RAJALLA Aikuiskasvatus suuntaa verkkoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAJALLA Aikuiskasvatus suuntaa verkkoon"

Transkriptio

1 Marjaana Julkunen Panu Väänänen (toim.) RAJALLA Aikuiskasvatus suuntaa verkkoon Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 25

2 Marjaana Julkunen, Panu Väänänen (toim.) RAJALLA aikuiskasvatus suuntaa verkkoon Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 25 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2007

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin (015) Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Kuvakori.com/Timo Saloranta ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Ulkoasu: Taktum Oy Kannen ja sisällön painatus: Interkopio Oy

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 25 Tekijät Marjaana Julkunen, Panu Väänänen (toim.) Nimeke RAJALLA - aikuiskasvatus suuntaa verkkoon Tiivistelmä Koulutuskeskusteluissa on alettu puhua elinikäisen oppimisen rinnalla elämänlaajuisesta oppimisesta. Aikuiskoulutusorganisaatioiden onkin luontevaa ulottaa toimintansa koskemaan opiskelijoiden koulun ulkopuolista elämää ja oppimista, arkea. Oppimisen yhteys käytännön työelämään ja liittymäkohdat omaan elämään motivoivat opiskelemaan. Yhtenä keinona tässä rajojen ylittämisessä käytetään internetiä ja verkkoopetusta. Verkko-opetuksen tiellä on kuitenkin haasteita. Laitosten strategiat ja opetuksen arki eivät aina kohtaa, verkko-opetusta saatetaan yhä pitää pakollisena korvikkeena kontaktiopetukselle ja onnistuneen verkko-opetuksen tielle tulevat myös teknologiset kynnykset. Vastauksia on lähdetty etsimään verkon omista kulttuureista. Artikkelikokoelma on koottu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Itä-Suomen lääninhallituksen rahoittaman Aikuiskoulutuksen alueellisen kehittämishankkeen (AIKE, ) piirissä saatujen kokemusten perusteella. Hankkeessa pyrittiin kehittämään oppilaitosten ja työelämän välisellä yhteistyöllä aikuiskoulutuksen toimintatapoja ja yhteistyöverkostoja. Kirjoittajat ovat hankkeen piirissä toimineita verkko-opettajia, -ohjaajia, -opiskelijoita ja verkko-opetuksen suunnittelijoita. Kokoelman ensimmäinen osa (Arjen ehdoilla) käsittelee verkko-opetuksen haasteita arjen toiminnan näkökulmasta. Pekka Hytinkoski ( Verkko-ohjaajan arki ) vertaa korkealentoisia toimintasuunnitelmia ja tutkimuksia opetuksen arkeen ja toteaa keskeisten haasteiden olevan edelleen hyvin käytännönläheisiä. Tuija Salmisen artikkelissa ( Verkko-opettajan hyvä ja huono päivä ) etenkin vuorovaikutus nousee tärkeään rooliin. Marjatta Kirjavainen ( Verkko-opiskelijaksi eläkeiässä ) pitää joustavaa verkko-opetusta tervetulleena mahdollisuutena aikuisopiskelijalle ja nostaa haasteiksi tekniikan kynnyksen ja vuorovaikutuksen. Kirjan toisessa osassa (Solmukohtia ja rajanylityksiä) käsitellään kehittämisajatuksia. Jari Sarja ( Kehittyvä oppimateriaalituotanto) kritisoi sisällön ja sen tuottamisen laiminlyöntiä oppimateriaalituotannossa, Tuija Jaakkola ( Uutta virtaa oppimateriaalituotantoon ) puolestaan esittelee yhteisölliseen tiedontuottamiseen perustuvaa mallia oppikirjakeskeisyyden tilalle. Eeva Kuoppalan artikkelissa ( Virtuaalinen oppimisympäristö rajanylityspaikkana ) käsitellään virtuaalisen oppimisympäristön toimintaa työelämän ja oppilaitoksen välisille rajapinnoille rakentuneena foorumina. Leena Uosukainen ( Metakognitiivisten taitojen kehittäminen virtuaalisissa oppimisympäristöissä ) esittelee verkkotyökaluja metakognitiivisten taitojen kehittämisessä. Eino Sarkola ( Oppiva organisaatio toimijaverkkona ) hakee mallia osaamisen kehittämiselle työelämästä, esimerkkinään verkko-opetuksen mentorointitoiminnassa muodostuva verkosto. Kolmas temaattinen osa (Uuteen kulttuuriin) sisältää Jukka Tikkasen artikkelin ( Koulu kuilun partaalla opettajan uudet vaatteet), jossa verkon omaehtoisista kulttuureista etsitään vastausta koulun informaatioyhteiskunnassa kohtaamille haasteille. Avainsanat (asiasanat) aikuiskasvatus, verkko-opetus, verkko-opiskelu, verkkopedagogiikka, työelämä, oppilaitokset, yhteistyö, vuorovaikutus, kehittäminen, oppimisympäristö Sivumäärä 188 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (nid.) (PDF) ISSN Luokitukset YKL 38.6 UDK ; ;

5 DESCRIPTION Date Publication series and NO A: Research Reports Authors Marjaana Julkunen, Panu Väänänen (toim.) Name of the work In the Frontier Zone Towards Web-based Adult Education Abstract This collection of articles was compiled from the experiences received as a result of a regional adult education development project called AIKE. The project was funded by the European Social Fund and the State Provincial Office of Eastern Finland, and was carried out during the period The articles approach adult education and e-learning from the perspective of daily work at the practical level. The three articles presented in the first section describe an on-line instructor s and his or her students daily activities in practice, and in view of their predefined objectives. The second section focuses on analysing the sector s development issues. The final section provides a survey of forthcoming developments: how are school and education to react to a changing world? The articles present daily work and the Internet as a bridge between education, working life and leisure-time activities. When exploiting the idea of lifelong and lifewide learning, formal education must also observe optional opportunities, such as self-initiated Internet-based cultures and people s worklife-based competencies. There is an English summary of each article in the end of the book. Keywords adult education, distance learning, distance education, working life, schools, cooperation, interaction, development Pages 188 p. Remarks Language Finnish ISBN (nid.) (PDF) ISSN Classifications YKL 38.6 UDK ; ;

6 ESIPUHE Elinikäisen oppimisen ajatus on yksi eurooppalaisen koulutuspolitiikan kulmakivistä. Taustalla on työelämän nopea muutos, joka aiheuttaa jatkuvan uuden oppimisen tarpeen. Olemme siirtyneet oppimisyhteiskuntien aikakaudelle. Myös väestön ikääntyminen siirtää koulutuksen painopistettä aikuiskoulutukseen. Oikein mitoitettu, suunnattu ja alueellisesti tasa-arvoinen aikuiskoulutuksen tarjonta onkin välttämätöntä pyrittäessä väestön osaamistason kohentamiseen. Osaaminen puolestaan on varmin tae niin yksilön työllistymisen ja hyvinvoinnin kuin elinkeinoelämän kehittymiselle. Mutta samalla kun aikuiskoulutukseen kohdistuu yhä enemmän odotuksia, siltä vaaditaan myös entistä parempaa laatua, osuvuutta ja joustavuutta. Arjen vastuista huolehtiminen voi syödä aikuisopiskeluun jäävän ajan. Monelta kerran aloitetut opinnot jäävät kesken tai opiskeluaika venyy kohtuuttoman pitkäksi. Tämän vuoksi aikuisten opetusjärjestelyt on mukautettava yksilöllisesti niin, että opiskelu, työ, perhe ja vapaa-aika voivat lomittua mielekkäällä tavalla. Aikuiskoulutuksen kehittämisessä onkin tärkeää, että verkkopohjainen opiskelu, oppilaitosten yhteistyö, neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä joustavat osaamisen tunnustamisen käytännöt tulevat opiskelijaa vastaan. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä uudet opetus- ja opiskelutavat tulevat vääjäämättä ajankohtaisiksi. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä tekniikan kehityksestä ja hallinnasta, vaan myös uudesta opettamisen ja oppimisen kulttuurista sekä pedagogisista ratkaisuista ja näkökulmista. On myös muistettava, että aikuisten oma kokemusvarasto on oppimisen tärkeä resurssi. Aikuiset ovat valmiita oppimaan, jos voivat soveltaa oppimaansa todellisessa elämässä. Oppimisen kannalta onkin ratkaisevaa, että opiskeltava aines koskettaa opiskelijaa, että sillä on elämäkerrallista merkitystä oppijan kannalta. Verkkopedagogiikka luo aikuisopiskelijoiden omista kokemuksista ammentavalle vuorovaikutteiselle oppimiselle uusia mahdollisuuksia.

7 Tämä julkaisu toteutettiin osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Itä- Suomen lääninhallituksen rahoittamaa Aikuiskoulutuksen alueellista kehittämishanketta. Hankkeen alullepanevana ajatuksena on ollut tarve vahvistaa aikuiskoulutuksen roolia, vaikuttavuutta, saatavuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa Etelä-Savossa. Keskeisenä tavoitteena on ollut parantaa alueen aikuisopiskelijoiden ja työelämän mahdollisuuksia laajentaa ja uudistaa osaamistaan tavoitteellisesti, yksilöllisesti, joustavasti ja tasa-arvoisesti sekä tiivistää ja vakiinnuttaa aikuiskoulutustoimijoiden yhteistyötä. Aikuiskoulutuksen alueellisen kehittämishankkeen puolitoistavuotisen elinkaaren aikana otettiin monta pientä askelta eteenpäin yhteistyössä. Hankkeen aikana projektin toiminnassa tiiviisti mukana olleet yhdeksän eteläsavolaista oppilaitosta työskentelivät yhdessä monella osa-alueella ja muodostivat tiiviin verkoston. Verkosto laajeni näiden oppilaitosten lisäksi myös muihin alueen oppilaitoksiin. Hankkeen tilaisuuksissa ja keskusteluissa tutustuttiin kollegoihin yli oppilaitosrajojen ja päästiin kurkistamaan toisten arkeen. Useimmiten todettiin, että yhteisiä toimintatapoja, haasteita ja kehittämisajatuksia löytyy roppakaupalla. Yhteistyön päästyä vauhtiin syntyi myös ajatus yhteisen julkaisun kirjoittamisesta. Hankkeen yhtenä toimintamuotona järjestettiin verkko-opetuksen keskustelutilaisuuksia, joihin kutsuttiin oppilaitosten henkilökuntaa koko maakunnan alueelta. Tavoitteena oli koota verkko-opetuksesta kiinnostuneita ja siinä jo kannuksensa hankkineita sekä erityisesti verkkopedagogiikan maailmaan tutustumisvaiheessa olevia henkilöitä yhteen kuulemaan toistensa kokemuksia ja ajatuksia sekä kertomaan omistaan. Tilaisuudet keräsivät hyvin osallistujia, ja erityisen positiivista oli tilaisuuksissa käytyjen keskustelujen innostuneisuus ja aidon oppilaitosten välisen yhteyden muodostuminen. Esiin nousi halu dokumentoida joitakin hankkeen puitteissa syntyneitä ajatuksia ja antoisia keskusteluja sekä tehdä yhteistyötä myös julkaisun yhteisöllisen tuottamisen merkeissä.

8 Tahdomme kiittää kaikkia hankkeessamme mukana olleita, projektiryhmäläisiä, ohjausryhmäläisiä, järjestämiimme tilaisuuksiin osallistuneita henkilöitä, artikkelien kirjoittajia, yhteistyöoppilaitosten henkilökuntaa ja hankkeen rahoittajia siitä valtavasta työstä, jota jokainen on tämän prosessin aikana tehnyt. Toivomme, että organisaatioiden ja eri koulutusalojen edustajien välinen keskustelu verkko-opetuksen käytännöistä, kokemuksista ja kehittämisestä tulee jatkumaan innostuneena ja vilkkaana jatkossakin poikien myös uusia yhdessä tekemisen muotoja. Mikkelissä Kalevi Niemi tulosaluejohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu Marjaana Julkunen projektipäällikkö Mikkelin ammattikorkeakoulu

9 SISÄLTÖ ESIPUHE Marjaana Julkunen, Kalevi Niemi JOHDANTO...1 Marjaana Julkunen, Panu Väänänen I: ARJEN EHDOILLA VERKKO-OHJAAJAN ARKI...13 Pekka Hytinkoski VERKKO-OPETTAJAN HYVÄ JA HUONO PÄIVÄ...37 Tuija Salminen VERKKO-OPISKELIJAKSI ELÄKEIÄSSÄ...52 Marjatta Kirjavainen II: SOLMUKOHTIA JA RAJANYLITYKSIÄ KEHITTYVÄ OPPIMATERIAALINTUOTANTO...60 Jari Sarja UUTTA VIRTAA OPPIMATERIAALITUOTANTOON...81 Tuija Jaakkola VIRTUAALINEN OHJAUSYMPÄRISTÖ RAJANYLITYSPAIKKANA Eeva Kuoppala METAKOGNITIIVISTEN TAITOJEN KEHITTÄMINEN VIRTUAALISISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ Leena Uosukainen OPPIVA ORGANISAATIO TOIMIJAVERKKONA Eino Sarkola

10 III: UUTEEN KULTTUURIIN KOULU KUILUN PARTAALLA OPETTAJAN UUDET VAATTEET Jukka Tikkanen ENGLISH SUMMARY KIRJOITTAJAT...188

11 1 JOHDANTO Marjaana Julkunen, Panu Väänänen AIKUISKOULUTUS MUUTOKSESSA Arjen oppimisella tarkoitetaan usein epämuodollista oppimista, joka tapahtuu formaalin koulutuksen ja oppilaitosten ulkopuolella. Toisaalta elämme arkea myös oppilaitosten seinien sisäpuolella, opettajana, ohjaajana ja oppijana. Tässä julkaisussa arki ja siinä oppiminen ovat keskeisessä roolissa, mutta teemojen tarkastelun lähtökohta ja pohjimmainen näkökulma ovat muodollisen aikuiskoulutuksen alueella. Artikkelikokoelma Rajalla aikuiskasvatus suuntaa verkkoon syntyi Aikuiskoulutuksen alueellisen kehittämishankkeen (AIKE) yhteydessä. Hankkeessa pyrittiin kehittämään oppilaitosten ja työelämän välisellä yhteistyöllä aikuiskoulutuksen toimintatapoja, ja keskityttiin etenkin verkkoopetukseen. Artikkelien taustalla on sarja hankkeen piirissä keväällä 2007 pidettyjä keskustelutilaisuuksia verkko-opettamisesta: arjesta, kehittämisestä, kokemuksista. Keskustelu jatkui verkossa artikkelien kirjoittamisprosessin yhteydessä, ja siihen osallistui verkko-opetuksen kehittäjiä, opettajia ja oppijoita Mikkelin ammattikorkeakoulusta, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Otavan Opistolta. Arki kulkee punaisena lankana läpi teoksen. Etenkin ensimmäisen osan artikkeleissa käsitellään arkea käytännön toiminnan ja realiteettien kannalta. Arjen oppimista lähestytään teksteissä myös haastamalla opetuksen ja oppimisen taustalla olevia ajattelutapoja ja toimintakulttuureja, pohtimalla koulutuksen uusia mahdollisuuksia sekä esittelemällä käytännön kehitystyötä oppilaitoksissa. Arki kattaa artikkeleissa koulun, työelämän sekä vapaa-ajan ja omaehtoisen toiminnan, ja erityisen hyvin se näkyy internetin roolissa. Elinikäisen oppimisen lisäksi on alettu puhua elämänlaajuisesta oppimisesta (lifewide learning). Sen yhteydessä tulisi muistaa, ettei oppiminen saisi muodostua "elinkautiseksi, pudotuspeliksi, jossa kouluttautumisen oravanpyörästä putoavat syrjäytyvät vähitellen muuttuvassa ja tek-

12 2 nistyvässä maailmassa. Jotta elämänlaajuinen oppiminen voidaan viisaasti ottaa huomioon, on muodollisen koulutuksenkin katsottava yli omien rajojensa. Verkko-opetuksen voidaan jo sanoa vakiintuneen osaksi aikuiskoulutusta, eikä koulustakaan voida puhua erillisenä saarekkeena tai linnakkeena, joka ei olisi tekemisissä muun maailman ja sen arjen kanssa. Kuitenkin koulutuksen maaperässä risteilee rajoja, todellisia ja kuviteltuja, teräviä tai epämääräisiä. Tässä artikkelikokoelmassa tähytään ja astutaan noiden rajojen yli, tai seistään jalat rajan molemmin puolin tarkastelemassa kahteen tai useampaan suuntaan. Yksi selvä raja on muodollisen koulun ja arjen välillä, mutta toisaalta koulua ei voi erottaa arjesta. Internetin raja on edelleen usein vaikea ylittää, mutta verkon sisälläkin on omat rajansa. Suomessa oppilaitokset ovat laatineet runsaasti tieto- ja viestintäteknologian strategioitaan ja kehittämisohjelmiaan. Silti verkko-opetuksen kenttää pidetään haastavana, eikä erilaisia mahdollisuuksia hyödynnetä kovinkaan monipuolisesti. Osaamattomuuden pelko stressaa opettajia teknologian opetuskäytössä. Lähiopetusta ihannoidaan yhä sitkeästi ja verkko-opetusta pidetään heikompana esimerkiksi vuorovaikutteisuuden kannalta. (Nurmi 2006, , 237.) Verkko-opetuksen ympäristöt ja muut yhteydenpito-ohjelmistot tarjoavat kuitenkin opettajille ja opiskelijoille yhä monipuolisempia tapoja olla vuorovaikutuksessa keskenään. Verkko ei kuitenkaan ole enää vain materiaalipankki tai edes suoraviivaisen vuorovaikutuksen väline ympäristö, johon viedään tai jossa simuloidaan todellista maailmaa, vaan tila, jossa toimitaan sen ominaislaadun mukaan ja jonne esimerkiksi syntyy omia yhteisöjä. Vaikka internetissä toimiminen saattaa olla edelleen monille opettajille tai opiskelijoille välttämätön paha, verkon sosiaaliseksi mediaksi kutsutut sovellukset hiipivät kuin varkain useimpien elämään. Verkkoa käytetään luontevasti arjen yhteydenpitoon, ja tietoa haetaan esimerkiksi vapaasta tietosanakirja Wikipediasta, joka rakentuu verkon oman yhteisöllisyyden

13 3 varaan. Sosiaalisen median synnyttämiä ajatuksia ei kuitenkaan välttämättä osata hyödyntää omassa toiminnassa. Esimerkiksi verkko-opettajia työllistäviin tekijänoikeuskysymyksiin löytyy vastauksia verkon kulttuureista. Verkko-opetuksen ja -opiskelun ympärille ei pitäisi kuvitella rajoja, jotka erottavat ne muusta internetin toiminnasta, aivan kuten opetusta ei tulisi nähdä muusta elämästä erillisenä saarekkeena. Käytännössä näitä rajoja kuitenkin nousee edelleen verkko-opetuksen tielle. Uudemmatkin kokemukset tukevat jo pian kymmenen vuotta sitten (esim. ETÄKAMUprojekti, Ruokamo & Pohjolainen 1999) tehtyjen verkko-opetusta tarkastelevien tutkimuksien havaintoja, joiden mukaan vuorovaikutuksessa ja yhteisen tiedon rakentamisessa on nähtävissä verkko-opetuksen kestohaasteet. Elämme aikaa, joka edellyttää muutosta opetustyössä, opettajan roolissa, oppilaitosten toimintamalleissa sekä opetus- ja oppimiskäsityksissä. Vaikka etenkin vuorovaikutteisen verkko-opetuksen aikaa vievä luonne tiedetään, opettajat kokevat, ettei sitä huomioida heidän työajassaan, eivätkä verkko-opetuksen strategiat ja arki muutenkaan aina kohtaa. Toimenkuvien laajetessa opettajilta vaaditaan uudistuvaa ammattitaitoa ja joustavuutta. Tämän ei kuitenkaan pidä antaa masentaa: samaan aikaan kun rajat teknisten ratkaisujen ja lähiopetuksen välillä hämärtyvät, niiden parissa toimivat opettajat, ohjaajat ja opiskelijat elävät sisällä siinä muuttuvassa arjen media- ja toimintakulttuurissa, joka on opetuksenkin muutoksen taustalla. Sama viestintäteknologia, jolla opiskelijan ohjaus toimii, palvelee myös opettajien verkostoitumista ja asiantuntemuksen kehittämistä sekä edesauttaa jaetun asiantuntijuuden toteutumista paitsi opetustilanteessa, myös verkko-oppimateriaalin tuottamisessa. Toisaalta kontaktiopetuksen piirissä syntyneen pedagogiikan kysymykset ja vastaukset pätevät yleensä myös tärkeimpiin verkko-opetuksen solmukohtiin, kunhan teknologian raja on ylitetty. Opetuksen siirtyminen verkkoon ja uusien oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöönotto on osa laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Yhteiskunnan vanhat toimintamallit eivät enää päde, ja erityisesti ai-

14 4 kuisten koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä on yhä suurempi rooli yhteiskunnassa. Yhtenä osoituksena tästä laajemmasta muutoksesta on lineaarisen elämänkaarimallin muuttuminen käsitykseksi limittäisestä elämänkaaresta, jossa ihmisen elämänkaaren vaiheet sekoittuvat ja menevät päällekkäin ja elämänkaaresta tulee koulutuksen, työn ja työttömyysjaksojen sirpaloittama (Rinne, Kivirauma ja Lehtinen 2004, 84). Muutos heijastuu myös koulutukselle esitettyihin vaatimuksiin. Elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen perään kuulutetaan, ja koulutuksen järjestäjien on luotava uusia toimintamalleja vastatakseen muuttuviin vaatimuksiin. Olemme siirtymässä kohti uusia oppimisympäristöjä ja uudenlaisia opetuksen sekä koulutuksen muotoja. Olemme tietyllä tapaa rajalla suuntaamassa tutusta ja formaalista koulun oppimisympäristöstä kohti autenttisia ympäristöjä: internetiin, työelämään ja erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin. Samoin opettajuus on muutosvaiheessa perinteisestä opettajuudesta kohti informaalisissa ja autenttisissa oppimisympäristöissä toimivaa, ohjaavaa ja mahdollistavaa opettajaa. Tämä pätee myös verkossa tapahtuvaan opetukseen, jossa konstruktivismia korostavien opetusmenetelmien mukaisesti opettaja ei ole tietoa suoltava auktoriteetti, vaan oppijoiden tuki ja ohjaaja (Mannisenmäki 2003, 41-54). Koulun seinien sisäpuolen lisäksi oppimista tapahtuu myös arjen ympäristöissä, ja oppimisen voidaan katsoa kontekstualisoituneen opiskelijoiden arkielämään, sosiaalisiin verkostoihin ja muuttuviin toimintatilanteisiin. Muodollisen koulutusjärjestelmän piirissä sekä arjen informaalisissa oppimisympäristöissä tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan. Erityisesti aikuiskasvatustieteessä on alettu kyseenalaistaa se, voivatko muodolliset tutkinnot olla ainoa osaamisen osoittamisen väline jälkimodernin yhteiskunnan joustavuutta vaativissa olosuhteissa (Rinne, Kivirauma ja Lehtinen 2004, 82). Aiemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vaatimus on levinnyt ammatillisista oppilaitoksista korkeakouluihin. Siinä keskeistä on, että osaamiseksi tunnustetaan muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen lisäksi myös muulla tavoin hankittu osaaminen.

15 5 Osaaminen sinänsä on keskiössä tutkintojen ja todistusten sijaan. Siksi koulutus suuntaakin verkkoon ja työelämään pyrkien hyödyntämään entistä tehokkaammin oppimisen erilaiset kontekstit. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa oppilaitoksessa suoritettavat opinnot ja työpaikalla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan, ja näitä periaatteita on lähdetty soveltamaan ammatillisesta koulutuksesta myös korkeakoulujen opetukseen. Samaa rajankäyntiä heijastaa myös alati kasvava verkkoopetustarjonta kaikilla koulutusasteilla, jonka kautta pyritään helpottamaan opintojen saatavuutta sekä mahdollistamaan monimuotoiset opintojen suoritustavat ja oppiminen perinteisen koulun seinien ulkopuolella uudenlaisissa yhteisöissä. ARTIKKELIT Arjen ehdoilla Julkaisun ensimmäisessä osassa käsitellään verkko-opetuksen arkea käytännönläheisestä näkökulmasta, opettajien ja oppijoiden jokapäiväisen toiminnan kannalta. Ensimmäisissä artikkeleissa esitetään verkko-opettajan tai - ohjaajan jokapäiväisen elämän haasteita, toiveita ja realiteetteja. Pekka Hytinkoski kirjoittaa artikkelissaan Verkko-ohjaajan arki verkko-opetuksen käytännön työn parissa työskentelevien henkilöiden haastavista tehtävistä arjen toiminnan näkökulmasta. Verkko-opetuksen mahdollisuuksia ja konkreettisia opetus- ja opiskelutilanteita on tutkittu monipuolisesti, ja niistä on kirjoitettu paljon. Verkko-opetus näkyy myös pakollisena osana nykyisiä opetussuunnitelmia. Usein siitä välitetty kuva on kuitenkin kaukana opetuksen ja oppimisen arjesta. Hypen, markkinoinnin, strategioiden ja opetussuunnitelmien myrskynsilmässä verkko-opetusta suunnittelevat ja ohjaavat henkilöt painivat ja kaipaavat tukea usein hyvin käytännöllisten opetuksen arkeen liittyvien kysymysten äärellä.

16 6 Tuija Salmisen niin ikään arjen kokemukseen pohjaavassa artikkelissa Verkko-opettajan hyvä ja huono päivä oleelliseksi teemaksi nousee vuorovaikutus ja sen toteutuminen verkossa käytännön esimerkkinä tästä on todelliseen tarpeeseen syntynyt ruotsin verkko-opetus umpisuomalaisella alueella. Koulutuksen laatu kulminoituu oppimisprosessiin ja sitä tukevaan opetus- ja ohjausprosessiin opettajan tehtävä on huolehtia opiskelijasta. Näennäisesti toissijaiset ongelmat, kuten ajanpuute ja tekniset vastoinkäymiset, tulevat helposti vuorovaikutuksen tielle. Toissijaisuudestaan huolimatta nämä haasteet vaativat niin kuin toisistakin ensimmäisen osan artikkeleista käy ilmi todellista huomiota, jotta opettajat ja opiskelijat voivat keskittyä itse asiaan. Vuorovaikutuksen merkitystä korostaa myös Marjatta Kirjavainen artikkelissaan Verkko-opiskelijaksi eläkeiässä. Verkko-opiskelu on usein ainoa varteenotettava tapa opiskella aikuisiällä, ja sellaisena tärkeä rajanylityspaikka. Kynnyksenä opiskelun aloittamiseen on usein tekniikan ja verkkoympäristön vieraus. Verkko-opinnoissa tuleekin turvata mahdollisuus keskittyä sisältöön teknisten ongelmien sijaan. Solmukohtia ja rajanylityksiä Toisessa osassa lähestytään verkko-opetuksen ja aikuiskasvatuksen haasteita kehittämisajatusten kautta. Tietoverkko ja muut verkostot muodostavat reittejä eri alueiden välillä ja rajojen ylitse: internetin sosiaalisten verkostojen toimintatavoista haetaan mallia esimerkiksi oppimateriaalin tekijänoikeuskysymyksiin, ja virtuaaliset ympäristöt auttavat yhdistämään työelämän, käytännön, muodollisen koulun ja oman osaamisen kehittämisen. Jari Sarjan ja Tuija Jaakkolan artikkelit käsittelevät oppimateriaalituotantoa. Jari Sarja kuvaa artikkelissaan Kehittyvä oppimateriaalituotanto oppikirjatutkimuksen ja oppikirjan historian kautta materiaalituotannon sudenkuoppia. Oppikirjatutkimuksessa on huomattu oppimateriaalin sisältöön kiinnitettävän liian vähän huomioita. Myös ja etenkin verkko-opetuksessa on helppo ajautua tilanteeseen, jossa kysymys miten opetetaan syrjäyttää kysy-

17 7 myksen mitä opetetaan. Sisällön laadun ohella huomio kiinnittyy keinotekoiseen rajaan opettajan ja materiaalintuottajan välillä. Toimijat itse ylittävät arjessaan tämän rajan jatkuvasti luodessaan sisältöjä verkkokursseilleen. Sisällöntuottamista ei kuitenkaan välttämättä huomioida palkassa, joka lasketaan pidettyjen oppituntien mukaan. Tuija Jaakkola kritisoi artikkelissaan Uutta virtaa oppimateriaalituotantoon sitoutuneisuutta oppikirjoihin, niiden jäykkyyttä ja niiden ostamisesta opiskelijoille koituvaa taloudellista haittaa. Vastausta näihin ongelmiin haetaan internetin sosiaalisista ilmiöistä ja niiden kulttuureista. Artikkelissa esitelty yhteisöllisen tiedontuottamisen malli vastaa etenkin tutkivan oppimisen ja jaetun asiantuntijuuden tarpeeseen sekä verkko-opettajien jatkuvasti kohtaamiin tekijänoikeuskysymyksiin. Tämä poolimalli saattaa ylittää konkreettisesti verkko-opetuksen ja oppikirjan välisen rajan, jos räätälöidyn kirjan idea edistyy. Artikkeleissa tehdään monenlaista rajankäyntiä ja rajanylityksiä. Aikuiskoulutuksen kohdalla työelämä on erityisen keskeinen alue. Sen lisäksi että koulutus saattaa olla itsessään ammatillista ja käytännönläheistä, monet opiskelevat työn ohessa. Työelämä kuuluu oleellisesti aikuiskoulutuksen arkeen, usein muodollisen koulun vastakohtana siitäkin huolimatta että perinteinen koulu on rakennettu työelämän mallin mukaisesti, jopa tavaratuotannon logiikkaa seuraillen (ks. Jukka Tikkasen artikkeli tässä teoksessa). Julkaisun neljä viimeistä artikkelia tutkivat koulun, työelämän ja verkon sekä niiden pohjalla olevan teoreettisen ajattelun rajoja kukin omasta suunnastaan. Eeva Kuoppalan artikkeli Virtuaalinen ohjausympäristö rajanylityspaikkana lähestyy koulusta käsin työelämää. Internet on omiaan toimimaan siltana koulun ja työelämän välillä, ja artikkelissa kuvataan integratiivisen virtuaalisen oppimisympäristön toimintaa työelämän ja oppilaitoksen välisille rajapinnoille rakentuneena foorumina, jossa oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa työelämän kanssa, autenttisten työelämästä nousseiden teemojen avulla.

18 8 Leena Uosukaisen artikkeli Metakognitiivisten taitojen kehittäminen virtuaalisissa oppimisympäristöissä avaa oppimisen käsitteellisen tason ymmärtämistä. Artikkelin keskeisenä sisältönä ovat tietoteknologian tuomat keinot kehittää metakognitiivisia taitoja ammattiin oppimisessa. Ammattien ja tieteiden välisillä rajapinnoilla liikkuminen ovat tässä oleellisessa asemassa. Niin kuin Kuoppalankin artikkelissa, työelämän ja koulun välisten rajojen murtaminen tiedon soveltaminen autenttisissa ympäristöissä nähdään hedelmälliseksi. Verkkotyökaluja esitellään sen reflektoinnin tueksi. Eino Sarkolan artikkeli Oppiva organisaatio toimijaverkkona lähestyy työelämästä käsin koulua. Verkko-opetukseen liittyvän osaamisen kehittämisen viitekehystä on lähdetty etsimään yleisemmistä työelämän käytänteistä, erityisesti tietojohtamisesta. Artikkelissa kuvataan organisaatioita ja yhteisöjä verkostoina, joita määrittää toiminta ja yhteinen päämäärä. Toimijaverkko kietoutuu artikkelissa yhteen tietoverkon kanssa, kun verkko-opintojen mentorointitoimintaa käsitellään sen kautta. Vertaistukeen pohjautuvalla mentorointitoiminnalla pyritään laskemaan verkko-opetuksen kynnystä ja luomaan olosuhteet, jotka mahdollistavat toiminnan jatkuvan kehittymisen muuttuvissa olosuhteissa. Tällainen oppiva verkosto on omiaan tukemaan verkkoohjaajia arkisten haasteiden muodostamien rajojen ylittämisessä. Läheltä löytyy vertaistukea, joka auttaa akuuteissa ongelmissa, mutta myös voimaannuttaa ja tukee omakohtaisessa uuden oppimisessa. Uuteen kulttuuriin Jukka Tikkasen artikkelissa Koulu kuilun partaalla opettajan uudet vaatteet katsotaan verkon kulttuureista käsin koulua. Se, niin kuin koko elämämme, nähdään murroksessa. Yhteiskunta on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta teollista aikaa palvelemaan syntynyt koulu ei ole vastaavanlaiseen muutokseen pystynyt. Murroksen myötä koulun lumous on haihtunut. Tässä uudessa kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa koulun ja opettajuuden tulisi kyetä määrittelemään tehtävänsä uudelleen. Internet tulee kuvaan uuden mediakompetenssin vaatimuksena ja

19 9 opiskelijoiden omaehtoisen kulttuurin ympäristönä. Muutosprosessissa on kyettävä luopumaan vanhoista toimintatavoista ja otettava avoimesti vastaan uusi toimintakulttuuri, jonka ituja voi hakea lasten ja nuorten mediakulttuurista sekä verkon kulttuureista ylipäätään. Mediakasvatus on kohdistettu perinteisesti lapsille ja nuorille. Toisaalta tietoja viestintäteknologian käytössä on nähty sukupolvien välillä kuilu, jonka äärellä aikuiset ovat olleet ymmällään nuoriso saattaa käyttää edelleen luontevammin uutta teknologiaa, ja heidän on usein helpompi omaksua ja muokatakin verkon kulttuureita ja yhteisöllisyyttä. Aikuisella iällä verkon arkisen mediakulttuurin piiriin tulleille tämä ei ole yhtä helppoa. Modernin murroksen kautta mediakasvatuksen vaade koskee yhtä lailla siis aikuisia. Tieto- ja viestintäteknologian aikuisille suunnatut koulutukset voidaan nähdä osana mediakasvatuksen jatkumoa (Suoranta 2006). Julkaisun päättävä artikkeli kiinnittää huomion lasten ja nuorten mediakulttuurin merkitykseen uuden vision muovaamisessa. Koulutuksen on luontevaa omaksua uusia toimintatapoja sieltä missä tietoa, asiantuntijuutta ja oppimista syntyy luonnollisesti, autenttisessa ympäristössä. Elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen kontekstissa aikuiskoulutuksen ei pidä jättää huomiotta nuorisonkaan antamia malleja. Niin kuin Marjatta Kirjavainen artikkelissaan esittää, oppimisessa voidaan nähdä olevan kyse identiteetistä, joka rakentuu käytännön yhteisöön osallistumisen kokemusten kautta (Hakkarainen 2000, 95). Oleellisilta osiltaan verkon omaehtoinen yhteisöllisyys toimii kuin itsestään sosiaalisena kontekstina tällaiselle identiteetille. Internet on mahdollistanut laajamittaisen yhteisöllisen tiedontuotannon ja asiantuntijuuden. Hierarkiaton ja käyttäjälähtöinen sosiaalinen media on murtautunut yleisesti tunnustetuksi toimintamalliksi. Se koskee niin kulttuurituotteiden luomista ja levittämistä (esimerkiksi Mikseri.net, verkkokirjakauppa Amazon), sanakirjatiedon määrittelyä ja hallintaa (Wikipedia) kuin työelämän ja liiketoiminnan tehostamista (esimerkiksi Legon käyttäjäkeskeinen suunnittelu, jota Tuija Jaakkola kuvaa tässä julkaisussa, tai Eino Sarkolan artikkelissa esitetyt esimerkit hiljaisen tiedon ja käytäntöjen edelleen siirtämisestä).

20 10 Aikuiskasvatus on oppilaitosten lisäksi voimakkaasti työelämässä ja erilaisissa verkostoissa, joista erityisesti internet puhuttaa. Oppijat opiskelijat ja opettajat suunnistavat parhaansa mukaan näissä verkostoissa, joiden rajoja ei välttämättä pysty erottamaan selkeästi. Murrokset ja muutospaineet välittyvät verkon ja verkostojen kautta, mutta ne ovat kaikki arkipäiväämme. Verkko-opetuksen jokapäiväiset haasteet ja tarpeet ovat hyvinkin maanläheisiä. Opetuksessa voi ja kannattaa ylittää rajoja verkon kulttuureihin ja uusiin toimintatapoihin, jolloin ne eivät nouse uudeksi vaativaksi tai keinotekoisen tuntuiseksi opintosisällöksi, vaan antavat tukea arjen haasteiden kohtaamiselle.

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle - voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies

Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle - voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies - Huipulle ja yhteiskuntaan Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle - voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies Verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Learning Cafe Toimintaympäristö Mika Palm

Learning Cafe Toimintaympäristö Mika Palm 1 Learning Cafe Toimintaympäristö 11.5.2016 Mika Palm Keskustelu Learning Cafessa ensimmäisen ryhmän kanssa lähti alustukseni jälkeen hyvin liikkeelle. Alussa keskustelijoissa herätti huomion rahoitusmalli,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Nova Schola Finlandia moderni koulu

Nova Schola Finlandia moderni koulu Nova Schola Finlandia moderni koulu Raila Oksanen 22.9.2016 Page 1 JOS HALUAT MUUTTAA KULTTUURIA, PITÄÄ MUUTTAA ITSE YRITYSTÄ JA SEN TOIMINTATAPOJA. (Molotsi, H. 2014. The Lean Enterprise) JOS HALUAT MUUTTAA

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa Tiina Sarisalmi 29.1.2013 Opetushallitus Oppivat verkostot asiantuntijayhteisöissä Riippumattomuus ajasta ja paikasta Yhteisöllisyys kuuluminen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen. Verkkovirta-seminaari Tampereella 18.4.2016 Mai Salmenkangas, Metropolia

Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen. Verkkovirta-seminaari Tampereella 18.4.2016 Mai Salmenkangas, Metropolia Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen Verkkovirta-seminaari Tampereella 18.4.2016 Mai Salmenkangas, Metropolia Metropolian osahanke: Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen Hankehakemuksessa luvattua:

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot