Opiskelija-asumisselvitys 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelija-asumisselvitys 2012"

Transkriptio

1 Opiskelija-asumisselvitys 2012 Mikko Sedig

2

3 ESIPUHE Ympäristöministeriön asettaman työryhmän ehdotus valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi julkaistiin Valtioneuvosto teki toimenpideohjelman pohjalta periaatepäätöksen asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi. Toimenpideohjelmassa todettiin mm. eräitä jatkoselvitystä vaativia asioita. Toimenpideohjelman mukaan ympäristöministeriö selvittää tavanomaisten nuoriso- ja opiskelija-asuntojen tukemisen kehittämistä ottaen huomioon maahanmuuttajanuorten ja ulkomailta tulevien opiskelijoiden asumisen järjestämiseen liittyvät kysymykset. Tässä selvityksessä arvioidaan opiskelija-asuntojen määrälliset tarpeet, selvitetään eri sopimuskäytäntöjä ja arvioidaan tukipolitiikan kehittämistarpeita. Ympäristöministeriö asetti allekirjoittaneen oik.kand., toimitusjohtaja Mikko Sedigin selvityshenkilöksi Selvityksellä on ollut ohjausryhmä, johon kuuluivat Ville Koponen ja Tuula Tiainen ympäristöministeriöstä, Aija Tasa Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:stä, Liisa Munsterhjelm opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Hanna Koskela Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta. Parhaimmat kiitokset ohjausryhmälle ja eri tahoille, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän selvityksen tekemiseen. Erityiskiitos Turun Ylioppilaskyläsäätiön asuntotoimenjohtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaalle, joka on avustanut sihteerinä. Helsingissä Mikko Sedig

4

5 S I S Ä L LYS Esipuhe...3 Sisällys...5 Tiivistelmä Toimeksianto Selvityksen toteutus Opiskelijoiden asumistilanne Opiskelija-asuntomäärät Opiskelija-asuntojen hakijamäärät Opiskelija-asuntojen saatavuus Kansainväliset opiskelijat opiskelija-asunnoissa Opiskelija-asuntojen käyttöaste Opiskelija-asuntojen vuokrataso Tulevat tarpeet Kehitys- ja muutostarpeet Uusien opiskelija-asuntojen sijoittuminen kaupunkikuvassa Kansainvälisten opiskelijoiden asumiseen liittyvät erityiskysymykset Kansainväliset vaihto-opiskelijat Vaihto-opiskelijoiden asuttamisessa ilmenneitä ongelmia Vaihto-opiskelijakiintiöt Vaihto-opiskelijoiden hakuprosessi Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Opiskelija-asuntotuotannon tukijärjestelmät ja kehittämistarpeet Opiskelija-asumisen erityispiirteet Yhteenveto ja johtopäätökset Toimenpide-esitykset...31 Liitteet...33 Liite 1: Taustamuistio opiskelija-asumista koskevasta selvityksestä...33 Liite 2: Selvitystä varten haastatellut tahot ja henkilöt...36 Liite 3: Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n jäsenyhteisöt...37 Liite 4: Webropol-kysely...38 Liite 5: Täydentävä kysely...41

6

7 Tiivistelmä Selvityksessä tarkastellaan opiskelija-asumisessa ilmenneitä ongelmia ja näiden ongelmien erilaisia ratkaisuja. Selvityksessä tarkastellaan sekä suomalaisten että kansainvälisten opiskelijoiden asumiseen liittyviä kysymyksiä. Samoin selvitetään opiskelija-asuntojen määrällinen tarve keskeisillä opiskelija-asuntopaikkakunnilla tulevina vuosina. Selvityksessä tarkastellaan sekä kansainvälisten vaihto- että tutkintoopiskelijoiden asumista. Lisäksi selvitetään, millaisia sopimuskäytäntöjä on käytössä kansainvälisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden osalta. Opiskelija-asumisen ongelmia ja ratkaisuja kartoitettiin webropol-kyselyllä, erillisellä suoralla kyselyllä sekä asiantuntijahaastatteluin. Tavoitteena on ollut se, että opiskelijoille, sekä kotimaisille että kansainvälisille, on tarjolla kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja. Hyvä opiskelija-asuminen tukee suomalaista koulutusjärjestelmää ja kansainvälistymistä. Tavoitteiden toteuttamiseksi selvityksessä esitetään: uustuotannon lisäämistä erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta myös muille keskeisille korkeakoulupaikkakunnille perusparannuslainoituksen lisäämistä, jotta jo olemassa olevat opiskelija-asunnot saataisiin kunnoltaan ja huonejakaumaltaan tarkoituksenmukaisemmiksi erityisryhmien investointiavustuksen korottamista korkotukilainan omavastuukoron puolittamista uutta rahoitusmuotoa, ns. käyttötarkoituksenmuutosavustusta kotimaisten ja kansanvälisten tutkinto-opiskelijoiden osalta noudatetaan asuntojen haussa, jakamisessa ja vuokrien määrityksessä yhtenäistä käytäntöä vaihto-opiskelijoiden osalta ensisijaisena vaihtoehtona vuosittaisia opiskelijaasuntokiintiöitä opiskelija-asumisen määrällisen ja laadullisen tarpeen seuraamiseksi ja kehittämiseksi ehdotetaan muodostettavaksi ympäristöministeriöön työryhmä/ toimikunta, jolle paikallistasolle muodostettava työryhmä/toimikunta informoisi opiskelija-asuntokysymystä Avainsanat vaihto-opiskelija, tutkinto-opiskelija, kansainvälinen opiskelija, opiskelija-asuntojen rahoitus, opiskelija-asuntoyhteisö, ARA, SOA

8 1 Toimeksianto Opiskelija-asuntojen erityispiirteinä ovat asuntojen pieni koko, asukkaiden nopea vaihtuvuus ja siitä johtuva asuntojen tavanomaista nopeampi kuluminen sekä asuntojen tyhjillään olo kesäaikana. Lähes kaikki opiskelijat arvostavat asumisessaan opiskelupaikan läheisyyttä, asunnon kokoa ja vuokran edullisuutta. Opiskelijoiden asumistarve on tavallisesti luonteeltaan lyhytaikaista. Myös kansainvälisten opiskelijoiden asunnontarve on useimmiten tilapäistä ja lyhytkestoista. Kalustetuissa asunnoissa kalustekulut lisäävät asumiskustannuksia. Oman erityiskysymyksensä kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden kohdalla muodostaa asuntojen kesäkuukausien tyhjäkäyttö. Korkeakouluissa on käytössä erilaisia malleja kansainvälisten opiskelijoiden asumisen järjestämiseksi. Kansainväliset vaihto-opiskelijaohjelmat edellyttävät riittävien asuntomäärien varaamista ulkomaisille vaihto-opiskelijoille, ja korkeakoulut ovat tehneet opiskelija-asuntoyhteisöjen kanssa sopimuksia, joissa vaihto-opiskelijoille on varattu tietty huonekiintiö. Tällainen kiintiö ja ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden mahdollisuus hakea opiskelija-asuntoa suomalaisia opiskelijoita aiemmin on johtanut siihen, että ulkomaisilla vaihto-opiskelijoilla on osittain paremmat mahdollisuudet asunnon saamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä selvitti korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyviä asumispalveluja vuonna Työryhmän loppuraportti julkaistiin (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:2). Vähemmistövaltuutettu on ottanut kantaa kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden kiintiömalliin ja todennut ongelmalliseksi mm. hakutilanteessa kohteluun, asuinpaikan valintaan ja vuokraehtoihin liittyviä seikkoja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tukee opiskelija-asuntojen rakentamista ja perusparantamista korkotuilla ja erityisryhmien investointiavustuksilla. Opiskelijat kuuluvat avustusten osalta erityisryhmien I tukiluokkaan, joilla asuntoolot ovat heikot ja tulot poikkeuksellisen pienet ja jossa investointituen enimmäismäärä on 10 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Valtioneuvoston asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa vuosille todetaan, että ympäristöministeriö selvittää tavanomaisten nuoriso- ja opiskelija-asuntojen tukemisen kehittämistä ottaen huomioon maahanmuuttajanuorten ja ulkomailta tulevien opiskelijoiden asumisen järjestämiseen liittyvät kysymykset. Selvityksessä arvioidaan asuntojen määrälliset tarpeet, selvitetään eri sopimuskäytäntöjä ja arvioidaan tukipolitiikan kehittämistarpeita. (Toimeksianto liite 1) 8 Opiskelija-asumisselvitys 2012

9 1.1 Selvityksen toteutus Opiskelija-asumisen ongelmien ja ratkaisujen kartoittaminen toteutettiin webropolkyselynä opiskelija-asuntoyhteisöille sekä asiantuntijahaastatteluina. Asiantuntijoina kuultiin mm. opetus- ja kulttuuriministeriötä (OKM), ARA:a, Suomen ylioppilaskuntien liittoa, yliopisto kiinteistöjä omistavat yhtiöitä, Kelan opintotukikeskusta, yliopistoja, keskeisiä yliopistokaupunkeja ja Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:tä (SOA) ja sen jäsenyhteisöjen toimitusjohtajia (liite 2). Webropol-kysely suunnattiin SOA:n opiskelija-asuntoja rakennuttaville ja vuokraaville jäsenyhteisölle. SOA on opiskelija-asuntoyhteisöjen valtakunnallinen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö. Sen toiminta perustuu jo vuonna 1971 perustettuun Suomen ylioppilaskuntien liiton asuntopoliittiseen neuvottelukuntaan. SOA:aan kuuluu yleishyödylliset asuntoyhteisöt kahdeltakymmeneltä eri paikkakunnalta ja lisäksi valtakunnalliset ylioppilas- ja opiskelijajärjestöt (liite 3). Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa opiskelija-asuntoyhteisöjen yleisiä ja yhteisiä etuja ja sekä edistää opiskelija-asuntopoliittisten tavoitteiden toteutumista. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys seuraa alan taloudellista kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja. Yhdistys ohjaa ja neuvoo jäseniään alaan liittyvissä asioissa ja järjestämällä kokouksia ja neuvontatilaisuuksia, koulutusta sekä laatimalla tarvittavia asiaa koskevia selvityksiä. Tavoitteena on, että opiskelija-asuntoyhteisöt pystyvät tarjoamaan opiskelijoille ja kaikille peruskoulun jälkeisille opiskelijoille kohtuuhintaisia ja asukkaiden odotukset täyttäviä opiskelijaasuntoja ja niihin liittyviä asumispalveluita. SOA myös kerää ja ylläpitää jäsenistönsä osalta erilaisia opiskelija-asumiseen liittyviä tietoja ja tilastoja. Näitä tietoja ja tilastoja on hyödynnetty SOA:n suostumuksella myös tässä selvityksessä. Opiskelija-asumisselvitys

10 2 Opiskelijoiden asumistilanne 2.1 Opiskelija-asuntomäärät Opiskelija-asuntojen määrällistä tarvetta tulevina vuosina keskeisillä opiskelupaikkakunnilla arvioitiin sekä suomalaisten että ulkomailta tulevien opiskelijoiden osalta. Kaikille opiskelija-asuntoyhteisöille lähettiin webropol-kyselyä (liite 4) täydentävä kysely (liite 5) koskien mm. koti- ja ulkomaisten hakijoiden sekä asuntopaikkojen määriä. Lisäksi selvitettiin, millaisia muutos- ja kehittämistarpeita jo olemassa olevalle opiskelija-asuntokannalle aiheutuu nykyisestä ja tulevasta asuntokysynnästä. Vuoden 2011 lopussa keskeisten koulutuspaikkakuntien opiskelija-asuntoyhteisöillä oli yhteensä asuntoa ja asuntopaikkaa. Asumaan voivat päästä kaikki peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa perus- tai jatkotutkintoa suorittavat, opintotukeen oikeutetut henkilöt. Opiskelija-asuntoyhteisöt tarkistavat tutkinto-opiskelijoiden asumisoikeuden määrävälein. Asumisoikeuden tarkistamista helpottaisi, jos Kelalla olisi mahdollisuus luovuttaa opiskelijatietoja opiskelija-asuntoyhteisölle asumisoikeuden tarkistamista varten. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei sitä kuitenkaan mahdollista. Kelan tilaston 12/2011 mukaan Suomessa on noin opintotuen saajaa. Saajien kokonaismäärä ei tule olennaisesti muuttumaan lähivuosina ASUNNOT JA ASUNTOPAIKAT yhteensä kpl ja kpl Asunnot, käytössä olleet kpl Asuntopaikat, käytössä olleet kpl DAS ELLI HOAS KOAS KOTOPAS KUOPAS LOAS MOAS OPINTANNER LAHTI PIRKKA PORI PSOAS SAO TOAS TYS VOAS Kuvio 1. Asunnot ja asuntopaikat vuonna 2011 Lähde: SOA: Tietoja ja tilastoja opiskelijaasumisesta Suomessa Opiskelija-asumisselvitys 2012

11 Kyselyssä suurin osa vastaajista ilmoitti, että opiskelija-asunnoissa saa asua enintään kaksi vuotta valmistumisen jälkeen. Muilla paikkakunnilla tehtiin lukukauden, lukuvuoden tai puolen vuoden mittaisia jatkosopimuksia, sopimuksia jatkettiin valmistumisen jälkeisen elokuun loppuun tai noudatettiin normaalia vuokrasopimuksen irtisanomisaikaa. Selvitystehtävän mukaisesti tehtiin uusi kysely ja alla olevat luvut perustuvat siihen. SOA:n tekemien selvitysten ja tätä tutkimusta varten tehtyjen selvitysten ja kyselyjen luvut eroavat toisistaan jossain määrin. Tämä johtuu siitä, että eri kyselyihin ovat vastanneet jossain määrin eri opiskelija-asuntoyhteisöt. Tässä selvityksessä lähteenä on käytetty myös SOA:n tietoja ja tilastoja vuosilta Näin on toimittu esimerkiksi niissä tapauksissa, kun joltain yhteisöltä ei ole saatu pyydettyjä tietoja. Poikkeamia on ilmennyt myös verrattaessa yhteisöjen tämän selvityksen yhteydessä antamia tietoja SOAn tietoihin. Taulukko1. Opiskelija-asuntoyhteisöjen asuntopaikat vuosina Asuntoyhteisö Arvio Muutos 2012 DAS HOAS HOPS Joensuun Elli Kiint. Oy Kajaanin Pietari Kiint. Oy Marttilan kortteeri Kiint. Oy Opintanner KOAS Kotopas KUOPAS LOAS MOAS Lahden Oppilastalo Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Porin opiskelija-asunnot PSOAS SAO TOAS TYS VOAS YHTEENSÄ Vuonna 2007 opiskelija-asuntoyhteisöillä on ollut asuntopaikkaa ja ennakkotiedon mukaan vuoden 2012 päättyessä opiskelija-asuntoyhteisöillä tulee olemaan asuntopaikkaa. Puolella vastaajista asuntopaikkamäärät ovat jopa vähentyneet tarkastelujaksona. Syynä tähän on soluasuntojen muuttaminen paremmin kysyntää vastaaviksi yksiöiksi ja perheasunnoiksi sekä muutamilla paikkakunnilla kohteiden myynti. Tulisi huolehtia siitä, että perusparantamisessa asuntojen/asuntopaikkojen määrä ei laskisi ainakaan niillä paikkakunnilla, joissa on kova kysyntä. Esimerkiksi Joensuussa asuntopaikkojen määrä on laskenut, vaikka hakijamäärä on kasvanut. Käytännössä lähes kaikki opiskelija-asuntorakentaminen ja -vuokraus tapahtuu SOA:n jäsenyhteisöjen toimesta. Opiskelija-asumisselvitys

12 Merkittävämpiä SOA:n ulkopuolisia opiskelija-asuntoja omistavia yhteisöjä ovat Aalto-yliopiston ylioppilaskunta: Teekkarikylä, noin 3000 asuntopaikkaa; Arcada Kampus Helsingissä 385 asuntopaikkaa; Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta: Kortepohjan ylioppilaskylä, noin 1778 asuntopaikkaa; Kokkola: kiinteistö Oy Tankkari 700 asuntopaikkaa ja Kemi: KEOAS, 318 asuntopaikkaa. Vuoden 2012 lopussa asuntopaikkoja arvioidaan olevan kappaletta. 2.2 Opiskelija-asuntojen hakijamäärät Hakijamäärät ovat olleet korkeita koko tutkimusjakson ajan. Lisäksi hakijamäärät ovat olleet hieman kasvussa suurimmalle osalla vastaajista. Keskimäärin vain noin 39 % vuoden aikana hakeneista on saanut opiskelija-asunnon (lähde: SOA). Taulukko 2. Opiskelija-asuntojen hakijamäärät vuosina Asuntoyhteisö Muutos DAS HOAS Joensuun Elli Kiint. Oy Kajaanin Pietari Kiint. Oy Marttilan kortteeri KOAS KUOPAS LOAS MOAS PSOAS SAO TOAS TYS Luvuissa saattaa olla jonkin verran päällekkäisyyttä; sisäisiä hakijoita (esim. Kuopas) tai mikäli hakija on hakenut useampia asuntotyyppejä, hakemus on kirjautunut tyyppikohtaisesti (esim. TOAS). Hoasin hakijamäärän lievään vähenemiseen ovat vaikuttaneet asumisoikeuteen liittyvien kriteerien tiukentaminen sekä hakemismahdollisuuden rajaaminen vain Hoasin toimialueella (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeleville. Joensuun huomattavaan lisäykseen on osaltaan vaikuttanut opiskelupaikkojen siirtyminen Savonlinnasta Joensuuhun sekä ammattikorkeakoulun opetuksen keskittyminen Joensuuhun. Opiskelija-asuntojen kysynnälle on tyypillistä voimakas vaihtelu vuodenaikojen mukaan. Syksyistä kysyntähuippua seuraa kysynnän tasaantuminen jouluun mennessä. Kevättalvella asuntoja on monilla, etenkin muuttotappiopaikkakunnilla, tarjolla kysyntää enemmän. Opiskelija-asuntoja vapautuu keväällä runsaasti opintojen päättymisen vuoksi. Tämä luonnollisesti helpottaa tilannetta, kun kysyntä syksyllä jälleen kasvaa. Opiskelija-asunnoista oli vuonna 2011 yksiöitä 38 %, kaksioita tai pienkaksioita 46 %, kolmioita 14,4 % ja neljä huonetta ja keittiö tai isompia asuntoja 1,6 %. Opiskelijaasuntokysyntä kohdistuu kalustamattomiin pienasuntoihin, erityisesti yksiöihin. Viime vuosina asuntoja on kalustettu vain vaihto-opiskelijoille. 12 Opiskelija-asumisselvitys 2012

13 2.3 Opiskelija-asuntojen saatavuus Opiskelurytmistä johtuen erityisen paha opiskelija-asuntopula on ollut syyslukukauden alussa. Suurimmalla osalla paikkakunnista syyslukukauden alussa vapautuvien opiskelija-asuntojen määrä on ollut laskussa viime vuosina. Monilla paikkakunnilla on samaan aikaan pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista myös yleisillä asuntomarkkinoilla. Viime vuosien taantuman aikana asumisajat opiskelija-asunnoissa ovat pidentyneet. Syyslukukauden alussa vapautuvat asunnot on yleensä varattu aloittaville ja vaihto-opiskelijoille. Opiskelijan ja koulutuspolitiikan onnistumisen kannalta on tärkeää, että opiskelija saa asunnon ja voi keskittyä opiskeluun heti alkusyksystä. Taulukko 3. Vuokrattavat asuntopaikat syyslukukauden alussa vuosina Asuntoyhteisö Muutos DAS Joensuun Elli Kiint. Oy Kajaanin Pietari Kiint. Oy Marttilan kortteeri Kiint. Oy Opintanner KOAS KUOPAS LOAS Pirkan Opiskelija-asunnot Oy PSOAS SAO TOAS TYS YHTEENSÄ Valtakunnallisesti tarkasteltuna asuntoa joutuu paikkakunnasta riippuen jonottamaan 1-3 kuukautta ja syksyn mittaan jonoja saadaan melko hyvin purettua. Poikkeuksen muodostaa pääkaupunkiseutu, jossa asuntojen riittämättömyys on ongelma, eikä tilanne juurikaan syksyn kuluessa helpotu. Pääkaupunkiseudulla toimivalta Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöltä haki asuntoa syyslukukauden 2012 alussa noin 6500 henkilöä, joista uusia hakijoita oli noin 5500 henkilöä. Elo-syyskuun alussa Hoasille muutti noin 2900 uutta asukasta. 2.4 Kansainväliset opiskelijat opiskelija-asunnoissa Viime vuosina Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen suuntautuva pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus (vaihto-opiskelu) on ollut suurin piirtein tasapainossa. Laskennallisesti tämä vastavuoroisuus vähentää painetta opiskelija-asuntojen osalta. Opetusviranomaisten arvio on, että opiskelijaliikkuvuuden saturaatiopiste on lähellä ja kasvu tullee taittumaan vuoden 2015 jälkeen. Ammatillisten oppilaitosten liikkuvuus oli vuonna opiskelijaa. Opiskelija-asumisselvitys

14 Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa Suomesta Suomeen Kuvio 2. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa Lähde: 4/2012 Tietoja ja tilastoja raportti Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011 Vaihto-opiskelijamäärät ovat olleet kasvussa ja heille on vuokrattu aiempaa enemmän opiskelija-asuntoja suurimmalla osalla paikkakuntia. Vuonna 2011 opiskelija-asuntoyhteisöjen asunnoissa asui 6534 vaihto-opiskelijaa. Useimmiten vaihto-opiskelija asuu opiskelija-asunnossa vain yhden lukukauden. Opiskelija-asuntoyhteisöjen vaihtoopiskelijoille varaama vuosittainen asuntopaikkamäärä on näin ollen noin puolet vaihto-opiskelijoiden määrästä. Taulukko 4. Vaihto-opiskelijoiden määrä opiskelija-asunnoissa vuosina Asuntoyhteisö Muutos DAS HOAS Joensuun Elli Kiint. Oy Kajaanin Pietari Kiint. Oy Marttilan kortteeri KOAS KUOPAS LOAS MOAS PSOAS SAO TOAS TYS YHTEENSÄ Opiskelija-asumisselvitys 2012

15 Taulukon luvut koskevat kevät- ja syyslukukauden summaa, koska suurin osa vaihtoopiskelijoista viipyy Suomessa vain yhden lukukauden ajan. Kansainvälisten vaihtoopiskelijoiden osuus asukkaista on ollut vuonna 2011 keskimäärin 8,5 % ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osuus asukkaista keskimäärin 5,8 %. Tiedot ovat peräisin SOAlta. Paikkakuntakohtainen vaihtelu on merkittävä. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä opiskelija-asunnoissa on kaksinkertaistunut tarkastelujaksona Kaikki opiskelija-asuntoyhteisöt eivät erikseen tilastoi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määriä opiskelija-asunnoissa. Taulukko 5. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat opiskelija-asunnoissa vuosina Asuntoyhteisö Muutos DAS Joensuun Elli Kiint. Oy Kajaanin Pietari Kiint. Oy Marttilan kortteeri KOAS KUOPAS LOAS MOAS PSOAS SAO TOAS TYS YHTEENSÄ HOASilla ei aikaisemmin ole tilastoitu kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määriä, mutta tällä hetkellä HOASin asunnoissa asuu 5000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Määrä on 30 % kaikista tutkinto-opiskelijoista (20 % vuonna 2011). Opiskelijaasunnoissa asui vuoden 2011 lopussa 7852 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa ja noin 3267 vaihto-opiskelijaa; yhteensä kansainvälistä opiskelijaa. Opiskelun kansainvälistyminen näkyy hyvin myös opiskelija-asunnoissa. Lisääntynyt opiskelija-vaihto ja kasvava tutkinto-opiskelijoiden määrä tuovat opiskelijaasumiseen monikulttuurisuutta. Suomeen vaihto-opiskelijaksi tuleville on pyritty järjestämään opiskelija-asunto paikallisesta opiskelija-asuntoyhteisöstä. Viime vuosina tulijoiden määrä on kasvanut niin suureksi, että erityisesti syyslukukauden aloittaville opiskelijoille on jäänyt hyvin vähän asuntopaikkoja jaettavaksi. Tutkintoopiskelijaksi tulevat ulkomaalaiset ovat voineet hakea opiskelija-asuntoa normaalin hakumenettelyn kautta. Opiskelija-asumisselvitys

16 2.5 Opiskelija-asuntojen käyttöaste Opiskelija-asuntojen käyttöaste pysyi vuoden 2011 aikana suhteellisen korkeana lähes kaikilla paikkakunnilla. Viime vuosina opiskelija-asuntojen kysynnässä on ollut nähtävissä aluekohtaisia eroja. Kasvukeskuksissa ja paikkakunnilla, joissa on isoja oppilaitoksia, kysyntä on ollut voimakasta, mutta joillakin paikkakunnilla asuntojen tyhjäkäyttö on lisääntynyt. Savonlinnassa Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen viestinnänlaitos siirtyi Savonlinnasta Joensuuhun vuonna Samassa yhteydessä Savonlinnasta poistui noin 360 opiskelijaa. Vähennys on paljon Savonlinnan mittakaavassa, eikä korvaavia opiskelupaikkoja ei ole tullut tilalle. Ympäristöministeriö selvittää parhaillaan Savonlinnan kokonaisasuntotilannetta. Taulukko 6. Opiskelija-asuntojen käyttöaste (%) vuonna 2011 Asuntoyhteisö Käyttöaste Käyttöaste Käyttöaste Käyttöaste, koko vuoden % % % % DAS 98,91 91,58 99,99 97,44 ELLI 98,8 94,9 99,7 98,2 HOAS 99,27 98,47 99,44 99,14 KOAS 96,9 90,85 99,6 96,32 KOTOPAS 95,38 84,46 94,73 92,43 KUOPAS 96,4 91, ,4 LOAS 95,2 86, ,9 MOAS 94,3 88,4 98,1 94,1 OPINTANNER 99,4 99,04 99,67 99,4 LAHTI 99,3 97,1 98,7 98,7 PIRKKA 99,16 98,85 99,29 99,12 PORI 94 89,1 97,4 93,6 PSOAS 96,2 94,5 99,3 96,8 SAO TOAS 97,13 96,74 98,97 97,65 TYS 97,24 91,23 99,42 96,5 VOAS 95,6 88,8 99,3 95,2 MINIMI 86 84, KESKIARVO 96,42 93,15 97,74 96,17 MEDIAANI 96,9 91,58 99,29 96,5 MAKSIMI 99, ,99 99,4 Taulukossa on kuvattu opiskelija-asuntojen käyttöastetta prosenttiosuuksina asuntopaikkamääristä vuonna Niissä yhteisöissä, joissa osa opiskelija-asunnoista on vuokrattu kesähotellille, on näiden asuntopaikkojen käyttö huomioitu kesän käyttöasteessa. Lähde: SOA 16 Opiskelija-asumisselvitys 2012

17 Tarkasteltavana ajanjaksona käyttöasteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia suurempien opiskelija-asuntoyhteisöjen osalta. Kesäaikana käyttöaste on ollut kuitenkin suurimmalla osalla opiskelija-asuntoyhteisöistä keskimäärin 5 % alhaisempi kuin lukukausien aikana. Tyhjäkäyttöön vaikuttaa osaltaan opintuen asumislisä. Asumislisää ei makseta kesäaikana, mikäli opiskelija ei suorita kesäopintoja. Osa niistä opiskelijoista, jotka eivät saa kesätyöpaikkaa, joutuvat sanomaan irti vuokrasopimuksensa. Kansainvälinen opiskelija-vaihto aiheuttaa tyhjäkäyttöä. Vaihto-opiskelijat palaavat kotimaahansa kesäksi ja uudet vaihto-opiskelijat saapuvat vasta syyslukukauden alussa. Mikäli lyhyen aikaa Suomessa olevilta kansainvälisilta vaihto-opiskelijoilta peritään vain syys- ja kevätlukukauden vuokra, heille varattujen asuntojen tyhjäkäytön joutuvat maksamaan usean vuoden kestävää, ammattiin valmistavaa tutkintoa suorittavat opiskelijat. Kevään käyttöaste on monilla paikkakunnilla selkeästi syksyn käyttöastetta alhaisempi. Opiskelija-asuntojen kysyntä kevätlukukaudella on huomattavasti laimeampaa kuin syksyllä. Syksyllä ilman opiskelija-asuntoa jääneet hakijat joutuvat ratkaisemaan asumisensa jollakin tavalla. Useimmat yksityiset vuokranantajat edellyttävät vuoden mittaisia määräaikaisia sopimuksia. Tällöin opiskelija ei voi ottaa vastaan opiskelija-asuntoa, vaikka niitä vapautuisi kevätlukukaudella. Kesäajan tyhjäkäyttö mahdollistaa asuntojen tarjoamisen syyslukukauden alussa uusille aloittaville opiskelijoille. Pääkaupunkiseudulla on myös kesäaikana hyvä käyttöaste, johtuen asuntojen voimakkaasta kysynnästä sekä alueen hyvästä kesätyötarjonnasta. Opintannerin ja Pirkan opiskelija-asuntojen (Tampere) kesän korkea käyttöaste selittyy sillä, että niissä asuu paljon perheellisiä opiskelijoita. Savonlinnassa opiskelija-asunnot ovat oopperajuhlien aikaan hotellien käytössä. Opiskelijajärjestöjen esittämä ajatus asuntotakuusta eli asunnon takaamisesta kaikille uusille opiskelijoille, on hyvä, mutta valitettavasti epärealistinen suurimmilla korkeakoulupaikkakunnilla, joissa on pula kohtuuhintaista opiskelija- ja vuokra-asunnoista. Syksyisin ei ole tarpeeksi asuntoja tyhjillään kaikkien aloittavienkaan opiskelijoiden majoittamiseksi, saati vanhojen opiskelijoiden. 2.6 Opiskelija-asuntojen vuokrataso Opiskelija-asuntojen keskineliövuokra vuonna 2011 oli 9,98 /asm²/kk sisältää yleensä myös sähkö- ja vesimaksun sekä laajakaistayhteyden. Paikkakunnittain vuoden lopussa perityt keskimääräiset neliömetrivuokrat vaihtelivat 8,89 11,09 /asm²/kk. Vuoden 2007 lopussa perityt keskimääräiset neliövuokrat vaihtelivat 8,12 9,85 / asm²/kk. Perittävä neliövuokra vaihtelee opiskelija-asunnoissa huomioon ottaen asunnon ikä, sijainti ja varustetaso. Vuokra määritellään omakustannusperiaatteella. Vuokra muodostuu todellisista hoito- ja pääomamenoista. Vaihtuvuus opiskelija-asunnoissa on huomattavasti yleisempää kuin muussa vuokra-asuntokannassa. Erityisesti vaihto-opiskelijat viipyvät asunnoissa alle puoli vuotta. Tämä merkitsee haasteita vuosikorjaustoiminnalle tiheistä muutoista aiheutuvan asuntojen kulumisen muodossa sekä merkittävää työmäärää liittyen asukkaiden valintamenettelyihin ja vuokrasopimuskäytäntöihin. Kaikki edellä kuvailtu nostaa hoitomenoja. Hoitomenoja ovat lähinnä palkkakulut, lämpö, sähkö- ja vesimaksut. Opiskelija-asumisselvitys

18 Erityisesti lämpö- ja sähkökulut ovat olleet jo pitkään nousussa. Pääomamenoihin kuuluvat korot ja lyhennykset. Olemassa olevien opiskelija-asuntojen korkomenot vanhemmassa asuntokannassa eivät ole seuranneet markkinakorkojen alentumista. Hoitomenojen osuus kokonaisvuokrista on %. Myös opiskelurytmistä aiheutuva tyhjäkäyttö heijastuu vuokriin korotuspaineina. Asuntoyhteisö Taulukko 7. Yksikkövuokratietoja 2011 Halvin neliövuokra Keskineliövuokra Poistot Kallein neliövuokra Vuokrankorotusprosentti Hoitokulut yhteensä Hoitokulut/ liikevaihto Hoitokulujen vuosimuutos /asm2/kk /asm2/kk /asm2/kk /asm2/kk % /asm2/kk % % DAS 6,97 9,22 12,09 2,27 3 5,62 55,29 8,5 ELLI 6,58 8,94 15,85 1,48 0 5,55 59,86 7,2 HOAS 7,02 10,62 17,42 3,07 1,5 5,65 50,3 0,15 KOAS 8 10,03 13,22 2,68 2,25 5,75 52,49 4,7 KOTOPAS 8,23 10,49 17,72 2,19 5,5 6,69 61,12-11,93 KUOPAS 8,72 10,18 15,07 1,99 0 5,55 55,47-0,53 LOAS 9,45 10,56 12,56 3,3 2,61 5,75 53,02 3,14 MOAS 7,9 9,88 16,6 2,38 0,82 5,44 50,71-2,66 OPINTANNER 7,88 9,5 10,14 2,86 2,4 4,8 48,58 5,47 LAHTI 9,3 10,5 13,6 2,75 1,9 6,03 49,59-4,75 PIRKKA 7,18 9, ,81 3,4 5,34 51,35 PORI 9,09 11,09 12,84 2,13 3,8 4,49 55,23 PSOAS 7,7 8,89 18,13 2,11 0 4,46 45,64 10,6 SAO 9,27 10,46 13,42 2,76 3,6 6,42 60,1 2,1 TOAS 7,95 9,75 16,41 2,99 2 4,95 44,78-5 TYS 8,71 10,44 12,91 2,49 2,5 6,07 57,43 7,86 VOAS 6,7 9,5 14, ,72 53,05 6,4 MINIMI 6,58 8,89 10,14 1,48 0 4,46 44,78-11,93 KESKIARVO 8,04 9,98 14,4 2,43 2,19 5,55 53,18 2,08 MEDIAANI 7,95 10,03 13,6 2,38 2,25 5,62 53,02 3,14 MAKSIMI 9,45 11,09 18,13 3,3 5,5 6,69 61,12 10,6 Lähde: SOA 2.7 Tulevat tarpeet Opiskelija-asuntojen tuotantotarvelaskelma valmistui vuonna Tuotantotarvelaskelman mukaan kokonaisuutena opiskelija-asuntotarve Suomessa vuosina on asuntopaikkaa, asuntoina ilmaistuna asuntoa. Näistä enemmän kuin puolet tulisi rakentaa pääkaupunkiseudulle. Perusparannusta tarvitsee noin asuntoa. ARA:n avustuspäätöksiä koskevien tilastojen mukaan vuosina on rakennettu asuntoa; keskimäärin 502 asuntoa/vuosi ja perusparannettu asuntoa; keskimäärin 505 asuntoa/vuosi. Pääkaupunkiseu- 18 Opiskelija-asumisselvitys 2012

19 dulla on rakennettu 785 asuntoa ja perusparannettu asuntoa. Hankintalainalla toteutettiin vain 1 kohde. ARAn Investointiavustusten kokonaismäärä vaihtelee huomattavasti kalenterivuodesta toiseen riippuen siitä, missä vaiheessa rakennushankkeet ovat. Esimerkiksi vuonna 2010 ARA jakoi investointiavustusta opiskelija-asunnoille (1 379 asuntoa) ja (401 asuntoa). Näissä luvuissa on mukana investointiavustuksella toteutettu perusparannus ja uustuotanto. Vuoden 2010 suurta lukua selittävät HOASin suuret uudiskohteet. Kaikkien erityisryhmien investointiavustus on kuluvana vuonna yhteensä Opiskelija-asuntoyhteisöiltä kysyttiin arviota oman opiskelija-asuntoyhteisön uusien valmistuvien opiskelija-asuntopaikkojen määristä vuosina Arvio oman paikkakunnan valmistuvien opiskelija-asuntojen määristä vaihteli koko maan tasolla asuntopaikkaan. Kolmella vastaajalla ei ollut aikeita toteuttaa uustuotantoa kyseisenä jaksona. Enimmillään yhteisöt olivat rakentamassa asuntoa (HOAS) eli asuntopaikkaa ja vähimmillään 50 asuntopaikkaa. Viiden vastaajan kohdalla määrät vaihtelivat asuntopaikkaan. Yksi rakentanee asuntopaikkaa (yksiötä keskustan tuntumaan) ja myynee samaan aikaan kenties asuntopaikkaa kaukana sijaitsevasta kohteesta; nettolisäys 30 asuntopaikkaa. Opiskelija-asuntoyhteisöjä pyydettiin myös arvioimaan oman paikkakunnan opiskelija-asuntotarvetta vuosille Tarpeet olivat hyvin lähellä ko. jaksoille suunniteltujen uudishankkeiden tuotantomääriä. Opiskelija-asuntojen hakijamäärät ovat kuitenkin tällä hetkellä hyvin korkeita. Tämä tarkoittaa sitä, että myöskään jatkossa ei kaikille syyslukukauden alussa hakeville tule löytymään opiskelija-asuntoa. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat valmiita rakentamaan korkotukilainoitettuja opiskelija-asuntoja tarpeen mukaan. Suurin vaikeus on sopivien tonttien saanti ja rakennuskustannusten nousu. Perusparannustarve on suurin piirtein samaa suuruusluokkaa kuin uustuotantotarve. Jollain paikkakunnilla saattaa olla tarvetta yleisten ARA-vuokra-asuntojen perusparantamiseen opiskelija-asuntokäyttöön. Opiskelija-asuntoyhteisöt pyrkivät vuosikorjaustoiminnalla estämään suurten perusparannustarpeiden syntymisen. Isoiltakaan perusparannuksilta ei kuitenkaan voida välttyä, tähän vaikuttaa huoneistojakaumat, energiataloudelliset korjaustarpeet sekä asuntojen yleinen tekninen kunto. Perusparannuslainoituksen tarve lisääntynee myös, jos päädytään kiinteistöjen käyttötarkoituksenmuutoksen investointiavustukseen. 2.8 Kehitys- ja muutostarpeet Vastaajilta kysyttiin, millaisia muutos- ja kehittämistarpeita jo olemassa olevalle opiskelija-asuntokannalle aiheutuu nykyisestä ja tulevasta asuntokysynnästä. Yleisellä tasolla kysyntään nähtiin vaikuttavan mm. suhdanteet, yleinen vuokra-asuntotuotanto sekä varsinkin kansainvälisten opiskelijoiden määrän kehitys. Huomattava vaikutus saattaa olla esimerkiksi mahdollisilla kansainvälisiä opiskelijoita koskevilla lukukausimaksuilla. Korkeat lukukausimaksut saattavat vähentää merkittävästi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määriä. Vastauksissa nähtiin tärkeäksi tarjonnan räätälöinti. Opiskelijat tulevat opiskelemaan eri kanavista, eri-ikäisinä ja suorittavat erilaisia jatko- yms. tutkintoja. Tälle asiakasryhmälle tulee aikaansaada tarjontaa, esimerkiksi opiskelijahotellityyppistä toimintaa. Tämä voi myös aiheuttaa perusparannus- tai uudisrakentamistarvetta. Opiskelija-asumisselvitys

20 2.9 Uusien opiskelija-asuntojen sijoittuminen kaupunkikuvassa Vastaajilta kysyttiin, missä uusien opiskelija-asuntojen tulisi sijaita. Vastaajien mielestä opiskelija-asuntojen tulisi sijaita lähellä keskustaa tai oppilaitoksia ja/tai hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Lisäksi opiskelija-asuntojen rakentaminen yliopistojen alueelle täydennyskaavoituksella/käyttötarkoituksen muutoksella nähtiin yhdeksi toimivaksi vaihtoehdoksi. Suurin osa vastaajista näki uustuotantotarpeen kohdistuvan yksiöihin, pieniin kaksioihin ja yksilöllisiin kimppa-asuntoihin, joissa asukkaalla on oma suihku/wc ja yhteinen keittiö. Myös energiaystävällisyys nousi esille. Pääkaupunkiseudulla tarvetta on soluista perheasuntoihin; kaikkien keskikoko noin m². Vaikka muualla maassa soluasuntojen suosio on laskussa, pääkaupunkiseudulla niitä edelleen tarvitaan edullisina ja parhaimmillaan yhteisöllisinä asumismuotoina. Helsingissä vapautunee lähivuosina merkittävää valtion ja yksityisten omistamaa toimitilakiinteistökantaa, jota voisi mahdollisesti perusparantaa käyttötarkoituksen muutosavustuksella opiskelija-asunnoiksi. Vapautuvaa kiinteistökantaa tulisi selvittää erikseen. Parhaillaan onkin menossa valtiovarainministeriön toimeksiannosta selvitys, jossa kartoitetaan valtion tai valtionyhtiöiden omistamia asuntotuotantoon soveltuvia maa-alueita Helsingin seudulla. Vastaajien mielestä on valitettavaa, että asumisen tuet eivät ole riittäviä ja tämä ohjaa suunnittelua asumisviihtyvyyden kannalta liian pieniin asumisyksikköihin. Opiskelija-asuntoyhteisöillä on pääsääntöisesti yhteistyötä kaupunkien, oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen kanssa. 20 Opiskelija-asumisselvitys 2012

21 3 Kansainvälisten opiskelijoiden asumiseen liittyvät erityiskysymykset Kansainvälisten opiskelijoiden osalta selvityksessä tarkasteltiin sekä tutkinto-opiskelijoiden että vaihto-opiskelijoiden asumista ja selvitettiin, millaisia sopimuskäytäntöjä eri opiskelupaikkakunnilla on näiden ryhmien käyttöön tarkoitettujen opiskelijaasuntojen tarjoamiseen ja varaamiseen liittyen. Lisäksi selvitettiin kansainvälisille vaihto-opiskelijoille tarkoitettujen opiskelija-asuntojen kesäaikaista tyhjäkäyttöä sekä siitä aiheutuvien kustannusten jakamista. Erityistä huomiota kiinnitettiin suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden yhdenvertaiseen kohteluun ja esimerkiksi vähemmistövaltuutetun asiassa esille nostamiin näkökohtiin. Vähemmistövaltuutettu on lausunnossaan suositellut, että kansanvälisten tutkintoopiskelijoiden osalta noudatetaan samaa käytäntöä kuin kotimaistenkin tutkintoopiskelijoiden osalta. Vaihto-opiskelija voi päättää, hakeeko hän normaalia opiskelija-asuntoa vai vaihto-opiskelijoille kiintiöityä asuntoa. Mikäli vaihto-opiskelija päättää hakea ns. normaalia opiskelija-asuntoa, hän ei todennäköisesti saa asuntoa esim. syyslukukauden alusta. Kiintiöasunnot, joissa pääsääntöisesti asutaan vain lukukausien ajan, aiheuttavat kohtuutonta tyhjäkäyttöä. Opiskelija-asuntoyhteisöjen pitäisi vuokrata kiintiöasunnot kokonaisuudessaan oppilaitoksille ja/tai periä koko vuoden vuokra asumiskuukausien aikana. Kaikki (kotimaiset ja kansainväliset) tutkinto-opiskelijat maksavat vuokrissaan oman tyhjäkäyttönsä. Jyvityskäytäntö ei ole ulkomaisia opiskelijoita syrjivä, jos jokaisella opiskelijalla on tosiasialliset mahdollisuudet itse päättää, hakeeko hän kiintiöasuntoa vai hakeeko hän asuntoa tavallisen hakumenettelyn kautta. Jos opiskelijoita tiedotetaan tasapuolisesti molemmista hakuvaihtoehdoista ja hakulomakkeita on saatavilla myös muilla kielillä kuin suomeksi, opiskelija-asuntoyhteisö voi vähemmistövaltuutetun näkemyksen mukaan periä kiintiöasunnon valinneelta opiskelijalta korkeampaa vuokraa (jyvityskäytäntö). Kiintiöasunnon valinneelle opiskelijallehan on varmuudella taattu asunto ja tällöin hän saa parempaa palvelua kuin suomalainen tai ulkomaalainen opiskelija, joka hakee asuntoa niin sanotussa tavallisessa hakumenettelyssä. (VVT/2009/164) Kansainvälisten opiskelijoiden asumista koskevia erityiskysymyksiä kartoitettiin opiskelija-asuntoyhteisöille suunnatulla webropol-kyselyllä. Vuonna 2011 julkaistussa Korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyvät asumispalvelut-työryhmän loppuraportissa on myös käsitelty vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden asumiseen liittyviä kysymyksiä. Opiskelija-asumisselvitys

22 3.1 Kansainväliset vaihto-opiskelijat Suurin osa vastaajista ilmoitti ongelmaksi sen, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Asuntoja on tarjolla liian vähän erityisesti syyslukukauden alussa. Monilla yhteisöillä oli huoli kotimaisten aloittavien opiskelijoiden mahdollisuudesta saada asunto syyslukukauden alussa. Syyslukukauden alun asuntopulaa aiheuttaa mm. kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden määrien kasvu. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että vaihto-opiskelijamäärien muutosta on vaikea ennakoida. Lisäksi vaihto-opiskelijamäärien epätasapaino syysja kevätlukukauden välillä aiheuttaa omalta osaltaan tyhjäkäyttöä kevätlukukaudella. Useimmiten syksyllä ilman opiskelija-asuntoa jäänyt hakija ei voi kevätlukukaudella muuttaa vapautuviin opiskelija-asuntoihin. Mikäli opiskelija solmii vuokrasopimuksen ns. vapaiden markkinoiden tarjoajan kanssa, häneltä edellytetään useimmiten vuoden mittaista vuokrasopimusta. Kun monilla paikkakunnilla alkusyksystä sopimukset tehdään pelkästään uusien opiskelijoiden kanssa, osa kotimaisista ja kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista ei voi saada opiskelija-asuntoa koko opiskeluaikanaan. Ratkaisuksi ongelmaan opiskelija-asuntoyhteisöt ehdottivat uusien opiskelijaasuntojen rakentamista ja vaihto-opiskelijamäärien kiintiöimistä. Tosin osassa niitäkin paikkakuntia, joissa kiintiöt ovat käytössä, ongelmana on kiintiöiden riittämättömyys vaihto-opiskelijoiden osalta. Opiskelija-asunnot on ensisijaisesti tarkoitettu tutkintoopiskelijoille. Ilman erillistä vaihto-opiskelijakiintiötä kaikki vapautuvat asunnot tarjottaisiin tutkinto-opiskelijoille. Nähtiin tärkeäksi, että oppilaitokset pyrkisivät tasapainottomaan kevät- ja syyslukukauden vaihto-opiskelijamääriä. Suurimmassa osassa korkeakoulukaupunkeja opiskelija-asuntopulaa on aina syyslukukaudella, mutta muina ajankohtina esiintyy tyhjäkäyttöä. Vaihto-opiskelijoita pitäisi olla kevätlukukaudella enemmän kuin syyslukukaudella. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat halukkaita tukemaan oppilaitosten kansainvälistymisstrategioita ja hoitamaan vaihto-opiskelijoiden asumispalveluja. Edellytyksenä on, että oppilaitokset ovat valmiita taloudellisesti vastaamaan omien kiintiöidensä vaihto-opiskelijapaikoista. 3.2 Vaihto-opiskelijoiden asuttamisessa ilmenneitä ongelmia Suurimmalla osalla vastaajista on ilmennyt ongelmia vaihto-opiskelijoiden asuttamisessa. Suurimmaksi ongelmaksi nähtiin vaihto-opiskelijamäärien hallitsematon kasvu erityisesti syyslukukauden alussa. Opiskelija-asuntoyhteisöt toivoivat tasapainoa kotimaisten hakijoiden ja kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden välille erityisesti syyslukukauden alussa. Ongelmaksi nähtiin myös se, että osa vaihto-opiskelijoista kuvittelee, että asunto on automaattisesti valmiina odottamassa ja että asuntohakemus on sama kuin varaus. Jollain paikkakunnalla puolestaan ongelmana oli se, että vaihto-opiskelijat eivät hae ajoissa opiskelija-asuntoa. Toinen selkeästi esiin nouseva ongelma oli vaihto-opiskelun kokemuksia keräävä luonne. Lisäksi lyhyet vaihtoperiodit aiheuttavat tyhjäkäyttöä, jonka kustannukset kaatuvat ympäri vuoden asuvien maksettaviksi. 22 Opiskelija-asumisselvitys 2012

23 Opiskelija-asuntoyhteisöille kuluja aiheuttaa myös vaihto-opiskelija-asuntojen varustelu. Kotimaiset opiskelijat haluavat useimmiten vuokrata asuntonsa kalustamattomina, mutta vaihto-opiskelija-asunnoissa edellytyksenä on vähintään peruskalustus. Asuntojen kalustaminen vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden tarpeisiin on haasteellinen prosessi ja nostaa opiskelija-asuntoyhteisöjen kustannuksia. Esiin nousi myös taloudellisia ja kulttuurieroja sekä viisumiongelmia. Osalle, esim. Itä-Euroopan maista tuleville vaihto-opiskelijoista, Suomen vuokrataso on liian korkea. Solu- ja kimppa-asunnoissa saattaa nousta esille yhteistilojen keittiö ja kylpyhuone käytössä eri kulttuureista johtuvia ongelmia. Niihin vaikuttaminen yhteistyössä oppilaitoksen kanssa heti alkuvaiheessa olisi tärkeää. Myös viisumiongelmat aiheuttavat tyhjäkäyttöä; sopimus/varaus asuntoon tehty, mutta vuokralainen ei koskaan saavukaan Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat pohtineet myös vaihto-opiskelija-asuntojen hajauttamista /keskittämistä asuntokannassa. Osa opiskelija-asuntoyhteisöistä haluaa tukea kulttuurivaihtoa ja tarjoaa asuntoja kotimaisille ja vaihto-opiskelijoille samoista asunnoista. Osassa tapauksia kotimaiset opiskelijat kokevat kämppiksen vaihtumisen liian tiheästi rasituksena. Lisäksi erilainen asumiskulttuuri tuo omia haasteitaan ja englannin kielen taidossa olevat erot vaikeuttavat kommunikaatiota Opiskelija-asuntoyhteisöt toivoivat oppilaitoksilta vahvaa, opastavaa sitoutumista opiskeluun ja opiskelijaan myös opetuksen ulkopuolella. Oleskelun Suomessa pitäisi painottua opiskeluun eikä juhlimiseen. Oppilaitoksilta toivottiin mm. puuttumista opiskeluoikeuteen, mikäli opintopisteitä ei kartu. Lisäksi toivottiin, että opetusohjelmilla saataisiin syksyn ja kevään opiskelijamäärät tasapainoon. Oppilaitoksilta toivottiin myös sitoutumista vajaakäytön kustannuksiin, mikäli opiskelija-asuntoyhteisöiltä edellytetään varautumista yhä kasvaviin vaihto-opiskelijamääriin. Lisäksi oppilaitoksilta toivottiin aikaisempaa parempaa ennakkotietoa vuosittaisista vaihto-opiskelijamääristä sekä ennusteita pidemmän aikavälin kehityksestä. Ehdotettiin myös kesälukukauden kehittämistä niin, että syntyisi kesäaikaista kysyntää. Opiskelijavaihdosta aiheutuvan tyhjäkäytön eliminoimiseksi ehdotettiin mahdollisuutta jakaa koko vuoden vuokra lukuvuoden opiskelukuukausille. Niillä paikkakunnilla, joissa kiintiöt eivät ole vielä käytössä, toivottiin ympärivuotisia kiintiöitä. Lisäksi toivottiin pidempiaikaisia vuokrasopimuksia kalustetuista kohteista oppilaitosten kanssa, koska vaihto-opiskelija-asuntojen kalustaminen aiheuttaa opiskelijaasuntoyhteisöille kustannuksia. Opiskelija-asuntoyhteisöt olivat huolissaan opiskelijavaihtoon liittyvän asumisen vastavuoroisuudesta. Onko suomalaisten vaihtoon lähtevien opiskelijoiden asuminen hoidettu vastaavalla tavalla ulkomailla? Asuntotarjonnan monipuolistamiseksi ja opiskelijoiden asuntotilanteen helpottamiseksi ehdotettiin kahden hengen huoneita enintään lukukauden ajan asuville opiskelijoille. Vaihto-opiskelijoiden asuntojen tulisi olla kalustettuja, vaikka se saattaa soluasunnoissa olla haasteellista. 3.3 Vaihto-opiskelijakiintiöt Kaikki kyselyyn vastanneet opiskelija-asuntoyhteisöt tekevät vuokrasopimukset suoraan vaihto-opiskelijoiden kanssa. Neljällä opiskelija-asuntosäätiöllä on sopimus kiintiöstä vaihto-opiskelijoiden osalta oppilaitoksen kanssa. Helsingin Seudun Opiskelija-asuntosäätiöllä on sopimus HERA-konsortion kanssa 12 eri oppilaitok- Opiskelija-asumisselvitys

24 sen osalta. TOASilla on oppilaitosten kanssa sopimukset koskien vuositasolla noin vaihto-opiskelijaa. Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiöillä on sopimus Oulun yliopiston kanssa ja Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiöllä on sopimus Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi Turussa vaihto-opiskelijoiden määrä on kiintiöity 500 asuntopaikkaan. Vaihto-opiskelijoille asuntoja tarjoavat TYSsin lisäksi Turun kaupunki ja Turun Vuokratalot Oy (noin 150 asuntopaikkaa). HOASilla on 900 asuntopaikkaa jakaantuneina yksiöihin, kahdelle jaettuihin yksiöihin, soluhuoneisiin ja kahdelle jaettuihin soluhuoneisiin. Asuntopaikkojen määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka monta huonetta jaetaan kahdelle hengelle. PSOASilla yliopiston kiintiö koskee syyslukukaudella noin vaihto-opiskelijaa ja kevätlukukaudella noin 80 vaihto-opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun osalta syyslukukaudella on kysymys 60 ja kevätlukukaudella 40 vaihto-opiskelijasta. KOASilla Jyväskylän yliopistolla on 170 vaihto-opiskelijan kiintiö ja Jyväskylän ammattikorkeakoululla 160 vaihto-opiskelijan kiintiö. Vuokrasopimukset ovat useimmiten määräaikaisia ja vähintään lukukauden mittaisia. Vain yhdellä paikkakunnalla vaihto-opiskelijoille varattavat asuntopaikkamäärät on suhteutettu oppilaitosten vaihto-opiskelijamääriin. Puolella vastaajista on mahdollisuus vuokrata kahden hengen huoneita vaihto-opiskelijoille. Oppilaitokset ovat kahdella paikkakunnalla maksaneet opiskelija-asuntoyhteisölle korvausta vaihto-opiskelijoiden aiheuttamasta tyhjäkäytöstä. Korvausta on peritty joko vuokraan sisältyvänä palvelulisänä tai erillisenä euromääräisenä korvauksena. 3.4 Vaihto-opiskelijoiden hakuprosessi Vaihto-opiskelijoiden hakuprosessi poikkeaa useimmilla opiskelijayhteisöillä hieman tutkinto-opiskelijoiden hakuprosessista. Vaihto-opiskelijat saatetaan majoittaa esimerkiksi määrättyihin kohteisiin ja kalustettuihin asuntoihin. Oppilaitoksilta saadaan tiedot hakijoista etukäteen ja oppilaitokset myös osallistuvat ohjeistuksen antamiseen koskien opiskelija-asuntojen hakua ja opiskelija-asumista. Luottotietojen tarkistaminen ei ole mahdollista vaihto-opiskelijoiden osalta. Kolmella opiskelija-asuntoyhteisöllä on käytössään korotettu vakuusmaksu. Yhdellä yhteisöllä korotettu vakuusmaksu koskee vaihto-opiskelijoita; vaihto-opiskelijoilta peritään 500 euron vakuusmaksu ja tutkinto-opiskelijoita 260 euron suuruinen vakuusmaksu. Perusteena on, että vaihto-opiskelijoiden asunnot ovat kalustettuja ja tutkinto-opiskelijoiden asunnot ovat kalustamattomia. Yhdellä yhteisöllä korotettu vakuusmaksu määritellään yksilöllisesti, mikäli hakijalla on ollut aiemmin vuokranmaksuongelmia. Osalla vastaajista on käytössä muita erillismaksuja esimerkiksi koskien määräaikaisia vuokrasopimuksia. Lähes kaikilla opiskelija-asuntoyhteisöillä hakija varmistaa tarjotun asuntopaikan vastaanottamisen maksamalla vakuusmaksun määräajassa. Lisäksi osalla yhteisöistä hakija vahvistaa asuntotarjouksen sähköpostitse, asukkaaksi hyväksymisilmoituksella tai selaimen kautta. Yhdellä yhteisöllä hakijan pitää lisäksi palauttaa hänelle lähetetty vuokrasopimus allekirjoitettuna. 24 Opiskelija-asumisselvitys 2012

25 3.5 Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suurimmalla osalla opiskelija-asuntoyhteisöistä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden hakuprosessi ei poikkea kotimaisten opiskelijoiden hakuprosessista eikä heidän asuntopaikkojaan ole kiintiöity. Osalla kuitenkin oppilaitos toimittaa myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osalta tarvittavat opiskelutodistukset ja listat hakijoista. Myöskään kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden luottotietoja ei ole mahdollista tarkistaa hakuprosessin yhteydessä. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden vuokrahinnoittelu ei poikkea kotimaisten opiskelijoiden vuokrahinnoittelusta millään paikkakunnalla. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kanssa suurin osa opiskelija-asuntoyhteisöistä tekee toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, joissa normaali irtisanomisaika, ellei ole kiinteistökohtaisia rajoituksia jotka koskevat kaikkia tutkinto-opiskelijoita. Osalla sopimuksen kestoon vaikuttaa opiskelutodistuksesta ilmenevä arvioitu opintojen kesto tai arvioitu asunnon tarve. Joillain opiskelija-asuntoyhteisöillä tutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus vuokrata kahden hengen huoneita. Opiskelija-asumisselvitys

26 4 Opiskelija-asuntotuotannon tukijärjestelmät ja kehittämistarpeet Opiskelija-asunnot rakennetaan käytännössä kokonaan ARAn tuella. Opiskelijaasuntoja koskevat lähtökohtaisesti samat tuet kuin muitakin ns. ARA-vuokra-asuntoja pienin poikkeuksin. Opiskelija-asuntojen uustuotanto ja perusparannukset rahoitetaan pääosin ARAn hyväksymillä korkotukilainoilla. ARA hyväksyy lainoja kuntien puoltamille kohteille. Korkotukilaina on pankin tai muun rahoituslaitoksen myöntämä laina, jonka korosta osan Valtiokonttori maksaa suoraan lainanantajalle valtion asuntorahastosta. Vuonna 2005 otettiin käyttöön erityisryhmien investointiavustus, jota ARA voi myöntää korkotukilainaa saaneeseen kohteeseen. Erityisryhmiä ovat esimerkiksi asunnottomat, pakolaiset, opiskelijat, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, erityistukea tarvitsevat nuoret, vammaiset ja huonokuntoiset vanhukset. Avustuksen määrä on % hankinta-arvosta. Opiskelija-asuntokohteiden avustuksen enimmäismäärä on ollut vuoden 2008 alusta kymmenen prosenttia. Avustusta on myönnetty sen perusteella, että opiskelijoiden asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet. Opiskelijoiden opiskeluaikaiset tulot muodostuvat pääsääntöisesti opintorahasta ja -lainasta sekä tilapäistöistä saaduista ansioista. Investointiavustus on ollut merkittävä tekijä rahoituksen järjestämisessä. Korkotuki on ollut viime vuosina, ja tälläkin hetkellä, todellisuudessa lähes olematon. Korkotukilainassa lainansaajan perusomavastuu on 3,4 %. Ylimenevä osa maksetaan korkotukena rakentamisajan (12 kk). Seuraavana vuonna korkotuki on 95 % omavastuun ylittävästä korosta. Tuki alenee vuosittain. Korkotuki on ollut viime vuosina ja tälläkin hetkellä lähes olematon matalan yleisen korkotason vuoksi. Korkotukilainan enimmäismäärä on 95 % kohteen hankinta-arvosta. Korkotukilainan laina-aika on vuotta. Valtioneuvoston päättämä omavastuukoron puolitus vuoden 2014 loppuun saakka ei koske erityisryhmiä. Aikaisemmin käytössä olleet käynnistysavustukset e / asunto eivät myöskään koskeneet erityisryhmiä. Kyselyyn vastaajien mielestä opiskelija-asumisen tuet eivät saisi olla normaalia ARA-rakentamista huonommassa asemassa, kuten on käynyt esim. käynnistysavustuksen ja väliaikaisen omavastuukoron puolituksen osalta. Opiskelija-asuminen on erityisasumista ja tukien pitäisi olla parempia kuin normaalissa ARA-rakentamisessa. Tukia tulisi kohdistaa sinne missä tarve on suurinta, samoin niissä pitäisi huomioida alueelliset erot rakentamis- ja tonttikustannuksissa. Korkotukilainan ehdot pitäisi saada joustavammiksi. Toivottiin vähintään samoja investointitukia kuin muullekin erityisryhmien vuokra-asunnoille (10 20 %). Toivottiin myös helpotusta niiden asuntojen purkamiseen, joiden sijainti on epäedullinen. Mikäli kohteen sijainti kaupunkirakenteessa on huono ja kysyntää ei ole, perusparannus ei ratkaise ongelmaa. Lisäksi pitäisi saada tukea (investointi-/energia-avustukset), kun toteutetaan uustuotantoa korvaamaan purettuja kohteita. 26 Opiskelija-asumisselvitys 2012

Tietoja ja tilastoja opiskelijaasumisesta

Tietoja ja tilastoja opiskelijaasumisesta Tietoja ja tilastoja opiskelijaasumisesta Suomessa vuonna 2010 Annankatu 24, 2. krs. 00100 Helsinki Puh. (09) 4767 5711 2 Lukijalle Suomen opiskelija-asunnot SOA ry on eri puolella Suomea toimivien opiskelija-asuntosäätiöiden

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 2/2013

Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 3.5.2013 ARA kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja sekä tekee niihin liittyviä selvityksiä.

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2013 1 (5) 904 V 25.9.2013, Kaj / Valtuutettu Belle Selene Xian aloite kaupungin aravuokra-asuntojen asukasvalinnasta HEL 2013-002185 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

HYYn asumispoliittinen linjapaperi Edustajiston hyväksymä 27.8.2014

HYYn asumispoliittinen linjapaperi Edustajiston hyväksymä 27.8.2014 HYYn asumispolitiikan päätavoitteet: Suomen kansallisen opiskelija-asuntopolitiikan pääpainon tulee olla pääkaupunkiseudun asuntotilanteen parantamisessa. Pääkaupunkiseudun (Helsinki-Espoo-Vantaa) opiskelija-asuntojen

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Sillanrakentajat-verkosto 2019

Sillanrakentajat-verkosto 2019 Sillanrakentajat-verkosto 2019 Faktapaketti kohtuuhintaisesta vuokra-asumisesta eduskuntavaaliehdokkaille Yleistä Noin puolet Suomen 800 000 vuokra-asunnosta on valtion tukemaa ARA-tuotantoa. ARA-asuntokanta

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille

Investointiavustukset erityisryhmille ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 3/2011 Investointiavustukset erityisryhmille 24.2.2011 Erityisryhmien avustukset ARA myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM1/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen

Lisätiedot

1 / 6 LAUSUNTO 18.9.2015. Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi. Lausuntopyyntö 12.8.2015

1 / 6 LAUSUNTO 18.9.2015. Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi. Lausuntopyyntö 12.8.2015 1 / 6 LAUSUNTO 18.9.2015 Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausuntopyyntö 12.8.2015 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

SOANK PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 (5) Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunta 12.04.2011. KOAS Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila

SOANK PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 (5) Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunta 12.04.2011. KOAS Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila SOANK PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 (5) Kokouspöytäkirja Aika Sunnuntaina 10.04.2011 klo 12:18 15:30. Paikka Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila Läsnä Jyri Järvinen Lasse Saarinen Sasa Sokka Tom Ingberg

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain

Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvityksiä 2/2009 ARA tuotanto 2008 Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain

Lisätiedot

Lainaehtojen muuttaminen

Lainaehtojen muuttaminen Valtiokonttori Rahoitus Hakulomake 3/2016 Lainaehtojen muuttaminen Lainansaaja Isännöitsijän nimi Yritys- ja yhteisötunnus Sähköpostiosoite Kunta Lähiosoite Kohteen osoite Postitoimipaikka Valtiokonttorin

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

SAAPUVAN KV-OPISKELIJAN ASUNTOPALVELUT

SAAPUVAN KV-OPISKELIJAN ASUNTOPALVELUT 1 SAAPUVAN KV-OPISKELIJAN ASUNTOPALVELUT Kv-kevätpäivät, Levi 21.5.2013 2 SAAPUVIEN KV-OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄN KASVATTAMINEN KEINOLLA MILLÄ HYVÄNSÄ KUULUUKO ASUNTOPALVELUT NÄIHIN? Lähetimme etukäteistehtävänä

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

ARA tuotanto vuonna 2007

ARA tuotanto vuonna 2007 ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvityksiä 1/2008 ARA tuotanto vuonna 2007 28.2.2008 ARA tuotanto vuonna 2007 Vuonna 2007 aloitettiin arvioiden mukaan koko

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

TAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen. Tommi Laanti

TAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen. Tommi Laanti TAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Tommi Laanti Asuntojen hintakehitys (2010-2016/7) Lähde:Tilastokeskus 2 Vapaarahoitteiset neliövuokrat uusissa vuokrasuhteissa 2015 Lähde:Tilastokeskus 3

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN 1 SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Hallitussihteeri 21.5.2013 Anna Saarinen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Hallitussihteeri 21.5.2013 Anna Saarinen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 21.5.2013 Anna Saarinen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Selvitys 2/2017. ARA-tuotanto

Selvitys 2/2017. ARA-tuotanto ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2017 ARA-tuotanto 2016 10.3.2017 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Case Kivistö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn näkemyksiä. Vesa Ijäs Kehittämisarkkitehti, TkT. Puupäivä 26.11.2015

Case Kivistö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn näkemyksiä. Vesa Ijäs Kehittämisarkkitehti, TkT. Puupäivä 26.11.2015 Case Kivistö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn näkemyksiä Vesa Ijäs Kehittämisarkkitehti, TkT Puupäivä 26.11.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Kivistö

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1/2004 Ari Laine 11.2.2004 ARA-tuotanto vuonna 2003 Ennakkoarvioiden mukaan vuonna 2003 aloitettiin yhteensä 30 600 uuden asunnon rakentaminen. Koko asuntotuotanto

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN 1 SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Tilastotietoja vuosilta 2009 2011 yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (SGEI)

Tilastotietoja vuosilta 2009 2011 yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (SGEI) LIITE 2 Tilastotietoja vuosilta 2009 2011 yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (SGEI) Komission päätös (842/2005) Suomi 12/01/2012 2 art. 1 kohdan a alakohta Korvaukset julkisista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 14.12.2010 Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden 14.12.2010 Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Maija-Liisa Kolehmainen 9/2005 Ari Laine 1.7.2005 Kunnallistekniikan rakentamisavustukset vuosille 2002-2005 ja 2005-2009 Uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan

Lisätiedot

ARA-toiminta tutuksi. KOVA ry:n koulutusristeily, Itämeri Valvontapäällikkö Sami Turunen Esitys 1

ARA-toiminta tutuksi. KOVA ry:n koulutusristeily, Itämeri Valvontapäällikkö Sami Turunen Esitys 1 ARA-toiminta tutuksi KOVA ry:n koulutusristeily, Itämeri 25.1.2018 Valvontapäällikkö Sami Turunen Esitys 1 Teemat Esitys 1 ARAn esittely Ajankohtaista ARAasuntokannasta Yleishyödyllisyyden erityisedellytykset

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille.

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Toimeenpanon seurantaraportti ja tilannekatsaus ajalta 1.9.2008 vuodelta 2008 Ohjelman organisoituminen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu

Lisätiedot

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen Raija Kostamo 28.3.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki Opintotuen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

OPINTOTUKI ULKOMAAN OPINTOJAKSON AIKANA

OPINTOTUKI ULKOMAAN OPINTOJAKSON AIKANA OPINTOTUKI ULKOMAAN OPINTOJAKSON AIKANA 1 VAIHTO-OPISKELU TAI HARJOITTELU ULKOMAILLA Opintotuen saaminen edellyttää sitä, että opinnot tai harjoittelu ulkomailla hyväksytään Suomessa suoritettavaan tutkintoon

Lisätiedot

Opiskelemaan Venäjälle

Opiskelemaan Venäjälle Opiskelemaan Venäjälle infotilaisuus 20.10.2011 klo 15:00-17:00 Puhujina: Veronika Koltunova Pietarin valtionyliopiston kansainväliseltä osastolta kertoo opiskelusta lähinnä Pietarin valtionyliopistossa.

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1. 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1. 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5. Valtuusto 09.06.2014 Sivu 1 / 1 5048/10.02.03/2013 Kaupunginhallitus 126 28.4.2014 Valtuusto 64 19.5.2014 82 Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.2014) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot