TIETOKONEEN MUISTI NYT JA TULEVAISUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOKONEEN MUISTI NYT JA TULEVAISUUDESSA"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Jyrki Eurén , Raimo Asikainen , Janne Laitinen , Teppo Lapinkoski , Manu Toivanen ja Pasi Ruuth TIETOKONEEN MUISTI NYT JA TULEVAISUUDESSA Työn tarkastaja(t): Leena Ikonen Työn ohjaaja(t): Leena Ikonen

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Jyrki Eurén , Raimo Asikainen , Janne Laitinen , Teppo Lapinkoski , Manu Toivanen ja Pasi Ruuth Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Seminaarityö sivua, 6 kuvaa Työn tarkastaja: Leena Ikonen Hakusanat: tietokone, muisti, prosessorin muisti, välimuisti, keskusmuisti, massamuisti Keywords: computer, memory, cpu memory, cache, ram, mass memory Tässä seminaarityössä tarkasteltiin tietokoneen eri muistityyppejä lähtien aikaisista magneettimuisteista nykyisin käytettäviin puolijohdemuisteihin aina tulevaisuuskatsauksessa käsiteltyihin tulevaisuuden muistityyppeihin asti. Työ on tehty ja kirjoitettu yleisellä tasolla, jolloin se on helposti kenen tahansa ymmärrettävissä. Tavoitteena tässä työssä on esitellä eri muistityyppejä ja niissä käytettyjä teknologioita. Johtuen teknologian nopeasta kehittymisestä ei kaikkia tarjolla olevia muistityyppejä ole ollut mahdollista käsitellä tässä työssä. Yhteenvetona voidaan todeta, että elektroniikkateollisuudella on tavoite kehittää koko ajan pienempään tilaan pakattua suurempaa muistikapasiteettia mahdollisimman halpaan hintaan.

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management Degree Program in Information Technology Jyrki Eurén , Teppo Lapinkoski , Pasi Ruuth , Manu Toivanen ja Janne Laitinen Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Seminar Report 20 pages, 6 figures Examiners : Leena Ikonen Keywords: computer, memory, cpu memory, cache, ram, mass memory In this seminar report was studied diffirent computer memory types from the early magnetic memories to modern semiconductor memories and up to the memory types in the future. This study was done and written on general level, so that it is understandable for all people. The goal of the report was to present different computer memory types and technologies used. Because of the rapid technological development, it was not possible to examine all possible memory types on the market. As a conclusion it can be said that the electronics industry has all the time a goal to develop memories packed in smaller size with bigger capasity in the lowest possible price. 3

4 ALKUSANAT Tämä seminaarityö on toteutettu osana Lappeenrannan teknillisen yliopiston Käyttöjärjestelmätkurssia. Työn tarkoituksen on tutkia ja analysoida tietokoneen erilaisia muistityyppejä nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarityö on tehty kuuden Käyttöjärjestelmät-kurssiin osallistuvan opiskelijan yhteistyönä. Kiitämme kaikkia osapuolia työpanoksesta seminaarityön toteuttamiseksi. 4

5 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 5 JOHDANTO... 7 Työn tausta... 7 Tavoitteet ja rajaukset... 7 Työn rakenne... 7 TIETOKONEEN MUISTIN PERUSTEET... 7 Muistien taustaa... 7 Yleistä muisteista... 8 TIETOKONEEN MUISTI NYT... 9 Prosessorin muistit Välimuisti (CPU Cache) Keskusmuisti Massamuistit TIETOKONEEN MUISTI TULEVAISUUDESSA NVM (non-volatile memory) STT-RAM PCRAM RRAM YHTEENVETO LÄHTEET 5

6 SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO ALU CPU DDR DIMM DMA DRAM edram EEPROM EPROM I/O ITRS MTJ NVM NVRAM PRAM tai PCRAM PROM PROM A RAM ROM RRAM SCM SIMM SONOS SRAM SSD STT-RAM T-RAM TTRAM Z-RAM Arithmetic Logic Unit Central Prosessing Unit Dual Date SDRAM Dual Inline Memory Module Direct Memory Access Dynamic Random Access Memory Embedded Dynamic Random Access Memory Electronically Erasable Programmable Read-Only Memory Erasable Programmable Read-Only Memory Input/Output device The International Technology Roadmap for Semiconductors Magnetic Tunnel Joint Non-volatile memory Non-volatile random-access memory Phase-change memory A programmable read-only memory Programmable read-only memory Random Access Memory Read Only Memory Resistive random-access memory Storage Class Memory Single Inline Memory Module Silicon-Oxide-Nitride-Oxide-Silicon Static Random Access Memory Solid State Drive Spin Torque Transfer RAM Thyristor Random Access Memory Twin Transistor Random Access Memory Zero-capacitor Random Access Memory 6

7 JOHDANTO Työn tausta Seminaarityömme taustana ja lähtökohtana voidaan pitää ryhmän jäsenten yksilöllistä ja hyvin vaihtelevaa suuntautuneisuutta tietokoneen muistin tarkasteluun eri alojen näkökulmista. Osa on päässyt perehtymään muistin toimintaan hyvin syvällisesti lyhyemmän tarkastelujakson aikana, kun taas osalla on hieman kokonaisvaltaisempi, mutta osin yleisempi näkemys muistiin sisältyvistä toiminnoista. Näistä lähtökohdista seminaarityömme tarkoituksena on muodostaa ryhmän jäsenten tutkimiin lähteisiin ja kokemuksiin perustuva yhteenveto tietokoneen muistista nyt sekä luoda katsaus tulevaisuuden mahdollisuuksiin sen osalta. Tavoitteet ja rajaukset Tämän seminaarityön tavoitteena on tuoda esille tietokoneen muistiin liittyviä olennaisia rakenteita, hierarkiaa sekä eri muistinosien käyttötarkoituksia. Työ käsittelee muistiin sisältyviä osia tällä hetkellä sekä hahmottaa kehityssuuntaa tulevaisuuteen. Työssä tarkastellaan eri muistin osia vertaamalla niiden suorituskykyä ja soveltuvuutta tietokoneen rakenteissa sekä toimintaympäristöissä. Lisäksi työmme ottaa kantaa eri muistien materiaaliteknologioihin ja niiden soveltuvuuteen tiedon käsittelyssä. Työn rakenne Työn rakenne koostuu tietokoneen muistin perusteiden yleisestä esittelystä sekä tilanteesta nykyhetkellä. Esittelemme lyhyesti myös yleistä muistien terminologiaa. Ryhmämme käsittelee muistien osia toiminnallisuuden ja käyttötarkoituksen näkökulmasta. Muistin materiaalien kehitys on ollut merkittävää, jossa ominaisuuksille on tullut monta uutta merkitystä verrattuna ensimmäisiin tietokonemuisteihin. Pohdimme asiaa esille tuomiemme lähteiden sekä saamiemme kokemusten perusteella ja laadimme näkemyksistämme yhteenvedon ottaen huomioon eri alojen tarpeita odotuksineen. TIETOKONEEN MUISTIN PERUSTEET Muistien taustaa Tietokoneen muisti on se tietokoneen osa, johon voidaan tallentaa tietoa luvulla tieto (bitit) tallennettiin käyttämällä pieniä magneettisia, donitsin muotoisia renkaita, jolloin sähkövirtaa 7

8 välittävät johtimet kulkivat näiden läpi. Näin renkaiden varaus vaihteli suunnasta toiseen ja ne soveltuivat siten varastointiin. Vähän tuoreempi bitin tallennusmenetelmä on kondensaattori, jonka levyille voidaan tallentaa kaksi tilaa, varaus tai ei-varaus. Nykyinen teknologia kykenee sijoittamaan miljoonia kondensaattoreita yhdelle piirijohdelevylle eli sirulle. Tiedon säilymisen ailahtelevuuden ja muistin päivittämisen tarpeen myötä tästä teknologiasta on tullut vallitseva tapa varastoida tietoa (Brookshear, 2003). Tietokoneessa tai siihen liitettymä erilaiset muistit toimivat erilaisin tavoin tietovarastona, käyttömuistina ja väliaikaismuistina. Käyttötarpeen mukaan on muisteja, jotka säilyttävät tietonsa virrattomassa tilassa ja muisteja, jotka eivät kykene säilyttämään tietojaan virran katkettua. Tarkoituksena kuitenkin on, että tietokoneen käsittelemän tiedon on aina oltava muistissa. Käytännössä mitään tietoa ei voida käsitellä suorittemessa ennen kuin se on ensin kopioitu keskusmuistiin (Jaakonhuhta, et.al. 1998). Myös käyttäjän käyttämien sovellusohjelmia tai sen osia pidetään käytön aikana muistissa. Yleistä muisteista Muistien toimintatapoja ja kohteita on siis runsaasti erilaisia. Tietokoneessa on erilaisia muisteja käyttötarkoitukseltaan, rakenteeltaan, toiminnaltaan, kooltaan ja nopeudeltaan sekä myös kustannuksiltaan. Muistit voidaan luokitella usean eri kriteerin perusteella eri tyyppeihin: väli-, keskus- ja massamuisteihin käyttötavan mukaan hajasaanti-, suorasaanti ja sarjasaantimuisteihin muistin hakutavan perusteella lukumuisteihin (ROM) ja lukimuisteihin (RAM) sen mukaan voidaanko muistiin kirjoittaa vai ei, haihtuviin ja haihtumattomiin muisteihin tiedon keston mukaan tallennusvälineen (media) perusteella levy-, nauha- tai puolijohdemuisteihin Muistihieararkian periaatteena on yrittää pitää juuri nyt tarpeellinen tieto mahdollisimman nopeasti saatavilla. 8

9 Kuva 1. Esimerkki eri muistityypeistä, niiden kapasiteeteista ja vasteajoista. Muistiin tieto voidaan tallentaa sähkövarauksina, magneettisina varauksina tai optisesti luettavaan muotoon. Tietokoneen muistin kapasiteetti mitataan bitteinä tai 8 bitin tavuina (Brookshear, 2003).. Muistipiirien kapasiteetti ilmoitetaan yleensä megabitteinä, keskusmuistin kapasiteetti megatavuina, massamuistin kapasiteetti taas giga- tai teratavuina (Kuva 1.). TIETOKONEEN MUISTI NYT Tietokoneen muistit ovat kehittyneet koko tietojenkäsittelyn historian kuluessa nykyiseen muotoonsa. Muistin historiassa datan tallennustavat ovat vaihdelleet mekaanisesta reikäkortista aina akustisten muistien kautta tyhjiöputkilla toteutettuihin muisteihin ja sitä kautta transistoreihin ja puolijohdemuisteihin. Nykymuistit voidaan jaotella esimerkiksi käyttötarkoituksen muikaisesti, toimintaperiaatteen mukaisesti tai hakutavan mukaan. Tietokoneen muisti voidaan jakaa kuvan 1 mukaisesti tietokoneen muistin hierarkian (Kuva 2.) mukaisesti (1) prosessorin muistiin, joka on erittäin nopeaa, mutta kapasiteetiltaan vähäistä, (2) välimuistiin, joka on nopeaa ja omaa prosessoritasoa enemmän kapasiteettia, (3) fyysiseen muistiin/keskusmuistiin, joka on keskinopeaa ja kapasiteetiltaan kohtalaisen kokoista sekä (4) massamuisteihin, jotka omaavat suuren kapasiteetin, mutta aiempiin muisteihin verrattuna paljon hitaamman nopeuden (Boncz et al. 1999). 9

10 Kuva 2. Tietokoneen muistin hierarkia (Boncz et al. 1999). Prosessorin muistit Tietokoneen suoritin eli prosessori (Kuva 3.) koostuu kolmesta perusosasta, aritmeettisloogisesta yksiköstä (arithmetic logic unit, ALU), ohjausyksiköstä (control unit) ja rekisteriryhmästä (register file/register bank). Kuva 3. Esimerkki tietokoneen perusrakenteesta Haltsosen ja Rautasen mukaan. 10

11 Prosessorin käsitellessä tietoa, se tallettaa toiminnan aikana tarvittavat tiedot ja muistiosoitteet rekistereihin. Rekistereitä voidaan käyttää myös keskusyksikön ja liitännäislaitteiden ohjaukseen. Kapasiteetiltaan rekisterit ovat pieniä, tyypillisesti yksi sana, ja nopeudeltaan suuria. Prosessorin kellotaajuus määrittää rekisterin nopeuden, joka on yksi kellojakso. Prosessori voi sisältää myös muita muistielimiä, kuten akku tai välimuisti (L1 ja L2 cache). (Haltsonen & Rautanen, 2008). Välimuisti (CPU Cache) Tietokoneessa tarvitaan välimuistia/ välimuisteja, koska keskusmuisti on prosessorin nopeuteen nähden liian hidas. Keskusmuistin hitaus prosessoriin nähden johtuu siitä, että se on sijoitettu prosessoripiirin ulkopuolelle, koska sitä ei ole fyysisen kokonsa puolesta mahdollista pakata samalle piirille. (Haltsonen & Rautanen, 2008). Välimuisteja on kolmea tyyppiä: suoraan kuvattu (direct mapped), joukko-assosiatiivinen (setassociative) ja assosiatiivinen (associatieve, fully associative), joista nykyaikaiset tietokoneet käyttävät suoraan kuvattua tai joukko-assosiatiivista muistia. Joissain prosessoreissa, joissa on sisäinen L1-välimuisti, mutta ei sisäistä L2-välimuistia, on L2- välimuisti sijoitettu emolevylle. Edellä kuvattu järjestely on huomattavasti hitaampi kuin prosessorin kahden sisäisen välimuistin käyttö, koska prosessorin ulkopuolelle sijoitettu välimuisti toimii ulkoisen väylän kellotaajuudella eikä prosessorin kellotaajuudella. (R. Flyktman, 2002). Keskusmuisti Keskusmuisti toimii tietokoneen käyttömuistina. Käyttömuistiin latautuu käyttöjärjestelmän tarvitsemat ohjelmistotiedot ja suoritettavien ohjelmien tiedot. Keskusmuistiin voidaan rinnastaa myös virtuaalimuisti, joka mahdollistaa osan keskusmuistin tietovaraston siirtämisestä massamuistiin. Keskusmuisti on tyypiltään luku-kirjoitusmuistia, johon ohjelmat voivat kirjoittaa ja pyyhkiä dataa. Keskusmuisti toimii random access-periaatteella (RAM-muisti), eli sen kaikkiin osiin päästää käsiksi käytännössä yhtä nopeasti. RAM-muistit voidaan jakaa kahteen ryhmään niiden toiminnallisuuden mukaan. Muistit voivat olla joko haihtuvia (esim. DRAM - Dynamic Random Access Memory, edram - embedded Dynamic Random Access Memory, SRAM - Static Random Access Memory, T-RAM - Thyristor Random Access Memory, Z-RAM - Zero-capasitor Random Access Memory ja TTRAM - Twin-transistor Random Access Memory) tai haihtumattomia (esim. Flash-muitit, PROM - Programmable Read-only Memory, EPROM - Erasable Programmable Read-only Memory, EEPROM - Electrically ErasableProgrammable Read- Only Memory, SONOS - Silicon Oxide Nitride Oxide Silicon, RRAM - Resistive Random Access Memory, NVRAM - Non-volatile random-access memory ja PRAM - Phase-change memory). 11

12 Haihtumattomien muistien nopeudet eivät yleensä yllä aivan haihtuvien tasolle tai sitten niiden hinta nousee vastaavaa haihtuvaa muistia korkeammaksi. Haihtumattomien muistien ja massamuistien välinen ero saattaa olla joissain tapauksissa epäselvä. (Opintojakso CT50A2601 Käyttöjärjestelmät.) Tämän hetken kokoonpanoissa tietokoneiden keskusmuistit ovat dynamic-ram-tyyppisiä, eli niiden muistipiirejä on virkistettävä, jotta niiden sisältämät tiedot eivät häviä. Prosessit käyttävät keskusmuistia prosessorin osoittaman osoiteavaruuden periaatteiden mukaisesti. Keskusmuistin nopeus ja kapasiteetti vaikuttavat suoraan järjestelmän nopeuteen ja suorituskykyyn. Keskusmuistin loppuminen johtaa osassa käyttöjärjestelmistä muistikapasiteetin hakemista massamuistilaitteesta, jolloin suorituskyky putoaa huomattavasti. Massamuistit Massamuistin tehtävänä on säilyttää ja taltioida kokoonpanon data. Useissa laitteissa on fyysinen tallennuslaite, joka säilöö siihen tallennetun datan ja mahdollistaa sen käytön myös virran katkaisemisen jälkeen (Coyne et al. 1993). Fyysisten laitteiden rinnalla on entistä enemmän erilaisia verkko- ja pilvipalveluita jotka tarjoavat tallennustilaa, jonka nopeus rajoittuu usein käytettävissä olevaan yhteysnopeuteen. Verkko- ja pilvipalveluiden suurena etuna on tiedon varmentaminen ja tietoturvan parempi taso. Massamuistit voidaan jakaa datan tallennusmenetelmän mukaan (1) mekaanisiin muisteihin, (2) optisiin muisteihin, (3) magneettisiin muisteihin ja (4) puolijohdemuisteihin. Massamuistit voidaan jakaa myös käyttötavan mukaan verkkoyhteyden takaa käytettäviin ja kiinteisiin asemiin. (G. Copeland, 1980). Mekaaniset muistit kuuluivat vahvasti tietokoneiden alkutaipaleeseen, mutta ovat jääneet toistaiseksi pois magneettisten, optisten ja puolijohdemuistien paremman suorituskyvyn johdosta. Mekaanisista muisteista voidaan historiallisista syistä mainita esimerkiksi reikäkortti, joka on ollut tietojenkäsittelyn välineenä vielä 1980-luvulla. Optiset ja magneettiset muistit tallentavat tietoa nimensä mukaisesti joko optiseen tai magneettiseen muotoon. Magneettiset muistit ovat osittain käytössä niiden suuren kapasiteetin johdosta. Magneettisistä muisteista eniten käytetty on tietokoneen kiintolevy. Magneettisten kiintolevyjen korvaajaksi on osittain tulleet nopeat puolijohdetekniikkaa hyödyntävät SSD-levyt (Solid State Drive), jotka toimivat magneettista tallennusvälinettä huomattavasti nopeammin, mutta ovat kapasiteetiltaan huomattavasti pienempiä. Tällä hetkellä useiden kokoonpanojen ratkaisu onkin yhdistää nopeaa SSD-tekniikkaa ja hitaampaa magneettista tekniikkaa sopivassa suhteessa. Optiset muistit tunnetaan nykyään parhaiten lyhenteistä CD ja DVD. Optisen tallenteen toimintaperiaatte on käyttää helposti siirrettävää levyä, jonka pinnalta lukulaite tunnistaa datan. 12

13 Optisen muistin luku tapahtuu kunkin standardin mukaisen valonlähteen, linssien ja prisman avulla. Sekä optiset että magneettiset tallennusvälineet vaativat tallennusvälineen liikkumista ja näin mekaanisia osia. Mekaanisen liikkeen johdosta tallennusmuodot aiheuttavat jonkin verran ääntä ja tuovat mukanaan riskejä tallenteen vaurioitumisesta. (Opintojakso CT50A2601 Käyttöjärjestelmät.) Puolijohdemuistit eivät sisällä mekaanisia osia vaan toimivat puolijohdepiirejä käyttäen. Muistit toimivat random access -periaatteella, jolloin levyn kaikkiin osioihin päästään tallentamaan ja lukemaan käytännössä samalla viiveellä. Koska puolijohdemuistit eivät sisällä liikkuvia osia, tarvitsevat ne myös hyvin vähän virtaa. Tämä ominaisuus on tullut erittäin käyttökelpoiseksi kannettavien laitteiden yleistyttyä. Puolijohdemuisteja käytetään massamuisteina niiden nopeuden ja äänettömyyden vuoksi. Puolijohdetekniikan negatiivisena puolena voidaan pitää niiden korkeaa hintaa, verrattuna esimerkiksi saman kapasiteetin magneettiseen tallennusvälineeseen. Erilaisten etätallennusmahdollisuuksien ja pilvipalveluiden myötä puolijohdemuistit saavat yhä enemmän jalansijaa, koska tietokoneen sisäisen muistin kapasiteettivaatimukset pienenevät. (Opintojakso CT50A2601 Käyttöjärjestelmät.) TIETOKONEEN MUISTI TULEVAISUUDESSA Kilpavarustelu ja teknologioiden kehittyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että tietokoneen muisteilta odotetaan suurempaa nopeutta, halvempaa hintaa, pienempää kokoa ja alhaisempaa virran kulutusta. Mobiililaitteiden ja tietojärjestelmien nykyinen muistitekniikka onkin käytännössä sekä ratkaisu- että pullonkaula, joka tulee keksiä ja määritellä uudelleen tulevia järjestelmiä silmällä pitäen. Lähitulevaisuudessa perinteiset muisti- ja tallennushierarkiat saatetaan korvata yhdellä laitteella (Storage Class Memory, SCM), joka on integroitu suoraan keskusprosessoriin. ITRS (The International Technology Roadmap for Semiconductors) on arvioinut joitakin potentiaalisia SCM teknologioita, joista RRAM (Resistive RAM), STT-RAM (Spin Torque Transfer Read Access Memory) ja PCRAM (Phase Change Random Access Memory) ovat osoittaneet huomattavasti parempaa suorituskykyä ja potentiaalia suhteessa nykyisiin flash-teknologioihin. Kehitystyön tuloksena näiden muistien kestävyys, kirjoitusnopeus ja skaalautuvuus pyritään saamaan DRAMmuistien tasolle. (Marinella, 2013.) 13

14 NVM (non-volatile memory) Viime vuosien aikana haihtumattomien/pysyvien muistien (NVM) tekniikat ovat nousseet ehdolle tulevaisuuden yleismuisteiksi. Haihtumattomien muistien yleisiä etuja ovat vähäinen virrankulutus, pieni koko sekä hyvä lukunopeus. Toisaalta haihtumattomilla muisteilla on myös heikkoutensa. Tällaiset muistit tukevat yleensä epäsymmetristä lukemista ja kirjoittamista nopeuden ja energian kustannuksella, jolloin tämä asettaa uusia haasteita NVM-muistien hyödyntämiselle. (Xue, et.al ) Hararin (2012) mukaan kulutuselektroniikan ja mobiililaitteiden puolelta maailmanlaajuisesti yleisimmäksi NVM-muistiksi on noussut flash-muisti. Se lupaa valtavaa suorituskykyä ja virransäästöä suhteessa kiintolevyyn ja se on paljon tiheämpi ja vähemmän virtaa kuluttava kuin DRAM. Jotta näitä ominaisuuksi voitaisiin täysin hyödyntää, niin tulevaisuudessa pitää pystyä ratkaisemaan flash-muistiin liittyvät rajoitteet: muistipiirien rajallinen kestävyys, tietojen eheyden säilyttäminen sekä epäsymmetria ja latenssi kriittisten I/O-pyyntöjen välillä. (Grupp, et.al. 2009) Uudet kehittyvät haihtumattomat muistitekniikat, kuten STT-RAM, PCRAM ja RRAM, ovat osoittaneet suuria mahdollisuuksia, joilla voisi korvata nykypäivän SRAM / DRAM muistiteknologioita. Näistä muistitekniikoista odotetaan tulevaisuuden teknologioita yhdistäviä ratkaisuja, jotka voivat muuttaa perusteellisesti tulevaisuuden tietokoneiden arkkitehtuurin suunnittelun. (Xie, 2013.) STT-RAM Haihtumaton STT-RAM on uusi muistiteknologia, joka yhdistää DRAM-muistin kapasiteetin ja kustannushyödyt, SRAM-muistin suorituskyvyn luku- ja kirjoitusnopeudessa sekä flash-muistin käytännössä rajoittamattoman kestävyyden. Sillä on erinomainen kirjoitusvalikoivuus, erinomainen skaalautuvuus, alhainen virrankulutus sekä yksinkertainen rakenne ja valmistusprosessi. Tiedon tallentamiseen muistiin käytetään magneettista tunneliliitosta (Magnetic Tunnel Joint) ja tiedon lukemiseen käytetään MTJ-liitoksen magneettista vastusta. (Chen, et.al. 2010). Kuvassa 4 kuvataan STT-RAM-muistin toimintaa ja MTJ-tunnelointia. 14

15 Kuva 4. STT-RAM-muistin toiminta (Xie, 2013). Jotta STT-RAM voisi lunastaa sille asetetut odotukset, niin Nigam et.al. (2011) mukaan ensin täytyy ratkaista kaksi keskeistä haastetta. Ensimmäinen haaste on MTJ-liitoksen stokastinen (satunnainen) luonne, joka liittyy tiedon varastointiin STT-RAM-soluun. MTJ-tunneli voi käyttäytyä satunnaisesti odottamattomasti, koska operaatioihin liittyvien magnetointikytkentöjen aikana voi tapahtua odottamattomia lämpöpiikkejä. Tämän ilmiön mallintaminen tarkasti on tärkeää, jotta voidaan määritellä asianmukainen kirjoitusjännite ja pulssin leveys vaadittujen virhemarginaalien mukaisesti. Toinen haaste on se, että STT-RAM vaatii erittäin korkean kirjoitusenergian verrattuna SRAMmuistiin, jotta saavutetaan riittävä vastenopeus. Kirjoitusenergiaa vähentämällä virheiden määrä voi kasvaa, mutta samalla voidaan saada suuria energiansäästöjä. Jotta voidaan eliminoida tietojenkäsittelyyn kuluvaa viivettä, tulee löytää energianvähennystavoitteet täyttäviä tekniikoita. (Nigam, et.al ) PCRAM Yhä kasvava tarve suuremmalle keskusmuistin kapasiteetille aiheuttaa muistitekniikoille uusia haasteita, kuten skaalautuvuus, nopeus sekä alhaisempi energiankulutus. Yksi mahdollinen muistiratkaisu on PCRAM (Phase Change Random Access Memory). Sen parhaita puolia on sen skaalautuvuus, mutta toisaalta muistin korkea kirjoitusviive aiheuttaa haasteita. PCRAM on eräänlainen haihtumaton muisti, joka hyödyntää chalcogenide-lasin (Ge 2 Sb 2 Te 5 tai GST) ainutlaatuista käyttäytymistä bittien tallentamiseen. Tämän materiaalin tilaa voidaan vaihtaa kiinteän ja kiteisen tilan välillä virtapulssin avulla, joka muuttaa materiaalin resistanssia. Resistanssi määrittää PCRAM soluun tallennetun tiedon arvon. Kuvasta 5 näkyy PCRAM-muistin toiminnan kaksi eri tilaa eli päällä (SET / kiteinen tai matala resistanssi) sekä pois päältä (RESET / kiinteä tai korkea resistanssi). (Bheda, et.al ) 15

16 Kuva 5. PCRAM-muistin tilat SET/RESET (Bheda, et.al. 2011). Ohta (2011) määrittelee, että PCRAM-muistin tilan muutos kiteisestä-kiinteään on pohjimmiltaan terminen prosessi. Lämpökäsittely kuten hehkutus ja sulajäähdytys ovat vastaavia rakenteellisia muutoksia kohdemateriaaleihin. Perinteiset toiminnalliset vaiheiden muutokset optisiin levyihin, kuten kirjoitus (kiinteytyminen) ja poistaminen (kiteytyminen), ovat täysin termisiä prosesseja. PCRAM on saanut osakseen paljon huomiota niiden kypsyysasteen vuoksi (eli muistien prototyypit on julkaistu) sekä niiden uskomattoman suorituskyvyn vuoksi. Niissä yhdistyvät skaalautuvuus, nopeus, kierrätettävyys sekä tiedon pysyvyys. Tästä huolimatta siirtyminen PCRAM-muistin käyttämiseen sisältää myös suorituskykyyn liittyviä haasteita: Korkea viive kohonneessa lämpötilassa. Korkea tiedonsiirtonopeus alhaisella virralla heikentää suorittavan piirin muistia. Korkea muistisolun kierrätettävyys. Kiinteän ja kiteisen tilan välillä edestakaisin siirtyminen on pakollista. Suuri skaalautuvuus eli tilojen välillä tapahtuvien kytkentöjen on pysyttävä selvästi alle kymmenesosa nanometrissä. Vaikka PCRAM-teknologiat ovatkin melko kypsiä, niin erilaisia haasteita on vielä selätettävä ja materiaaliprosessit ja -tekniikat voivat tarjota näihin ratkaisuja. (Ohta, 2011) RRAM Metallioksidi-pohjainen RRAM (Resistive Random Access Memory) on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ehdokkaista tulevaisuuden haihtumatonta muistia hyödyntäviin sovelluksiin. Sen rakenne on yksinkertainen, sillä on nopea kytkentänopeus, skaalautuvuus on erinomainen ja se on yhteensopiva nykyisen mikropiiritekniikan kanssa. RRAM pohjaiset laitteet ovat osoittaneet erinomaista suorituskykyä nopeuden ja tiedon luotettavan säilyvyyden osalta. (Wong, et.al ) 16

17 RRAM-solu muodostuu elektrodien välisestä metallioksidikerroksesta (Kuva 6), joka esimerkiksi tallentaa tavun, kun jännite muodostaa johdinpolun laitteeseen. RRAM käyttää siis lämmön sijaan jännitettä resistanssin vaihtamiseen. (Lammers, 2010) Kuva 6. RRAM-solu muodostuu elektrodien välisestä metallioksidikerroksesta (Lammers, 2010). Ennen kuin RRAM-muistia voidaan aloittaa valmistamaan teollisesti laajassa mittakaavassa, niin taustalla olevaa fysiikkaa pitää ymmärtää paremmin. Tällainen ymmärrys on erittäin tärkeää toteutettaessa skaalautuvia järjestelmiä ja samalla se lisää luotettavuutta (kuten tiedon säilyminen ja kestävyys) itse tuotetta kohtaan. Vaikka RRAM:lla onkin potentiaalia haihtumattomana muistitekniikkana, niin toisena nousevana sovelluksena RRAM:ia voidaan käyttää sähköisenä liitospintana osana neuroverkkojen laskentaa. RRAM:n monitasoisesta tallennuskapasiteetista ja alhaisesta virrankulutuksesta johtuen se voi käyttäytyä analogisen muistin tavoin emuloiden neuroverkon liitospintaa. (Wu, et.al ) YHTEENVETO Tietotekniikan kehitys kokonaisuudessaan on ollut huimaa viimeisten vuosien aikana. Samalla myös muistit ovat ottaneet kehitysharppauksia niin toiminnallisuudeltaan, rakenteeltaan, kooltaan, nopeudeltaan kuin tietenkin hinnaltaan. Tulevaisuuden suunta muistien ja niiden vaatimusten osalta näyttää olevat, että niistä pitäisi saada nopeampia, kustannustehokkaampia ja virrankulutukseltaan vähäisempiä ja tietenkin kooltaan optimaalisempia eri käyttötarkoitusten mukaan. Tietokoneiden osalta tutkimuksien ja kehitystyön pohjata on ajatuksia siitä, että lähitulevaisuudessa perinteiset muisti- ja tallennushierarkiat saatetaan korvata yhdellä laitteella (Storage Class Memory, SCM), joka on integroitu suoraan keskusprosessoriin. 17

18 Tulevaisuuden muistit tulevat sisältämään yhä vähemmän mekaanisia osia ja näin ollen ominaisuuksiltaan tarpeisiin sopivien materiaalien löytäminen tulee olemaan edelleen suuri haaste. Tulevatko muistit kehittymään materiaalien ominaisuuksien ehdoilla vai etsitäänkö muistin tiettyjen toimintojen aikaansaamiseksi uusia materiaaleja? Todennäköisesti kehitystyötä tehdään molempien näkökulmien suunnasta. Suuria haasteita ja odotuksia on varmasti olemassa myös muistien kehittymisen aiheuttamalle tiedon turvaamiselle. Eli kuinka saadaan vanhat ja nykyiset tiedot muistista siirrettyä päivitettäviin muisteihin. Ovatko uudet muistit joustavia etsimään ja vastaanottamaan aikaisempia muistitietoja, kuinka tietojen säilyminen voidaan taata jatkossakin - nämä ovat merkittäviä kysymyksiä myös uusien muistien kehitystyössä. 18

19 LÄHTEET Opintojakso CT50A2601 Käyttöjärjestelmät, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknistaloudellinen tiedekunta, Tietotekniikan koulutusohjelma, lukuvuosi , https://noppa.lut.fi/noppa/opintojakso/ct50a2601/. Brookshear, J.G., Computer Science, IT Press, Edita Publihing Oy, Flyktman, R., PC-laitetekniikka, Edita Prima, 2002 Gonzalez, R.C., Woods, R.E., Digital Image Processing, 3 rd edition, Prentice-Hall, Inc., USA, Haltsonen, S., Rautanen, E., T., Tietokonetekniikka, Edita Prima, 2008 Hamouz, M., Kittler, J., Kamarainen, J.-K., Paalanen, P., Kälviäinen, H., Matas, J., Feature-based Affine-invariant Localization of Faces, IEEE Transactions on Pattern Analysis and Machine Intelligence (PAMI), Vol. 27, No. 9, September 2005, pp Jaakonhuhta, H., Kiianmies, M., Tietotekniikka, Suomen ATK-Kustannus Oy, Jang, J.-S. R., Sun C.-T., Mizutani E.: Neuro-Fuzzy and Soft Computing, 1 st edition, Prentice-Hall, Inc., USA, Liu, Y., Handroos, H., Alkkiomäki, O., Kyrki, V., Kälviäinen, H., Development of a Hybrid Position/Force Controlled Hydraulic Parallel Robot for Impact Treatment, Proceedings of the 7th International Conference on Machine Automation (ICMA2008), September 24-26, Awaji, Japan, 2008, pp Copeland, G. (1980) - ACM SIGIR Forum, pp Coyne, R. A. & Hulen, H. (1993). An Introduction to the Mass Storage System Reference Model, Version 5. Twelfth IEEE Symposium on Mass Storage Systems, pp Bheda, R.A., Poovey, J.A., Beu, J.G., Conte, T.M. (2011) Energy Efficient Phase Change Memory Based Main Memory for Future High Performance Systems. IEEE /11 Chen, E., Lottis, D., Driskill-Smith, A., Druist, D., Nikitin, V., Watts, S., Tang, X., Apalkov, D. (2010) Non-volatile Spin-Transfer Torque RAM (STT-RAM). IEEE Pp /101 19

20 Grupp, L.M., Caulfield, A.M., Coburn, J., Swansson, S., Yaakobi, E., Siegel, P.H., Wolf, J.K. (2009) Characterizing Flash Memory: Anomalies, Observations, and Applications. Micro 09, December 12-16, Pp /09/12 Harari, E. (2012) Flash Memory - the Great Disruptor!. IEEE 2012, February 20, Pp /12 Lammers, D. (2010) Resistive RAM Gains Ground. Ieee spectrum, september 2010, p.14 Marinella, M. (2013) The Future of Memory. IEEE 2013, DOI /AERO Nigam, A., Smullen, C.W., Mohan, V., Chen, E., Gurumurthi, S., Stan, M.R. (2011) Delivering on the Promise of Universal Memory for Spin-Transfer Torque RAM (STT-RAM). IEEE Pp /11 Ohta, T. (2011) Phase Change Memory and Breakthrough Technologies. IEEE TRANSACTIONS ON MAGNETICS, VOL. 47, NO. 3, MARCH Pp Wong, H.-S., Kim, S., Lee, B., Caldwell, M.A., Liang, J., Wu, Y., Jeyasingh, R., Yu, S. (2010) Recent Progress of Phase Change Memory (PCM) and Resistive Switching Random Access Memory (RRAM). IEEE /10 Wu, Y., Yu, S., Guan, X., Wong, H.-S. (2012) Recent Progress of Resistive Switching Random Access Memory (RRAM). IEEE DOI /SNW Xie, Y. (2013) Future Memory and Interconnect Technologies. IEEE Pp DOI /DATE Xue, C.J., Sun, G., Zhang, Y., Yang, J.J., Chen, Y., Li, H. (2011) Emerging Non-Volatile Memories: Opportunities and Challenges. ACM 2011, October Pp /11/10 Boncz, P., Kersten, M & Manegold, S. (1999). Database Architecture Optimized for the new Bottleneck: Memory Access. Proceedings of the 25th VLDB Confrence, pp

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän

Lisätiedot

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET (Otsikko lihavoituna)

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET (Otsikko lihavoituna) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Diplomityö/Kandidaatintyö/Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö (Työn tyyppi tähän) Brian Kottarainen

Lisätiedot

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti

Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Luento 7 (verkkoluento 7) Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti, Hamming-koodi Välimuisti, muisti 1 Tiedon tarkistus Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä

Lisätiedot

Muistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)

Muistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 2 (24) Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeiset muistipiirityypit ja muistipiireihin liittyvät käsitteet mainitaan

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

TIETOKONEEN MUISTI NYT JA TULEVAISUUDESSA

TIETOKONEEN MUISTI NYT JA TULEVAISUUDESSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Joona Hasu, Mikko Haavisto, Ilari Pihlajisto, Marko Vesala

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva 2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded

Lisätiedot

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi 3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! SAS (Serial Attached SCSI) Yleinen kiintolevyväylä nykyisissä palvelimissa Ohjataan SCSI-komennoin Siirrytty

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

POWER analytiikka-alustana

POWER analytiikka-alustana POWER analytiikka-alustana Teppo Seesto Solution Architect Infrastructure matters SAPS/core 5000 4000 SAP 2-tier SD-benchmark SAP ERP 6.0 3765 3000 2000 2204 70% nopeampi 1000 Intel IvyBridge E7-4890v2

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Tietokoneenrakenneharjoitus

Tietokoneenrakenneharjoitus Tietokoneenrakenneharjoitus Yleistä harjoituksesta Harjoitusta varten on varattu neljä tietokonetta. Käytä jotakin näistä. ÄLÄ tee harjoitusta muilla Helian koneilla. Koneet ovat jonkin verran erilaisia.

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta. Virtuaalilaboratoriotyö

Tietokoneen toiminta. Virtuaalilaboratoriotyö Tietokoneen toiminta Virtuaalilaboratoriotyö Tämä työ on tarkoitettu niille, jotka tekevät työn etätyönä ja, joilla ei mahdollista avata jotakin tietokonetta. Vastaamista varten joutuu etsimään tietoa

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Dell Fluid Data TM solutions

Dell Fluid Data TM solutions Dell Fluid Data TM solutions Älykästä tallennuksen virtualisointia Dell Compellent Juha_Ekstrom@dell.com 2.11.2011 Virtualisointi & Älykkyys Virtualisointi tarkoittaa tietojenkäsittelyssä tekniikkaa, jolla

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten

Lisätiedot

Sivu 1/5 Mitä CD- tai DVD-muotoa tulisi käyttää? Tässä artikkelissa Tarpeita vastaavan levyn ja muodon valinta Tietoja Live File Systemin ja masteroidun levymuodon eroista Miksi Live File System -muodosta

Lisätiedot

Pikaintro käyttöjärjestelmiin

Pikaintro käyttöjärjestelmiin Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto

Lisätiedot

Taneli Härkönen. SSD-massamuistin sulauttaminen ajoneuvotietokoneeseen

Taneli Härkönen. SSD-massamuistin sulauttaminen ajoneuvotietokoneeseen Taneli Härkönen SSD-massamuistin sulauttaminen ajoneuvotietokoneeseen Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Tietotekniikka Kevätlukukausi 2010 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala

Lisätiedot

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...

Lisätiedot

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva 6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä

Lisätiedot

PC-tietokoneen kokoaminen. Osien valinta

PC-tietokoneen kokoaminen. Osien valinta PC-tietokoneen kokoaminen Osien valinta SUORITTIMEN VALINTA Yleistä Suorittimen tehtäviä Toimia tietokoneen aivoina suorittamalla ohjelmakoodia Jakaa suoritinaikaa sovelluksille Suorittimen valintaan vaikuttaa

Lisätiedot

Haihtumattomat tallennusmenetelmät sulautetussa anturijärjestelmässä

Haihtumattomat tallennusmenetelmät sulautetussa anturijärjestelmässä Jaakko Mäntymaa Haihtumattomat tallennusmenetelmät sulautetussa anturijärjestelmässä Tietotekniikan (Sulautetut järjestelmät) pro gradu -tutkielma 25. lokakuuta 2006 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOTEKNIIKAN

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut Pilvipalvelut Nouseva toteutustekniikka ja trendi Kuluttajat edellä, yritykset perässä Paino sanalla Palvelu Yhtenäisyyksiä vuosikymmenten taakse, sovelletaan

Lisätiedot

MultiBoot. Käyttöopas

MultiBoot. Käyttöopas MultiBoot Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

ATVa Tietokoneen rakenne. Tanja Koivisto Hartolan Yhtenäiskoulu http://www.peda.net/veraja/hartola/ aineenopetus/tietotekniikka/atva

ATVa Tietokoneen rakenne. Tanja Koivisto Hartolan Yhtenäiskoulu http://www.peda.net/veraja/hartola/ aineenopetus/tietotekniikka/atva ATVa Tietokoneen rakenne Tanja Koivisto Hartolan Yhtenäiskoulu http://www.peda.net/veraja/hartola/ aineenopetus/tietotekniikka/atva TIETOKONELAITTEISTO Tietokonelaitteisto Näyttö Tulostin Keskusyksikkö

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on

Lisätiedot

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op) Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

Backup Exec 3600 Appliance

Backup Exec 3600 Appliance Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Kannettava sähköverkon analysaattori AR6

Kannettava sähköverkon analysaattori AR6 Kannettava sähköverkon analysaattori AR6 Kompakti huippuominaisuudet omaava digitaalinen mittalaite soveltuu erinomaisesti sähköverkon energiatehokkuuden analysoimiseen AR6:n ominaisuuksia: Se ottaa jänniteaallosta

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos airi.salminen@jyu.fi http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

T 106.041 Tietotekniikan peruskurssi

T 106.041 Tietotekniikan peruskurssi T 106.041 Tietotekniikan peruskurssi Oma tietokone Miika Komu Luennon sisältö Kotitietokoneen rakenne Kotietokoneen hankinta Kotitietokoneen ylläpito ja päivitys Kotitietokoneen rakenne

Lisätiedot

Kytkentäkentän teknologia

Kytkentäkentän teknologia Kytkentäkentän teknologia Kertaus kentän rakenteeseen vaikuttavat teknologiset tekijät Huom. tätä ei löydy kirjasta! Rka/ML -k000 Tiedonvälitystekniikka I 9 - Kertaus - Tilaporras - esimerkki Tilakytkin

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

24.9.2015. HP ProDesk 490 G2 MT i5-4590 4Gb DDR3-1600 (1x4) 1TbHDD DVD+/-RW

24.9.2015. HP ProDesk 490 G2 MT i5-4590 4Gb DDR3-1600 (1x4) 1TbHDD DVD+/-RW 1(5) HP ProDesk 490 G2 MT i5-4590 4Gb DDR3-1600 (1x4) 1TbHDD DVD+/-RW AMD Radeon HD 8490 (1 Gt) W7PRO64/W8.1 W1/1/1 Kuvaus Kasvata liiketoimintaasi HP ProDesk 490 G2 -mikrotornitietokoneella, joka sisältää

Lisätiedot

SQL SERVER 2012 PARALLEL DATA WAREHOUSE APPLIANCE

SQL SERVER 2012 PARALLEL DATA WAREHOUSE APPLIANCE SQL SERVER 2012 PARALLEL DATA WAREHOUSE APPLIANCE Toukokuu, 2013 Pekka Pykäläinen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Application Platform Microsoft HYÖDYNNÄ KAIKKI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA TIETO NEW WORLD OF DATA

Lisätiedot

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

Vinkkejä tietokoneen hankintaan

Vinkkejä tietokoneen hankintaan Vinkkejä tietokoneen hankintaan 3.9.2013 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Tietokonemerkit Yleiset PC-tietokoneet Isoja valmistajia mm. Acer, Asus, Fujitsu, HP, Samsung, Toshiba jne. Pöytäkoneen voi koota

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Massamuistit. Kun kiintolevy täyttyy tai hajoaa, edessä on uuden osto. Mutta millainen kiintolevy sopii tietokoneeseeni, miten osaan valita sopivan?

Massamuistit. Kun kiintolevy täyttyy tai hajoaa, edessä on uuden osto. Mutta millainen kiintolevy sopii tietokoneeseeni, miten osaan valita sopivan? Massamuistit Kiinto- levyn ostajan opas Kun kiintolevy täyttyy tai hajoaa, edessä on uuden osto. Mutta millainen kiintolevy sopii tietokoneeseeni, miten osaan valita sopivan? Ennen ostopäätöstä, esitä

Lisätiedot

Asetusvalikossa voidaan määrittää erilaisia tulostimen ominaisuuksia. Lisätietoja saat valitsemalla valikon vaihtoehdon:

Asetusvalikossa voidaan määrittää erilaisia tulostimen ominaisuuksia. Lisätietoja saat valitsemalla valikon vaihtoehdon: Asetusvalikossa voidaan määrittää erilaisia tulostimen ominaisuuksia. Lisätietoja saat valitsemalla valikon vaihtoehdon: Hälytysääni määr Sivunsuojaus 1 Autom. jatko Näytön kieli Tallennuspaikka Tukosselvitys

Lisätiedot

Yleisimmin koneen nopeuden. Muistipäivitys poistaa pc:n pullonkaulat

Yleisimmin koneen nopeuden. Muistipäivitys poistaa pc:n pullonkaulat Muistipäivitys poistaa pc:n pullonkaulat Tietokoneen keskusmuistin päivitys on helppo, nopea ja halpa keino parantaa suorituskykyä. Jopa uusi pc voi saada huiman tehoruiskeen muutamalla kympillä. TEKSTI:

Lisätiedot

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva 010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva Pekka Jäppinen 31. lokakuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 31. lokakuuta 2007 Tietokone Koostuu raudasta ja ohjelmista

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

IBM Iptorin pilven reunalla

IBM Iptorin pilven reunalla IBM Iptorin pilven reunalla Teppo Seesto Arkkitehti Pilvilinnat seesto@fi.ibm.com Cloud Computing Pilvipalvelut IT:n teollistaminen Itsepalvelu Maksu käytön mukaan Nopea toimitus IT-palvelujen webbikauppa

Lisätiedot

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus Luento 8 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät SCSI SCSI = Small Computer System Interface, markkinoilla jo

Lisätiedot

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen

Lisätiedot

SSD-tietoiset hakemistorakenteet

SSD-tietoiset hakemistorakenteet SSD-tietoiset hakemistorakenteet Peitsa Lähteenmäki Helsinki 9.3.2012 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta Fakultet

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

pilvipalvelu tarkoittaa?

pilvipalvelu tarkoittaa? Virtuaalipilvet tietotekniikassa: mitä pilvipalvelu tarkoittaa? Keijo Heljanko Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto keijo.heljanko@aalto.fi 18.1-2014 1/14 Pilvipalvelut Kun

Lisätiedot

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Verkon avulla voidaan kehittää monia toimintoja Kauppa Urheilu / Viihde Käyttäjä Energiankulutus Koulutus

Lisätiedot

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan TERÄSRAKENTAMISEN T&K-PÄIVÄT 28.-29.5.2013 Mauri Laasonen Tampereen teknillinen yliopisto Tietomallin hyödyntäminen Mallissa on valmiina runsaasti

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Lumejärjestelmä Xen. Reino Miettinen

Lumejärjestelmä Xen. Reino Miettinen Lumejärjestelmä Xen Reino Miettinen Miksi lumepalvelin Jos jokaiselle sovellukselle tarvitaan oma palvelimensa, niin tämä johtaa helposti raudan hukkakäyttöön. Taloudellisempaa on rakentaa lumepalvelimista

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Kim Koskinen kim.johan.koskinen@gmail.com 0445120409. Renkaanpesulaite esittely Metropolia, Konetekniikka. Taustaa

Kim Koskinen kim.johan.koskinen@gmail.com 0445120409. Renkaanpesulaite esittely Metropolia, Konetekniikka. Taustaa Kim Koskinen kim.johan.koskinen@gmail.com 0445120409 Renkaanpesulaite esittely Metropolia, Konetekniikka Taustaa Renkaiden ja vanteiden pesu on renkaiden vaihdon yhteydessä vähintäänkin suositeltavaa renkaiden

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Flash-levymuisti ja sen tiedostojärjestelmät

Flash-levymuisti ja sen tiedostojärjestelmät hyväksymispäivä arvosana arvostelija Flash-levymuisti ja sen tiedostojärjestelmät Mikko Kuusinen Helsinki 27.02.2009 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 1 Tietokone abstraktina yksikkönä Tietokoneen asbtratiotasoa sen muotoisena kuin me sen tällä hetkellä

Lisätiedot

Toshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300

Toshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300 Erinomainen ja vankkatekoinen all-in-one-ultrakannettava. Toshiba EasyGuard sisältää monia ominaisuuksia, joiden avulla yritysasiakkaat voivat parantaa tietoturvaansa, tehostaa järjestelmän suojausta ja

Lisätiedot

1 Yksi gigatavu (1 Gt) tarkoittaa 10 9 = 1 000 000 000 tavua ja yksi teratavu (1 Tt) tarkoittaa 10 12 = 1 000 000 000 000

1 Yksi gigatavu (1 Gt) tarkoittaa 10 9 = 1 000 000 000 tavua ja yksi teratavu (1 Tt) tarkoittaa 10 12 = 1 000 000 000 000 TOSHIBA VASTAA YRITYSTEN NOPEASTI KASVAVIIN TIEDONTALLENNUSVAATIMUKSIIN PIENEN MUOTOKERTOIMEN HUIPPUKIINTOLEVYASEMALLA, JONKA PYÖRIMISNOPEUS ON 10 500 KIERROSTA MINUUTISSA Uusi 900 gigatavun yrityskäyttöön

Lisätiedot

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa Verilogvs. VHDL Janne Koljonen University of Vaasa Sälää Huom! Verilogistauseita versioita: 1995, 2001 ja 2005. Kommentit Javasta tutut // ja /* */ ovat kommenttimerkkejä. Case sensitivity Isot ja pienet

Lisätiedot

Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista.

Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. 1 Hinnoittelu 1.1 Yhteenveto Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. Tarjottu ratkaisu Hinta alv 0 Latitude E6400 640.00 Latitude E6500 670.00 Latitude E4300

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Juha Henriksson. Digitaalinen pitkäaikaissäilytys. 5.12.2005 Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Juha Henriksson. Digitaalinen pitkäaikaissäilytys. 5.12.2005 Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive Juha Henriksson Digitaalinen pitkäaikaissäilytys 1 Yleistä Digitaalisen tiedon pitkäaikaissäilytys on kallista! Diettrich Schueller / Phonogramarchiv: pitkäaikaissäilyttäminen maksaa 7-10 e / GB vuodessa

Lisätiedot