YLEMMÄN AMK-TUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJE

Transkriptio

1 YLEMMÄN AMK-TUTKINNON OPINNÄYTETYÖN OHJE 2008

2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖ YLEMMÄN AMK-TUTKINNON OPINNOISSA OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUSPERIAATTEET Opinnäytetyö työelämän ja koulutuksen yhdistäjänä Opinnäytetyön käytännön toteutus Opinnäytetyön laatimisen periaatteet Yhteistyörenkaat ja sateenvarjohankkeet Sopimukset Sopimus opinnäytetyön tekemisestä Opinnäytetyön julkisuus Opinnäytetyön vaiheistus OPINNÄYTETYÖPROSESSIIN OSALLISTUMINEN Seminaarit Aiheseminaari Kehittämisseminaari Raportointiseminaari Opponointi Verkko-oppimisympäristö ja opinnäytetyön prosessi OPINNÄYTETYÖN OHJAUS OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Arviointiprosessi ja -asteikko Arviointikohteet ja niiden painotus KYPSYYSNÄYTTEEN KIRJOITTAMINEN...12 LIITTEET Uusittu Liite 2 päivitetty ; teknisiä päivityksiä

3 1 OPINNÄYTETYÖ YLEMMÄN AMK-TUTKINNON OPINNOISSA Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyö. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. (A /423.) Opinnäytetyön laajuus on 30 op. Tämän ohjeen laatimisessa on käytetty pohjana opinnäytetyötä koskevaa menettelyohjetta (ME71113) ja Satakunnan ammattikorkeakoulun ohjetta perustutkinnon opinnäytetyön laatijoille 9/2005. Ohje on tarkoitettu ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille käytettäväksi rinnan amk-perustutkinnon ohjeen kanssa. Opinnäytetyön kirjallista osaa (Luku 3), lähteiden käyttöä (Luku 4) ja havainnollistamista (Luku 5) koskevat ohjeet löytyvät amk-perustutkintoon johtavan koulutuksen opinnäytetyöohjeesta. Muilta osin noudatetaan tätä ohjetta. Opiskelijan oletetaan tässä vaiheessa hallitsevan opinnäytetyön tekemiseen liittyvät perusasiat ja syventäneen nykyisissä opinnoissaan menetelmällisiä ja sisällöllisiä valmiuksiaan. Käsillä olevan ohjeen on tarkoitus tukea opiskelijan etenemistä opinnäytetyön kaikissa vaiheissa. Yhteistyö ohjaajan kanssa on silti välttämätöntä. 2 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUSPERIAATTEET 2.1 Opinnäytetyö työelämän ja koulutuksen yhdistäjänä Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnoissa käytännön kokemus, teorian syventäminen, opitun tiedon soveltaminen ja uuden tiedon muodostaminen vuorottelevat koko koulutuksen ajan. Työssä oppiminen tukee osaamisen kehittymistä. Opintojaksojen toteu-

4 tus kytketään opiskelijan työyhteisöön tai muuhun kumppaniorganisaatioon. Kokemukseen perustuva opiskelu korostaa dialogia ja yhteistyötä työpaikan ja koulutusorganisaation välillä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijan kumppaniorganisaatio on aktiivinen osa oppimisympäristöä. Kumppaniorganisaatiota pyydetään nimeämään yksi edustaja, joka osallistuu keskusteluihin, seminaareihin ja muuhun yhteistyöhön. Yhteistyö jatkuu koko koulutuksen ajan ja syvenee opinnäytetyövaiheessa, joka on 1,5 2 vuotta kestävä prosessi. 2.2 Opinnäytetyön käytännön toteutus Opinnäytetyön laatimisen periaatteet Opinnäytetyö on luonteeltaan työelämän kehittämistehtävä. Sen tavoitteena on, että opiskelija kehittää valmiuksiaan tunnistaa ja rajata työhönsä liittyviä kehittämiskohteita, löytää ja käyttää olemassa olevaa tietoa ja toteuttaa opinnäytetyön yhteistoiminnallisesti. Aihevalinnassa pyritään ottamaan huomioon myös SAMKin tutkimuksen ja kehitystyön strategiset valinnat, jotka puolestaan perustuvat näkemykseen alueellisista kehittämistarpeista. Opinnäytetyön aiheen opiskelijat saavat omasta työpaikastaan tai muualta työelämästä, esimerkiksi yrityksiltä, julkishallinnon organisaatioilta tai järjestöiltä tulleesta ideasta tai ehdotuksesta. Aiheiden tulee olla työelämän kannalta tarkoituksenmukaisia. Parhaimmillaan ne kehittävät olemassa olevia käytäntöjä myös laajemmin. Opinnäytetyönä toteutettava kehittämistehtävä rajataan suppealle ja selkeästi määriteltävälle alueelle. Pääsääntöisesti pyritään siihen, että opinnäytetyö sisältää myös kehittämistehtävän toteuttamisen käytännössä. Jos tehtävä on poikkeuksellisen laaja tai kestää kauan, voidaan opinnäytteeksi hyväksyä viimeistelty toteuttamissuunnitelma.

5 Opinnäytetyö toteutetaan tutkivaa toimintatapaa käyttäen. Vaihtoehtoisia lähestymistapoja ja metodeja on runsaasti. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi: case-tutkimus, toimintatutkimus tai kehittävä työntutkimus. Kvantitatiivisia tai kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä voi käyttää yhdistettynä edellisiin tai pääasiallisina metodeina. Joissakin tapauksissa opinnäytetyö etenee tuotekehitys- tai menetelmänkehitysprosessina tai moniammatillisena projektitoimintana. Opinnäytetyö voi muodostua yhdestä isosta projektista tai useammasta osaprojektista, jotka kuitenkin muodostavat mielekkään kokonaisuuden ja palvelevat toimeksiantajatahon tutkimus- ja kehittämistarpeita. Mitään menetelmää ei suljeta ennalta pois Yhteistyörenkaat ja sateenvarjohankkeet Opinnäytetyö on yksilötyö. Opinnäytetöistä pyritään muodostamaan aihepiirien perusteella ryhmiä, joiden etenemistä seurataan ja tuetaan. Työelämäkumppaneiksi sitoutuneille organisaatioille tarjoutuu mahdollisuus verkostoitua keskenään ja löytää synergiaetuja. Yhteistyöllä saadaan yksittäisiä erillishankkeita helpommin aikaan alueellista vaikuttavuutta. Myös ulkopuolisten rahoitusmahdollisuuksien kannalta yhteistyörenkaiden eli sateenvarjohankkeiden määrittely on eduksi. Opinnäytetöissä esiin tulevat kysymykset, ongelmat ja ratkaisut tulevat yhteistyörenkaan yhteiseksi hyödyksi. Opinnäytetyö ja sen ratkaisu muodostavat monipuolisen ja syvällisesti työelämän todellisuutta peilaavaan kokonaisuuden. Jaetun asiantuntijuuden periaate toteutuu ja oppiminen syvenee. 2.3 Sopimukset Sopimus opinnäytetyön tekemisestä Yritykselle tai yhteisölle tehtävästä opinnäytetyöstä ja siihen liittyvistä ehdoista laaditaan kirjallinen, kaikkia kolmea osapuolta sitova sopimus, joka laaditaan SAMKin intranetistä saatavalle lomakkeelle Sopimus opinnäytetyön tekemisestä (OP07). Sopimuksessa määri-

6 tellään tutkimus- ja kehittämishankkeen kohde, tarkoitus ja tavoitteet. Siinä määritellään myös tarvittavat ja käytettävissä olevat resurssit, sopimusosapuolten kustannus- ja muut vastuut ja sovitaan aikataulusta. Tarkemmista ehdoista laaditaan tarvittaessa muistio, joka liitetään sopimukseen projektisuunnitelman tavoin. Sopimuksen allekirjoittavat työelämäkumppanin edustaja toimeksiantajan ominaisuudessa, toimialajohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö SAMKin edustajana (rehtorin päätös /78) ja opiskelija hankkeen käytännön toteuttajana. Työelämäkumppaneille suunnattuja tutkimus- ja kehittämispalveluja hallinnoi toimiala Opinnäytetyön julkisuus Opinnäytetyö on tutkinnon osa, jonka tulee olla avoimesti arvioitavana (OPM /Dnro 3/500/2004 Opinnäytetöiden julkisuus). Opinnäytetyöstä tulee julkinen sen jälkeen, kun ohjaaja on sen hyväksynyt. Opinnäytetyöhön ei saa sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon. Jos opinnäytetyön toimeksiantaja kieltää ehdottomasti joidenkin tietojen esittämisen opinnäytetyön raportissa, voidaan laatia opinnäytetyöraportin lisäksi erillinen luottamuksellinen toimeksiantajaraportti, johon sijoitetaan ne osat, joita toimeksiantaja ei halua julkisuuteen tai laatia vain yksi raportti ja esittää luottamukselliset tiedot liitteessä, joka lisätään vain toimeksiantajan raporttiin. Opinnäytetöiden ohjaus voidaan toteuttaa verkko-oppimisympäristössä, joka on suljettu ympäristö. Koulutusohjelman aineistoihin pääsy vaatii käyttäjätunnuksen. Lisäksi käyttäjä sitoutuu ensimmäistä kertaa ympäristöön kirjautuessaan olemaan käyttämättä verkkoopetusmateriaaleja muuhun kuin opiskeluaan edistävään tarkoitukseen.

7 2.4 Opinnäytetyön vaiheistus Opinnäytetyöprosessi on mitoitettu kestämään noin 1,5 2 vuotta. 30 opintopistettä karttuvat vaiheittain. Koulutusohjelmissa, jotka ovat laajuudeltaan 60 op, opinnäytetyöprosessi käynnistyy heti opintojen alussa. Taulukko 1. Opinnäytetyön vaiheistus ja ohjeellinen toteutusaikataulu Vaihe 1: Tunnistus ja määrittelyvaihe (5 op) Hankeidean kypsyttely työelämäkumppanin kanssa Kehittämishankkeen aiheen tarkennus, tiedon hankinta, Tutkimus - ja toimintasuunnitelman laadinta Aiheseminaari Yhteistyösopimus 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi S K S K S K Vaihe 2: Suunnittelu- ja käynnistysvaihe (10 op) Kumppaniorganisaation problematiikkaan perehtyminen Kehittämishankkeen teoreettisen taustan syventäminen Metodisten ratkaisujen pohdinta ja valinta Kehittämisseminaari Kehittämishankkeen toteutuksen käynnistys Vaihe 3: Toteutus-, raportointi-, ja evaluointivaihe (15 op) Kehittämishankkeen toteutus Opinnäyteraportin kirjoittaminen ja kehittämishankeen arviointi Raportointi Kypsyysnäyte Opinnäytetyöstä annetaan arvosana sen jälkeen, kun se on esitetty raportointiseminaarissa. Arviointi on kuvattu tarkemmin luvussa 5.

8 3 OPINNÄYTETYÖPROSESSIIN OSALLISTUMINEN 3.1 Seminaarit Opiskelija esittelee kehittämishankettaan kolmessa opinnäytetyöprosessiin kuuluvassa seminaarissa: aiheseminaarissa, kehittämisseminaarissa ja raportointititilaisuudessa. Seminaariajat sovitaan ohjaajien kanssa ja ilmoitetaan esimerkiksi verkko-oppimisympäristön kalenterissa. Seminaarit järjestetään joko SAMKin tai työelämäkumppanin tiloissa. Tilojen varaamisesta huolehtii opiskelija yhteistyössä ohjaajiensa kanssa Aiheseminaari Opinnäytetyön alustava suunnitelma esitetään aiheseminaarissa. Suunnitelmasta tulee ilmetä kehittämishankkeen - lähtökohdat - tavoitteet (kehittämishankkeen tarkoitus ja tehtävä, alustava viitekehys) - toteutustapa (alustavat kehittämis- ja työskentelymenetelmät) - karkea aikataulu. Seminaariaineiston tulee olla verkko-oppimisympäristössä seitsemän (7) arkipäivää ennen esityspäivää. Tilaisuudessa jokainen esittelee oman työnsä ja toimii lisäksi yhden työn opponenttina. Tarkemmat ohjeet seminaareihin osallistumisesta ja muista käytännöistä ilmenevät opintojaksoselosteesta.

9 3.1.2 Kehittämisseminaari Kehittämisseminaarissa opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä valitsemansa aihepiirin tietoperustaan, vastaavanlaisten hankkeiden toteutustapoihin ja tuloksiin. Käsittelyn painopiste on opinnäytetyön käytännön toteutuksessa. Erityisesti huomiota kiinnitetään tehtävän toteutusvaiheen hallintaan ja menetelmiin. Kehittämisseminaarissa keskeisessä osassa ovat opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja työelämäkumppaneiden näkemykset. Seminaareissa tehdään opinnäytetöiden mahdolliset tavoitetäsmennykset ja sovitaan käytettävistä menetelmistä ja työskentelytavoista. Kehittämisseminaaria varten valmisteltu aineisto tallennetaan verkko-oppimisympäristöön viimeistään seitsemän (7) arkipäivää ennen esitystilaisuutta Raportointiseminaari Opinnäytetyön raportointitilaisuudessa tekijä esittelee valmiin työnsä analysoiden opinnäytetyöprosessia kokonaisuutena, mutta keskittyen työelämän kehittämishankkeen toteutukseen, tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Työ laitetaan verkko-oppimisympäristöön seitsemän (7) päivää ennen raportointitilaisuutta. Opponoinnin ja yleiskeskustelun jälkeen työelämäkumppani ja ohjaajat esittävät arviointinsa. Työn lopullista arvosanaa ei kuitenkaan tässä yhteydessä anneta. Arvosanan antamisessa noudatetaan menettelyohjetta (ME71113). Kun opinnäytetyö on hyväksytty, antaa ohjaaja kansitusluvan. Opiskelija huolehtii kansituksesta ja toimittaa mustiin kansiin sidotun opinnäytetyön SAMKin menettelyohjeen (ME71110) mukaan opinnäytetyön toimeksiantajalle, kirjastoon ja arkistoon. Nimiölehdestä on malli liitteessä 1.

10 3.2 Opponointi Opponentin rooli liittyy sekä kehittämishankkeen sisältöön, menetelmiin että prosessin hallintaan. Opponentti jakaa omaa asiantuntemustaan, antaa ideoita ja palautetta ja seuraa aktiivisesti opponoitavansa työskentelyä. Opponointijärjestelyistä informoidaan toialakohtaisesti erikseen. 3.3 Verkko-oppimisympäristö ja opinnäytetyön prosessi Verkko- oppimisympäristö on yksi mahdollinen työskentelyfoorumi opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa. Verkko-oppiminen on tapa tehdä töitä yhdessä ja jakaa tietoa (jaettu asiantuntijuus). Verkko-oppimisympäristön käyttö ei korvaa tapaamisia, joita järjestetään henkilökohtaisesti, pienryhmissä yhteistyörenkaittain ja koko opiskelijaryhmälle. 4 OPINNÄYTETYÖN OHJAUS Ammattikorkeakoulu nimeää jokaiselle opinnäytetyölle kehittämistehtävän aihepiirin ja luonteen huomioon ottaen 1 2 ohjaajaa ylemmän ammattikorkeakouluopetuksen opettajista. Toinen ohjaajista voi olla kotimaisen tai ulkomaisen partnerikorkeakoulun opettajaasiantuntija. Lisäksi on työelämäkumppanin nimeämä avainhenkilö (ks. yhteistyösopimus), joka kommentoi ja arvioi hankkeen etenemistä ja tuloksia toimeksiantajan kannalta. Työelämäkumppani on joustavasti mukana opinnäytetyön eri vaiheissa. Opinnäytetyön alkuvaiheen ohjaus on koulutusohjelmasta vastaavan yliopettajan vastuulla, ellei toisin ole sovittu. Ennen kehittämisseminaaria järjestetään verkkopohjaisia ohjausistuntoja, ja annetaan yksilöllistä ohjausta sekä virtuaalisesti että ohjaustapaamisissa, joita pidetään ammattikorkeakoulun määrittelemien ohjausresurssien sallimissa rajoissa. Opiskelijan, ohjaajien ja työelämän yhteistyökumppanin välisiä tapaamisia järjestetään säännöllisesti.

11 5 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI 5.1 Arviointiprosessi ja -asteikko Ohjaavat opettajat arvioivat opinnäytetyön kuultuaan toimeksiantajaa. Kieliasun arvioinnissa ohjaajat konsultoivat tarvittaessa kielten opettajaa. Arviointi perustuu Satakunnan ammattikorkeakoulun suoritussääntöön ja laatukäsikirjassa esitettyyn menettelyohjeeseen (ME71110). Arvioinnin kohteena on opinnäytetyön raportti, jonka opiskelija on luovuttanut arvioitavaksi opinnäytetyönä. Arviointikohteet on esitetty luvussa 5.2. Arviointiasteikko on sama kuin muissakin opintojaksoissa eli 1 5. Työ voidaan myös hylätä. Yksityiskohtaiset arviointiperusteet on esitetty liitteessä 2. Opettajat antavat työstä myös kirjallisen lausunnon. 5.2 Arviointikohteet ja niiden painotus 1 Aiheen valinta painoarvo 10 % 2 Lähteiden käyttö ja tietoperusta painoarvo 25 % teorian hyväksikäyttö ja viitekehys alan kehittämishaasteet lähteiden valinta ja hyödyntäminen käsitteiden oikeellisuus 3 Toteutus painoarvo 25 % teoreettisen ja empiirisen osan yhteensopivuus

12 tutkimus- ja kehittämistehtävän määrittely ja rajaus tutkimus- ja kehittämismenetelmien valinta ja soveltuvuus tutkimus- ja kehittämismenetelmien hallinta kehittämishankkeen toteutus prosessin kuvaus 4 Tulosten merkitys työelämän kehittämisen kannalta painoarvo 30 % merkitys työelämän kehittämisen kannalta tuotoksen käyttökelpoisuus johtopäätökset ja pohdinta 5 Raportointi painoarvo 10 % kirjallinen ilmaisu ulkoasu 6 KYPSYYSNÄYTTEEN KIRJOITTAMINEN Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteen kielestä silloin, kun opiskelijan koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi ( /352). Ne englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, kirjoittavat kypsyysnäytteen suomeksi tai ruotsiksi, eivät englanniksi. Ne englanninkielisessä koulu-

13 tusohjelmassa opiskelevat, joiden koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, kirjoittavat kypsyysnäytteensä englanniksi. (ME71120.) Opiskelija sopii ohjaavan opettajan kanssa kypsyysnäytteen kirjoittamisesta sen jälkeen, kun opinnäytetyö on luovutettu arvioitavaksi. On kuitenkin huomattava, että kypsyysnäyte ei ole osa opinnäytetyötä, vaan itsenäinen suoritus. Opinnäytetyö arvioidaan ja siitä annetaan suoritusmerkintä, vaikka kypsyysnäyte olisi suorittamatta. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa ilman oheismateriaalia. Opiskelija valitsee kolmesta aiheesta yhden.

14 LIITE 1 Maija Meikäläinen KOTISAIRAANHOIDON KEHITTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTYÖNÄ Terveyden edistämisen koulutusohjelma 2008

15 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Ylempi ammattikorkeakoulututkinto LIITE 2 Aiheen valinta Kiitettävä 5 Hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Tyydyttävä 1 Hylätty - aihe on ajankohtainen, innovatiivinen, vaativa ja erityisen merkittävä ammattialan kehittämisen kannalta, uutta tietoa synnyttävä - aiheen valinta on hyvin harkittu ja perusteltu ja se liittyy kiinteästi koulutusohjelman ydinsisältöihin Lähteiden käyttö ja tietoperusta - teorian hyväksikäyttö ja viitekehys - alan kehittämishaasteet - lähteiden valinta ja hyödyntäminen - käsitteiden oikeellisuus - paneuduttu systemaattisesti, kriittisesti ja perustellusti aihepiiriin liittyviin teorioihin ja aikaisempiin tutkimuksiin ja alan kehittämishaasteisiin - lähteet kansainvälisiä ja korkeatasoisia, valittu erittäin kriittisesti sekä käytetty erittäin taitavasti ja monipuolisesti synteesiä tehden - lähtökohdat, ongelmat ja keskeiset käsitteet ja niiden väliset - aihe on ajankohtainen ja merkittävä ammattialan kehittämisen kannalta, osin uutta tietoa synnyttävä - aiheen valinta on harkittu ja perusteltu - aihe liittyy koulutusohjelman ydinsisältöihin - paneuduttu kriittisesti ja perustellusti aikaisempiin teorioihin, tutkimuksiin ja alan kehittämishaasteisiin - lähteet kansainvälisiä, kriittisesti valittuja, ajankohtaisia, monipuolisia, käytetty taitavasti ja omia yhteenvetoja tehden - lähtökohdat, ongelmat ja keskeiset käsitteet sekä niiden - aihe on ajankohtainen ja liittyy osin ammattialan kehittämiseen, vain vähän uutta tietoa synnyttävä - aiheen valinta on perusteltu - aihe liittyy koulutusohjelman ydinsisältöihin - perehdytty aihepiiriä koskeviin teorioihin, tutkimuksiin ja alan kehittämishaasteisiin hyvin - lähteet kansainvälisiä, kriittisesti valittuja, ajanmukaisia, monipuolisia, käytetty taitavasti - lähtökohdat, ongelmat ja keskeiset käsitteet määritelty - aiheen ajankohtaisuus ja kytkös ammattialaan vähäinen, merkitys ammattialan kehitykselle pieni, vain vähän uutta tietoa synnyttävä - aiheen valinta perusteltu - aikaisempia teorioita, tutkimuksia ja alan kehittämishaasteita esitetty niukasti ja luettelomaisesti - lähteet ajanmukaisia, oppikirjatasoisia; esitetty suppeahkosti ja luettelomaisesti - lähtökohtien, ongelmien tai käsitteiden määrittely ja - aiheella ei juurikaan ajankohtaisuutta eikä merkitystä ammattialan kehittymisen kannalta, ei synnytä uutta tietoa - aiheen valinta puutteellisesti perusteltu - yhteys teoriaan, aikaisempiin tutkimuksiin ja alan kehittämishaasteisiin vähäinen - lähteet osittain ajanmukaisia ja käytetty suppeasti, luettelomaisesti - lähtökohtien, ongelmien ja käsitteiden määrittely ja esittely - yhteyttä aikaisempiin tutkimuksiin ja alan kehittämishaasteisiin ei ole osoitettavissa - lähteet osittain vanhoja ja epätarkoituksenmukaisia - lähtökohtien esittely, käsitteet ja ongelmien esittely jäävät epäsel-

16 Toteutus Teoreettisen ja empiirisen osan yhteensopivuus Tutkimus- ja kehittämistehtävän määrittely ja rajaus Tutkimus- ja kehittämismenetelmien valinta ja soveltuvuus suhteet erittäin hyvin määritelty ja perusteltu - teoreettinen ja empiirinen osa täydentävät toisiaan ja käyvät vuoropuhelua, toteutus nojautuu erittäin vahvasti tausta-aineistoon - tutkimuksen tarkoitus, tehtävä ja ongelmanasettelu tehty erittäin selkeästi ja perusteltu hyvin - kehittämishankkeen pää- ja osatavoitteet sekä aikakehys selkeästi määritellyt - rajaukset selkeitä ja perusteltuja - tutkimus- ja kehittämismenetelmät valittu työn tavoitteiden kannalta erittäin onnistuneesti - valintaa on perusteltu luontevasti ja kriittisesti - menetelmät on suhteutettu käytettävissä oleviin resursseihin optimaalisesti väliset suhteet hyvin määritelty ja perusteltu - teoreettinen ja empiirinen osa täydentävät toisiaan ja toteutus tukeutuu vahvasti taustaaineistoon - tutkimuksen tarkoitus, tehtävä ja ongelmanasettelu selkeä ja perusteltu - kehittämishankkeen pää- ja osatavoitteet määritelty hyvin, aikakehys määritelty - rajaukset selkeitä ja perusteltuja - tutkimus- ja kehittämismenetelmien valinta onnistunut työn tavoitteiden kannalta hyvin - valintaa on perusteltu selkeästi ja arvioivasti - käytettävissä olevat resurssit otettu hyvin huomioon ja perusteltu esittely puutteellista puutteellista viksi tai puuttuvat - teoreettisen ja empiirisen osan yhteys ja toteutus pohjautuu tausta-aineistoon - tutkimuksen tarkoitus, tehtävä ja ongelmanasettelu ilmaistu selkeästi, perustelut vähäisiä - kehittämishankkeen päätavoitteet määritelty hyvin, osatavoitteet ja/tai aikakehys epäselvästi määritellyt - rajaukset selkeitä mutta ei perusteltuja - tutkimus- ja kehittämismenetelmien valinta pääpiirteissään tarkoituksenmukaista - menetelmävalintojen perustelut tavanomaisia - menetelmät on suhteutettu käytettävissä oleviin resursseihin kohtalaisen hyvin - työn eri osien välillä irrallisuutta, esim. toteutuksen kytkentä tausta-aineistoon on vähäistä - tutkimuksen tarkoitus, tehtävä ja ongelmanasettelu ilmaistu epäselvästi ja/tai puutteellisesti - kehittämishankkeen pää- ja osatavoitteet sekä aikakehys epäselvästi määritellyt - rajaus keskeneräinen - tutkimus- ja kehittämismenetelmien valinta vain osittain onnistunut - menetelmävalintojen perustelut pinnallisia tai puutteellisia - menetelmiä ei ole suhteutettu käytettävissä oleviin resursseihin - teoria ja empiirinen osa toisistaan irrallisia eikä tausta-aineisto tue toteutusta - tutkimuksen tarkoitus, tehtävä ja ongelmanasettelu jäävät epäselviksi - kehittämishankkeen pää- ja osatavoitteet erittäin epäselvästi määritellyt - rajaus tekemättä - opiskelija ei noudata aikakehystä - tutkimus- ja kehittämismenetelmien valinta heikosti onnistunut - menetelmävalintoja ei ole perusteltu tai perustelut ovat virheellisiä - menetelmiä ei ole suhteutettu käytettävissä oleviin resursseihin - empiirinen osa ja/tai toteutus puuttuu - tutkimuksen tarkoitus, tehtävä ja ongelmanasettelu jäävät epäselviksi ja/tai tutkimusongelma puuttuu - kehittämishankkeen tarkoitus ja toteutussuunnitelma puuttuvat - tutkimus- ja kehittämishanke ei liity koulutusalaan - tutkimus- ja/tai kehittämismenetelmien valinnassa on epäonnistuttu - menetelmiä ei ole kuvattu eikä perusteltu - menetelmät ristiriidassa käytettävissä olevien resurssien kanssa

17 Tutkimus- ja kehittämismenetelmien hallinta - menetelmiä ei ole hallittu - kehittämishanke ei valmistu tai edisty suunniteltuun vaiheeseen opiskelijasta johtuvista syistä tai se etenee hallitsemattomasti väärään suuntaan - aineiston keruu riittämätöntä Kehittämishankkeen toteutus Prosessin kuvaus - opiskelija hallitsee tutkimus- ja kehittämismenetelmät ja hyödyntää niitä taitavasti - opiskelija osoittaa itsenäistä, aloitteellista ja vastuullista otetta kaikissa t&k-hankkeen vaiheissa - aineiston keruu erittäin huolellista ja tarkoin selostettua - aineiston analyysi luovaa ja kriittistä - kehittämisehdotukset ja -suunnitelma pohjautuvat selkeästi tutkimustuloksiin - kehittämishanke on käynnistetty ja sitä on toteutettu tavoitteiden mukaisesti - kehittämisprosessin vaiheiden, siihen liittyvien ratkaisujen ja tulosten selostaminen monipuolista ja analyyttistä - prosessin kuvaus laaja-alaista ja selkeästi perusteltua Tulosten merkitys työelämän kehittämisen kannalta Merkitys työelämän kehittävat toiminnan kehit- - tulokset mahdollistamisen kannalta tämisen - opiskelija hallitsee valitsemansa tutkimus- ja kehittämismenetelmät - opiskelija osoittaa vastuullista ja varsin oma-aloitteista otetta t&k-toiminnan eri vaiheissa - aineiston keruu ja analyysi huolellista ja perusteltua - kehittämisehdotukset ja -suunnitelma pohjautuvat selkeästi tutkimustuloksiin - kehittämishanke on käynnistetty ja sitä on toteutettu lähes tavoitteiden mukaisesti - kehittämisprosessin vaiheet, siihen liittyvät ratkaisut ja tulokset selostettu tarkasti - prosessin kuvaus tukee prosessin ymmärtämistä - tuloksilla voidaan kehittää työtyökäytäntöjä - opiskelija hallitsee valitsemansa menetelmät kohtalaisen hyvin ja käyttää niitä työssään virheettömästi - opiskelija osoittaa vastuullisuutta ja etenee aikataulussa - aineiston keruu ja analysointi huolellista - kehittämisehdotukset ja -suunnitelma pohjautuvat tutkimustuloksiin - kehittämishanke on käynnistetty mutta sen toteutuminen on jäänyt tavoitteista - kehittämisprosessin vaiheet, työhön liittyvät ratkaisut ja tulokset kuvattu pääpiirteittäin - prosessin kuvaus asiallinen - tulokset osoittavat työkäytäntöjen puutteita ja antavat aihet- - menetelmien käyttö epävarmaa - opiskelija etenee t&k-suunnitelman mukaan mutta merkittävän ohjaustuen varassa - aineiston keruu puutteellista tai epäselvästi selostettu - menetelmän toteutus epävarmaa - aineiston analysointi sekavaa ja epäjohdonmukaista - kehittämisehdotusten ja tutkimustulosten välinen kytkentä osittain epäselvä - kehittämishanke on suunniteltu ja käynnistykseen valmistaudutaan - kehittämisprosessin vaiheet, työhön liittyvät ratkaisut ja tulokset kuvattu pääpiirteittäin - prosessin kuvaus pinnallinen - tuloksilla vähäinen merkitys työn kehittämiseen - menetelmien käyttö ja toteutuksen kuvaus epäjohdonmukaista - opiskelijalla merkittäviä vaikeuksia t&kprosessin hallinnassa - kehittämishanke on tehty suunniteltuun vaiheeseen asti valmiiksi - aineiston keruu puutteellista tai epäselvästi selostettu - analysoinnissa paljon epäjohdonmukaisuutta - kehittämisehdotusten ja tutkimustulosten välinen kytkentä epäselvä - kehittämishanketta on suunniteltu mutta sen käynnistys ei ole onnistunut - kehittämisprosessin vaiheiden, työhön liittyvien ratkaisujen ja tulosten kuvaus vajavaista - prosessin kuvaus ei anna riittävää kuvaa prosessin kulusta - tulosten merkitys kehittämisen kannalta vähäinen - kehittämisehdotusten ja tutkimustulosten välillä ei ole kytkentää - kehittämissuunnitelmat keskeneräisiä - kehittämisprosessin eteneminen jää epäselväksi - prosessin kuvaus puuttuu - tuotos ei johda toiminnan kehittämiseen

18 Tuotos - tuloksista on perusteltua tiedottaa esim. ammatillisissa julkaisuissa - tuotos innovatiivinen ja avaa uusia uria - tulokset kohdentuvat siihen organisaatioon, jossa opinnäytetyö on tehty - tuotos osoittaa ammatin ja työprosessien tuntemusta ta jatkoselvityksille - tuotos on käyttökelpoinen suppeahkolla alueella - tuotos vaatii edelleen kehittämistä - tuotos valmis, mutta ei riitä kehittämisen käynnistämiseen - tuotos jää keskeneräiseksi Johtopäätökset ja pohdinta Raportointi Kirjallinen ilmaisu - johtopäätöksissä ja pohdinnassa otetaan selkeästi kantaa projektin mahdollisuuksiin työelämän kehittämiseen realistisesti ja kriittisesti - sujuvaa, ymmärrettävää, oikeakielistä alan asiatekstiä - työn rakenne erittäin selkeä, tasapainoinen ja johdonmukainen -havainnollistaminen tarkoituksenmukaista - lähdeviitteet ja lähdeluettelo täysin ohjeiden mukaiset - johtopäätökset selkeitä ja noudattelevat työn kulkua - pohdinta herättää kehittämisvirikkeitä - sujuvaa, ymmärrettävää ja oikeakielistä alan asiatekstiä - työn rakenne selkeä ja johdonmukainen - havainnollistaminen tarkoituksenmukaista - lähdeviitteet ja lähdeluettelo ohjeiden mukaista - johtopäätökset suppeita, mutta oikean suuntaisia - pohdinta perustelujen osalta puutteellinen - sujuvaa, ymmärrettävää ja jokseenkin oikeakielistä tekstiä - työn rakenne selkeä - havainnollistaminen pääosin tarkoituksenmukaista - lähdeviitteet ja lähdeluettelo laadittu pääosin oikein - johtopäätökset pinnallisia - pohdinta pinnallista - teksti pääosin oikeakielistä ja asiatyylistä - työn rakenne pääpiirteissään selkeä - lähdemerkinnöissä horjuvuutta - johtopäätökset ja pohdinta puutteellisia - oikeakielisyydessä huomattavia puutteita - työn rakenne epälooginen - termien käytössä epävarmuutta - lähdemerkinnöissä horjuvuutta - johtopäätökset puuttuvat - teksti etenee epäloogisesti - työllä ei ole loogista rakennetta - runsaasti oikeakielisyysvirheitä -virkkeenmuodostus kömpelöä ja oikeakielisyyssääntöjen vastaista - lähdemerkinnät puutteellisia ja virheellisiä Ulkoasu - ulkoasu erittäin siisti ja opinnäytetyöohjeen mukainen - ulkoasu siisti ja opinnäytetyöohjeen mukainen - ulkoasu pääosin opinnäytetyöohjeen mukainen - ulkoasussa paljon poikkeamia opinnäytetyöohjeesta - ulkoasu viimeistelemätön ja opinnäytetyön ulkoasuohjetta ei ole noudatettu - opinnäytetyön ulkoasuohjetta ei ole noudatettu