Sosiaalioikeus toimeentuloturva ja palvelut. Pentti Arajärvi Itä-Suomen yliopisto

Transkriptio

1 Sosiaalioikeus toimeentuloturva ja palvelut Pentti Arajärvi Itä-Suomen yliopisto

2 Sosiaalioikeus oikeudenalana Työoikeus Sosiaalioikeus Hallinto-oikeus Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva lainsäädäntö Työhallinnon t lainsäädäntö Sosiaaliavustuksia koskeva lainsäädäntö Toimeentuloturvaa koskeva lainsäädäntö Sosiaalivakuutusta koskeva lainsäädäntö 2

3 Sosiaaliturvan tavoitteet yhteiskunnan menestys ja sen jäsenten hyvinvointi väestön toimeentulon varmistaminen väestön toimintakyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden torjuminen tarpeellisten palvelujen saatavuus tulonjaon tasoittaminen (täys)työllisyyden ylläpitäminen asunto-olojen järjestäminen 3

4 4

5 5

6 6

7 7

8 19 Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. 8

9 Perusoikeuksien oikeusvaikutukset kunnioittamisvelvollisuus suojaamisvelvollisuus toteuttamisvelvollisuus 9

10 Euroopan sosiaalinen peruskirja 12 artikla. Oikeus sosiaaliturvaan. Varmistaakseen, että oikeutta sosiaaliturvaan voidaan käyttää tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat: 1. luomaan sosiaaliturvajärjestelmän ja pitämään sitä yllä, 2. pitämään sosiaaliturvajärjestelmänsä tyydyttävällä tasolla, vähintään Euroopan sosiaaliturvakoodin ratifioimisen edellyttämällä tasolla, 3. pyrkimään asteittain nostamaan sosiaaliturvajärjestelmänsä tasoa, 10

11 Sosiaalihuollon oikeusperiaatteet 1. Laajentavan tulkinnan kielto tahdosta riippumattomissa toimenpiteissä ja etuuksien saajien valvonnassa 2. myönteisen tulkinnan ensisijaisuus 3. tarveperiaate 4. asiakkaan itsemääräämisoikeus 5. asiakkaan integriteetin kunnioittaminen 6. yleisten sosiaalipalvelujen ensisijaisuus 7. asiakkaan omatoimisuuden edistäminen 8. osallistumisperiaate 9. luottamuksellisuus (Tuori) 11

12 Terveydenhuollon oikeusperiaatteet 1. hoitoon otto kiireellinen hoito priorisointi tarveperiaate jonotusperiaate 2. hoidon antaminen tarve- ja priorisointi hyvän hoidon periaate itsemäärääminen integriteetin kunnioittaminen äidinkielen, yksilöllisten tarpeiden ja kulttuurin kunnioittaminen luottamuksellisuus (Tuori) 12

13 Terveydenhuollon oikeusperiaatteet: Tarveperiaate - lähtökohtana terveydentila - hyvä hoito - itsemääräämisoikeus - potilaan koskemattomuuden kunnioittaminen Jonotusperiaate Terveydenhuollon luottamushenkilöt voivat määritellä normeja potilaiden valinnasta ja keskinäisestä etusijajärjestyksestä ja terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat lääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella hoidon tarvetta 13

14 Toimeentuloturvan oikeusperiaatteet 1. myönteisen tulkinnan periaate 2. kokonaisvaltaisen tulkinnan periaate (Tuori) 14

15 SAAMISPERUSTE KATTAVUUS TASO KESTO TYÖTTÖMYYS SAIRAUS TYÖKYVYTTÖMYYS VANHUUS JOKAINEN PERUSTOIMEEN- TULON TURVA ELÄMÄNTILAN- TEEN AIKANA LAPSEN SAAMINEN HUOLTAJAN MENETYS JOKAINEN PERUSTOIMEEN- TULON TURVA ELÄMÄNTILAN- TEEN PERUSTEELLA OPISKELU JOKAINEN VARATTOMUUS EI SAA ESTÄÄ IHMISARVOISEN ELÄMÄN TURVA JOKAINEN VÄLTTÄMÄTÖN TOIMEENTULO PERHEPOLIITTINEN TUKI PERHE JA MUUT LAPSESTA VASTAAVAT TUKI HYVIN- VOINNILLE JA YKSILÖLLISEL- LE KASVULLE LAPSUUDEN AIKA ASUMINEN JOKAINEN TUKI OMA TOIMISELLE ASUMISELLE 15

16 Perustoimeentulon turvan tason määrittelyn näkökohtia yhteiskunnan taloudelliset voimavarat otettava huomioon (pitkällä aikavälillä) turva voi olla tarveharkintaista turva voi koostua useammasta etuudesta turvaan voi sisältyä kannustavia elementtejä etuudet voivat olla verotettavia turva voi olla vastikkeellista 16

17 VASTIKKEELLISUUS o ei saa uhata ainakaan perusoikeuksien turvaamaa oikeutta saada etuutta tai palveluja o tulee olla yhteys siihen etuuteen tai palveluun, johon vastikkeellisuus on kytketty o ei saa johtaa etuuden tai palvelun menettämiseen viranomaisesta johtuvasta syystä o voidaan vaatia vain samanaikaisesti itse etuuden tai palvelun kanssa o ei saa muodostua etuuden tai palvelun rajoittamisen tai epäämisen keinoksi järjestelmää uhkaavalla tavalla (esim. PL 18 ) o soveltamisen kysymyksenä: yksilölle asetetun vastikevaatimuksen tulee olla kohtuullinen ja hänelle soveltuva 17

18 18

19 Työeläkejärjestelmän toimeenpano Sosiaali- ja terveysministeriö Finanssivalvonta Valtiovarainministeriö Opetusministeriö ym. Eläketurvakeskus Eläkevakuutusyhtiöt TyEL, YEL (7) Eläkesäätiöt TyEL (25) Eläkekassat TyEL, YEL (8) Maatalousyrittäjien eläkelaitos MyEL Merimieseläkekassa MEL Kuntien eläkevakuutus KuEL Valtiokonttori VaEL Kela Suomen Pankki Ahvenanmaan maakuntahallitus Ev. lut. kirkko Ortodoksinen kirkko Vakuutetut ja vakuutuksenottajat 19

20 20

21 Työeläkkeen tavoite ja periaate Ansiosidonnaisuus Indeksisidonnaisuus Katottomuus Koskemattomuus Osa kolmikantaneuvottelujärjestelmää Tavoite: Turvata entisen toimeentulon tason kohtuullinen säilyminen vanhuuden, työttömyyden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Hajautettu organisaatio Vakuutusmaksujen osittainen rahastointi Rahoitusvastuu työnantajilla ja vakuutetuilla 21

22 Työeläkkeen määräytyminen Työeläke = vuosityöansiot x karttumisprosentti Eläke karttuu ansioista 18-vuotiaasta lähtien karttumaprosentti riippuu iästä: 18 52: 1,5%, 53 62: 1,9%, 63 67: 4,5% Eläkettä karttuu myös laissa määritellyistä sosiaalietuuksista ja alle 3- vuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta Ansiot tarkistetaan eläkkeen alkamishetken tasolle palkkakertoimella Elinaikakertoimella eläke suhteutetaan odotettavissa olevaan elinikään, sovelletaan ensimmäisen kerran 2009 (vaikutus alkaa 2010) 22

23 23

24 Työeläkkeen karttumisvauhti työtuloista vanhassa ja uudistetussa järjestelmässä eri ikäalueilla uudistuksen mukaan vanhat säännökset uudistuksen tuoma korotus nykyiseen 2,5 4,5 1,5 1,5 1,

25 Eläkkeen laskutavan muuttaminen Voimassa olleet työsuhteet päätettiin eläkkeen laskemisen kannalta vuoden 2004 lopussa ja niistä ansaitut eläkeoikeudet laskettiin vanhan lainsäädännön mukaan (=vapaakirjauttaminen) Vuoden 2005 alusta eläke lasketaan kunkin vuoden palkan ja karttumaprosentin perusteella. Uusi, karttunut eläke lisätään vanhan lain mukaisiin vapaakirjoihin. Henkilöille, jotka siirtyvät eläkkeelle ennen vuotta 2012 työsuhteesta, joka oli alkanut ennen vuotta 2005, eläke lasketaan sekä vanhat että uuden lain perusteella. Niistä maksetaan 25 parempi.

26 Työkyvyttömyyseläkkeet ja tuleva aika Tkv-eläkkeisiin jälkeen sisältyy tulevan ajan oikeus aina, jos työansioita on eläketapahtumavuotta edeltäneiden 10 vuoden aikana ,57 euroa Tulevan ajan ansio eläkepalkka on työkyvyttömyyttä edeltäneen viiden vuoden keskimääräinen palkka siirtymäkauden jälkeen alle 23-vuotiailla tarkastelujakso lyhyempi ansiosidonnaisten sosiaalietuuksien perusteena oleva ansio 100 prosenttisesti opiskelu- ja alle 3 vuotiaan lasten hoitoajan ansioita ei mukaan työttömän perusturvassa, työmarkkinatuessa ja koulutuspäivärahassa 1 076,54 euron laskennallinen ansio Eläkettä karttuu 1,5 % vuodessa 50 vuoden täyttämiskuu-kauden loppuun ja 1,2 % 63 täyttämiskuukauden loppuun 26

27 Nuorten työkyvyttömyys- eläkkeiden korottaminen Eläkeindeksin muutoksesta aiheutuvan vaikutuksen kompensoimiseksi nuorten työkyvyttömyyseläkettä korotetaan iästä riippuvalla kertakorotuksella eläkkeen jatkuttua 5 vuotta korotus on 21 % 26 ikävuoteen asti vanhemmilla korotus pienenee 0,7 % vuodessa viimeinen korotus 0,7 % 49-vuotiaana eläkkeelle jääneille 27

28 Kuntoutus on oikeus oikeus saada ammatillista kuntoutusta, jos sairaus, vika tai vamma aiheuttaa uhkan työkyvylle noin viiden vuoden kuluessa työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista päätökseen voi hakea muutosta valittamalla 28

29 Elinaikakerroin säätelee eläkemenoa (ja eläketasoa) sen mukaan miten odotettavissa oleva elinikä muuttuu sovelletaan ensimmäisen kerran 2009 (vaikutus alkaa 2010) vanhuuseläke kerrotaan elinaikakertoimella, joka määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä sovelletaan myös työkyvyttömyyseläkkeisiin kun ne muuttuvat vanhuuseläkkeeksi sekä leskeneläkkeisiin 29

30

31 Eläkelaskennan peukalosääntö Eläke = vuosityöansiot x ikään sidottu karttumisprosentti x syntymävuoden mukaan määräytyväelinaikakerroin 31

32 lailla taattu oikeus PL 19.2 LAILLA TAATAAN JOKAISELLE OIKEUS PERUSTOIMEENTULON TURVAAN TYÖTTÖMYYDEN AIKANA työttömyys jokainen perustoimeentulon - aika turva vrt. PL 80 saamisperuste kattavuus turvan taso kesto työkyky työhalu työmarkkinoilla hakee työtä työkyvyn huomioon ottava työ tai soveltuva koulutus yksilöity tarjous ammattisuoja palkkasuoja työnhakusuunnitelma - työtaistelusta vapaa työ Työehtosopimuspalkka tai käypä palkka liikkumisvapaus PL 9 32

33 Työttömyysetuuksien yleiset saamisedellytykset vuotias myös vuotias kassan jäsen, jos lomautettu tai työskentely estyy sääesteen tai toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen vuoksi Työtön työnhakija työvoimatoimistossa Kokoaikatyön hakeminen poikkeus: osa-työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi hakea osa-aikatyötä Työnhaun voimassaolo työvoimatoimiston määräämällä tavalla Työkykyinen Työmarkkinoiden käytettävissä ei käytettävissä, jos itse asettaa rajoituksia, jotka ovat esteenä tarjotun työn tai koulutuksen vastaanottamiselle Ei tarjolla työtä tai koulutusta 33

34 Työmarkkinatuen saamiseksi vaaditaan myös Odotusaika Ilmoittautumista edeltävänä kahtena vuotena 5 kk työssä, yrittäjänä, työnhakijana tai toimenpiteessä Alle 25-vuotiaat ammattikouluttamattomat nuoret Oikeus työmarkkinatukeen vain työvoimapoliittisen koulutuksen, työharjoittelun, työkokeilun tai kuntoutuksen ajalta Työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminen kieltäytyminen tai keskeytys karenssi 60 päivää toistuva menettely oikeus työmarkkinatukeen 3 kuukautta kestäneen työn tai koulutuksen jälkeen 34

35 Työvoimatoimisto: Työnjako työvoimatoimiston ja työttömyyskassan / Kelan välillä Työnhakijana oleminen Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen Yritystoiminnan / opiskelun vaikutus etuuksien saamiseen Korvauksettomat määräajat (karenssi) Työttömyyskassa / Kela: Päivärahan omavastuuaika Työssäoloehdon täyttyminen Päivärahan määrä ja kesto Soviteltu päiväraha 35

36 Työttömyyskassan jäsenyys Jäsenyyden alkaminen siitä päivästä, kun on maksanut jäsenmaksunsa, aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona jäsenyyttä on kirjallisesti haettu Jäsenyyden ehdot alle 68-vuotta, Suomessa asuva palkkatyöntekijä (yrittäjä yrittäjäkassat), työskentelee ammatissa tai työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin Kassasta erottaminen hallinnolliset toimet, jäsenmaksujen laiminlyönti tai siirtyminen pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin Kassan säännöt 36

37 PÄIVÄRAHAKAUDEN KESTO Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivää Soviteltuna päivärahana maksettu päiväraha kerryttää 500 päivän enimmäisaikalaskuria suhteessa maksettuun määrää Lisäpäiväoikeus: ennen vuotta 1950 syntyneet vuonna 1950 ja myöhemmin syntyneet 37

38 Työttömyyden aikaisen turvan rahoitus Työttömyyskassan jäsenmaksu (5,5 % koko etuudesta) Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu Verorahoitteinen perusosa (kiinteä euromäärä) Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Verorahoitteinen osuus Ansioon suhteutettu päiväraha Peruspäiväraha Verorahoitteinen etuus (Tarveharkinta mahdollisesti alentaa etuutta) Työmarkkinatuki 38

39

40 Sairaus Jokainen Perustoimeentulon turva Aikana Saamisperuste Kattavuus Turvan taso Kesto Sairauspäiväraha: kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä tai yhtäjaksoinen vähintään 55 päivän sairaus Sairauspäiväraha: tartuntataudin vuoksi eristetty Sairauspäiväraha: elin- ja kudossiirrännäisen luovuttaja Kustannusten korvaus: lääkärinpalkkiosta tutkimus- ja hoitokustannuksista matkakustannuksista lääkekustannuksista hammashoidosta 40

41 Sairausvakuutuksen tarkoitus o korvaus o tarpeellisista sairauden hoidon aiheuttamista kustannuksista o lyhytaikaisen työkyvyttömyyden o raskauden ja lapsen hoidon aiheuttamasta ansionmenetyksestä o hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista 41

42 Sairausvakuutuksella vakuutetut omalla työllä omassa tai perheenjäsenen yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa taikka maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudessa suoritettua työtä ja itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista opiskelua työntekijällä työ-, virka- tai muussa palvelussuhteessa olevaa henkilöä yrittäjällä henkilöä, joka on yrittäjien eläkelain (468/1969) tai maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) mukaisesti velvollinen ottamaan vakuutuksen 42

43 Sairaanhoitokorvaukset Sairaanhoitona vakuutetulle korvataan lääkärin ja hammaslääkärin suorittama ja määräämä tutkimus sekä antama ja määräämä hoito, lääkärin ja hammaslääkärin vakuutetun sairauden hoitoon määräämät lääkkeet, lääkärin määräämät kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet sekä sairauden hoitoon liittyvät matkakustannukset 43

44 Sairauspäiväraha Sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden aiheuttaman ansionmenetyksen korvaamiseksi Sairauspäivärahaan on oikeus jokaisella vuotiaalla Suomessa asuvalla vakuutetulla Vakuutetulla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan, jos hän on ollut työkyvyttömyyden alkamista välittömästi edeltäneet kolme kuukautta yhdenjaksoisesti omasta syystään vailla omaa työtä tai ansiotyötä. Vakuutetulla on kuitenkin työedellytyksen puuttumisen estämättä oikeus saada sairauspäiväraha vähimmäismäärän suuruisena, kun hänen työkyvyttömyytensä on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 55 päivää 44

45 Oikeus vanhempainpäivärahaan asunut Suomessa (ETA-maassa) väh. 180 päivää välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa isä saa vanhempain- ja isyysrahan, vaikka äidillä ei olisi vanhempainpäivärahaoikeutta asumisedellytyksen puuttumisen vuoksi (75 arkipäivän kuluttua lapsen syntymästä) Isä, joka on avioliitossa lapsen äidin kanssa eikä asu välien rikkoutumisen vuoksi erillään Myös, jos avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää lapsen äidin kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa Ei kuitenkaan, jos avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää ottovanhemman kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa 45

46 Päivärahaetuuksien määrä työtulojen perusteella Päivärahaetuus on 70 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä euroa Ylittävästä osasta euron vuosituloon päivärahaetuuden määrä on 40 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta euroa ylittävästä osasta 25 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta 46

47 Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Ei kykene hankkimaan Jokaisella on Välttämätön Ihmisarvoisen elämän oikeus toimeentulo edellyttämää turvaa ja huolenpito Saamisperuste Kattavuus Taso Kesto PL 19.1 :n nojalla Ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa Toimeentulotuki: tuen tarve ja on - työssä tai yrittäjänä - päätoiminen opiskelija - eläkkeellä, työkyvytön, vanhempainetuudella tai kuntoutuksessa - laitoshoidon tai lääkäri toteaman sairauden vuoksi estynyt ottamasta vastaan työtä - edellä mainittuihin verrattava syy - ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi 47

48

49 Toimeentulotuen määräytyminen Toimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea 49

50 Perustoimeentulotuki 2012 Perusosa: yksin asuva 461,05 /kk Yksinhuoltaja 507,16 /kk puolisot kumpikin 391,89 /kk Muut perusmenot: 1) asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 50

51 51

52 52

53 KOULUTUKSEN AIKAISIA ETUUKSIA maksuton opetus kouluruokailu koulumatkat koulumatkatuki majoitus koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto tapaturmien hoito aamu- ja iltapäivätoiminta 53

54 Aikuiskoulutustuen hakijaa koskevat tuen saamisedellytykset Myönnetään työ- tai virkasuhteessa olevalle tai yrittäjälle, joka on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua ja jää palkattomalle opintovapaalle yhdenjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai opiskelee lyhyemmillä opintojaksoilla tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän ajan ja ei saa opiskeluun muuta tukea. Kaikkien saamisedellytysten tulee täyttyä, jotta tukea voidaan maksaa 54

55 Tuki mahdollisuuksille turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan Turva hyvinvoinnille ja Tuki Perhe ja muut lapsen Lapsi on yksilölliselle kasvulle mahdolli- huolenpidosta suuksillle vastaavat Velvoitettu Saamisperuste Taso Kattavuus Kesto Lapsilisä vuotias lapsi Lasten kotihoidon tuki - alle 3-vuotias lapsi - ei käytä päivähoitoa Lasten yksityisen hoidon tuki - alle kouluikäinen lapsi - ei käytä päivähoitoa Osittainen hoitoraha - alle 3-vuotias lapsi - lapsen hoidon vuoksi lyhennetty työaika (enintään 30 tuntia viikossa) Elatustuki - vanhempi laiminlyö elatusavun - ei elatusapua tai täydentää elatusapua Sotilasavustus asevelvollisen omainen - toimeentulo heikentynyt - avustuksen tarpeessa asevelvollinen - asumiskorvaus - opintolainan korot Alle 16-vuotiaan vammaistuki - alle 16-vuotias lapsi - vähintään 1 kuukauden hoidon tai kuntoutuksen tarpeessa Erityishoitoraha - alle 16-vuotias lapsi - vanhempi osallistuu hoitoon tai kuntoutukseen - estyy tekemästä tavallista työtään 55

56 Kuntien palvelutuotanto 1. Kunnan oma palvelutuotanto 2. Kuntien yhteistuotanto pakolliset ja vapaaehtoiset kuntayhtymät kuntien yksityisoikeudellinen yhteistyö 3. Ulkoistaminen Tilaaja-tuottaja-malli liikelaitos ostopalvelu palveluseteli Ulkoistaminen johtaa kilpailuttamiseen ostopalveluissa, liikelaitoksessa ja usein tilaaja-tuottaja-mallissa. 56

57 57

58 Julkiset hankinnat hankintalain tarkoitus: kilpailun aikaansaaminen ja syrjimätön kohtelu lainsäädäntö koskee julkista valtaa laajasti ymmärrettynä ja kynnysarvon ylittäviä hankintoja käytettävä kilpailutusmahdollisuudet hyväksyttävä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin väärän menettelyn seurauksena voi olla vahingonkorvaus, päätöksen poistaminen tai soveltamatta jättäminen sekä hyvitysmaksu 58

59 sosiaali- ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä yksilökohtainen arviointi subjektiivisia oikeuksia määrärahasidonnaisia palveluja kunnan vapaaehtoisesti järjestämät palvelut yhdenvertaisuuden merkitys perusoikeuksien toteuttaminen 59

60 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Asiakas on sosiaalihuoltoa hakeva tai käyttävä henkilö SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAIN TARKOITUS ON o edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta o asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa Lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon Sosiaalipalvelut, tukitoimet, toimeentulotuki, elatustuki, sosiaalinen luotto sekä mainittuihin palveluihin ja etuuksiin liittyvät toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön tai perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä 60

61 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Asiakas on sosiaalihuoltoa hakeva tai käyttävä henkilö SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAIN TARKOITUS ON o edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta o asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa Lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon Sosiaalipalvelut, tukitoimet, toimeentulotuki, elatustuki, sosiaalinen luotto sekä mainittuihin palveluihin ja etuuksiin liittyvät toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön tai perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä 61

62 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Tarkoitus lisätä valinnanmahdollisuuksia parantaa palvelujen saatavuutta edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä Sovelletaan kunnissa ja kuntayhtymissä Kunta päättää, mihin palveluihin sovelletaan Kunta hyväksyy palvelujen tuottajat, julkinen luettelo palvelun tuottajista ja hinnoista. Kunta voi poistaa tuottajan luettelosta, jos hyväksymisen edellytykset eivät enää täyty 62

63 Syrjäytyminen, useita samanaikaisia tekijöitä o pienet tulot o epävakaa työura o pitkäaikaistyöttömyys o ongelmia lapsuusperheessä o alhainen koulutustaso o heikko terveys o puutteelliset asumisolot o vammaisuus o maahanmuutto, etninen alkuperä, syrjintä Pentti Arajärvi

64 Sosiaalihuolto o Sosiaalihuollon toimeenpanosta huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin o Kunta voi päättää, että jokin muu kunnan monijäseninen toimielin huolehtii lasten päivähoidosta ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta o Toimielimen tehtävänä on myös edustaa kuntaa, valvoa sen oikeutta ja käyttää puhevaltaa sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa ja tehdä sen puolesta näissä asioissa sopimukset ja muut oikeustoimet 64

65 Kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava laitoshuollon ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. * 75 vuotta täyttäneen * ylimmän hoitotuen saajan on päästävä palvelutarpeen arviointiin 7 arkipäivässä siitä, kun on otettu yhteyttä sitä varten 65

66 Lastensuojelulain 25 Ilmoitusvelvollisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten 66 estämättä.

67 Mielenterveyslaki 8 Hoitoon määräämisen edellytykset Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain: 1) jos hänen todetaan olevan mielisairas; 2) jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja 3) jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä. 67

68 KUNNAN VELVOLLISUUDET Kansanterveystyö Terveysneuvonta, raskauden ehkäisyneuvonta, yleiset terveystarkastukset Sairaanhoito (tutkimus hoito- ja lääkinnällinen kuntoutus) Mielenterveyspalvelut terveyskeskuksessa Sairaankuljetus Hammashuolto (valistus- ja ehkäisytoiminta sekä hampaiden tutkimus ja hoito) jatkuu.. 68

69 Potilaan oikeudet (PotL 3 ) Oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon Ihmisarvon loukkaamisen kielto Vakaumuksen ja yksityisyyden kunnioittaminen Terveydentilan edellyttämä terveyden ja sairaanhoito käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa Potilaan äidinkielen, yksilöllisten tarpeiden ja kulttuurin huomioon ottaminen 69

70 Potilaan itsemääräämisoikeus Pääsääntö: hoito yhteisymmärryksessä Potilaan kieltäytyessä hoidosta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla Potilaan mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi päätöksentekoon kykenemättömän potilaan osalta kuultava laillista edustajaa tai lähiomaista tai muuta läheistä ennen tärkeää hoitopäätöstä 70

71 Tartuntatautien ehkäisy Vapaaehtoiset rokotukset ja terveystarkastukset Pakolliset rokotukset valtioneuvoston määräyksellä sellaisen taudin leviämisen estämiseksi, joka voi saada aikaan huomattava vahinkoa Lääninhallitus voi määrätä paikkakunnalla tai työpaikalla tai vastaavassa pakollisen terveystarkastuksen, jos tarkastus on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tarpeen 71

72 Ympäristöterveydenhuolto terveydensuojelulaki Tavoitteena väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa terveyshaittoja 72