Fyysinen käyttäjä motoriset toiminnot
|
|
- Juho Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 1 IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Fyysinen käyttäjä motoriset toiminnot Luennon tavoitteet Peruskäsitys motorisista toiminnoista Miten motoriset toiminnot vaikuttavat käytettävyyssuunnitteluun Minna Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 2 Lähteet Motoriikka käytännössä Saariluoma P: Käyttäjäpsykologia Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen uusi ajattelutapa Vilkko-Riihelä A: Psyyke - Psykologian käsikirja Väyrynen S, Nevala N ja Päivinen M: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa Chaffin D, Andersson G B J ja Martin B J: Occupational Biomechanics Käden ja jalan pyöritys eri suuntiin, kokeile saman puolen käsi & jalka ja ristikkäin Taputustehtävä Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 3 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 4 Taustaa Ihmisen toiminnassa erilaiset liikkeet ovat keskeisiä toimintamuotoja: kävely tarttuminen ojentaminen koukistaminen kurkottaminen asennon säilyttäminen Tilastoja EU:ssa Työpaikoilla tapahtuu joka vuosi 5 miljoonaa työtapaturmaa Johtaa lähes 150 miljoonan työpäivän menetykseen Suorina vakuutuskustannuksina mitattuna tämä on noin 20 miljardia euroa Lähde: Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto, vuoden 2003 vuosikertomuksen yhteenveto Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 5 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 6
2 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 7 Tilastoja Esimerkki; Valtion tilastoja Suomessa Noin 1 miljoonaa tapaturmaa, joista 2700 johtaa kuolemaan Palkansaajille sattui vuonna 2004 yhteensä työtapaturmaa ja ammattitautia Ammattitauteja 4816 (v. 2003) Kuolemaan johtaneita työtapaturmia vuonna kpl Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien on arvioitu maksavan jopa 2 % BKT:stä Lähde: Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto, vuoden 2003 vuosikertomuksen yhteenveto Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Työtapaturmat ja ammattitaudit 2006, Tilastovuodet Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 8 Työkyvyttömyyseläkkeet Taustaa Keskeinen asema myös käytettävyyssuunnittelussa Hiiren ja näppäimistön käyttäminen Muita mm. hätäpainikkeet, portaat, auton hallintalaitteiden sijoittelu, matkapuhelimen koko, ajastimet Muista erityisryhmät! Eläketurvakeskus: Taskutilasto 2006 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 9 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 10 Liikkeen pääelementit Liikekontrollin perusmekanismeja Liikkeet voivat olla vaistomaisia esimerkiksi vastasyntyneen imemisrefleksi laukeaa suuta tai poskea kosketettaessa Ihmisen liikemallit, kuten kävely ovat enimmäkseen perimän säätelemiä Liikemalleja voidaan muuntaa oppimalla Liikkeet ovat kokonaisuuksia, esimerkiksi silmien, pään ja käsien liikkeet autoa ajettaessa tai tietokoneella kirjoitettaessa Liikekontrollin yksinkertaisin muoto on ns. refleksikaari sensorinen ärsyke saavuttaa selkäytimen ja saa aikaan välittävien ratojen kautta lihaksistoon refleksin eli heijasteen tapahtuvat usein täysin tietoisen kontrollin ulkopuolella Suunnittelussa muistettava ihmisen perusrakenne! Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 11 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 12
3 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 13 Hermo-lihasjärjestelmän rakenne ja toiminta 1 Hermo-lihasjärjestelmän keskeiset osat Liikkeitä aikaansaavat lihakset ovat tahdonalaisia ja rakenteeltaan poikkijuovaisia (muut tyypit: sileälihas, sydänlihas) Lihasten toimintaa säätelee keskushermosto (aivot ja selkäydin) ja ääreishermosto (motoriset ja sensoriset hermot) Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 14 Hermo-lihasjärjestelmän rakenne ja toiminta 2 Lihaksen supistumiskäsky: lähtee aivoista siirtyy hermoratoja pitkin selkäytimeen ja sieltä motorisia liikehermoja pitkin lihakseen Mitä enemmän ja nopeammin aivoista pystytään lähettämään supistumiskäskyjä lihakseen, sitä enemmän ja/tai nopeammin lihas pystyy tuottamaan voimaa Sensoriset hermot tuovat keskushermostolle tietoa lihaksen pituudesta, lihaspituuden muutoksista ja lihaksen voimatasosta (aistielimet aistivat) Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 15 Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö on lihaksen toiminnallinen yksikkö Koostuu motoneuronista ja kaikista lihassoluista joita se hermottaa Pienissä lihaksissa on vähemmän motorisia yksiköitä, kuin suurissa Lihassolujen määrä/motorinen yksikkö vaihtelee esimerkiksi silmän liikuttajalihas 10 lihassolua/motoneuroni vatsalihas 1900 lihassolua/motoneuroni Vaikuttaa lihastoiminnan tarkkuuteen Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 16 Tuntitehtävä Motorinen kehitys Miettikää pienissä ryhmissä miksi jonkin tehtävän motorinen suorittaminen on vaikeaa? Mitä käytettävyyssuunnittelussa pitää ottaa huomioon motoriikan kannalta? Kokeilkaa veivikoneen ohjaamista! Motorinen kehitys sisältää karkean motoriikan (suuret lihakset, kävely, juoksu) ja hienomotoriikan (kädentaitojen) kehityksen Karkea motoriikka opitaan pääpiirteissään ennen hienomotorisia taitoja Motorinen kehitys on kiinteässä yhteydessä fyysiseen kasvuun Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 17 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 18
4 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 19 Motorinen kehitys Vastasyntynyt; hallitsee heikosti ruumiinsa ja päänsä asennot, refleksit (imeminen, kävelyrefleksi, Moro, tarttuminen) noin 2 kk; pään kannattelu noin 4 kk; kääntyy kyljelleen, pian mahalleenkin noin 7 kk; istuu tuetta noin 10 kk; pystyyn tukea vasten, seisoma-asennosta istumaan noin 1 v; ensimmäiset askeleet, pallon heittäminen Ihmisten liikkeet ovat hyvin adaptiivisia, täsmällisiä ja monipuolisia Liikekontrolli on suurelta osin alitajuista Liikkeiden tarkkuuden hallinta haasteena käytettävyystutkimuksessa Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 20 Liikkeiden tarkkuus riippuu liikeratojen pituudesta ja liikkeen nopeudesta Riippuvuutta kuvataan yleensä ns. Fittsin lain avulla Kokeessa koehenkilö naputtaa puikolla kahta pöydällä olevaa neliön muotoista levyä niin nopeasti kuin mahdollista. Nopeudella ja tarkkuudella logaritminen suhde MT=a+b[log a (2A/W)] MT=yhden liikkeen vaatima aika A=liikkeen amplitudi W=kohteen ala a ja b=empiirisiä vakioita Vaadittava aika riippuu: suoraan amplitudin suuruudesta eli liikeradan pituudesta kääntäen kohteen koosta eli vaadittavasta tarkkuudesta Lisätietoja: Raisamo Roope (toim): Käyttöliittymäteoriat ja mallit Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 21 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 22 Äkilliset ja jatkuvat liikkeet Decety ja Jeannerod (1996) analysoivat virtuaalitodellisuuden ominaisuuksia ja mentaalista simulointia Koehenkilöiden käveltävä mielikuvissaan eri etäisyyksillä olevien ja erisuuruisten porttien läpi Todettiin, että portin etäisyys ja koko vaikuttivat suoritusaikaan mielikuvissakin Osoittaa, että ihmisen mielikuvilla on todellisuuden kanssa analoginen rakenne sekä paikan että ajan osalta Mielikuvien merkitys käytettävyyden osana! Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 23 Liikkeet voidaan jakaa jatkuvuutensa perusteella eri tyyppeihin reaktionomaiset liikkeet säännöllisinä jatkuvat liiketilat Kontrollointiprosessit eroavat toisistaan Äkilliset liikkeet eivät yleensä saavuta korkeamman tason sentraalista kontrollia ennen kuin ne ovat jo käynnissä tai loppuneet (esimerkiksi väistöliike, torjuminen) Jatkuvat liikkeet vaativat ylläpitoa ja kontrollia (kirjoittaminen) Käytettävyyssuunnittelussa hyvä tutkia tehtävien kannalta olennaisten toimintamekanismien rakennetta (stereotypiat, samanlaisina toistuvat rappujen askelmat) Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 24
5 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 25 Käsien perusliikkeet; ojentaminen ja tarttuminen Käsien perusliikkeet; ojentaminen ja tarttuminen Ihmisillä monia erilaisia perusliikkeitä Oleellisia käsien perusliikkeet, ojentaminen ja tarttuminen Samojen perusliikkeiden variaatiot toistuvat ilman, että olemme siitä varsinaisesti tietoisia Sovellutuksia; syöttölaitteet, katkaisijat, valokynät, tabletit, hiiret Hiiren käyttöön liittyvät ongelmat muoto, etuosa matalampi kuin takaosa?, kuinka kevyesti tulee liikkua?, miten painikkeet sijoitellaan? Osallistuva suunnittelu Esimerkiksi käden ojentaminen kämmenen avautumatta tai avautuessa Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 26 Käsien ja pään liikkeet Käsien ja pään liikkeet Katsomisessa ei ole kyse pelkästään informaation vastaanottamisesta Tapahtumaan liittyy myös aktiivinen tiedon etsiminen, joka perustuu silmän ja niskalihasten liikkeisiin Ihminen suuntaa katseensa ja jossakin määrässä myös kuulonsa tiettyihin suuntiin Silmän terävän näkemisen alue on hyvin suppea, vain pari kolme astetta Pään liikkeillä kompensoidaan näkemisen aluetta Käytettävyyden kannalta oleellista, että silmien ja pään liikkeitä ei rajoiteta Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 27 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 28 Ajoitus ja liikekontrolli Ajoitus ja liikekontrolli Monimutkaisten liikesarjojen onnistumisen avain on liikkeen kontrolli ja erityisesti ajoitus Käytettävyyttä tutkittaessa hyvä tarkastella liikkeen ajoituksen ja kontrolloinnin ongelmia Ihminen oppii harmoniset prosessit helpommin kuin epäharmoniset esim. kaksi näpäytystä oikealla kädellä, yksi vasemmalla On tärkeä pyrkiä harmonisiin liikeyhdistelmiin ja taata liikerytmi Motorisen ympäristön antama palauteinformaatio oleellista esimerkiksi näppäimen vastus, tarvitaanko auditiivista palautetta palauteäänen voimakkuus Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 29 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 30
6 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 31 Motorisen oppimisen muodot Motorisen oppimisen muodot Motoriikkaan kuuluu sen muokkaantuminen ja liikkeiden oppiminen Uudet liikemallit syntyvät, kehittyvät, yleistyvät harjoittelemalla soittaminen urheilu Käytettävyyden suunnittelussa otettava huomioon liikemallien suunnittelu Motorista oppimista pidetään yleensä hierarkisena ensin syntyvät yksinkertaiset elementit ja nämä muodostavat myöhemmin laajempia kokonaisuuksia Oppimisen siirtovaikutuksella merkitystä tarkoittaa sitä, miten aiemmin opittu vaikuttaa uuden oppimiseen voi olla joko positiivinen eli aiemmin opittu edistää uuden oppimista tai negatiivinen eli aiemmin opittu vaikeuttaa uuden oppimista Tavoitteena pyrkiä positiiviseen siirtovaikutukseen ja negatiivisen eliminointiin Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 32 Yksilölliset erot Yksilölliset erot Ihmisten liikemotoriikan eroihin vaikuttavat monet tekijät: harjoittelu elämänkokemukset ikä sukupuoli erityisryhmät Kuten muussakin suunnittelussa, myös käytettävyyssuunnittelussa on tunnettava kohderyhmä Omiin intuitioihin ei voi luottaa Tulee tuntea ihmisten motoriikan erilaisuutta ja vaihtelua Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 33 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 34 Esimerkki Liikkeet ja käytettävyys Ihmisten tapa käyttää laitteita perustuu motoriikkaan Sormet, kädet, jalat ja niska keskeisiä erilaisia laitteita ohjattaessa Motoriikalla keskeinen merkitys koneiden kontrolloinnissa ja työasentoihin Tunne kohderyhmäsi! Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 35 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 36
7 Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 37 Osallistuva suunnittelu (OSU) Osallistuva suunnittelu Osallistuva suunnittelu / osallistuva ergonomia kirjallisuuteen 1980 luvulla Sidosryhmät mukaan suunnitteluprosessiin (asiakkaat, loppukäyttäjät, jne.) Usein interventiotyyppinen projekti Ammattisuunnittelijat ja osallistujat työskentelevät yhdessä jakamalla asiantuntemustaan osallistumalla tavoitteelliseen kehittämiseen osallistumalla päätöksentekoon Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 38 Osallistuva suunnittelu OSU on yksi menetelmä, jolla työoloja tai tuotteita on tehokasta kehittää Jatkuvan kehittämisen kannalta tärkeitä ovat suunnittelijat, johto- ja hallinto-organisaatio, henkilöstö tai käyttäjät, ulkopuoliset asiantuntijat, työsuojeluhenkilöstö ja työterveyshenkilöstö Jatkuvaa kehittämistä voidaan tehdä esim. tuotekehityksen ja ideoinnin menetelmien avulla Kehittämistoimia voidaan toteuttaa ja seurata myös tulosjohtamisen tapaan Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Minna Päivinen 39
BI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotTOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue
TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotKilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotKATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN
Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28
HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotVaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja
Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotKOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat
KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotRollerMouse. Ennaltaehkäise ja vältä hiirikäsiongelma.
RollerMouse. Ennaltaehkäise ja vältä hiirikäsiongelma. Hiiri on kehitetty tietokoneelle. RollerMouse on kehitetty sinua varten. RollerMouse tekee työstäsi mukavamman, nopeamman ja turvallisemman, sekä
LisätiedotAnna Ryynänen. Gummerus
Anna Ryynänen Gummerus Gummerus Kustannus Oy Teksti Anna Ryynänen 2009 Piirrokset, valokuvat ja graafinen suunnittelu Anna Mattsson 2009 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008 ISBN 978-951-20-7939-1 Sisällys
LisätiedotLapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,
Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotTodettu kokeissa FCC:n standardien mukaiseksi. Yhdysvalloissa saatu patentti 7 199 792.
Todettu kokeissa FCC:n standardien mukaiseksi. Yhdysvalloissa saatu patentti 7 199 792. Onnea uuden hankinnan johdosta 2 3 Pakkauksen sisältö Perustoiminnot A. RollerMouse Free2 B. Integroitu rannetuki
LisätiedotKunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen
1 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 6.3.2008 Noora Hintikka Tampereen Noora teknillinen Hintikka yliopisto 1.9.2009 2 Tutkimushanke
LisätiedotTaitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan
Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotLihashuolto. Venyttely
Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).
LisätiedotLANKAKERÄ NEULOMINEN
LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄLEIKKI Oppilaat seisovat luokassa ja heittelevät lankakerää ristiin rastiin. Ensimmäinen heittäjä sitoo langanpään sormeensa, heittää kerän seuraavalle. Tämä ottaa langasta
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotMailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.
PERUSTEKNIIKKA MAILAOTE Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. Tärkeitä ohjeita: - ranteen tulee olla
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
LisätiedotSisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotTOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet
TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi
LisätiedotVAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE
VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.
Lisätiedot1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6
24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotSavonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8.2014
Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8. Viikko:23 Kova Maanantai 2.6 Tiistai 3.6 Keskiviikko4.6 Torstai 5.6 Perjantai 6.6 Lauantai 7.6 Sunnuntai 8.6 Pihlis 16.30 18.30 POWER POWER POWER POWER POWER
LisätiedotVoiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli
Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa
LisätiedotMitä on taitovalmennus?
Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotComfortControl 01 KEINUN LUKITUS 02 KEINUN VASTUS 05 SELKÄNOJAN KORKEUS 03 ISTUINSYVYYS 06 SELKÄNOJAN KALLISTUS 04 ISTUINKORKEUS 07 KÄSINOJAT KORKEUS
Vaihe 1: Avaa tuolisi lukitus. 01 KEINUN LUKITUS Vaihe 2: Säädä tuoli kehosi mukaan. 02 KEINUN VASTUS 03 ISTUINSYVYYS 04 ISTUINKORKEUS Vaihe 3: Säädä tuoli työsi mukaan. 05 SELKÄNOJAN KORKEUS 06 SELKÄNOJAN
LisätiedotLajitekniikka: venyttely
Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.
LisätiedotPÄÄLLEKARKAUKSEN HALLINTA. Aki Tiihonen
PÄÄLLEKARKAUKSEN HALLINTA Aki Tiihonen TOIMINTAPERIAATTEET Itsepuolustustilanteissa pyritään kaikin keinoin estämään päällekarkauksen tapahtuminen, mutta se ei ole aina mahdollista. Tilanne voi alkaa suoraan
LisätiedotValmentajailta Harjoitteita taitojen oppimiseen
Valmentajailta Harjoitteita taitojen oppimiseen Tiistaina 15.4.2008 klo 18-21 SPL:n toimitilat Westendinkatu 7 Mitä purjehtijan tulisi osata.. A) Optien rankingkilpailuihin osallistuessaan? B) Nuorten
LisätiedotVUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen
VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä
LisätiedotKEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta
LisätiedotPelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
LisätiedotASKEL PORTAISIIN PÄIN!
ASKEL PORTAISIIN PÄIN! Porraskävely on tehokasta arkiliikuntaa. Se ei maksa mitään, ei vaadi varusteita ja sitä voi tehdä missä ja milloin vain. Porraskävely aktivoi pakara- ja alaraajojen lihaksia sekä
Lisätiedot3. Koordinaatioharjoittelu:
55 LIITE 2/2 3. Koordinaatioharjoittelu: Koordinaatio askelluksilla pyritään harjoittamaan juoksemisen osa-alueita. Askellukset toimivat erinomaisena harjoitteena askeltiheyden sekä askelkontaktin harjoittamiseen.
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotOpinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen
Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotSTEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue
STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI - case Black Knights korkeakoulujoukkue Harjoittelu Toistetaan määriteltyä toimintaa tai sen osaa jotta saavutetaan haluttu oppimistaso. Osaamistasot:
LisätiedotFysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle
Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2
LisätiedotOhjeita liikunnanohjaajille. Katri Pöllänen, Projektityöntekijä, Monaliiku ry
Ohjeita liikunnanohjaajille Katri Pöllänen, Projektityöntekijä, Monaliiku ry Ohjeet 1. Suunnittele tunnit hyvin 2. Toteutus: Suunnitelman mukaan, mutta joustavasti 3. Selitä mitä tehdään ja miksi 4. Liikutaan
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotKäyttämisen aloittaminen!
Käyttämisen aloittaminen! FI Tervetuloa Kiitos, että valitsit Optapadin ergonomiseksi hiireksi. Tämän käyttöohjeen voi ladata suomeksi, ruotsiksi tanskaksi, norjaksi ja englanniksi osoitteesta optapad.com.
LisätiedotVUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen
VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen Vuorovaikutus on yksi keskeisimmistä fysiikan peruskäsitteistä
LisätiedotB-LUOKKA VIRHEVÄHENNYKSET
B-LUOKKA VIRHEVÄHENNYKSET Arvostelutuomareiden vähennykset Suoritusvirheet Keski Kädet koukussa käsitukivaiheessa tai polvet koukussa Jalat tai polvet erillään hartioiden leveys tai Jalat ristikkäin kierteisissä
LisätiedotNuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto
Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0
LisätiedotTaitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja
Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä
LisätiedotHavaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotDigitalisaatio tehostaa opetusta! RIVERIA.FI
Digitalisaatio tehostaa opetusta! Vai tehostaako? Digitalisaatio mahdollistaa opetuksen ei tehosta sitä? Jokainen tekninen kehitysaskel on ollut voitto ihmiskunnan oppimiselle Luolamaalaukset Ihmisen muisti
LisätiedotB-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa
Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,
LisätiedotVAUVAN MOTORIIKKAA OHJAAVAA JA AKTIVOIVAA KÄSITTELYÄ HOITOJEN YHTEYDESSÄ
Fysiatria 2016 VAUVAN MOTORIIKKAA OHJAAVAA JA AKTIVOIVAA KÄSITTELYÄ HOITOJEN YHTEYDESSÄ Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti Puhelinvaihde 03 819 11 www.phsotey.fi
LisätiedotMitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus
Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy
LisätiedotMinuuttivälipalat vuotiaille
Minuuttivälipalat 3-4 - vuotiaille Tasapainoilu kehityskaudelle 3 4 - vuotta Tehtäväkortti 1. Seisokaa yhdellä jalalla tukea ottaen, vaihtakaa jalkoja Seisokaa yhdellä jalalla ilman tukea, vaihtakaa jalkoja
LisätiedotFor more information please visit
For more information please visit www.rollermouse.com Contour Design, Inc. 10 Industrial Drive Windham New Hampshire, 03087, USA Phone: 800-462-6678 E-mail: ergoinfo@contourdesign.com Contour Design Europe
LisätiedotVerryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet
Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,
Lisätiedot1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1
Raja-arvo Raja-arvo Raja-arvo kuvaa funktion f arvon f() kättätmistä, kun vaihtelee. Joillakin funktioilla f() muuttuu vain vähän, kun muuttuu vähän. Toisilla funktioilla taas f() hppää tai vaihtelee arvaamattomasti,
LisätiedotLiikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.
POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn
LisätiedotPerusliikuntataitojen kehittäminen
Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain
LisätiedotSENSOMOTORINEN KUNTOUTUS
SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS Hannu Hätinen Hannu Hätinen Peku Oy 1 20.4.2009 Johdanto MITÄ SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS ON Hannu Hätinen Peku Oy 2 20.4.2009 Aikataulu Aistijärjestelmä Motorinen kehitys Refleksijärjestelmä
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotTuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa
TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan
LisätiedotOhjeita synnytyksen jälkeen
Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LisätiedotViestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa
Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat
LisätiedotLiikuntakoneiston huolto
Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi
LisätiedotULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE
ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman
LisätiedotVoimistelurenkaat -asennusohje/harjoitteluopas
Voimistelurenkaat -asennusohje/harjoitteluopas Onnittelut hyvästä valinnasta! Kotimaiset Dinox voimistelurenkaat ovat monipuolinen harjoitteluväline koko keholle ikään katsomatta. Niillä treenaavat niin
LisätiedotNuorten Liiketaitoharjoittelu
Nuorten Liiketaitoharjoittelu Käytännön harjoitus Suomen Palloliitto Koulutuskiertue 2010 1.LIIKETAITO: VALMIUSASENTO TAVOITE: Valmiusasento, josta liike tapahtuu mihin tahansa suuntaan mahdollisimman
LisätiedotPÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE
PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo
VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan
LisätiedotHarjoitussuunnitelma viikko 5 Pallo haltuun I
Harjoitussuunnitelma viikko 5 Pallo haltuun I = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku Harjoituskerran
LisätiedotKOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET
KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne
LisätiedotMOTORISTEN PERUSLIIKUNTATAITOJEN HARJOITTELU
MOTORISTEN PERUSLIIKUNTATAITOJEN HARJOITTELU Alkulämmittely n. 15 min - Tarkoitus valmistaa koko keho harjoitukseen aivot ja lihakset - Liikkeitä vaihdellen ja soveltaen, yhdistele liikkumis- ja liikesuuntia
LisätiedotTimanttimerkin suorittamisen voi aloittaa aikaisintaan sinä vuonna, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta (8v.).
päivitetty 15.12.2018 TIMANTTIMERKKI Timanttimerkin suorittamisen voi aloittaa aikaisintaan sinä vuonna, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta (8v.). Timanttimerkki suoritetaan erillisissä arviointitilaisuuksissa.
Lisätiedotwww.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20
www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä
LisätiedotUnified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).
Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen
LisätiedotKäyttämisen aloittaminen!
Käyttämisen aloittaminen! FI Tervetuloa Kiitos, että valitsit Optapadin ergonomiseksi hiireksi. Tämän käyttöohjeen voi ladata suomeksi, ruotsiksi tanskaksi, norjaksi ja englanniksi osoitteesta optapad.com.
LisätiedotHyvinvointia työstä
Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka
LisätiedotRATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013
RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset
LisätiedotLUENTO 3. Toiminnan kehä
LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä
Lisätiedot1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus.
1) Alkulämpö 12 min Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos Parijono ja 1-2 hippaa. Parijonossa ollaan kokoajan pienessä liikkeessä 1) 1 min Paikallaan juoksu 2) 30 sek Pikkuvuorohyppely 3) 30 sek
Lisätiedotpyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!
pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.
Lisätiedot7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT
7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa
LisätiedotMiten saamme aikaan paremman työpäivän?
Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä
LisätiedotTAITO TARTTUU TREENAAMALLA!
TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun
LisätiedotGrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen
GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia
LisätiedotENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN
ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet
Lisätiedot