VERKKO OPPIMATERIAALIN SUUNNITTELUN JA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKKO OPPIMATERIAALIN SUUNNITTELUN JA"

Transkriptio

1 Taina Rytkönen Suontausta VERKKO OPPIMATERIAALIN SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN VAIHEET Multimediaopintokokonaisuuden CL seminaariraportti Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä

2 TIIVISTELMÄ Rytkönen Suontausta, Taina Eliisa Ideasta verkkokurssiksi verkko oppimateriaalin suunnittelun ja toteutuksen vaiheet / Taina Rytkönen Suontausta Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, s. CL seminaariraportti Tämä raportti on sisällönanalyysi pääosin suomenkielisestä kirjallisesta aineistosta, joka käsittelee verkko oppimateriaalin suunnittelua, toteutusta ja arviointia multimediatuotannon ja digitaalisen julkaisemisen sekä prosessinhallinnan näkökulmista. Tämän raportin lukijaksi ajatellaan opettajaa, joka suunnittelee ja toteuttaa verkko oppimateriaalia korkea asteella (yliopisto ja ammattikorkeakoulu). Opettaja on verkko oppimateriaalia suunnitellessaan ja toteuttaessaan ensisijaisesti sisällön asiantuntija, mutta hän saattaa kokea, että hänen asiantuntijuutensa ja pedagoginen osaamisensa jäävät välineen ja tekniikan jalkoihin. Tavoitteena on koota kirjallisen aineiston pohjalta yhteenveto, josta ilmenevät keskeiset verkko oppimateriaalituotannon vaiheet sekä ne tekijät, seikat, kysymykset ja valinnat, jotka auttavat opettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan laadukkaita kokonaisuuksia verkkoon ja jotka opettajan tulee suunnittelu ja toteutustyössään ottaa huomioon. AVAINSANAT: verkko oppimateriaali; sisällöntuotanto; suunnittelu; toteutus

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAVOITTEET SISÄLLÖLLE JA TYÖSKENTELYLLE IDEOINNIN KAUTTA VALINTOIHIN Verkko opetuksen ja oppimisen monet muodot SUUNNITTELU Sisällön suunnittelu Kirjoittaminen verkkoon Välitys ja julkaisukanavien valinta Media ja välinevalinnat Visuaalinen suunnittelu ja käytettävyys Oppimisprosessin suunnittelu Ohjaussuunnitelma Arviointisuunnitelma TOTEUTUS Monitahoista vuorovaikutusta ARVIOINTI YHTEENVETO LÄHTEET Julkaistut lähteet...28 Julkaisemattomat lähteet...30 Verkkolähteet...30 KIRJALLISUUTTA MATERIAALEJA INTERNETISSÄ...ERROR! BOOKMARK NOT DEFINED.

4

5 KUVIOT KUVIO 1. Tutkimuksen viitekehys...6 KUVIO 2. Verkko oppimateriaalin suunnittelussa ja tavoitteiden laatimisessa huomioon otettavia tekijöitä...10 KUVIO 3. Verkkoon kirjoittamisen prosessi...16 KUVIO 4. Oppimisprosessin eri vaiheiden arviointi...21 TAULUKOT TAULUKKO 1. Verkko opetuksen ja oppimisen eri muotoja...13 TAULUKKO 2. Virtuaaliopetus on moniulotteinen käsite...14 TAULUKKO 3. Sisällön suunnittelun vaiheet lyhyesti...15 TAULUKKO 4. Visuaalisen suunnittelun ja käytettävyyden lähtökohtia...18 TAULUKKO 5. Ohjaussuunnitelman laatimista tukevia työkaluja ja kysymyksiä...20 TAULUKKO 6. Etäopetuksen toimijoiden roolit...23 TAULUKKO 7. Muistilista materiaalin tarkistamiseen ja arviointiin...25

6 5 1 JOHDANTO Verkko opetuksesta, oppimisesta ja viestinnästä on viime aikoina kirjoitettu ja keskusteltu paljon: on pohdittu pedagogisia lähtökohtia, oppimiskäsityksiä, opetusmenetelmiä sekä näiden soveltamista verkko opetukseen ja oppimiseen; on kehitetty ja vertailtu erilaisia alustoja, ympäristöjä, sovelluksia ja työkaluja; on tutkittu käytettävyyttä ja visuaalisen suunnittelun merkitystä verkkooppimisessa; on pohdittu viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä opiskelijan ohjauksen ja oppimisen arvioinnin ongelmia. Tämän tutkimuksen ytimessä on opettaja, joka konkreettisesti suunnittelee ja toteuttaa verkko oppimateriaalia. Opettajalta edellytetään selviytymistä yhä vaativammista tehtävistä. Ei riitä, että tekniikka on kunnossa tarvitaan myös innovatiivisia hallinnollisia ratkaisuja (johtamistyylit, täydennyskoulutus, työn arvostus), sosiaalisen yhteisön tuki sekä tekniikan yhteisöllinen käyttö (Koivisto, Kylämä, Listenmaa & Vainio 2002, 44). Vaikka opettajalla onkin riittävä peruskoulutus traditionaaliseen ja opettajajohtoiseen opetukseen, hänen on verkkoa varten kehitettävä ammattitaitoaan laaja alaisemmaksi, jotta hän pystyy hallitsemaan ja edistämään oppimisprosesseja sekä olemaan oppimisen rakentajana ja tukijana verkossa (Aarnio & Enqvist 2001, 12). Raporttini on sisällönanalyysi pääosin suomalaisesta kirjallisesta aineistosta, joka käsittelee verkko oppimateriaalin suunnittelua, toteutusta ja arviointia multimediatuotannon ja digitaalisen julkaisemisen sekä prosessinhallinnan näkökulmista. Tarkoituksena on laatia kirjallisen aineiston pohjalta yhteenveto seikoista, jotka opettajan olisi hyvä ottaa huomioon, kun hän suunnittelee ja tuottaa verkko oppimateriaalia. (kuvio 1).

7 6 KUVIO 1. Tutkimuksen viitekehys. Raportin tutkimusote on laadullinen. Sisällönanalyysi on alun perin luonteeltaan kvantitatiivinen menetelmä, mutta käytän sitä tässä raportissa kvalitatiivisena analyysimenetelmänä (Anttila 2000, 254): Sisällönanalyysi on tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan tehdä toistettavia ja päteviä päätelmiä tutkimusaineiston suhteesta sen asia ja sisältöyhteyteen. Se on työväline, jolla voidaan tuottaa uutta tietoa, uusia näkemyksiä sekä saattaa esiin piileviä tosiasioita. Sisällönanalyysin pääkohdealueita ovat verbaalit sisällöt, symboliset sisällöt ja kommunikatiiviset sisällöt. Tutkittava aineisto voi olla jokseenkin mitä tahansa, kun

8 7 han sillä on yhteyttä tutkittavaan ilmiöön ja jos sitä voidaan koota, havainnoida ja analysoida. Keskeinen kysymys tutkimuksessani on: Miten suunnitellaan ja toteutetaan oppimisen näkökulmasta korkeatasoista verkko oppimateriaalia? Kirjallisuuskartoitukseni aiheesta tuotti noin 40 julkaistua teosta ja melkein yhtä paljon Internet lähteitä. Koska materiaalia on runsaasti, vanhimmat materiaalit rajautuivat luontevasti raporttini ulkopuolelle. Suurin osa aineistosta on julkaistu vuonna 1999 tai sen jälkeen, poikkeuksina Anja Alasillan teos Näin kirjoitat tietoverkkoon (1998) ja Irene Heinin verkkomateriaali Oppiminen verkossa omaksi (1998). Keskeisimmät käyttämäni yleisteokset verkko oppimateriaalin suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista ovat Seppo Tellan, Sanna Vahtivuoren, Anu Vuorennon, Petra Wagerin ja Ulla Oksasen toimittama teos Verkko opetuksessa opettaja verkossa (2001) sekä Jarmo Mäkäläisen toimittama teos ABC Digi sisällöntuottajan käsikirja (2001). Käytettävyyteen liittyvien asioiden kokoamisessa minua on ansiokkaasti avustanut Jakob Nielsen teoksellaan WWWsuunnittelu (2001). Koska julkaistua suomenkielistä aineistoa löytyi riittävästi, päädyin lopulta jättämään myös Internet lähteet pääosin käsittelyn ulkopuolelle; niiden myötä aineisto olisi paisunut kohtuuttomasti suhteutettuna CL seminaariraportin laajuuteen. Internet lähteet ovat siis käytössä vain niiltä osin, kun tarvittavaa tieto ei muualta löytynyt. Tärkein Internet lähde on Verkkotutorin pelastusrengas (suojattu materiaali <http://salima.tkk.utu.fi:8900/script/tievie1/scripts/serve_ home>), koska siinä on oivasti koottu opiskelijan ohjaamiseen liittyvät seikat, enkä löytänyt yhtä hyvää julkaistua koostetta aiheesta.

9 8

10 9 2 TAVOITTEET SISÄLLÖLLE JA TYÖSKENTELYLLE Kun opettaja aloittaa verkko oppimateriaalin suunnittelun, hänen kannattaa ensin esittää tavoitteet ja sisällöt yleisellä tasolla, synopsiksen muodossa (Pesonen ym. 2001, 140). Hintikan ja Mäkäläisen (2001, 23) sekä Pesosen ym. (2001, 141) mielestä ainakin seuraavat asiat tulee selvittää synopsiksessa: - Sisällön arviointi ja sen alustava rajaus (syvyys ja laajuus) - Opetuksellisten ja toiminnallisten tavoitteiden kuvaus (Pesonen ym.) - Kenelle tuote tehdään? Kuka sitä tarvitsee? (Hintikka & Mäkäläinen) - Kustannusarviot ja budjetointi - Integrointi muuhun oppimisympäristöön (Pesonen ym.) - Tarjotaanko käyttäjälle sisältöä vai palvelua, hyötyä vai hupia? - Käytetäänkö tuotetta kerran vai toistuvasti? (Hintikka & Mäkäläinen) - Aikataulun ja resurssien arviointi: (Pesonen ym.) Miten tuote tehdään? Miten tuotanto järjestetään? - Käyttäjäpalautteen ja käyttäjien kokemusten kerääminen (Hintikka & Mäkäläinen) Lyhyemmin esitettynä keskeiset kysymykset ovat: Mitä tehdään? Miksi tehdään? Miten tehdään? Kuka tekee? Kenelle tehdään? Milloin tehdään? Missä tehdään? Vastaamalla ensin huolellisesti näihin kysymyksiin sekä pohtimalla kuviossa 2 esitettyjä tekijöitä opettaja saa hyvän pohjan suunnittelutyölle.

11 10 Oppisisällöt * Lähtökohtana oppiaine, ongelma tai opiskelijalähtöinen opetussuunnitelma Oppimiskäsitys * Kaikki oppiminen ei ole instrumentaalista eikä noudata tiettyjen oppimiskäsitysten periaatteita Kohderyhmä * Yksilölliset erot, tarpeet ja erityispiirteet VERKKO OPPIMATERIAALI Didaktinen lähestymistapa * Minkä tyyppistä oppimista halutaan edistää? Mitkä ovat opittavat sisällöt? Koulutukselle asetetut yleistavoitteet * Organisaation toiminta ajatus, arvot ja filosofia WWW ympäristön erityispiirteet * Hypermediarakenteiden avulla opiskeluprosessia voidaan suunnata tavoitteiden mukaisesti KUVIO 2. Verkko-oppimateriaalin suunnittelussa ja tavoitteiden laatimisessa huomioon otettavia tekijöitä (Manninen & Pesonen 2000, 76 77)

12 11 3 IDEOINNIN KAUTTA VALINTOIHIN Verkko oppimateriaalin ideointivaiheessa on tärkeintä hallita jatkuva ja tarkentuva ideointiprosessi hyvin: ideat muuttuvat näin yleisistä ajatuksista konkreettisiksi kysymyksiksi (Hintikka & Mäkäläinen 2001, 23). Seuraavaksi on koottu joitakin kysymyksiä, jotka auttavat opettajaa tekemään valintoja ideointivaiheessa. Mikä on punainen lanka tai teema (Tella ym. 2001, 110)? Kuka vastaa mistäkin ja millä resursseilla? Kuinka paljon tarvitaan aikaa esimerkiksi ohjaamiseen? (Korpi, Niemi, Ovaskainen, Siekkinen & Junttila ym. 2000, 17.) Kuinka käytetään yhteisiä keskustelualueita ja niiden osia? Kuinka ryhmät muodostetaan? Kuinka tehtävät ja projektityöt tai ryhmätyöt tehdään? Miten ja minne opiskelijat lähettävät tuotoksensa tai tehtävänsä? (Korpi ym. 2000, 17.) Miten vuorovaikutus toimii ja miten sitä tuetaan (Manninen & Brax 1999, 11)? On myös tärkeää pystyä tekemään päätös idean hylkäämisestä jo alkuvaiheessa; mitä pikemmin päätös hylkäämisestä tehdään, sitä enemmän säästetään resursseja (Hintikka & Mäkäläinen 2001, 23). Idea on mahdoton: liian iso tai liian epämääräinen Ei ole riittävästi osaamista Liian kallis tuottaa Aikataulu on vaativa tai mahdoton Käyttäjäryhmä on hahmoton: liian iso tai liian suppea

13 12 Ei käyttäjiä tai tarvitsijoita (Hintikka & Mäkäläinen 2001, 24.) Tiina Ojalan tutkimusaineistossa (2004) on mukana verkkokurssi, jossa on ollut haastatteluhetkellä mukana viisi opiskelijaa, jolloin verkkokurssin tuotantokustannukset opiskelijaa kohti ovat 942,50 euroa. Herää kysymys, onko ollut pakko tuottaa verkkokurssi viiden opiskelijan opiskelua varten vai olisiko jokin edullisempi menetelmä ollut mahdollista toteuttaa ja kannattanut hylätä ajatus kurssin rakentamisesta verkkoon? Ojalan tutkimus on esiselvitys verkko opetuksen työmääristä ja kustannuksista, joten tuloksista ei voida päätellä, etsittiinkö verkkokurssin tilalle edullisempia toteutustapoja. (Ojala 2004, ) 3.1 Verkko opetuksen ja oppimisen monet muodot Opettaja voi käyttää teknologiaa ja verkkoa hyödykseen monella tavalla. Hän voi jakaa verkossa dokumentteja, opiskelussa tarvittavia resursseja (esimerkiksi tehtäviä, opiskeluvälineitä jne.), tulkintoja tai ajattelu ja toimintamalleja. (Enkenberg & Laaksonen 2000, 11). Samalla kun jaettava materiaali muuttuu abstraktimmaksi (Häkkinen & Arvaja 1999, 216), myös yhteisöllisyys lisääntyy (Enkenberg & Laaksonen 2000, 11), verkkoympäristöt tukevat aitoa tutkivaa oppimista, opiskelijoiden itsesäätely ja metakognitiivisia taitoja, oppimis ja tehtäväorientoituneen motivaation muodostumista sekä asiantuntijuuden kehittymistä (Hakkarainen & Järvelä 1999, 241). Taulukkoon 1 on koottu virtuaaliopetuksen erilaisia muotoja ja taulukkoon 2 erilaisia oppimisympäristötyyppejä. Tyypit on luokiteltu taulukon vasemman reunan kategorioiden mukaan (pedagoginen malli; mitä jaetaan; verkko ja lähiopetuksen suhde; materiaali; tehtävät; palaute; vuorovaikutus). On kuitenkin

14 13 tavallista, että sama opiskeluympäristö edustaa useampaa kuin yhtä tyyppiä (Enkenberg & Laaksonen 1999, 11). TAULUKKO 1. Verkko opetuksen ja oppimisen eri muotoja (Koivisto ym. 2002, 13) OPPIMISEN MUOTO MITEN OPITAAN? VUOROVAIKUTUSTAPA Asiantuntijuuden jakaminen: saata yhteen, rakenna yhteisöjä ja verkostoja, koe ja tee Yhteisöoppiminen: keskustele, harjoittele, työstä Vuorovaikutuksesta oppiminen: tutki, kokeile, pelaa Informaatiosta oppiminen: lue, näe, kuule Kokemuspohjainen oppiminen: oppimislaboratoriot, mentorointi, luokat, roolipelit, valmennus, caseharjoitukset Yhteisöllinen oppiminen: virtuaalinen luokkahuone, e laboratorio, yhteisölliset istunnot, on line (chat), vuorovaikutteiset konferenssit, tiimiytyminen Interaktiivinen oppiminen: simulaatiot, pelit, tietokoneavusteinen oppiminen, www avusteiset moduulit, itseohjautuvat oppimisaihiot, vuorovaikutteiset pelit, ohjaus Opetuksen saavutettavuus myös luokkahuoneen ulkopuolelta: www kirjat, konferenssit, videot Kontakti: suurryhmä, pienryhmä, parit Yhteisöllisyys: tiimit, parit Multimedia / uusi media: yksinopiskelu Internet: yksinopiskelu

15 TAULUKKO 2. Virtuaaliopetus on moniulotteinen käsite (Enkenberg & Laaksonen 2000, 11 13; Häkkinen & Arvaja 1999, ; Hakkarainen & Järvelä 1999, 247) YMPÄRISTÖ Itseopiskelua tukeva ympäristö Lähiopetusta tukeva ympäristö Oppimisen ohjaamiseen suuntautuva ympäristö Tiedon rakentelua tukeva ympäristö PEDAGOGINEN MAL LI Didaktinen malli Diskurssia korostava malli Tutkiva perspektiivi opetukseen ja oppimiseen / kollaboratiivinen oppiminen MITÄ JAETAAN? Dokumentteja Opiskelussa tarvittavia resursseja Tulkintoja Ajattelu ja toimintamalleja VERKKO JA LÄHI OPETUKSEN SUHDE Opiskelu on organisoitu kokonaan verkkoon Lähiopetusta enemmän, verkkoa käytetään ilmoitusja jakelukanavana Luentoja tukeva ja aihealueita laajentava keskustelu Projektioppimisen tukena; toimii yhteisön jaettuna, kollektiivisena muistina MATERIAALI Materiaali on kokonaan verkossa Sähköinen ilmoitustaulu: aiheeseen liittyvää luentomateriaalia, kirjallisuutta ja linkkejä; tiedotus Verkkomateriaali syntyy opetuskeskustelusta Projektiryhmien tuotokset kootaan yhteen Mahdollisuus työskentelyprosessien vaiheittaiseen seuraamiseen (Häkkinen & Arvaja 1999, 216) Opiskelijat voivat lisätä omia kommenttejaan käsiteltävään tietoon (Hakkarainen & Järvelä 1999, 247) 14 TEHTÄVÄT Opiskelijat tekevät tehtävät ja palauttavat ne opettajalle ympäristön kautta tai sähköpostilla Harjoitustehtäviä ratkaisuineen; aikaisempien kysymyksien tenttikysymyksiä ja mallivastauksia Opettaja ohjaa opiskelijoita oppimistehtävissä ja osallistuu keskusteluun Oppimistehtävien yhteisöllinen reflektointi Yhteinen ongelmanratkaisu, ajattelu näkyväksi ja julkiseksi (Häkkinen & Arvaja 1999, 216) PALAUTE Opettaja antaa palautteen suoraan ja vain opiskelijalle ympäristön tai sähköpostin kautta Opiskelijoiden tenttitulokset ilmoitustaululla Kannustaa opiskelijoita muodostamaan omia käsityksiä aiheesta ja tuomaan ne julkiseen keskusteluun Opiskelija huolehtii itse metakognitiivisista prosesseista (Hakkarainen & Järvelä 1999, 248) Jaetun ymmärryksen muodostuminen (Häkkinen & Arvaja 1999, 217) VUOROVAIKUTUS Yksisuuntaista, opettajalta opiskelijalle suuntautuvaa vuorovaikutusta Yksisuuntaista, opettajalta opiskelijalle suuntautuvaa vuorovaikutusta Kaksisuuntaista, opettajan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta; joko henkilökohtaista tai julkista vuorovaikutusta Vuorovaikutusta sekä opettajan ja opiskelijoiden välillä että opiskelijoiden kesken

16 15 4 SUUNNITTELU Verkko oppimateriaalin suunnittelussa pätee hyvin arkkitehtuurin grand old idea: vähemmän on enemmän. Samoin suunnittelussa ollaan vähitellen siirtymässä pirstaleisuudesta ja pienistä osioista suurempiin kokonaisuuksiin sekä kerronnallisuuteen ja tarinoihin. (Tella ym. 2001, 108.) Isommista kokonaisuuksista hyvänä esimerkkinä on virtuaaliammattikorkeakoulun sisällöntuotantorenkaat yleensä laajuudeltaan 4 20 ov joita oli opiskelijoiden käytössä jo yli 400 syksyllä 2004 (Virtuaaliammattikorkeakoulu 2005). 4.1 Sisällön suunnittelu Tarkka sisällön suunnittelu on yksi verkko oppimateriaalin suunnittelun tärkeimmistä vaiheista. Koska suunnitteluvaiheessa kulkee yleensä rinnakkain useita eri prosesseja (esimerkiksi kunkin opiskelijan ja opiskelijaryhmän opiskeluprosessi, audiovisuaalisuus, visuaaliset elementit jne.), ne kannattaa koota käsikirjoitukseksi. (Tella ym. 2001, 116.) Taulukkoon 3 on koottu lyhyesti sisällön suunnittelun vaiheita. Bolognan prosessin myötä sisällön suunnitteluun on tullut mukaan myös ydinaines ja kuormittavuusanalyysit, jotka auttavat suunnittelemaan ja mitoittamaan verkko opetusta oikein (ks. esim. Walmiiksi Wiidessä Wuodessa 2004; Verkko opetuksen mitoitus seminaari 2004). TAULUKKO 3. Sisällön suunnittelun vaiheet lyhyesti (Tella ym. 2001, 116). AJATUSKARTTA Materiaalin pääajatukset, ideat ja sisällöt KÄSIKIRJOITUS Ajatuskartan sisällöt puretaan käsikirjoituksen muotoon Moniulotteisen hypertekstuaalisen materiaalin suhteet toisiinsa selkenevät ja kokonaisuus säilyy hallinnassa.

17 Kirjoittaminen verkkoon Verkko vaatii uudenlaista kirjoitustaitoa, mutta Alasillan mukaan se antaa myös paperia paremmin tilaa ajattelulle (Alasilta 1998, 12). Sisällön tulee olla verkossa korostetun rakenteellista, joten lopuksi kun hyperteksti on rakennettu kannattaa vielä tarkistaa, että kirjoittajan ajatukset ovat säilyneet sisällössä (Alasilta 2000, 151). Tekstin toimivuutta verkossa kannattaa testata esimerkiksi toistotestillä, sadan sanan testillä, kuvatestillä tai otsikkotestillä (Alasilta 2000, ). On myös muistettava, että verkkoon kirjoittaminen ei ole pelkästään lineaarisesti etenevän tekstin kirjoittamista, vaan prosessissa on otettava huomioon esimerkiksi kuvien sijoittelu, hypertekstin rakenne sekä ulkoasu (kuvio 3). Kokonaisuuden hahmottamisessa hyvänä apuna voi olla esimerkiksi käsite tai sisältökartta. (Alasilta 2000, ) KUVIO 3. Verkkoon kirjoittamisen prosessi (Alasilta 1998, 86 90).

18 Välitys ja julkaisukanavien valinta Välitys ja julkaisukanavien valinnassa on otettava huomioon sekä sisällön vaatimukset että kohderyhmä: missä päätelaitteissa ja kanavissa aineiston tulisi toimia, jotta sisältö olisi mahdollisimman helppo omaksua ja että se olisi kohderyhmän saavutettavissa? Välitys ja julkaisukanavia voivat olla esimerkiksi: WWW (oppimisalusta, verkkotyökalu, tietokanta, avoin verkko); videoneuvottelu; CD ROM tai DVD; mobiililaitteet (matkapuhelin, älypuhelin / PDA, taulu /paneeli PC, kannettava tietokone, paikannin); (Digi)TV ja radio Media ja välinevalinnat Mediaelementtejä voivat olla esimerkiksi teksti, kuva, animaatio, video, ääni, multimedia, simulaatio tai testi. Myös mediaelementtien valinnassa on tärkeää ottaa huomioon sisällön ja kohderyhmän vaatimukset. Esimerkiksi videon käyttö voi olla esimerkiksi jonkin työvaiheen kuvaamisessa erinomainen, mutta videon tekemiseen tarvitaan ammattitaitoa. Toisaalta on mahdollista, että kohderyhmän edustajat eivät saa videota toimimaan omilla koneillaan. Mikäli on pakko käyttää teknisesti vaativaa mediaelementtiä, sen rinnalle pitäisi aina rakentaa toinen vaihtoehto, esimerkiksi videon rinnalle kuvasarja ja teksti. (ks. esim. Arvo 2003a.) Ohjelmat ja välineet, joilla mediaelementit valmistetaan, tulee myös valita huolellisesti, jotta mediaelementit ovat kohderyhmän saavutettavissa (ks. esim. Arvo 2003b)

19 Visuaalinen suunnittelu ja käytettävyys Verkko oppimateriaalin visuaalisen ilmeen tulee palvella ensisijaisesti sisältöä; käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, miltä yksittäinen sivu ja sitä kautta koko materiaali näyttää ja tuntuu käyttäjän mielestä (Tella ym. 2001, 118). Taulukkoon 4 on koottu visuaaliseen suunnitteluun ja käytettävyyteen liittyviä seikkoja. TAULUKKO 4. Visuaalisen suunnittelun ja käytettävyyden lähtökohtia (Korpi ym. 2000, 18; Nielsen 2000, 18; Alasilta 1998, 90 91). KOKONAISUUS Mahdollisimman helppokäyttöinen ja selkeä (Korpi ym. 2000, 18). Pääosassa käyttäjää kiinnostava sisältö; käyttöliittymän osuus sisällöstä pitäisi minimoida (Nielsen 2000, 18). RAKENNE Voi olla valinnaisia ja pakollisia osioita sekä erilaisia näkymiä (Korpi ym. 2000, 18). NAVIGOINTI Polkuja noviisille oppimisen alussa sekä ekspertille; mahdollisuus päästä nopeasti käsiksi keskeiseen materiaaliin (Korpi ym. 2000, 18) Sisällön kerrokset yleisestä yksityiskohtiin Oikopolkuja ja vastauksia lisäkysymyksiin (Alasilta 1998, 90 91) HAKU Hakuominaisuuksien, selkeän sisällysluettelon tai hakemiston avulla (Korpi ym. 2000, 18). OPASTUS Oppaista tulee selvitä kurssin tavoitteet, vaatimukset ja selkeät aikataulut (Korpi ym. 2000, 18). MEDIAT Yleensä pelkkää tekstiä ja kuvia, jotka sisältävät linkkejä; äänet ja videoleikkeet lisääntyneet jonkin verran (Korpi ym. 2000, 18). Multimedian käyttöä on tarkkaan harkittava, vaikka eri medioiden avulla materiaalista on helppo tehdä houkutteleva; niiden tulee ensi sijassa tukea oppimista (Lindh & Parkkonen 2000, ). SANASTO Kun sanaa klikataan, avautuu selitys pieneen ikkunaan (Korpi ym. 2000, 18). ELEMENTIT Yhtenäiset väri ym. valinnat koko organisaatiossa (Alasilta 1998, 90 91). TYHJÄ TILA Tyhjän tilan avulla voidaan ohjata katsetta ja selkiyttää tilan jaottelua (Nielsen 2000, 18).

20 Oppimisprosessin suunnittelu Verkko opetus eroaa suuresti ns. perinteisestä opetuksesta. Kun perinteisessä opetuksessa opiskelijan osaamista arvioidaan usein vasta opintokokonaisuuden lopussa, verkossa koko oppimisprosessin ajan tapahtuva ohjaus ja sen hyödyntäminen on keskeistä. Perinteisessä opetuksessa oppiminen hahmottuu usein vertikaalisena, yksittäisten ja irrallistenkin asioiden oppimisena, kun taas verkossa oppimisprosessi tehdään näkyväksi ja kokonaisvaltaiseksi prosessiksi, jossa oppimistilanteet yhdistyvät toisiinsa oppimistehtävien, ohjauksen ja arvioinnin kautta. (Koli & Silander 2002, ) Ohjaussuunnitelma Ohjauksen merkitys korostuu verkossa perinteiseen opetukseen verrattuna; Ohjauksen on oltava jatkuvaa ja kokonaisvaltaista, koska verkossa opiskelija kokee helposti jäävänsä yksin ja ilman tukea. (Verkkotutorin pelastusrengas 2001.) Taulukkoon 5 on koottu ohjaajan ja ohjauksen työkaluja sekä kysymyksiä, jotka auttavat opettajaa tekemään kokonaisvaltaisen ohjaussuunnitelman.

21 20 TAULUKKO 5. Ohjaussuunnitelman laatimista tukevia työkaluja ja kysymyksiä (Verkkotutorin pelastusrengas 2001) OHJAUKSEN TYÖKALUT palau Kysy Anna tetta Neuvo Tue Kysymisen ja kuuntelemisen avulla saadaan selville, miten oppiminen on edennyt ja mitä ongelmia on tullut vastaan. Kysymyksiin vastaaminen aktivoi opiskelijan ajattelua. Palautteen avulla opiskelija pystyy hahmottamaan omaa osaamistaan Toimintaohjeet ja selitykset ovat tärkeitä, jotta opiskelijat oppivat hahmottamaan asioiden olennaiset puolet ja tarkastelemaan niitä eri näkökulmista. Opiskelija tarvitsee myös emotionaalista tukea ja innostajaa, koska opiskelija saattaa helpostikin epäillä omia taitojaan ja turhautua opiskeluun. Kysymyksiä ohjaussuunnitelman rakennusaineiksi: Miten rakennat vastavuoroisuutta ohjaukseesi? Mitä ohjaajan työkalua pidät opiskelijoidesi kannalta tärkeimpinä? Mihin omat resurssisi riittävät? Minkä osan ohjauksesta voit toteuttaa materiaalin avulla? Minkälaisia vaatimuksia oppimistavoitteet ja sisällöt ja opiskelumenetelmät asettavat tekniikan käytölle? Mikä on opettajan ja opiskelijan rooli oppimistilanteessa? Mikä on vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan merkitys? Tuntevatko opiskelijat toisensa? Toimivatko opiskelijat ryhmissä vai yksinään? Arviointisuunnitelma Yksi keskeisimmistä opettajan taidoista on arvioinnin taito; hänen pitää osata suunnitella arviointi kokonaisuudessaan, arviointimenetelmät sekä tehtävätyypit (Wulff 2002). Taulukkoon 9 on koottu tekijöitä, jotka auttavat opettajaa suunnittelemaan arvioinnin mahdollisimman hyvin.

22 21 Tavoitteet Oppijan aikaisempi tietämys (Koli & Silander 2002, 33). Diagnostinen arviointi selvittää opiskelijoiden lähtötason, valmiudet, kyvyt ja asenteet (Uusikylä & Atjonen 2000, 170). Yksilön / ryhmän oppimisprosessi ALUSSA OPPIMISPROSESSI OPPIMISPROSESSI LOPUSSA jne. Opetustilanne Opetus Ohjaus tilanne Ohjaus Oppimistehtävä Arviointi Oppimistehtävä Arviointi Verkko oppimisympäristössä Oppimisprosessin koko historia ajallisena kokonaisuutena; oppimistehtävien anto; valmiit oppimistehtävät; ulkoistettu ongelmanratkaisu ja ajatteluprosessi Keskustelu ja tiedonrakentelu Dokumentoitu ohjausdialogi koko oppimisprosessin ajalta (Koli & Silander 2002, 33.) Arviotiedon käyttö: epäonnistumisten selvittäminen; ohjaaminen tiedoissa ja taidoissa puutteiden korjaamiseksi; opiskelutekniikan tehostaminen (Uusikylä & Atjonen 2000, 170). Osaaminen tiedot ja taidot Oppimisprosessissa muodostunut uusi tietämys (Koli & Silander 2002, 33). Oppimisen tulokset: staattisia, luokiteltuja tietoja ja käsitteitä kognitiivisia tietorakenteita ymmärtämistä, muuntumista ja järjestämistä toiminnallisia rakenteita omaksumista, ymmärtämistä ja hallintaa (Wulff 2002) KUVIO 4. Oppimisprosessin eri vaiheiden arviointi (Koli & Silander 2002, 33; Uusikylä & Atjonen 2000, 170; Wulff 2002).

23 22 5 TOTEUTUS Materiaalin tekeminen ja siirto opiskelijoiden käyttöön voi olla koko prosessin raskain ja aikaa vievin vaihe; opettajan kannattaa viimeistään tässä vaiheessa etsiä työyhteisöstään asiantuntijoita, jotka voivat osallistua prosessiin (Korpi ym. 2000, 17 18). 5.1 Monitahoista vuorovaikutusta Taulukkoon 6 on koottu kaikki ne toimijat ja roolit, jotka Mannisen ja Braxin mukaan (1999) voivat olla mukana vuorovaikutuksessa, tai vuorotoiminnassa eli dialogissa, kuten Aarnio ja Enqvist (2001, 17) mieluummin asiaa luonnehtivat. Vuorovaikutusta voi olla sekä verkossa että kontaktitapaamisissa, suunnittelu, tuotanto ja toteutusvaiheessa (Manninen & Brax 1999, 11).

24 23 TAULUKKO 6. Etäopetuksen toimijoiden roolit (Manninen & Brax 1999, 11 12). Toimija Toiminta Opiskelija Keskeinen, aktiivinen toimija, joka on vastuussa omasta oppimisestaan Opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta: keskusteluryhmät, pari ja ryhmätehtävät, roolileikit, yhteisdokumentit ja projektit jne. (Lindh & Parkkonen 2000, 155). Opettaja Tutor, ohjaaja; vastuussa opiskelijoiden ohjaamisesta ja tukemisesta Opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta: keskustelu sähköpostin kautta, palaute tehtäviin, kysymykset, vastaukset, selitykset, ohjeet jne. (Lindh & Parkkonen 2000, 155). Mentor Opiskelijan kummi, vanhempi kollega; tukee opiskelijaa hänen omista lähtökohdistaan käsin Asiantuntija Useimmiten sisältöalueen asiantuntija Opinto ohjaaja Antaa tukea esimerkiksi opintovaatimusasioissa Tekninen tuki Tukee opiskelijaa, opettajaa ja muita toimijoita teknisissä asioissa Sisällön suunnittelija Suunnittelee oppisisältöjä Mediasuunnittelija Valitsee mediat ja jakelukanavat Materiaalin tuottaja Tuottaa oppimateriaalin kurssille Rehtori / Johtaja Edustaa organisaatiota ja määrittelee sen koulutusfilosofian yhdessä muun henkilöstön kanssa Projektipäällikkö Johtaa koulutusprojektin suunnittelua ja toteutusta Kurssisihteeri Hoitaa rekisteröinnin ja hallinnoinnin Tutkija Tutkii oppimista ja oppimisympäristöä kurssin aikana ja sen jälkeen Yhdellä toimijalla voi toki olla ja usein onkin useita rooleja, ja usein monia rooleja tulee juuri opettajalle. (Manninen & Brax, 12). VirtuaaliOTE projektin loppuraportin luonnoksessa visioidaan vahvasti sitä, miten opettajan roolit eriytyvät ja spesifioituvat taulukossa 10 esitettyjen roolien mukaisiksi: vuonna 2015 meillä on verkko opetukseen erikoistuneita opettajia, oppimateriaalin tuottamiseen erikoistuneita opettajia, kontaktiopetukseen perehtyneitä opettajia

25 24 ja verkko ohjaukseen ja oppimisprosessin tukemiseen perehtyneitä opettajia (Koivisto ym. 2002, 11 12). Vuorovaikutteisuus toimii siis monella tasolla. Edellä mainittujen (taulukko 10) tasojen lisäksi vuorovaikutteisuutta (interaktiivisuutta) voi olla oppiaineistoon sisäänrakennettuna: itsensä korjaavina monivalintatehtävinä; lomakkeina; erilaisiin lopputuloksiin johtavina valintareitteinä; simulaatioina, joissa eri valinnat saavat aikaan erilaisia tapahtumasarjoja; seikkailu ja tilannerakennelmina. Linkit maailmanlaajuiseen verkkoon itsenäinen tiedonhaku sekä tiedon yhdistäminen ja soveltaminen voidaan myös laskea yhdeksi vuorovaikutteisuuden tasoksi. (Lindh & Parkkonen 2000, 155.)

26 25 6 ARVIOINTI Verkko oppimateriaalin arviointi on monitahoista toimintaa: pitää arvioida sekä tuotantoprosessia että oppimisprosessia ja sen kautta sisältöä (Pesonen ym. 2000, 142). Materiaalia voi arvioida ja tarkistaa itse (taulukko 7), mutta ehdottoman tärkeää on antaa materiaali testattavaksi kohderyhmän edustajille tai ainakin jollekulle täysin ulkopuoliselle. Opettaja saa hyvän kuvan materiaalin käytettävyydestä, mikäli hänellä on mahdollisuus seurata testihenkilön työskentelyä materiaalin parissa. (Pesonen ym. 2000, 157.) TAULUKKO 7. Muistilista materiaalin tarkistamiseen ja arviointiin (Tella ym. 2001, ) ʺVähemmän on enemmänʺ Pelkistetty kokonaisuus toimii yleensä paremmin kuin sivusto, joka on täynnä teknisiä hienouksia. Mahdollisimman vähän linkkejä Käyttäjä pidetään sivuilla muutaman harkitun linkin avulla. Tärkeää on toki säilyttää hypertekstuaalisuus ja assosiatiivisuus kyseessähän on verkko oppimateriaali! Johdonmukaisuus Samanlaiset visuaaliset elementit (painikkeet, bannerit jne.) samoissa paikoissa kaikilla sivuilla Laadukas raakamateriaali On varmistettava, että kaikki käytössä oleva materiaali (ääni, kuva, teksti jne.) on riittävän korkeatasoista. Ulkoasu Sivuston esteettisyys ja tasapainoisuus ovat käyttäjälle tärkeitä ominaisuuksia Tekijätiedot ja kontaktisivut Sivuilla on oltava näkyvillä, kuka materiaalin on laatinut, milloin se on laadittu ja miksi; tiedot lisäävät materiaalin luotettavuutta käyttäjän näkökulmasta. Sivujen päivitys Kaiken materiaalin tulee olla ajantasaista. Testaus eri selaimilla Varmista, että opiskelijoilla on käytössä tarvittavat välineet. Sivujen markkinointi Rekisteröidy hakuohjelmiin, jotta käyttäjät löytävät materiaalin. Etiikka Tekijänoikeuksia koskeva lainsäädäntö on syytä pitää mielessä koko työskentelyn ajan.

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto

IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto 3.12.2012 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Suomen Verkko-Opisto -hanke Suomen Verkko-Opisto 1 19.05.2011-31.12.2012 Taustojen selvitys,

Lisätiedot

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön verkkokursseilta Eija Kalliala sähköposti: eija.kalliala@helia.fi kotisivu: http://myy.helia.fi/~kalei Tietie-yhteistyö

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Oppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen

Oppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen Hyvä opettaja, Verkko-opintojen mitoituskehikko on verkko-opetuksen suunnittelun työväline. Kehikon avulla voit suunnitella verkkoopetustasi siten, että opiskelijalle jää opintojaksolla aikaa ymmärtävään

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OPETTAJANA JA OHJAANA VERKOSSA - verkkopedagogiikkaa käytännössä

OPETTAJANA JA OHJAANA VERKOSSA - verkkopedagogiikkaa käytännössä OPETTAJANA JA OHJAANA VERKOSSA - verkkopedagogiikkaa käytännössä TieVie Anne Nevgi Tutkijalehtori Kasvatustieteen laitos Helsingin yliopisto Oma virtuaalihistoria... 1997-98 kiinnostus herää uudet mahdollisuudet

Lisätiedot

Oma virtuaalihistoria...

Oma virtuaalihistoria... OPETTAJANA JA OHJAANA VERKOSSA - verkkopedagogiikkaa käytännössä TieVie Anne Nevgi Tutkijalehtori Kasvatustieteen laitos Helsingin yliopisto Oma virtuaalihistoria... 1997-98 kiinnostus herää uudet mahdollisuudet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

lineitä oppimisen tueksi

lineitä oppimisen tueksi Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö

Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on tulossa? Opetusryhmän aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Mieti jakson keskeiset opittavat asiat, käsitteet, opetuksen/oppimisen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014 THL workshop 2 19.11.2014 Agenda Verkkokoulutusprojektin esittely. Edellisen kerran yhteenveto. Lyhyt esittely verkko-oppimisesta. Ryhmätyöt. Yhteenveto. 1 Workshop 1 käsitellyt asiat Milloin ja millaisissa

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Kyvyt.fi ja uudet ominaisuudet FUAS 26.5.2014. Heli Karjalainen Discendum Oy

Kyvyt.fi ja uudet ominaisuudet FUAS 26.5.2014. Heli Karjalainen Discendum Oy Kyvyt.fi ja uudet ominaisuudet FUAS Heli Karjalainen Mikä on portfolio? Kokoelma: itse valikoituja opiskelu- ja työtehtäviä, jotka edustavat monipuolisesti henkilön tietoja ja osaamista ja kertovat työskentelystä,

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja organisaation muutoshaasteet

Verkkokoulutus ja organisaation muutoshaasteet Verkkokoulutus ja organisaation muutoshaasteet Janne Matikainen, projektipäällikkö Helsingin yliopisto Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia janne.matikainen@helsinki.fi Mistä muutoshaasteet kumpuavat?

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen PERUSKOULUN PERUSTUNTI Se jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen seminaari 3.9.2013 Heli Lepistö Ennen kuin lähdet kirjoittamaan jaksosuunnitelmaa OPS -Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

opetuksen rajat? - Mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä

opetuksen rajat? - Mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä Missä ovat yliopisto-opetuksen opetuksen rajat? - Mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä janne.sariola@helsinki.fi 23.8.2001 TieVie-koulutus Tavoitteet Hahmottaa mobiilioppimisen käsitettä. Erityisesti

Lisätiedot

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Sisältö Virtuaaliammattikorkeakoulu Tieto kasvaa verkossa hanke epeda-hanke 2

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

KT5 Digitaalinen portfolio oppimisen tukena

KT5 Digitaalinen portfolio oppimisen tukena KT5 Digitaalinen portfolio oppimisen tukena 1 Tavoitteet ja sisältö Perustiedot ja taidot digitaalisen portfolion pedagogisesta hyödyntämisestä Oman portfolion tuottaminen Tavoitteena myös tukea valmiuksia

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Tämä verkkokurssi toteutetaan Verkkokurssin tuotantoprosessi kurssin TIES463 harjoitustyönä Milloin? Verkkokurssi valmistuu kevään 2014 aikana

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

eoppimisen ajonautinto

eoppimisen ajonautinto eoppimisen ajonautinto TM Tavoitteet MDC Education Group Oikea oppimisympäristö Edusolutions Oy on osa mittavaa suomalaista koulutuskonsernia, MDC Education Groupia. Group on keskittynyt business-osaamisen

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Lähtökohdat Strateginen taso

Lähtökohdat Strateginen taso Missä ovat yliopisto-opetuksen rajat? - Mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä janne.sariola@helsinki.fi 23.8.2001 TieVie-koulutus Tavoitteet Hahmottaa mobiilioppimisen käsitettä. Erityisesti tavoitteena

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L

Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L S-72.3520, T-110.6300, TU-53.1263 Ursula Holmström T (ursula.holmstrom@tkk.fi) Maria Hyytiäinen S (maria.hyytiainen@tkk.fi) Eija Korpelainen TU (eija.korpelainen@tkk.fi)

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2005 (2 ja 4 ov) L. Kurssin tavoitteet ja sisältö. Johanna Leppävirta S (7.2.2005 alkaen) Kirsti Keltikangas S

Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2005 (2 ja 4 ov) L. Kurssin tavoitteet ja sisältö. Johanna Leppävirta S (7.2.2005 alkaen) Kirsti Keltikangas S Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2005 (2 ja 4 ov) L S-72.511, T-110.556, TU-53.263 Johanna Leppävirta S (7.2.2005 alkaen) johanna.leppavirta@hut.fi Kirsti Keltikangas S kirsti.keltikangas@hut.fi Ursula

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU OPETUKSEN VIRTUAALITUOTANNON PROSESSIMALLIT JA HYVÄT KÄYTÄNTEET ITK-08 Jussi Tapio Kuosa 18.4.2008 Monimuotokurssien kehitystyö vuosina 2004-2007 Millaisia prosesseja

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Alustuksen aiheita Mitä sosiaalinen media on ja kenellä on edellytyksiä hyödyntää sosiaalista

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Educa 2014 25.1.2014 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Tutkimustietoa Lukiolainen tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä Hurme, Nummenmaa & Lehtinen 2013, Turun

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Suunnitelma verkkokurssin toteutuksesta

Suunnitelma verkkokurssin toteutuksesta 1 Suunnitelma verkkokurssin toteutuksesta Verkkokurssin nimi Keskeinen sisältö ja laajuus Langaton viestintä Langaton viestintä on Tietokoneen käyttäjän A- ajokortin valinnainen moduuli. Tavoitteena on

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,

Lisätiedot