EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS HUMANITAARISESTA AVUSTA VUONNA 2000

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2001) 307 lopullinen KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS HUMANITAARISESTA AVUSTA VUONNA 2000

2 KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS HUMANITAARISESTA AVUSTA VUONNA 2000 Sisällys Tiivistelmä Yleinen poliittinen kehys Toimintakatsaus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat Keski- ja Itä-Euroopan maat, vasta itsenäistyneet valtiot Aasia, Lähi-itä, Pohois-Afrikka ja Latinalainen Amerikka Luonnononnettomuuksiin valmistautuminen DIPECHO Laaja-alaiset aiheet Kumppanuussuhteet kumppanuudesta tehdyt puitesopimukset Tukirahasto / NOHA Viestintä ja tiedottaminen Budjetti, tarkastustoiminta ja arviointi Tulevaisuudennäkymät Tilastoliitteet...17 LIITE 1 Yhteenveto humanitaarista apua koskevista rahoituspäätöksistä vuosina LIITE 1A ECHO-sopimukset vuosina LIITE 1B EY:n humanitaarista apua koskevat rahoituspäätökset rahoituslähteen mukaan LIITE 2 Rahoituspäätökset vuonna 2000 maantieteellinen jakauma LIITE 2A Rahoituspäätösten maantieteellinen jakauma vuosina LIITE 2B Rahoituspäätösten jakauma maittain/(osa-)alueittain LIITE 3 Sopimusten jakauma ohjelmia toteuttavien kumppaneiden mukaan LIITE 3A Rahoituksen jako kumppaniryhmittäin vuosina LIITE 3B ECHO-sopimukset kumppaniryhmien ja niiden kansallisuuksien mukaan vuosina LIITE 4 Tukirahastosta vuonna 2000 rahoitetut hankkeet 2

3 TIIVISTELMÄ Vuoden 2000 maailmanlaajuiselle humanitaariselle tilanteelle olivat ominaisia keskenään ristiriitaiset suuntaukset. Humanitaarista apua vaatineista luonnononnettomuuksista merkittävimpiä olivat Mosambikin ja Kaakkois-Aasian tulvat sekä Afrikan sarven kuivuus. Luonnononnettomuuksien humanitaariset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2000 vähäisemmät kuin vuonna 1999, koska ne tapahtuivat harvemmin asutuilla alueilla. Ihmisen aiheuttamien katastrofien tilanne on kuitenkin toinen. Monet pitkittyneet kriisit ja sodat ovat sitkeästi jatkuneet, ja lisäksi käynnissä olevien sotien ja väkivaltaisuuksia sisältävien kriisien määrä on vuoden 2000 loppuun mennessä lisääntynyt 36:een. Erityisen suurta huolta aiheuttavia kriisien näyttämöinä ovat Pohjois- Kaukasus, Kolumbia, Israel/Länsiranta ja Gazan alue sekä Afganistan. Afrikan monet paikalliset selkkaukset ovat paisuneet suureksi kriisivyöhykkeeksi, joka ulottuu mantereen poikki Sudanista Kongon demokraattisen tasavallan ja Suurten järvien alueen kautta Angolaan. Näiden tapahtumien humanitaarista merkitystä osoittava tärkeä indikaattori on pakolaisten ja kotimaassaan pakkosiirtolaisina olevien ihmisten määrä, jonka arvioidaan kohoavan koko maailmassa miljoonaan henkilöön. Vaikka nämä määrät ovat alhaisempia kuin 1990-luvun puolivälissä, ne ovat sietämättömän korkeat jo senkin vuoksi, että ne ovat vaarana myös pakolaisten vastaanottajamaiden omalle tasapainolle. Humanitaaristen kriisien lieventämiseen tähtäävä ECHO:n toiminta vuonna 2000 jakautui121 rahoituspäätökseen, joiden yhteismäärä oli 491,7 miljoonaa euroa. Yli 60 maassa toteutettujen humanitaarisen avun hankkeiden rahoittamiseksi allekirjoitettiin 993 sopimusta yhteensä 545 miljoonan euron arvosta (sopimuksiin sisältyvät vuonna 1999 tehtyjen päätösten toteuttamiseksi tehdyt 242 sopimusta. Varojen maantieteellinen jakautuminen osoittaa Länsi-Balkanin tilanteen parantuneen jyrkästi vuonna 2000, mikä supisti entiseen Jugoslaviaan suunnatun osuuden vuoden prosentista (tähän osuuteen sisältyi komission 346 miljoonan euron budjettivaraus Kosovon kriisin uhreille) 20 prosenttiin vuonna AKT-maille vuoden 2000 varoista osoitettiin 35 prosenttia (1999: 16 prosenttia). Muista alueista Aasia sai 16 prosenttia (1999: 11 prosenttia), Pohjois-Afrikka/Lähi-itä 10 prosenttia (1999: 2,5 prosenttia), uudet itsenäiset valtiot 10 prosenttia (1999: 6,8 prosenttia) ja Latinalainen Amerikka 6 prosenttia (1999: 6 prosenttia). Varoista 3 prosenttia jää osoittamatta minkään tietyn maan hyväksi (esimerkiksi asiantuntijakulut, lahjoitukset). Kumppanityypeistä kolme tärkeintä olivat EY-maiden valtioista riippumattomat järjestöt (65 prosenttia ECHO:n varoista ohjautui kohteeseensa niiden välityksellä), Yhdistyneet kansakunnat (19 prosenttia) ja muut kansainväliset järjestöt (10 prosenttia). Kumppaneidensa välityksellä ECHO pystyi toimittamaan apua vähintään 18 miljoonalle ihmiselle. ECHO on alkanut soveltaa toimintasuunnitelmaansa, joka on tulosta vuonna 1999 toteutetusta "20 artiklaa" koskevasta arvioinnista, ja on ottanut käyttöön joukon organisaatiota ja menettelytapoja koskevia muutoksia toimintojensa tehokkuuden parantamiseksi entisestään. Vuosi 2000 ei kuitenkaan tuonut mukanaan kaivattua läpimurtoa, jolla olisi voitu ratkaista joukko kaikkia humanitaarisen avun toimittajia vaivaavia ongelmia, kuten henkilöiden turvallisuutta vaarantavien välikohtausten lisääntyminen, pääsyn estäminen apua tarvitsevien luo ja riskit avun kielteisistä 3

4 vaikutuksista hauraisiin paikallisyhteisöihin. Ihmisen aiheuttamien pitkittyvien kriisien kasvava luettelo ja lisääntyvien luonnononnettomuuksien muuttuminen pitkällä aikavälillä väestörakenteen muutosten ja ympäristön rappeutumisen vuoksi entistä tuhoisammiksi ovat huolestuttavia oireita kansainvälisen yhteisön hämmästyttävän puutteellisesta kyvystä ratkaista ongelmia. Tässä tilanteessa humanitaarisella avulla voidaan hoitaa oireita, mutta sillä ei ole mahdollista puuttua ongelmien varsinaisiin syihin. Niiden ratkaisemiseksi on käytettävä muita keinoja: konfliktien ehkäisyä, ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä. 4

5 1. YLEINEN POLIITTINEN KEHYS Vuosi 2000 oli ECHO:n toiminnassa siirtymäaikaa, jonka kuluessa komission jäsen Poul Nielsonin laatimat poliittiset toimintaperiaatteet merkitsivät lähestymistavan uudistamista kolmella merkittävällä politiikan alueella. Nämä alueet ovat niin kutsuttu "kuilu" avustamisen, kunnostamisen ja kehittämisen välillä (LLRD), suhteet Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja hallinnon uudistaminen. Osana yleistä uudistustyötä 1 ja ECHO:n uuden johtajan, Costanza Adinolfin, johdolla ECHO toteutti konkreettisia toimia niin kutsutun "20 artiklaa koskevan arvioinnin" suositusten ottamiseksi käyttöön 2. Näiden suositusten ja komission yleisen uudistusprosessin mukaisesti toimenpiteet keskittyvät kolmeen strategiseen tavoitteeseen: ECHO:n tehtävän määrittely selvemmällä ja yhdenmukaisemmalla tavalla muihin yhteisön ulkosuhteisiin liittyviin välineisiin nähden, ECHO:n sisäisen organisaation ja työmenetelmien muotoilu uudelleen ja ECHO:n toimintojen tehokkuuden parantaminen. Instituutioita ja politiikkoja koskevien näkökohtien osalta etusijalle on asetettu työnjaon johdonmukaistaminen ulkosuhteiden alalla toimivien yhteisön välineiden välillä ajatellen pääasiassa avustamiseen, kunnostamiseen ja kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden välistä "harmaata aluetta" mutta myös suhteessa konfliktien estämiseen ja kriisien hallintaan. ECHO:n tehtävää on selkeytetty kohdistamalla sitä tarkemmin sen ydintehtävään, toisin sanoen tarjoamaan välitöntä ihmishenkien pelastamiseen tähtäävää hätäapua säilyttäen samalla sen toiminnallinen riippumattomuus muusta siviilikriisinhallinnasta. Näin voidaan varmistaa, että ECHO:n välttämätön puolueettomuus humanitaaristen kriisien aikana säilyy. "Harmaata aluetta" koskeva tiedonanto on valmisteilla. Valmistelut tiedonannon laatimiseksi tehokkaamman kumppanuuden luomisesta Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa kehitysyhteistyön ja humanitaaristen toimien alalla on myös aloitettu. Tiedonannossa tullaan korostamaan EY:n ja YK:n suhteiden strategista ensisijaisuutta komission toiminnassa. ECHO:n organisaatiorakenteen osalta otettiin kesäkuussa 2000 käyttöön uusi organisaatiokaavio. Sen tarkoituksena on järjestää kaikki ECHO:n toiminnot niin, että humanitaarista apua voidaan antaa mahdollisimman tehokkaasti. Erityisen tärkeänä on pidetty ECHO:n hallintoon, toiminta-ajatukseen, rahoitukseen, tarkastukseen ja arviointiin liittyvien osa-alueiden varsinaista toimintaa tukevan luonteen vahvistamista. Ne on kytketty läheisemmin ja johdonmukaisemmin ECHO:n erilaisissa maantieteellisissä olosuhteissa toteuttamien toimien menettelytapoja ja politiikkoja koskeviin perusteisiin. Uusi organisaatiokaavio mahdollistaa myös nopean ja tehokkaan reagoinnin sekä luo edellytykset ECHO:n ulkoisten kumppaneiden helpolle ja selkeälle osallistumiselle kulloinkin toteutettaviin toimiin. ECHO on myös alkanut tarkistaa sisäisiä menettelyjään helpottaakseen ja nopeuttaakseen päätöksentekoa säilyttämällä kuitenkin riittäväntasoisen valvonnan. Komission marraskuussa 2000 hyväksymä menettelyjen yksinkertaistamista koskeva toimenpidekokonaisuus mahdollisti ECHO:lle nopeutetun päätöksentekomenettelyn käyttöönoton. Tätä menettelyä noudattaen ECHO pystyy rahoittamaan hankkeita tunnin kuluessa siitä, kun tieto 1 2 Ks. 16 päivänä toukokuuta 2000 tehty komission päätös. Tiedonanto KOM (1999)468 lopullinen, , "Yhteisön humanitaarisen toiminnan arviointi ja tulevaisuus" (asetuksen (EY) N:o 1257/96 20 artikla). Neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat vahvistaneet suuren osan suosituksista. Ks. 18. toukokuuta 2000 pidetyn kehitysyhteistyöministerien neuvoston kokouksen pöytäkirja, s ja kehitys- ja yhteistyövaliokunnan 28. kesäkuuta 2000 päivätty mietintö (Imbenin mietintö). 5

6 äkillisestä hätätapauksesta on saatu. Uuden menettelyn odotetaan olevan valmiina otettavaksi käyttöön vuoden 2001 alkupuoliskolla. Tulosperusteisen toimintastrategian osalta ECHO on vahvistanut kumppanuuttaan muiden humanitaarisen avun järjestöjen kanssa ja parantanut strategista ohjelmointimenettelyään. Kumppaneiden kanssa käydyn tiiviin vuoropuhelun jälkeen kumppanuutta koskevien puitesopimusten teknisiä asiakirjoja on muun muassa yksinkertaistettu ja selkeytetty ja joustavuutta on lisätty. Suunnittelun avoimuuden ja ennustettavuuden lisäämiseksi ECHO kävi ensimmäistä kertaa olemassaolonsa aikana laajan strategisen keskustelun, johon osallistuivat jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti ja tärkeimmät humanitaarisen avun järjestöt, Yhdistyneet Kansakunnat mukaan lukien, ja jossa käsiteltiin sen tulevan vuoden toiminnallisesti ja aiheiltaan ensisijaisia tavoitteita. 2. TOIMINTAKATSAUS ECHO:n toimet vastasivat läheisesti maailmanlaajuisen humanitaarisen tilanteen kehittymistä vuonna Humanitaarista apua vaatineista luonnononnettomuuksista merkittävimpiä olivat Mosambikin ja Kaakkois-Aasian tulvat sekä Afrikan sarvea koetelleet kuivuudet. Vuosi 2000 oli ennätyksellinen siinä mielessä, että sen aikana tapahtui 850 luonnononnettomuutta. Kuolonuhrien määrä jäi kuitenkin alhaisemmaksi kuin vuonna 1999, koska onnettomuudet tapahtuivat harvemmin asutuilla alueilla 3. Balkanin myönteisestä kehityksestä huolimatta ihmisen aiheuttamien katastrofien maailmanlaajuinen tilanne on yhä haastava. Monet pitkittyneet kriisit ja sodat ovat sitkeästi jatkuneet, ja lisäksi käynnissä olevien sotien ja väkivaltaisuuksia sisältävien kriisien määrä oli lisääntynyt vuonna 1996 lasketuista 28:sta vuoden 2000 loppuun mennessä 36:een 4 ja kasvattanut koko maailman pakolaisten ja kotimaassaan pakkosiirtolaisiksi joutuneiden määrän miljoonaan 5. ECHO:lle erityisen suurta huolta aiheuttavia alueita ovat Pohjois- Kaukasus, Kolumbia ja Afganistan. Afrikan monet paikalliset selkkaukset ovat paisuneet suureksi kriisivyöhykkeeksi, joka ulottuu mantereen poikki Sudanista Suurten järvien alueen kautta Angolaan. ECHO:n toiminnan maantieteelliset painopisteet vuonna 2000 vastaavat tätä tilannetta. Humanitaaristen kriisien lieventämiseen tähtäävä ECHO:n toiminta vuonna 2000 jakautui 121 rahoituspäätökseen, joiden yhteismäärä oli 491,7 miljoonaa euroa ja joilla rahoitettiin humanitaarisen avun hankkeita yli 60 maassa. Varojen alueellinen jakautuminen heijastaa Länsi-Balkanin tilanteen jyrkkää paranemista. Tälle alueelle osoitettiin 20 prosenttia vuoden 2000 rahoituksesta, kun sen osuus vuonna 1999 oli ollut 55 prosenttia. Viimeksi mainittu vuosi oli kuitenkin poikkeuksellinen sikäli, että ECHO:n alkuperäistä talousarviota oli muutettu sisällyttämällä siihen Kosovon kriisin vuoksi myönnetyt lisämäärärahat (346 miljoonaa euroa katastrofiapuun varatuista varoista). AKT-maille osoitettujen varojen osuus vuonna 2000 kasvoi 35 prosenttiin, mikä johtui lähinnä Kongon demokraattisen tasavallan ja Länsi-Afrikan heikentyneestä tilanteesta sekä maanosan itäosaa koetelleesta kuivuudesta. Muiden alueiden osuudet määrärahoista pysyivät Luonnononnettomuuksissa kuolleita oli , kun vuonna 1999 uhrien määrä oli ollut Lähde: Munich Re; IFCR World Disasters Report Lähde: Heidelberger Institut für Internationale Konfliktforschung: Konfliktbarometer Lähde: Brookings Institution Project on Internal Displacement, Occasional Paper, syyskuu 2000, ja UNHCR Refugees and Others of Concern to UNHCR tilastokatsaus vuodelta

7 suurin piirtein ennallaan niin, että Aasian osuus oli 16 prosenttia, Pohjois-Afrikan ja Lähiidän osuus sekä IVY-maiden / uusien itsenäisten valtioiden osuus oli kummassakin tapauksessa 10 prosenttia ja Latinalaisen Amerikan osuus oli 6 prosenttia. Monilla ECHO:n toimista rahoitettiin hankkeita, jotka oli tarkoitettu tyydyttämään erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien väestönosien tarpeita. Esimerkiksi 47 hanketta, joiden yhteenlaskettu budjetti oli 16,7 miljoonaa euroa, oli suunnattu katastrofeista kärsivien lasten erityistarpeiden tyydyttämiseen. ECHO:n merkittävimmän kumppanien ryhmän muodostavat edelleen EY-maista olevat valtioista riippumattomat järjestöt (65 prosenttia rahoituksesta), niiden jälkeen seuraavana on Yhdistyneet Kansakunnat (19 prosenttia) ja muut kansainväliset järjestöt (10 prosenttia). Monia alueita koetelleesta kuivuudesta johtuva elintarvikeavun voimakas painotus aiheutti sen, että Maailman elintarvikeohjelma oli vuoden 2000 suurin yksittäinen kumppani (sopimusten arvo 43 miljoonaa euroa). Kumppaneidensa välityksellä ECHO pystyi toimittamaan apua noin 18 miljoonalle ihmiselle. 2.1 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat Keski-Afrikka Yksikään Kongon demokraattisen tasavallan kriisin sotaisista osapuolista ei noudattanut Lusakan tulitaukosopimuksen ehtoja eikä YK:n päätöslauselmia, ja kriisi syveni vuonna 2000 ennalta arvaamattoman laajaksi humanitaariseksi katastrofiksi. Kesäkuussa laaditussa puolueettomassa raportissa arvioitiin, että selkkaus oli aiheuttanut kahden vuoden aikana 1,7 miljoonaa "ylimääräistä" kuolemantapausta, joista vain 12 prosentin uskottiin johtuneen suoraan väkivallanteoista. Ihmiset eivät kuole luoteihin vaan aliravitsemukseen ja helposti hoidettavissa oleviin sairauksiin kuten malariaan. Näissä olosuhteissa ECHO tarkensi ja lujitti strategiaansa, jonka tavoitteena on mahdollistaa perusterveydenhuollon saatavuus kolmanneksessa maan 300:sta terveydenhoitopiiristä. Vuonna 1999 myönnetyt mutta vuonna 2000 käytetyt varat ja kesäkuussa hyväksytty 20 miljoonan euron avustussuunnitelma mukaan lukien ECHO osallistui noin 30 miljoonalla eurolla Kongon demokraattisessa tasavallassa vuonna 2000 toteutettuun humanitaariseen avustustoimintaan. Tansaniassa olevien pakolaisten määrä on edelleen maanosan suurin, kun läntisten maakuntien leireillä oleskelee burundilaista ja kongolaista. ECHO osallistui vuonna 2000 lähes 27 miljoonalla eurolla Tansanian pakolaisohjelmaan YK:n ja Punaisen Ristin välityksellä. Siten sen todellinen rahoitusosuus oli yli kolmannes maassa oleskeleville pakolaisille osoitetun humanitaarisen avun kokonaismäärästä. Burundin humanitaarinen tilanne ei parantunut merkittävästi vuonna 2000, vaan suuressa osassa maata esiintyi hajanaisia taisteluja ja hallitsevana oli yleinen turvattomuus. Tilanteen vuoksi ECHO osoitti 13,7 miljoonaa euroa avustuksiin, jotka kohdistettiin haavoittuvimmille väestönosille kuten lapsille, kotimaassa pakkosiirtolaisina oleville ja ihmisille, joilla ei ollut käytettävissään puhdasta juomavettä eikä saniteettihuoltoa. ECHO käynnisti onnistuneesti vetäytymisensä kahdesta maasta, joissa sen toiminnalla oli aiemmin ollut suuri merkitys: a) Ruandasta, mistä ECHO vetäytyi vuoden 2000 alussa ja teki tilaa paremmin soveltuville rakenteellisille välineille, b) ja Kongon tasavallasta, missä 7

8 pakolaisten ja maan sisällä olevien pakkosiirtolaisten valtaosan paluu antoi ECHO:lle mahdollisuuden aloittaa ohjelmiensa vähittäinen lakkauttaminen. Afrikan sarvi ja Itä-Afrikka Vuonna 2000 tämän alueen tilanteelle oli lähinnä ominaista kuivuus, joka koetteli Etiopiaa, Eritreaa, Keniaa ja Somaliaa, ja Etiopian ja Eritrean välinen sota. ECHO reagoi nopeasti ja joustavasti kumpaankin tapahtumaan. Vaikka ECHO ei ollut aiemmin osallistunut pysyvästi Etiopiassa toteutettaviin suuriin avustustoimiin, kuivuuden laajavaikutteisista seurauksista saadut ensimmäiset merkit johtivat useisiin hätäapua koskeviin päätöksiin. Niiden rahallinen kokonaisarvo vuonna 2000 oli 9,4 miljoonaa euroa ja ne muodostivat merkittävän osan esimerkiksi Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ihmistä koskevasta täydentävästä elintarvikeohjelmasta. Lisäksi ECHO osoitti yhden ECHO Flight lentokoneistaan Maailman elintarvikeohjelman käyttöön helpottamaan kuivuuteen liittyvien avustustoimien toteuttamista Kaakkois-Etiopian vaikeapääsyisissä olosuhteissa. Lisäksi ECHO allekirjoitti Maailman elintarvikeohjelman kanssa 3,5 miljoonan euron sopimuksen (vuoden 1999 määrärahoista) ja osoitti vielä 5 miljoonaa euroa tämän järjestön käyttöön sodan vuoksi asuinseuduiltaan siirretyn Tigrayn väestön auttamiseksi. Tiiviin yhteistyön mahdollistamiseksi kumppaneiden ja muiden lahjoittajien kanssa ECHO avasi toimiston Addis Abebassa. Eritreassa ECHO:n toiminnan painopisteenä oli vuonna 2000 Etiopian rajasodasta johtuvien tarpeiden täyttäminen. ECHO tuki vesi-/saniteettihuoltoon ja terveydenhoitoon/ravitsemukseen liittyviä toimenpiteitä ja muiden kuin elintarvikkeiden sekä suojien toimittamista maan sisällä pakkosiirtolaisina oleville ja karkotetuille ihmisille. Tämän toiminnan yhteydessä toimitettiin esimerkiksi telttaa. Näin ECHO edisti merkittävästi leireillä ja jonkin verran vähäisemmässä määrin vastaanottajayhteisöissä asuvien haavoittuvien väestöryhmien tilanteen vakauttamista. Asmarassa vasta avatulla ECHO:n toimistolla on ratkaiseva tehtävä leireillä asuvien väestöryhmien tarpeiden seurannassa niin kauan kuin leirit ovat tarpeen. ECHO voi myös omaksua rajallisen tehtävän kotimaassaan pakkosiirtolaisiksi joutuneiden paluun ja yhteisöönsä uudelleen sopeutumisen avustamisessa. Vuoden kuluessa tarkoitukseen osoitettiin 8 miljoonaa euroa hätärahoitusta. Keniassa ECHO:n toiminta keskittyi maan pohjois- ja itäosia vaivanneen kuivuuden vaikutusten helpottamiseen. Ravitsemisohjelmiin ja karjan elvyttämisohjelmiin sekä vesihuollon pikaista järjestämistä koskeviin hankkeisiin osoitettiin 4 miljoonaa euroa. Lisäksi myönnettiin euroa malarian torjuntaan Kenian lounaisylängöllä. ECHO:n toimialueella Keski- ja Etelä-Somaliassa tilanne jatkui vuoden 2000 ajan epävakaana koko maata hallitsevien parlamentin ja hallituksen asettamisesta huolimatta. Koska kunnostusta rahoittavia lahjoittajia ei ollut, ECHO jatkoi terveydenhoito- ja ravitsemisalaan kohdistettua 6,5 miljoonan euron ohjelmaa varmistaakseen haavoittuvimpien väestönosien selviytymisen. Sudanin sisällissodan uhrit saivat edelleen huomattavaa ECHO-rahoitusta (11 miljoonaa euroa). Vaikka ECHO on edelleen sitoutunut rahoittamaan puolueettomasti ja tasapuolisesti kaikkia apua tarvitsevia väestönosia, se lopetti maaliskuussa 2000 Sudanin kansan vapautusliikkeen (SPLM) valvonnassa oleville alueille osoitetun rahoituksen, koska alueella työskenteleviltä valtioista riippumattomilta järjestöiltä edellytettiin pakollisen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamista. Yhteisymmärryspöytäkirjan katsottiin vaarantavan niiden kyvyn toimittaa apua humanitaaristen periaatteiden mukaisesti. Tilanne 8

9 mahdollisti toimenpiteiden suuntaamisen uudelleen Etelä-Sudanin suureksi osaksi avustustoiminnan ulkopuolelle jääneelle alueelle, jonka humanitaarista kriisiä helpotettiin toimittamalla kotiseuduiltaan siirtymään joutuneille väestöryhmille yhdyskunnissa selviytymistä edistäviä avustuspaketteja. Länsi-Afrikka Alueen merkittävimmän kriisinäyttämön muodostivat Sierra Leone / Guinea / Liberia, joiden epävakaus jatkui koko vuoden 2000 väkivaltaisuuksien puhjettua uudelleen toukokuun jälkipuoliskolla. Tämä johti uuteen pakoaaltoon Vallankumouksellisen yhteisrintaman (RUF) valvomilta alueilta hallituksen valvonnassa oleville alueille. ECHO onnistui reagoimaan tapahtumiin joustavasti mukauttamalla vuoden mittaan maassa toteuttamiaan toimintoja. ECHO:n rahoittamat hankkeet kohdistuivat sekä naapurimaissa oleskeleviin pakolaisiin (noin ) että itse Sierra Leonessa oleviin maan sisäisiin pakkosiirtolaisiin (noin ). Jännitysten riskin pitämiseksi mahdollisimman vähäisenä osa tuesta osoitettiin vastaanottajayhteisöille. ECHO:n hankkeilla autettiin myös sodasta kärsiviä ja silvotuiksi joutuneita lapsia. Sierra Leoneen ja sen naapurimaihin suunnatun tuen kokonaismäärä oli 16,1 miljoonaa euroa. Määrään sisältyy kotiseuduiltaan siirrettyjen väestönosien ja pakolaisten auttaminen naapurimaassa Guineassa. Syyskuusta alkaen Guinea, joka oli aiemmin suhteellisen vakaa maa ja Sierra Leonesta sekä Liberiasta tulevien pakolaisten pääkohde, on joutunut rajat ylittävien hyökkäysten ja sisäisen väkivallan kohteeksi. Rahoitus käsittää myös 1,7 miljoonan euron rokotuskampanjan Guineassa leviävän keltakuumeepidemian torjumiseksi. Kampanjalla tavoitettiin miljoona ihmistä, mikä pysäytti tehokkaasti kaksi kuukautta levinneen epidemian. Tšadissa ja Nigerissä puhjennut aivokalvontulehdusepidemia vaati 1,2 miljoonan euron avustusta rokotusten rahoittamiseksi 2 miljoonalle ihmiselle. Etelä-Afrikka Angolan sodasta kärsivien ihmisten tilanteessa ei tapahtunut minkäänlaista näkyvää parantumista ja maan sisällissota jatkui. Kotimaassa pakkosiirtolaisiksi joutuneiden ihmisten vastaanottaja-alueista 60 prosentilla ei ollut vielä minkäänlaista humanitaarista avustustoimintaa, vaikka öljyn hinnan nousu mahdollisti jossain määrin maan taloudellisen elpymisen. Kehitysyhteistyön pääosaston kanssa on aloitettu keskustelut tiettyjen (erityisesti toissijaisen terveydenhoidon alaan liittyvien) hankkeiden siirtämisestä sen hoitoon varojen kohdistamiseksi paremmin yksinomaan humanitaarisen toiminnan alueille. ECHO rahoitti vuonna 2000 Angolassa toteutettuja toimia 15,7 miljoonalla eurolla. Mosambik ei kuulu maihin, joissa ECHO on toiminut viime vuosina. Helmi-/maaliskuussa Limpopon, Saven ja Buzin jokilaaksot alleen peittäneet tulvat vaativat kuitenkin nopeita mutta koordinoituja ja tasapainotettuja toimia ottaen erityisesti huomioon EU:n jäsenvaltioiden ja suuren yleisön anteliaat reaktiot tiedotusvälineissä julkaistuihin tietoihin tästä luonnononnettomuudesta. ECHO:n johtava kenttäkoordinaattori oli paikan päällä Maputossa 48 tunnin kuluessa tulvan huipusta. Kehitysyhteistyön pääosaston, ECHO:n ja yhteisen ulkosuhteiden yksikön edustajista koostuva työryhmä perustettiin välittömästi varmistamaan ECHO:n toiminnan kestävyyttä. ECHO:n toimenpiteet suunniteltiin jo alun alkaen niin, että ne olisi lakkautettu asteittain vuoden 2001 alkuun mennessä. Kun useimmat ECHO:n hankkeet lakkautettiin asteittain vuoden 2000 lopulla, Mosambik on esimerkki avustustapauksesta, joka on luovutettu onnistuneesti pois ECHO:n hallusta. Kun avustustoimintaan virtasi varoja muista lähteistä, ECHO keskitti ne kiireelliseen jälleenasutustoimintaan, johon varattiin vähän alle 10 miljoonaa euroa. 9

10 Intian Valtameren alue Hirmumyrskyt Eline, Gloria ja Hudah iskivät hyvin pahasti Madagaskariin. ECHO myönsi katastrofin seurausten lievittämiseen 1,6 miljoonaa euroa. Komoreilla valtiosta irrottautumaan pyrkivän Anjouanin saaren tilanne vaati terveydenhoitoalan toimenpiteitä, joihin osoitettiin 2,1 miljoonaa euroa. 2.2 KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN MAAT, VASTA ITSENÄISTYNEET VALTIOT Länsi-Balkan Länsi-Balkanin yleinen humanitaarinen tilanne parani merkittävästi vuonna ECHO:n alueelle osoittamat määrärahat ovat tätä muutosta vastaavasti supistuneet vuonna 1999 myönnetyistä 447 miljoonasta eurosta vuoden ,7 miljoonaan euroon. On kuitenkin syytä huomata, että vuoden 1999 määrärahoihin kuuluvat varalle asetetut 50 miljoonaa euroa käytettiin todellisuudessa joulukuussa 2000 toteutettujen hankkeiden rahoittamiseen. Siksi vuoden ensimmäinen suuri rahoituspäätös (61 miljoonaa euroa Kosovolle, Serbialle ja Montenegrolle) tehtiin vasta kesäkuussa. Kosovon kriisin jälkeisessä tilanteessa ECHO toteutti interventiosta saatujen kokemusten hyödyntämiseksi marraskuussa 1999 itsearvioinnin, jonka tulokset vuoden 2000 alkupuoliskolla tehty riippumaton ulkoinen arvio vahvisti. Suositukset on sisällytetty nykyiseen ECHO:n Balkan-strategiaan. Kaksi ECHO:n suurinta haastetta olivat vuoden mittaan, erityisesti ankarina talvikuukausina, eniten kärsimään joutuvien väestöryhmien humanitaaristen tarpeiden tyydyttäminen ja jälleenrakennukseen ja pitkän aikavälin kehitykseen johtavan siirtymävaiheen tukeminen Ensin mainitun tehtävän toteuttamiseksi ECHO järjesti elintarvikeapua ja suojia, tuki talvikaudesta johtuvien tarpeiden tyydyttämiseen tähtääviä ohjelmia ja tarjosi perusterveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin sekä vesi- ja saniteettihuoltoon liittyvää apua. Kansainvälisen humanitaarisen avun turvin perustarpeet saatiin näin tyydytetyiksi ilman, että tietoon olisi tullut suojattomuudesta, kulkutaudeista tai nälästä johtuvia kuolemantapauksia. ECHO ja muut humanitaarisen avun järjestöt kohtasivat Serbiassa Euroopan suurimman pakolaisista ja kotimaassaan pakkosiirtolaisina olevista ihmisistä koostuvan väestömäärän ( pakolaista Bosniasta ja Hertsegovinasta sekä Kroatiasta ja maan sisäisinä pakkosiirtolaisina paennutta kosovolaista. Montenegron tilanne on samankaltainen, mutta pienemmässä mittakaavassa ( pakolaista ja maan sisäistä pakkosiirtolaista). Serbian talouden heikkeneminen on lisännyt köyhyyttä ja kasvattanut sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisten määrää erityisesti pakolaisväestön keskuudessa, joka on ECHO:n toiminnan tärkein kohde. Vaikka useimmat Albaniasta ja entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta vuoden 1999 kriisin aikana lähteneet pakolaiset palasivat kotiseuduilleen, jäljelle jääneiden tarpeista oli edelleen huolehdittava. Koska useimmat pakolaiset ja kotimaassaan pakkosiirtolaisiksi joutuneet ovat useimmiten sijoitettuina perheisiin eikä yhteisiin pakolaiskeskuksiin, ECHO piti huolta siitä, että osa sen tuesta kohdistui vastaanottajayhteisöjen perustarpeiden täyttämiseen ja vähensi näin vastaanottajien taipumusta "kyllästyä vieraisiinsa". Serbiaa lukuun ottamatta Länsi-Balkanin tilannetta ei voitu enää vuoden 2000 lopulla pitää akuuttina hätätapauksena. ECHO:n tärkeimpänä tavoitteena oli näin ollen varmistaa siirtyminen jälleenrakennus- ja pitkän aikavälin kehittämisvaiheeseen pääasiassa 10

11 luovuttamalla toiminta-alueitaan asianomaisille instituutioille, vähentämällä riippuvuutta humanitaarisesta avusta, rohkaisemalla omintakeista toimintaa ja keskittymällä tukemaan kestäviä pakolaistilanteiden ratkaisuja. Tärkeä edistysaskel tässä suhteessa oli helmikuussa 2000 tapahtunut Euroopan jälleenrakennusviraston virallinen perustaminen, mikä varmistaa siirtymisen hätäavusta jälleenrakennukseen ja kehittämiseen. Vielä merkittävämpiä parannuksia voidaan odottaa Jugoslaviassa tapahtuneiden perustavanlaatuisten poliittisten muutosten seurauksena. Nämä muutokset edistävät huomattavasti olosuhteiden vakiintumista ja sovinnon syntymistä alueella. Vaikka Belgradin tapahtumat muuttavat perusteellisesti humanitaaristen järjestöjen toimintaympäristöä, niillä ei ollut välitöntä vaikutusta ECHO:n tuen luonteeseen ja laajuuteen. Koordinoinnin lisääminen pitkän aikavälin avustusvälineiden myötä toimintaan mukaan tulevien muiden EY:n yksiköiden ja lahjoittajien kanssa on kuitenkin tullut tarpeelliseksi. Toinen ECHO:n vuonna 2000 tekemä merkittävä rahoituspäätös (31,6 miljoonaa euroa) koski pakolaisten, maan sisällä pakkosiirtolaisina olevien ja muiden erittäin haavoittuvien henkilöiden todettuja ja arvioituja talvikauden ensisijaisia tarpeita Serbiassa, Kosovossa, Montenegrossa, Albaniassa ja entisen Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Humanitaarisen avun keskeytymisen välttämiseksi talven aikana vuoden 2001 budjettiin on sisällytetty päätös täydentävästä rahoituksesta. Edellä esitettyjen toimenpiteiden lisäksi elokuussa 2000 entisen Jugoslavian tasavallalle Makedonialle osoitettiin 2 miljoonaa euroa ja marraskuussa tehtiin päätös 3,7 miljoonan euron avustuksista Vojvodinan tulvista kärsivien ihmisten hyväksi. ECHO:n toimisto Kroatiassa suljettiin toukokuussa ja Bosnian ja Hertsegovinan toimisto joulukuussa Pakolaisten paluuta Bosniaan ja Hertsegovinaan tukevia vuonna 1999 aloitettuja hankkeita on saatettu päätökseen samalla, kun tätä kehitystä tukevia muita komission pitkän tähtäyksen tukiohjelmia on tullut niiden tilalle. Uudet itsenäiset valtiot Uusien itsenäisten valtioiden humanitaarinen tilanne ei parantunut vuonna Vaikka monissa uusissa itsenäisissä valtioissa on pyritty käynnistämään taloudellisia uudistuksia, konkreettisia tuloksia väestön pääosan elinolojen parantamiseksi ei ole vielä saavutettu. Päinvastoin julkisia terveys- ja sosiaalimenoja pyritään yleisesti supistumaan, jolloin sairaalalaitteet vanhenevat ja väestö huomaa asianmukaisen terveydenhoidon saatavuuden vaikeutuvan jatkuvasti. Tilanteesta kärsivät eniten suurperheet, iäkkäät ja invalidisoituneet ihmiset ja yhteiskunnan ylläpitämien laitosten asukkaat, jotka kärsivät erityisesti koko ajan heikkenevän taloudellisen tilanteen seurauksista ja joiden selviytymismekanismit ovat käytännöllisesti katsoen lopussa. Vaikeaan humanitaariseen tilanteeseen johtaneet ongelmat ovat selvästi rakenteellisia. Tämä vaikeuttaa ECHO:n toimenpiteiden oikeutusta ajatellen erityisesti ECHO:n keskittymistä hoitamaan jälleen ydintehtäväänsä. Ottaen kuitenkin huomioon edellä kuvatut olosuhteet ja muiden tähän tilanteeseen paremmin soveltuvien yhteisön toimintavälineiden puuttuminen ECHO on jatkanut vuonna 2000 tosin rajallisen rahoituksen (8,25 miljoonaa euroa) kohdistamista tarkoin määritellyille erityisen suuressa vaarassa oleville ryhmille kuten laitoksissa oleville lapsille, yksinäisille vanhuksille ja suurperheille. ECHO:n jatkoi ydintehtäväänsä suuntautumiskehityksen mukaisesti asteittaista toimintojen supistamista Valko-Venäjällä, Moldovassa ja Ukrainassa, Etelä-Kaukasuksella (Armeniassa, Azerbaidžanissa ja Georgiassa) sekä Keski-Aasiassa (Kirgisiassa, Kazakstanissa, Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa). 11

12 Etelä-Kaukasusta ja erityisesti Tadžikistania vuonna 2000 vaivanneen kuivuuden vuoksi sen välittömien kielteisten seurausten lievittämiseen oli kuitenkin välttämätöntä osoittaa erityinen avustus (15,6 miljoonaa euroa). ECHO:n toimenpiteitä saatetaan joutua jatkamaan Tadžikistanissa enintään siihen saakka, kunnes maa on selvittänyt selkkauksen jälkitilanteen ja kahdenvälisten tukiohjelmien tai muiden Euroopan yhteisön ohjelmien toiminta on taas palautunut ennalleen. ECHO myönsi pienehkön, 1,8 miljoonan euron määrärahan tuhoisien sääilmiöiden (lumimyrskyjen ja kuivuuden) seurausten lievittämiseen Mongoliassa, jossa se rahoitti elintarviketurvatoimintoja auttaakseen haavoittuvimpia perheitä ja laitoksia. Venäjän federaatiossa Tšetšenian aseellinen selkkaus on johtanut Pohjois-Kaukasuksen asukkaiden laajoihin siirtoihin, mikä on aiheuttanut huomattavia humanitaarisia tarpeita. ECHO on 23,2 miljoonan euron määrärahansa ansiosta tämän kriisin suurin avunantaja, joka osallistuu merkittävällä tavalla kansainvälisiin avustustoimiin rahoittamalla muun muassa erästä UNHCR:n hanketta. Tämän hankkeen avulla toimitetaan elintarvikeapua :lle kotiseuduiltaan siirretylle ihmiselle ja lisäksi yli 8 000:lle ingušialaiselle vastaanottajaperheelle jotka ovat vieraanvaraisesti majoittaneet Tšetšeniasta tulleita pakkosiirtolaisia. Kansainvälisen tukiyhteisön pyrkimykset osallistua näiden tarpeiden täyttämiseen ovat kuitenkin usein kilpistyneet äärimmäisen vaikeisiin työskentelyolosuhteisiin varsinkin itse Tšetšeniassa. Tukijärjestöt, joiden tarkoituksena on ollut toiminta Tšetšeniassa, ovat joutuneet mukautumaan hitaaseeen "maahantulo- ja työlupajärjestelmään" ja riittämättömiin turvatakuisiin. Komissio ja tukijärjestöt ovat pyytäneet ja pyytävät edelleen Venäjän viranomaisilta yhteistyölle myönteisempää suhtautumista. Koska Keski- ja Itä-Euroopan maat lähentyvät jatkuvasti Euroopan unioniin ja niiden kansantaloudet kohenevat, niissä toteutettavia toimenpiteitä varten ei myönnetty ECHO:n rahoitusta vuonna Aasia, Lähi-itä, Pohjois-Afrikka ja Latinalainen Amerikka Aasia Monet maanosan kriisit ovat vaatineet ECHO:n rahoittamia toimenpiteitä, kun pitkään jatkuneiden ihmisen aiheuttamien selkkausten vaikutukset ovat edelleen koskeneet miljoonia ihmisiä samalla, kun jatkuvasti pahenevat luonnononnettomuudet ovat iskeneet laajoihin alueisiin eri puolilla Aasiaa ja koetelleet paikallisten sekä kansainvälisten avustusmekanismien toimintakykyä. Useissa tapauksissa kuten Afganistanissa ja Indonesiassa ECHO joutuu puuttumaan toiminnallaan niin luonnononnettomuuksien kuin ihmisen aiheuttamien selkkaustenkin seurauksiin silloin, kun dramaattiset sääilmiöt iskevät jo ennestään sodista tai kansallisuuksien välisestä väkivallasta kärsiviin alueisiin. Indonesia on maa, jonka humanitaariset olosuhteet herättävät kasvavaa huolta ja jossa poliittiset, uskonnolliset tai kansallisuuksien väliset jännitykset kasvavat ja vaikuttavat saarien muodostaman valtion uusiin alueisiin. ECHO:n avustustoiminnan kohteena olivat maan sisäiset pakkosiirtolaiset ja selkkausten uhrit erilaisissa sekä joissakin tapauksissa uusissa toimintaympäristöissä kuten Molukeilla, Acehilla, Irian Jayalla ja Länsi-Timorilla. Lisäksi apua toimitettiin Sulawesin ja Sumatran maanjäristysten uhreille. ECHO:n rahoitus oli kaikkiaan 7,5 miljoonaa euroa ja sillä toimitettiin elintarvike- ja lääkeapua, sekä rahoitettiin saniteettihuoltoa ja juomaveden kuljettamiseen tarvittava alus. 12

13 Kun Itä-Timorilla toteutettavan kansainvälisen avustustoiminnan painopiste siirtyi vähitellen hätäaputoimista kunnostamiseen ja kehittämiseen, ECHO osallistui merkittävästi (10,5 miljoonalla eurolla) jäljelle jääneiden humanitaaristen ongelmien lievittämiseen pääasiassa perusterveydenhoidon ja psykososiaalisen neuvonnan alalla sekä suojien toimittamiseksi. ECHO:n rahoituksella alueelliset sairaalat pystyivät takaamaan elintärkeän perusterveydenhoidon saatavuuden maaseudulla. Yhteistyössä UNHCR:n ja IOM:n kanssa ECHO rahoitti maaseudun asumusten korjausta ja pakolaisten paluuta. Tuhoisat hirmumyrskyt ja kuivuudet pahensivat Pohjois-Korean epävarmaa tilannetta. ECHO jatkoi humanitaarisen avun toimittamista (8 miljoonaa euroa) maassa toimivien neljän eurooppalaisen valtioista riippumattoman järjestön ja Punaisen Ristin järjestöjen välityksellä. Hankkeet kohdistettiin terveydenhoitoon sekä vesi- ja saniteettihuollon aloille. Erityistä huomiota kiinnitettiin humanitaaristen periaatteiden kunnioittamista Korean demokraattisessa kansantasavallassa koskeviin neuvotteluihin (pääsy suoraan avun vastaanottajien luo, vapaa seuranta, avustustoiminnan kohdistaminen haavoittuvimpiin ryhmiin). Korean demokraattisen kansantasavallan viranomaiset ovat nyt suostuneet allekirjoittamaan yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa vahvistetaan kyseisten periaatteiden noudattaminen kaikkien ECHO:n rahoittamien hankkeiden yhteydessä. Irania, Pakistania ja Afganistania on kohdannut pahin kuivuus 30 vuoteen. ECHO on laatinut 9,5 miljoonan euron tukipaketin luonnononnettomuuden vaikutusten lievittämiseksi ja jakanut sen suhteessa näiden kolmen maan voimavaroihin. Suurin osa tämän paketin avustuksista osoitettiin sodan runtelemalle Afganistanille kuivuuden uhrien tukemiseksi näiden osallistumista edellyttävien "food for work" toimenpiteiden avulla, joissa yhdistetään hätäapu ja lyhyen aikavälin kunnostustoimenpiteet (esimerkiksi korjaamalla kastelukanavia). Kuivuus on myös saanut suuret ihmisjoukot vaeltamaan maan sisällä kaupunkialueille etsimään ruokaa. ECHO:n kumppaneiden käynnistämät hankkeet ovat saaneet tämän vaelluksen pysähtymään joillakin alueilla (Ghor). ECHO tehosti taisteluaan kaupunkiväestön haavoittuvuuden torjumiseksi ottamalla paikalliset naiset mukaan hankkeiden toteuttamiseen. Se jatkoi myös rintamalinjojen läheisyydessä sijaitsevan lääkinnällistä hätäapua tarjoavan laitoksen ylläpitämiseksi ja "hätätilanteisiin valmistautumista" koskevan järjestelmän rahoittamista kulkutautien puhkeamisen tai äkillisten siirtolaisvirtojen varalta. Kriisin laajuuden vuoksi ECHO kasvatti Afganistanille vuonna 2000 osoitetun rahoituksen kaikkiaan 19 miljoonaan euroon. Kansainvälisistä avustustoimenpiteistä huolimatta Irakin humanitaariset olot olivat edelleen kauhistuttavat, ja lapsikuolleisuus ja laajalle levinnyt aliravitsemus aiheuttivat huolta. Maan pohjoisosan humanitaarisia tarpeita rahoitettiin "oil for food" ohjelman tuotoilla. Samanaikaisesti koko ECHO:n tuki vuonna 2000 (8,6 miljoonaa euroa) kohdistettiin Keski- ja Etelä-Irakiin, missä ohjelmaa pyrittiin täydentämään keskittymällä perusterveydenhuoltoa tarjoavien terveyskeskusten, sairaaloiden ja vedenpuhdistamojen kunnostukseen. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Lähi-idän rauhanprosessin sortuminen ja väkivaltaisuudet sekä sulkemiset Länsirannalla ja Gazan alueella ovat korostaneet jo aiemmin olemassa ollutta palestiinalaisten kriisiä. Siksi ECHO:n merkittävät toimenpiteet ovat olleet välttämättömiä. Vuoden 2000 lopussa ECHO:n Lähi-itään osoittama kokonaisrahoitus nousi 23,9 miljoonaan euroon. Siihen sisältyivät palestiinalaisten pakolaisten avustaminen (terveydenhoito ja suojat) ja apu laiminlyödyille haavoittuville ryhmille kuten beduiiniyhteisöille. Israelilaisten vetäydyttyä Etelä-Libanonista ECHO tuki monivuotisen selkkauksen vuoksi kärsimään joutunutta alueen väestöä. Varoilla 13

14 rahoitettiin miinanraivausta asukkaiden suojelemiseksi ja siirtolaisten rohkaisemiseksi palaamaan kotiseudulleen. Kun dramaattiset tapahtumat alueella lisääntyivät ja väkivaltaisuudet kiihtyivät asteittain, ECHO sopeutti toimenpiteensä hätätilaan toimittamalla kiireellistä apua tilanteesta pahiten kärsimään joutuville ihmisille kuten Gazan alueen pakolaisleirien lapsille. Myös yksi esimerkki pitkään jatkuneesta kriisistä on Länsi-Saharan pakolaisten unohtunut ahdinko. Samalla kun Länsi-Saharan asemaa koskevaa kansanäänestystä lykätään jatkuvasti, leireissä asuvien olosuhteet säilyvät muuttumattomina. ECHO on kohdistanut tukensa pakolaisen elintarviketurvan vähimmäistason varmistamiseen. ECHO:n kokonaisrahoitus 13,9 miljoonaa euroa on kohdistettu elintarviketäydennysten ja myös hätäapuun kuuluvien perustarvikkeiden toimittamiseen. Avun yhteensovittaminen harvojen toimivien lahjoittajien kanssa nimettiin ensisijaiseksi tavoitteeksi toimitettaessa länsisaharalaisille avustuksia. Tähän tähtäävät toimenpiteet tuottavat hiljalleen tulosta ja mahdollistavat esimerkiksi pakolaisille tasapainoisemman ruokavalion. Latinalainen Amerikka ECHO saattoi vuonna 2000 päätökseen Keski-Amerikassa odottamattoman suurta tuhoa aiheuttaneen Mitch-hirmumyrskyn uhreille toimitetun avun ja samalla kunnostustoimenpiteet aloitettiin vähitellen. ECHO saattoi myös päätökseen Venezuelan tulvien ja mutavyöryjen uhreille toimitettavat avustukset. Alueen pahimpaan ihmisten aiheuttamaan kriisiin liittyvä tilanne ei ole parantunut: Kolumbian sisäinen kriisi on edelleen ECHO:n avustustoiminnan painopisteenä tällä alueella. Venezuelan tulvat vaativat ja kuolonuhria. Noin ihmistä menetti kotinsa ja tulva vaikutti suoraan yli ihmiseen. ECHO:n katastrofiavulla (6,7 miljoonaa euroa) rahoitettiin yli :n väliaikaissuojissa asuvan ihmisen perustarpeet toimittamalla heille välttämättömiä hätäaputarvikkeita kuten ruokaa ja huopia. Kolumbian sisäinen konflikti paheni jyrkästi vuoden kuluessa ja karkotti uutta pakkosiirtolaista kodeistaan. ECHO säilytti humanitaarisen apunsa määrän ennallaan (6,5 miljoonassa eurossa) ja laajensi toimintansa kaikkialle maahan Punaisen Ristin järjestöjen, valtioista riippumattomien järjestöjen ja UNICEFin avulla. Tuen yleisen tehokkuuden parantamiseksi toteutettiin erityistoimenpiteitä, joilla parannettiin koordinointia maan sisäisistä pakkosiirtolaisista vastuussa olevien kolumbialaisten laitosten kanssa. ECHO:n asteittain tapahtuva vetäytyminen Kuubasta jatkui. 2.4 LUONNONONNETTOMUUKSIIN VALMISTAUTUMINEN DIPECHO Kaakkois-Aasiaa, Keski-Amerikkaa ja Karibiaa koskevien DIPECHO-toimintasuunnitelmien vuonna 1999 toteutetun arvioinnin jälkeen ECHO laati näitä alueita varten toisen toimintasuunnitelman. Siinä on kolme tärkeää osaa: Paikallisten valmiuksien tehostaminen: toimintakyvyn parantaminen onnettomuustilanteissa ja läheisempien suhteiden luominen yhteisöjen, paikallishallinnon laitosten ja väestönsuojelusta vastaavien yksiköiden välille. Ennakkovaroitusjärjestelmän muodostavien verkostojen luominen katastrofien havaitsemista, varoitusten välittämistä ja pelastustyön organisoinnin mahdollistamista varten. 14

15 Esittelynomaiset pilottihankkeet: katastrofien estämiseen tarkoitettujen, haavoittuvien väestönosien sosioekonomiseen ja kulttuuriympäristöön sopeutettujen uusien tekniikkojen käyttö. Kaakkois-Aasiaa koskeva toinen toimintasuunnitelma (4 miljoonaa euroa) hyväksyttiin heinäkuussa Suunnitelmaan kuuluvista 14 hankkeesta 13 on tarkoitettu toteutettavaksi kansallisella ja paikallisella tasolla ja yksi alueellisella tasolla. Alueellisen tason hankkeella edistetään koko alueella toteutettavien onnettomuuksiin valmistautumistoimien yhteydessä tehtävää yhteistyötä ja koordinointia erityisesti tietojen ja kokemusten vaihdon ja levittämisen muodossa. Keski-Amerikkaa koskeva toinen toimintasuunnitelma (3,5 miljoonaa euroa) hyväksyttiin lokakuussa Varat mahdollistavat valtioista riippumattomille järjestöille kymmenen hankkeen toteuttamisen 12 kuukauden aikana. Päätavoitteena on Keski-Amerikan väestöjen haavoittuvuuden vähentäminen. Toimenpiteillä on kaksi ensisijaista ulottuvuutta: alueellisten ja kansallisten instituutioiden vahvistaminen niin, että ne kykenevät toimimaan luonnononnettomuustilanteissa, ja yhteisöjen, väestönsuojelusta vastaavien elinten ja kuntayksiköiden välisen tietojen vaihdon ja koordinoinnin parantaminen. 3. LAAJA-ALAISET AIHEET 3.1 Kumppanuussuhteet kumppanuudesta tehdyt puitesopimukset Vuonna 2000 tarkastettiin 121 hakemusta, jotka koskivat kumppanuudesta tehdyn puitesopimuksen tekemistä. Sopimuksia on jo allekirjoitettu 24 kappaletta. Vuoden 2000 lopussa rekisteröityjä kumppanijärjestöjä oli yhteensä 169. Kumppanuudesta tehtyjen puitesopimusten voimassaoloa on jatkettu vuodella 31. joulukuuta 2001 asti. 3.2 TUKIRAHASTO / NOHA ECHO käynnistää säännöllisin väliajoin tukirahaston humanitaarisen alan koulutusta, tutkimuksia ja verkostoja varten. Vuonna 2000 vastaanotettiin 51 hakemusta. ECHO osoitti käytettäväksi kaikkiaan 1,8 miljoonaa euroa. Valitut hankkeet käsittävät onnettomuustilanteisiin liittyvää rahoituksen hallinnointia ja elintarviketurvaa koskevia koulutusjaksoja sekä ihmisoikeuksiin ja lapsisotilaisiin liittyviä tutkimuksia. Humanitaarisen avun verkosto (NOHA) käynnistettiin vuonna 1994 ja se on yksivuotisen monialaisen koulutuksen jälkeen suoritettava humanitaarisen alan jatkotutkinto. Opintojakso sisältää kattavan yleiskatsauksen humanitaarisen avun ympäristöön ja sitä täydentää harjoittelu joko humanitaarista apua tarjoavassa järjestössä tai ECHO:ssa. Opintojaksoon osallistuu kussakin verkostoon kuuluvassa kahdeksassa eurooppalaisessa yliopistossa noin 20 opiskelijaa. ECHO:n osuus verkoston vuoden 2000 koordinointikustannuksista oli euroa. 3.3 VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN ECHO laati vuonna 2000 uuden tiedottamis- ja viestintästrategian, joka perustuu "20 artiklaa" koskevan arvioinnin päätelmiin. Uuteen lähestymistapaan kuuluu merkittävä painotusten muutos pois rajoitetusta "näkyvyyttä" korostavasta näkökulmasta kohti laajempia "tiedottamisen" ja "viestinnän" käsitteitä. Se sisältää selvän kohdeyleisöjen 15

16 määritelmän ja entistä yksityiskohtaisemmat tavoitteet, jotka perustuvat sekä perinteisten että innovatiivisten viestintävälineiden käyttöön. Lähestymistavan keskeisenä näkökohtana on ollut pyrkiminen tiedottamisen alalla toimivampaan suhteeseen ECHO:n keskustoimiston ja kentän (ECHO:n asiantuntijat, ECHO-toimistot, komission edustustot) välillä. Tässä yhteydessä laadittiin suuntaviivoja ja käytiin erityisissä seminaareissa ECHO:n kentällä toimivien asiantuntijoiden sekä tiedotusavustajien välisiä keskusteluja. Suuntaviivoissa määritellään eri toimijoiden vastuut, mikä helpottaa tehokasta ja suoraa viestintää humanitaaristen onnettomuuksien yhteydessä. ECHO tunnustaa Internetin kasvavan merkityksen tiedottamisvälineenä ja on parantanut verkkosivujensa suunnittelua ja teknisiä ominaisuuksia. Vuoden 2000 lopulla komissio hylkäsi ECHO:n erityisen tunnuksen. Tulevaisuudessa ECHO:n tiedotusmateriaalissa on EU:n 12 tähden muodostama tunnus ja teksti "ECHO humanitaarinen toimisto" asianomaisella kielellä. ECHO rahoitti julkaisuja, seminaareja ja konferensseja yhteensä eurolla. Julkaisuihin kuului vuosikatsaus, neljännesvuosittain julkaistava uutislehti "ECHO News", lehtinen ECHO:n toiminnasta Itä-Timorilla ja lehdistötiedotteita. 3.4 BUDJETTI, TARKASTUSTOIMINTA JA ARVIOINTI Humanitaaristen kriisien lieventämiseen tähtäävä ECHO:n toiminta vuonna 2000 jakautui 121 rahoituspäätökseen, joiden yhteismäärä oli 491,71 miljoonaa euroa. Verrattaessa tätä lukua vuoden 1999 lukuun on syytä muistaa, että vuoden 1999 budjettia oli vahvistettu katastrofiapuun varatuilla varoilla (346 miljoonaa euroa) Kosovon humanitaarisen katastrofin vuoksi. Vuonna 2000 allekirjoitettiin 993 sopimusta, joiden kokonaisarvo on 545 miljoonaa euroa (sopimuksiin sisältyvät vuonna 1999 tehtyjen päätösten toteuttamiseksi tehdyt 242 sopimusta). Budjetin toteutumisaste sekä sitoumus- että maksumäärärahojen osalta oli vuonna 2000 yli 99 prosenttia. ECHO:n ulkoinen tarkastustoiminta on suorittanut tarkastuksia ja valvontaa niiden kumppanijärjestöjen keskustoimistoissa, jotka ovat vastaanottaneet suurimman osan ECHO:n varoista. Tarkastukset on toteutettu avoimesti ja läpinäkyvästi niin, että tarkastuksen kohteena olevat kumppanit ovat osallistuneen menettelyn jokaiseen vaiheeseen. Tarkastusten yhteydessä tietoja on voitu siirtää kumppaneilta ECHO:lle mutta myös päinvastaiseen suuntaan. Suurin osa ECHO:n tarkastuskertomuksista on laadittu niin, että ECHO ja kyseinen kumppani ovat yhdessä sopineet niiden sisällöstä. Vaikka ylivoimaisesti suurimman osa ECHO:n kumppaneista on todettu täyttävän ainakin rahoituksen valvontaan ja tilinpitoon liittyvät vähimmäisstandardit, tarvetta tiettyihin parannuksiin on havaittu. Erityisesti monet ECHO:n kumppaneista voisivat parantaa sisäistä päätöksentekoa varten käytettävissä olevien rahoitusta koskevien tietojen laatua. Myös keskustoimiston ja kenttätoimistojen välistä rahoituksen tarkastusta ja tilinpitoa voitaisiin parantaa. Syyskuussa 2000 ulkoinen tarkastustoiminta erotettiin ECHO:n rahoitus- ja tarkastusyksikön hoitamista muista tehtävistä ja sitä on vahvistettu lisäämällä henkilöstöä. Nyt se käyttää myös säännöllisesti yksityisen sektorin tilintarkastajia voidakseen laajentaa entisestään ECHO:n tarkastusvalmiuksia. ECHO on jatkanut ja kehittänyt vuonna 2000 arviointiohjelmaansa teettämällä riippumattomat arviointitutkimukset toimistaan Tadžikistanissa, Malissa ja Nigerissä, Kuubassa, Angolassa ja Kosovossa sekä Mitch-hirmumyrskyn vuoksi toteuttamistaan 16

17 toimenpiteistä. Tärkein näistä arvioinneista on ollut niin kutsuttu Kosovo-arviointi. Se vahvistaa, että ECHO toimii tehokkaasti reagoimalla asianmukaisella tavalla nopeisiin tapahtumiin. Myös ennakkoarviointeja koskeviin vakiotoimintaohjeisiin liittyvä tutkimus on rahoitettu. Kaksi vuonna 2000 ilmennyttä syytä ovat korostaneet ECHO:n tarvetta suorittaa omien toimiensa arviointia. Toinen syy on arviointien tehostettu käyttö päätöksenteon välineenä esimerkiksi niiden tarjotessa ECHO:n tulevien toimien suunnittelussa tarvittavaa tietoa. Toimenpiteen jälkeen tai sen aikana tehtyjä arviointeja on siksi vuonna 2000 entistä enemmän täydennetty tarpeiden arvioinnilla. Toinen syy on ECHO:n tarkoitus keskittää toimintansa painopiste jälleen sen ydintehtävään. Siksi arviointeja koskeviin vakiotoimintaohjeisiin liittyy entistä enemmän velvoite määritellä mahdolliset poistumisstrategiat joistakin ECHO:n toiminnosta tai niiden pitkällä aikavälillä toteutettavista osista. 4. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Nykyiset keskipitkän aikavälin kehityssuuntaukset viittaavat pikemminkin suurten luonnononnettomuuksien ja ihmisten aiheuttamien kriisien lisääntymiseen kuin niiden vähenemiseen monilla maailman alueilla. Ympäristön rappeutuminen ja väestön rakenteesta johtuvat riskit kumoavat onnettomuuksiin valmistautumisessa aiemmin saavutetun myönteisen kehityksen. EY:n kyky reagoida humanitaarisiin katastrofeihin vaikuttavalla tavalla riippuu siksi paitsi humanitaarisen avun toimittamisen tehokkuudesta, myös ennen kaikkea sellaisten mekanismien luomisesta ja vahvistamisesta, joilla kyseisten onnettomuuksien perimmäisiin syihin voidaan vaikuttaa. Toimenpiteitä alttiuden vähentämiseksi luonnononnettomuuksien vaikutuksille on tehostettava paljon enemmän kuin mihin ECHO pystyy. Siksi katastrofeihin valmistautumisesta on tehtävä erottamaton osa kehitysyhteistyötä. EY on asettanut selkkausten ehkäisemistä ja kriisinhallintatoimenpiteitä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita ja se on ottanut käyttöön Cotonoun sopimuksen mukaisia uusia mahdollisuuksia hoitaa näitä asioita. Kaikki nämä uudet politiikat ja menettelyt edistävät epäilemättä tärkeällä tavalla vakauden saavuttamista ja ne voivat hidastaa edellä kuvattuja kehityssuuntauksia. Humanitaarisen avun käyminen tarpeettomaksi on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, koska ennalta arvaamattomia tai vaikeasti hallittavia tilanteita tulee aina olemaan esimerkkeinä mainittakoon tammikuun 2001 El Salvadorin ja Intian maanjäristykset tai väkivaltaisuuksien äkillinen puhkeaminen. Mahdollisuudet lievittää tällaisten kriisien vaikutuksia muilla keinoilla kuin suoran humanitaarisen avun välityksellä ovat vähäiset. Siksi ECHO:n säilyttäminen ja vahvistaminen on ilmeisen tarpeellista. Näin ollen ECHO jatkaa toimintakykynsä parantamista voidakseen reagoida nopeasti ja tehokkaasti humanitaarisiin kriiseihin. 5. TILASTOLIITTEET Liite 1: ECHO:n talousarvio vuodelle 2000 oli euroa. (Liite 1A). Vuonna 2000 tehtyjen sopimusten kokonaismäärä on 993 (tilanne 24. tammikuuta 2001), joista 751 rahoitettiin vuoden 2000 budjetista. Erotus selittyy sillä, että suuri osa vuonna 2000 allekirjoitetuista sopimuksista tehtiin tosiasiassa vuoden 1999 päätösten toteuttamiseksi lähinnä Balkanilla. Kuten liitteestä 1 B voidaan todeta, pääasiallinen rahoituslähde on budjettikohta B Lomén yleissopimuksen budjettikohtaa on käytetty vain vähän. 17

18 Budjettikohtaan B7-210A kuuluva 3,36 miljoonan euron määrä liittyy lähinnä tutkimuksiin, koulutukseen ja tiedotustoimintaan. Liite 2: Liitteessä 2A olevan taulukon rakennetta on jonkin verran yksinkertaistettu aikaisempiin vuosiin verrattuna. Koska Irakin esittämiseen erillisenä ei ole mitään syytä, maa on nyt sisällytetty Lähi-itää/Pohjois-Afrikkaa koskevaan taulukon osaan. DIPECHO:on ja useisiin maihin liittyvät päätökset on nyt mahdollisuuksien mukaan kohdistettu asianomaiseen maantieteelliseen alueeseen. Huomattavasti vaihtelevat kokonaisbudjetit ja useita maita koskevien päätösten lisääntyminen vaikeuttaa yhä enemmän useita vuosia käsittäviä maakohtaisia vertailuja. Siksi liitteessä 2B keskitytään tarkastelemaan kyseisiä maantieteellisiä osa-alueita eikä yksittäisiä maita ja vain vuotta "Kaikki"-osuus käsittää kentällä toimivien asiantuntijoiden verkostosta aiheutuvat kulut. Liite 3: Vuonna 2000 YK:n alaisten järjestöjen kesken tapahtui suuri painopisteen siirtymä UNHCR:ltä Maailman elintarvikeohjelmaan. Tämä kuvaa vuoden 2000 kuivuustilanteesta johtuvaa elintarvikeapuun liittyvien toimintojen merkityksen lisääntymistä. Liitteissä 3A ja 3B esitetyt prosentit ja määrät vastaavat vuoden aikana allekirjoitettuja sopimuksia eikä tehtyjä päätöksiä. Tietty määrä näistä sopimuksista toteuttaa edellisten vuosien päätöksiä. Siksi vuoden 2000 luku on korkeampi kuin vuoden 2000 varsinainen 491 miljoonan euron budjetti. 18

19 Liite 1 : Yhteenveto rahoituspäätöksistä EY:n humanitaarisen avun rahoituspäätökset (euroina) ,911, ,092, ,655, ,611, ,657, ,715, Liite 1A : ECHO:n sopimukset ECHO:n sopimusten määrä Tilivuosi Sopimuksen tekovuosi

20 Liite 1B: EY:n humanitaarista apua koskevat rahoituspäätökset rahoituslähteen mukaan Rahoituslähde/ budjettikohta Kuvaus PÄÄTÖKSE PÄÄTÖKSE PÄÄTÖKSE PÄÄTÖKSE T ECUISSA T ECUISSA T ECUISSA T ECUISSA PÄÄTÖKSET euroissa PÄÄTÖKSE T euroissa LOME IV 164 artikla ja 254 artiklan 1 kohta B7-510 KATASTROFIAPU KEHITYSMAILLE B-210 A B7-210 (2) B7-511 ELINTARVIKEAPU B7-211 (2) _ B7-514 HUMANITAARINEN APU KESKI- JA ITÄ-EUROOPALLE B7-214 (2) _ B7-515 HUMANITAARINEN APU ENTISELLE NEUVOSTOLIITOLLE B7-215 (2) _ B7-516 HUMANITAARISET TOIMET KOLMANSISSA MAISSA B7-216 (2) B7-517 PAKOLAISET JA KOTISEUDULTAAN SIIRRETYT HENKILÖT KEHITYSMAISSA B7-217 (2) _ B7-219 TOIMINTATUKI, LUONNON- ONNETTOMUUKSIIN VALMISTAUTUMINEN B7-644 HUMANITAARINEN APU LÄNSI-SAHARAN VÄESTÖLLE _ YHTEENSÄ ) Ensimmäinen Lomé IV:n mukainen 5 vuoden määräraha ( ) oli ecua Seuraava ( ) oli ecua. Vuonna 1999, vain 254 artikla/f8. 2) Vuonna 1995 ECHO:a koskevaksi budjettikohdaksi tulee B7-200 sijaan B