RAJALLA Aikuiskasvatus suuntaa verkkoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAJALLA Aikuiskasvatus suuntaa verkkoon"

Transkriptio

1 Marjaana Julkunen Panu Väänänen (toim.) RAJALLA Aikuiskasvatus suuntaa verkkoon Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 25

2 Marjaana Julkunen, Panu Väänänen (toim.) RAJALLA aikuiskasvatus suuntaa verkkoon Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 25 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2007

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin (015) Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Kuvakori.com/Timo Saloranta ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Ulkoasu: Taktum Oy Kannen ja sisällön painatus: Interkopio Oy

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 25 Tekijät Marjaana Julkunen, Panu Väänänen (toim.) Nimeke RAJALLA - aikuiskasvatus suuntaa verkkoon Tiivistelmä Koulutuskeskusteluissa on alettu puhua elinikäisen oppimisen rinnalla elämänlaajuisesta oppimisesta. Aikuiskoulutusorganisaatioiden onkin luontevaa ulottaa toimintansa koskemaan opiskelijoiden koulun ulkopuolista elämää ja oppimista, arkea. Oppimisen yhteys käytännön työelämään ja liittymäkohdat omaan elämään motivoivat opiskelemaan. Yhtenä keinona tässä rajojen ylittämisessä käytetään internetiä ja verkkoopetusta. Verkko-opetuksen tiellä on kuitenkin haasteita. Laitosten strategiat ja opetuksen arki eivät aina kohtaa, verkko-opetusta saatetaan yhä pitää pakollisena korvikkeena kontaktiopetukselle ja onnistuneen verkko-opetuksen tielle tulevat myös teknologiset kynnykset. Vastauksia on lähdetty etsimään verkon omista kulttuureista. Artikkelikokoelma on koottu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Itä-Suomen lääninhallituksen rahoittaman Aikuiskoulutuksen alueellisen kehittämishankkeen (AIKE, ) piirissä saatujen kokemusten perusteella. Hankkeessa pyrittiin kehittämään oppilaitosten ja työelämän välisellä yhteistyöllä aikuiskoulutuksen toimintatapoja ja yhteistyöverkostoja. Kirjoittajat ovat hankkeen piirissä toimineita verkko-opettajia, -ohjaajia, -opiskelijoita ja verkko-opetuksen suunnittelijoita. Kokoelman ensimmäinen osa (Arjen ehdoilla) käsittelee verkko-opetuksen haasteita arjen toiminnan näkökulmasta. Pekka Hytinkoski ( Verkko-ohjaajan arki ) vertaa korkealentoisia toimintasuunnitelmia ja tutkimuksia opetuksen arkeen ja toteaa keskeisten haasteiden olevan edelleen hyvin käytännönläheisiä. Tuija Salmisen artikkelissa ( Verkko-opettajan hyvä ja huono päivä ) etenkin vuorovaikutus nousee tärkeään rooliin. Marjatta Kirjavainen ( Verkko-opiskelijaksi eläkeiässä ) pitää joustavaa verkko-opetusta tervetulleena mahdollisuutena aikuisopiskelijalle ja nostaa haasteiksi tekniikan kynnyksen ja vuorovaikutuksen. Kirjan toisessa osassa (Solmukohtia ja rajanylityksiä) käsitellään kehittämisajatuksia. Jari Sarja ( Kehittyvä oppimateriaalituotanto) kritisoi sisällön ja sen tuottamisen laiminlyöntiä oppimateriaalituotannossa, Tuija Jaakkola ( Uutta virtaa oppimateriaalituotantoon ) puolestaan esittelee yhteisölliseen tiedontuottamiseen perustuvaa mallia oppikirjakeskeisyyden tilalle. Eeva Kuoppalan artikkelissa ( Virtuaalinen oppimisympäristö rajanylityspaikkana ) käsitellään virtuaalisen oppimisympäristön toimintaa työelämän ja oppilaitoksen välisille rajapinnoille rakentuneena foorumina. Leena Uosukainen ( Metakognitiivisten taitojen kehittäminen virtuaalisissa oppimisympäristöissä ) esittelee verkkotyökaluja metakognitiivisten taitojen kehittämisessä. Eino Sarkola ( Oppiva organisaatio toimijaverkkona ) hakee mallia osaamisen kehittämiselle työelämästä, esimerkkinään verkko-opetuksen mentorointitoiminnassa muodostuva verkosto. Kolmas temaattinen osa (Uuteen kulttuuriin) sisältää Jukka Tikkasen artikkelin ( Koulu kuilun partaalla opettajan uudet vaatteet), jossa verkon omaehtoisista kulttuureista etsitään vastausta koulun informaatioyhteiskunnassa kohtaamille haasteille. Avainsanat (asiasanat) aikuiskasvatus, verkko-opetus, verkko-opiskelu, verkkopedagogiikka, työelämä, oppilaitokset, yhteistyö, vuorovaikutus, kehittäminen, oppimisympäristö Sivumäärä 188 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (nid.) (PDF) ISSN Luokitukset YKL 38.6 UDK ; ;

5 DESCRIPTION Date Publication series and NO A: Research Reports Authors Marjaana Julkunen, Panu Väänänen (toim.) Name of the work In the Frontier Zone Towards Web-based Adult Education Abstract This collection of articles was compiled from the experiences received as a result of a regional adult education development project called AIKE. The project was funded by the European Social Fund and the State Provincial Office of Eastern Finland, and was carried out during the period The articles approach adult education and e-learning from the perspective of daily work at the practical level. The three articles presented in the first section describe an on-line instructor s and his or her students daily activities in practice, and in view of their predefined objectives. The second section focuses on analysing the sector s development issues. The final section provides a survey of forthcoming developments: how are school and education to react to a changing world? The articles present daily work and the Internet as a bridge between education, working life and leisure-time activities. When exploiting the idea of lifelong and lifewide learning, formal education must also observe optional opportunities, such as self-initiated Internet-based cultures and people s worklife-based competencies. There is an English summary of each article in the end of the book. Keywords adult education, distance learning, distance education, working life, schools, cooperation, interaction, development Pages 188 p. Remarks Language Finnish ISBN (nid.) (PDF) ISSN Classifications YKL 38.6 UDK ; ;

6 ESIPUHE Elinikäisen oppimisen ajatus on yksi eurooppalaisen koulutuspolitiikan kulmakivistä. Taustalla on työelämän nopea muutos, joka aiheuttaa jatkuvan uuden oppimisen tarpeen. Olemme siirtyneet oppimisyhteiskuntien aikakaudelle. Myös väestön ikääntyminen siirtää koulutuksen painopistettä aikuiskoulutukseen. Oikein mitoitettu, suunnattu ja alueellisesti tasa-arvoinen aikuiskoulutuksen tarjonta onkin välttämätöntä pyrittäessä väestön osaamistason kohentamiseen. Osaaminen puolestaan on varmin tae niin yksilön työllistymisen ja hyvinvoinnin kuin elinkeinoelämän kehittymiselle. Mutta samalla kun aikuiskoulutukseen kohdistuu yhä enemmän odotuksia, siltä vaaditaan myös entistä parempaa laatua, osuvuutta ja joustavuutta. Arjen vastuista huolehtiminen voi syödä aikuisopiskeluun jäävän ajan. Monelta kerran aloitetut opinnot jäävät kesken tai opiskeluaika venyy kohtuuttoman pitkäksi. Tämän vuoksi aikuisten opetusjärjestelyt on mukautettava yksilöllisesti niin, että opiskelu, työ, perhe ja vapaa-aika voivat lomittua mielekkäällä tavalla. Aikuiskoulutuksen kehittämisessä onkin tärkeää, että verkkopohjainen opiskelu, oppilaitosten yhteistyö, neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä joustavat osaamisen tunnustamisen käytännöt tulevat opiskelijaa vastaan. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä uudet opetus- ja opiskelutavat tulevat vääjäämättä ajankohtaisiksi. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä tekniikan kehityksestä ja hallinnasta, vaan myös uudesta opettamisen ja oppimisen kulttuurista sekä pedagogisista ratkaisuista ja näkökulmista. On myös muistettava, että aikuisten oma kokemusvarasto on oppimisen tärkeä resurssi. Aikuiset ovat valmiita oppimaan, jos voivat soveltaa oppimaansa todellisessa elämässä. Oppimisen kannalta onkin ratkaisevaa, että opiskeltava aines koskettaa opiskelijaa, että sillä on elämäkerrallista merkitystä oppijan kannalta. Verkkopedagogiikka luo aikuisopiskelijoiden omista kokemuksista ammentavalle vuorovaikutteiselle oppimiselle uusia mahdollisuuksia.

7 Tämä julkaisu toteutettiin osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Itä- Suomen lääninhallituksen rahoittamaa Aikuiskoulutuksen alueellista kehittämishanketta. Hankkeen alullepanevana ajatuksena on ollut tarve vahvistaa aikuiskoulutuksen roolia, vaikuttavuutta, saatavuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa Etelä-Savossa. Keskeisenä tavoitteena on ollut parantaa alueen aikuisopiskelijoiden ja työelämän mahdollisuuksia laajentaa ja uudistaa osaamistaan tavoitteellisesti, yksilöllisesti, joustavasti ja tasa-arvoisesti sekä tiivistää ja vakiinnuttaa aikuiskoulutustoimijoiden yhteistyötä. Aikuiskoulutuksen alueellisen kehittämishankkeen puolitoistavuotisen elinkaaren aikana otettiin monta pientä askelta eteenpäin yhteistyössä. Hankkeen aikana projektin toiminnassa tiiviisti mukana olleet yhdeksän eteläsavolaista oppilaitosta työskentelivät yhdessä monella osa-alueella ja muodostivat tiiviin verkoston. Verkosto laajeni näiden oppilaitosten lisäksi myös muihin alueen oppilaitoksiin. Hankkeen tilaisuuksissa ja keskusteluissa tutustuttiin kollegoihin yli oppilaitosrajojen ja päästiin kurkistamaan toisten arkeen. Useimmiten todettiin, että yhteisiä toimintatapoja, haasteita ja kehittämisajatuksia löytyy roppakaupalla. Yhteistyön päästyä vauhtiin syntyi myös ajatus yhteisen julkaisun kirjoittamisesta. Hankkeen yhtenä toimintamuotona järjestettiin verkko-opetuksen keskustelutilaisuuksia, joihin kutsuttiin oppilaitosten henkilökuntaa koko maakunnan alueelta. Tavoitteena oli koota verkko-opetuksesta kiinnostuneita ja siinä jo kannuksensa hankkineita sekä erityisesti verkkopedagogiikan maailmaan tutustumisvaiheessa olevia henkilöitä yhteen kuulemaan toistensa kokemuksia ja ajatuksia sekä kertomaan omistaan. Tilaisuudet keräsivät hyvin osallistujia, ja erityisen positiivista oli tilaisuuksissa käytyjen keskustelujen innostuneisuus ja aidon oppilaitosten välisen yhteyden muodostuminen. Esiin nousi halu dokumentoida joitakin hankkeen puitteissa syntyneitä ajatuksia ja antoisia keskusteluja sekä tehdä yhteistyötä myös julkaisun yhteisöllisen tuottamisen merkeissä.

8 Tahdomme kiittää kaikkia hankkeessamme mukana olleita, projektiryhmäläisiä, ohjausryhmäläisiä, järjestämiimme tilaisuuksiin osallistuneita henkilöitä, artikkelien kirjoittajia, yhteistyöoppilaitosten henkilökuntaa ja hankkeen rahoittajia siitä valtavasta työstä, jota jokainen on tämän prosessin aikana tehnyt. Toivomme, että organisaatioiden ja eri koulutusalojen edustajien välinen keskustelu verkko-opetuksen käytännöistä, kokemuksista ja kehittämisestä tulee jatkumaan innostuneena ja vilkkaana jatkossakin poikien myös uusia yhdessä tekemisen muotoja. Mikkelissä Kalevi Niemi tulosaluejohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu Marjaana Julkunen projektipäällikkö Mikkelin ammattikorkeakoulu

9 SISÄLTÖ ESIPUHE Marjaana Julkunen, Kalevi Niemi JOHDANTO...1 Marjaana Julkunen, Panu Väänänen I: ARJEN EHDOILLA VERKKO-OHJAAJAN ARKI...13 Pekka Hytinkoski VERKKO-OPETTAJAN HYVÄ JA HUONO PÄIVÄ...37 Tuija Salminen VERKKO-OPISKELIJAKSI ELÄKEIÄSSÄ...52 Marjatta Kirjavainen II: SOLMUKOHTIA JA RAJANYLITYKSIÄ KEHITTYVÄ OPPIMATERIAALINTUOTANTO...60 Jari Sarja UUTTA VIRTAA OPPIMATERIAALITUOTANTOON...81 Tuija Jaakkola VIRTUAALINEN OHJAUSYMPÄRISTÖ RAJANYLITYSPAIKKANA Eeva Kuoppala METAKOGNITIIVISTEN TAITOJEN KEHITTÄMINEN VIRTUAALISISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ Leena Uosukainen OPPIVA ORGANISAATIO TOIMIJAVERKKONA Eino Sarkola

10 III: UUTEEN KULTTUURIIN KOULU KUILUN PARTAALLA OPETTAJAN UUDET VAATTEET Jukka Tikkanen ENGLISH SUMMARY KIRJOITTAJAT...188

11 1 JOHDANTO Marjaana Julkunen, Panu Väänänen AIKUISKOULUTUS MUUTOKSESSA Arjen oppimisella tarkoitetaan usein epämuodollista oppimista, joka tapahtuu formaalin koulutuksen ja oppilaitosten ulkopuolella. Toisaalta elämme arkea myös oppilaitosten seinien sisäpuolella, opettajana, ohjaajana ja oppijana. Tässä julkaisussa arki ja siinä oppiminen ovat keskeisessä roolissa, mutta teemojen tarkastelun lähtökohta ja pohjimmainen näkökulma ovat muodollisen aikuiskoulutuksen alueella. Artikkelikokoelma Rajalla aikuiskasvatus suuntaa verkkoon syntyi Aikuiskoulutuksen alueellisen kehittämishankkeen (AIKE) yhteydessä. Hankkeessa pyrittiin kehittämään oppilaitosten ja työelämän välisellä yhteistyöllä aikuiskoulutuksen toimintatapoja, ja keskityttiin etenkin verkkoopetukseen. Artikkelien taustalla on sarja hankkeen piirissä keväällä 2007 pidettyjä keskustelutilaisuuksia verkko-opettamisesta: arjesta, kehittämisestä, kokemuksista. Keskustelu jatkui verkossa artikkelien kirjoittamisprosessin yhteydessä, ja siihen osallistui verkko-opetuksen kehittäjiä, opettajia ja oppijoita Mikkelin ammattikorkeakoulusta, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Otavan Opistolta. Arki kulkee punaisena lankana läpi teoksen. Etenkin ensimmäisen osan artikkeleissa käsitellään arkea käytännön toiminnan ja realiteettien kannalta. Arjen oppimista lähestytään teksteissä myös haastamalla opetuksen ja oppimisen taustalla olevia ajattelutapoja ja toimintakulttuureja, pohtimalla koulutuksen uusia mahdollisuuksia sekä esittelemällä käytännön kehitystyötä oppilaitoksissa. Arki kattaa artikkeleissa koulun, työelämän sekä vapaa-ajan ja omaehtoisen toiminnan, ja erityisen hyvin se näkyy internetin roolissa. Elinikäisen oppimisen lisäksi on alettu puhua elämänlaajuisesta oppimisesta (lifewide learning). Sen yhteydessä tulisi muistaa, ettei oppiminen saisi muodostua "elinkautiseksi, pudotuspeliksi, jossa kouluttautumisen oravanpyörästä putoavat syrjäytyvät vähitellen muuttuvassa ja tek-

12 2 nistyvässä maailmassa. Jotta elämänlaajuinen oppiminen voidaan viisaasti ottaa huomioon, on muodollisen koulutuksenkin katsottava yli omien rajojensa. Verkko-opetuksen voidaan jo sanoa vakiintuneen osaksi aikuiskoulutusta, eikä koulustakaan voida puhua erillisenä saarekkeena tai linnakkeena, joka ei olisi tekemisissä muun maailman ja sen arjen kanssa. Kuitenkin koulutuksen maaperässä risteilee rajoja, todellisia ja kuviteltuja, teräviä tai epämääräisiä. Tässä artikkelikokoelmassa tähytään ja astutaan noiden rajojen yli, tai seistään jalat rajan molemmin puolin tarkastelemassa kahteen tai useampaan suuntaan. Yksi selvä raja on muodollisen koulun ja arjen välillä, mutta toisaalta koulua ei voi erottaa arjesta. Internetin raja on edelleen usein vaikea ylittää, mutta verkon sisälläkin on omat rajansa. Suomessa oppilaitokset ovat laatineet runsaasti tieto- ja viestintäteknologian strategioitaan ja kehittämisohjelmiaan. Silti verkko-opetuksen kenttää pidetään haastavana, eikä erilaisia mahdollisuuksia hyödynnetä kovinkaan monipuolisesti. Osaamattomuuden pelko stressaa opettajia teknologian opetuskäytössä. Lähiopetusta ihannoidaan yhä sitkeästi ja verkko-opetusta pidetään heikompana esimerkiksi vuorovaikutteisuuden kannalta. (Nurmi 2006, , 237.) Verkko-opetuksen ympäristöt ja muut yhteydenpito-ohjelmistot tarjoavat kuitenkin opettajille ja opiskelijoille yhä monipuolisempia tapoja olla vuorovaikutuksessa keskenään. Verkko ei kuitenkaan ole enää vain materiaalipankki tai edes suoraviivaisen vuorovaikutuksen väline ympäristö, johon viedään tai jossa simuloidaan todellista maailmaa, vaan tila, jossa toimitaan sen ominaislaadun mukaan ja jonne esimerkiksi syntyy omia yhteisöjä. Vaikka internetissä toimiminen saattaa olla edelleen monille opettajille tai opiskelijoille välttämätön paha, verkon sosiaaliseksi mediaksi kutsutut sovellukset hiipivät kuin varkain useimpien elämään. Verkkoa käytetään luontevasti arjen yhteydenpitoon, ja tietoa haetaan esimerkiksi vapaasta tietosanakirja Wikipediasta, joka rakentuu verkon oman yhteisöllisyyden

13 3 varaan. Sosiaalisen median synnyttämiä ajatuksia ei kuitenkaan välttämättä osata hyödyntää omassa toiminnassa. Esimerkiksi verkko-opettajia työllistäviin tekijänoikeuskysymyksiin löytyy vastauksia verkon kulttuureista. Verkko-opetuksen ja -opiskelun ympärille ei pitäisi kuvitella rajoja, jotka erottavat ne muusta internetin toiminnasta, aivan kuten opetusta ei tulisi nähdä muusta elämästä erillisenä saarekkeena. Käytännössä näitä rajoja kuitenkin nousee edelleen verkko-opetuksen tielle. Uudemmatkin kokemukset tukevat jo pian kymmenen vuotta sitten (esim. ETÄKAMUprojekti, Ruokamo & Pohjolainen 1999) tehtyjen verkko-opetusta tarkastelevien tutkimuksien havaintoja, joiden mukaan vuorovaikutuksessa ja yhteisen tiedon rakentamisessa on nähtävissä verkko-opetuksen kestohaasteet. Elämme aikaa, joka edellyttää muutosta opetustyössä, opettajan roolissa, oppilaitosten toimintamalleissa sekä opetus- ja oppimiskäsityksissä. Vaikka etenkin vuorovaikutteisen verkko-opetuksen aikaa vievä luonne tiedetään, opettajat kokevat, ettei sitä huomioida heidän työajassaan, eivätkä verkko-opetuksen strategiat ja arki muutenkaan aina kohtaa. Toimenkuvien laajetessa opettajilta vaaditaan uudistuvaa ammattitaitoa ja joustavuutta. Tämän ei kuitenkaan pidä antaa masentaa: samaan aikaan kun rajat teknisten ratkaisujen ja lähiopetuksen välillä hämärtyvät, niiden parissa toimivat opettajat, ohjaajat ja opiskelijat elävät sisällä siinä muuttuvassa arjen media- ja toimintakulttuurissa, joka on opetuksenkin muutoksen taustalla. Sama viestintäteknologia, jolla opiskelijan ohjaus toimii, palvelee myös opettajien verkostoitumista ja asiantuntemuksen kehittämistä sekä edesauttaa jaetun asiantuntijuuden toteutumista paitsi opetustilanteessa, myös verkko-oppimateriaalin tuottamisessa. Toisaalta kontaktiopetuksen piirissä syntyneen pedagogiikan kysymykset ja vastaukset pätevät yleensä myös tärkeimpiin verkko-opetuksen solmukohtiin, kunhan teknologian raja on ylitetty. Opetuksen siirtyminen verkkoon ja uusien oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöönotto on osa laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Yhteiskunnan vanhat toimintamallit eivät enää päde, ja erityisesti ai-

14 4 kuisten koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä on yhä suurempi rooli yhteiskunnassa. Yhtenä osoituksena tästä laajemmasta muutoksesta on lineaarisen elämänkaarimallin muuttuminen käsitykseksi limittäisestä elämänkaaresta, jossa ihmisen elämänkaaren vaiheet sekoittuvat ja menevät päällekkäin ja elämänkaaresta tulee koulutuksen, työn ja työttömyysjaksojen sirpaloittama (Rinne, Kivirauma ja Lehtinen 2004, 84). Muutos heijastuu myös koulutukselle esitettyihin vaatimuksiin. Elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen perään kuulutetaan, ja koulutuksen järjestäjien on luotava uusia toimintamalleja vastatakseen muuttuviin vaatimuksiin. Olemme siirtymässä kohti uusia oppimisympäristöjä ja uudenlaisia opetuksen sekä koulutuksen muotoja. Olemme tietyllä tapaa rajalla suuntaamassa tutusta ja formaalista koulun oppimisympäristöstä kohti autenttisia ympäristöjä: internetiin, työelämään ja erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin. Samoin opettajuus on muutosvaiheessa perinteisestä opettajuudesta kohti informaalisissa ja autenttisissa oppimisympäristöissä toimivaa, ohjaavaa ja mahdollistavaa opettajaa. Tämä pätee myös verkossa tapahtuvaan opetukseen, jossa konstruktivismia korostavien opetusmenetelmien mukaisesti opettaja ei ole tietoa suoltava auktoriteetti, vaan oppijoiden tuki ja ohjaaja (Mannisenmäki 2003, 41-54). Koulun seinien sisäpuolen lisäksi oppimista tapahtuu myös arjen ympäristöissä, ja oppimisen voidaan katsoa kontekstualisoituneen opiskelijoiden arkielämään, sosiaalisiin verkostoihin ja muuttuviin toimintatilanteisiin. Muodollisen koulutusjärjestelmän piirissä sekä arjen informaalisissa oppimisympäristöissä tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan. Erityisesti aikuiskasvatustieteessä on alettu kyseenalaistaa se, voivatko muodolliset tutkinnot olla ainoa osaamisen osoittamisen väline jälkimodernin yhteiskunnan joustavuutta vaativissa olosuhteissa (Rinne, Kivirauma ja Lehtinen 2004, 82). Aiemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vaatimus on levinnyt ammatillisista oppilaitoksista korkeakouluihin. Siinä keskeistä on, että osaamiseksi tunnustetaan muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen lisäksi myös muulla tavoin hankittu osaaminen.

15 5 Osaaminen sinänsä on keskiössä tutkintojen ja todistusten sijaan. Siksi koulutus suuntaakin verkkoon ja työelämään pyrkien hyödyntämään entistä tehokkaammin oppimisen erilaiset kontekstit. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa oppilaitoksessa suoritettavat opinnot ja työpaikalla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan, ja näitä periaatteita on lähdetty soveltamaan ammatillisesta koulutuksesta myös korkeakoulujen opetukseen. Samaa rajankäyntiä heijastaa myös alati kasvava verkkoopetustarjonta kaikilla koulutusasteilla, jonka kautta pyritään helpottamaan opintojen saatavuutta sekä mahdollistamaan monimuotoiset opintojen suoritustavat ja oppiminen perinteisen koulun seinien ulkopuolella uudenlaisissa yhteisöissä. ARTIKKELIT Arjen ehdoilla Julkaisun ensimmäisessä osassa käsitellään verkko-opetuksen arkea käytännönläheisestä näkökulmasta, opettajien ja oppijoiden jokapäiväisen toiminnan kannalta. Ensimmäisissä artikkeleissa esitetään verkko-opettajan tai - ohjaajan jokapäiväisen elämän haasteita, toiveita ja realiteetteja. Pekka Hytinkoski kirjoittaa artikkelissaan Verkko-ohjaajan arki verkko-opetuksen käytännön työn parissa työskentelevien henkilöiden haastavista tehtävistä arjen toiminnan näkökulmasta. Verkko-opetuksen mahdollisuuksia ja konkreettisia opetus- ja opiskelutilanteita on tutkittu monipuolisesti, ja niistä on kirjoitettu paljon. Verkko-opetus näkyy myös pakollisena osana nykyisiä opetussuunnitelmia. Usein siitä välitetty kuva on kuitenkin kaukana opetuksen ja oppimisen arjesta. Hypen, markkinoinnin, strategioiden ja opetussuunnitelmien myrskynsilmässä verkko-opetusta suunnittelevat ja ohjaavat henkilöt painivat ja kaipaavat tukea usein hyvin käytännöllisten opetuksen arkeen liittyvien kysymysten äärellä.

16 6 Tuija Salmisen niin ikään arjen kokemukseen pohjaavassa artikkelissa Verkko-opettajan hyvä ja huono päivä oleelliseksi teemaksi nousee vuorovaikutus ja sen toteutuminen verkossa käytännön esimerkkinä tästä on todelliseen tarpeeseen syntynyt ruotsin verkko-opetus umpisuomalaisella alueella. Koulutuksen laatu kulminoituu oppimisprosessiin ja sitä tukevaan opetus- ja ohjausprosessiin opettajan tehtävä on huolehtia opiskelijasta. Näennäisesti toissijaiset ongelmat, kuten ajanpuute ja tekniset vastoinkäymiset, tulevat helposti vuorovaikutuksen tielle. Toissijaisuudestaan huolimatta nämä haasteet vaativat niin kuin toisistakin ensimmäisen osan artikkeleista käy ilmi todellista huomiota, jotta opettajat ja opiskelijat voivat keskittyä itse asiaan. Vuorovaikutuksen merkitystä korostaa myös Marjatta Kirjavainen artikkelissaan Verkko-opiskelijaksi eläkeiässä. Verkko-opiskelu on usein ainoa varteenotettava tapa opiskella aikuisiällä, ja sellaisena tärkeä rajanylityspaikka. Kynnyksenä opiskelun aloittamiseen on usein tekniikan ja verkkoympäristön vieraus. Verkko-opinnoissa tuleekin turvata mahdollisuus keskittyä sisältöön teknisten ongelmien sijaan. Solmukohtia ja rajanylityksiä Toisessa osassa lähestytään verkko-opetuksen ja aikuiskasvatuksen haasteita kehittämisajatusten kautta. Tietoverkko ja muut verkostot muodostavat reittejä eri alueiden välillä ja rajojen ylitse: internetin sosiaalisten verkostojen toimintatavoista haetaan mallia esimerkiksi oppimateriaalin tekijänoikeuskysymyksiin, ja virtuaaliset ympäristöt auttavat yhdistämään työelämän, käytännön, muodollisen koulun ja oman osaamisen kehittämisen. Jari Sarjan ja Tuija Jaakkolan artikkelit käsittelevät oppimateriaalituotantoa. Jari Sarja kuvaa artikkelissaan Kehittyvä oppimateriaalituotanto oppikirjatutkimuksen ja oppikirjan historian kautta materiaalituotannon sudenkuoppia. Oppikirjatutkimuksessa on huomattu oppimateriaalin sisältöön kiinnitettävän liian vähän huomioita. Myös ja etenkin verkko-opetuksessa on helppo ajautua tilanteeseen, jossa kysymys miten opetetaan syrjäyttää kysy-

17 7 myksen mitä opetetaan. Sisällön laadun ohella huomio kiinnittyy keinotekoiseen rajaan opettajan ja materiaalintuottajan välillä. Toimijat itse ylittävät arjessaan tämän rajan jatkuvasti luodessaan sisältöjä verkkokursseilleen. Sisällöntuottamista ei kuitenkaan välttämättä huomioida palkassa, joka lasketaan pidettyjen oppituntien mukaan. Tuija Jaakkola kritisoi artikkelissaan Uutta virtaa oppimateriaalituotantoon sitoutuneisuutta oppikirjoihin, niiden jäykkyyttä ja niiden ostamisesta opiskelijoille koituvaa taloudellista haittaa. Vastausta näihin ongelmiin haetaan internetin sosiaalisista ilmiöistä ja niiden kulttuureista. Artikkelissa esitelty yhteisöllisen tiedontuottamisen malli vastaa etenkin tutkivan oppimisen ja jaetun asiantuntijuuden tarpeeseen sekä verkko-opettajien jatkuvasti kohtaamiin tekijänoikeuskysymyksiin. Tämä poolimalli saattaa ylittää konkreettisesti verkko-opetuksen ja oppikirjan välisen rajan, jos räätälöidyn kirjan idea edistyy. Artikkeleissa tehdään monenlaista rajankäyntiä ja rajanylityksiä. Aikuiskoulutuksen kohdalla työelämä on erityisen keskeinen alue. Sen lisäksi että koulutus saattaa olla itsessään ammatillista ja käytännönläheistä, monet opiskelevat työn ohessa. Työelämä kuuluu oleellisesti aikuiskoulutuksen arkeen, usein muodollisen koulun vastakohtana siitäkin huolimatta että perinteinen koulu on rakennettu työelämän mallin mukaisesti, jopa tavaratuotannon logiikkaa seuraillen (ks. Jukka Tikkasen artikkeli tässä teoksessa). Julkaisun neljä viimeistä artikkelia tutkivat koulun, työelämän ja verkon sekä niiden pohjalla olevan teoreettisen ajattelun rajoja kukin omasta suunnastaan. Eeva Kuoppalan artikkeli Virtuaalinen ohjausympäristö rajanylityspaikkana lähestyy koulusta käsin työelämää. Internet on omiaan toimimaan siltana koulun ja työelämän välillä, ja artikkelissa kuvataan integratiivisen virtuaalisen oppimisympäristön toimintaa työelämän ja oppilaitoksen välisille rajapinnoille rakentuneena foorumina, jossa oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa työelämän kanssa, autenttisten työelämästä nousseiden teemojen avulla.

18 8 Leena Uosukaisen artikkeli Metakognitiivisten taitojen kehittäminen virtuaalisissa oppimisympäristöissä avaa oppimisen käsitteellisen tason ymmärtämistä. Artikkelin keskeisenä sisältönä ovat tietoteknologian tuomat keinot kehittää metakognitiivisia taitoja ammattiin oppimisessa. Ammattien ja tieteiden välisillä rajapinnoilla liikkuminen ovat tässä oleellisessa asemassa. Niin kuin Kuoppalankin artikkelissa, työelämän ja koulun välisten rajojen murtaminen tiedon soveltaminen autenttisissa ympäristöissä nähdään hedelmälliseksi. Verkkotyökaluja esitellään sen reflektoinnin tueksi. Eino Sarkolan artikkeli Oppiva organisaatio toimijaverkkona lähestyy työelämästä käsin koulua. Verkko-opetukseen liittyvän osaamisen kehittämisen viitekehystä on lähdetty etsimään yleisemmistä työelämän käytänteistä, erityisesti tietojohtamisesta. Artikkelissa kuvataan organisaatioita ja yhteisöjä verkostoina, joita määrittää toiminta ja yhteinen päämäärä. Toimijaverkko kietoutuu artikkelissa yhteen tietoverkon kanssa, kun verkko-opintojen mentorointitoimintaa käsitellään sen kautta. Vertaistukeen pohjautuvalla mentorointitoiminnalla pyritään laskemaan verkko-opetuksen kynnystä ja luomaan olosuhteet, jotka mahdollistavat toiminnan jatkuvan kehittymisen muuttuvissa olosuhteissa. Tällainen oppiva verkosto on omiaan tukemaan verkkoohjaajia arkisten haasteiden muodostamien rajojen ylittämisessä. Läheltä löytyy vertaistukea, joka auttaa akuuteissa ongelmissa, mutta myös voimaannuttaa ja tukee omakohtaisessa uuden oppimisessa. Uuteen kulttuuriin Jukka Tikkasen artikkelissa Koulu kuilun partaalla opettajan uudet vaatteet katsotaan verkon kulttuureista käsin koulua. Se, niin kuin koko elämämme, nähdään murroksessa. Yhteiskunta on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta teollista aikaa palvelemaan syntynyt koulu ei ole vastaavanlaiseen muutokseen pystynyt. Murroksen myötä koulun lumous on haihtunut. Tässä uudessa kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa koulun ja opettajuuden tulisi kyetä määrittelemään tehtävänsä uudelleen. Internet tulee kuvaan uuden mediakompetenssin vaatimuksena ja

19 9 opiskelijoiden omaehtoisen kulttuurin ympäristönä. Muutosprosessissa on kyettävä luopumaan vanhoista toimintatavoista ja otettava avoimesti vastaan uusi toimintakulttuuri, jonka ituja voi hakea lasten ja nuorten mediakulttuurista sekä verkon kulttuureista ylipäätään. Mediakasvatus on kohdistettu perinteisesti lapsille ja nuorille. Toisaalta tietoja viestintäteknologian käytössä on nähty sukupolvien välillä kuilu, jonka äärellä aikuiset ovat olleet ymmällään nuoriso saattaa käyttää edelleen luontevammin uutta teknologiaa, ja heidän on usein helpompi omaksua ja muokatakin verkon kulttuureita ja yhteisöllisyyttä. Aikuisella iällä verkon arkisen mediakulttuurin piiriin tulleille tämä ei ole yhtä helppoa. Modernin murroksen kautta mediakasvatuksen vaade koskee yhtä lailla siis aikuisia. Tieto- ja viestintäteknologian aikuisille suunnatut koulutukset voidaan nähdä osana mediakasvatuksen jatkumoa (Suoranta 2006). Julkaisun päättävä artikkeli kiinnittää huomion lasten ja nuorten mediakulttuurin merkitykseen uuden vision muovaamisessa. Koulutuksen on luontevaa omaksua uusia toimintatapoja sieltä missä tietoa, asiantuntijuutta ja oppimista syntyy luonnollisesti, autenttisessa ympäristössä. Elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen kontekstissa aikuiskoulutuksen ei pidä jättää huomiotta nuorisonkaan antamia malleja. Niin kuin Marjatta Kirjavainen artikkelissaan esittää, oppimisessa voidaan nähdä olevan kyse identiteetistä, joka rakentuu käytännön yhteisöön osallistumisen kokemusten kautta (Hakkarainen 2000, 95). Oleellisilta osiltaan verkon omaehtoinen yhteisöllisyys toimii kuin itsestään sosiaalisena kontekstina tällaiselle identiteetille. Internet on mahdollistanut laajamittaisen yhteisöllisen tiedontuotannon ja asiantuntijuuden. Hierarkiaton ja käyttäjälähtöinen sosiaalinen media on murtautunut yleisesti tunnustetuksi toimintamalliksi. Se koskee niin kulttuurituotteiden luomista ja levittämistä (esimerkiksi Mikseri.net, verkkokirjakauppa Amazon), sanakirjatiedon määrittelyä ja hallintaa (Wikipedia) kuin työelämän ja liiketoiminnan tehostamista (esimerkiksi Legon käyttäjäkeskeinen suunnittelu, jota Tuija Jaakkola kuvaa tässä julkaisussa, tai Eino Sarkolan artikkelissa esitetyt esimerkit hiljaisen tiedon ja käytäntöjen edelleen siirtämisestä).

20 10 Aikuiskasvatus on oppilaitosten lisäksi voimakkaasti työelämässä ja erilaisissa verkostoissa, joista erityisesti internet puhuttaa. Oppijat opiskelijat ja opettajat suunnistavat parhaansa mukaan näissä verkostoissa, joiden rajoja ei välttämättä pysty erottamaan selkeästi. Murrokset ja muutospaineet välittyvät verkon ja verkostojen kautta, mutta ne ovat kaikki arkipäiväämme. Verkko-opetuksen jokapäiväiset haasteet ja tarpeet ovat hyvinkin maanläheisiä. Opetuksessa voi ja kannattaa ylittää rajoja verkon kulttuureihin ja uusiin toimintatapoihin, jolloin ne eivät nouse uudeksi vaativaksi tai keinotekoisen tuntuiseksi opintosisällöksi, vaan antavat tukea arjen haasteiden kohtaamiselle.

Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle - voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies

Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle - voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies - Huipulle ja yhteiskuntaan Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle - voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies Verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Aikuiskasvatus ja elinikäisen oppimisen ideologia

Aikuiskasvatus ja elinikäisen oppimisen ideologia Aikuiskasvatus ja elinikäisen oppimisen ideologia Aikuiskasvatus ja elinikäisen oppimisen ideologia Yhteiskunnalliset ja maailmanlaajuiset muutokset, kuten globalisaatio ja tietoyhteiskuntaan siirtyminen,

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Mitä hyötyä ECVET'stä?

Mitä hyötyä ECVET'stä? Mitä hyötyä ECVET'stä? Kansainvälisessä liikkuvuudessa hyvä, niin opiskelijoiden kuin työvoiman liikkuvuuden osalta Saadaan selkeämmät säännöt/selkeyttää tunnistamista ja tunnustamista Pisteytys antaa

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

Asiasanat: ammatillinen oppilaitos, kansainvälisyys, neuvontapalvelut, verkko-ohjaus

Asiasanat: ammatillinen oppilaitos, kansainvälisyys, neuvontapalvelut, verkko-ohjaus Marika Marttinen Kehittämistyö JAMK/ Opinto-ohjaajan koulutus Asiasanat: ammatillinen oppilaitos, kansainvälisyys, neuvontapalvelut, verkko-ohjaus Sähköiset opinto-ohjaus- ja neuvontapalvelut ammattiopiston

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot