Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Luokanopettajien aikuiskoulutus

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Luokanopettajien aikuiskoulutus Hakuesite 2008

2 LUOKANOPETTAJIEN AIKUISKOULUTUS - VAIHTOEHTO SINULLE Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on opetuksen laadusta palkittu monialainen aikuiskoulutuksen osaaja. Se on hallinnollisesti Jyväskylän yliopistoon kuuluva erillislaitos ja toiminnallisesti Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen sekä Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen yksikkö. Koulutus- ja tutkimustyötä tehdään ja kehitetään erityisesti näiden yliopistojen erityisosaamisaloilla: kasvatustieteissä, tietotekniikassa, yhteiskunta- ja aluetieteissä, kauppatieteissä, luonnontieteissä ja terveystieteissä. Yliopistokeskuksessa opiskelee vuosittain noin 5000 opiskelijaa, työntekijöitä on noin 100. Kokkolan yliopistokeskus järjestää tutkintoon johtavaa yliopistollista koulutusta, avoimen yliopiston opintoja, täydennyskoulutusta sekä tutkimus- ja kehittämispalveluja. Maisteriopintoja voi suorittaa kasvatustieteessä, tietotekniikassa, sosiaalityössä ja kemiassa. Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtava luokanopettajien aikuiskoulutus aloitettiin Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa 1988 poikkeuskoulutuksena. Nykyisin olemme ainoa vakinaisesti toimiva luokanopettajien aikuiskoulutusyksikkö maassamme. Koulutukseen otetaan vuosittain uutta opiskelijaa. Vuosittain valmistuu noin 40 kasvatustieteen maisteria. Kaikkiaan koulutuksessa on pätevöitynyt jo yli 750 luokanopettajaa. Opintopolun ei tarvitse päättyä maisterin tutkintoon. Yliopistokeskuksessa voi sen jälkeen laajentaa opettajan kelpoisuuttaan erityisopettajaksi tai jatkaa opintoja aina lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon asti. Olemme kiinnostuneita aktiivisista, opiskeluunsa ja kehittymiseensä panostavista opiskelijoista. Kokkolalainen luokanopettajien aikuiskoulutus tarjoaa yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista korostavan opiskeluympäristön. Seuraavilta sivuilta löydät tietoa siitä, minkälaisia asioita ja millaisessa ympäristössä luokanopettajien aikuiskoulutuksessa opiskellaan. Jos kiinnostut koulutuksestamme ja haluat saada siitä enemmän tietoa, soita, laita viestiä tai tule käymään, kerromme mielellämme lisää! OPISKELUSTA JA OPINNOISTA Luokanopettajien aikuiskoulutuksessa opiskelevat ovat Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan varsinaisia opiskelijoita. Koulutuksessa suoritetaan kasvatustieteen kandidaa- 3

3 tin (KK) ja/tai kasvatustieteen maisterin (KM) tutkinnot. Koulutukseen valittavilta edellytetään aiempia yliopisto-opintoja sekä kokemusta opettajan työstä (ks. tarkemmin kohdasta Valintamenettely). Luokanopettajan koulutuksessa suoritettu kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden toimia opettajana esiopetuksessa sekä perusopetuksen luokilla. Maisterin tutkinto antaa pätevyyden lisäksi muihinkin tehtäviin, joihin vaaditaan soveltuva, ylempi korkeakoulututkinto. Valmistumisprosentti koulutuksessa on varsin korkea, 95 %. Valmistuneet ovat työllistyneet erinomaisesti opetus- ja kasvatusalalle ja he ovat työelämässä arvostettuja asiantuntijoita. Koulutus alkaa tammikuussa Kasvatustieteen maisteriksi valmistutaan keskimäärin kahdessa vuodessa. Siitä 1,5 vuotta on kokopäiväistä läsnäoloa vaativaa lähiopiskelua. Opinnot järjestetään Kokkolassa. Yliopiston perustutkintoon johtavana opiskelu sinänsä on maksutonta, mutta ylioppilaskuntaan liittyminen on pakollista (jäsenmaksu lukuvuonna on 90,80 ). Opinnot oikeuttavat valtion opintotukeen. TUTKINTORAKENNE Koulutuksen opetussuunnitelma perustuu yliopistojen tutkinnoista annettuun asetukseen 794/2004. Luokanopettajan kelpoisuus edellyttää kandidaatin (180 op) ja maisterin (120 op) tutkintojen suorittamista. Luokanopettajien aikuiskoulutuksessa pääaineena on kasvatustiede. Pääaineen opintoihin sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot (60 op), jotka antavat muodollisen pedagogisen kelpoisuuden opettaa eri kouluasteilla ja koulutusmuodoissa. Luokanopettajien aikuiskoulutuksessa suoritettava kasvatustieteen kandidaatin tutkinto koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista: kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot 20 op kasvatustieteen opinnot 60 op, joihin sisältyy opettajan pedagogisia opintoja 37 op perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op sivuaineopinnot 2 vapaasti valittavat opinnot 1 Kasvatustieteen maisterin tutkinto koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista: kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot kasvatustieteen opinnot 80 op, joihin sisältyy opettajan pedagogisia opintoja 23 op sivuaineopinnot 2 vapaasti valittavat opinnot 10 op 4 Sivuaineen opintoina järjestetään esija alkuopetuksen perusopinnot 2. Yhden sivuaineen opinnot edellytetään suoritetuiksi ennen koulutukseen tuloa. Koulutukseen hyväksyttäviltä edellytetyt aiemmat yliopisto-opinnot luetaan hyväksi suoritettaviin tutkintoihin henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa. Kandidaatin tutkinnon aiemmin suorittaneilla opettajan pedagogiset opinnot sekä perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksi-

4 en monialaiset opinnot sisällytetään maisterin tutkintoon. KOULUTUKSEN OPINTOJAKSOT Koulutuksessa järjestetään kaikkiaan 209 opintopisteen laajuiset opinnot, 100 opintopistettä edellytetään suoritetuiksi ennen koulutukseen tuloa. Tekstiilityö Taito- ja taideaineiden valinnainen jakso Aihekokonaisuuksien opinnot Sivuaineen opinnot Esi- ja alkuopetuksen perusopinnot 3 op 3 op 2 Kandidaatin tutkinto Kieli-, viestintä- ja orientoivat 20 op opinnot Opintojen suunnittelu 1 op Äidinkielen viestintä 4 op Toisen kotimaisen kielen 3 op opinnot Vieraan kielen opinnot 3 op Opettajan tieto- ja viestintä- tekniikka Tilastotieteen perusteet 4 op Kasvatustieteen aineopinnot 19 op Teema I: Opettajan työn lähtökohtia Koulun hallinto 2 op Oppimistaidot ja kognitiiviset 3 op prosessit Ohjattu opetusharjoittelu 14 op Perusopetuksessa opetettavien 60 op aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot Pedagogisen toiminnan perusteet Opetuksen ja oppimisen 3 op perusteet Esi- ja alkuopetuksen 3 op pedagogiikka Äidinkieli ja yhteiskunnalliset aineet Äidinkieli ja kirjallisuus 8 op Historia 3 op Uskonto/elämänkatsomustieto 3 op Matematiikka ja luonnontieteet Matematiikka 7 op Ympäristö- ja luonnontieto 7 op Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide Tekninen työ Maisterin tutkinto Kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot Koulutuksen aikuispedagogi- 2 op set lähtökohdat Tutkimusviestintä ja tiedon- 3 op hankinta Kasvatustieteen syventävät 80 op opinnot Teema II: Opettaja lasten kasvun ja oppimisen ohjaajana Lapsen ja nuoren kasvun ja 4 op kehityksen erityiskysymyksiä Ohjattu 3 op soveltava harjoittelu Teema III: Opettaja vaikuttajana yhteiskunnassa Kasvatus- ja yhteiskunta- 4 op filosofia Vuorovaikutus erilaisissa 3 op kasvatuksen konteksteissa Ohjattu soveltava harjoittelu 3 op Teema IV: Opettaja oman työnsä asiantuntijana Pedagoginen seminaari 2 op Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op Opinnäyte 38 op Ohjattu soveltava harjoittelu 8 op Teema V: Erilliset kirjallisuusopinnot Syventävä kirjallisuus 5

5 LUOKANOPETTAJIEN AIKUISKOULU- TUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Opetus- ja kasvatustyö on aina sidoksissa arvoihin ja yhteiskuntaan. Luokanopettajien aikuiskoulutuksessa korostetaan koulun ja opettajan toiminnan yhteiskunnallisten ehtojen tiedostamisen ja arvioinnin merkitystä sekä opettajan persoonallisuuden merkitystä opetus- ja kasvatustyössä. Koulutuksessa rakennamme sellaista pedagogista kulttuuria, joka vahvistaa opettajan työn näkemistä merkittävänä yhteiskunnallisena tehtävänä. Luokanopettajien aikuiskoulutuksessa pyritään vastaamaan opettajan työn haasteisiin ja tukemaan opettajaksi opiskelevan ammatillista kasvua. Tavoitteena on, että opiskelijat voivat hyödyntää työ- ja elämänkokemustaan, kehittää kriittistä ja rakentavaa ammatillista yhteisöllisyyttä, syventää opettajan ammatillista osaamista sekä edistää koulutuksen ja työelämän yhteyttä. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen opettajankoulutuksesta on pyritty kehittämään sekä yhteiskunnan että koulutettavien tarpeet huomioon ottava aikuiskoulutusväylä. Lähtökohtana suunnittelussa on koulutuksen organisointi mahdollisimman mielekkääksi aikuisopiskelijan kannalta. Puolentoista vuoden tiiviin, kokopäiväistä läsnäoloa vaativan kontaktiopetusjakson jälkeen jäljellä olevat opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Näin voi pätevöityä suhteellisen lyhyessä ajassa, vajaassa kahdessa vuodessa. Opiskelu luokanopettajien aikuiskoulutuksessa vaatii sitoutumista, omaaloitteisuutta, vastuuta omista oppimistuloksista ja myös yhteistyötaitoja. Toisin sanoen se vaatii hyvin pitkälle samoja ominaisuuksia kuin opetus- ja kasvatusalan asiantuntijalta edellytetään työelämässä. Opiskellessasi kehität myös näitä taitoja. Jatkuva, kiinteä vuorovaikutus opettajien ja opiskelijoiden välillä kuuluu keskeisesti opiskeluun. Aikuisopiskelijan elämänkokemus - rikkaus ja haaste Opiskelijan aikaisemmat opinnot ja työkokemus ovat kulttuurista pääomaa, jota opetuksessa ja ohjauksessa tulee arvostaa ja hyödyntää. Koulutuksessa tarjotaan niin sisällöllisiä kuin menetelmällisiä vaihtoehtoja opiskelijan oman tavoitteenasettelun pohjalta tapahtuvaan opiskeluun. Tavoitteena on tarjota oppimisympäristö, joka lisää opiskelijan itsenäisyyttä ja toisaalta kykyä työskennellä yhteisöllisesti. Oppimistilanteissa sovelletaan mm. tutkivan oppimisen ja ongelmaperusteisen oppimisen ideoita sekä case-työskentelyä. Tyypillisiä oppimistilanteen organisoinnin tapoja ovat mm. ryhmissä työskentely, ryhmä- tai yksilöohjaus, dialogiluennot, erilaiset projektit, työpajat ja seminaarit. Opiskelu perustuu keskeisesti kontaktiopetukseen, joskin opiskelijoiden omatoimisen työskentelyn osuus on tuntimääräisesti selvästi tätä suurempi. Koulutuksen keskeiset toteutusmuodot, yksin tai pienryhmissä toteutettavat oppimistehtävät ja opetusharjoittelu, tarjoavat mahdollisuuksia valinnaisuuteen sekä teorian ja käytännön yhteyksien ymmärtämiseen. 6

6 Teorian ja käytännön yhteys Opiskelijoilla on kokemusperäistä tietoa kasvatuksen ilmiöistä ja ongelmista sekä tarve ratkoa aitoja, työhön liittyviä ongelmia. Pedagogiset ympäristöt valitaan ja suunnitellaan tiedon tulevaa käyttöä silmällä pitäen. Tämä toteutuu esimerkiksi silloin, kun eri jaksojen oppimistehtäviä sovelletaan käytännössä harjoitteluluokassa. Teorian ja käytännön välitöntä vuorovaikutusta edustaa nk. omaluokkaharjoittelu, jossa opiskelija suorittaa osan opetusharjoittelusta luokanopettajan työssään. Yhteisöllisyys - monologista dialogiin Opettajan näkemyksellisyys ja asiantuntemus kehittyvät olennaisesti dialogin kautta. Opiskelijat ja opettajat muodostavat pedagogisen yhteisön, jossa keskustelulla ja yhteistoiminnalla erilaisissa ryhmissä on keskeinen asema. Asettamalla omat mielipiteet osaksi yhteistä keskustelua rakennetaan jaettua asiantuntijuutta. Koko koulutuksen ajan opiskelija kuuluu 3 4 hengen pienryhmään, jossa tehdään oppimistehtäviä sekä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan mm. opetusharjoitteluun liittyviä opetuskokonaisuuksia. Asioiden yhteinen prosessointi pienryhmässä on keskeinen voimavara käsiteltävien ilmiöiden kriittisessä tarkastelussa. Opetuksen ja oppimisen arviointi Luokanopettajien aikuiskoulutus valittiin opetuksen laatuyksiköksi Laatutyö onkin olennainen osa koulutuksen kaikkia toimintoja. Koulutuksen laatu ja vaikuttavuus ovat jatkuvan, kokonaisvaltaisen 7 arvioinnin kohteena. Arvioinnin päätehtävänä on opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen sekä tiedon ja ideoiden tuottaminen koulutuksen kehittämiseen. Arviointi liittyy olennaisesti myös opetussuunnitelman kehittämiseen. Sitä toteutetaan opintojaksokohtaisesti, opintojaksojen integroitumisen tasolla ja opettajien ja opiskelijoiden itsearviointina. Opiskelijoiden ja opettajien yhteiset keskustelutilaisuudet mahdollistavat reaaliaikaisen opiskelua koskevan kriittisenkin keskustelun ja palautteen koulutuksen kehittämiseksi. OPISKELIJAVALINTA 2008 Tammikuussa 2009 alkavaan koulutukseen otetaan 40 uutta opiskelijaa suorittamaan kasvatustieteen kandidaatin ja kasvatustieteen maisterin tutkintoa tai kasvatustieteen maisterin tutkintoa, mikäli kandidaatin tutkinto on aiemmin suoritettu. Hakukelpoisuus Koulutukseen valittavilta edellytetään aiempia yliopisto-opintoja ja opettajakokemusta. Ks. tarkemmin kohdasta Valintamenettely. Korkeakoulukelpoisuuden tuottavana koulutuksena hakijalla tulee olla ylioppilastutkinto tai ammattikorkeakoulun, ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotinen ammatillinen tutkinto. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon aiemmin suorittaneelle voidaan myöntää opinto-oikeus vain, mikäli uuden tutkinnon pääaine ja sisältö poikkeavat riittävästi ensimmäisen tutkinnon pääaineesta ja sisällöstä.

7 Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan Suomessa (yliopistolaki 645/1997, laki ammattikorkeakouluista annetun lain 15 ja 29 :n muuttamisesta 1060/1998 ja laki nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulututkinnoista annetun lain kumoamisesta 638/1998). Lukuvuodella tarkoitetaan korkeakouluissa välistä aikaa. Valintamenettely Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kutsutaan hakupapereiden perusteella valintakokeeseen noin kolminkertainen määrä hakijoita hyväksyttävien määrään nähden. Lopullinen valinta tapahtuu valintakokeen perusteella. Valintakokeeseen kutsumisen perusteet Valintakokeeseen kutsuttavilta edellytetään yliopisto-opintoja ja opettajakokemusta seuraavasti: 1. Kaikkiaan vähintään 100 opintopisteen laajuiset soveltuvat yliopistoopinnot, joihin tulee sisältyä perus- ja aineopinnot (väh. 60 opintopistettä) tai cum laude approbatur arvosana kasvatustieteessä tai aikuiskasvatustieteessä suoritettuna vähintään arvosanalla hyvä, sekä yhden vähintään 2intopisteen laajuisen sivuaineen opinnot (ei vaadita kandidaatin tutkinnon suorittaneilta). Opintoviikkomääräiset opinnot muunnetaan hakuvaiheessa opintopisteiksi käyttäen kerrointa 1,8. 2. Opettajakokemusta perusopetuksessa vähintään 4 kk tai muuta soveltuvaa opettajakokemusta vähintään 8 kk. Pisteytys Jos edellä esitetyt kriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin valintakokeeseen voidaan kutsua, kutsuminen tapahtuu seuraavien tekijöiden muodostaman yhteispistemäärän perusteella. Pisteitä voi saada edellä luetellut perusvaatimukset ylittävistä ansioista. Yliopisto-opinnot (0 3 pistettä) 1. perusopinnot 2/15 ov/ approbatur 0,5 p. perus- ja aineopinnot 60 op/ 35 ov/cum laude approbatur 1 p. perus-, aine- ja syventävät opinnot 120 op/55 ov/laudatur 2 p. Yliopisto-opinnoiksi hyväksytään opinnot, joiden opetussuunnitelma on jonkin yliopiston jonkin tiedekunnan vahvistama. 2. Opettajakokemus (0 6 pistettä) opettajakokemus perusopetuksessa 1 p./4 kk muu opettajakokemus 0,5 p./4 kk Opettajakokemukseksi hyväksytään toimiminen päätoimisena (väh. 16 opetustuntia/vko) opettajana perusopetuksessa, esiopetuksessa, keskiasteen oppilaitoksissa, korkeakoulussa tai aikuiskoulutuksessa. Opetuksen tulee olla ryhmäopetusta. Viikkoa (5 pv) lyhyempiä jaksoja ei oteta huomioon. 22 pv = 1 kk. Esiopetus hyväksytään opettajakokemukseksi silloin, kun kyseessä on lakiin 1288/1999 perustuva jälkeen annettu esiopetus. Hakuajan päättyessä keskeneräiset opinnot ja/tai opettajakokemus luetaan hakijalle hyväksi edellyttäen, että hakemukseen on liitetty niistä luotettava selvitys ja että ne tulevat valmiiksi ja niistä toimitetaan todistus valin- 8

8 takokeeseen ilmoittautumiseen eli mennessä. Mikäli opinnot/ opettajakokemus eivät tule valmiiksi määräaikaan mennessä, hakija ei voi osallistua valintakokeeseen. Valintakoe Valinnan toisessa vaiheessa selvitetään soveltuvuus. Hakupaperit eivät tällöin enää vaikuta. Valintakoe järjestetään Koe on hakijalle yksipäiväinen. Valintakoe sisältää opetustuokion ja haastattelun. Valintakokeeseen osallistuvat kirjoittavat haastattelun pohjaksi kirjoitelman aiheesta Minä kasvattajana. Kirjoitelma palautetaan mennessä. Lopullinen valinta tapahtuu valintakokeesta saadun sijalukupistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Kokeen osioiden painoarvo on sama. Kummassakin osiossa kaksi arvioijaa antaa hakijalle sijalukupistemäärän, joka tarkoittaa hakijan sijoittumista suhteessa toisiin hakijoihin. Kukin arvioija antaa parhaimmaksi arvioimalleen hakijalle sijalukupistemäärän yksi, toiseksi parhaalle kaksi, kolmanneksi parhaalle kolme jne. Osa-alueista saatujen sijalukupisteiden summa osoittaa hakijan lopullisen sijaluvun. Mitä pienempi sijalukupisteiden summa on, sitä korkeammalle hakija sijoittuu. Jos useampi hakija saa valintakokeessa saman sijalukupistemäärän, heidän keskinäinen järjestyksensä ratkaistaan ensisijaisesti opetustuokion ja toissijaisesti arvan perusteella. Hakemus palautetaan osoitteella Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Luokanopettajien aikuiskoulutus, PL 567, Kokkola. Valintakokeeseen kutsuttavien luettelo julkaistaan viimeistään Valintakokeeseen osallistuminen on vahvistettava ja kirjoitelma palautettava mennessä. Valintakoe järjestetään Valinnan tulokset julkistetaan viimeistään ja kokeeseen osallistuneille lähetetään kirjallinen tieto tuloksesta. Ilmoitus opiskelijapaikan vastaanottamisesta on palautettava viimeistään Koulutus alkaa Hakulomakkeessa annetut tiedot tarkistetaan opiskelijoiksi hyväksytyiltä heti opintojen alkaessa. Jos hyväksyminen on perustunut hakijan antamiin virheellisiin tietoihin, opinto-oikeus peruutetaan. Oikaisumenettely Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua. Oikaisupyyntö on tehtävä valinnan ensimmäisessä vaiheessa 14 vuorokauden kuluessa valintakokeeseen kutsuttavien luettelon julkaisemisesta tai toisessa vaiheessa valintakokeen tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö osoitetaan Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnalle, PL 35, Jyväskylän yliopisto. Peruskoulun luokanopettajan tutkinnon suorittaneiden valinta Valinnan aikataulu Peruskoulun luokanopettajan tutkinnon suorittaneita, joilla on myös HuK/ Hakuaika päättyy klo KK-tutkinto, voidaan koulutukseen Huom! Tällöin myös postitse lähetettyjen hakemusten tulee olla peril- ottaa korkeintaan kolme (ilman valintakoetta). Jos hakijoita on enemmän, lä. 9

9 valinta suoritetaan maisterin tutkintoon käytettävissä olevan opintopistemäärän perusteella. Siirto-opiskelijoiden valinta Toisessa tiedekorkeakoulussa opintooikeuden luokanopettajakoulutukseen saanut voi hakea luokanopettajien aikuiskoulutukseen siirto-opiskelijana. Hakuaika päättyy Siirto-opiskelijaksi hyväksymisen yleisiä edellytyksiä ovat koulutuksen resurssit sallivat opiskelijan ottamisen hakijalla on perustellut syyt hakijalla on luokanopettajien aikuiskoulutukseen vaadittavat yliopistoopinnot sekä opettajakokemus hakija on opiskellut toisessa korkeakoulussa vähintään yhden lukuvuoden hakijoista asetetaan etusijalle perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot suorittaneet. Opintojen aloittamisen lykkääminen Syksyn 2008 valinnassa opiskelijaksi hyväksytyn on aloitettava opinnot tammikuussa 2009, ellei kasvatustieteiden tiedekunta ole perustellusta syystä myöntänyt opiskelijalle lykkäystä opintojen aloittamiseen. Opintoja ei voi aloittaa kesken vuoden, eikä opiskelijalle voida taata paikkaa opetusryhmässä seuraavana vuonna. siirtoanomus on toimitettava luokanopettajien aikuiskoulutuksen toimistoon viimeistään Hakijatilastoja Vuosina valintakokeeseen on voitu kutsua kaikki valintakriteereissä edellytetyt perusvaatimukset täyttäneet hakijat. Vuosi Hakijoita Valintakokeeseen kutsuttiin Valintakokeeseen osallistui Koulutukseen valittiin Hakulomakkeiden tilaus Hakulomakkeita voi tilata luokanopettajien aikuiskoulutuksen toimistosta, puh. (06) tai , osoitteella Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, PL 567, Kokkola, sähköpostitse tai internet Opintojen aloittamista voi lykätä vuodella asevelvollisuuden, raskauden, äitiysloman, ulkomailla opiskelun perusteella tai mikäli aiemmin aloitetuista opinnoista on jäljellä yksi lukuvuosi. Kasvatustieteiden tiedekunnalle osoitettu kirjallinen opinto-oikeuden 10

10 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius PL KOKKOLA Käyntiosoite: Talonpojankatu 2 B KOKKOLA Puh. (06) Kasvatustieteiden yksikön johtaja Raine Valli Puh. (06) raine.valli@chydenius.fi Amanuenssi Anne Erkkilä Puh. (06) anne.erkkila@chydenius.fi Kurssisihteeri Oili Uusitalo Puh. (06) oili.uusitalo@chydenius.fi Kurssisihteeri Irma Unkuri Puh. (06) irma.unkuri@chydenius.fi Kannen kuva: Taruliisa Warsta, Merimusiikkia Alkuperäinen koko 20x31 cm