Pool sprint -vesijuoksu tuo uudenlaista tehoa kuntoutukseen ja kuntoiluun. Ludus Helsinki yhdistää pihapelien henkeä moderniin tekniikkaan

Transkriptio

1 Keksintösäätiön asiakas- ja sidosryhmälehti 1/2012 Ludus Helsinki yhdistää pihapelien henkeä moderniin tekniikkaan Pool sprint -vesijuoksu tuo uudenlaista tehoa kuntoutukseen ja kuntoiluun Onbonen toimitusjohtaja Petro Lahtinen: Olemme saaneet koekäyttöpyyntöjä yli 60 maasta. Tuoteväylästä neuvoja, osaamista ja rahoitusta lupaaville ideoille

2 Sisältö 3 4 Pääkirjoitus Hyvinvointia tukevia innovaatioita ihmisen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin on viety Keksintösäätiössä eteenpäin jo 1970-luvulta. Hyvinvointia liikunnasta, ergonomiasta, yhteisöllisyydestä ja terveydenhuollon ratkaisuista 4 Sitran strategisen designin johtaja Marco Steinberg uskoo, että muotoilulla on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi rooli hyvinvoinnin edistämisessä. 6 Pia Kiviharju ja Paula Lehto Laurea-ammattikorkeakoulusta kannustavat eri tahoja yhdistämään voimansa, jotta hyvinvoinnista saadaan kansallinen vientituote. 7 Ludus Helsinki houkuttelee lapset ja nuoret ruutujen ääreltä liikkumaan omaehtoisesti. 9 Ergowelderin ja Hammerin keksinnöt parantavat hitsaajien ja laatoitusalan ammattilaisten työasentoa. 10 Pool sprint -vesijuoksu kuntouttaa hyvin selkä- ja polvivaivaisia sekä reumaatikkoja. Laji sopii myös kuntoiluun. 13 NewWellin ideoima Realtime Events -sovellus tuo sykkeen puhelimen näytölle. 14 Onbone Oy on matkalla maailmanmenestykseen puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista valmistetulla WOODCASTkipsaustuotteella. 16 Neurosonicin lepotuoliin sijoitettava laitteisto aktivoi aineenvaihduntaa, vähentää jännitystä ja rauhoittaa mieltä. 18 Airmoduksen mittari tunnistaa ainoana maailmassa nanometrin kokoiset aerosolihiukkaset Liiketoimintaa ja lisäarvoa asiakaslähtöisyydestä Innovaatioasiantuntija Päivi Vestala inspiroituu keksijöiden luovuudesta ja sitkeydestä. Uutisia Tuoteväylän ensiarvioinnin alueelliset voimavarat on organisoitu uudelleen. Keksintösäätiön ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö tiivistyy. 2

3 Pääkirjoitus Hyvinvointia läpi elämän Hyvinvointi puhuttaa tällä hetkellä paljon. Laajan ja moniulotteisen hyvinvointi-käsitteen tarkka määrittely ei ole aivan yksinkertaista. Tässä lehdessä haluamme pureutua teemaan työmme ja kokemuksemme kautta ja kertoa, millaisia keksintöjä hyvinvoinnin saralla on viime aikoina kauttamme kulkenut. Hyvinvoinnin peruskivi muurataan jo lapsuudessa. Hyvää oloa ja parempia olosuhteita edistävät keksinnöt ovat välttämättömiä toki ihmisen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Alan innovaatioita synnytystuolista senioripalveluihin onkin viety Keksintösäätiössä eteenpäin jo 1970-luvulta. Hyvinvointiin liittyvien keksintöjen kaupallistamismahdollisuudet havaitaan tänä päivänä yhä paremmin. Hyvinvoinnin saralle on vuosien saatossa syntynyt runsaasti erilaisia keksintöjä. Uskomme kuitenkin uusille keksinnöille olevan koko ajan yhä enemmän kysyntää ympäristön ja olosuhteiden kehittyessä nopeasti. Väestön ikärakenne muuttuu ja ikääntymisen haasteisiin tarvitaan lisää innovatiivisia ratkaisuja. Sitran strategisen designin johtaja Marco Steinberg korostaa lehdessämme hyvinvoinnin merkitystä myös ihmisen elämänkaaren aivan viimeisissä vaiheissa. Tuotekeksintöjen ohella Keksintösäätiö auttaa myös palvelukeksintöjen kehittämi sessä. Tähän mennessä arvioimamme ja rahoit - tamamme hyvinvointiin liittyvät palvelu - keksinnöt ovat olleet pääasiassa suunnattuja ikääntyvälle väestölle. Toivottavaa on, että palvelukeksintöjä syntyy tulevaisuudessa myös muihin ikävaiheisiin. Tänä vuonna alkanut tiivis yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa voi hyvin poikia näitä lisää erityisesti sosiaalisektorille. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan yhteistyön hedelmiä. Tarvitsemme tuoreita näkemyksiä. Kannustankin suomalaisia keksimään ennakkoluulottomasti uusia tuotteita ja palveluja hyvinvointisektorille. Idean täsmennyttyä se kannattaa esitellä Keksintösäätiön alueellisessa ELY-keskuksessa toimivalle innovaatioasiantuntijalle. Kasvupotentiaalia sisältävillä keksinnöillä on mahdollisuus päästä Keksintösäätiön Tuoteväylä-palveluun. Keksintösäätiössä meidän on syytä suunnata katseemme jo myös pitkälle tulevaisuuteen. Heitänkin lukijoille haasteen miettiä, millaisia innovaatioita tarvitsemme kymmenen vuoden päästä ja mitä kaikkea tekniikka silloin mahdollistaakaan. Tulkaa rohkeasti esittelemään keksintöjänne! Juha Jutila toiminnanjohtaja Kuva: Mikko Käkelä Keksintösäätiön asiakas- ja sidosryhmälehti Julkaisija: Keksintösäätiö, Tekniikantie 12, PL 382, Espoo Päätoimittaja: Juha Jutila, Keksintösäätiö Toimitus: Miia Fohlin, Hanna Hinttala, Dagne Rannamäe, Jaana Rantanen ja Pauliina Sievänen, Keksintösäätiö Medita Communication Oy Ulkoasu ja taitto: Medita Communication Oy Paino: Scanweb Oy, Kouvola Painosmäärä kpl Tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@keksintosaatio.fi Ilmoitusmyynti: Medita Communication Oy Kauppakatu 31 B, PL Jyväskylä puh anne.valisaari@medita.fi Osoitelähteet: - Keksintösäätiö, puh JM Tieto, Päättäjät ja Vaikuttajat, puh Kannen kuva: Mikko Käkelä 3

4 Hyvinvointi Kokonaisuudet Olemme nyt siinä historian hetkessä, missä innovaatiokäsite muuttuu. Aiemmin innovaatio on ollut yksittäinen asia; kynä, auto tai penisilliini. Tämän ajan haasteena on hahmottaa laajoja kokonaisuuksia esimerkiksi terveyteen tai ympäristöön liittyen ja luoda näille toimivia rakenteita, Sitran strategisen designin johtaja Marco Steinberg sanoo. Teksti: Saara Salaja Kuva: Mikko Käkelä Steinbergin mielestä Suomella on kaikki edellytykset johtaa isojen kokonaisuuksien innovoinnissa. Pitkään Yhdysvalloissa tervey den - huollon parissa työskennelleenä näin, että siellä intressit ovat liian suuret ja kansa on liian epäyhtenäinen kokonaisuuksien hahmottamiseen. Suomessa meillä on oikea mittakaava, soveltava perinne ja tähän tarpeeksi yhtenäinen väestörakenne. Perinteisesti on ollut niin, että isot maat luovat uutta ja pienet soveltavat perässä. Nyt kuvio on kääntymässä toisin päin. Näyttää siltä, että pienet ja ketterästi toimivat maat, esimerkiksi Suomi ja Singapore, voisivat johtaa ja muut seuraisivat perässä, Steinberg visioi. Steinbergin mukaan Suomen innovaatiokenttään pitää luoda uusia keskusteluja ja tuoda niihin lisää näkökulmia. Ennen vanhaan mitään ei saanut kyseenalaistaa, mutta onneksi uusi sukupolvi uskaltaa. Kysymys ei ole välttämättä vastakkainasettelusta, vaan omat kannat pitää avata, muiden mielipiteitä kuunnella ja heitellä ideoita vapaasti. Meillä ei ole enää varaa elää yhden totuuden Suomessa. Hyvinvointia ei voi segmentoida Muotoilulla on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvointi on mielettömän laaja käsite. Siihen liittyvät terveys, työ, työn vaikutukset, itsensä toteuttaminen ja sitä kautta elämän merkityksellisyys. Siihen voi liittyä myös perhe, mahdollisesti lapset ja perhe-elämään liittyvät palvelut. Oma hyvinvointini on osaltaan riippuvainen kunnan palveluista, Steinberg kuvaa. Steinbergin mielestä palveluja ei ole usein mietitty tarpeiden näkökulmasta ja niistä puuttuu inhimillisyys. Myös designiin on alkanut tulla mukaan yhä enemmän palvelumuotoilua. Vaarana on, että pelkällä palvelumuotoilulla parannetaan väärät palvelut. Muotoilu ei ole itseisarvo. Se on keino paremman elämän saavuttamiseen. Samalla kun muotoilun pitää kehittää palveluja, sen pitää myös osata asettaa oikeat kysymykset, luoda ongelman arkkitehtuuria ja edesauttaa päätöksentekoa. Ilman oikeita kysymyksiä muotoillaan väärät ratkaisut. Toisaalta, ilman palvelumuotoilua oikeat kysymykset jäävät teoreettiselle tasolle. Steinberg ei painottaisi ikääntymistä liikaa, kun puhutaan muotoilun tulevaisuuden haasteista. Hänen mukaansa samat muotoilun lainalaisuudet pätevät riippumatta siitä, suunnitellaanko hyvinvointia edistävää tuotetta tai palvelua lapsille, työikäisille tai vanhuksille. Hän huomauttaa, että tuotteiden tai palveluiden segmentointi tietylle ryhmälle johdattaa vaikeaan maailmaan ja on loputon tie. Muotoilussa kaikki liittyy kaikkeen. Ikääntyminen on yksi tulokulma, sitten 4

5 hyvinvointi Marco Steinberg haastavat muotoilijat on koko maailmaa koskeva resurssihaaste. Tätä menoa meillä ei kohta ole metallia, vettä eikä puhdasta ilmaa. Pitäisi puhua enemmän resursseista ja resurssiälykkäämmästä yhteiskunnasta. Suunnittelussa kannattaa mieluummin miettiä ääritapauksia. Esimerkiksi amerikkalainen taloustarvikkeita valmistava OXO halusi palvella vanhuksia ja reumapotilaita. Kun he olivat muotoilleet tuotteen tälle erityissegmentille, he havaitsivat, että tuotteesta tuli käyttäjäystävällisempi kaikille muillekin. Helsinki hyvä paikka kuolla Puhuttaessa hyvinvoinnista Steinberg haluaa herätellä ja kiinnittää huomiota elämän lisäksi myös kuolemaan. Kuolemaan sisältyy tärkeä suunnittelutehtävä. Nykyisellä mallilla yhteiskunta ei pysty saattamaan ihmisiä hyvään kuolemaan. Tullaan hyvin vaikeiden eettisten kysymysten äärelle, kun kunnalla ei ole enää varaa pitää lähiomaista hoidossa. Miten luomme edellytyksiä laadukkaalle ja merkitykselliselle loppuelämälle? Steinberg on esittänyt haasteen vision muodossa: Helsinki, a great place to die. On vaikea löytää ratkaisuja, jos aina on sama tulokulma. Kuolema on yksi elämän tärkeimmistä asioista, joista ei puhuta. Kyse ei ole vain kuoleman hetkestä, vaan miten ihminen kehittyy ja elämisen laadusta viimeisten vuoden aikana. Tämän vision toteuttamiseen tarvitaan täysin uudenlaisia konsepteja. Kuolema ei ole loppu, vaan se kuuluu elämän kokonaisuuteen. Ne maat, jotka pystyvät luomaan hyvän elämän lisäksi myös hyvän kuoleman, tulevat olemaan erittäin kilpailukykyisiä tulevaisuudessa, Steinberg korostaa. Lue lisää Steinbergin näkemyksistä Keksintösäätiön verkkosivuilta. Yksilön asiat eivät skaalaudu yhteiskuntaan. Suunnittelussa on tärkeää ymmärtää mittakaavoja ja sitä kautta tiedon rajat. 5

6 hyvinvointi kiviharju & lehto Hyvinvointi-innovaatioiden kenttä on aika pirstaleinen Suomessa. Meillä on huippuosaamista ja tehdään paljon hyvinvointia edistäviä innovaatioita. Jos eri tahot yhdis täisivät voimansa, saisimme kansallisen vientituotteen hyvinvoinnista ja palveluinnovaatioista, toteaa Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Pia Kiviharju. Teksti: Liisa Tanninen Kuva: Mikko Käkelä Kiviharju näkee hyvinvoinnin kumpuavan itsenäisestä ja laadukkaasta elämästä tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä myös ikääntyneenä. Henkinen ja fyysinen terveys, toimintakyky ja monipuolinen ravinto nousevat arjessa keskeisiksi. Ikääntyminen tuo haasteita varsinkin Suomeen, jossa ikäännytään Euroopan maista nopeimmin. Huoltosuhde tulee heikkenemään dramaattisesti 50,3 prosentista (2008) 70,5 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä. Julkinen rahoitus ei riitä kattamaan terveys- ja hoivapalvelujen kysynnän kasvua. Nykyiset ikääntyneille suunnatut palvelut ovat riittämättömät. Tarvitaan uusia, ikäihmisille suunnattuja palveluratkaisuja, joiden avulla iäkkäät selviytyvät kotona mahdollisimman pitkään, Kiviharju pohtii. Laurean hyvinvointi- ja TKIosaamisen yliopettaja Paula Lehto näkee turvattomuuden ja yksinäisyyden uhkaavan ikääntyvien hyvinvointia. Työikäisillä puolestaan elämäntapasairaudet ja työperäinen stressi ovat haittatekijöitä hyvinvoinnille. Organisaatiotasolla meillä on jäykkiä rakenteita ja toisaalta muutosvastarintaa. Käyttäjälähtöisyyden huomioimista pitäisi nykyistä enemmän korostaa, Lehto sanoo. Käyttäjälähtöisyyden huomioon ottaminen helpottaa palveluiden omaksumista, toteavat Paula Lehto (vas.) ja Pia Kiviharju. Hyvinvoinnista kansallinen vientituote Hoivapalveluille on kysyntää Active Life Home -konseptissa on koottu yhteen jo markkinoilla olevia hyvinvointiteknologiayritysten tuotteita ja palveluita, jotka tukevat itsenäistä kotona asumista. Tekes-rahoitteinen kehittämishanke päättyy kesäkuussa, mutta tavoitteena on seuraavassa vaiheessa päästä testaamaan teknologiaa, palvelualustaa ja -konseptia oikeiden asiakkaiden ja palveluntuottajien kanssa. Konseptiin sisältyy erilaisia turvalaitteita, viestintävälineitä, aktiivisuutta ja hyvinvointia mittaavia ja edistäviä tuotteita ja palveluita. Keskeistä on saada palvelut keskustelemaan keskenään eli tuottamaan tietoa yhteiseen palvelualustaan, jonka avulla henkilön terveyden- ja vireydentilaa on helpompi seurata. Tieto ei hajaudu erillisiin järjestelmiin, vaan on saatavissa samasta paikasta, Kiviharju kertoo. Laurea on ollut kehittämässä kaksisuuntaista, interaktiivista ohjelmatuotantoa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa Turvallinen koti -hankkeessa. Tavoitteena on ollut tutkia, kehittää, tuottaa ja arvioida sähköisiä hyvinvointipalveluja eri asiakasryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä kuntoutumisen tai kotona selviytymisen tueksi. Osana tätä projektia on edelleen kehitetty Laurean HyvinvointiTV -palvelukonseptia. HyvinvointiTV:n kehittäminen perustuu toimintatutkimukseen ja käyttäjälähtöisiin menetelmiin. Helpolla kosketusnäytöllä toimiva televisio avaa mahdollisuuden kaksisuuntaiseen, interaktiiviseen ohjelmatuotantoon sekä esimerkiksi kerhotoimintaan, tuolijumppaan ja visailuun. Asiakkaiden kanssa on testattu myös virtuaalisia palveluja, esimerkiksi esairaanhoitaja ja -lääkärin vastaanottoja. HyvinvointiTV:n konsepti on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti muun muassa Japa nissa ja Kiinassa. Sähköisiä palveluja, virtuaalisia terveydenhoidon vastaanottoja ja mm. e-reseptiä tulisi kehittää ripeämmin, Lehto sanoo. Lue lisää aiheesta Keksintösäätiön verkkosivuilta. 6

7 hyvinvointi Ludus Helsinki oy Ludus Helsinki houkuttelee ylös, ulos ja liikkeelle Mobiiliteknologioiden parissa pitkään työskennell eet perheenisät pistivät ideariihen pystyyn. Työn tuloksena lapset ja nuoret saadaan omaehtoisesti ruutujen ääreltä ja konsoleiden kimpusta juoksemaan kilpaa vilkkuvien valojen perässä. Teksti: Saara Salaja Kuvat: Mikko Käkelä Olemme nähneet, miten paljon lapset viettävät ruudun ääressä aikaa. Kantava ajatus ja kilpailijoista erottava tekijä tässä on, että peliä pelattaessa ei tuijoteta ruutua. Tuomme teknologisen elementin omaehtoiseen liikkumiseen, Mikko Mäkipää, yksi Ludus Helsingin keksijöistä ja perustajista, kuvaa. Ludus Helsingin tuote sisältää erilaisia pelejä, jotka valitaan päätel aitteesta. Varsinaista peliä pelataan valotolppien avulla, jotka sijoitetaan pelialueelle. Ideana on juosta painamaan tolppia pelin kulkuun kuuluvalla tavalla. Keksintö yhdistää perinteistä yhdessä leikkimistä ja vanhan ajan pihapelihenkeä moderniin tietotekniikkaan uudella tavalla, Keksintösäätiön liiketoiminnan kehittämispäällikkö Timo Nieminen tiivistää. Konsepti soveltuu sekä leikkimiseen että urheiluseurakäyttöön. Peliympäristön voi rakentaa sisä- tai ulkotiloihin ja valotolpat voidaan sijoittaa alueelle miten vain. Pelillä voidaan vertailla reagointi herkkyyttä ja nopeutta. Valo syttyi aivoriihessä Ludus Helsinki on kolmen ex-nokialaisen insinöörin perustama yritys. Oman yrityksen perustaminen Kuusivuotiaat Akseli ja Sampo keräsivät erivärisiä timantteja. Vanhemmat totesivat, että pelistä saisi mukavan ajanvietteen myös aikuisten mökkireissuille. 7

8 hyvinvointi Ludus Helsinki oy Nuorten mielestä pelaamisen pitää olla hauskaa. Vanhemmille pitää viestiä, että tämä on hyvä tuote, keksijä Mikko Mäkipää sanoo. on aina ollut mielessä. Vahvuutemme täydentävät hyvin toisiaan ja meillä on aito tekemisen meininki, Mäkipää sanoo. Peli-idea syntyi kolmikolle Nokialta tutuksi tulleella systemaattisella innovointitekniikalla. Kävimme useita ajatuksia läpi ja jatkotyöstimme parhaita. Tämä oli selvästi mielenkiintoisin. Seuraavaksi piti selvittää, onko meistä kiintoisa idea myös lapsia innostava. Ludus Helsingin ja Keksintösäätiön tiet kohtasivat Uudenmaan Tuoteväylässä syksyllä Uudenmaan Tuoteväylä-tiimi piti ideaa sympaattisena ja näki siinä myös keksinnöllisyyttä, Nieminen muistelee. Tuoteväylän ensiarvioinnista idea jatkoi Tuoteväylän kehittämisvaiheeseen, jossa sille teetettiin käyttäjätutkimus ja rahoitettiin patentointia, prototyypin kehittelyä sekä markkinointisuunnitelmaa. Tämän vuoden alusta Ludus Helsinki on keskittynyt kaupallisen tuotteen rakentamiseen Tekesin rahoituksella. Tavoitteenamme on saada kesän lopulla tuote kauppoihin. Olemme hakeneet rahoitusta myös bisnesenkeleiltä, Mäkipää kertoo. Yksi rahoittaja on Keksintösäätiön liiketoimintaosaajaverkostoon kuuluva GTW Groupin toimitusjohtaja Mika Mäkeläinen. Mäkeläisen mukaan konseptilla on selkeä lupaus ja positio markkinoilla. Elintasosairaudet ovat länsimaissa valtava ongelma. Uudella tavalla ruohonjuuritasolta asiaa lähestyvä idea on edistämässä hyvin tärkeää asiaa. Usein lapsena opittu liikunta kantaa myös aikuis iälle, Mäkeläinen sanoo. Suurimmiksi haasteiksi hän näkee kaupallistamisen, jakelun ja partnerien löytymisen. Luduksen tiimi on tehnyt hyvää työtä ja tuemme mielellämme yhtiötä heidän tarpeissaan. Edustamani yhtiön keskeinen anti on aktiivinen omistajapolitiikka, kaupallistaminen, verkostojen rakentaminen sekä rahoitus, Mäkeläinen kuvaa. Viemäriputkista ja pingispalloista Aloitimme proton suunnittelun syksyllä Aluksi ajattelin, että tarvitsemme ulkopuolista apua, mutta pian totesimme, että voimme sen itsekin rakentaa. Tämä on ollut konkreettista tekemistä, olemme sahanneet viemäriputkia ja pingispalloja, Mäkipää kertoo. Tällä hetkellä päätelaitteena toimii kannettava tietokone, seuraavaksi peliä kehitetään ohjattavaksi älypuhelimen avulla. Tekstipainotteisesta käyttöliittymästä on tarkoitus tehdä graafisempi ja tolpista teollisesti muotoiltuja. Muotoilussa on kiinnitetty huomiota mekaanisiin ominaisuuksiin. Tuotteen pitää kestää voimakasta käyttöä sekä likaa ja kosteutta. Myös optiikan ja valon säätely on tärkeää. Olemme hakeneet neutraalin sporttista ilmettä. Yhteistyökumppanimme muotoilee ja suunnittelee mekaniikan. Näin muotoilussa huomioidaan tekniset vaatimukset. Tuote on suunniteltu niin, että sitä pystytään valmistamaan kustannustehokkaasti. Tarkoituksena on pitää valmistus Suomessa, Mäkipää selventää. Ludus Helsingin ajatuksena on avata rajapinnat käyttäjille eli kuka tahansa, joka osaa ohjelmoida, voi tuottaa pelipakettiin lisää vaihtoehtoja. Lue lisää käyttäjätutkimuksesta, pelaajien kokemuksista sekä kansainvälistymissuunnitelmista Keksintösäätiön verkkosivuilta. Pelin juju on yksinkertainen inter aktio valon, äänen, painalluksen ja liikkeen välillä. 8

9 hyvinvointi Ergowelder oy ja Hammeri Oy Perinteinen työasento kuormittaa niska-hartiaseutua ja kättä. Mig/Mag-hitsauskahva mahdollistaa kädelle luonnollisen asennon. Hyvä asento pidentää hitsaajan uraa Teksti: Reetta Mikkola Kuvat: Ergowelder Oy Mig/Mag-kahvan mahdollistama hyvä työasento tuo lisää työvuosia uralle ja tehokkaita työtunteja urakkaan. Viinijärveläinen hitsaajamestari, insinööri, IWT-hitsauskoordinoija Tapio Kettunen on törmännyt ergonomiaongelmiin kollegojensa keskuudessa jatkuvasti eri puolilla maailmaa. Hitsaaja on vuodessa sairaslomalla keskimäärin 160 tuntia. Ergonominen työasento vähentää sairastamista ja lisää tuottavuutta, kertoo Kettunen. Opettajana toimiessaan hän huomasi ongelman jo opiskelijoilla ja päätti tehdä asialle jotain. Nyt hän on Ergowelder Oy:n yrittäjä ja Mig/Mag-hitsauskahvan keksijä. Tuotteen markkinapotentiaali on kaikkialla, missä rakennetaan. Ensimmäiset jälleenmyyntisopimukset ovat varmistuneet Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa todettiin, että Mig/Mag-hitsauskahva kuormittaa kättä huomattavasti vähemmän kuin perinteinen työtapa. Hitsaaja voi itse valita siinä perinteisen tai kättä rasittamattoman työasennon. VTT:n erikoistutkija Juhani Viitaniemi totesi sen olevan huomattava innovaatio, jossa hitsaajakokemus ja näkemys ergonomiasta yhdistyvät merkittävällä tavalla. Vuonna 2007 Kettunen marssi ruutupaperille piirretyn ideansa kanssa Keksintösäätiöön. Keksintöön hankittiin patentti, ja se kehittyi tuotteeksi eri alojen asiantuntijoiden avulla. Alkuvaiheessa tarvitaan paljon tukea ja kannustusta niin käytännön asioissa kuin rahoituksessakin. Sitä minä olen Keksintösäätiöstä saanut, Kettunen kiittää. Keksintösäätiön protopajassa kahvasta tehtiin protomalli, joka suunnittelun myötä muotoutui nykyisenlaiseksi. Suunnittelu on tuotteelle elinehto. Minä ymmärrän jotain hitsauksesta, mutta muottisuunnittelijat ovat ammattilaisia alallaan, Kettunen sanoo. Vasta hyvän suunnittelun jälkeen oli järkevää kehittää muottia ja pohtia valmistusta pitkällä tähtäimellä. Kettunen perusti yrityksen joulukuussa 2010 ja on edelleen sen ainoa työntekijä. Olen käyttänyt aikaa ja rahaa siihen, että tuote on yksinkertainen. Tuotanto on Muottituote Oy:ssä luotettavien yhteistyökumppaneiden vastuulla. Ilman heitä ei oltaisi tässä. Haluan, että kaikki mahdollinen hyöty tästä keksinnöstä jää kotikuntaan, Kettunen toteaa. Laatan leikkaus onnistuu käden ojennuksella Teksti: Reetta Mikkola Kuva: Hammeri Oy Hammeri Oy:n laattaleikkuri löysi tiensä markkinoille juuri keväisen rakennusbuumin alkuun. Laatoitusalan ammattilaisille suunnattu uudenlainen laattaleikkuri muotoutui tuotteeksi Keksintösäätiön Tuoteväylä-palvelussa. Sain apua ja rahoitusta muun muassa muotoiluun, patentointiin ja mekaniikkasuunnitteluun. Aivan ensimmäisenä tuotteelle tehtiin uutuustutkimus, toteaa riihimäkeläisen Hammeri Oy:n omistaja Pekka Salmi. Itse keksintö oli Salmen ratkaisu ammatissaan ilmenneeseen epäkohtaan. Laatoitustyö vaati paljon kumartelua ja siirtymisiä. Salmi oli varma, että asian voisi tehdä toisin. Laitteen suunnitteluun, koekäyttöön ja testauksiin kului kolmisen vuotta. Uudella leikkurilla laatat leikataan helposti yhdellä kädellä ja mitoitus, leikkaus ja hukkapalan poisto tapahtuu samalla. Laatan leikkaaminen muuttuu niin, että työasentoon polvistumiset perinteisen leikkurin viereen vähenevät merkittävästi. Uudenlaisen leikkurin käyttö säästää aikaa, nopeuttaa työtä ja lisää sen ergonomiaa, Salmi kertoo. Salmi teki ensimmäisen toimivan prototyypin leikkurista omalla pajallaan ja vei sen Riihimäen First Round Centeriin. Siellä Keksintösäätiön Tuoteväylä todettiin parhaaksi tavaksi viedä asiaa eteenpäin. Tuoteväylä oli erittäin hyvä ponnahduslauta keksinnölle, mutta omaa aktiivisuutta ja yrittäjähenkeäkin on tarvittu, Salmi sanoo. Suurin haaste prosessissa oli leikkurin mekaanisten yksityiskohtien sovittaminen toisiinsa niin, että leikkuri toimii häiriöttä. Huolellinen ja harkittu suunnittelu mahdollistaa, että tuote voidaan valmistaa kilpailukykyisesti kotimaassa. Valmistus tehdään alihankintana turkulaisessa Stera Technologies Oy:ssä, missä on kokemusta vaativista tuotteista ja mahdollisuus volyymin kasvattamiseen tarvittaessa. Volyymille voi olla tarvetta piankin. Neuvotteluja on käyty lupaavassa hengessä kansainvälisellä tasolla Hammeriin rekrytoidun toimitusjohtajan Pasi Aaltosen johdolla. Merkkipaaluja olivat myös salolaisen Booster Investmentin pääomasijoitus sekä leikkurin huhtikuussa saama CE-hyväksyntä. Nyt tuotanto pääsee käyntiin täysimittaisesti. Näkymät ovat lupaavat. Pidetään kuitenkin jalat maassa ja pää kylmänä, Salmi toteaa. Hammerin akkukäyttöinen laattaleikkuri. 9

10 hyvinvointi pool sprint Olin uimahallissa, kun sain idean. Matkan uituani lähdin pinkomaan pois altaasta. Huomasin, että etunojassa altaan pohjasta vauhtia ponnistaen pääsee etenemään paljon nopeammin, mutta jalat lipsuvat. Menin saunaan ja kehittelin viidessä minuutissa juoksuradan perusidean, keksijä Pyry Tamminen kertoo. Pool sprint tuo uusia aske Teksti: Saara Salaja Kuvat: Mikko Käkelä Pool sprint -vesijuoksurata koostuu PVC-muovisesta juoksupinnasta ja ruostumattomasta teräksestä valmistetusta tukirakenteesta. Se voidaan sovittaa eripituisten ja -syvyisten altaiden pohjaan. Urakuvioidun radan käyttöön suunnitellut kengät optimoivat pidon ja ponnistusvoiman ja mahdollistavat maksimisuorituksen. Asento muistuttaa oikeaa juoksuasentoa. Harjoittelu vahvistaa erityisesti keskivartalolihaksia. Olen aina harrastanut uintia, vesi on minulle tuttu elementti. Ideointiin vaikutti myös muotoilutaustani, ilman sitä en olisi keksinyt tällaista ratkaisua. Muotoilu on tärkeä tuotekehityksen osaalue ja tuotekehittäjänä ymmärsin, että tässä ajatuksessa on jujua, Tamminen sanoo. Kuin kävelisi metsässä Juoksurata on ollut tämän vuoden alusta koekäytössä Invalidisäätiö Ortonilla. Orton löytyi kumppaniksi Tammisen ystävän kautta, joka työskentelee Ortonilla ja esitteli idean henkilökunnalle. Ortonilla nähtiin uuden lajin tuomat mahdollisuudet. Meillä on täällä kriittistä porukkaa, mutta tämä idea sai kollegoilta heti innostuneen vastaanoton, fysioterapeutti Marja Koponen kertoo. Kuntoutujilta tulee todella positiivista palautetta. Pool sprint -vesijuoksu sopii kaikille, joille on vaikeaa löytää syviä lihaksia. Erityisesti se auttaa selkäja polvivaivaisia sekä reumaatikkoja. Koposen mukaan harjoittelu aktivoi ilmiömäisesti ryhtiä ja on pehmeän ja lämpimän pohjan ansiosta miellyttävää. Kitkan avulla vartaloa voi käyttää tehokkaam- Pyry Tamminen esittelee juoksukenkää Ortonin fysioterapeutti Marja Koposelle. Kenkää on tarkoitus kehittää entistä jämäkämmäksi. 10

11 hyvinvointi pool sprint lia vesiurheiluun Olen aina harrastanut uintia, vesi on minulle tuttu elementti. Ideointiin vaikutti myös muotoilutaustani, ilman sitä en olisi keksinyt tällaista ratkaisua." Juoksu muuttuu rankemmaksi syvässä päässä, kun vastus kasvaa. Matalaan päähän tultaessa vauhti kovenee. 11

12 hyvinvointi pool sprint Suomessa on soveltuvia altaita maksimissaan 150, mutta maailma on täynnä altaita. Ensimmäisenä tähtäimessä ovat Etelä-Euroopan maat ja Yhdysvallat. Jyrki Jalli liittyi liiketoimintaosaajien verkostoon syksyllä " Pyrin tuomaan näkemystä liiketoiminnan kehittämiseen, luomaan kontakteja ja tarjoamaan markkinatuntemusta", Jalli sanoo. min ja pitävä pohja luo turvallisuudentunnetta. Rata toimii kuntoutujille myös stimuloivana kävelyalustana. Eräs rouva sanoi, että tuntuu kuin kävelisi metsässä. Toinen 80-vuotias kuntoutuja oli todennut, että pitkästä aikaa tuntuu siltä, että jalat ovat ystäviä. Hyvä pohja kuntoiluun ja kuntoutukseen Emme ole vielä määritelleet pääkohderyhmää, vaan odotamme lisää käyttäjäkokemuksia. Minua kiinnostaisi tutkia tarkemmin, miten harjoittelu sopii urheilijoille. Potentiaalia olisi joukkuelajeihinkin, sillä alustaa voi laajentaa myös leveyssuunnassa, Tamminen sanoo. Koponen on teettänyt juoksumatolla koordinaatio- ja ponnistusharjoituksia. Hänen mielestään tuotteessa on potentiaalia sekä kuntoutukseen että kuntoiluun. Keksintö tuo täysin uuden idean vedessä liikkumiseen. Tähän asti vesiurheilun välineet ovat olleet toistensa variaatioita, on erilaista räpylää ja kelluketta. Pool sprintistä voisivat hyötyä kaikki, Koponen innostuu. Ortonin kaikki uintivuorolaiset haluavat kokeilla rataa, vaikka heillä ei fyysistä vaivaa olisikaan. Harjoittelu opettaa väkisinkin oikeaa tekniikkaa. Monille lonkan ojentaminen on vaikeaa, mutta tässä lajissa on pakko ottaa lonkan ojentajat käyttöön, Koponen selventää. Vielä pitäisi saada tutkimustietoa hyödyistä ja liikkeiden vaikuttavuudesta sykkeeseen ja lihaksiin. Toivottavasti pian löydämme tahon, joka haluaisi tutkia vaikutuksia, Tamminen sanoo. Idea vakuutti verkoston Saunassa kehittynyt idea lepäsi pöytälaatikossa vuoden. Projekti lähti kunnolla liikkeelle keväällä 2009, kun Tamminen esitteli idean muotoilun innovaatiokeskuksessa Designiumissa. Esittely poiki TULI-ohjelmalta pienen rahallisen avustuksen, jolla Tamminen rakensi ensimmäiset testimallit. Yhteistyö Keksintösäätiön kanssa alkoi vuodenvaihteessa Keksintö kiinnosti säätiön liiketoiminnan kehittämispäällikköä, joka esitteli idean liiketoimintaosaajille. Ideasta innostui Jyrki Jalli, joka oli liittynyt liiketoimintaosaajien verkostoon syksyllä 2010, kun kiinteistö- ja rakennuspuolelle tarvittiin vahvistusta. Useissa hallituksissa mukana oleva, korjausrakentamisen asiantuntijapalveluihin erikoistuvan Ideastructura Oy:n toimitusjohtaja koukuttui keksintöön omakohtaisten kokemusten kautta. Liikunnan tarve muuttuu ja lisääntyy. Oman terveyden vaaliminen tulee tärkeämmäksi ja tähän kaikki uudet vaihtoehdot ovat tervetulleita, Jalli sanoo. Pyrin tuomaan näkemystä liiketoiminnan kehittämiseen, luomaan kontakteja ja tarjoamaan markkinatuntemusta. Roolini on kannustaa ja vahvistaa uskoa ideaan. Pool sprint on yksinkertainen laajojen joukkojen hyödynnettävissä oleva keksintö. Kynnys käyttöön on matala, kun tilat ovat kunnossa. Keksinnölle on nähtävissä erilaisia hyödyntämismuotoja, Jalli kiteyttää. Keksintösäätiö rahoitti keväällä 2011 kaupallistamistutkimusta ja säätiön tuella suunniteltiin ja valmistettiin toinen proto, kun yhteistyö Ortonin kanssa oli varmistunut. Keksintösäätiön porukan kanssa olen voinut keskustella päätöksistä, joiden kanssa olisin ollut muuten yksin. Tässä myös Jyrki on ollut hyvä yhteistyökumppani, Tamminen kiittelee. Maailma on täynnä altaita Radan ja kengän pintakuvioihin on myönnetty Suomessa patentti. Tamminen ja Jalli aikovat viedä pool sprintiä Suomen rajojen ulkopuolelle heti kun tutkimustietoa on riittävästi kasassa. Suomi on pieni maa. Täällä tulee nopeasti seinä vastaan. Suomessa on soveltuvia altaita maksimissaan 150, mutta maailma on täynnä altaita. Ensimmäisenä tähtäimessä ovat Etelä-Euroopan maat ja Yhdysvallat, Jalli valottaa. Olemme saaneet sähköpostilla yhteydenottoja, joissa kysellään joko tuotetta voi käyttää. Italiasta on tullut useita kyselyjä, Tamminen kertoo. Vaikka tavoitteet ovatkin kansainvälisessä liiketoiminnassa, Tamminen muistuttaa keksinnön arvosta yksittäisen ihmisen hyvinvoinnin edistämisessä. Liikunnan pitäisi olla hauskaa ja siihen pitäisi löytyä paljon vaihtoehtoja. Jos tämä liikuntamuoto saa jonkun liikkumaan, silloin koen onnistuneeni. Lue lisää pool sprintin tuotekehityksestä ja kaupallistamisen haasteista Keksintösäätiön verkkosivuilta. 12

13 hyvinvointi newwell oy Vuonna 2008 veljekset Jukka ja Pekka Huovinen laativat tuotekehityssuunnitelman ja seuraavana vuonna perustivat yrityksen ja kehittivät samalla sovellusta globaaliksi. Ensimmäiset kaupat tehtiin vuonna 2010 sotilaiden automatisoidusta turvallisuuspaikannuksesta ja kuormituksenhallinnasta. Sydämen syke puhelimen näytölle Ihmisten reaaliaikaisen etämonitoroinnin sovellus Realtime Events tarjoaa uusia seurannan ja kommunikoinnin mahdollisuuksia urheilun, liikunnan ja terveydenhuollon käyttöön. Teksti: Reetta Mikkola Kuva: Kai Lindqvist Keksintö mahdollistaa biosensorin ja paikkatiedon liveseurannan sekä niihin liittyvän viestinnän. Sen avulla esimerkiksi hoivapuolella voidaan hyödyntää vertaisverkon tukea läheisen voinnin seurannassa, kertoo NewWellin toimitusjohtaja Jukka Huovinen. Keksinnön myötä ihmisten syke- ja sijaintitiedot liikkuvat nyt ensimmäistä kertaa pilvipalvelussa ja ovat käytettävissä gsm-verkon alueella tarpeen mukaan joko julkisesti tai tietyn ryhmän kesken. NewWellin hallinnassa on etämonitoroinnin tekninen kokonaisratkaisu ja suunnitelma keksinnön IPR-oikeuksien suojaamiseksi. Keksinnön toimintamallia ja sen tiettyjä osia suojataan patentein. Markkinat ovat megalomaaniset, mutta niiden saavuttaminen haastavaa. USA on sovellusten käytössä kärkipäätä ja sinne mennään rohkeasti etukenossa. Sovellus on paraikaa NFL-seura Carolina Panthersilla testissä, Huovinen kertoo. Keksintösäätiön apu oli aloittavalle yritykselle korvaamaton. Ensin tiimi otti yhteyttä Kajaanissa toimivaan innovaatioasiantuntija Pauli Tervoseen vuonna Sen jälkeen yhteistyötä on koordinoinut Keksintösäätiön liiketoiminnan kehittämispäällikkö Pekka Rantala. Ilman Keksintösäätiötä emme olisi tässä. Säätiön tuella keksintö pääsi heti ideasta demo-vaiheeseen. Keskustelu on avointa ja lämminhenkistä. Olemme saaneet rahoitusta ja apua suojaamiseen ja muun muassa koelaitteisiin, joilla idea voitiin esitellä asiak kaille. Myös uutuusarvon huomaaminen ja kannustus on ollut tärkeää, Huovinen sanoo. Apua kuormituksen säätelyyn Realtime Eventsin idea kehittyi monitieteisen liikuntaan hurahtaneen tiimin sykeseurantaa koskevista keskusteluista. Upseeriurallaan Huovinen kaipasi sotilaiden harjoituksissa apua kuormituksen säätelyyn. NewWellin sovellus tarjoilee nyt harjoituksen syketiedot selkeästi liikennevalojen tapaan verraten niitä yksilölliseen lepo- ja maksimisykkeeseen ja antaa suosituksia harjoitteluun. Tieto siirtyy sykevyöstä tietokoneelle tai puhelimeen automaattisesti. Optimoitu harjoittelu tuottaa parempaa tulosta. Se vaatii kuormituksen oikeaa rytmittämistä. Kun kouluttaja tai valmentaja näkee reaaliaikaiset syketiedot ja päivien kuormitukset liikennevaloina, harjoitteluohjelman suunnittelu helpottuu, Huovinen toteaa. Teknologian kehittäminen jatkuu Laajentumisen näkymiä on paljon. Terveydenhuollossa sovellus palvelisi niin työntekijöitä kuin potilaiden omaisia. Urheilun seurannassa Realtime Events viestittää katsomoihin urheilijoiden sykkeen ja sijainnin. Suomessa se on käytössä ainakin Jukolan viestissä Kuntoilussa sovellus motivoi ja lisää sosiaalisuutta. Seuraamisen ja viestittelyn lisäksi luvassa on liikunnallisia virtuaalipelejä. Iso askel eteenpäin on tänä vuonna alkanut yhteistyö Suunnon kanssa, jonka sykevyöt New- Well koodasi Android-puhelimiin. Sama on luvassa myös iphonelle ja Windowsille. Reaaliaikaiset syketiedot ja niistä keskustelu ovat nyt Realtime Eventsin ladanneille osa Suunnon Movescount-portaalia. Tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat, mutta töitä on tehtävä. Kaupallistaminen, kansainvälistyminen ja asiakkaiden tavoittaminen haastavat niin resurssit kuin innovatiivisuudenkin. NewWell etsiikin paraikaa sijoittajaa, joka toisi myös lisää osaamista etenkin kansainvälistymiseen liittyen. Sovellus on nyt saatu markkinoille ja jatkokehityssuunnitelma on valmiina. Tilanne näyttää hyvältä. Teknologian kehitystä ei voi pysäyttää. Järjestelmää kehitetään pienillä yhteistyöintegraatioilla. Uusia globaaleja tuotekonsepteja on luvassa, Huovinen kertoo. 13

14 hyvinvointi onbone oy Onbone muovaa tietä Kemianteollisuuden innovaatiopalkinto tunnustuksen saanut Onbone Oy on matkalla maailmanmenestykseen. Yrityksen kehittämää biohajoavaa puuhakkeesta ja lämpömuovautuvasta biopolymeeristä valmistettua lastaa kuvail laan merkittävimmäksi kipsausalan innovaatioksi vuosikymmeniin. Palkintoperusteluissa sen globaaliksi markkina potentiaaliksi arvioidaan 1,5 miljardia euroa. Teksti: Johanna Summanen Kuvat: Mikko Käkelä Innovaatio syntyi muutama vuosi takaperin, kun kemian tohtori, Onbonen toimitusjohtaja Petro Lahtinen tutki väitöskirjassaan puuhakkeen käyttöä bioetanolin valmistamisessa. Onbonessa tutkimuspäällikkönä työskentelevä Antti Pärssinen väitteli samanaikaisesti biohakkeen polymeereista. Pärssinen yhdisteli tutkimuksissa kertyneitä materiaaleja ja näin uusi puukomposiitti oli syntynyt. Tajusimme nopeasti, että meillä on käsissämme jotain ainutlaatuista. Ensimmäisistä kokeilueristä taisimme tehdä pikkujouluihin koristeita, Lahtinen muistelee. Yksityiskohtaista muotoilua Ortopedian ja traumatologian tarpeisiin kehitetty Woodcastlasta on lämpömuovautuva: se muuttuu lämmitettäessä pehmeäksi ja helposti käsiteltäväksi. Tarvittaessa sen saa tarttumaan tiukasti itseensä. 14

15 huipulle huipulle hyvinvointi onbone oy Petri Hyytiäinen, Karri Airola, Hanna Liuke, Antti Pärssinen, Eija Pirhonen ja Petro Lahtinen muistuttavat, ettei hyväkään tuote pärjää ilman aidosti asiakaslähtöistä asennetta. Puukomposiittia voidaan muotoilla kolmiulotteisesti pienintä yksityiskohtaa myöten. Myrkyttömän materiaalin käsittelyssä ei tarvita suojakäsineitä tai vettä. Tuote on myös röntgensäteitä läpäisevä, joten kipsiä ei tarvitse ottaa hoitoprosessin aikana pois ja näin vältytään uudelleen kipsaamiselta. Materiaalin oikean koostumuksen takana on tuhansia kokeiluja. Optimoitavia vaiheita on prosessissa paljon. Raaka-aineiden ja niiden oikean keskinäisen suhteen lisäksi ympäröivät olosuhteet vaikuttavat materiaalin rakenteeseen, Lahtinen kuvailee. Onbonen alkuperäinen liikeidea oli implanttituote, kipsaaminen tuli mukaan sivujuonteena. Havaitsimme pian, että kehon ulkopuolinen tuote on nopeammin kaupallistettavissa ja aloimme rakentaa bisnestä kipsituotteiden ympärille, Lahtinen kertoo. Vankka osaajien verkosto Ennen yrityksen perustamista Lahtinen ja Pärssinen kokosivat ympärilleen vankan osaajien joukon. Kaksi tutkijaa ei paljoa pysty tekemään itsekseen. Onneksemme saimme bisneksen, lääketieteen ja materiaaliosaamisen ammattilaisia heti alusta mukaan, kuten Matti Vaherin, Karri Airolan ja Jari Salon, Lahtinen kertoo. Keksintösäätiö rahoitti ensimmäiset toiminnanvapausselvitykset, raaka-aineen patentoinnin sekä tuotekehitystä ja protoja. Rahoitusta alkutaipaleelle tuli myös ELY-keskuksesta. Alkuvaiheen tuki on todella merkityksellinen, kun keksintö on idea-asteella ja eteneminen vielä epävarmaa. Keväällä 2009 mukaan lähti yksityinen pääomasijoittaja. Saimme yllättävänkin nopeasti vakuutettua rahoittajat tuotteemme kaupallisesta potentiaalista. Selkeänä apuna oli muun muassa pitkän linjan ortopedin luotto tuotteen mahdollisuuksiin, Lahtinen toteaa. Koko maailma käsissä Toistaiseksi mieleenpainuvimmaksi tapahtumaksi Lahtinen nostaa viimekesäisen osallistumisen kansainväliseen ortopedian ja traumatologian Efort-kongressiin. Mukana olivat kaikki alan keskeisimmät ammattilaiset ja suurimmat yritykset. Ständimme oli kongressin suosituin. Saimme koekäyttöpyyntöjä yli 60 maasta. Siihen asti olimme toimineet aika Suomikeskeisesti, mutta tuon kokemuksen jälkeen tajusimme, että tässä todella on koko maailma käsissä. Woodcast-lastoja on käytössä yli 40 sairaalassa ja lukuisilla pieneläinklinikoilla Suomessa. Myös muissa Pohjoismaissa tuotteet ovat aktiivisessa käytössä. Pohjoismaiden lisäksi tärkein markkina-alue on Keski-Eurooppa. Etenkin Saksassa ympäristöystävälliset tuotteet ovat todella arvossaan. Kustannusten näkökulmasta sairaalalle on iso merkitys, että kipsausjätteen voi laittaa kierrätykseen eikä sitä tarvitse heittää kalliiseen sekajätteeseen. Puukomposiitin helppokäyttöisyys tulee mukavana bonuksena käyttäjille, Lahtinen toteaa. Saimme Efort-kongressissa koekäyttöpyyntöjä yli 60 maasta. Tajusimme, että tässä todella on koko maailma käsissä. Markkinointi tiukkaa työtä Tänä päivänä kaikki tuotteet ovat hyviä tuotekehitykseen ja laatuun panostetaan paljon. Lahtinen painottaakin myynnin ja markkinoinnin merkitystä kilpailussa. Tutkimusmaailmasta bisnekseen siirtyneelle tutkijalle markkinoinnin rooli ei ollut itsestäänselvyys. Ajattelin aiemmin, että myynti- ja markkinointityö on aika pehmeää hommaa, mutta oikeasti se on bisneksen elinehto, Lahtinen sanoo. Toukokuun alussa lanseeratut uudet tuotteet kattavat paitsi kaiken kipsaamisen myös irrotettavat ortoosit eli tukilastat, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi reuman hoidossa tai jännetupen tulehduksessa. Tulevaisuudessa siintelevät myös elämänlaatua parantavat kuluttajatuotteet, kuten urheilusuojat ja -tuet sekä apteekkituotteet varpaanlevittäjästä hiertymien suojaan. Nyt Onbonen kuuden hengen porukka keskittyy ortopedian ja traumatologian tuotekokonaisuuden kehittämiseen. Tuotanto, myynti ja jakelu on ulkoistettu. Kaikkiaan Woodcastin parissa työskentelee Suomessa reilut 50 ihmistä. Lue lisää Onbonen asiakaslähtöisestä toiminnasta Keksintösäätiön verkkosivuilta. 15

16 hyvinvointi Neurosonic oy Ihmiset ovat hukassa vartalonsa kanssa, eivätkä usein osaa paikallistaa esimerkiksi kipua. Selittämätön oireilu hidastaa kuntoutumista ja uusien asioiden omaksumista, Kärkkäinen pohtii. Päihde- ja mielenterveyshuollossa sosiaaliohjaajana työskennellyt Kärkkäinen vakuuttui vuosien saatossa kokonaisvaltaisen hoidon mahdollisuuksista. Pelkkä juttelu ei hävitä psykosomaattista oireilua, keskustelun lisäksi on vaikutettava kehoon. Lenkillekään en voi kaikkien potilaiden kanssa lähteä, joten syntyi idea tuolista, jossa kehoon kohdistuu liikunnan kaltaista matalataajuista värähtelyä. Se hieroo kudoksia kehon syvimpiä osia myöten, aktivoi ja tasapainottaa aineenvaihduntaa, vähentää jännitystä ja rauhoittaa mieltä, Kärkkäinen kuvailee. Neurosonic-laitteisto on sijoitettu ergonomisesti muotoiltuun lepotuoliin tai siirrettävään patjaan. Hoito-ohjelmat koostuvat muutaman sekunnin pituisista resepteistä, joita yh- Värähdellen rennoksi Psykoterapeutti Marco Kärkkäinen on huolissaan suomalaisten mielen ja kehon palautumisesta. Kehon jatkuva jännitystila ja sairaudet virittävät tahdosta riippumattoman hermoston ylikierroksille. Psykosomaattinen oireilu, johon ei löydy suoraa fysiologista syytä, rasittaa terveydenhuoltoa merkittävästi. Teksti: Johanna Summanen Kuvat: Mikko Käkelä Marco Kärkkäisen kehittämä Neurosonic-laitteisto on sijoitettu ergonomisesti muotoiltuun lepotuoliin tai siirrettävään patjaan. Osmo Myllysilta on jo parin hoitokerran jälkeen havainnut hyötyjä. Hoito on selkeästi rentouttanut ja poistanut jännitystiloja lihaksista. Samalla myös mieli rauhoittuu. 16

17 hyvinvointi neurosonic oy distelemällä saadaan minuutin hoitokokonaisuuksia eri tarpeisiin. Hoito-ohjelmiin ollaan hakemassa patenttia. Tutkimuksista tukea havainnoille Hoitoa kokeilemattomien vakuuttaminen on Kärkkäisen mukaan työlästä. Avaukset eri yhteistyötahojen kanssa tehtävistä tieteellisistä tutkimuksista tuovat uutta vauhtia Neurosonicin bisnekseen. Tutkimuksia on käynnissä hoitojen vaikutuksista psykosomaattisen oireilun häviämiseen, urheilijoiden palautumiseen, ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen, unihäiriöiden sekä niskasärkyjen vähentymiseen. Jatkossa hoitokertoihinkin yhdistetään automaattinen tiedonkeruu erilaisista fysiologisista muuttujista. Olen antanut tuhansia hoitoja, nähnyt niiden vaikutukset hyvinvointiin ja saanut asiakkailta hyvää palautetta. Tutkimusten tuella pyrimme saamaan hoidot Kela-korvattavaksi. Tärkein tavoitteemme on kuitenkin vapauttaa ihmiset epämääräisestä oireilusta takaisin elämään, Kärkkäinen sanoo. Kohti Aasian markkinoita Tuoleja on käytössä fysioklinikoilla, sairaaloissa, päiväkylpylöissä, a-klinikoilla ja kehitysvammaisten nuorten hoitokodissa. Tuotteiden koekäyttö on aloitettu työterveyshuolloissa. Yhteistyötä tehdään myös urheilu seurojen kanssa. Kokoontaitettava Neurosonic-patja sopii erityisesti kotikäyntejä tekeville terapeuteille. Ideasta protopajan kautta tuotteeksi Tuoli on juuri sellainen kuin idean saadessani sen ajattelinkin olevan, Marco Kärkkäinen sanoo. Kun idea laitteesta syntyi Kärkkäiselle keskellä yötä keväällä 2008, jäivät unet väliin miehen pohtiessa mistä rahoitus ja alihankkijat. Aamulla toiminnan mies tarttui puhelimeen. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Lakesin vinkistä Kärkkäinen ohjautui Hämeen innovaatioasiantuntijan Eino Jokisen juttusille. Einoa taisi ensiksi epäilyttää ideani, mutta alkukartoitusten jälkeen asiat etenivät todella nopeasti ja pääsin Tuoteväylän kautta Keksintösäätiön protopajaan, Kärkkäinen kuvailee. Prototyyppejä tehtiin puusta, vanerista ja metallista. Esimerkiksi vanerilevyt soivat itsestään laitteiden tuottamasta liikkeestä. Ratkaisu löytyi huopamateriaalista, jota käytetään Kasvua on luvassa myös Aasian markkinoilta. Mahdollisuuksia tunnustelee Kaukoidän kauppaan erikoistunut Jari Vepsäläinen. Maaliskuinen reissu Kiinaan, Panyun kaupunkiin, avasi ovet isoon hyvinvointikeskukseen. Yksittäisten laitemyyntien sijaan suunnitelmissa on kokonaisten klinikoiden avaaminen. Lähdemme kovin odotuksin Kiinan markkinoille, jossa on valtava tarve erilaisille hyvinvointipalveluille ja tunnustelujen perusteella myös palvelukonseptillemme. muun muassa traktorin hyteissä. Tuolia valmistavan alihankkijan kanssa löydettiin oikeanvahvuiset vaahtomuovit pehmusteiksi. Laitoin värähtelyä tuottavat elementit kiinni huopaan, ja desibelit laskivat heti. Kun värähtelijät ovat kiinni tuolin rakenteessa, tehosta ei mene mitään hukkaan, vaan liike vaikuttaa suoraan kehoon. Neurosonic keskittyy tuotesuunnitteluun ja ohjelmointiin. Laitteiden ja tuolien valmistuksesta ja elektroniikasta huolehtivat lahtelaiset alihankkijat. Seuraavassa vaiheessa tarjolla on langaton toimintaympäristö, jossa voidaan ohjata useampia tuoleja kerrallaan. Tulevaisuudessa luvassa on myös älypuhelin- ja tablet-sovellukset. Keksintösäätiöstä saamaansa tukea Kärkkäinen kuvailee kiitettäväksi. Asiointi on ollut hyvin helppoa, tukea ja neuvoa kysymyksiin on aina tarjolla. Ensimmäisenä toimintavuonna 2011 yritykselle kertyi liikevaihtoa euroa. Tavoitteena on miljoonan euron liikevaihto vuodelle Neuvottelut kansainvälistymisen ja jatkotuotekehityksen tuesta ovat käynnissä Keksintösäätiön ja Tekesin kanssa. 17

18 hyvinvointi airmodus oy Nanohiukkasmittaus lennättää Airmoduksen maailmalle Ruuhka-aikana Mannerheimintiellä ilmassa leijuu satoja tuhansia nanokokoisia aerosolihiukkasia yhdessä kuutiosenttimetrissä. Metro pysäkillä syntyy junan jarruttaessa ja kiihdyttäessä hetkellisesti jopa miljoonia metallisia pienhiukkasia. Teksti: Johanna Summanen Kuvat: Rodeo ja Mikko Käkelä Airmodus Oy:n kehittämät hiukkaslaskurit ovat ainoita mittareita maailmassa, jotka tunnistavat pienimmätkin, ihmisen terveydelle haitallisimmat, nanokoon aerosolihiukkaset. Mittaukset mahdollistavat muun muassa tarkempia ennusteita ilmastonmuutoksesta. Hiukkasen olomuoto muuttuu kaasusta nesteeksi tai kiinteäksi 1 2 nanometrin kohdalla. Mahdollisuus tunnistaa hiukkaset tässä vaiheessa tuottaa uutta tärkeää tietoa aerosolihiukkasten muodostumisesta ilmakehä- ja ilmanlaatututkimukseen sekä teollisuuden tuotekehitykseen, Airmoduksen toimitusjohtaja Joonas Vanhanen kertoo. Arvostettua osaamista Mittalaitteet ovat korkealaatuisen tutkimuksen ja huippuosaamisen tulos. Airmodus syntyi spin-offina Helsingin yliopiston kansainvälisesti arvostetusta ilmakehätutkimuksesta. Mittaria voidaan hyödyntää sekä sisä- että ulkoilman tutkimukseen. Ilmakehätutkimuksen lisäksi mielenkiintoisimmat markkinat ovat nanoteknologia- ja autoteollisuudessa. Nanohiukkasia hyödynnetään erilaisissa pinnoitteissa, kosmetiikassa ja vaikkapa hammastahnassa. Kun tuotteita valmistetaan teollisia määriä, on hiukkasten synty ja rakenne pystyttävä karakterisoimaan mahdollisimman hyvin, Vanhanen toteaa. Teollisuuden polttoprosessin hyvyydestä kertoo päästöjen vähäisyys. Mittalaitteellamme on paljon annettavaa prosessiin, jolla varmistetaan päästöjen pieneneminen ja ilman pysyminen puhtaampana. Jatkamme tiiviisti hyvin alkaneita keskusteluja autoteollisuuden yritysten kanssa. Pienen tiedon ytimessä Keväinen katupöly tai metsäpalot näkyvät selkeinä piikkeinä aero solimittauksissa. Uudessa hyvin ilmastoidussa toimistotilassa hiukkasten määrä putoaa satoihin hiukkasiin kuutiosentissä. Aina kun on kuumaa tai kylmää, syntyy paljon hiukkasia. Arjessa niitä syntyy ruokaa tehdessä, siivotessa tai vaikkapa pyykkiä kuivattaessa, Vanhanen kuvailee. Työterveyshuollon mittauksissa on porauduttava yhä pienemmän tiedon äärelle. Tavallisimpia hiukkasaltistukseen liitettäviä terveyshaittoja ovat hengityselinsairaudet ja sydän- ja verisuonitaudit. Pienimmät aerosolihiukkaset voivat tunkeutua keuhkorakkuloihin asti. Hiukkasten vaikutuksesta ihmisen terveyteen on vielä varsin vähän varmaa tietoa. Laitteemme mittaavat muun muassa liikenteen tuottamia nanokokoisia hiukkasia. Juuri niitä, jotka pääsevät tunkeutumaan syvälle keuhkoihin. Vanhanen muistuttaa, että Airmoduksen mittarit ovat hiukkasten todentamista varten. Muiden ratkaistavaksi jää, miten saatua tietoa hyödynnetään. Syntyvää dataa voidaan yhdistää esimerkiksi karttatietoihin. Näin astmaa sairastava voi aamulla tarkistaa hiukkasten määrät eri pyöräilyreiteillä ja valita reittinsä sen mukaisesti. Tai pohtia kannattaako tänään lähteä lainkaan ulos, Vanhanen toteaa. Euroopasta Kiinaan Päästömittausten nykyiset kansainväliset standardit sisältävät toistaiseksi vaatimukset hiukkasten massan mittauksesta. Lähes painottomien aerosolihiukkasten mittauksessa merkitsee kuitenkin massan sijaan niiden lukumäärä. Kun standardit tiukentuvat, Airmoduksen laitteisto saa markkinoilla entistäkin vahvemman jalansijan. Nyt laitteita on käytössä ympäri maailmaa muutamia kymmeniä. Yhden mittarin hinta on euroa. Vanhasen arvion mukaan laitteistoa myydään tulevaisuudessa satoja vuosittain. Kuusi henkeä työllistävä Airmodus keskittyy laitteiston tuotekehitykseen, dokumentointiin ja kalibrointiin. Mittarit valmistutetaan suomalaisilla alihankkijoilla. Bisneksen kannalta keskeisintä on laitteiston huoltoon ja kalibrointiin liittyvän osaamisen kaupallistaminen, Vanhanen kertoo. Ylivertaisen tekniikan lisäksi mittarissa on kiinnitetty huomiota sen käytettävyyteen. Mahdollisimman pieni koko, 18

19 hyvinvointi airmodus oy Ilmanlaadun monitorointi ja tutkimus ovat todella isossa nosteessa Kiinassa ja kiinnostus nanokoon hiukkasten terveysvaikutuksiin on valtaisaa. helppo käyttöliittymä ja kosketusnäytöt täyttävät vaativienkin tutkijoiden toiveet. Markkinoiden pääpainopiste on tällä hetkellä Euroopassa. Ovella kolkuttelevat myös Pohjois-Amerikan ja Kiinan markkinat. Ilmanlaadun monitorointi ja tutkimus ovat todella isossa nosteessa Kiinassa ja kiinnostus nanokoon hiukkasten terveysvaikutuksiin on valtaisaa, Vanhanen kuvaa. Vapaus tehdä uutta Tutkijasta yrittäjäksi heittäytyminen ei ollut Joonas Vanhaselle lainkaan selvä valinta. Opiskellessa yrittäjyys ei tullut mieleenkään, mutta vapaus tehdä täysin uutta ja omaa on todella haastavaa ja kiinnostavaa. Keksintösäätiö rahoitti keksinnön ennakkouutuustutkimuksen ja patentointia. Kriittisintä on alkuvaiheessa saatu tuki. Säätiön kontaktit elektroniikan ja koneistuksen alihankkijoihin sekä liiketoiminnan kehittämisosaaminen ovat olleet todella merkityksellisiä keksinnön kaupallistamisessa. Keksintösäätiön ja Tekesin rahoitusten lisäksi Airmodus on saanut merkittäviä pääomasijoituksia Finnveralta ja Helsingin yliopiston rahastosta. > Aerosolihiukkaset ovat keskeinen osa ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun tutkimusta. Airmoduksen Joonas Vanhasen (oik.) ja Tero Toivolan mukaan Particle Size Magnifier (PSM) -mittari on tällä hetkellä ainoa markkinoilla oleva mittari, joka tunnistaa nanometrin kokoiset aerosolihiukkaset. 19

20 keksintösäätiö päivi vestala Bisnesvainuinen ottaa huomioon asiakkaan Ihmisten luovuus ja sitkeys inspiroivat Päivi Vestalaa työssään. Innovaatioasiantuntijana Pohjois-Savon ELYkeskuksessa Kuopiossa työskentelevä Vestala haastaa ihmisiä katselemaan maailmaa uusin silmin ja näkemään ratkaisuja ongelmiin. Keksinnöissä punaisena lankana tulisi olla käyttäjälähtöisyys. Teksti: Liisa Tanninen Kuva: Risto Antikainen Ajattelussa siirrytään suunnittelijakeskeisyydestä asiakaslähtöisyyteen ja käytettävyyteen. Keksijän ei kannata rakastua omaan keksintöönsä, vaan keskittyä ratkaisemaan ongelmaa, johon hänen ideoimansa tuote tai palvelu tuo ratkaisun, Vestala sanoo. Hän on huomannut, että varsinkin nuorempi keksijäsukupolvi motivoituu helposti miettimään keksintöään liiketoiminnan kannalta. Markkinoilla on oltava tilaus ta tuotteelle tai palvelulle. Kaikkien keksijöiden tulisi tunnistaa keksinnössään ne asiat, joista voi luoda liiketoimintaa. Maailmassa on paljon vempaimia ja vimpaimia, jotka eivät tarjoa lisäarvoa käyttäjälle. Palvelukin voi olla keksintö Päivi Vestala muistuttaa, että keksintö mielletään usein fyysiseksi laitteeksi tai tuotteeksi. Hyvä keksintö voi olla myös palvelu, jolle on tilausta, tai muotoilu, joka luo uutta käytettävyyttä tai edullista valmistettavuutta. Keksinnöllisyyden edellytys on uutuus. Sen on tuotava jokin lisäarvo, jonka ihmiset kokevat helpottavan elämäänsä. Ensimmäisen yhteydenoton aikana Vestala haastaa keksijöitä ottamaan selvää markkinoista, tekemään tiedonhakua ja selvittämään mahdollisia tuotantokustannuksia. Osa keksinnöistä seuloutuu mukaan Keksintösäätiön valtakunnalliseen ja maksuttomaan Tuoteväylä-palveluun, joka tarjoaa neuvoja ja tukea keksintöjen kehittämiseen. Tehtäväni on olla yhteyshenkilönä Keksintösäätiön ja keksijän välillä. Arvioin ja tarvittaessa opastan keksinnön suojaamisessa sekä tiedonhankinnassa. Hedelmällistä tiimityötä Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen on mukana Vestalan vetämässä Pohjois-Savon Tuoteväylä-tiimissä. Tiimin jäsenillä on kokemusta tuotekehityksestä, yritys- ja innovaatiotoiminnasta sekä rahoituksesta. Parkkonen-Suhonen pitää yhteistyötä hyvin toimivana ja hedelmällisenä. Tiimissä saa ajankohtaista tietoa ja uusia näkökulmia asioihin. Yritysneuvojana olen työskennellyt yli kymmenen vuotta ja seutupalvelupisteessä yli neljä vuotta. Koen, että Tuoteväylä-tiimistä on tukea työssä. Olemme tiimin sisällä luoneet verkostoja ja oma näkemys on kehittynyt. Parkkonen-Suhonen korostaa Tuoteväylä-tiimin hyvää keskusteluilmapiiriä. Tiimi selvittää ideoiden mahdollisuuksia synnyttää kannattavaa liiketoimintaa sekä antaa keksijöille neuvoja ja kehitysehdotuksia, miten idean tai keksinnön kanssa kannattaisi edetä. Tiimin arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa keksinnön uutuusarvoon ja sen tuomaan lisäarvoon kuluttajalle. Samalla mietitään myös keksinnön kaupallistamista, sillä usein markkinoille putkahtaa kilpailevia tuotteita pian. Keksijälle on hyötyä siitä, että hän saa omasta keksinnöstään monipuolisen arvion, kun keksintöä tai palvelua on tarkasteltu monesta eri näkökulmasta. Rikas työura taustalla Päivi Vestala on työskennellyt monella eri toimialalla ja pitää moninaista työuraansa rikkautena. Alun perin hän kävi metsäkoulun, mutta siirtyi pian opiskelemaan maantiedettä yliopistoon. Sen jälkeen hän suoritti teknologiaosaamisen johtamisen tutkinnon ammattikorkeakoulussa. Työ vei hänet opettamisen ja koulutusteknologian pariin. Innovaatioasiantuntijaksi hän siirtyi Abloy Oy:lta asiakasratkaisujen päällikön tehtävistä viime marraskuussa. Uusien asioiden ja erilaisten ihmisten parissa työskentely kiinnostaa. Olin Abloylla kansainvälisessä kehittämisprojektissa asiakkaan äänenä, siinä oppi kiinnittämään eri tavalla huomiota käytettävyyteen. Vestala myöntää, että hallinnointi ja paperityöt eivät ole hänen ominta alaansa. Enemmän häntä kiehtoo ihmisten kohtaaminen ja asioiden vieminen konkreettisesti eteenpäin. Keksijöiden kiitollisuus siitä, että joku kuuntelee heitä, on yllättänyt. Moni heistä tykkää siitä, että keskustelee, haastaa ja tarjoaa erilaisia näkökulmia. Olen tilastoinut kontaktien määrää ja kuukaudessa saan noin sata yhteydenottoa, Vestala kertoo. Pohjois-Savon kehittämisrahasto rahoittaa Vestalan työpanosta vuoden 2013 lopulle. Sen jälkeen arvioidaan toimintaa ja kehittämistä uudelleen. Tavoitteena on aktivoida uutta yritystoimintaa Pohjois-Savoon. Jo puolen vuoden perusteella voin sanoa, että Savosta löytyy innovaattoreita ja tuoretta ajattelua. Kaikkien keksijöiden tulisi tunnistaa keksinnössään ne asiat, joista voi luoda liiketoimintaa. 20