EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS. (Humanitaarisen avun toimisto ECHO) Vuosikertomus 2001

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2002) 322 lopullinen KOMISSION KERTOMUS (Humanitaarisen avun toimisto ECHO) Vuosikertomus 2001

2 KOMISSION KERTOMUS (Humanitaarisen avun toimisto ECHO) 1 Vuosikertomus 2001 TIIVISTELMÄ Maailmanlaajuisesti esiintyvät katastrofit merkitsevät edelleen suurta haastetta humanitaariselle yhteisölle. Luonnononnettomuuksia esiintyy maailmanlaajuisesti yhä useammin ja entistä tuhoisampina. Tämä pahentaa väestörakenteen muutoksia ja ympäristön rappeutumista sekä maankäytössä ja muissa tekijöissä tapahtuvia muutoksia erityisesti vähiten kehittyneissä ja selkkausten runtelemissa valtioissa. Vuoden 2001 merkittävimpiin humanitaarista tilannetta heikentäneisiin tapahtumiin kuuluivat El Salvadorin ja Intian maanjäristykset, Intian tulvat ja Keski-Aasiaa vaivannut kuivuus. Ihmisen aiheuttamien katastrofien tilanne on edelleen vaikea. Sotien ja väkivaltaisuuksia sisältävien kriisien määrä on vuoden 2001 loppuun mennessä kasvanut 38:aan. Joillakin alueilla luonnononnettomuuksien ja haitallisten sääilmiöiden vaikutukset pahentavat tilannetta. Entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa lisääntyneestä jännityksestä huolimatta Balkanin tilanteen yleinen vakiintuminen on mahdollistanut ECHO:n toimien vähittäisen supistamisen. Nyt suurinta huolta aiheuttaviin alueisiin kuuluvat Pohjois- Kaukasus ja Afganistan. Afrikka kärsii edelleen suurista ja pitkään jatkuneista humanitaarisista katastrofeista. Laaja kriisivyöhyke ulottuu maanosan poikki koillisessa sijaitsevasta Sudanista Kongon demokraattisen tasavallan ja mantereen keskiosan Suurten järvien alueen kautta lounaisafrikkalaiseen Angolaan. Humanitaaristen kriisien lieventämiseen tähtäävään ECHO:n toimintaan vuonna 2001 kuului yhteensä 543,7 miljoonan euron käyttäminen rahoittamaan humanitaarisen avun hankkeita yli 60 maassa. Varojen alueellisessa jakautumisessa Euroopan yhteisöjen myöntämän avun suurin vastaanottaja olivat AKT-maat, joiden osuus oli kaikkiaan 173,320 miljoonaa euroa (33 prosenttia). Afrikassa pahin kriisi oli edelleen Suurten järvien alueella. Kongon demokraattiseen tasavaltaan osoitettiin 35 miljoonaa euroa, Tansanian burundilaisille pakolaisille 32 miljoonaa euroa ja itse Burundiin 20 miljoonaa euroa. Länsi-Balkanille osoitettu apu väheni edellisvuodesta (16 prosentilla) alueen tilanteen vakiintumisen vuoksi. Lähinnä pakolaisten ja kotimaassaan pakkosiirtolaisiksi joutuneiden suuresta määrästä johtuu, että Serbia oli edelleen ECHO:n suurin toimintakohde. Aasialle osoitettu apu lisääntyi hieman ja sen osuudeksi tuli 20 prosenttia (vuonna prosenttia). Vuoden 2001 alusta ECHO on toimittanut humanitaarista apua Afganistaniin ja sen naapurimaihin lähes 54,7 miljoonalla eurolla. Näistä varoista 23,4 miljoonaa euroa myönnettiin ennen syyskuun 11. päivää. 1 Humanitaarisesta avusta 20. kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) nro 1257/96 19 artiklan mukaisesti. 2

3 Kumppanityypeistä kolme tärkeintä olivat EY-maiden valtioista riippumattomat järjestöt (62,5 prosenttia ECHO:n varoista ohjautui kohteeseensa niiden välityksellä), Yhdistyneet Kansakunnat (26,5 prosenttia) ja muut kansainväliset järjestöt (7,9 prosenttia). ECHO:n tärkeimmät kumppanit olivat UNHCR (8,6 prosenttia) ja WFP (7,25 prosenttia), ja YK:lle osoitetun rahoituksen osuus lisääntyikin vuonna 2001 merkittävästi 19 prosentista 26,5 prosenttiin. ECHO jatkoi vuonna 2001 niin kutsutun "20 artiklaa koskevan arvioinnin" suositusten täytäntöönpanoa osana yleistä uudistusten toteuttamiseen tähtäävää toimintaa. Merkittävää edistymistä on tapahtunut useilla alueilla, kuten ECHO:n toimenkuvan selkeyttämisessä liittyen lähinnä sen rooliin avustuksen, kunnostuksen ja kehityksen yhdistäjänä (LRRD), ECHO:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien suhteiden parantamisessa ja ECHO:n hallintoa koskevien uudistusten toteuttamisessa. Uusi hätäaputoimia kiireellisimmän avun antamiseksi koskeva menettely otettiin käyttöön kesäkuussa Sen avulla ECHO pystyy yhdessä kumppaneidensa kanssa toimittamaan välitöntä apua muutaman tunnin sisällä kriisin äkillisestä puhkeamisesta. 3

4 1. YLEINEN POLIITTINEN KEHYS ECHO jatkoi vuonna 2001 niin kutsutun "20 artiklaa koskevan arvioinnin" suositusten 2 täytäntöönpanoa osana yleistä uudistusten toteuttamiseen tähtäävää toimintaa. Merkittävää edistymistä on tapahtunut useilla alueilla, kuten ECHO:n toimenkuvan selkeyttämisessä liittyen lähinnä sen rooliin avustuksen, kunnostuksen ja kehityksen yhdistäjänä (LRRD), ECHO:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien suhteiden parantamisessa ja ECHO:n hallintoa koskevien uudistusten toteuttamisessa. ECHO:n tehtävät ja rooli yhteisön muihin ulkosuhteisiin liittyviin välineisiin nähden olivat selkeytynyt entisestään ajatellen sen roolia avustamisen, kunnostamisen ja kehittämisen välisen niin kutsutun "siirtymäkuilun" (LRRD) kaventajana. Huhtikuussa 2001 julkistetun LRRD:tä koskevan komission tiedonannon 3 mukaisesti ECHO keskittyy selvemmin päätehtäväänsä eli ihmishenkien pelastamiseen tähtääviin välittömiin hätäaputoimiin, kun taas kehitysyhteistyön tehtävänä on vahvistaa toimiaan kuilun kaventamiseksi sen vastakkaiselta puolelta. Parantaakseen entisestään toimintansa läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta ECHO laati syyskuussa 2001 työasiakirjan, jossa selvitetään sen yleisiä perusteita toimintakohteesta vetäytymiseen ja sen luovuttamiseen muille toimijoille. Työasiakirjassa perusteet määriteltiin kahdessa vaiheessa: 1) kuvaamalla tilanne, jossa siirtyminen humanitaarisesta avusta kunnostustoimiin ja kehitysyhteistyöhön pitäisi aloittaa ja 2) tarkastelemalla tärkeimpiä taustatekijöitä, joilla on merkitystä valittaessa vetäytymisessä noudatettavia menettelytapoja. ECHO kehitti vuonna 2001 myös menettelyn unohtuneiden kriisien määrittelemiseksi paremmin ja joka täydentää virkamiesten tällaisten kriisien havaitsemiseksi tekemää laadullista arviointia. Näihin kuuluvat kriisien epävakaat jälkitilanteet, joissa muut rahoittajat saattavat epäröidä osallistumista lyhytaikaisiin kunnostustoimenpiteisiin suurten riskien tai epävakaustekijöiden vuoksi, joita käsitys rahoittajien puolueellisuudesta saattaa aiheuttaa. "Unohtuneiden kriisien" havaitseminen perustuu pääasiassa tiedotusvälineiden raportointia koskevaan analyysiin ja muiden rahoittajien avustustoimia koskeviin tietoihin. Vuonna 2001 tällä tavoin havaittuja kriisejä olivat Angola, Länsi-Sahara ja Pohjois-Kaukasus (Tšetšenia). Strategisen lähestymistapansa mukaisesti ECHO osoitti kyseisten "unohtuneiden kriisien" vaikutuspiirissä olevien ihmisten hyväksi merkittävän määrän rahoitusta. Parantaakseen kykyään asettaa toimia suurimpien humanitaaristen tarpeiden mukaiseen tärkeysjärjestykseen, ECHO tarkensi vuonna 2001 tarpeiden arvioimismenettelyään. Koska tämä analyysi on täydentävä väline, se perustuu yhdistettyihin tietoihin asianmukaisista indikaattoreista (haavoittuvuus, pakolaiset, maan sisällä pakkosiirtolaisiksi joutuneet, kuolleisuus jne.) Kyseinen suunnitteluväline sisältää maiden välisiä vertailuja, joilla täydennetään ECHO:n maakohtaisten virkamiesten ja asiantuntijoiden, kentällä toimivien kumppaneiden ja muiden rahoittajien laatimia syvällisiä analyysejä (esim. YK:n yhteisvetoomukset). Väline sisältää kokoelman tilastollisia perustietoja noin 130 maan humanitaarisia tarpeita kuvaavista kriittisistä indikaattoreista ja maat on ryhmitelty suuressa, keskisuuressa ja vähäisessä avun tarpeessa oleviin maihin. Tämän menetelmän avulla ECHO onkin kyennyt osoittamaan, että suuri enemmistö sen toiminnoista kohdistuu suuressa avun tarpeessa oleville alueille. 2 3 Tiedonanto KOM (1999)468 lopullinen, , "Yhteisön humanitaarisen toiminnan arviointi ja tulevaisuus" (asetuksen (EY) N:o 1257/96 20 artikla). Hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltämisen arviointia, komission tiedonanto (KOM(153)2001 lopullinen, ). 4

5 Osana yleistä uudistustoimintaa ECHO jatkoi niin kutsutun "20 artiklaa koskevan arvioinnin" suositusten täytäntöönpanoa. Uudistusten kohteena olivat lähinnä ECHO:n sisäisen organisaation ja työtapojen uudistaminen, ECHO:n toimintojen tehokkuuden parantaminen ja välineiden kehittäminen tulosten ja aikaansaannosten mittaamiseksi. ECHO on myös aloittanut sisäisiä menettelyjään koskevan tarkastelun helpottaakseen ja nopeuttaakseen päätöksentekoa säilyttäen kuitenkin riittäväntasoisen valvonnan. Komission marraskuussa 2000 hyväksymä menettelyjen yksinkertaistamista koskeva toimenpidekokonaisuus mahdollisti ECHO:lle nopeutetun päätöksentekomenettelyn käyttöönoton ("hätäaputoimia koskevat päätökset"). Tämä menettely on mahdollistanut ECHO:lle hankkeiden rahoittamisen tunnin kuluessa siitä, kun tieto äkillisestä hätätapauksesta on saatu. Uusi menettely otettiin virallisesti käyttöön kesäkuussa 2001 ja se on läpäissyt testin Perun maanjäristyksen, Algerian tulvan, Belizen Iris-pyörremyrskyn ja uusimman Afganistanin kriisin yhteydessä. Tästä syystä asianmukaisten tietojen saanti on ensiarvoisen tärkeää ennakkovaroitusjärjestelmän ja nopean avun mahdollistamiseksi. Siksi ECHO on laatinut tietoverkon käyttöön perustuvan kriisitietojärjestelmän, josta se saa päivittäin ajankohtaiset tiedot sekä luonnononnettomuuksista että ihmisen aiheuttamista katastrofeista. Yhdessä komission yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) kanssa ECHO on käynnistänyt myös digitaalista kartta-arkistoa (Digital Map Archive, DMA) koskevan hankkeen, josta ECHO saa kartta-aineistoa ja GIS-paikkatietojärjestelmään perustuvia päätöksentekoa tukevia välineitä. Molemmat välineet on tarkoitettu helpottamaan sen päivittäistä toimintaa ja suunnittelutyötä. Lisäksi ECHO alkoi kehittää uutta paikallistietojärjestelmää niin kutsutun HOLIS-hankkeen yhteydessä ("Humanitarian Office Local Information System"). Tähän järjestelmään liitetään nykyiset tietojärjestelmät, kuten ECHO:n sopimustietokanta HOPE pitkälle kehitettyine tiedonhallintajärjestelmineen, jotka ovat parhaillaan kehitteillä. 2. TOIMINTAKATSAUS ECHO:n toimet humanitaaristen kriisien lievittämiseksi vastasivat läheisesti maailmanlaajuista humanitaarista tilannetta vuonna Luonnononnettomuuksia esiintyy maailmanlaajuisesti yhä useammin ja entistä tuhoisampina. Väestörakenteen muutokset, ympäristön rappeutuminen, muutokset maankäytössä ja muut tekijät pahentavat näiden luonnonilmiöiden haittavaikutuksia kaikkialla maailmassa ja erityisesti vähiten kehittyneissä sekä selkkausten runtelemissa valtioissa. Merkittävimpiin humanitaarista tilannetta heikentäneisiin tapahtumiin kuuluivat El Salvadorin ja Intian maanjäristykset, Intian tulvat ja Keski-Aasiaa vaivannut kuivuus. Ihmisen aiheuttamien katastrofien tilanne on edelleen vaikea. Tutkimuslaitosten arvioiden mukaan vuoden 1991 jälkeen yhteenotoissa on saanut surmansa 2,2 miljoonaa ihmistä. Sotien ja väkivaltaisuuksia sisältävien kriisien määrä on kasvanut 27:stä vuonna 1997 ja 31:stä vuonna 1998 vuoden 2001 loppuun mennessä 38:aan 4. Vuonna 2001 pakolaisten kokonaismäärä oli noin 11,7 miljoonaa. Yleinen pakkosiirtolaisia koskeva hanke arvioi 4 Lähde: Heidelberg Institute for International Conflict Research (HIIK), Annual Conflict Barometer: Katso lisätietoja CRED ja SIPRI 5

6 pakkosiirtolaisten määräksi vuoden 2001 loppuun mennessä 25 miljoonaa 5. Joillakin alueilla luonnononnettomuuksien ja haitallisten sääilmiöiden vaikutukset pahentavat tilannetta. Kun tilanteen yleinen rauhoittuminen on mahdollistanut ECHO:n toiminnan vähittäisen supistamisen Balkanilla, suurimpiin huolenaiheisiin kuuluvat Pohjois-Kaukasus ja Afganistan. Afrikka kärsii edelleen suurista ja pitkään jatkuneista humanitaarisista katastrofeista. Laaja kriisivyöhyke ulottuu maanosan poikki koillisessa sijaitsevasta Sudanista Kongon demokraattisen tasavallan ja mantereen keskiosan Suurten järvien alueen kautta lounaisafrikkalaiseen Angolaan. ECHO:n rahoitusosuus vuonna 2001 humanitaaristen kriisien lievittämiseksi oli 543,7 miljoonaa euroa. Humanitaaristen hankkeiden rahoittamiseksi yli 60 maassa allekirjoitettiin sopimusta (mukaan lukien sopimukset, joilla toteutetaan vuoden 2000 päätöksiä). Varojen alueellisessa jakautumisessa Euroopan yhteisöjen myöntämän avun suurin vastaanottaja olivat AKT-maat, joiden osuus oli kaikkiaan 173,320 miljoonaa euroa (33 prosenttia). Länsi-Balkanille osoitettu apu väheni vuodesta 2000 alueen tilanteen vakiintumisen vuoksi, mutta Aasiaan osoitettu apu lisääntyi hieman. ECHO:n merkittävimmän kumppanien ryhmän muodostavat edelleen EY-maista olevat valtioista riippumattomat järjestöt (62,5 prosenttia ECHO:n rahoituksesta kanavoitui niiden välityksellä). ECHO:n tärkeimmät kumppanit olivat UNHCR (8,6 prosenttia) ja WFP (7,25 prosenttia), ja YK:lle osoitetun rahoituksen osuus lisääntyi vuonna ,5 prosenttiin (vuoden ,2 prosentista). Muiden kansainvälisten järjestöjen kuten ICRC:n ja IFRC:n osuus oli 7,9 prosenttia AFRIKAN, KARIBIAN JA TYYNENMEREN MAAT ECHO:n suurin humanitaarisen avun vastaanottaja vuonna 2001 olivat AKT-maat, joiden osuus oli kaikkiaan 173,32 miljoonaa euroa. Afrikassa pahin kriisi oli edelleen Suurten järvien alueella. Kongon demokraattiseen tasavaltaan osoitettiin 35 miljoonaa euroa, Tansanian burundilaisille pakolaisille 32 miljoonaa euroa ja itse Burundiin 20 miljoonaa euroa. Lisäksi tuhannet pakolaiset, kotimaassaan pakkosiirtolaisiksi joutuneet ja haavoittuvat paikalliset väestönosat eri puolilla Afrikan mannerta vastaanottivat ECHO:n kumppaneiden erittäin vaikeissa olosuhteissa toimittamaa ihmishenkien pelastamiseen tarkoitettua hätäapua. Vaikka avustusten monien kohdemaiden poliittinen kehitys herättääkin vakavia epäilyksiä siitä, että humanitaarisen tilanteen paraneminen pitkällä aikavälillä ei ehkä ala kovin pian, joitakin myönteisiä merkkejä on kuitenkin näkyvissä (esimerkiksi Länsi-Afrikan tilanteen vakiintuminen). ECHO onnistui parantamaan avustustensa toimittamista AKT-alueen kohdemaihin antamalla suurimman osan rahoituksesta käytettäväksi aivan vuoden 2001 alussa. Tämä mahdollisti nopean reagoinnin ja strategian hienosäädön vuoden kuluessa Afrikan sarvi ja Itä-Afrikka Sudanissa on vuodesta 1983 alkaen raivonnut pitkä sisällissota Sudanin hallituksen ja sitä vastustavien monia maan eteläisiä alueita valvovien aseistettujen ryhmien välillä. Pitkittyneen 5 Lähteet: UNHCR Basic Facts, UNHCR: Global Refugee Trends January - June 2001 ( ). IFRC World Disasters Report U.S. Committee for Refugees: World Refugee Survey 2001: Global Overview of the Global IDP project: 6

7 selkkauksen pääasiallisia seurauksia ovat väestön kuolleisuus, sen joutuminen pakkosiirtolaisuuteen ja yleinen haavoittuvuus sekä peruspalvelujen kuten terveydenhoidon, koulutuksen ja infrastruktuurin tarjonnan toistuva häiriintyminen tai puuttuminen kokonaan. Lisäksi toistuvat kuivuudet ja tulvat, jotka heikentävät elintarviketurvaa, sekä jatkuvat epidemiat pahentavat surkeaa tilannetta. Rauhanneuvottelut eivät ole valitettavasti vielä johtaneet käytännön tuloksiin. ECHO:n ohjelmaan kuului vuonna 2001 Sudania koskeva kokonaissuunnitelma, jonka puitteissa hankkeita rahoitettiin 15 miljoonalla eurolla. Hankkeet liittyivät moneen eri alaan, kuten terveydenhoitoon, ravitsemiseen, elintarviketurvaan, vesi- ja saniteettihuoltoon, hätäapuun ja katastrofien varalta valmistautumiseen sekä humanitaarista apua tarjoavan henkilöstön turvallisuuteen. Vuonna 2001 osoitettiin lisäksi 2 miljoonaa euroa suuria alueita pohjoisessa ja hajanaisia alueita etelässä vaivanneen vaikean kuivuuden torjumiseksi. Hankkeiden toteuttamista viime vuonna Sudanissa vaikeuttivat eniten huono turvallisuustilanne ja sotilaallisesta toiminnasta johtuvat pääsyrajoitukset sekä kausittaiset ilmastovaikutukset ja infrastruktuurin heikkous. Kaakkois-Etiopian suurilla alueilla vallinnut tuhoisa kuivuus sai ECHO:n jatkamaan läsnäoloaan maassa. Vuoden 2001 kokonaissuunnitelma, jonka toteuttamiseen oli varattu 6,7 miljoonaa euroa, keskittyi kolmeen humanitaarisen avun kohteeseen. Näistä merkittävin oli kuivuuden seurausten lievittäminen karjan laiduntamisalueilla. ECHO toteutti karjan olosuhteita parantavia ohjelmia ja kunnosti samanaikaisesti vedenottamoita, mikä antoi paimentolaisille mahdollisuuden palata harjoittamaan elinkeinoaan vuosia kestäneen kuivuuden jälkeen ja parantaa valmiuttaan kohdata uusia vastoinkäymisiä. Joitakin näiden ohjelmien osana tuettuja toimia on valittu rahoitettavaksi edelleen muista komission välineistä. Kokonaissuunnitelmansa puitteissa ECHO auttoi myös UNHCR:ää pakolaisten palauttamisessa Etiopiasta Somaliaan ja rahoitti peruskunnostustyötä Tigrayssä sodan vuoksi kotiseudultaan siirtymään joutuneen väestön paluun mahdollistamiseksi. Kokonaissuunnitelman mukaisesti rahoitettujen toimien lisäksi ECHO osoitti 2,5 miljoonaa euroa laajalle levinneen aivokalvontulehdusepidemian aiheuttaman hätätilan lievittämiseen. Eritreassa ECHO jatkoi humanitaarisen avun toimittamista tukemalla jokin aika sitten käydystä rajasodasta kärsineiden haavoittuvien väestönosien hyväksi tarkoitettuja toimia. Sodan vuoksi kotiseudultaan siirrettyjen leireillä asuvien ihmisten auttamiseksi ECHO rahoitti puhtaan veden toimittamista, majoitustiloja, terveydenhuollon tukitoimia ja muita kuin elintarvikkeita. Sen jälkeen, kun Etiopian rajalle oli perustettu väliaikainen turvavyöhyke toukokuussa 2001, suurin osa noin :sta kotimaassaan pakkosiirtolaisina olleista ihmisistä palasi kyliinsä. ECHO rahoitti pakkosiirtolaisten paluun mahdollistavia toimia kuten vesihuollon laitteiden ja terveysasemien kunnostamista sekä muiden kuin elintarvikkeiden toimittamista. Auttaakseen kotiseuduilleen palaavaa väestöä selviytymään paluualueille sijoitettujen miinojen aiheuttamista vaaroista ECHO rahoitti miinanraivausohjelmia ja miinoja koskevaa valistusta. ECHO käynnisti myös ravitsemusseurantajärjestelmän, joka kattaa laajoja alueita Eritreassa mukaan lukien osa kuivuudesta kärsineistä alueista. ECHO tuki toukokuusta 2001 alkaen myös UNHCR:n aloittamia toimia eritrealaisten pakolaisten palauttamiseksi kotimaahan Sudanista. Vuonna 2001 tähän tarkoitukseen osoitettiin kaikkiaan 7 miljoonaa euroa. Somaliaa ja erityisesti sen keski- ja pohjoisosan alueita vaivaavat edelleen sisäiset konfliktit ja äärimmäinen turvattomuus, mikä on heikentänyt erittäin merkittävästi kansainvälisten avustusjärjestöjen mahdollisuuksia toteuttaa humanitaarisen avun hankkeita. ECHO tuki edelleen terveydenhuolto- ja ravitsemusalaan kuuluvia hankkeita sekä vedenottamoiden kunnostamista kaikkiaan 1,7 miljoonalla eurolla. Komissio päätti myös jatkaa Afrikan sarven alueella ECHO Flight -palvelua, joka tukee monia Somaliassa 7

8 toteutettavia humanitaarisia ja kehityshankkeita. Vuonna 2001 tämän palvelun kustannukset Somaliassa olivat 8,4 miljoonaa euroa. ECHO jatkoi toimiaan, joiden tavoitteena oli Kenian pohjoisosaa kohdanneen kuivuuden vaikutusten lievittäminen. Tukemalla karjan elinolosuhteita parantavia ohjelmia ja vedenottamoiden kunnostamista ECHO auttoi paimentolaisväestöä selviytymään kuivuuden seurauksista. Vuonna 2001 tähän tarkoitukseen osoitettiin Keniassa kaikkiaan 4,6 miljoonaa euroa Etelä-Afrikka Vaikka Angolan sosiaalisten indikaattoreiden odotettiin yleisesti joidenkin vuonna 2000 saavutettujen alustavasti positiivisten tulosten perusteella kohenevan vuonna 2001 ja monien avusta riippuvaisten väestönosien odotettiin saavuttavan elintarviketurvan, yleiset humanitaariset olosuhteet heikkenivät ja sisällissota jatkui. Kotimaassaan pakkosiirtolaisiksi joutuneiden sijoitusalueista 60 prosenttia on edelleen humanitaaristen toimien ulottumattomissa ja YK:n arvioiden mukaan vähintään angolalaista tarvitsee kipeästi elintarvikeapua. Olosuhteiden vaarallisuus vaikeutti edelleen humanitaarisen avun järjestöjen toimintaa. Suurimpana haittana olivat esteet päästä vaarallisessa tilanteessa ja avun tarpeessa olevien väestönosien luokse. ECHO jatkoi vuonna 2001 hätäapuun keskittyvää ohjelmaansa, joka käsittää pääasiassa katastrofitilanteissa lyhyellä varoitusajalla toteutettavia toimenpiteitä kaikkein haavoittuvimman väestönosan auttamiseksi. Näihin toimiin osoitettiin kaikkiaan 9 miljoonaa euroa terveydenhuoltoa, ravitsemista ja hätäapua sisältävien kiireellisten hankkeiden toteuttamiseksi sekä tavaroiden toimitukset humanitaarisen avun toimenpiteitä varten turvaavien suojelun ja lentokuljetusten järjestämiseksi. ECHO:n tarkoituksena oli ollut lopettaa vähitellen toimintansa Mosambikissa vuoden 2001 alussa. Prosessi toimintojen siirtämiseksi komission muiden välineiden haltuun pitemmän aikavälin elvytyshankkeita varten oli meneillään vuoden 2000 päättyessä. Helmikuussa 2001 Mosambikin keskiosien laajoilla alueilla oli tulvia, jotka vaikuttivat Zambezian, Sofalan, Teten ja Manican maakuntiin. Tulvan vaikutuspiirissä arvioitiin olleen yli ihmistä, joista monet evakuoitiin väliaikaisille leireille. Nämä tulvat ulottuivat laajemmalle alueelle kuin vuonna Ne kattoivat Mosambikin köyhimmän osan ja tapahtuivat ajankohtana, jolloin Mosambik ei ollut vielä toipunut edellisvuoden tuhoista. Komissio päätti huhtikuun ja heinäkuun 2001 välisenä aikana myöntää tulvan uhrien hyväksi 2,84 miljoonaa euroa humanitaarista apua. Toimenpiteisiin kuului elintarvikkeiden jakelua, lääketoimituksia ja muita kuin elintarvikkeita (esimerkiksi väliaikaissuojia ja huopia), vesi- ja saniteettihuoltohankkeita sekä siemenien ja työkalujen jakelua Keski-Afrikka Vaikka Laurent-Désiré Kabilan tammikuisen murhan jälkeen tapahtuikin jonkinlaista poliittista kehitystä, Kongon demokraattinen tasavalta oli edelleen jakautuneena alueisiin, joilla naapurimaiden tukemat joukot pyrkivät keskenään kilpaileviin strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Lisäksi maan itäosassa raivosivat edelleen väkivaltaiset levottomuudet, jotka johtuivat suuresta joukosta aseistettuja sotilaita. Useat tutkimukset vahvistivat kuolleisuuden katastrofaalisen suureksi, kun elintarviketuotanto oli keskeytynyt ja perusterveydenhuoltoa ei ollut saatavilla. Edellisen hallinnon aikana vuosikymmeniä jatkuneiden hallinnollisten väärinkäytösten seurauksia pahensivat kaksi peräkkäistä sisällissotaa. Siksi väestön enemmistö ei ole juuri paremmassa asemassa kuin Kongon 8

9 demokraattisen tasavallan sisällä pakkosiirtolaisiksi joutuneet arviolta 3 miljoonaa ihmistä. ECHO:n 35 miljoonan euron kokonaissuunnitelma keskittyikin perusterveydenhuollon tarjoamiseen kolmasosassa maata ja pahimmassa hädässä oleville suunnatun integroidun ravitsemis- ja elintarviketurvaohjelman toteuttamiseen. Syyskuussa toteutetun riippumattoman arvion mukaan pääteltiin, että näitä tavoitteita oltiin suurin piirtein saavuttamassa, mutta että turvattomuus ja yleinen pääsy kohdealueille aiheuttivat edelleen humanitaariselle yhteisölle merkittäviä ongelmia. Vuodesta 1993 Burundissa on raivonnut sisällissota, jonka vuoksi väestö on äärimmäisen haavoittuvassa asemassa. Selkkaus on luonteeltaan lähinnä poliittinen ja siihen liittyy voimakkaita etnisiä piirteitä. Sen vastapuolina ovat tutsit ja hutut, joista osa on järjestäytynyt aseistettuihin ryhmiin. Burundin tärkeimmät poliittiset voimat näitä kahta aseistettua kapinallisryhmää lukuun ottamatta allekirjoittivat rauhansopimuksen elokuussa Siirtymäajan hallitus muodostettiin 1. marraskuuta Sota jatkuu kuitenkin, koska tulitaukoa ei ole vielä pantu toimeen ja nykytilanteessa näkymät neuvottelujen aikaansaamiseksi ovat vähäiset. Naapurimaan Kongon demokraattisen tasavallan kriisi vaikuttaa myös suoraan Burundiin. Kriisin vuoksi suuri määrä ihmisiä on joutunut pakkosiirtolaisiksi kotimaassaan ja puoli miljoonaa burundilaista on paennut Tansaniaan. Miljoonan ihmisen katsotaan olevan Burundissa edelleen hyvin haavoittuvassa asemassa ja riippuvaisia humanitaarisesta avusta. Maassa odottamatta puhjennut malariaepidemia aiheutti suurta tuhoa vuoden 2000 lopussa ja vuoden 2001 alussa. Sitä seurasi vaikea aliravitsemuksesta johtuva kriisi. ECHO kumppaneineen on vuonna 2001 lievittänyt kiireellisiä humanitaarisen avun tarpeita terveydenhuollon, ravitsemuksen ja elintarviketurvan alalla kaikkiaan 20 miljoonalla eurolla, mutta tarve on edelleen suuri, koska turvallisuustilanne ei ole parantunut. Tansaniassa olevien pakolaisten määrä on edelleen maanosan suurimpia. Maan läntisten maakuntien leireillä asuu burundilaista, kongolaista ja ruandalaista pakolaista. ECHO osallistui vuonna 2001 yli 32 miljoonalla eurolla Tansanian pakolaisohjelmaan YK:n ja Punaisen Ristin välityksellä, joten sen rahoitusosuus oli kolmannes tässä maassa oleskeleville pakolaisille osoitetun humanitaarisen avun kokonaismäärästä Länsi-Afrikka Sierra Leonen tilanne on parantunut vuoden 2001 aikana ja rauhanprosessi on nopeutumassa. Aseistariisunnan ja joukkojen kotiuttamisen jälkeen rekisteröitiin noin entistä sotilasta. UNAMSIL:in rauhanturvajoukot ovat vähitellen asettuneet Vallankumouksellisen yhteisrintaman (RUF) valvomille alueille, joille ei ole ollut pääsyä lähes vuosikymmeneen. ECHO on tukenut näillä vasta avautuneilla alueilla toteutettavia hätäaputoimia, jotka hyödyttävät samanaikaisesti kotimaassaan pakkosiirtolaisiksi joutuneita, kotiseudulleen palaavia ja paikallaan pysynyttä väestöä. Ensisijaisia avustuskohteita olivat terveydenhuolto, vesi- ja saniteettihuolto, muiden hätäaputarvikkeiden kuin elintarvikkeiden jakelu ja psykososiaalinen tuki taistelevien joukkojen toiminnasta kärsineille lapsille (lastensuojelutoimet). Sierra Leoneen vuonna 2001 osoitettu ECHO:n tuki oli yhteensä 12,2 miljoonaa euroa. Toukokuuksi 2002 suunniteltujen presidentinvaalien tulos on maan rauhanomaisen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva. Maaliskuuhun 2001 saakka Lounais-Guinean pakolaisalueilla oli Guinean armeijan ja Sierra Leonesta sekä Liberiasta peräisin olevien aseistettujen eri ryhmien välisiä kiivaita taisteluja. Tämä johti jopa :n pakolaisen siirtoon ja myöhempään sijoittamiseen syvemmällä 9

10 sisämaassa sijaitseville uusille leireille. Samalla Sierra Leoneen palasi pakolaista, joista osa kulki vaarallisen RUF:n valvonnassa olevan alueen poikki. ECHO osoitti Guinean pakolaisten, pakkosiirtolaisten ja haavoittuvan paikallisen väestön hyväksi 7,9 miljoonaa euroa käytettäväksi terveydenhuollon, vesi- ja saniteettihuollon, suojien ja elintarviketurvan rahoittamiseen. Toiminnan keskeinen kohdealue oli myös sodan vaikutuksille alttiiksi joutuneiden lasten erityinen tukeminen KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN MAAT, UUDET ITSENÄISET VALTIOT Länsi-Balkan Länsi-Balkanin elpyminen vuoden 1999 Kosovon kriisin jälkeen jatkui vuonna 2001, vaikka entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian (FYROM) selkkaus varjosti yleisen humanitaarisen tilanteen paranemista. ECHO jatkoi vuonna 2001 läsnäoloaan viidessä maassa ja alueellisessa yksikössä (Serbia, Montenegro, Kosovo, FYROM ja Albania). Tähän tarkoitukseen oli osoitettu 83,05 miljoonaa euroa. Määrärahan supistuminen kahdesta edellisestä vuodesta kuvastaa humanitaarisen tilanteen paranemista ja muiden komission välineiden lisääntyvää osuutta alueella toteutettavista toimista. ECHO:n Länsi-Balkanilla toteuttamilla toimilla oli kolme tavoitetta: FYROM:in kriisistä johtuvien uusien humanitaaristen tarpeiden tyydyttäminen, huolehtiminen edelleen pakolaisten, pakkosiirtolaisten ja haavoittuvassa sosiaalisessa asemassa olevien humanitaarisista perustarpeista ja LRRD-prosessin edistäminen tukemalla siirtymistä kunnostusvaiheeseen ja pitemmän aikavälin kehitystä sekä rohkaisemalla tuensaajien omaehtoista toimintaa. Kosovossa ECHO toteutti suuren osan yhdestä sen laajimmista humanitaarisista operaatioista, joka alkoi puhtaasti hätäavun luonteisista toimista, siirtyi kunnostusvaiheeseen ja muuttui lopulta onnistuneesti selvemmin rakenteelliseksi kehitysprosessiksi. Kun kosovolaiset pakolaiset alkoivat kesäkuussa 1999 palata kotimaahansa, ECHO vastasi kiireellisiin humanitaarisiin tarpeisiin toimittamalla elintarvikkeita, lääkinnällistä apua ja hätäsuojia yli :lle maahan palanneelle perheelle. Vuonna 2000 ECHO jatkoi haavoittuvimpien ihmisryhmien perustarpeiden tyydyttämistä tukemalla elvytysprosessia (koulutuksen ja terveydenhuollon alalla, kunnostamalla vedenjakelujärjestelmää ja tukemalla omaehtoista toimintaa edistäviä hankkeita). Vuonna 2001 ECHO onnistui saattamaan päätökseen aikaisemmat toimenpiteensä ja jatkoi vähemmistöjen hyväksi suunnattujen UNHCR:n suojelu- ja avustustoimien tukemista. ECHO tuki myös FYROM:ista tulleiden pakolaisten (kriisin pahimmassa vaiheessa heitä oli ) ja heidän vastaanottajaperheidensä perustarpeiden tyydyttämistä. Serbia oli edelleen ECHO:n suurin avustuskohde. Serbian poliittiset muutokset ja uudistusmielinen hallitus ovat saaneet lahjoittajat, komissio mukaan lukien, myöntämään maalle rakenteellista tukea. Tästä osoittaa myös kesäkuussa 2001 Brysselissä pidetyn Jugoslavian liittotasavallan rahoittajien konferenssin menestys. Lähinnä pakolaisten ja kotimaassaan pakkosiirtolaisiksi joutuneiden suuresta määrästä (lähes ) johtuu, että humanitaarisen avun tarve Serbiassa on edelleen suuri. Vaikka pakkosiirtolaisten paluumahdollisuudet ovat edelleen vähäiset, kestäviä ratkaisuja pakolaisten aseman ratkaisemiseksi lähinnä integroinnin avulla, mutta myös kotiinpaluita järjestämällä on näköpiirissä. ECHO:n vuoden 2001 ohjelmalla tyydytettiin edelleen perustarpeita ja samalla pyrittiin kestävämpiin ratkaisuihin esimerkiksi mahdollistamalla kotiinpaluu (jakamalla oikeudellista tietoa, järjestämällä vierailukäyntejä) ja tukemalla pakolaisten yksityismajoitusta, joka on keskuksissa järjestettyä yhteismajoitusta arvokkaampi ratkaisu. 10

11 Kosovon kriisin aiheuttamat humanitaarisen avun tarpeet Montenegrossa ja Albaniassa on käytännöllisesti katsoen tyydytetty. Montenegrossa ECHO keskittyi talvesta johtuvien tarpeiden tyydyttämiseen ja avun vastaanottajien humanitaarisesta avusta riippuvuuden vähentämiseen rahoittamalla omaehtoista toimintaa. Albaniassa, joka kuuluu Euroopan köyhimpiin maihin, avun tarkoituksena oli aikaisempien terveydenhuoltoon sekä vesi- ja saniteettihuoltoon liittyvien hankkeiden yhdistäminen kehitysprosessiin siirtymisen helpottamiseksi. FYROM:issa syttyi vuonna 2001 kansallisuudeltaan albanialaisten aseellisten ryhmien (EAAG) ja Makedonian armeijan välinen avoin selkkaus. Selkkaus kiihtyi vaiheittain vuoden alkupuoliskolla ja johti useisiin väestön pakoaaltoihin maan sisällä ja myös sen rajojen yli, erityisesti Kosovoon. Kansainvälinen yhteisö, lähinnä Euroopan unioni, omaksui ennaltaehkäisevän toimintamallin ryhtymällä poliittisiin välitystoimiin, tarjoamalla jälleenrakennusapua (nopean toiminnan mekanismin ja CARDS ohjelman puitteissa) sekä humanitaarista apua. Pysytellen tiukasti toimeksiantonsa rajoissa ECHO on tarjonnut elintarvikeapua kaikille kotimaassaan pakkosiirtolaisiksi joutuneille ja haavoittuvassa asemassa oleville koteihinsa palanneille sekä muuta kuin elintarvikeapua majoittajaperheille ja pakkosiirtolaisille ja rahoittanut selkkauksen aikana vahingoittuneiden koulujen ja terveysasemien hätäkunnostustyötä pakkosiirtolaisten kotiinpaluun mahdollistamiseksi. Selkkauksen alusta alkaen komission yksiköiden toimien tarkka yhteensovittaminen on mahdollistanut komission eri välineiden välisen tehtävien jaon niin, että on vältetty sekä päällekkäisyydet että aukot. ECHO on keskittynyt välittömien humanitaaristen tarpeiden täyttämiseen. Nopean toiminnan mekanismin avulla vastattiin puolestaan keskipitkän aikavälin tarpeisiin esimerkiksi kunnostamalla asuinrakennuksia. Kumpaankin kansanryhmään kuuluvien poliittisten johtajien tekemän puitesopimuksen ja marraskuussa hyväksyttyjen perustuslain muutosten jälkeen saavutetuista muutamista edistysaskeleista huolimatta poliittinen prosessi oli vuoden 2001 lopussa edelleen hauras Uudet itsenäiset valtiot Uusien itsenäisten valtioiden yleinen humanitaarinen tilanne ei merkittävästi parantunut vuonna Vaikka monissa uusissa itsenäisissä valtioissa on pyritty käynnistämään taloudellisia uudistuksia, jotka ovat jossain määrin parantaneet niiden yleistä taloustilannetta (kuten Venäjän federaatiossa), konkreettisia tuloksia väestön pääosan elinolojen parantamisessa ei ole vielä saavutettu. Julkisia terveys- ja sosiaalimenoja pyrittiin päinvastoin yleisesti supistamaan. Tästä syystä sairaalalaitteet vanhenivat ja väestö havaitsi asianmukaisen terveydenhuollon saatavuuden jatkuvasti vaikeutuvan. Tilanteesta eniten kärsimään joutuvat yhteiskunnan kerrokset koostuvat suurperheistä sekä iäkkäistä ja vammaisista ihmisistä, jotka kokevat hyvin kielteisinä jatkuvasti heikkenevän yleisen taloudellisen tilanteen seuraukset (esimerkiksi jatkuva inflaatio, ostovoiman merkittävä heikkeneminen ja kuukausien viiveet palkkojen, eläkkeiden ja yhteiskunnan avustusten maksussa). Näiden väestönosien selviytymismekanismit on käytetty käytännöllisesti katsoen loppuun. On ilmeistä, että kaikkein haavoittuvimpien ihmisten vaikeaan humanitaariseen tilanteeseen johtaneet syyt ovat selvästi rakenteellisia, mikä tekee ECHO:n toimenpiteistä vaikeasti perusteltavia, varsinkin kun ECHO:n ydintehtäväksi katsotaan nyt hätäaputoimet. Ottaen kuitenkin huomioon edellä kuvatut olosuhteet ja tähän tilanteeseen paremmin soveltuvan muun yhteisön toimintavälineen riittämättömyys ECHO on jatkanut vuonna 2001 rahoitusta, joka on kuitenkin ollut rajallista. Määriteltynä tavoitteena on ollut haavoittuvimpien ryhmien vaikean tilanteen lievittäminen. Näin ollen rahoitetuilla toiminnoilla on ollut selvästi määritellyt tavoitteet, joiden mukaan apu on kohdistettu erityisessä vaaratilanteessa oleville 11

12 ryhmille (esimerkiksi laitoksiin sijoitetuille lapsille, yksinäisille vanhuksille, vaikeuksissa oleville suurperheille). ECHO:n uudelleen kohdistetun ydintehtävän mukainen toimintojen asteittainen supistaminen saatiin lähes päätökseen Valko-Venäjällä, Moldovassa ja Ukrainassa sekä Etelä- Kaukasuksella (Azerbaidžanissa, Georgiassa ja Armeniassa). Erityisesti kuivuuden seurauksien lievittämiseen tarkoitettua vähäistä apua toimitettiin kuitenkin Georgiaan ja Armeniaan. Toimenpiteet eivät olleet tarpeen Keski-Aasian maissa Kirgisiassa, Kazakstanissa, Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa, koska Afganistanin kriisin vaikutukset eivät levinneet näihin maihin. ECHO:n toimintojen asteittainen lopettaminen jatkui Tadžikistanissa, missä kokonaissuunnitelman mukaista koko maan elintarvike-, terveydenhuolto- ja vesihuoltoohjelmiin tarkoitetun avun määrää supistettiin edelleen (10 miljoonaan euroon). Pienimuotoisia elintarviketurvaohjelmia varten myönnettiin lisäksi 2 miljoonaa euroa hätäapua, jolla lievennettiin ankarasta kuivuudesta toisena peräkkäisenä vuotena johtuvia kielteisiä vaikutuksia. ECHO:n toimenpiteitä jouduttaneen vaikkakin supistetussa mittakaavassa jatkamaan lyhyellä aikavälillä, kunnes selkkauksen jälkeinen tilanne on vakiintunut, kuivuus ei enää aiheuta suuria humanitaarisia ongelmia ja Euroopan komission sekä jäsenvaltioiden pitkän aikavälin kehittämisvälineet on otettu käyttöön tai niihin kuuluvia toimia on tehostettu. Afganistanin kriisiin vuoksi Keski-Aasiaan kohdistuvan kansainvälisen huomion lisääntyminen näyttää toimivan ainakin jossain määrin tätä kehitystä nopeuttavana katalyyttinä. Venäjän federaatiossa vuoden 1999 lopulla puhjennut Tšetšenian viimeisin aseellinen selkkaus on edelleen ratkaisematta. SE on johtanut Pohjois-Kaukasuksen alueella laajoihin väestönsiirtoihin ja aiheuttanut merkittävää humanitaarisen avun tarvetta. Kansainvälisen tukiyhteisön pyrkimykset osallistua näiden tarpeiden täyttämiseen ovat kuitenkin usein kilpistyneet äärimmäisen vaikeisiin työskentelyolosuhteisiin varsinkin itse Tšetšeniassa. Kansainvälinen tukiyhteisö olisi odottanut Venäjän viranomaisilta myönteisempää yhteistyöasennetta esimerkiksi helpottamalla tuen jakamista Tšetšenian väestölle eikä sen vaikeuttamista. Tšetšeniassa toimimaan halukkaat kansainväliset humanitaarisen avun järjestöt ovat törmänneet varsin pitkälliseen ja poikkeukselliseen "maahantulo- ja työlupajärjestelmään" eikä niille ole annettu riittäviä turvallisuustakuita huolimatta EY:n rahoittamia avustustoimenpiteitä koskevista Venäjän yhteistyölupauksista. ECHO:n rahoituksella tuettiin muun muassa ruoka-avun toimittamista :lle kotimaassa pakkosiirtolaisiksi joutuneelle ja haavoittuvassa asemassa olevalle tšetšenialaiselle (mukaan lukien koululaista), vesi- ja saniteettihuollon parantamista noin :lle pakkosiirtolaiselle ja Tšetšenian asukkaalle sekä :lle Ingušiassa olevalle pakkosiirtolaiselle, jotka asuivat teltoissa ja väliaikaisissa siirtokunnissa. ECHO:n kumppanit toimittivat sekä Ingušiassa että Tšetšeniassa leireissä asuville :lle pakkosiirtolaiselle terveydenhuollon peruspalveluja. Pakkosiirtolaisten, kotiseudulleen palaavien ja paikallisten asukkaiden hyväksi toteutettiin koko Pohjois-Kaukasuksen alueella ECHO:n rahoittamia suojelutoimia kuten erityisesti oikeudellista neuvontaa. Koska Itä-Euroopan maiden lähentyminen Euroopan unioniin edistyy, niiden kansantalouksien tila paranee ja niissä sovelletaan muita tilanteeseen paremmin soveltuvia komission välineitä, kyseisissä maissa toteutettavia toimenpiteitä varten ei myönnetty vuonna 2001 ECHO:n rahoitusta. ECHO osoitti vuonna 2001 pienehkön määrärahan suureen osaan Mongolian maaseudulla asuvasta väestöstä tuhoisasti vaikuttaneen talven seurausten lievittämiseksi. Tähän liittyen 12

13 rahoitettiin toimenpiteet, joilla :lle haavoittuvimmassa asemassa olevalle ihmiselle toimitettiin peruselintarvikkeita ja maatalouden tarvikkeita AASIA, LÄHI-ITÄ, POHJOIS-AFRIKKA JA LATINALAINEN AMERIKKA Aasia Vuoden 2001 alusta ECHO on toimittanut humanitaarista apua Afganistaniin ja sen naapurimaihin lähes 54,7 miljoonalla eurolla. Näistä varoista 23,4 miljoonaa euroa osoitettiin ennen syyskuun 11. päivää pakkosiirtolaisten auttamiseksi (lääkinnällisravitsemuksellisiin hankkeisiin, suojien rakentamiseen ja vesi- sekä saniteettihuollon järjestämiseen leireillä) sekä jatkuvan kuivuuden vuoksi tarvittavan elintarvikeavun toimittamiseksi maaseudun paikalliselle väestölle. Syyskuun 11. päivän jälkeen toimitettiin progressiivisen strategian mukaisesti vielä 31,3 miljoonaa euroa useiden valtioista riippumattomien järjestöjen ja kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta elintarvikkeiden jatkamiseksi kuivuudesta kärsivälle väestölle sekä hätäavun toimittamiseksi pakkosiirtolaisten perustarpeisiin. Näitä varoja on käytetty myös sodan uhrien tukemiseen ja väestön lisääntyneen liikkumisen vuoksi miinojen vammauttamien ihmisten auttamiseen, kotiseuduilleen palaavien ihmisten auttamiseen (maataloudessa tarvittavien välineiden ja siemenien sekä suojien rakennustarpeiden toimittamiseen), humanitaariseen miinanraivaustoimintaan ja miinojen varalta annettavaan koulutukseen liittouman asettamien uusien räjähteiden vuoksi, logistiikan rahoittamiseen (esimerkiksi Maailman elintarvikeohjelman kuorma-autot ja televiestintälaitteet, valtioista riippumattomien järjestöjen henkilöstön sekä humanitaarisen avun tarvikkeiden lentokuljetukset), ECHO:n Kabulin toimiston uudelleen avaamisen tukemiseen, humanitaaristen toimien yhteensovittamisen edistämiseen ja humanitaarisen tiedotuksen hallintajärjestelmän parantamiseen. Ennen Taleban-hallinnon päättymiseen saakka marraskuussa 2001 paikallisen henkilöstön sitoutuminen ja ammattitaito mahdollisti hankkeiden jatkamisen ulkomaalaisten poissaolosta huolimatta. Nämä pystyivät vain järjestämään eri puolilla maata sijaitsevien tukikohtiensa ottamisen uudelleen käyttöön varmistaakseen humanitaarisen avun jatkumisen keskeytyksettä. Intiassa ECHO:n toimintaa vaativat vuonna 2001 tapahtuneet kaksi luonnononnettomuutta. Avustustoimia toteutettiin Gujaratin tammikuisen maanjäristyksen uhrien hyväksi. Suurimmalla osalla tästä avusta rajoitettiin väliaikaisia suojia kuten telttoja. Lisäksi toimitettiin liikkuva kenttäsairaala. Heinäkuussa ECHO toimitti Orissan tulvan uhreille hätäapua elintarvikkeina ja muina kuin elintarvikkeina. ECHO:n Intialle osoitetut määrärahat olivat yhteensä 14,602 miljoonaa euroa. Yhtä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean hanketta tuettiin Sri Lankassa kuljetuksen järjestämiseksi Jaffnassa :lle ihmiselle, jotka olivat joutuneet meneillään olevan sisällissodan eristämiksi. Ensi vuonna toivotaan voitavan tehdä enemmän tämän hyvästä syystä "unohdetun kriisin" nimen ansaitsevan selkkauksen ratkaisemiseksi. Maailman elintarvikeohjelman rahoittamiseen osoitettiin 2 miljoonaa euroa kymmenen vuotta sitten Bhutanista Nepaliin karkotettujen ja sittemmin kummassakin maassa ei-toivottujen pakolaisen ruokkimiseksi. Ilman tätä apua he olisivat joutuneet kärsimään vakavasta elintarvikepulasta. ECHO on jatkanut voimakkaita toimia Itä-Timorissa (11,274 miljoonaa euroa) rahoittamalla pääasiassa hankkeita, joilla parannetaan vesi-, saniteetti- ja terveydenhuoltopalveluja. Kun 13

14 olot maassa ovat nyt jossain määrin vakiintuneet ja toimien painopiste siirtyy hätäavusta kunnostukseen ja kehittämiseen, ECHO alkaa vuonna 2002 asteittain lopettaa siellä toteuttamiaan toimenpiteitä. Vuonna 2001 ECHO lisäsi apuaan Myanmarille/Burmalle (2,0 miljoonaa euroa) rahoittamalla kotimaassaan pakkosiirtolaisina olevien ihmisten hyväksi toteutettavia saniteetti- ja terveydenhuoltohankkeita ja pakkosiirtolaisina olevien vankien suojeluohjelmaa. ECHO:n Thaimaassa rahoittamat toimenpiteet (4,5 miljoonaa euroa) koskivat elinolosuhteiden parantamista burmalaisten pakolaisten leireissä ottaen huomioon myös niihin saapuvat uudet pakolaiset ja leirin liepeillä salaa oleskelevat pakolaiset. Indonesiassa ECHO:n vuoden 2001 toimenpiteet (2,2 miljoonaa euroa) on kohdistettu lähinnä paikallisista etnisistä ja uskonnollisista selkkauksista kärsivän väestön hyväksi esimerkiksi Molukeilla ja Länsi-Timorissa. Filippiineillä ECHO on avustanut Mindanaossa meneillään olevan sisäisen selkkauksen uhreja hankkeilla, jotka takaavat elämisen vähimmäisehdot väkivaltaisuuksista kärsineille pakkosiirtolaisille ja kotiseudulleen palaaville. Vuoden lopussa hätäapua toimitettiin trooppisen Lingling-myrskyn uhreille Negros-saarella (avun kokonaismäärä oli 1,46 miljoonaa euroa). Vaikka Kambodža on edelleen Kaakkois-Aasia köyhimpiä maita, useissa maakunnissa on edistytty riittävästi monilla aloilla kuten terveydenhuollossa sekä vesi- ja saniteettihuollossa niin, että siirtyminen hätäavusta pitemmän aikavälin kehitykseen on ollut mahdollinen. Siksi ECHO keskittää voimavaransa (4,052 miljoonaa euroa) toimenpiteiden tukemiseen syrjäisimmillä alueilla, jotka ovat monissa tapauksissa vasta avautuneet avustustyöntekijöille. Tuen painopiste on ollut vesi- ja saniteettihuollon parantamisessa ja perusterveydenhuollossa mukaan lukien pienimuotoiset terveysasemien lääkinnällisten rakenteiden hätäkunnostukset sekä pakolaisten kambodžalaiseen yhteiskuntaan uudelleen integroimisprosessin tukemisessa. Pienimuotoisia humanitaarisia miinanraivaustoimia on sisällytetty näihin toimiin avustustyöntekijöiden ja entisillä selkkausalueilla asuvien paikallisten ihmisten turvallisuuden takaamiseksi. Hätäavun toimittamista syyskuisten tulvien vuoksi ei pidetty tarpeellisena. Samanaikaisesti tulvien kanssa Kambodžaa on kohdannut myös kuivuus, joka on vaatinut elintarviketurvan takaavia hätäaputoimia. Tähän tarkoitukseen ECHO osoitti 0,848 miljoonaa euroa. Vietnamiin myönnettiin maata syksyllä kohdanneiden tulvien vuoksi 0,53 miljoonaa euroa hätäapua. ECHO:n avustusosuus keskittyi toimenpiteisiin, joilla parannettiin elintarviketurvaa ja vähennettiin näin riippuvuutta tavanomaisesta elintarvikkeiden ja hätäaputarvikkeiden massajakelusta. Kiinaa koskien tehtiin vuonna 2001 kaksi päätöstä (2,15 miljoonaa euroa), jotka johtuivat kahdesta luonnononnettomuudesta. Heinäkuussa Etelä-Kiinan Guangxissa oli hirmumyrskyjä ja tulvia, joiden jälkeen ECHO avusti erityisen haavoittuvia ryhmiä kuten leprapotilaita ja syrjäisiä kyläyhteisöjä. Myöhemmin samana vuonna Sisä-Mongolian ankarat lumimyrskyt seurasivat pitkään jatkunutta kuivuutta ja saattoivat vaeltavat paimentolaiset suuriin vaikeuksiin. Heidän auttamisekseen ECHO tuki peruselintarvikkeiden saatavuutta. Lokakuiset tulvat pahensivat Pohjois-Korean rakenteellista humanitaarista kriisiä. ECHO jatkoi humanitaarisen avun toimittamista maassa toimivien eurooppalaisten valtioista riippumattomien järjestöjen ja Punaisen Ristin järjestöjen välityksellä (3,365 miljoonaa 14

15 euroa). Hankkeet keskittyivät terveydenhuoltosektorille ja talvivaatteiden toimittamiseen lapsille. Erityistä huomiota kiinnitettiin humanitaaristen periaatteiden kunnioituksen lisäämiseen Pohjois-Koreassa (pääsy suoraan avun vastaanottajien luo, esteetön seuranta, avustustoiminnan kohdistaminen haavoittuvimpiin ryhmiin) sekä vesi- ja saniteettihuollon hankkeita koskeviin yksityiskohtaisiin toteutettavuustutkimuksiin. Humanitaariset olosuhteet heikkenivät vuonna 2001 edelleen Irakissa maan oltua kymmenen vuotta eristyksissä kansainvälisestä yhteisöstä. ECHO:n tuella, jota toimitettiin huhtikuussa 2001 hyväksytyn kokonaissuunnitelman (13 miljoonaa euroa) puitteissa, pyrittiin täydentämään YK:n päätöslauselman 986 mukaista "oil for food" -ohjelmaa ja lieventämään irakilaisten kärsimyksiä. Kokonaissuunnitelma kanavoitiin Irakissa toimivien eurooppalaisten valtioista riippumattomien järjestöjen ja YK:n järjestöjen välityksellä. Sen kohteena olivat sairaaloiden, perusterveydenhuoltoa tarjoavien keskusten ja vedenpuhdistamojen kunnostaminen Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ECHO:n Lähi-itään osoittama rahoitus oli kaikkiaan 29,96 miljoonaa euroa. Palestiinalaisalueet kuuluivat edelleen merkittävimpiin ECHO:n toimenpiteiden kohdealueisiin (yhteensä 26 miljoonaa euroa). Vuoden 2001 ensimmäisellä puoliskolla ECHO:n avustuksia myönnettiin hätäapuun ja humanitaarisen avun hankkeisiin. Niiden tavoitteena oli edistää riittävän vedensaannin palauttamista alueille, jotka olivat erityisesti kärsineet yhteenotoista, ja varmistaa perusterveydenhuoltoa tarjoavien keskusten toimivuus. Lisäksi haavoittuvimmille palestiinalaisperheille jaettiin elintarvikkeita ja välttämättömiä muita kuin elintarvikkeita. Vuonna 2001 ECHO:n tuki kanavoitiin pääasiassa UNRWA:n (United Nations Relief and Work Agency for Palestine Refugees in Near East) välityksellä. Tämän merkittävän kumppanin osuus ECHO:n koko talousarviosta oli 4,84 prosenttia. ECHO tuki myös kolmea hanketta suojien jälleenrakentamiseksi ja kunnostamiseksi Libanonin, Syyrian ja Jordanian pakolaisleireillä. Syyskuun 11. päivän jälkeen heikentyneen tilanteen vuoksi ECHO rahoitti hankkeita kiireellisen elintarvikeavun toimittamiseksi, äitien ja lasten terveydenhuollon parantamiseksi ja psykososiaalisten palvelujen toimittamiseksi nuorille, jotka kärsivät väkivaltaisuuksien aiheuttamista traumoista, sekä ensiapuryhmille, jotka kärsivät stressiperäisistä oireista. Lisäksi ECHO tuki hankkeita haavoittuvien pakolaisperheiden suojien jälleenrakentamiseksi ja kunnostamiseksi sekä hanketta siviilien suojelemiseksi ja IV Geneven yleissopimuksen noudattamisen seuraamiseksi. ECHO jatkoi Jemeniin osoitetun avun rahoittamista (1,885 miljoonaa euroa). Joka neljäs jemeniläinen elää köyhyysrajan alapuolella ja monet kuolevat kulkutauteihin päivittäin. ECHO:n toiminnan tärkeänä tavoitteena on ollut kunnostustyö ja juomaveden toimittaminen ihmisille erityisesti Soqotran saarella, joka on kärsinyt tulvasta. Osalle haavoittuvimmista ihmisistä on myös hankittu uudet asunnot. Vesi- saniteetti- ja perusterveydenhuollon saatavuus on myös kuulunut ECHO:n tärkeimpiin tavoitteisiin. Länsi-Saharasta peräisin olevien pakolaisten asuttamilla Algerian leireillä kehittyi vakava elintarvikepula. Leirien asukkaan keskimääräinen kulutus putosi jälleen vaarallisen paljon Maailman terveysjärjestön suositteleman kalorin päivittäisen vähimmäiskulutuksen alapuolelle. ECHO teki hätäapua koskevan päätöksen välttämättömien elintarviketoimitusten rahoittamiseksi ja kolmen kuukauden peruselintarvikkeet sisältävän puskurivaraston luomiseksi. Tämä puskurivarasto on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja 15

16 sitä käytettiin vuonna 2001 seitsemän kertaa, mikä auttoi pakolaisia välttämään vakavamman elintarvikepulan. Hätäapupäätöksen jälkeen laadittiin kokonaissuunnitelma, johon kuului täydentävien elintarvikkeiden lisäksi myös merkittävä rahoitusosuus muita kuin elintarvikkeita varten (lähinnä telttoja ja terveydenhoidollisia toimenpiteitä). Kokonaisrahoitus oli 15,57 miljoonaa euroa. ECHO on asteittain lopettamassa toimintojaan Algeriassa. Se teki kuitenkin marraskuussa hätäaputoimia koskevan päätöksen ( euroa) tulvien uhrien auttamiseksi ja EU:n solidaarisuuden osoittamiseksi Algerian kansalle Latinalainen Amerikka Kolumbia on ECHO:n suurin Latinalaisen Amerikan toimintakohde (10 miljoonaa euroa). Sisäiset aseelliset selkkaukset kiihtyivät huolimatta Kolumbian hallituksen pyrkimyksistä aloittaa rauhanneuvottelut suurimpien sissiryhmien kanssa. Riippumattomien arvioijien mukaan uusien maan sisällä pakkosiirtolaisiksi joutuneiden määrä ylitti :n rajan vuonna ECHO:n strategiaan kuului hätäavun toimittaminen pakkosiirtojen aikana ja heti niiden jälkeen, kriisien jälkeinen apu mukaan lukien suojat, terveydenhuolto, saniteettihuolto ja psykososiaalinen tuki tärkeimmillä pakkosiirtolaisten vastaanottoalueilla. Lisäksi sen tarjosi erityistukea kotiinpaluu- ja uudelleen asettautumisprosessien mahdollistamiseksi turvallisuustilanteen salliessa ja institutionaalisen tuen ollessa taattu. Vaikka tuen vastaanottajien tarkkaa määrää on vaikea todeta, vuoden 2001 kokonaissuunnitelman puitteissa annetun avun kohteena voidaan arvioida olleen kotimaassaan pakkosiirtolaiseksi joutunutta. Humanitaarinen apu kanavoitiin kansainvälisten järjestöjen kuten UNHCR:n (United Nations High Commission for Refugees) ja eurooppalaisten valtioista riippumattomien järjestöjen välityksellä. Ulkopuolinen arviointi toteutettiin marraskuussa ja joulukuussa Tämän arvioinnin tulokset otetaan huomioon laadittaessa vuoden 2002 strategiaa. Poikkeuksellisen rankat sateet vaivasivat Boliviaa joulukuusta 2000 maaliskuuhun Kansallisen siviilipuolustuslaitoksen päivätyn kertomuksen mukaan tulvista kärsi kaikkiaan ihmistä lähinnä La Pazin, Cochabamban, Potosín ja Benin maakunnissa. Punaisen Ristin kansainvälisen liiton mukaan Chacon seudulla monet tulvan pahoin vahingoittamat alueet olivat siihen saakka kärsineet kuivuudesta. ECHO tarjosi humanitaarista apua lievittääkseen tulvien ja kuivuuden uhrien kärsimyksiä ja auttaakseen maaseudun yhdyskuntia vakiinnuttamaan elinkelpoisuutensa sekä selviytymään kuivuuden ja tulvien seurauksista. Pitkittynyt kuivuus on vaivannut Chacon aluetta Paraguayssa kesäkuusta 1999 alkaen. Tilanteen seurauksena useita elintärkeitä satoja on menetetty, mikä heikentää monien maanviljelijäperheiden elinolosuhteita varsin merkittävästi. ECHO osallistui näiden perheiden olosuhteiden helpottamiseen jakamalla elintarvikkeita ja maataloustarvikkeita sekä rakentamalla vedenkeruujärjestelmiä. Näin se on auttanut noin perhettä. Ankara maanjäristys, jonka voimakkuus oli Richterin asteikolla 6,9, vavisutti Perun eteläosaa 23. kesäkuuta Katastrofin välittömiin seurauksiin kuului 83 kuollutta, 66 kadonnutta ja 16

17 2 812 loukkaantunutta ihmistä sekä vahingoittunutta ja tuhoutunutta rakennusta. ECHO toimi hyvin nopeasti ja hätäaputoimia koskeva päätös 1,15 miljoonan euron humanitaarisen avun myöntämiseksi tehtiin vain kaksi päivää myöhemmin maanjäristyksen uhrien kiireellisimpien tarpeiden tyydyttämiseksi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun komissio käytti välittömän reaktion mahdollistavaa uutta järjestelmäänsä äkillisen humanitaarisen kriisin puhjetessa. Lisäksi varattiin 2 miljoonaa euroa maanjäristyksen vaikutusalueella asuvien köyhimpien perheiden haavoittuvuuden lievittämiseksi auttamalla heitä rakentamaan uudelleen kotinsa maanjäristyksen kestävällä tavalla ja kunnostamalla tärkeimmät vedenjakelu- ja kastelujärjestelmät, jotta paikalliset maanviljelijät voivat jälleen aloittaa elintarviketuotannon. Tammi- ja helmikuussa El Salvadoria kohtasi kaksi peräkkäistä maanjäristystä, jotka tuhosivat maassa suuria alueita. Luonnononnettomuudet vaikuttivat 25 prosenttiin väestöstä ja rakennusta vahingoittui. ECHO teki kaksi rahoituspäätöstä, joiden yhteenlaskettu määrä oli 10 miljoonaa euroa. Ensimmäisessä vaiheessa kumppanit toimittivat peruselintarvikkeita ja muita kuin elintarvikkeita sekä terveydenhuoltoon, vesi- ja saniteettihuoltoon liittyvää apua. Toisessa vaiheessa toimenpiteet kohdistettiin enemmän hätäkunnostukseen ja vesi- sekä saniteettihuoltoon. Kolmen vuoden aikana kasautuneet puuttuvien sateiden seuraukset Keski-Amerikassa yhdistettyinä kausityöpaikkojen häviämiseen kahvin maailmanmarkkinahintojen jyrkän putoamisen vuoksi saivat aikaan vuoden 2001 loppupuoliskolla odottamattoman elintarvikepulan joillakin alueilla, joilla Mitch-hirmumyrskyn jälkeiset kunnostustyöt ovat vielä kesken. Jotkin maanviljelijäperheet joutuivat syömään siemeniksi varatun viljansa, mikä esti niitä tekemästä kylvötyöt toista satoa varten. Guatemalan, Hondurasin ja Nicaraguan vaikeimmilla alueilla ECHO toteutti elintarvike- tai ravitsemisohjelmia ja yritti näin saada aikaan vaihtoehtoisia kestäviä elintarvikkeiden toimitusjärjestelmiä. ECHO:n kokonaisrahoitus näille kolmelle maalle oli 2,3 miljoonaa euroa. Marraskuussa alueelle iski Michelle-hirmumyrsky, joka teki muutaman päivän kuluttua tuhoa Kuubassa. Se aiheutti tulvia Hondurasin ja Nicaraguan pohjoisilla ja itäisillä rannikkoalueilla sekä aiheutti vakavia infrastruktuurivahinkoja ja satotuhoja Kuubassa ja Jamaikalla. ECHO teki 1,05 miljoonan euron hätäapua koskevan päätöksen. ECHO päätti toimia Keski-Amerikan kaikkein vaikeapääsyisimmillä alueilla, eli Moskitian alueella Hondurasissa ja la RAANin maakunnassa Nicaraguassa. Siellä se toteutti elintarvikeohjelman, auttoi pakkosiirtolaisiksi joutuneita perheitä sekä kehitti järjestelmän epidemiaseurantaa ja taudinkantajahyönteisten torjuntaa varten. Vuonna 2001 Kuubaa varten osoitettiin 8 miljoonan euron määräraha toisaalta elintarvikkeiden, hygieniatuotteiden, lääkkeiden ja perustarvikkeiden jakelua varten sekä toisaalta haavoittuvimmille ryhmille, eli ikääntyneille ja henkisesti sekä fyysisesti vammaisille ihmisille tarkoitettujen sosiaalikeskusten lyhytaikaista kunnostusta varten. Kehitysapua pidetään nyt tämän maan tarpeisiin paremmin soveltuvana kuin lyhytaikaista hätäapua, ja siksi ECHO:n tuki lakkautetaan asteittain vuoden 2002 kuluessa. ECHO rahoitti joukon toimenpiteitä, joiden kohteena oli noin pakkosiirtolaista ja kotiseudulleen palannutta sisäisen selkkauksen vaivaamassa Chiapasin maakunnassa Meksikossa. Rahoituksen määrä oli 1,8 miljoonaa euroa. Hankkeilla tuettiin terveydenhuoltoa, elintarvikeapua ja asuntojen kunnostusta. 17

18 2.4. LUONNONONNETTOMUUKSIEN ENNALTAEHKÄISY JA NIIHIN VALMISTAUTUMINEN DIPECHO ECHO toteutti vuonna 2001 DIPECHO-ohjelmaansa, jonka tavoitteena oli alueellisten toimien rahoittaminen luonnononnettomuuksiin valmistautumista varten. Kahta vuonna 2000 hyväksyttyä DIPECHO-toimintasuunnitelmaa pantiin täytäntöön koko vuoden Toinen niistä oli Kaakkois-Aasian toimintasuunnitelma ja toinen Keski-Amerikan toimintasuunnitelma. Samalla ECHO on laajentanut DIPECHO-ohjelmansa koskemaan Etelä-Aasiaa. Ensimmäinen yhteensä 3,2 miljoonan euron suunnitelma hyväksyttiin heinäkuussa Gujaratin maanjäristystä lukuun ottamatta tämän suunnitelman pääkohteena on suurin aluetta uhkaava luonnononnettomuuksien vaara, eli tulvat. Tavoitteena on parantaa yhteisöjen selviytymiskykyä tulvatilanteissa parantamalla niiden valmistautumista ja edistämällä ennaltaehkäisevää toimintatapaa. Koulutus on paras tapa parantaa maan selviytymiskykyä. Se aloitetaan kylistä ja paikallisista ennaltaehkäisykomiteoista ja mukaan otetaan erityisesti naiset sekä nuoret ihmiset. Ennakkovaroitusjärjestelmällä ja pienillä esittelyhankkeilla kuten uudelleen metsittämisillä voidaan koulutuksen tukemana saavuttaa hyviä tuloksia tietoisuuden lisäämiseksi yhteisöissä ja viranomaisten parissa. Komissio hyväksyi joulukuussa 2001 Andien yhteisöä koskevan toisen DIPECHOsuunnitelman (1,8 miljoonaa euroa), jossa otetaan huomioon ensimmäisen suunnitelman arvioinnin perusteella tehdyt suositukset. Koska Andien yhteisöön kuuluvien maiden välillä ei ole alueellista yhteistyötä, ECHO on päättänyt keskittyä yksinomaan paikallisella tasolla toteutettaviin hankkeisiin vahvistamalla paikallisia siviilipuolustuskomiteoita ja terveysasemia, lisäämällä kansalaisyhteiskunnan valmiuksia, kasvattamalla yhteisöjen tietoisuutta ja toteuttamalla pienimuotoisia seurausten lievittämiseen tähtääviä töitä. Komissio on käynnistänyt myös kolmannen toimintasuunnitelman, joka koskee Karibian aluetta Kuuba mukaan lukien ja jota varten on osoitettu 3 miljoonaa euroa. Myös tässä päähuomio kiinnitetään tulviin joidenkin konkreettisten tulosten saavuttamiseksi DIPECHOohjelmaan kuuluvien mikrohankkeiden avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään alueellisiin toimiin, joilla vahvistetaan kunkin alueen maan koordinointi- ja yhteistyökykyä perustamalla tiedotusverkosto ja luonnononnettomuuksiin keskittynyt tietokanta. Kuuban osalta harkitaan myös ohjelman laajennusta ( euroa) seismisten näkökohtien ottamiseksi huomioon. 3. LAAJA-ALAISET AIHEET 3.1. KUMPPANUUSSUHTEET KUMPPANUUDESTA TEHDYT PUITESOPIMUKSET Vuonna 2001 ECHO allekirjoitti 27 uuden kumppanin kanssa puitesopimukset, joiden myötä valtioista riippumattomien kumppaneiden lukumäärä on kasvanut 208:aan. Lisäksi 300 kumppaniehdokkaan käsittely saatettiin päätökseen ja 91 uutta ehdokasta otettiin tutkittavaksi. ECHO toteutti vuoden 2001 aikana kumppanuudesta tehtyjen puitesopimusten allekirjoittaneiden kumppaneiden laajan kuulemisen valmistellakseen kyseisten sopimusten perusteellista uudistamista. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on lähinnä ajatus "humanitaarisen avun laadun" hallinnasta. Erityistä huomiota on kiinnitetty painopisteen siirtämiseen resurssien valvonnasta lähemmäs tavoitteiden ja tulosten suunnittelua. Tämä uudistus on kumppanuudesta tehtyjen puitesopimusten muutostyön toinen vaihe, jolla 18

19 pyritään kohti komission tiedonannossa "Yhteisön humanitaarisen toiminnan arviointi ja tulevaisuus" 6 asetettuja tavoitteita ja jota jatketaan vuonna TUKIRAHASTO ECHO ottaa säännöllisin väliajoin käyttöön tukirahaston humanitaarisen alan koulutusta, tutkimuksia ja verkostoja varten. ECHO on varannut tähän tarkoitukseen yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Valittuihin hankkeisiin kuuluu turvallisuuskursseja sekä laatua ja ihmisen aiheuttamien kriisien ennalta havaitsemista koskevia tutkimuksia. Humanitaarisen avun verkosto (NOHA) otettiin käyttöön vuonna Se on yksivuotisen monialaisen koulutuksen jälkeen suoritettava humanitaarisen alan jatkotutkinto. Opintojakso sisältää kattavan yleiskatsauksen humanitaarisen avun ympäristöön ja sitä täydentää harjoittelu joko humanitaarista apua tarjoavassa järjestössä tai ECHO:ssa. Koulutukseen osallistuu noin 20 opiskelijaa kussakin verkostoon kuuluvassa kahdeksassa eurooppalaisessa yliopistossa. ECHO:n osuus verkoston vuoden 2001 koordinointikustannuksista oli euroa VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN ECHO:n vuoden 2001 viestintä- ja tiedotustoiminnassa noudatettiin sen edellisenä vuonna hyväksymää uutta strategiaa, jossa otetaan aiempaa selvemmin huomioon kohdeyleisön määrittely, kehitetään uusien verkkopohjaisten tekniikkojen käyttöä, määritellään tavoitteet entistä yksityiskohtaisemmin sekä luodaan ECHO:n päämajan ja kentällä sijaitsevien toimistojen välille läheisemmät yhteydet. Tämän lähestymistavan mukaisesti on muun muassa julkaistu kuusi esitettä, joissa esitellään ECHO:n toimintaa tietyillä kriisivyöhykkeillä tai - alueilla vastauksena yksityiskohtaisempaa tiedotusta koskeviin vaatimuksiin. Samoin on laadittu paikallisia viestintäsuunnitelmia, jotka muodostavat puitteet kentällä toteutettavaa johdonmukaista ja tehokasta tiedotustoimintaa varten. ECHO on myös uudistanut wwwsivustonsa tehostaakseen toimiensa läpinäkyvyyttä ja lisätäkseen toimintakumppaneidensa käytettävissä olevia tiedottamisen välineitä. Kaksi tärkeää asiakirjaa muodostivat perustan tiedotus- ja viestintäalalla noudatettavalle edistykselliselle ajattelulle. Ensimmäinen oli ECHO:n toimeksiannosta suoritetun ja sen tukirahastosta rahoitetun useita toimenpiteitä, tietoisuuden lisäämistä koskevat hankkeet mukaan lukien, koskevan riippumattoman arvioinnin tulos. Arvioijan päätelmien mukaan tuet olivat "erittäin tehokkaita", mutta hän antoi kuitenkin suosituksia järjestelmässä todettujen tiettyjen puutteiden korjaamiseksi. Suosituksiin kuuluivat strateginen suunnittelu, tarkemmin määritellyt painopisteet ja operationaalisen sekä kentällä toimivan henkilöstön toimien yhteensovittamisen tehostaminen. Toisessa asiakirjassa selostettiin tuloksia Eurobarometrin aiemmin vuonna 2001 tekemästä EU:n laajuisesta kyselystä, johon kuului sarja ECHO:n toimittamia kysymyksiä. Tavoitteena oli mitata yleisön tietoisuutta ECHO:sta ja yleisemmin humanitaarisista kysymyksistä sekä saada tarkempaa tietoa tätä alaa koskevista eurooppalaisista asenteista. Kyselyn tulokset osoittivat, että eurooppalaisen humanitaarisen avun periaate sai merkittävää tukea, mutta Euroopan komissio tunnistettiin suhteellisen harvoin tärkeäksi humanitaariseksi toimijaksi. Kyselyn tulokset korostivat myös vastaajien toivetta saada lisää tietoa järjestelmän toiminnasta ja ECHO:n toimenpiteiden konkreettisista tuloksista. 6 Tiedonanto KOM (1999)468 lopullinen, , "Yhteisön humanitaarisen toiminnan arviointi ja tulevaisuus" (asetuksen (EY) N:o 1257/96 20 artikla). 19

20 Sekä arvioinnista että Eurobarometrin kyselyn tuloksista tehdyt yksityiskohtaiset päätelmät otetaan huomioon ECHO:n jatkuvissa pyrkimyksissä maksimoida tiedotus- ja viestintätoimintansa vaikutukset. ECHO rahoitti vuonna 2001 useita tiedotus- ja viestintätapahtumia. Julkaisuihin kuuluivat vuosikatsaus, neljännesvuosittain julkaistava uutislehti "ECHO News" ja esittelylehtiset, joiden aiheina olivat Sierra Leone, Guinea, Keski-Amerikka, Kongon demokraattinen tasavalta, Afganistan (kaksi versiota) ja lapset sodassa. Lapsisotilaita koskevaa kysymystä käsiteltiin myös lokakuussa Brysselissä pidetyssä kokouksessa, joka järjestettiin yhdessä VOICE-järjestön (Voluntary Organisations in Cooperation in Emergencies) kanssa ja yhteistyössä Pelastakaa lapset -rahaston (Yhdistynyt kuningaskunta) kanssa TALOUSARVIO, TARKASTUS JA ARVIOINTI Humanitaaristen kriisien lieventämiseen tähtäävä ECHO:n vuoden 2001 toiminta jakautui 107 rahoituspäätökseen, joiden yhteismäärä oli 543,7 miljoonaa euroa (unionin talousarviosta ja EKR:stä). Ottaen huomioon vuoden aikana tapahtuneiden odottamattomien onnettomuuksien suuri määrä ja 11. syyskuuta tapahtumat, ECHO:n oli turvauduttava katastrofiavun vararahastoon ja käytettävä sieltä 50 miljoonaa euroa sitoumusmäärärahoja. Vuonna 2001 allekirjoitettiin 1031 toimenpiteitä koskevaa sopimusta (tähän määrään sisältyy 143 sopimusta, joilla toteutettiin vuonna 2000 tehtyjä päätöksiä). Budjetin toteutumisaste vuonna 2001 oli sitoumusmäärärahojen osalta 100 prosenttia. Budjetin toteutumisaste vuonna 2001 oli maksumäärärahojen osalta 90,5 prosenttia. Rahoitusta koskevia tarkastuksia ja valvontaa toteutettiin sekä ECHO:n kumppaneiden päämajassa että niiden humanitaaristen toimenpiteiden tapahtumapaikoilla vastaanottajamaissa sijaitsevissa kenttätoimistoissa. Vuonna 2000 ECHO toteutti 11 tarkastusta. Vuonna 2001 tarkastusten määrä kasvoi 27:ään. Näistä 27:stä tarkastuksesta yhdeksän tehtiin tuen vastaanottajamaissa sijaitsevissa kumppaneiden toimistoissa. Myös vuonna 2001 ECHO teetti ulkopuolisilla neljä tarkastusta. Yksi niistä koski ECHO Flight - palvelua ja kolme valtioista riippumattomia järjestöjä, joiden toiminta oli aikaisemmin liittynyt hankintakeskuksiin. Vuonna 2003 päämajoissa tehtäviä tarkastuksia on oltava vähintään 50 ja kentällä tehtävien tarkastusten määrä jää ennalleen. Vuotuiset 50 kumppanien päämajoissa tehtävät tarkastukset johtaisivat tärkeimpien ECHO:n rahoituksen vastaanottajien osalta kolmivuotiseen tarkastuskiertoon. Tarkastusten tuloksia on käytetty toimenpiteitä koskevien sopimusten purkamiseen mutta myös ECHO:n tärkeimmän työvälineen, kumppanuudesta tehtyjen puitesopimusten tarkistamiseen. ECHO toteutti vuonna 2001 myös arviointiohjelman, jossa noudatettiin tavallisesti jälkikäteen ja ennalta tehtävät tarkastukset yhdistävää periaatetta. Tietyt vuonna 2000 aloitetut tutkimukset, kuten Angolaa koskeva tutkimus, saatiin päätökseen ja ne johtivat asianmukaisiin toimenpiteisiin. Toiset maakohtaiset ohjelmat, koskien esimerkiksi Kongon demokraattista tasavaltaa, Timoria ja Länsi-Saharan pakolaisia, toteutettiin vuoden aikana. Muut, kuten Kolumbiaa koskevan ohjelman arviointi, olivat kesken vuoden lopussa. Lisäksi ECHO:n myöntämistä erilaisista avustuksista ja tuista tehtiin yleisarvio ja vuoden lopussa tiettyihin valikoituihin maihin liittyviä UNHCR:n kanssa tehtyjä sopimuksia koskeva arviointi oli lähes valmis. Yleisarvio on jo johtanut ensimmäiseen menettelyjen tarkistukseen arviossa esitettyjen suositusten mukaisesti. Viimeksi mainitun arvioinnin avulla, joka on tehty toimien täysin yhteistyössä UNHCR:n kanssa, on tarkoitus tehostaa ECHO:n ja UNHCR:n välistä yhteistyötä. Laajentaakseen tunnettujen ja kokeneiden humanitaarisen avun arvioijien määrää ECHO julkaisi myös Internetissä ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 20