tiedot. Keskusmuistiin voidaan rinnastaa myös virtuaalimuisti, joka mahdollistaa osan keskusmuistin tietovaraston siirtämisestä massamuistiin. Keskusmuisti on tyypiltään luku-kirjoitusmuistia, johon ohjelmat voivat kirjoittaa ja pyyhkiä dataa. Keskusmuisti toimii random access-periaatteella (RAM-muisti), eli sen kaikkiin osiin päästää käsiksi käytännössä yhtä nopeasti. RAM-muistit voidaan jakaa kahteen ryhmään niiden toiminnallisuuden mukaan. Muistit voivat olla joko haihtuvia (esim. DRAM - Dynamic Random Access Memory, edram - embedded Dynamic Random Access Memory, SRAM - Static Random Access Memory, T-RAM - Thyristor Random Access Memory, Z-RAM - Zero-capasitor Random Access Memory ja TTRAM - Twin-transistor Random Access Memory) tai haihtumattomia (esim. Flash-muitit, PROM - Programmable Read-only Memory, EPROM - Erasable Programmable Read-only Memory, EEPROM - Electrically ErasableProgrammable Read- Only Memory, SONOS - Silicon Oxide Nitride Oxide Silicon, RRAM - Resistive Random Access Memory, NVRAM - Non-volatile random-access memory ja PRAM - Phase-change memory). 11

12 Haihtumattomien muistien nopeudet eivät yleensä yllä aivan haihtuvien tasolle tai sitten niiden hinta nousee vastaavaa haihtuvaa muistia korkeammaksi. Haihtumattomien muistien ja massamuistien välinen ero saattaa olla joissain tapauksissa epäselvä. (Opintojakso CT50A2601 Käyttöjärjestelmät.) Tämän hetken kokoonpanoissa tietokoneiden keskusmuistit ovat dynamic-ram-tyyppisiä, eli niiden muistipiirejä on virkistettävä, jotta niiden sisältämät tiedot eivät häviä. Prosessit käyttävät keskusmuistia prosessorin osoittaman osoiteavaruuden periaatteiden mukaisesti. Keskusmuistin nopeus ja kapasiteetti vaikuttavat suoraan järjestelmän nopeuteen ja suorituskykyyn. Keskusmuistin loppuminen johtaa osassa käyttöjärjestelmistä muistikapasiteetin hakemista massamuistilaitteesta, jolloin suorituskyky putoaa huomattavasti. Massamuistit Massamuistin tehtävänä on säilyttää ja taltioida kokoonpanon data. Useissa laitteissa on fyysinen tallennuslaite, joka säilöö siihen tallennetun datan ja mahdollistaa sen käytön myös virran katkaisemisen jälkeen (Coyne et al. 1993). Fyysisten laitteiden rinnalla on entistä enemmän erilaisia verkko- ja pilvipalveluita jotka tarjoavat tallennustilaa, jonka nopeus rajoittuu usein käytettävissä olevaan yhteysnopeuteen. Verkko- ja pilvipalveluiden suurena etuna on tiedon varmentaminen ja tietoturvan parempi taso. Massamuistit voidaan jakaa datan tallennusmenetelmän mukaan (1) mekaanisiin muisteihin, (2) optisiin muisteihin, (3) magneettisiin muisteihin ja (4) puolijohdemuisteihin. Massamuistit voidaan jakaa myös käyttötavan mukaan verkkoyhteyden takaa käytettäviin ja kiinteisiin asemiin. (G. Copeland, 1980). Mekaaniset muistit kuuluivat vahvasti tietokoneiden alkutaipaleeseen, mutta ovat jääneet toistaiseksi pois magneettisten, optisten ja puolijohdemuistien paremman suorituskyvyn johdosta. Mekaanisista muisteista voidaan historiallisista syistä mainita esimerkiksi reikäkortti, joka on ollut tietojenkäsittelyn välineenä vielä 1980-luvulla. Optiset ja magneettiset muistit tallentavat tietoa nimensä mukaisesti joko optiseen tai magneettiseen muotoon. Magneettiset muistit ovat osittain käytössä niiden suuren kapasiteetin johdosta. Magneettisistä muisteista eniten käytetty on tietokoneen kiintolevy. Magneettisten kiintolevyjen korvaajaksi on osittain tulleet nopeat puolijohdetekniikkaa hyödyntävät SSD-levyt (Solid State Drive), jotka toimivat magneettista tallennusvälinettä huomattavasti nopeammin, mutta ovat kapasiteetiltaan huomattavasti pienempiä. Tällä hetkellä useiden kokoonpanojen ratkaisu onkin yhdistää nopeaa SSD-tekniikkaa ja hitaampaa magneettista tekniikkaa sopivassa suhteessa. Optiset muistit tunnetaan nykyään parhaiten lyhenteistä CD ja DVD. Optisen tallenteen toimintaperiaatte on käyttää helposti siirrettävää levyä, jonka pinnalta lukulaite tunnistaa datan. 12

13 Optisen muistin luku tapahtuu kunkin standardin mukaisen valonlähteen, linssien ja prisman avulla. Sekä optiset että magneettiset tallennusvälineet vaativat tallennusvälineen liikkumista ja näin mekaanisia osia. Mekaanisen liikkeen johdosta tallennusmuodot aiheuttavat jonkin verran ääntä ja tuovat mukanaan riskejä tallenteen vaurioitumisesta. (Opintojakso CT50A2601 Käyttöjärjestelmät.) Puolijohdemuistit eivät sisällä mekaanisia osia vaan toimivat puolijohdepiirejä käyttäen. Muistit toimivat random access -periaatteella, jolloin levyn kaikkiin osioihin päästään tallentamaan ja lukemaan käytännössä samalla viiveellä. Koska puolijohdemuistit eivät sisällä liikkuvia osia, tarvitsevat ne myös hyvin vähän virtaa. Tämä ominaisuus on tullut erittäin käyttökelpoiseksi kannettavien laitteiden yleistyttyä. Puolijohdemuisteja käytetään massamuisteina niiden nopeuden ja äänettömyyden vuoksi. Puolijohdetekniikan negatiivisena puolena voidaan pitää niiden korkeaa hintaa, verrattuna esimerkiksi saman kapasiteetin magneettiseen tallennusvälineeseen. Erilaisten etätallennusmahdollisuuksien ja pilvipalveluiden myötä puolijohdemuistit saavat yhä enemmän jalansijaa, koska tietokoneen sisäisen muistin kapasiteettivaatimukset pienenevät. (Opintojakso CT50A2601 Käyttöjärjestelmät.) TIETOKONEEN MUISTI TULEVAISUUDESSA Kilpavarustelu ja teknologioiden kehittyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että tietokoneen muisteilta odotetaan suurempaa nopeutta, halvempaa hintaa, pienempää kokoa ja alhaisempaa virran kulutusta. Mobiililaitteiden ja tietojärjestelmien nykyinen muistitekniikka onkin käytännössä sekä ratkaisu- että pullonkaula, joka tulee keksiä ja määritellä uudelleen tulevia järjestelmiä silmällä pitäen. Lähitulevaisuudessa perinteiset muisti- ja tallennushierarkiat saatetaan korvata yhdellä laitteella (Storage Class Memory, SCM), joka on integroitu suoraan keskusprosessoriin. ITRS (The International Technology Roadmap for Semiconductors) on arvioinut joitakin potentiaalisia SCM teknologioita, joista RRAM (Resistive RAM), STT-RAM (Spin Torque Transfer Read Access Memory) ja PCRAM (Phase Change Random Access Memory) ovat osoittaneet huomattavasti parempaa suorituskykyä ja potentiaalia suhteessa nykyisiin flash-teknologioihin. Kehitystyön tuloksena näiden muistien kestävyys, kirjoitusnopeus ja skaalautuvuus pyritään saamaan DRAMmuistien tasolle. (Marinella, 2013.) 13

14 NVM (non-volatile memory) Viime vuosien aikana haihtumattomien/pysyvien muistien (NVM) tekniikat ovat nousseet ehdolle tulevaisuuden yleismuisteiksi. Haihtumattomien muistien yleisiä etuja ovat vähäinen virrankulutus, pieni koko sekä hyvä lukunopeus. Toisaalta haihtumattomilla muisteilla on myös heikkoutensa. Tällaiset muistit tukevat yleensä epäsymmetristä lukemista ja kirjoittamista nopeuden ja energian kustannuksella, jolloin tämä asettaa uusia haasteita NVM-muistien hyödyntämiselle. (Xue, et.al ) Hararin (2012) mukaan kulutuselektroniikan ja mobiililaitteiden puolelta maailmanlaajuisesti yleisimmäksi NVM-muistiksi on noussut flash-muisti. Se lupaa valtavaa suorituskykyä ja virransäästöä suhteessa kiintolevyyn ja se on paljon tiheämpi ja vähemmän virtaa kuluttava kuin DRAM. Jotta näitä ominaisuuksi voitaisiin täysin hyödyntää, niin tulevaisuudessa pitää pystyä ratkaisemaan flash-muistiin liittyvät rajoitteet: muistipiirien rajallinen kestävyys, tietojen eheyden säilyttäminen sekä epäsymmetria ja latenssi kriittisten I/O-pyyntöjen välillä. (Grupp, et.al. 2009) Uudet kehittyvät haihtumattomat muistitekniikat, kuten STT-RAM, PCRAM ja RRAM, ovat osoittaneet suuria mahdollisuuksia, joilla voisi korvata nykypäivän SRAM / DRAM muistiteknologioita. Näistä muistitekniikoista odotetaan tulevaisuuden teknologioita yhdistäviä ratkaisuja, jotka voivat muuttaa perusteellisesti tulevaisuuden tietokoneiden arkkitehtuurin suunnittelun. (Xie, 2013.) STT-RAM Haihtumaton STT-RAM on uusi muistiteknologia, joka yhdistää DRAM-muistin kapasiteetin ja kustannushyödyt, SRAM-muistin suorituskyvyn luku- ja kirjoitusnopeudessa sekä flash-muistin käytännössä rajoittamattoman kestävyyden. Sillä on erinomainen kirjoitusvalikoivuus, erinomainen skaalautuvuus, alhainen virrankulutus sekä yksinkertainen rakenne ja valmistusprosessi. Tiedon tallentamiseen muistiin käytetään magneettista tunneliliitosta (Magnetic Tunnel Joint) ja tiedon lukemiseen käytetään MTJ-liitoksen magneettista vastusta. (Chen, et.al. 2010). Kuvassa 4 kuvataan STT-RAM-muistin toimintaa ja MTJ-tunnelointia. 14

15 Kuva 4. STT-RAM-muistin toiminta (Xie, 2013). Jotta STT-RAM voisi lunastaa sille asetetut odotukset, niin Nigam et.al. (2011) mukaan ensin täytyy ratkaista kaksi keskeistä haastetta. Ensimmäinen haaste on MTJ-liitoksen stokastinen (satunnainen) luonne, joka liittyy tiedon varastointiin STT-RAM-soluun. MTJ-tunneli voi käyttäytyä satunnaisesti odottamattomasti, koska operaatioihin liittyvien magnetointikytkentöjen aikana voi tapahtua odottamattomia lämpöpiikkejä. Tämän ilmiön mallintaminen tarkasti on tärkeää, jotta voidaan määritellä asianmukainen kirjoitusjännite ja pulssin leveys vaadittujen virhemarginaalien mukaisesti. Toinen haaste on se, että STT-RAM vaatii erittäin korkean kirjoitusenergian verrattuna SRAMmuistiin, jotta saavutetaan riittävä vastenopeus. Kirjoitusenergiaa vähentämällä virheiden määrä voi kasvaa, mutta samalla voidaan saada suuria energiansäästöjä. Jotta voidaan eliminoida tietojenkäsittelyyn kuluvaa viivettä, tulee löytää energianvähennystavoitteet täyttäviä tekniikoita. (Nigam, et.al ) PCRAM Yhä kasvava tarve suuremmalle keskusmuistin kapasiteetille aiheuttaa muistitekniikoille uusia haasteita, kuten skaalautuvuus, nopeus sekä alhaisempi energiankulutus. Yksi mahdollinen muistiratkaisu on PCRAM (Phase Change Random Access Memory). Sen parhaita puolia on sen skaalautuvuus, mutta toisaalta muistin korkea kirjoitusviive aiheuttaa haasteita. PCRAM on eräänlainen haihtumaton muisti, joka hyödyntää chalcogenide-lasin (Ge 2 Sb 2 Te 5 tai GST) ainutlaatuista käyttäytymistä bittien tallentamiseen. Tämän materiaalin tilaa voidaan vaihtaa kiinteän ja kiteisen tilan välillä virtapulssin avulla, joka muuttaa materiaalin resistanssia. Resistanssi määrittää PCRAM soluun tallennetun tiedon arvon. Kuvasta 5 näkyy PCRAM-muistin toiminnan kaksi eri tilaa eli päällä (SET / kiteinen tai matala resistanssi) sekä pois päältä (RESET / kiinteä tai korkea resistanssi). (Bheda, et.al ) 15

16 Kuva 5. PCRAM-muistin tilat SET/RESET (Bheda, et.al. 2011). Ohta (2011) määrittelee, että PCRAM-muistin tilan muutos kiteisestä-kiinteään on pohjimmiltaan terminen prosessi. Lämpökäsittely kuten hehkutus ja sulajäähdytys ovat vastaavia rakenteellisia muutoksia kohdemateriaaleihin. Perinteiset toiminnalliset vaiheiden muutokset optisiin levyihin, kuten kirjoitus (kiinteytyminen) ja poistaminen (kiteytyminen), ovat täysin termisiä prosesseja. PCRAM on saanut osakseen paljon huomiota niiden kypsyysasteen vuoksi (eli muistien prototyypit on julkaistu) sekä niiden uskomattoman suorituskyvyn vuoksi. Niissä yhdistyvät skaalautuvuus, nopeus, kierrätettävyys sekä tiedon pysyvyys. Tästä huolimatta siirtyminen PCRAM-muistin käyttämiseen sisältää myös suorituskykyyn liittyviä haasteita: Korkea viive kohonneessa lämpötilassa. Korkea tiedonsiirtonopeus alhaisella virralla heikentää suorittavan piirin muistia. Korkea muistisolun kierrätettävyys. Kiinteän ja kiteisen tilan välillä edestakaisin siirtyminen on pakollista. Suuri skaalautuvuus eli tilojen välillä tapahtuvien kytkentöjen on pysyttävä selvästi alle kymmenesosa nanometrissä. Vaikka PCRAM-teknologiat ovatkin melko kypsiä, niin erilaisia haasteita on vielä selätettävä ja materiaaliprosessit ja -tekniikat voivat tarjota näihin ratkaisuja. (Ohta, 2011) RRAM Metallioksidi-pohjainen RRAM (Resistive Random Access Memory) on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ehdokkaista tulevaisuuden haihtumatonta muistia hyödyntäviin sovelluksiin. Sen rakenne on yksinkertainen, sillä on nopea kytkentänopeus, skaalautuvuus on erinomainen ja se on yhteensopiva nykyisen mikropiiritekniikan kanssa. RRAM pohjaiset laitteet ovat osoittaneet erinomaista suorituskykyä nopeuden ja tiedon luotettavan säilyvyyden osalta. (Wong, et.al ) 16

17 RRAM-solu muodostuu elektrodien välisestä metallioksidikerroksesta (Kuva 6), joka esimerkiksi tallentaa tavun, kun jännite muodostaa johdinpolun laitteeseen. RRAM käyttää siis lämmön sijaan jännitettä resistanssin vaihtamiseen. (Lammers, 2010) Kuva 6. RRAM-solu muodostuu elektrodien välisestä metallioksidikerroksesta (Lammers, 2010). Ennen kuin RRAM-muistia voidaan aloittaa valmistamaan teollisesti laajassa mittakaavassa, niin taustalla olevaa fysiikkaa pitää ymmärtää paremmin. Tällainen ymmärrys on erittäin tärkeää toteutettaessa skaalautuvia järjestelmiä ja samalla se lisää luotettavuutta (kuten tiedon säilyminen ja kestävyys) itse tuotetta kohtaan. Vaikka RRAM:lla onkin potentiaalia haihtumattomana muistitekniikkana, niin toisena nousevana sovelluksena RRAM:ia voidaan käyttää sähköisenä liitospintana osana neuroverkkojen laskentaa. RRAM:n monitasoisesta tallennuskapasiteetista ja alhaisesta virrankulutuksesta johtuen se voi käyttäytyä analogisen muistin tavoin emuloiden neuroverkon liitospintaa. (Wu, et.al ) YHTEENVETO Tietotekniikan kehitys kokonaisuudessaan on ollut huimaa viimeisten vuosien aikana. Samalla myös muistit ovat ottaneet kehitysharppauksia niin toiminnallisuudeltaan, rakenteeltaan, kooltaan, nopeudeltaan kuin tietenkin hinnaltaan. Tulevaisuuden suunta muistien ja niiden vaatimusten osalta näyttää olevat, että niistä pitäisi saada nopeampia, kustannustehokkaampia ja virrankulutukseltaan vähäisempiä ja tietenkin kooltaan optimaalisempia eri käyttötarkoitusten mukaan. Tietokoneiden osalta tutkimuksien ja kehitystyön pohjata on ajatuksia siitä, että lähitulevaisuudessa perinteiset muisti- ja tallennushierarkiat saatetaan korvata yhdellä laitteella (Storage Class Memory, SCM), joka on integroitu suoraan keskusprosessoriin. 17

18 Tulevaisuuden muistit tulevat sisältämään yhä vähemmän mekaanisia osia ja näin ollen ominaisuuksiltaan tarpeisiin sopivien materiaalien löytäminen tulee olemaan edelleen suuri haaste. Tulevatko muistit kehittymään materiaalien ominaisuuksien ehdoilla vai etsitäänkö muistin tiettyjen toimintojen aikaansaamiseksi uusia materiaaleja? Todennäköisesti kehitystyötä tehdään molempien näkökulmien suunnasta. Suuria haasteita ja odotuksia on varmasti olemassa myös muistien kehittymisen aiheuttamalle tiedon turvaamiselle. Eli kuinka saadaan vanhat ja nykyiset tiedot muistista siirrettyä päivitettäviin muisteihin. Ovatko uudet muistit joustavia etsimään ja vastaanottamaan aikaisempia muistitietoja, kuinka tietojen säilyminen voidaan taata jatkossakin - nämä ovat merkittäviä kysymyksiä myös uusien muistien kehitystyössä. 18

19 LÄHTEET Opintojakso CT50A2601 Käyttöjärjestelmät, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknistaloudellinen tiedekunta, Tietotekniikan koulutusohjelma, lukuvuosi , https://noppa.lut.fi/noppa/opintojakso/ct50a2601/. Brookshear, J.G., Computer Science, IT Press, Edita Publihing Oy, Flyktman, R., PC-laitetekniikka, Edita Prima, 2002 Gonzalez, R.C., Woods, R.E., Digital Image Processing, 3 rd edition, Prentice-Hall, Inc., USA, Haltsonen, S., Rautanen, E., T., Tietokonetekniikka, Edita Prima, 2008 Hamouz, M., Kittler, J., Kamarainen, J.-K., Paalanen, P., Kälviäinen, H., Matas, J., Feature-based Affine-invariant Localization of Faces, IEEE Transactions on Pattern Analysis and Machine Intelligence (PAMI), Vol. 27, No. 9, September 2005, pp Jaakonhuhta, H., Kiianmies, M., Tietotekniikka, Suomen ATK-Kustannus Oy, Jang, J.-S. R., Sun C.-T., Mizutani E.: Neuro-Fuzzy and Soft Computing, 1 st edition, Prentice-Hall, Inc., USA, Liu, Y., Handroos, H., Alkkiomäki, O., Kyrki, V., Kälviäinen, H., Development of a Hybrid Position/Force Controlled Hydraulic Parallel Robot for Impact Treatment, Proceedings of the 7th International Conference on Machine Automation (ICMA2008), September 24-26, Awaji, Japan, 2008, pp Copeland, G. (1980) - ACM SIGIR Forum, pp Coyne, R. A. & Hulen, H. (1993). An Introduction to the Mass Storage System Reference Model, Version 5. Twelfth IEEE Symposium on Mass Storage Systems, pp Bheda, R.A., Poovey, J.A., Beu, J.G., Conte, T.M. (2011) Energy Efficient Phase Change Memory Based Main Memory for Future High Performance Systems. IEEE /11 Chen, E., Lottis, D., Driskill-Smith, A., Druist, D., Nikitin, V., Watts, S., Tang, X., Apalkov, D. (2010) Non-volatile Spin-Transfer Torque RAM (STT-RAM). IEEE Pp /101 19

20 Grupp, L.M., Caulfield, A.M., Coburn, J., Swansson, S., Yaakobi, E., Siegel, P.H., Wolf, J.K. (2009) Characterizing Flash Memory: Anomalies, Observations, and Applications. Micro 09, December 12-16, Pp /09/12 Harari, E. (2012) Flash Memory - the Great Disruptor!. IEEE 2012, February 20, Pp /12 Lammers, D. (2010) Resistive RAM Gains Ground. Ieee spectrum, september 2010, p.14 Marinella, M. (2013) The Future of Memory. IEEE 2013, DOI /AERO Nigam, A., Smullen, C.W., Mohan, V., Chen, E., Gurumurthi, S., Stan, M.R. (2011) Delivering on the Promise of Universal Memory for Spin-Transfer Torque RAM (STT-RAM). IEEE Pp /11 Ohta, T. (2011) Phase Change Memory and Breakthrough Technologies. IEEE TRANSACTIONS ON MAGNETICS, VOL. 47, NO. 3, MARCH Pp Wong, H.-S., Kim, S., Lee, B., Caldwell, M.A., Liang, J., Wu, Y., Jeyasingh, R., Yu, S. (2010) Recent Progress of Phase Change Memory (PCM) and Resistive Switching Random Access Memory (RRAM). IEEE /10 Wu, Y., Yu, S., Guan, X., Wong, H.-S. (2012) Recent Progress of Resistive Switching Random Access Memory (RRAM). IEEE DOI /SNW Xie, Y. (2013) Future Memory and Interconnect Technologies. IEEE Pp DOI /DATE Xue, C.J., Sun, G., Zhang, Y., Yang, J.J., Chen, Y., Li, H. (2011) Emerging Non-Volatile Memories: Opportunities and Challenges. ACM 2011, October Pp /11/10 Boncz, P., Kersten, M & Manegold, S. (1999). Database Architecture Optimized for the new Bottleneck: Memory Access. Proceedings of the 25th VLDB Confrence, pp

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

TK Palvelinympäristö

TK Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! Nauha-asemat Tehtävänä lähes poikkeuksetta datan varmistaminen Hoitavat palvelimien kiintolevyjen varmistamisen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Luento 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti

Luento 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Luento 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Historiaa 1 Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä

Lisätiedot

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti. Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa

Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti. Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa 1 Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa

Lisätiedot

Tiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2)

Tiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2) Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä tapauksessa

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi 3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op) Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa

Lisätiedot

3. Luento: Muistin hallinta. Tommi Mikkonen,

3. Luento: Muistin hallinta. Tommi Mikkonen, 3. Luento: Muistin hallinta Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti Yhteenveto

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista. Yhden piirilevyn tietokone Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja sen toiminnoista. Sisällys Raspberry Pi Yleistä... 2 Teknistä... 2 Käyttöjärjestelmät... 4 Pelaaminen

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

MultiBoot Käyttöopas

MultiBoot Käyttöopas MultiBoot Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2010 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tuotetta koskeva

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä Tuomas Husu Helsinki 20.2.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto

Lisätiedot

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva 010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva Pekka Jäppinen 31. lokakuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 31. lokakuuta 2007 Tietokone Koostuu raudasta ja ohjelmista

Lisätiedot

ATVa Tietokoneen rakenne. Tanja Koivisto Hartolan Yhtenäiskoulu http://www.peda.net/veraja/hartola/ aineenopetus/tietotekniikka/atva

ATVa Tietokoneen rakenne. Tanja Koivisto Hartolan Yhtenäiskoulu http://www.peda.net/veraja/hartola/ aineenopetus/tietotekniikka/atva ATVa Tietokoneen rakenne Tanja Koivisto Hartolan Yhtenäiskoulu http://www.peda.net/veraja/hartola/ aineenopetus/tietotekniikka/atva TIETOKONELAITTEISTO Tietokonelaitteisto Näyttö Tulostin Keskusyksikkö

Lisätiedot

Carat-projekti: Tutkimuspohjaista tietoa mobiilikäytöstä

Carat-projekti: Tutkimuspohjaista tietoa mobiilikäytöstä Carat-projekti: Tutkimuspohjaista tietoa mobiilikäytöstä Eemil Lagerspetz, Ella Peltonen, Jonatan Hamberg, Petteri Nurmi, prof. Sasu Tarkoma NODES-ryhmä, Tietojenkäsittelytieteen laitos Esityksen rakenne

Lisätiedot

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin KOULUTUSTIEDOTE 1(6) VMWARE VSPHERE 5: INSTALL, CONFIGURE AND MANAGE II Tavoite Koulutuksen jälkeen osallistujat hallitsevat VMware vsphere -ympäristön asennuksen, konfiguroinnin ja hallinnan. Koulutus

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Nauha-asemat. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Nauha-asemat. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Nauha-asemat Tehtävänä lähes poikkeuksetta datan varmistaminen Hoitavat palvelimien kiintolevyjen

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

24.9.2015. HP ProDesk 490 G2 MT i5-4590 4Gb DDR3-1600 (1x4) 1TbHDD DVD+/-RW

24.9.2015. HP ProDesk 490 G2 MT i5-4590 4Gb DDR3-1600 (1x4) 1TbHDD DVD+/-RW 1(5) HP ProDesk 490 G2 MT i5-4590 4Gb DDR3-1600 (1x4) 1TbHDD DVD+/-RW AMD Radeon HD 8490 (1 Gt) W7PRO64/W8.1 W1/1/1 Kuvaus Kasvata liiketoimintaasi HP ProDesk 490 G2 -mikrotornitietokoneella, joka sisältää

Lisätiedot

BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä

BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä Uolevi Nikula, Tietotekniikan osasto, LTKK, Uolevi.Nikula@lut.fi 13.11.2002 un/tsoft 1 Esityksen sisältö Jatko-opinnot Lisensiaatintutkimus BaRE menetelmä

Lisätiedot

FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013(

FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013( FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013( 1/2 Loppukoe1.3.2013 vastaakaikkiinkysymyksiin(yhteensä48pistettä) 1. Kuvailelyhyesti a. Energialineaarisissapiirielementeissä:vastuksessa,kondensaattorissajakelassa(3

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

Flowbased Capacity Calculation and Allocation. Petri Vihavainen Markkinatoimikunta

Flowbased Capacity Calculation and Allocation. Petri Vihavainen Markkinatoimikunta Flowbased apacity alculation and Allocation Petri Vihavainen Markkinatoimikunta Miksi flowbased? Nykyinen AT/NT- malli on yksinkertainen ja toimiva Tilanne voi muuttua tulevaisuudessa: A- verkko silmukoituu

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Pilvipalvelujen tietoturvasta

Pilvipalvelujen tietoturvasta Pilvipalvelujen tietoturvasta It-palveluiden tilaisuus 20.3.2015 Matti Levänen Mitä pilvipalvelut ovat? Pilvipalvelu on toimintamalli, jolla tarjotaan helposti käyttöön otettavaa ja skaalautuvaa tietotekniikkaresurssia.

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Intel Pentium Pro -prosessori tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Tarkasteltavat aiheet Katsaus Pentium Pro:n ominaisuuksiin Käskyn suoritus Pentium Pro:n liukuhihnalla Pentium Pro:n suorituskyky

Lisätiedot

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä HELIA TiKo-05 1 (10) Johdanto Tiedon varastointi?... 2 Tieto?... 2 Varasto?... 3 Tietovarasto?... 4 Miksi tietovarastoja?... 5 Tietojen käsittely... 6 Tietovarastot ja tietojärjestelmät... 7 Tietovarasto

Lisätiedot

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

Standard Business Reporting (SBR) and diminishing the Administrative Burden for companies

Standard Business Reporting (SBR) and diminishing the Administrative Burden for companies Standard Business Reporting (SBR) and diminishing the Administrative Burden for companies Elina Koskentalo Finnish Information Society Development Centre, XBRL Finland SCM September 2013 Finland Meeting

Lisätiedot

Welcome to the World of PlayStation Pika-aloitusopas

Welcome to the World of PlayStation Pika-aloitusopas Welcome to the World of PlayStation Pika-aloitusopas Suomi PCH-2016 7025574 PlayStation Vita-järjestelmän käyttäminen ensimmäistä kertaa Paina viisi sekuntia Kytke virta PS Vita -järjestelmään. Kun kytket

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

FYYSINEN SUUNNITTELU

FYYSINEN SUUNNITTELU IIO30120 DATABASE DESIGN / TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU JA IIO30220 DATABASE MANAGEMENT / TIETOKANNAN HALLINTA FYYSINEN SUUNNITTELU KIRJAN HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT. KT Marko Kuuskorpi rehtori, tutkija

TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT. KT Marko Kuuskorpi rehtori, tutkija TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT KT Marko Kuuskorpi rehtori, tutkija JOHDANTO OPETUSTILAN KEHITYS 1950-2000 FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OPETUSTILAN TASOLLA Tukee opettajajohtoisuutta Tukee yksilötyöskentelyä

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

& Play. ered 3 + 3T. interactive whiteboard. Plug 2GB. flash memory. Infrapuna teknologia. Keraaminen teräsemalipinta Naarmuuntumaton

& Play. ered 3 + 3T. interactive whiteboard. Plug 2GB.  flash memory. Infrapuna teknologia. Keraaminen teräsemalipinta Naarmuuntumaton Infrapuna teknologia Keraaminen teräsemalipinta Naarmuuntumaton teknologia 2GB ered 3 + 3T Bi-Bright www.novars.fi 2GB ered 3 + 3T Kaksi käyttötapaa interaktiivinen taulu infrapunateknologia valkotaulu

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki HL7 Clinical Document Architecture Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki Clinical Document Architecture (CDA) HL7 järjestön standardi Ensimmäinen julkaisu 2000 ja toinen 2005 Kliinisen

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Ostajan opas ohjelmistopohjaiseen. tallennukseen. 50x. IDC:n arvio: Käsiteltävän datan määrä 50-kertaistuu vuoteen 2020 mennessä.

Ostajan opas ohjelmistopohjaiseen. tallennukseen. 50x. IDC:n arvio: Käsiteltävän datan määrä 50-kertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Ostajan opas ohjelmistopohjaiseen 50x tallennukseen IDC:n arvio: Käsiteltävän datan määrä 50-kertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Tallennustilan hinta laskee noin 25% vuodessa, mutta datamäärä kasvaa samaan

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

Yleisimmin koneen nopeuden. Muistipäivitys poistaa pc:n pullonkaulat

Yleisimmin koneen nopeuden. Muistipäivitys poistaa pc:n pullonkaulat Muistipäivitys poistaa pc:n pullonkaulat Tietokoneen keskusmuistin päivitys on helppo, nopea ja halpa keino parantaa suorituskykyä. Jopa uusi pc voi saada huiman tehoruiskeen muutamalla kympillä. TEKSTI:

Lisätiedot

Luento 0: Kurssihallinto Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006

Luento 0: Kurssihallinto Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,

Lisätiedot

Belt and Road Initiative (OBOR)

Belt and Road Initiative (OBOR) Belt and Road Initiative (OBOR) Enright, Scott & Associates on tehnyt selvityksen aiheesta Tekesille ja tämän esityksen materiaali perustuu suurelta osin Michael Enrightin taustamateriaaliin. 26.1.2016

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

DELL 7010 MT I7-3770/4GB/500GB/MCR/3NBD

DELL 7010 MT I7-3770/4GB/500GB/MCR/3NBD DELL 7010 MT I7-3770/4GB/500GB/MCR/3NBD Dell Optiplex 7010 MT on minitornikoteloon pakattu yritystietokone. Tehokkaiden komponenttien, erinomaisen laajennettavuuden ja kehittyneiden Intel vpro-hallintaominaisuuksien

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

DELL 7010 SFF I7-3770/4GB/500GB/3NBD

DELL 7010 SFF I7-3770/4GB/500GB/3NBD DELL 7010 SFF I7-3770/4GB/500GB/3NBD Dell Optiplex 7010 SFF on erittäin pienikokoinen mutta silti laajennettavissa oleva yritystietokone. Tehokkaiden komponenttien ja kehittyneiden Intel vpro-hallintaominaisuuksien

Lisätiedot

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet

Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014. Moottoreiden hyötysuhteet Jarno Kinnunen, ABB Oy, 2014 Moottoreiden hyötysuhteet HISTORIAA Eurooppalainen hyötysuhdeluokitus (EFF luokat) Voimaan vuodesta 1998 Sopimuksen osapuolet Euroopan komissio CEMEP, European Committee of

Lisätiedot

Tietokantajärjestelmien tulevaisuuden haasteet. Jan Lindström

Tietokantajärjestelmien tulevaisuuden haasteet. Jan Lindström Tietokantajärjestelmien tulevaisuuden haasteet Jan Lindström 1 Lähteet: "One Size Fits All": An Idea Whose Time Has Come and Gone,Michael Stonebraker (EECS Dept., M.I.T. and StreamBase Systems, Inc.),

Lisätiedot

HELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (16) Luento 3.2 Suorituskyvyn optimointi jatkuu...... 2 Tietojen tallennusratkaisut... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Loogiset... 3 Fyysiset... 3 Tallennusmäärittelyt Oraclessa... 5 Loogiset

Lisätiedot

Paula Eerola 17.1.2012

Paula Eerola 17.1.2012 Suomalainen tutkimus LHC:llä Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitostki it 17.1.2012 Mikä on LHC? LHC Large Hadron Collider Suuri Hiukkastörmäytin on CERN:ssä sijaitseva it kiihdytin, toiminnassa

Lisätiedot

Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P.

Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Asemat Käyttöohje Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen

Lisätiedot

Missä mennään BI? Mikko Kontio

Missä mennään BI? Mikko Kontio Missä mennään BI? Mikko Kontio Source: EMC - Big Data in 2020 % Business Intelligence Business Analytics set of theories, methodologies, architectures, and technologies that transform raw data into meaningful

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Kombinatorisen logiikan laitteet

Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorinen logiikka tarkoittaa logiikkaa, jossa signaali kulkee suoraan sisääntuloista ulostuloon Sekventiaalisessa logiikassa myös aiemmat syötteet vaikuttavat ulostuloon

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Tuotetta koskeva ilmoitus

Tuotetta koskeva ilmoitus Suojaus Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS 31 S AHCON computer inflators are designed with a view to high quality, precision and long service life. The inflation computers are designed in Denmark and manufactured and tested in our own workshop.

Lisätiedot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot S-funktio on ohjelmointikielellä (Matlab, C, Fortran) laadittu oma algoritmi tai dynaamisen järjestelmän kuvaus, jota voidaan käyttää Simulink-malleissa kuin mitä tahansa valmista lohkoa. S-funktion rakenne

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Storages in energy systems

Storages in energy systems Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.

Lisätiedot

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja:

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: AirPrint-opas Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: HL-340CW/350CDN/350CDW/370CDW/380CDW DCP-905CDW/900CDN/900CDW MFC-930CW/940CDN/9330CDW/9340CDW Versio A FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Ala-Härmän atk-sanomat

Ala-Härmän atk-sanomat Ala-Härmän atk-sanomat Tietokoneen toimintaperiaate Tietokone on elektroninen laite, joka suunniteltiin alun perin auttamaan ihmistä laajoissa tietojenkäsittelytehtävissä. Suurin hyöty tietokoneesta onkin

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot