VAMMALAN LUKIO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (perusasiakirjana Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2015)

Transkriptio

1 VAMMALAN LUKIO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 (perusasiakirjana Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2015)

2 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Tehtävä Arvoperusta... 4 Lukion toimintakulttuuri osana Sastamalan kaupungin strategista toimintaa... 6 Vammalan lukion toiminta-ajatus OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Opiskeluympäristöt ja -menetelmät Toimintakulttuuri Lukion toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Toiminnan arvioinnin tarkoitus Toiminnan arviointi Vammalan lukiossa Lukion yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa Lukion yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa Opintojen rakenne OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Ohjaus Oppimisen ja opiskelun tuki Vammalan lukion ohjaussuunnitelma Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä Toinen kotimainen kieli Ruotsi Ruotsi, A-oppimäärä Ruotsi, B1-oppimäärä Ruotsi, B3-oppimäärä Vieraat kielet Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä Vieraat kielet, A-oppimäärä Vieraat kielet, B1-oppimäärä... 69

3 5.5.4 Vieraat kielet, B2-oppimäärä Vieraat kielet, B3-oppimäärä Matematiikka Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Terveystieto Liikunta Musiikki Kuvataide Teemaopinnot OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät Itsenäisesti suoritettu kurssi Suullisen kielitaidon kurssien arviointi Opinnoissa edistyminen Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus aikuisten lukiokoulutuksessa Todistukset ja niihin merkittävät tiedot LIITE KEHITTYVÄN KIELITAIDON KUVAUSASTEIKKO LIITE VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOLAISSA TARKOITETUN KOULUTUKSEN YLEISISTÄ VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA (942/2014)

4 1 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki (629/1998) ja -asetus (810/1998) valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014) Opetushallituksen määräys aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen (810/1998) 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Kaikki aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman näiden opetussuunnitelman perusteiden mukaan, jollei opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä järjestämisluvasta muuta johdu. Jos aikuisten lukiokoulutuksen järjestämislupaan liittyy erityinen koulutustehtävä, siihen liittyvät määräykset otetaan huomioon opetussuunnitelmaa laadittaessa. Opetussuunnitelmassa päätetään oppilaitoksen opetus- ja sivistystyöstä aikuisten lukiokoulutuksen osalta. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman pohjalta lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa oppilaitoksen aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon oppilaitoksen toimintaympäristö, ja erityisresurssit, oppilaitoksen sijaintialueen luonto ja ympäristö, historia, kieliolosuhteet, elinkeino- ja kulttuurielämä sekä muiden oppilaitosten opetustarjonta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseen suomenkielistä ja ruotsinkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Opiskelijan mahdollisuus suorittaa aikuisten lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava oppimisen ja opiskelun tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Vammalan lukion opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä lukion henkilöstön, opiskelijoiden, opiskelijoiden vanhempien ja huoltajien sekä säännösten edellyttämiltä osin lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Yhteistyötä opetussuunnitelman laatimisessa on tehty myös muiden koulutuksen järjestäjien ja eri sidosryhmien kanssa. Kaikilla opiskelijoiden vanhemmilla ja huoltajilla on ollut mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan. Ennen opetussuunnitelman hyväksymistä koulutuksen järjestäjä

5 2 on kuullut opiskelijakuntaa ja lukion henkilöstöä sekä varannut lukion kaikille opiskelijoille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä siitä. Yhteistyöllä eri tahojen on pyritty varmistamaan lukiokoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on pyritty ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, tukevat opiskelijoiden hyvinvointia, jaksamista ja osallisuutta, rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikusta lukion sisällä ja suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset valtioneuvoston asetuksen 942/2014 tuntijaon mukainen koulutuksen järjestäjän hyväksymä aikuisten lukiokoulutuksen tuntijako kieliohjelma toimintakulttuurin pääpiirteet opiskeluympäristöt ja -menetelmät itsenäisen opiskelun periaatteet aihekokonaisuudet oppiaineen tehtävä, oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet ja arviointi tavoitteet ja keskeiset sisällöt kursseittain yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma ohjaussuunnitelma oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi. Opetussuunnitelmassa tulee kuvata kaikkien siihen sisältyvien kurssien tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Mikäli oppilaitos järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai opetusta rangaistuslaitoksessa, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 6 :n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä

6 yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan. 3

7 4 2 AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Tehtävä Aikuisten lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi. Lukioaikanaan opiskelija kartuttaa ja syventää olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Opetus harjaannuttaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laajaalaisia ilmiöitä. Aikuisten lukiokoulutuksella on opetus- ja sivistystehtävä. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja - katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tulevaisuuteen. Aikuisten lukiokoulutus lisää opiskelijan työelämässä menestymisen yleisiä edellytyksiä sekä kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan. Aikuisten lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Se antaa yleiset jatko-opintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen. Aikuisten lukiokulutuksessa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella ja muilla näytöillä. Aikuisten lukiokoulutus ehkäisee syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuuden jatkaa tai aloittaa lukio-opintoja aikuisena. Koulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien laadintaan sekä oppimaan oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos voi järjestää opiskelijoilleen mahdollisuuden - suorittaa lukion oppimäärän - suorittaa yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän - suorittaa yksittäisiä lukiokursseja - suorittaa muita lukion tehtävään kuuluvia yleissivistäviä aineita tai aihekokonaisuuksia - suorittaa ylioppilastutkinnon tai sen osan. 2.2 Arvoperusta Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu suomalaiselle sivistysperinteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsien. Sivistys ilmenee huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden

8 hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta. Sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä jännitteitä. Aikuisten lukiokoulutuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä ihmisarvon loukkaamattomuus. Opetus pohjautuu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja ihmisoikeusnormeista sekä näitä oikeuksia edistävistä toimintatavoista. Aikuisten lukiokoulutus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja demokratiaa. Opetus on opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä. Opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Aikuisten lukiokoulutuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Opetus kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden suunnassa. Jokainen aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos on yhteisö, jossa monista kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä harjaantua yhteistyöhön. Oppilaitoksessa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua arvostetaan. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja luovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman oppilaitoksen kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperusta toteutuu toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja työskentelyn organisoinnissa. Arvoperustaa syventävät näissä aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvatut aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin koulutus- ja sivistyshaasteisiin. Vammalan lukio jatkaa Tyrvään Suomalaisena Yhteiskouluna vuonna 1904 perustetun oppilaitoksen kasvatus- ja opetustyötä. Koulumme motto on hengenviljelyä ja viisauden rakkautta vuodesta Vammalan lukion arvot ovat: toisen ihmisen kunnioittaminen, luovuus, oikeudenmukaisuus, ahkeruus ja yhteisöllisyys. Toisen ihmisen kunnioittaminen näkyy koulun arjessa hyvinä käytöstapoina, erilaisuuden hyväksymisenä, epäonnistumisen hyväksymisenä ja toisen ihmisen työn ja ajan kunnioittamisena. Luovuus ymmärretään positiivisena uteliaisuutena ja joustavuutena, 5

9 jolloin sekä opiskelijat että opettajat soveltavat tietojaan ja taitojaan erilaisten ongelmien ratkaisuissa ja ovat avoimia uusille ajatusmalleille. Oikeudenmukaisuuden mukaan kaikilla opiskelijoilla on samat oikeudet ja vaatimukset. Opiskelijoita ja opettajia kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdessä sovittuja, samoja sääntöjä noudatetaan niin kanssakäymisessä kuin arvioinnissakin. Ahkeruus näkyy vastuun ottamisena omasta työstä ja opiskelusta sekä tavoitteellisena toimintana. Aito yhteisöllisyys mahdollistaa sen, että jokainen kokee olevansa tärkeä osa yhteisöä. Kaikille annetaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa sekä saada ja antaa tukea. Lukion toimintakulttuuri osana Sastamalan kaupungin strategista toimintaa Sastamalan kaupunginvaltuuston linjaama kaupunkistrategia ohjaa omalta osaltaan lukiokoulutuksen arkea. Kaupunkistrategian painotukset tarkentavat paikallisesti lukion tehtävää ja arvopohjaa. Sastamala on kirjapääkaupunki, ja kirjan asema osana kaupungin imagoa näkyy myös lukiokoulutuksessa. Sastamalan kaupungin valtuustokausittain päivitettävä strategia ja lisäksi kulloinkin voimassa oleva elinkeinopoliittinen ohjelma täydentävät valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja tuovat siihen paikallisia painotuksia. Kaupungin toiminnan yleiset linjaukset voivat vaikuttaa aihekokonaisuuksien paikallisiin painotuksiin. Strategiasta ja toimintakulttuurin paikallisista painotuksista päätetään vuosittain lukuvuosisuunnitemassa. Lukiokoulutusta kuvataan paikallisessa laatukäsikirjassa, joka ohjaa lukiokoulutuksen itsearviointia. Vammalan lukion toiminta-ajatus 6 Vammalan lukion toiminta-ajatuksena on "Hengenviljelyä ja viisauden rakkautta vuodesta 1904". Tarjoamme monimuotoisia lukio-opintoja nuorille ja aikuisille. Olemme edelläkävijä joustavien ja laadukkaitten koulutuspalvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa. Vammalan lukio toimii ja sitä kehitetään monipuolisena yleislukiona. Opiskelija voi kuitenkin halutessaan painottaa opintojaan taipumustensa mukaisesti. Lukiossamme voi suorittaa lukiodiplomeja ja päättökokeita kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa, kirjallisuudessa sekä puheviestinnässä ja vieraissa kielissä. Teemme aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä EU-rahoitteisten projektien muodossa. Vammalan lukion toiminta-ajatuksena on kasvattaa opiskelijoistaan omia juuriaan arvostavia, mutta samalla kansainväliseen yhteistyöhön kykeneviä, älyllisesti uteliaita, tunne-elämältään tasapainoisia, työ- ja toimintakykyisiä, kriittiseen ja luovaan ajatteluun ja tiedonhankintaan pystyviä kansalaisia. Opiskelijoita perehdytetään myös elinkeino- ja työelämään sekä yrittäjyyteen. Lukio-opinnot syventävät opiskelijan kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta. Vammalan lukion vahvuuksia ovat turvallinen ja kaunis ympäristö, vankan yleissivistyksen takaava opetussuunnitelma, oppimista tukeva ilmapiiri ja monipuolinen yhteistyöverkosto. Vammalan lukion opetus- ja kasvatustyön lähtökohtana on utelias, oppimishaluinen ja aktiivinen oppija. Lukion kasvatustyössä tuetaan oppijan itsetuntoa, jotta hänen oppimishalunsa säilyisi ja hän saavuttaisi asettamansa tavoitteet. Kasvatustavoitteisiin pyritään sekä monipuolisilla työtavoilla että seuraamalla ja tukemalla opiskelijan persoonallisuuden ja eettisen ajattelun kehittymistä. Vammalan lukio toimii yleissivistävänä kouluna herättää tiedonhalua ja ohjaa kriittiseen ajatteluun

10 7 tukee oppilaan persoonallista kehitystä ja kasvua aikuisuuteen kehittää valmiuksia jatko-opintoja ja elämänuraa varten. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä informaatiota, rakentaa uutta tietoa ja syventää siten osaamistaan aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Lukioopinnoissa opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan. Näin kehittyvät myös elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot. Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen. Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan. Vammalan lukiossa käytetään monimuotoisia opiskelutapoja, joilla kannustetaan opiskelijaa itsenäiseen tiedonhakuun ja tiedon kriittiseen arviointiin. Opiskelijan aktiivinen rooli korostuu erityisesti teemaopinnoissa ja taiteiden välisillä kursseilla. Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet huomioidaan tarvittaessa joustavien opetusjärjestelyjen kautta. Oppitunneilla käytetään vaihtelevia työtapoja, joissa huomioidaan oppijoiden erilaisuus. Opettajajohtoisuuden ohella käytetään pari- ja pienryhmätyöskentelyä sekä vertaistutorointia. Arviointi on monipuolista, ei pelkkään päättökokeeseen perustuvaa. Opetusmateriaali on monimuotoista ja opiskelijoita kannustetaan myös itse tuottamaan oppimateriaalia. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea oppimaan oppimista, joka painottuu erityisesti psykologian ja opintojen ohjauksen oppisisällöissä. Kaikissa oppiaineissa opetetaan tiedonhakutaitoja sekä lähdekritiikkiä. Teemaopinnot yhdistävät oppisisältöjä yli oppiainerajojen ja helpottavat kokonaiskäsityksen luomista ilmiöistä. Tavoitteena on ohjata opiskelijat suunnitelmalliseen oppimiseen sekä itseohjautuvuuteen. Sastamalan lukiokoulutus tukee opiskelijan yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen taitojen kehittymistä mm aktiivisen oppilaskuntatoiminnan kautta.

11 8 Opiskelijoiden sekä heidän huoltajiensa aktiivinen osallistuminen koulun toimintaan sekä sen kehittämiseen tukee oppilaitoksemme yhteishengen vahvistumista. 3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa opiskeluympäristöjä ja - menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovat oppimiskäsitys sekä opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien valinnan ja kehittämisen perustana ovat myös opiskelijoiden edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet. Aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet, joista keskeisin on aikuisopiskelijoiden opiskelulähtökohtien moninaisuus. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien avulla luodaan mahdollisuuksia joustaviin yksilöllisiin ja yhteisöllisiin opiskelumahdollisuuksiin. Koska oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa aiemmin hankittuun osaamiseen, käytetään aikuisten lukiokoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineissa edellytetty käsitteellinen ja menetelmällinen osaaminen. Tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvat opiskelumenetelmät edistävät oppimaan oppimista ja kehittävät kriittistä ja luovaa ajattelua. Menetelmällisillä ratkaisuilla voidaan rakentaa kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa opetus- ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijoiden aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Heitä ohjataan myös käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Lisäksi opiskelumenetelmien valinnassa ja työskentelyn ohjauksessa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen. Merkitykselliset oppimiskokemukset sitouttavat ja innostavat opiskeluun. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot ja taidot sekä heidän kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Opiskelijoita rohkaistaan ratkomaan avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä, havaitsemaan ongelmia sekä esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia. Aikuisen kokemukset sekä taito arvioida omaa ajatteluaan ja oppimistaan ovat aikuisten lukiokoulutuksessa erityinen voimavara. Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa opiskelijat toimivat turvallisissa ja terveellisissä opiskeluympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskeluympäristöt ovat monipuolisia ja että ne rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia ja edistävät opiskelumotivaatiota. Opiskeluympäristöjen kehittämisellä tuetaan vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista itsenäisen työskentelyn ohella. Opiskeluympäristöjä koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon, että oppimista tapahtuu mitä moninaisimmissa tilanteissa ja paikoissa. Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten,

12 9 että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Opiskeluympäristöjä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, kirjastojen, liikunta- ja luontokeskusten, taide- ja kulttuurilaitosten, työelämän ja yritysten sekä muiden tahojen tarjoamia opiskeluympäristöjä hyödynnetään monin tavoin. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä eri muodossa esitetyn informaation hankintaan ja arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitä tarjoa. Opiskelijoiden yksilöllistä etenemistä, henkilökohtaisia oppimispolkuja ja verkkoopiskelutaitojen kehittymistä tuetaan tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa opintoja myös etäopiskeluna. Etäopiskeluna suoritettu kurssi koostuu opettajan ohjaamasta itsenäisestä opiskelusta, ja siinä käytetään monipuolisesti tietoverkkoja sekä muuta tieto- ja viestintäteknologiaa. Etäopiskelussa pyritään käyttämään myös yhteisöllisiä työtapoja. Lukiokurssi voidaan järjestää myös monimuoto-opetuksena, jolloin verkossa tapahtuvan etäopetuksen ja -opiskelun lisäksi kurssi sisältää myös lähiopetusta ja -ohjausta. Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomion opiskelijan edellytykset suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta sekä hänen ohjauksen ja tuen tarpeensa. Aikuisten lukiokoulutusta vankilassa tai muussa rikosseuraamuslaitoksessa suoritettaessa lukiokoulutusta säätelevien normien lisäksi otetaan huomioon vankeuslain ja -asetuksen säännökset sekä kansainväliset vankilaopetusta koskevat suositukset. Opetuksessa otetaan huomioon yhdenvertaisuus sekä rikosseuraamuslaitoksessa noudatettava normaalisuusperiaate ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Vankilaopetus tukee opiskelijoiden yhteiskuntaan integroitumista. Vankilaopetus edistää vankeuslain (767/ luku 1 ) mukaisia tavoitteita parantaa vankien elämänhallintataitoja sekä ohjaa rikoksettomaan elämään. Vammalan lukion tavoitteena on olla opiskelijoilleen henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen ja osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Sijainti luonnonkauniin Rautaveden rannalla sekä ajanmukaisesti varustetut opetustilat antavat erinomaiset puitteet tuloksekkaalle opiskelulle. Lukio tukee vuorovaikutteisuutta sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäristöönsä. Opiskelijoiden itsenäisen toiminnan ja vastuullisuuden lisäksi Vammalan lukiossa opiskelija otetaan huomioon opiskeluyhteisön osana. Opettajilla on mahdollisuus oman valintansa mukaan käyttää erilaisia oppimisympäristöjä ja verkkopedagogisia ratkaisuja. Isoverstaan kautta lukiolla on käytössään Moodle-oppimisympäristö. Sastamalan kaupungilla on käytössä MobieZine-verkkojulkaisualusta. Sen lisäksi opettajat voivat käyttää erilaisia sosiaalisen median sovelluksia osana opetustaan. Lukiokoulutuksessa kannustetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön oppimisen osana.

13 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta oppilaitoksen tehtävästä. Toimintakulttuuri tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukiokoulutus on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella aikuisten lukiokoulutusta järjestävällä oppilaitoksella on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan. Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä oppilaitoksen koko henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen perusedellytys on avoin ja vuorovaikutteinen sekä keskinäistä arvostusta ja luottamusta rakentava keskustelukulttuuri. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat. Oppiva yhteisö Aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos toimii oppivana yhteisönä, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista, kannustaa keskinäiseen vuorovaikutukseen ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Oppivan yhteisön rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Oppilaitoksen toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa oppimaan oppimiselle ja muille tulevaisuuden taidoille. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo lisämahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa. Vammalan lukion toimintaa kehitetään Sastamalan kaupungin strategian määrittelemin tavoitteiden perusteella.vammalan lukio pyrkii osallistumaan Opetushallituksen ohjaamiin valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin sekä tekee alueellista yhteistyötä muiden toisen asteen yleissivistävien, ammatillisten oppilaitosten ja Sastamalan opiston kanssa sekä tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuksia tutustua kolmannen asteen opintoihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Nivelvaiheen yhteistyötä kehitetään yhteistyössä Sastamalan perusopetuksen sekä Sastamalan ammatillisen koulutuksen kanssa. Tämä kehittämistyö sisältää oppilaiden tehostetun ohjauksen siirryttäessä perusasteelta toiselle asteelle sekä lukiosta korkeakouluihin. Opettajilla on mahdollisuus omien tarpeiden mukaiseen

14 monipuoliseen täydennyskoulutukseen ja sen lisäksi järjestetään yhteisiä koulutuksia kaikille lukion opettajille. Vammalan lukion toimintakulttuurille ominaista on opiskelijoiden ja opettajien avoin vuorovaikutus ja molemminpuolinen kunnioitus. Ryhmänohjaukseen panostetaan ja ryhmänohjaaja käy henkilökohtaisen keskustelun jokaisen ohjausryhmäläisensä kanssa vähintään kaksi kertaa lukio-opintojen aikana. Opintosuunnitelmien ja kurssivalintojen muuttaminen on joustavaa. Toimintakulttuurin kehittämisen tukena käytetään vuosittaisia kyselyitä opiskelijoille, opettajille ja huoltajille. Lisäksi huoltajia ja muita yhteistyökumppaneita aktivoidaan koulun toiminnan tukemiseen. Vammalan lukion kannatusyhdistys on tärkeä taustayhteisö ja yhteistyökumppani. Opiskelijat osallistuvat eri oppiaineiden kurssien tavoitteiden asettamiseen opetussuunnitelman puitteissa. Osallisuus ja yhteisöllisyys Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta luomalla heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Opiskelijoita rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa sekä hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta että tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen merkitys korostuu aikuisten lukiokoulutuksen aloitusvaiheessa. Vammalan lukion toimintaa on kehitetty ja kehitetään jakamalla vastuuta koko henkilöstölle. Asiat valmistellaan työryhmissä, tiimeissä. Tiimien kokoonpanosta sovitaan lukuvuoden alussa järjestettävässä yhteisessä suunnittelukokouksessa. Tiimityöskentelyyn osallistuvat opettajien lisäksi tarpeen mukaan oppilaskunnan ja muun henkilöstön edustajat. Oppilaskunnan edustajat osallistuvat opettajainkokouksiin soveltuvin osin ja osallistuvat yhteisten teema- ja toimintapäivien suunnitteluun ja toteutukseen. Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus on oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. 11

15 12 Vammalan lukion opiskeluyhteisö on opiskelijaa kuunteleva, kunnioittava ja arvostava. Opiskelijaa tuetaan opintojen eri vaiheissa. Ryhmänohjaaja ja opintoohjaaja seuraavat opiskelijan opintojen etenemistä. Opintoihin liittyvistä huolista keskustellaan mahdollisimman pian opiskelijan kanssa. Opiskelijaa autetaan myös terveyteen liittyvissä ongelmatilanteissa ja erityisen tuen tarpeessa. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Aikuisten lukiokoulutusta järjestävässä oppilaitoksessa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Oppiva yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Oppivassa yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan integroitumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa oppilaitoksessa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja. Vieraskielisten opiskelijoiden kotoutumista tuetaan vahvistamalla opetuskielen hallintaa osana kaikkien oppiaineiden opetusta ja oppilaitoksen muuta toimintaa. Vammalan lukiossa kulttuurien moninaisuus näkyy kansainvälisyyskasvatuksessa, joka on merkittävä osa Vammalan lukion toimintakulttuuria. Lukiossa järjestetään kansainvälisyyskursseja ja sen lisäksi kansainvälisyys sisältyy myös useiden oppiaineiden kurssisisältöihin. Vammalan lukiossa opiskelijoita ohjataan ymmärtämään eri tiedonaloille ominaisia tapoja käyttää kieltä sekä esittää että rakentaa todellisuutta. Kielitietoisuuden periaate sisältää näkemyksen, jonka mukaan kielillä on keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa, identiteetin rakentumisessa sekä yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Monilukutaitoon ja kielitietoisuuteen kuuluvat myös tieto- ja viestintätekniikan osaaminen ja digitaalisten tekstitaitojen hallitseminen, joita harjoitellaan eri oppiaineiden kursseilla. Lukion toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Vammalan lukion toimintaa kehitetään Sastamalan kaupungin strategian määrittelemin toisen asteen koulutuksen pidemmän aikavälin sekä taloussuunnittelun yhteydessä asetettujen vuosittaisten tavoitteiden perusteella. Lukiokoulutuksessa seurataan aktiivisesti valtakunnallisia koulutuspoliittisia linjauksia ja kehittämissuunnitelmia. Siinä ennakoidaan tulevia muutoksia lainsäädännössä, ylioppilastutkinnossa ja opetukseen kohdentuvassa valtionosuusrahoituksessa. Sastamalan kaupungin strategia päivitetään valtuustokausittain ja kaupungin strategia ohjaa lukiokoulutuksen toimintaohjelmaa. Strategisen suunnittelun avulla lukiokoulutus huolehtii perusopetuksen jälkeisestä toisen asteen opintopolusta, joka tähtää lukiotoiminnan laadukkuuteen ja tuloksellisuuteen: tavoitteena on kouluttaa ylioppilaita, joilla on hyvä elämänhallinta, yleissivistys ja jatko-opintovalmiudet. Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen toimii sykleissä, joissa itsearvioinnin ja kerätyn palautteen avulla suunnitellaan edelleen seuraavaa toimintaa ja tavoitteita. Vammalan lukio pyrkii osallistumaan Opetushallituksen ohjaamiin valtakunnallisiin

16 kehittämishankkeisiin sekä tekee alueellista yhteistyötä muiden toisen asteen yleissivistävien, ammatillisten oppilaitosten ja Sastamalan opiston kanssa sekä tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuksia tutustua kolmannen asteen opintoihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Nivelvaiheen yhteistyötä kehitetään yhteistyössä Sastamalan perusopetuksen sekä ammatillisen koulutuksen kanssa. Tämä kehittämistyö sisältää oppilaiden tehostetun ohjannan siirryttäessä perusasteelta toiselle asteelle sekä lukiosta korkeakouluihin. Opiskelijoiden huoltajia ja ympäröivää yhteiskuntaa aktivoidaan koulun toiminnan tukemiseen esimerkiksi asiantuntijoina. Vammalan lukion kannatusyhdistys on tärkeä taustayhteisö ja yhteistyökumppani. Vammalan lukion toimintaa on kehitetty ja kehitetään jakamalla vastuuta koko henkilöstölle. Asiat valmistellaan työryhmissä, tiimeissä. Tiimien kokoonpanosta sovitaan lukuvuoden alussa järjestettävässä yhteisessä suunnittelukokouksessa. Tiimityöskentelyyn osallistuvat opettajien lisäksi tarpeen mukaan oppilaskunnan ja muun henkilöstön edustajat. Toiminnan arvioinnin tarkoitus Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on muun muassa turvata koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset ovat julkisia (lukiolaki 16, ). Valtakunnallisesti koulutuksen tuloksellisuutta arvioidaan kokonaisvaltaisesti tarkastelemalla päämäärien saavuttamista ja resurssien käytön onnistuneisuutta. Mallia voidaan soveltaa kunta- ja edelleen oppilaitostasolle. Tuloksellisuuden keskeiset käsitteet ovat toiminnan vaikuttavuus, taloudellisuus ja tehokkuus. Koulutus on tuloksellista, kun oppilaitokselle ja yksilön opetustoiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu. Tehokasta koulutus on silloin, kun lukion opetusjärjestelyjen toimivuus, joustavuus ja ajoitus ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja opetuksen laatu hyvä. Lukiokoulutusta voidaan sanoa vaikuttavaksi, kun sen tuottamat valmiudet edistävät opiskelijan henkistä kasvua sekä yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän kehitystä. Yksinkertaistaen voidaan sanoa vaikuttavuuden kuvaavan sitä, että oppilaitoksessa tehdään oikeita asioita ja tehokkuuden sitä, että asiat tehdään oikein. Koulutus on taloudellista silloin, kun koulutusresurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden. Toiminnan arviointi Vammalan lukiossa Sastamalan lukiokoulutuksen toimintaa arvioidaan vuosittain sekä aina tarpeen mukaan. Valtuuston hyväksymien toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen mittareina toimivat mm. opiskelija-, huoltaja- ja henkilöstökyselyt. Sastamalan kaupunki oli mukana Kuntaliiton opetustoimen laadunhallintaan liittyvässä hankkeessa, jonka tavoitteena oli luoda opetustoimea koskeva laadunhallintamalli osaksi kunnan johtamis- ja laadunhallintajärjestelmää. Sastamalan lukiokoulutus aloitti laatuhankkeen vuonna 2010 ja Sastamalan lukiokoulutuksen laatukäsikirja valmistui Laatukäsikirjassa kuvataan lukiokoulutuksen toiminta CAF-arviointijärjestelmän 13

17 (Common Assessment Framework) mukaisesti. CAF on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu. Laatukäsikirjassa kuvattua toimintaa arvioidaan käsikirjan periaatteiden mukaisesti, jotta saadaan kuva toiminnan onnistumisesta. Tulosten perusteella valitaan kehittämiskohteet lukiokoulutukselle. Laadunarviointi on työväline lukiokoulutuksen kehittämiseen. Kahden vuoden välein toteutettavan CAF-arvioinnin perusteella lukiokoulutus arvioi toimintaansa sekä asetettujen kehittämishankkeiden toteutumista ja asiakastuloksia. Laatukäsikirja on toiminnan arviointia ohjaava työkalu. Sen tarkoituksena on mahdollistaa vahvuuksien ja kehittämisalueiden löytäminen. Lukiokoulutuksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota vaikuttavuuden arviointiin, mm. opintojen läpäisyyn, keskeytyksiin ja jatkoopintoihin sijoittumiseen. Arviointi voidaan toteuttaa ulkoisena arviointina, jolloin arvioija on arvioitavan toiminnan ja organisaation ulkopuolelta. Lukio osallistuu esimerkiksi Opetushallituksen toimeenpanemiin arviointeihin. Toinen tapa on itsearviointi, jota suoritetaan INKA-palautejärjestelmän kautta. Palautetta lukion toiminnasta kerätään lukuvuosittain sekä huoltajilta että opiskelijoilta. Toimitilojen kuntoa arvioidaan säännöllisesti työpaikan vaarojen ja riskien kartoituksen avulla. Arvioinnissa käytetään apuna RiskiArvi-ohjelmaa. INKA-järjestelmän kautta kerätään palaute ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilta (ns. aloittajavaiheen kysely). Lisäksi lukion päättäville suoritetaan päättövaiheen kysely. Opiskelijat vastaavat myös lukuvuosittaiseen koulun toimintaa ja viihtyvyyttä mittaavaan asiakaskyselyyn. Palautetta INKA-järjestelmän kautta kerätään myös huoltajilta ja henkilöstöltä. Opettajat keräävät kurssipalautteita lukuvuosittain vähintään kahden jakson kurssien osalta. Kaikista INKA-järjestelmän kautta toteutetuista kyselyistä on myös saatavissa verrokkikuntien tiedot. Tulosten perusteella johdetaan opettajainkokouksessa toimenpide-ehdotukset ja kehittämistehtävät tulevalle lukuvuodelle. Itsearviointi tukee sekä yksilö- että yhteisötasolla tapahtuvaa oppimista, toiminnan kehittämistä ja auttaa oppilaitoksen johtamisessa. Itsearvioinnilla todetaan, onko toiminta vastannut asetettuja tavoitteita ja millä toimenpiteillä toiminnan laatua ja tuloksellisuutta voidaan ylläpitää tai entisestään parantaa. Näin itsearviointi on keino tunnistaa oppilaitoksen omat vahvuudet ja toisaalta parantamista kaipaavat alueet. Sekä itsearviointi että opetussuunnitelman kehittäminen ovat jatkuvia prosesseja, joilla pyritään tuloksellisesti toimivaan kouluun, jonka tunnusmerkkejä ovat selkeä käsitys lukion perustehtävästä, johtajuudesta ja sisäistynyt tavoitetietoisuus haasteelliset oppimiseen ja sen laatuun kohdistuvat odotukset oppimismahdollisuuksien turvaaminen ja opiskeluun sitoutumisen varmistaminen opiskelijoiden edistymisen jatkuva seuranta 14

18 15 turvallinen ja hyvin järjestetty opiskeluympäristö toimiva kodin ja koulun välinen yhteistyö jatkuva henkilöstön kehittäminen. Lukion yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa (LL 5 1 mom.). Sastamalan ammatillisten oppilaitosten (SASKY) opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa Vammalan lukiossa lukio-opintoja tavoitteena lukion oppimäärän suorittaminen ja ylioppilastutkinto ammatillisen tutkinnon lisäksi (ns. yhdistelmäopinnot). Vammalan lukion opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus sisällyttää ammatillisia opintoja lukion oppimääräänsä. Yhteistyön periaatteet on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelman luvussa Opetuksen toteuttaminen. Yhteistyö seutukunnan sekä yleissivistävien että lähinnä Sastamalassa toimivien ammatillisten toisen asteen oppilaitosten sekä Sastamalan opiston, kirjainstituutin, korkeakoulujen sekä ulkomaisten oppilaitosten kanssa antaa painotuksiin ja erikoistumiseen lisämahdollisuuksia, varsinkin, kun edistetään opiskelijoiden mahdollisuuksia käyttää monipuolisesti hyväkseen vuorovaikutteista sähköistä viestintää. Sastamalan lukiokoulutus tekee yhteistyötä muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Sastamalan lukiokoulutus kuuluu Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -verkostoon. Lukiokoulutus on myös mukana ISOverstaassa, joka on valtakunnallinen toisen asteen opetuksen kehittäjäyhteisö. Näiden yhteistyöverkostojen kautta voidaan tarjota täydennyskoulutusta ja opetuksen kehittämishankkeita henkilökunnalle sekä verkkokursseja opiskelijoille. Osa opetuksesta voidaan tarvittaessa toteuttaa samanaikaisopetuksena tai omatahtisina verkko-opintoina esim. Isoverstaan ( tai Pirkanmaan maakunnallisen verkkokurssitarjottimen ( opintotarjonnan kautta. ISOVERSTAS JÄSENOPPILAITOSTENSA TUKENA LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2015 TOTEUTTAMISESSA Isoverstas Valtakunnallinen verkko-opetuksen kehittäjäyhteisö, Isoverstas, tukee jäsenoppilaitoksiaan monipuolisesti Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2015 toteuttamisessa. Verkoston 57 jäsenoppilaitosta muodostavat yhteistyöverkoston, jossa oppilaitosrajat ylittävä opiskelu ja yhteisöllinen toiminta ovat helposti toteutettavissa. Verkosto luo mahdollisuuksia lukioiden, ammatillisten ja vapaan sivistystyön jäsenoppilaitosten väliselle yhteistyölle. Kehittäjäyhteisö tarjoaa jäsenilleen kanavia, työvälineitä ja sisältöjä verkko-oppimisen kehittämiseen ja opetustarjontaan. Isoverstas kannustaa jäsenoppilaitosten henkilöstöä yhteisölliseen toimintaan ja tarjoaa mahdollisuuksia monipuolistaa opiskelijoiden yksilöllisiä opiskelupolkuja. Isoverstaan palvelut Isoverstaan palvelut tukevat jäsenoppilaitosten toimintaa Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2015 toteuttamisessa. Jäsenoppilaitokset voivat hyödyntää Isoverstaan opetustarjontaa, sähköistä oppimisympäristöä (Moodle), tukipalveluja, täydennyskoulutusta (koulutukset ja Virtuaalitietoiskut) ja virtuaalipalveluja

19 (Kommenttiseinä, Opetuslaitteisto, Tallennepalvelu, Virtuaalijulkaisu ja Virtuaalitila) sekä osallistua aktiiviseen hanketoimintaan. Isoverstaan palvelut tukevat jäsenoppilaitosten välistä yhteistyötä sekä edistävät osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Opiskelijan Isoverstas Opiskelija voi yksilöllistää, syventää, laajentaa ja monipuolistaa opiskelupolkujaan esimerkiksi suorittamalla yksittäisiä kursseja (syventävät kurssit) tai koko oppiaineen (esimerkiksi italian kieli), jota oma oppilaitos ei tarjoa. Opiskelija saa joustoa opintoihinsa myös Isoverstaan kesäjakson kursseista. Kesäjaksolla opiskelija voi keskittyä yksittäisen kurssin tai oppiaineen suorittamiseen, keventää tulevaa lukuvuottaan, nopeuttaa valmistumistaan tai suorittaa rästiin jääneitä kurssejaan, mikä vahvistaa valmistumista suunnitelmien mukaisesti. Isoverstaan jäsenoppilaitoksen opiskelijalla on mahdollisuus osallistua myös toisen oppilaitoksen samanaikaisopetukseen, jos oma oppilaitos ei voi tarjota kyseistä kurssia tai oppiainetta. Isoverstas tukee opiskelijaa henkilökohtaisten opiskelupolkujen ja verkkoopiskelutaitojen kehittymisessä. Opiskelija voi valita ja suorittaa oppilaitosrajat ylittäviä verkko-opintoja. Opiskelija voi hyödyntää Isoverstaan verkkoviestinnän välineitä ja tukipalveluja sekä harjoitella turvallisesti monilukutaidon lisäksi verkkoviestintätaitojaan. Näin opiskelija hankkii Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2015 mainittuja työelämän edellyttämiä valmiuksia ja taitoja. Opiskelija voi käyttää Isoverstaan palveluja myös oppimisen tukena, kuten opetustarjontaa syventävien kurssien opiskeluun. Opetustallenteita opiskelija voi hyödyntää asioiden kertaamiseen tai silloin, jos opiskelu edellyttää pidempää opiskeluprosessia. Opettajan Isoverstas Isoverstas tarjoaa opettajan käyttöön kanavia, työvälineitä ja sisältöjä. Opettajan käytössä on sähköinen oppimisympäristö (Moodle), jossa on monipuoliset työkalut opetuksen tueksi. Sähköisessä oppimisympäristössä voi tuottaa ja jakaa oppimateriaalia sekä tehdä tehtäviä. Työskentely salasanasuojatussa ympäristössä on turvallista. Opettajalla on sähköiset arviointityökalut (esimerkiksi Moodlen arviointityökalut). Lisäksi Isoverstas järjestää täydennyskoulutuksia (itse-)arviointisovellusten käytöstä. Isoverstas tarjoaa myös ylioppilastutkinnon sähköistymiseen liittyviä koulutuksia (muun muassa Abitti-koulutukset). Opettajan yksi työväline yhteisöllisyyden lisäämiseksi oppitunneilla on Kommenttiseinä-palvelu. Esimerkiksi opettaja pyytää kaikkia opiskelijoita vastaamaan kysymykseen samanaikaisesti. Opiskelijat kirjoittavat mobiililaitteillaan vastauksensa Kommenttiseinälle. Näin myös hiljaiset, ujot, vetäytyvät tai psykososiaalisesti rajoittuneet opiskelijat osallistetaan oppituntityöskentelyyn. Kommenttiseinä-palvelun kautta myös etäosallistujat voivat osallistua. Opettaja voi tehdä opetustallenteita Isoverstaan Tallennepalvelussa esimerkiksi Flipped Classroom eli käänteinen luokkahuone -mallin mukaista opetusta varten. Opettaja pyytää opiskelijoita katsomaan opetustallenteen ennen seuraavaa oppituntia. Oppitunnilla opiskelijat soveltavat tallenteelta oppimaansa asiaa opettajan tukemana, tekevät siihen liittyviä harjoituksia ja keskustelevat aiheesta. Tallenteet palvelevat myös opiskelijan tukitoimina (esimerkiksi kertaaminen). Opettaja tuottaa kertausmateriaalia, tehtävä-/harjoituskirjan tai muuta oppimisen tueksi tarkoitettua sähköistä materiaalia Isoverstaan Virtuaalijulkaisu-palvelussa. 16

20 Opettaja kokoaa materiaalit sähköiseksi vihkoksi, jota opiskelijat hyödyntävät opiskelussaan joko sellaisenaan tai tulostavat sen. Virtuaalitilat-palvelu edistää yhteisöllisyyttä ja oppilaitosrajat ylittävää toimintaa. Virtuaalitilat-palvelu on opettajan väline esimerkiksi oppilaitosrajat ylittävään samanaikaisopetukseen. Opettaja opettaa ryhmänsä ohella toisen oppilaitoksen opiskelijoita. Opettaja voi toimia myös pelkästään etäopettajana, jolloin hän opettaa vain toisen oppilaitoksen opiskelijaryhmää. Virtuaalitilat-palvelu on opettajalle erinomainen etäkokoontumisväline/-kanava. Tällöin etäällä oleva opettaja voi osallistua tapaamisiin, kokouksiin tai palavereihin virtuaalisti ja saada kollegiaalista tukea verkoston muilta opettajilta. Opettajalla on käytössään Isoverstaan tarjoamat sisällöt, joiden jakelukanavana Isoverstas toimii. Esimerkiksi Moodlen valmiit kurssipohjat ovat verkoston opettajien vapaasti käytettävissä ja muokattavissa. Didaktiset kärjet nousuun ja Didaktiset kärjet levitykseen -hankkeissa verkoston opettajat kehittivät pedagogisia käytänteitä, jotka ovat valmistuttuaan verkoston opettajien hyödynnettävissä. Opettaja voi osallistua täydennyskoulutuksiin, joissa on mahdollisuus perehtyä erilaisten opetusta ja opiskelua tukevien laitteiden, oppimisympäristöjen ja sovellusten hallintaan sekä niiden pedagogiseen käyttöön. Sovellusten käyttöönotto ja pedagoginen hyödyntäminen edistävät oppimisprosessin monipuolistumista ja siirtymistä perinteisestä luokkahuoneasetelmasta erilaisiin opiskeluympäristöihin. Opettajaa tuetaan työssään kunkin oppilaitoksen tarpeista kumpuavilla täydennyskoulutuksilla, jotka toteutetaan lähellä opettajan työtä. Tämä madaltaa kynnystä osallistua koulutuksiin, edistää opettajien välistä vertaisoppimista ja säästää resursseja. Opettaja voi osallistua lisätäkseen tai vahvistaakseen osaamistaan Isoverstaan virtuaalitietoiskuihin, joissa esitellään jokin sovellus tai palvelu. Virtuaalitietoisku tallennetaan verkoston opettajien käyttöön. Opettajat voivat katsoa tallenteen heille sopivana ajankohtana. Jäsenoppilaitosten opettajat voivat esittää toiveita virtuaalitietoiskujen aiheista. Opettajat voivat laittaa omia verkkokurssejaan Isoverstaan opetustarjontaan verkoston oppilaitosten hyödynnettäväksi. Opettaja saa ohjaamistaan verkkokursseista korvauksen kunkin kurssin ostaneelta oppilaitokselta. Oppilaitosten Isoverstas Isoverstas on jäsenoppilaitostensa vahva yhteistyökumppani. Se tukee yhteistyötä järjestämällä aluetapaamisia, koulutuksia ja työpajoja, jotka ovat erinomaisia tilaisuuksia verkostoitua sekä edistää yhteisöllisyyttä ja jakamisen kulttuuria. Isoverstas tarjoaa jäsenilleen myös kanavia, työvälineitä ja sisältöjä (verkko- )oppimisen kehittämiseen ja opetustarjontaan. Opetustarjonta on jäsenoppilaitoksille väline noudattaa opetussuunnitelman linjausta ja mahdollistaa oppilaitosrajat ylittävä yhteistyö ja toisten oppilaitosten kurssien hyödyntäminen (lukiot, ammatilliset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset). Isoverstaan rooli oppilaitosten tukena korostuukin erityisesti opetussuunnitelmien nivelvaiheissa. Oppilaitokset eivät voi tarjota lähiopetuksena kaikkia vanhan ja uuden opetussuunnitelman mukaisia kursseja, joten Isoverstaan opetustarjonta tukee kunkin oppilaitoksen omaa opetustarjontaa. Opetustarjonnassa olevat verkkokurssit ovat verkko-opettajien ohjaamia kursseja. Kaikilla Isoverstaan jäsenoppilaitoksilla on sähköinen oppimisympäristö (Moodle). Sillä varmistetaan opiskelijoiden mahdollisuus monipuoliseen jatkoopintovalmiuksien harjoitteluun korkea-astetta varten. Erilaisten oppimisympäristöjen 17