VIHDIN KUNTA TALOUSARVIO 2007 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VIHDIN KUNTA TALOUSARVIO 2007 TALOUSSUUNNITELMA Kv

2 SISÄLTÖ KUNNANJOHTAJAN KATSAUS...2 TALOUSARVION SITOVUUS...3 TALOUSSUUNNITELMA JOHDANTO...4 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT...11 VIHDIN KUNNAN KESKEISET TAVOITTEET...12 KUNNAN TYTÄRYHTEISÖT...15 VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT...17 HALLINTOKESKUS...20 HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE...23 RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUN TULOSALUE...28 PERUSTURVAKESKUS...31 HALLINTO...31 TERVEYS- JA VANHUSPALVELUT...35 PERHEHUOLTO...45 LASTEN PÄIVÄHOITO...50 SIVISTYSKESKUS...55 KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA...58 KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINTA...61 LIIKUNTALAUTAKUNTA...64 NUORISOLAUTAKUNTA...66 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS...69 TEKNISTEN ASIOIDEN TULOSALUE...73 TEKNISEN TUOTANNON TULOSALUE...76 PELASTUSTOIMEN TULOSALUE...78 YMPÄRISTÖASIAIN TULOSALUE...80 INVESTOINNIT RAHOITUSSUUNNITELMA TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT...94 RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA MENOT...98 VESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUSARVIO 2007 JA TALOUSSUUNNITELMA Kansikuva: Näkymä Nummelanharjulta Hiidenvedelle (Markku Nevantausta)

3 2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2005 lopulla kunnan talouden ja palveluiden tasapainottamisohjelman vuosille , jossa menojen kasvulle asetettiin selkeä katto kunnan talouden saattamiseksi kuntalain mukaiselle tasolle. Tavoitteen mukaan käyttötalousmenojen kasvu saa olla enintään 3 % vuodessa. Tasapainottamistoimenpiteet käynnistettiin välittömästi päätöksen jälkeen. Tähän mennessä suoritetuilla toimenpiteillä kustannusten kasvu on saatu rajoitettua 3 3,5%:iin vuodessa. Myös vuosikate kasvaa selkeästi niin, että se nousee lähelle poistotasoa vuonna Lainakanta nousee vuonna 2007 noin 2400 euroon asukasta kohden. Lainakannan nousua on kyetty kuitenkin supistamaan noin 100 eurolla asukasta kohden verrattuna talouden ja palveluiden tasapainottamisohjelmaan, vaikka valtuustokauden taloudellisesti merkittävin investointi Otalammen palvelukeskus toteutetaan suunnitelmasta poiketen kunnan omana hankkeena. Kunta on kyennyt säilyttämään palvelunsa kohtuullisella tasolla talouden tasapainottamisen edellyttämistä toimenpiteistä huolimatta. Myös työntekijöiden työsuhdeturva on pystytty takaamaan. Kuntalaisten palvelutarpeiden ja -vaatimusten yhä kasvaessa palvelutuotannon tehokkuutta on edelleen nostettava. Talouden- ja palveluiden tasapainottamisohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden lisäksi Vihdin kunta joutuu tekemään tulevalla valtuustokaudella uusia rakenteellisia ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi ja lainojen takaisin maksamiseksi. Kunta investoi kuluvalla valtuustokaudella palvelurakenteeseensa enemmän kuin koskaan historiansa aikana. Mittavimmat investoinnit tapahtuvat vuoden 2007 aikana ja ne saatetaan päätökseen vuonna Korkea investointitaso on myös merkinnyt tietoista velkaantumista, sillä investoinnit ovat kohdistuneet juuri peruspalvelujen, kuten koulutoimen ja perusturvan hankkeisiin. Investointien velanmaksu alkaa vuonna 2008, jolloin velkataso kääntyy laskusuuntaan ja jolloin saadaan rahoitusvaraa ensi vuosikymmenen investointeja varten. Tavoitteena on vuoden 2007 jälkeen leikata lainakantaa vuoteen 2012 mennessä 1000 eurolla asukasta kohden. Seuraavalla valtuustokaudella investointien tavoitetaso on mitoitettava siten, että se vastaa keskimäärin poistotasoa. Vuosikatteen on puolestaan riitettävä poistoihin sekä lainakannan pienentämiseen. Vihdin kunta tulee aikataulussa saavuttamaan kunnanvaltuuston sille asettaman talouden tasapainottamistavoitteen vuoteen 2008 mennessä. Tämä edellyttää luonnollisesti päämäärätietoista talouspolitiikkaa myös tulevina vuosina. Petri Härkönen kunnanjohtaja

4 3 TALOUSARVION SITOVUUS Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten talousarviovuonna. Varoja saa käyttää vain talousarviossa osoitettuihin tarkoituksiin eikä enempää kuin talousarviossa niihin on osoitettu käytettäviksi. Tulot peritään hyväksyttyjen maksujen ja taksojen mukaisina palvelutilanteessa taikka mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Talousarvio on käyttötalouden osalta sitova viranhaltijoihin nähden kustannuspaikoittain, lautakuntiin nähden vastuualueittain sekä kunnanhallitukseen ja valtuustoon nähden tulosalueittain. Sitova määräraha on tällöin toimintakate. Käyttötalouden sitovuustasoon on kuitenkin seuraavat poikkeukset: tarkastuslautakunnan osalta sitovuustaso on hallintokeskuksen perusteluissa mainittu määräraha, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunnan, nuorisolautakunnan ja liikuntalautakunnan osalta lautakunnan vastuualueen toimintakate. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta kuitenkaan huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita, myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai lautakunnan menojen katteeksi ja myyntitappioita ei tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Edellä selostetusta poiketen kunnanhallituksella on kuitenkin valtuus siirtää hallintokeskukseen varattu työllisyysmääräraha ja palkkavarausmääräraha muiden palvelukeskusten tulosalueille ja hallintokeskuksen muille tulosalueille. Talousarvion perusteluissa on erikseen mainittu erillisiä määrärahavarauksia, jos tämä määräraha on valtuustoon nähden sitova, on se erikseen mainittu ko. kohdassa. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain, tällä tavoin ne on esitetty myös investointisuunnitelmassa. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden lajeittain. Vihdin vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva liikelaitos. Talousarvion sitovuustaso kunnanvaltuustoon ja kunnanhallitukseen nähden on tilikauden yli/alijäämä ja investointien osalta investoinnit yhteensä.

5 4 TALOUSSUUNNITELMA JOHDANTO Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Muutospaineita julkiseen talouteen tulee monelta taholta. Valtiontalouden tasapainottaminen, rajojen asettaminen julkisen talouden velkaantumiselle, alijäämälle ja osuudelle bruttokansantuotteesta sitoo kunnallistalouden kiinteästi muun julkisen talouden kehitykseen. Kokonaisuutena julkinen talous on keskeisesti sidoksissa koko kansantalouden kehitykseen. Yksittäisen kunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa kansantalouden kehityksen ohella taloudellinen kehitys oman kunnan alueella. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Talousarvio ja taloussuunnitelma rakentuu edelleen kunnanvaltuuston hyväksymään talouden ja palvelujen tasapainotussuunnitelman varaan. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu kunnanvaltuuston talouden- ja palveluiden tasapainottamista koskevien päätösten pohjalta. Hyväksytty tasapainotussuunnitelma toimii kunnan toiminnan ja talouden ohjaajana kuntastrategian tapaan. Talouden tasapainotus on kuitenkin kunnan lähivuosien tärkein tavoite, joka ohjaa kunnan toimintaa. Seuraavan taloussuunnitelman laadinta on myös käynnistynyt kuluvan syksyn aikana. Vuoden 2008 talousarviossa on tarkoitus siirtyä yksikköhintapohjaiseen budjetointiin. KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE Kunnallistalouden kehitysarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvavat 4,2 % vuonna Kun kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 5,0 % vuonna 2007, kunnallistalouden lähtötilanne on parantunut vuoden 2006 arvioista. Vihdin kunnan talous on viime vuosina kiristynyt. Keskeisimpänä syynä tähän on ollut toimintakulujen nopea kasvu verrattuna verorahoituksen kasvuun sekä korkea investointitaso. Toimintakulujen kasvu oli esimerkiksi vuodesta 2003 vuoteen 2006 keskimäärin 6,3 %, kun verotulojen kasvu vastaavana aikana oli vain 4,3 % (SM taloustilasto ). Tällainen kehitys näkyy selkeästi alla olevassa kuviossa, joka kuvaa vuosikatteen ja poistojen kehitys vuodesta 2003 vuoteen Kuvio osoittaa, että

6 5 kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt poistojen kattamiseen. Tasapainoisen kunnallistalouden vähimmäisvaatimus on, että vuosikate kattaa poistot. Vuosikate ja poistot , Vuos ikate Poistot Samaan aikaan pitkäaikaisten lainojen määrä on kasvanut, sillä lainakanta oli vuonna euroa/as ja vuonna euroa/as. Vuoden 2006 lopussa arvioidaan olevan lainaa asukasta kohti noin 2110 euroa. Lainojen korkokulut ovat puolestaan noin 1,96 milj. euroa eli noin 74 euroa/as. Vuoden 2007 talousarvion mukaan toimintamenot ovat milj. euroa. Vuoteen 2006 verrattuna toimintamenot kasvaa 4,0 %. Toimintakatteen kasvu, jossa on mukana käyttöomaisuuden myyntivoitot, on 3,8 % ja ilman myyntivoittoja 3,5 %. Toimintakatteen, joka on sitova, kasvua on siten saatu leikatuksi ja kasvu vastaa talouden tasapainottamissuunnitelmassa asetettua 3 % tavoitetta. VERORAHOITUS Verorahoitus tarkoittaa kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää. Verotulojen osuus verorahoituksesta on tällä hetkellä noin 78 % ja valtionosuuksien osuus siten noin 22 %. Kunnan verotulot kasvoivat vuonna 2004 noin 2,5 % ja vuonna 2005 kasvu noin 4,5 %. Vihdin verotuloihin keskeisesti vaikuttavana tekijänä on edelleen verotettavien tulojen alhainen taso, 2745 euroa asukasta kohti, kun se Uudenmaan kunnissa keskimäärin on 3388 euroa/asukas ja koko Suomessa keskimäärin 2712 euroa/asukas. Vihdin kunnallisveroprosentti on 18,75, jota korotetaan vuodelle ,5 %, jolloin veroprosentti on 19,25. Puolen prosenttiyksikön veroprosentin korotus merkitsee ve-

7 6 rotulon kasvua vuonna 2007 noin 1,5 milj. euroa ja vuonna 2008 noin 1,7 milj. euroa. Kunnallisveron kasvu vuoden 2006 talousarvion mukaan on noin 3,3 %. Kunnallisveron arvioidaan kuitenkin kasvavan 5,4 % vuonna Kunnallisverotuoton muutos vuodesta 2006 vuoteen 2007 on talousarvion mukaan 10,1 %. Suunnitteluvuosina kunnallisveron tuoton ennustetaan kasvavan keskimäärin noin 5,2 %. Yhteisöveron tuotto vuonna 2006 on noin 2,3 milj. euroa. Yhteisöverotulojen ennustetaan kokonaisuutena kasvavan lievästi ja Vihdissä vuoden 2007 yhteisöverotuloksi on ennustettu 2,5 milj. euroa. Muina suunnitteluvuosina yhteisöveron tuotto pysyy arvion mukaan suunnilleen samalla tasolla. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodesta 2006 alkaen. Asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,3, muiden kuin vakituisesti asuttujen asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,9 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,75. Lisäksi lakimuutoksen johdosta rakentamattomille rakennuspaikoille määrätään 3 prosentin kiinteistöverovero. Kiinteistöveron tuotoksi talousarviossa on ennakoitu noin 3 milj. euroa. Valtionosuudet ovat vuonna 2007 noin 17,0 milj. euroa. Indeksitarkistusten johdosta valtionosuuksien määrä kasvaa. Valtionosuudet kasvavat myös oppilasmäärän lisääntymisen johdosta ja myös siitä syystä, että kuntien velvollisuus on osallistua työmarkkinatuen kustannuksiin. Lisäksi kunnille tilitetään jälkikäteen aikaisempina vuosina maksamatta jääneitä valtionosuuksia. Toisaalta valtionosuusuudistus vuonna 2006 vähensi Vihdin kunnan valtionosuuksia noin 1,0 milj. euroa. Indeksitarkistuksista ja uusista valtionosuuteen oikeuttavista tehtävistä sekä jälkikäteistilityksistä huolimatta valtionosuuksien määrä nousee arvion mukaan vuonna 2007 mainittuun 17,0 milj. euroon. Verorahoitus Valtionosuudet Verotulot

8 7 TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Vuoden 2007 talousarviossa toimintakate on 93,0 % verorahoituksesta, kun se vuoden 2006 talousarviossa oli 97,2 %. Kehitys on oikean suuntainen, mutta vielä riittämätön, mikä ilmenee myös jäljempänä vuosikatteen ja poistojen suhdetta tarkasteltaessa. Toimintakulujen kasvua on syytä verrata myös verotulojen kasvuun, koska pitkällä aikavälillä kulupuolen kasvu saisi olla enintään verorahoituksen kasvun tasoa. Kun ulkoiset toimintakulut kasvavat vuoden 2006 talousarviosta 4,0 %, on vastaava kasvu verorahoituksessa 8,6 %. Henkilöstökulujen kasvu vuoden 2006 talousarviosta on 5,2 %. Henkilöstökuluihin on hallintokeskuksen määrärahoihin varattu euroa keskitettynä varauksena vuoden 2007 järjestelyvaraeräluonteisiin palkantarkistuksiin. Palvelujen ostoihin on varattu 4,0 % enemmän kuin vuoden 2006 talousarviossa. Ostopalveluihin varattua määrärahaa kasvattaa erityisesti erikoissairaanhoidon ostopalvelujen kustannusten nousu 9,3 %, kuljetuspalvelujen lisääntyminen ja kustannustason nousu sekä pelastustoimen maksuosuuden nousu 9,7 %. Toimintatuotot ilman myyntivoittoja lisääntyvät vuoden 2006 talousarvioon verrattuna 8,4 %. Toimintatuotot ja -kulut sekä toimintakate /asukas Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

9 8 VUOSIKATE JA TILIKAUDEN TULOS Vuosikate kertoo, paljonko kunnan tulorahoituksesta jää ns. juoksevien menojen kattamisen jälkeen investointeihin. Toisaalta tulorahoituksen katsotaan olevan tasapainossa, kun vuosikate vastaa suunnitelmapoistoja (vuosikate/poistot = 100 %). Poistojen tulisi taas vastata keskimääräistä korvausinvestointitasoa. Vuoden 2007 talousarviossa (mukana liikelaitos) vuosikate on 6,1 milj. euroa ja poistot 6,8 milj. euroa, jolloin suhde on 89,8 %. Tulorahoitus ei siis riitä investointeihin, mikä tarkoittaa, että kunnan on käytettävä velkarahoitusta, realisoitava omaisuuttaan tai kulutettava käyttöpääomaansa palvelurakenteen ylläpitämiseksi. Vuonna 2005 vuosikate (liikelaitos mukana) oli 2,5 milj. euroa ja on alkuperäisen talousarvion mukaan vuonna 2006 noin 2,1 milj. euroa, mutta sen arvioidaan nousevan 3,7 milj. euroon. Kasvu on tähän tasoon verrattuna merkittävä, mutta ei riittävä toiminnan rahoitukseen. Vuosikatteelle ei kuitenkaan ole järkevää asettaa eksaktia euromääräistä rajaa, koska sen riittävyys määräytyy toimintatuottojen ja kulujen ja investointien suhteen perusteella. Vuosikate on kuitenkin kyettävä jatkossa nostamaan vähintään poistojen tasolle. Pysyvä keino talouden tasapainottamiseksi on jatkaa edelleen palvelurakenteen uudistamista ja samalla toiminnan tehostamista kustannustason alentamiseksi. Tämä on myös meneillään olevan talouden tasapainotussuunnitelman tavoite. Vuoden 2007 talousarviossa tilikauden tulos osoittaa on 2,5 milj. euron ylijäämää. Vuonna 2008 tilikauden tulos on arvion mukaan ylijäämäinen noin 2,0 milj. euroa ja ylijäämän arvioidaan olevan noin 5,7 milj. euroa suunnittelukauden lopussa vuonna Vuosikate, poistot ja yli-/alijäämä milj. euroa (mukana liikelaitos) 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6, Vuosikate Poistot Tilikauden yli-/alijäämä

10 9 INVESTOINNIT Vuonna 2007 investointeihin on varattu noin 25 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit ovat Otalammen ja Pajuniityn palvelukeskukset, Vihdin lukion laajennus ja Vihdin yhteiskoulun laajennus ja keskuskeittiö. Vuosi 2007 on merkittävä vuosi investointien kannalta, tällöin tehdään suuri osa talouden ja palvelujen tasapainotussuunnitelman mukaisista ns. kynnysinvestoinneista. Investointiohjelman mukaan vuoden 2008 investoinnit ovat yhteensä 14,9 milj. euroa. Vuonna 2009 investointitaso laskee 9,5 milj. euroon. Uusinvestointien lisäksi on huolehdittava myös korjausinvestoinneista luvulla minimiin vedetyt investointimäärärahat näkyvät nyt paineina uudisinvestointeihin erityisesti koulu- ja perusturvarakentamisessa. Uudet kaava-alueet ja odotettavissa oleva muuttovoitto aiheuttavat puolestaan tarvetta kunnallistekniikan investointeihin. Investointeja rahoitetaan merkittävästi omaisuuden myynnillä, mutta myös lainanotolla. Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit milj. euroa 15, ,0 5,0 0,0-5,0 Vuosikate Poistot Nettoinvestoinnit -10,0-15,0-20,0

11 10 HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrän osalta on hyväksytyssä palveluiden ja talouden tasapainottamissuunnitelmassa vuosille suunniteltu noin 47 henkilötyövuoden vähentäminen. Määrä on tarkentunut suunnittelukaudella 44,1 henkilötyövuoteen, koska osa vähennyksistä toteutuu vasta vuonna 2009 ja osittain henkilötyövuosiin tulee laskettavaksi henkilöstöä, joka on aiemmin ostettu kuntaan palveluna. Henkilötyövuosilaskenta perustuu todellisiin palvelussuhdeaikoihin, jossa on otettu huomioon mm. osa-aikaisuudet, sijaisuudet ym., ja se on siten tarkka raportti työpanoksesta. Seurantaa varten on henkilöstömäärätavoitteet kuvattu alla olevassa taulukossa henkilötyövuosina tulosaluetasolla vuosille Taulukossa "suunnitellut luvut" ilmaisevat tasapainottamissuunnitelman mukaisen henkilöstömäärän kokoaikaisiksi muutettuna. Tehty työaika sarakkeesta ilmenee varsinainen tarkka palvelussuhdetietoihin perustuva henkilötyövuosiseuranta. Tehty työaika kuvaa tunnuslukuna todellista työaikaa (= palvelussuhdeajat, joista vähennetty vuosilomat, sairauslomat, muut virkavapaat ym. keskeytykset). Muuten henkilöstöasioissa noudatetaan suunnittelukaudella vuonna 2006 hyväksytyssä henkilöstöstrategiassa päätettyjä toimenpiteitä. Henkilöstöstrategian mukaan painopistealueita ovat johtamisen kehittäminen, osaamisen varmistaminen, kannustava palkitseminen ja työskentelyedellytykset. Näistä keskitetysti ohjatuista toimenpiteistä on vuoden 2007 tavoitteiden osalta tarkempi kuvaus hallintokeskuksen tavoiteosassa. HENKILÖTYÖVUOSIEN SEURANTA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEN SEURANTAJAKSOLLA Suunn. luvut Tehty TA Suunn. luvut Tehty TA Suunn. luvut Tehty TA Suunn. luvut Tehty TA Suunn. luvut Tehty TA HALLINTO Hallinto ja talous 32 32,82 37,25 33,98 46,2 39,32 44,2 37,61 40,2 34,21 Ruoka- ja siivouspalvelu ,55 138,1 115,85 134,75 114,67 134,05 114,08 132,45 112,71 PERUSTURVA Hallinto 7 5,05 6 5,58 2 1,70 2 1,70 2 1,70 Terveyden- ja sairaanho ,37 105,5 85,13 104,5 88,93 104,5 88,93 99,5 84,67 Vanhuspalvelut 106,5 96, , ,91 94,5 80,42 94,5 80,42 Perhehuolto 24,5 18,86 24,5 20,29 28,5 24, , ,68 Päivähoito 287,5 225,74 293,5 227,98 293,5 249,77 298,5 254, ,30 SIVISTYS Kasvatus- ja koulutus 302,6 266,53 302,6 283, ,00 293,2 249,51 291,2 247,81 Kulttuuri- ja kansalaisto 23,5 19,73 23,5 19,93 22,5 19,15 21,9 18,64 20,7 17,62 Liikunta 20 15, ,73 10,5 8,94 10,5 8,94 10,5 8,94 Nuoriso 11,6 15,17 11,6 16,09 11,6 9,87 11,6 9,87 10,6 9,02 TEKNINEN- JA Tekninen 57,3 71,79 61,3 75,65 93,05 79,19 91,8 78,12 91,8 78,12 YMPÄRISTÖ Ympäristö 31,7 33,7 Vesilaitos 13 11, , , , ,06 yht 1162,2 978,5 1179,6 1003,8 1170,1 995, ,8 977, ,5 966,27

12 11 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT VÄESTÖ Väestömäärän kasvuvauhti hidastui 1990-luvun alkupuolella, mutta se on ollut riittävä pitämään kunnan väestörakenteen edullisena. Viime vuosina nettomuutto on ollut selvästi positiivista ja yhdessä syntyvyyden enemmyyden kanssa se on merkinnyt noin 2 %:n vuosittaista väestömäärän kasvua. Pääkaupunkiseudun väestömäärän ennustetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. Vihti uusilla kaava-alueillaan tarjoaa hyvän vaihtoehdon pääkaupunkiseudulle ja pääkaupunkiseudulla muuttavalle väestölle. Väestömäärän kasvun tavoitteena on noin 2 % vuodessa. Väestömäärän kehitys Päivähoitoikäisten määrä kasvaa jonkin verran suunnittelukaudella. Peruskouluikäisten määrä kasvaa merkittävästi ja vuosittaiset heilahtelut ovat suuria. Vuoden jälkeen vanhusten määrä ja osuus väestöstä kasvaa aiempaa nopeammin. TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT Vihdissä asuvan työllisen työvoiman määrä laski 1990-luvun alkupuolella, mutta kääntyi uudelleen nousuun vuonna Vuonna 1990 työllisen työvoiman osuus väestöstä oli noin 52 %, mutta nyt se on laskenut jo noin 49 prosenttiin. Vihdissä sijaitsevien työpaikkojen määrä on 2000-luvun alussa laskenut, mutta vuodelta 2004 olevan

13 12 ennakkotiedon mukaan se on kääntynyt lievään nousuun. Vuoden 2004 ennakkotiedon mukaan Vihdissä oli työpaikkoja Työttömien määrä on pysynyt läänin keskitason alapuolella, mutta ero läänin ja koko maan työttömyysasteeseen on pienentynyt. Kunnan harjoittama elinkeinopolitiikka on painottunut yleisten toimintaedellytysten luomiseen. Kunnan elinkeino-politiikan linjauksia tarkistetaan ja elinkeinopolitiikkaan panostetaan entistä enemmän. Elinkeinopolitiikka on keskeinen väline kunnan kehitysedellytysten turvaamisessa. Työpaikkojen ja työllisen työvoiman määrä on kehittynyt alla olevan taulukon mukaisesti. Viimeisin virallinen tilastotieto on vuodelta Työpaikat Alkutuotanto Jalostus Palvelut Yhteensä Työpaikka omavaraisuusaste 66,2 66,5 60,9 Työllinen työvoima Osuus väestöstä % 51,7 49,6 48,7 VIHDIN KUNNAN KESKEISET TAVOITTEET VIHTI SÄILYY ITSENÄISENÄ KUNTANA Valtakunnallisen kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen tavoitteena on, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. Vihdin kunnan tavoitteena on varmistaa, että sen vastuulla olevat palvelut kyetään järjestämään myös tulevaisuudessa itsenäisen Vihdin kunnan toimesta. Vihdin kunta tekee yhteistyösopimukseen perustuvaa yhteistyötä Helsingin seudun kuntien kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä sekä edunvalvonnassa. Vihdin kunta pyrkii kehittämään kunnallista palvelutuotantoa yhdessä naapurikuntien kanssa perustuen erillisiin hankekohtaisiin sopimuksiin. Vihdin kunnan sitoutuminen palvelukohtaiseen kuntayhteistyöhön edellyttää yhteistyöstä saatavan kokonaistaloudellisen hyödyn kuvaamista. Vihdin kunta on valmis tilanteen mukaan neuvottelemaan kuntarajoihin liittyvistä kysymyksistä, edellyttäen Vihdin kunnan säilymistä itsenäisenä.

14 13 KUNNAN TALOUS ON TASAPAINOSSA Kunnan talous on kunnanvaltuuston hyväksymän talouden ja palvelujen tasapainotusohjelman mukaisesti kuntalain edellyttämässä tasapainossa valtuustokauden päättyessä vuonna Tasapainotustoimia jatketaan siten, että kunnan tuloslaskelman osoittama tulos on ilman normaalista maanmyynnistä poikkeavia kiinteistöjen myyntivoittoja tai satunnaisia tuloja positiivinen viimeistään vuonna Kunnan lainamäärä kasvaa vielä vuonna 2007, mutta vuodesta 2008 alkaen lainamäärä pienenee. Kunnan lainakanta tulee laskemaan vuoteen 2012 mennessä vuosien tasolle. VIHTI ON UUDENMAAN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA Vihdin kunta reagoi Uudenmaan kunnista nopeimmin sijaintipaikkaa hakevien yritysten kyselyihin ja kykenee tarjoamaan yritysten tarpeisiin soveltuvia kaavoitettuja tontteja. Elinkeinopolitiikan hoito keskitetään kunnanjohdon välittömään yhteyteen, jotta voidaan varmistaa yrityksien tarpeiden suora välittyminen päätöksentekoon ja nopeuttaa yritysten toimintaedellytyksiin liittyvää päätöksentekoa. Vihdin kunta kaavoittaa tontteja elinkeinoelämän tarpeisiin soveltuvia alueita riippumatta maanomistusolosuhteista. Tarvittavat maa-alueet ostetaan kunnalle, lunastetaan mikäli välttämätöntä tai tehdään maankäyttöä koskevia sopimuksia maanomistajien kanssa. Kaavoituksessa pyritään suuriin kokonaisuuksiin, joissa toimivat yritykset saisivat liiketaloudellista hyötyä läheisestä sijoittumisestaan. Vihdin kunnasta muodostetaan alueen kaupallinen keskus, joka pystyy houkuttelemaan ostovoimaa myös lähikunnista. Vähittäiskaupan ja palveluiden kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla tontteja parhaille liikepaikoille. Vihdin elinkeinopolitiikan tavoitteena on myös kunnan verotettavien tulojen kasvattaminen. Tämä tapahtuu yhteisöverotulopohjan laajentamisella uusien yritysten kautta sekä luomalla edellytyksiä nykyisten yritysten menestymiselle. Kiinteistöverotuoton kasvattamiseen pyritään uusien elinkeinokiinteistöjen muodostamisella. Kunnallisverotuoton kehittymiselle luodaan edellytyksiä suuntaamalla toimenpiteitä myös toimialoille ja yrityksiin, jotka työllistävät vihtiläisiä työttömiä tai työttömyysuhan alla olevia henkilöitä. Elinkeinorakenteen riskejä, kuten suhdannevaihteluita ja yritysten toimintaympäristön muutosten vaikutuksia pyritään hajauttamaan monipuolistamalla elinkeinorakennetta. Teollisuusyritysten osalta Vihdin kunta keskittyy yrityksiin, joiden toiminta on myös tulevaisuudessa mahdollista tapahtua kotimaassa. Julkiset hankinnat kunta kilpailuttaa tehokkaasti ja edesauttaa markkinoiden kehittymistä julkisiin palveluihin.

15 14 VIHDIN KUNTA KASVAA HALLITUSTI Vihdin kunta pyrkii saavuttamaan väestöpohjan, jonka avulla kunta selviää osaltaan valtakunnallisesta väestörakenteen muutoksesta. Tämä edellyttää verotettavan tulon asukasta kohden kasvattamista ja nuorille perheille soveltuvaa asunto- ja tonttitarjontaa. Kunnan huoltosuhde pyritään pitämään suotuisana myös suurten ikäluokkien kasvattaessa palvelutarvetta. Kasvun aiheuttama palvelukysynnän lisääntyminen hoidetaan palvelutuotantoa tehostamalla talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelman asettamien raamien mukaisesti. Verotulopohjaa parannetaan sisäisesti elinkeinopolitiikan keinoin tarjoamalla matalamman ansiotulon omaaville kuntalaisille työpaikkoja kunnan alueella, sekä ulkoisesti kaavoittamalla houkuttelevia asuma-alueita. Kunnan kaavoituksen ja rakentamisen painopiste on kunnan päätaajamissa ja liikenteellisesti vetovoimaisissa paikoissa, kuten valtateiden risteysalueilla. Kunta täydentää olevaa yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää jo rakennetut tekniset verkostot. Taajamien asukasluvun kasvua tuetaan siten, että pystytään ylläpitämään ja kehittämään monipuolisia kaupallisia palveluja. Keskusta-alueilla asumista tiivistetään ja kerrostaloasumista lisätään, mikäli se on taajamakuvallisesti tarkoituksenmukaista. Vanhusväestön kasvuun varaudutaan kaavoittamalla taajamiin ikääntyville suunnattuja asuntoja. Tarkoituksena on mahdollistaa vanhusväestön asuminen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, sekä luoda perustaa tulevalle palvelutarjonnalle. Asuntorakentamista varten pidetään jatkuvasti riittävä kunnan kasvutavoitetta tukeva tonttitarjonta erilaisia asumisvaihtoehtoja varten. Työpaikkarakentamista varten turvataan kysyntää vastaava tonttitarjonta liikenteellisesti ja asiakasvirtojen kannalta hyviltä paikoilta. Väestömäärän kasvun tavoitteena on noin 2 % vuodessa. Kunnalla on rakentamisen painopistealueilla vähintään viiden vuoden raakamaavarasto. KUNNAN PALVELUT ON JÄRJESTETTY TEHOKKAASTI Kunnan palveluiden määrä ja laatu sopeutetaan normien mukaan kunnan resursseihin talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelman mukaisesti. Palvelutarjonnan tehokkuuden ja laatutason seuranta järjestetään luomalla luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden käyttöön johdon tietojärjestelmä. Kunnan palveluiden järjestämiseen etsitään aktiivisesti vaihtoehtoja seuraamalla eri kuntien palveluiden kehittämishankkeita. Kuntaan luodaan palveluohjelma, jossa tarkastellaan palveluiden järjestämisvaihtoehtojen (oma tuotanto, kuntayhteistyö ja ostopalvelut) tehokkuutta. Palveluiden tuotantorakennetta monipuolistetaan, jos se on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti edullista. Palvelujen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan.

16 15 KUNNAN TYÖTEKIJÄT KOKEVAT VIHDIN KUNNAN HYVÄNÄ TYÖNANTAJANA JA KEHITTÄVÄT OMAA OSAAMISTAAN Kunnan henkilöstöstrategian painopiste on osaamisen vahvistaminen ja johtamisen tason parantaminen. Työntekijöille ja työyksiköille asetetaan selkeät tavoitteet, joiden pohjalta työntekijät ja työnantaja kykenevät arvioimaan onnistumista. Onnistuminen palkitaan. Selkeiden tavoitteiden asettaminen edellyttää johtamisjärjestelmän kehittämistä. Tavoitteet on asetettava asiakastyytyväisyydelle, taloudellisuudelle, palvelun tehokkuudelle sekä henkilöstön työtyytyväisyydelle. Työntekijän velvollisuus on huolehtia oman ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja työnantajan on luotava tähän edellytykset. Johtamista kehitetään osallistavan johtamisen suuntaan. Asemaan perustuvan esimies-työntekijä suhteen heikentyessä työntekijöille on osoitettava vastuuta työn tuloksista. Työolosuhteiden on oltava turvalliset ja työn tuloksellisuutta ja työviihtyvyyttä edistävät. KUNNAN TYTÄRYHTEISÖT KIINTEISTÖ OY VIHDIN OPISKELIJA-ASUNNOT Vihdin kunta ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä omistavat molemmat yhtiöstä 50 %. Yhtiö omistaa Nummelassa asuntolainoitetun kerrostalon, jossa on opiskelija-asuntoja. Yhtiön tarkoituksena on vuokrata asuntoja Vihdissä opiskeleville tai vihtiläisille opiskelijoille. Yhtiön tavoitteena on pitää kaikki asunnot lukukausien aikana asuttuina sekä pitää rakennus kunnossa ja yhtiön talous vakaana. Kunnan tavoitteena on luopua omistuksestaan osana vuokra-asuntojen hallinnan uudelleen järjestelyä. NUMMELAN TEOLLISUUSTALO OY Lähtökohtana on tukea kuntakonsernin toimintaa yritystoiminnan kehittämisessä ja työpaikkojen lisäämisessä siten, että uusien yritysten sijoittumisen lisäksi tarjotaan tiloja myös kasvuyrityksille. Yhtiön tavoitteina on toimialansa mukaisesti vuokrata eri kokoisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita toimitiloja yritysten tarpeiden mukaisesti paikkakunnan käypää hintatasoa noudattaen siten, että toiminta on myös kannattavaa ja kilpailukykyistä. Vuokrasopimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää optio vuokraajalle tilojen lunastamisesta vuokrakauden aikana. Tilojen käyttökulut maksaa täysimääräisesti vuokralainen.

17 16 VEIKKOINKORPI I OY Lähtökohtana on tukea kuntakonsernin toimintaa yritystoiminnan kehittämisessä ja sen myötä työpaikkojen lisäämisessä siten, että uusien yritysten sijoittumisen lisäksi tarjotaan tiloja myös kasvuyrityksille. Yhtiön tavoitteina on toimialansa mukaisesti vuokrata eri kokoisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita toimitiloja yritysten tarpeiden mukaisesti paikkakunnan käypää hintatasoa noudattaen siten, että toiminta on myös kannattavaa ja kilpailukykyistä. Vuokrasopimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää optio vuokraajalle tilojen lunastamisesta vuokrakauden aikana. Tilojen käyttökulut maksaa täysimääräisesti vuokralainen. PALMAN TIETO-TAITO-KESKUS OY Tavoitteena on pitää yhtiön omistamat tilat yritystoimintaan ja koulutustoimintaan hyvin soveltuvassa kunnossa. Yhtiön maksuvalmius pidetään hyvänä ja sitä vahvistetaan, jotta voidaan huolehtia kiinteistön tarvitsemista kunnossapitotoimista. Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Nummelassa, joten toistaiseksi korjaustoimenpiteillä pidetään rakennuksen toimivuuden lisäksi yllä rakennuksen ja alueen huoliteltua ilmettä. Kohteen kehittäminen ratkaistaan maankäytön suunnittelun yhteydessä. NUMMELAN ALUELÄMPÖ OY Yhtiö toimittaa lämpöä Nummelan alueen kiinteistöille, tätä tarkoitusta varten yhtiö toimialansa mukaisesti voi omistaa ja hallita maa-alueita, lämpökeskus- ja muita rakennuksia sekä lämmönsiirtoverkostoja ja -laitteita sekä huolehtia lämmitysenergian tuotannosta, hankinnasta ja toimituksesta sekä kiinteistöjen lämmittämisestä. Yhtiön lämpöverkostot on yhdistetty siten, että vain Lankilanrinteen verkko toimii erillisenä. Uusia asiakkaita liitetään aluelämmityksen piiriin kysynnän mukaan. Uuden päälämpökeskuksen toteutus on käynnissä ja se valmistuu keväällä Vihdin kunnan antaman ohjeistuksen mukaisesti yhtiö valmistelee ja ottaa käyttöön strategian, jolla varmistetaan yhtiön kilpailukyky ja liiketaloudellinen kannattavuus. Samalla varmistetaan, että yhtiö pystyy vastaamaan taajamien kasvun aiheuttamaan laajentamistarpeeseen. KIINTEISTÖ OY ALA-NUMMELA Yhtiö omistaa Nummelan taajamassa sijaitsevat tilat Ala-Nummela ja Kirstilä, jotka muodostavat liiketontin. Yhtiö myydään.

18 17 VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT Sisäiset ja ulkoiset erät Kunta yhteensä (ilman Vihdin Vesihuoltolaitosta) 8:50 TA2006 TP2005 TA2006 LTK2007 KV2007 KV2007 TS2008 TS2009 TOIMINTATUOTOT ,1 % Myyntituotot ,0 % Maksutuotot ,7 % Tuet ja avustukset ,4 % Vuokrat ,7 % Muut toimintatuotot ,6 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,0 % TOIMINTAKULUT ,3 % HENKILÖSTÖKULUT ,2 % Asiakaspalvelujen ostot ,0 % Palvelujen ostot ,6 % Ostot tilikauden aikana ,7 % Varaston lisäys/vähennys ,0 % 0 0 Avustukset ,9 % Vuokrat ,5 % Muut toimintakulut ,4 % TOIMINTAKATE ,8 % Verotulot ,7 % Valtionosuudet ,3 % Korkotuotot ,9 % Muut rahoitustuotot ,7 % Korkokulut ,8 % Muut rahoituskulut ,1 % VUOSIKATE ,3 % Suunnitelman mukaiset poistot ,4 % Satunnaiset tuotot ,4 % 0 0 Satunnaiset kulut ,0 % 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,1 % Poistoeron lisäys (-) ja ,0 % 0 0 Varausten lisäys (-) ja ,0 % Rahastojen lisäys (-) ja ,0 % 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ ,5 % Bruttomenot keskuksittain TA 2007 Tekninen ja ympäristökeskus 10 % Hallintokeskus 9 % Sivistyskeskus 23 % Perusturvakeskus 58 %

19 18 TULOSLASKELMA ULKOISET Kunta yhteensä (ilman Vihdin Vesihuoltolaitosta) 8:55 TA2006 TP2005 TA2006 LTK2007 KV2007 KV2007 TS2008 TS2009 TOIMINTATUOTOT ,4 % Myyntituotot ,7 % Maksutuotot ,7 % Tuet ja avustukset ,4 % Vuokrat ,8 % Muut toimintatuotot ,6 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,0 % TOIMINTAKULUT ,0 % HENKILÖSTÖKULUT ,2 % Asiakaspalvelujen ostot ,0 % Palvelujen ostot ,3 % Ostot tilikauden aikana ,7 % Varaston lisäys/vähennys ,0 % 0 0 Avustukset ,9 % Vuokrat ,6 % Muut toimintakulut ,4 % TOIMINTAKATE ,8 % Verotulot ,7 % Valtionosuudet ,3 % Korkotuotot ,9 % Muut rahoitustuotot ,7 % Korkokulut ,8 % Muut rahoituskulut ,1 % VUOSIKATE ,3 % Suunnitelman mukaiset poistot ,4 % Satunnaiset tuotot ,4 % 0 0 Satunnaiset kulut ,0 % 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,1 % Poistoeron lisäys (-) ja ,0 % 0 0 Varausten lisäys (-) ja ,0 % Rahastojen lisäys (-) ja ,0 % 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄM ,5 % Toimintakulut ja toimintakate TP 2005 TA 2006 LTK 2007 KV 2007 TS 2008 TS Toimintakulut Toimintakate

20 19 TULOSLASKELMA (ULKOISET ERÄT) Kunta yhteensä (mukana Vihdin Vesihuoltolaitos) TP2005 TA2006 KV2007 TS2008 TS2009 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT Asiakaspalvelujen ostot Palvelujen ostot Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys/vähennys Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) ja Varausten lisäys (-) ja Rahastojen lisäys (-) ja TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ Vuosikate ja poistot Vuosikate Poistot