POHJOIS-KARJALAN MATKAILUN TEEMA- JA TOIMENPIDEOHJELMA

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN MATKAILUN TEEMA- JA TOIMENPIDEOHJELMA

2 SAATESANAT Matkailu on globaali kasvuala. Suhdannevaihteluista huolimatta toimiala on kasvanut Suomessa viidessä vuodessa yli 20 prosenttia. Nykyisin matkailu on Suomessa teollisuudenalana arvoltaan yli 13 miljardia euroa. Matkailuyritysten määrä on maassamme noin ja toimiala työllistää noin henkilöä. 1,2 Matkailun megatrendit suosivat myös tulevaisuudessa Suomea ja Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset vastata niihin. Matkailuelinkeino onkin yhä maakunnallemme suuri mahdollisuus, joka voi syttyä aiempaa nopeampaan kasvuun. Toimialan elinvoima on yrityksissä ja niiden toimintaedellytyksiä on myös yhteisin voimin tuettava. 1 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto käynnisti vuoden 2014 alussa matkailun teema- ja toimenpideohjelman laadinnan. Ohjelmassa pyrittiin löytämään ne linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla voimme vauhdittaa matkailun yrityslähtöistä kasvua ja kehittymistä maakunnassamme. Valmistunut teema- ja toimenpideohjelma täydentää Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaa ja sitä tullaan käyttämään EU-ohjelmakauden rahoituksen ohjauksessa. Teema- ja toimenpideohjelman toimii myös kaudelle laaditun Pohjois-Karjalan matkailustrategian jatkumona. Ohjelman teossa on korostettu Pohjois-Karjalan matkailutoimialan kuulemista sekä toimialalta itseltään tulevien kehittämisesitysten ja tavoitteiden huomioimista. Nykyiseen muotoonsa ohjelman työstivät Jani Karjalainen / JK Kehitystoimisto Oy sekä Hannu Komu / Onvisio Consulting. Lisäksi työtä on ohjannut työryhmä, johon kuului sekä maakunnan matkailutoimijoiden että yrittäjätahojen edustajia. Strategiaprosessin johtamisesta on vastannut Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kehittämispäällikkö Pekka Huovinen ja prosessia on rahoitettu maakunnan tulevaisuusrahastosta. Strategiat ja dokumentit eivät ratkaise matkailumme menestystä vaan teot. Toivomme, että tämä ohjelma aktivoi ja ohjaa sinua oikeansuuntaisiin tekoihin ja askeliin toimialamme kehittämisessä. Kiitoksia kaikille ohjelmatyöhön osallistuneille ja voimia tuleviin kehittämisponnistuksiin tästä on hyvä jatkaa. Pielisjoen linna xx Pekka Huovinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

3 MATKAILULLA ON MERKITYSTÄ! Matkailu on noussut Suomen kärkielinkeinojen joukkoon 1,2,6 Matkailu on globaali kasvuala, toimialan kasvu on tällä hetkellä noin 5 % vuodessa Matkailun kokonaiskysyntä (2012) 13,3 mrd Matkailuyritysten määrä (2012) kpl Matkailutoimialan työpaikkojen määrä (2011) Toimiala on kasvanut Suomessa viidessä vuodessa yli 20 % Matkailun vientiin rinnastettava matkailutulo (2012) 4,2 mrd Matkailun verot ja veroluonteisen maksut (2012) 5,2 mrd Matkailun kokonaistulo on suurempi kuin esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, pankkisektorilla, Hightech-viennissä tai elintarviketeollisuudessa. Näkökulmia matkailun tulevaisuudesta 1,2,3,4,5,6 Matkailupalveluiden varaus ja markkinointitoiminnot siirtyvät perinteisen internetin puolelta voimakkaasti mobiilivälineisiin - älypuhelimiin ja tabletteihin. Lisäksi sosiaalinen media nousee päärooliin nuorten aikuisten matkapäätöksissä. Matkailutoimiala jatkaa globaalia kasvuaan hetkellisistä maa- tai maaosakohtaisista notkahduksista huolimatta ja se näkyy kansainvälisenä kasvuna myös Pohjois-Karjalassa - sekä Venäjän että muiden markkinoiden osalta. Hyvinvointimatkailussa korostuvat entistä enemmän perinteiset hoitomuodot ja luontokokemukset. Mielenhyvinvointi on nousemassa yhdeksi tärkeimmäksi hyvinvointimatkailun osa-alueeksi. Hyvinvointipalveluiden käyttäjäkunta kasvaa koko ajan Euroopan väestön ikääntyessä, työn hektisyyden lisääntyessä ja suurten miljoonakaupunkien ihmisten etsiessä rauhoittavaa ympäristöä. Kulttuurimatkailussa Suomen ulkomaan markkinoinnin pääkohderyhmäksi nimettyjä moderneja humanisteja kiinnostaa yhä enemmän paikallinen historia, elämäntavat, ruokakulttuuri ja aidot kokemukset. Ilmastomuutoksen mukanaan tuoma olosuhteiden epävakaus edellyttää vaihtoehtoisten toimintamuotojen suunnitelmallista kehittämistä sekä yksittäisten yritysten että matkailukeskittyminen palveluvalikoiman osalta. Suomen matkailumarkkinointi saa tulevaisuudessa globaaleja piirteitä. Matkailun myynti- ja markkinointityö muuttuu entistä enemmän segmentti- ja teemakohtaiseksi. Samaan kohderyhmään kuuluvia kuluttajia tavoitellaan sähköisin myynti- ja markkinointikeinoin samanaikaisesti usealta kansainväliseltä markkina-alueelta. Kansainvälisessä matkailussa menestymisessä on tulevaisuudessa oleellista alueen hyvä imago, kiinnostava ja selkeä tuote, palvelujen helppo löydettävyys ja varattavuus internetin kautta, houkutteleva luonnonläheinen ympäristö sekä hyvät kulkuyhteydet. Maakunnallisen lentoaseman säilyminen ja kehittyminen on matkailun menestyksen elinehto. Lisäksi lähimarkkinoiden ja Venäjän kohteiden hyödyntämisen kannalta on tärkeää panostaa rajanylitysten sujuvuuteen. Suomessa venäläisten matkailijoiden määrät ovat kasvaneet poikkeuksellisen voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Venäjän taloustilanne ja ruplan arvon heikkeneminen ovat kuitenkin hidastaneet kasvua voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Kevään 2014 aikana puhjennut Ukrainan kriisi voi kääntää Venäjän matkailun taantumaan lähitulevaisuudessa. Venäjän markkinoilla on kuitenkin mahdollisuus myös uuteen kasvusysäykseen, mikäli viisumivapaus jossain muodossa tulevaisuudessa toteutuu.

4 POHJOIS-KARJALAN MATKAILU TÄNÄÄN Pohjois-Karjalan matkailun nykytila 2, 3, 7, 8, 9,10 (luvut vuodelta 2013 ellei toisin mainita) Majoitus-, ohjelmapalvelu- ja ravitsemustoiminnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on Pohjois-Karjalassa noin 140 M ja työllistävyys 1500 henkilöä (2012). Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset ylittivät ensimmäistä kertaa rajan. Pohjois-Karjalan rekisteröidyistä yöpymisistä 82 % tulee kotimaisista matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden osuus rekisteröidyistä yöpymisistä on 18 %, josta noin 60 % on venäläisiä matkailijoita. Venäläisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat yli 200 % ohjelmakaudella , kun taas kotimaan yöpymisvuorokauden ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Suhteellisesti heikoin kehitys menneellä ohjelmakaudella oli muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausissa, jotka vähentyivät 6 %. Maakunnan majoitusyritysten liikevaihto on kasvanut 6 % vuosina Matkailun ohjelmapalveluyritysten liikevaihdon taso oli 10 M vuonna Maakunnan seutukuntien osalta voimakkainta kasvu on ollut maakunnan reuna-alueilla, Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Matkailun liikevaihdon kasvun keskeisin veturina on ollut erityisesti venäläisten matkailijoiden määrän kasvu. Venäläisten tuoman vähittäiskaupan verovapaa myynti kasvoi maakunnassa 2 miljoonasta eurosta yli 6 miljoonaan euroon vuosina kotimaasta ulkomailta 82 % 60 % Venäjältä Liikevaihto 140 M 18 % 40 % muualta Työllistävyys 1500 hlöä Matkailun rekisteröidyt yöpymiset Matkailutilastoinnissa toteutettiin vuoden 2012 alussa uudistus, jolloin Euroopan parlamentin ja neuvoston matkailutilastoasetus (692/2011) astui voimaan. Uusi liikkeiden vähimmäiskoko on 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa sekä retkeilymajat. Ennen vuotta 2012 tilastoon sisältyivät majoitusliikkeet, joissa oli vähintään 10 huonetta, mökkiä tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. Tilastoinnin ulkopuolelle on arvioitu jäävän noin 40 prosenttia majoitusliikkeistä, mutta majoituskapasiteetista alle 10 prosenttia. 2 Matkailun majoitus- ja ohjelmapalveluyritysten toimialaluokat Toimialaluokka 55: Majoitus. Luokkaan kuuluu lyhytaikaisen majoituksen tarjoaminen matkailijoille ja muille vierailijoille sekä myös pitempiaikaiseen käyttöön tarkoitettujen majoittumistilojen tarjoaminen komennustyöntekijöille ym. sekä oppilaskodeissa, opiskelija-asuntoloissa, sisäoppilaitoksissa. Jotkut majoitusliikkeet tarjoavat ainoastaan majoitusta, kun taas toiset tarjoavat yhdistettyjä majoitus-, ravitsemus- ja/tai virkistyspalveluja. 10 Matkailun ohjelmapalveluyritysten luokittelu: varauspalvelut ja matkaoppaiden palvelut (TOL 799), museoiden toiminta (TOL 9102), kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta (TOL 91040), urheilulaitosten toiminta (TOL 93110), kuntokeskukset (TOL 93130), huvi- ja teemapuistot (TOL 93210) sekä hiihto- ja laskettelukeskukset (TOL 93291). 10

5 Matkailun kehityslukuja Itä-Suomen maakunnissa , 3, 7 (suluissa suhteellinen kokonaismuutos prosentteina seurantajakson ajalta) Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet yhteensä Kotimaan matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Kainuu (Muutos +14,7 %) Kainuu ( Muutos +14,4 %) Pohjois-Savo (Muutos -7,8%) Pohjois-Savo (Muutos -9,3 %) Etelä-Savo (Muutos +23,7 %) Etelä-Savo (Muutos +6,7%) Etelä-Karjala (Muutos +49,8 %) Pohjois-Karjala (Muutos +2.5 %) Pohjois-Karjala (Muutos +9,9 %) Etelä-Karjala (Muutos +10,0 %) Venäläisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Toimialaluokkaan 55 rekisteröityjen majoitusyritysten liikevaihdon kehitys (t ) Etelä-Karjala (Muutos +167,2 %) Pohjois-Savo (Muutos -13 %) Etelä-Savo ( Muutos +344,0 %) Etelä-Karjala (Muutos +47 %) Kainuu ( Muutos +21,9) Pohjois-Karjala (Muutos +6 %) Pohjois-Savo (Muutos -4,3 %) Etelä-Savo (Muutos -4%) Pohjois-Karjala (Muutos +202,5 %) Kainuu (Muutos +17 %) Toimialaluokkiin TOL 55 (Majoitus) ja (Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut) rekisteröityjen yritysten liikevaihdon ( ) kehitys Pohjois-Karjalassa Rekisteröidyn huonekapasiteetin kehitys Pohjois-Karjala (Muutos +13 %) Pohjois-Savo (Muutos -1,7 %) Etelä-Savo (Muutos +13,2 %) Kainuu (Muutos +23,4 %) Joensuun seutukunta (Muutos +9 %) Etelä-Karjala (Muutos +38,1 %) Pohjois-Karjala (Muutos +9,4 %) Keski- ja Pielisen-Karjalan seutukunta (Muutos +23 %)

6 Vahvuuksia ja heikkouksia, voittoja ja tappioita katsaus Pohjois-Karjalan matkailun onnistumisiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin Tapahtumamatkailussa on saavutettu menestystä. Erityisesti Joensuun ja Kontiolahden alueen suurien tapahtumien vaikutus on ollut merkittävä ja niiden kasvattama majoituskysyntä on ulottunut kauaksi itse tapahtumapaikasta. Myös tapahtumien kautta saatu positiivinen medianäkyvyys on ollut huomattava. Investointien suhteen onnistumisia ovat olleet mm. kylpyläinvestoinnit Kolilla, hotelli-investoinnit Joensuussa, laajennus- ja palveluinvestoinnit Bomba-Hyvärilä alueella, kylpyläinvestointi ja lomakylän laajennus Pajarinhovin alueella sekä Outokummun alueen uuden kehittymisen käynnistyminen. Myös Kiteen Aimo monitoimikeskus on onnistunut esimerkki osuuskuntamuotoisesta tapahtuma-, harraste- ja matkailupalvelu kokonaisuudesta. Tehdyistä investoinneista huolimatta matkailun kasvu ei ole saavuttanut sille edellisessä matkailustrategiassa asetettuja tavoitteita. Toimialan kasvun esteenä on edelleen sen palvelukapasiteettien pienuus ja hajanaisuus. Hitaan kasvun johdosta Pohjois-Karjalan majoituskapasiteetin määrä on nyt Itä-Suomen maakunnista pienin. Matkailukeskittymien profiilit eivät ole selkeitä eivätkä riittävästi toisistaan erottuvia ja toisaalta Pohjois-Karjalan kokonaisuutta tukevia. Näistä syistä toimijoilta puuttuu yhteinen päämäärä. Maakunnan ohjelmapalvelualan kehittyminen on polkenut paikallaan ja toimiala on säilynyt kooltaan ja palvelukapasiteetiltaan pienenä. Tämä on edelleen esteenä mm. kansainvälisen matkailun voimakkaammalle kehittymiselle maakunnassamme. Matkailun hanketoiminta on ollut edelleen hajanaista ja suurin osa hankeresursseista on ohjautunut muiden kuin suoraan matkailussa mukana olevien organisaatioiden oman toiminnan rahoitukseen. Matkailun kehittämishankkeiden yrityslähtöisyys on ollut liian heikkoa. Luontomatkailun ohjelmalliset sisällöt eivät vielä ole nousseet esimerkiksi valtakunnan tasolla tunnetuiksi vetovoimatekijöiksi. Maakunnan ainutlaatuiset kulttuurisisällöt eivät ole nousseet niiden suomien mahdollisuuksien mukaiseen asemaan. Luontomatkailu ja sen puitteet ovat kehittyneet, esimerkiksi Pohjois-Karjalan kansallispuistoihin ja luontoretkeilykohteisiin suuntautuneet matkailijamäärät ja niiden mukanaan tuomat aluetaloudelliset vaikutukset ovat olleet kasvussa. Pohjois-Karjalassa tai sen lähialueilla on helposti saavutettavissa kuusi kansallispuistoa (Koli, Patvinsuo, Petkeljärvi, Kolovesi, Hiidenportti, Tiilikka), jotka yhdessä muodostavat kansainvälisille matkailumarkkinoille erittäin potentiaalisen vetovoimaympäristön. Myös esteettömyyttä on kehitetty maakuntamme luontomatkailukohteissa menestyksellisesti (Esim. Ruunaa, Petkeljärvi, Outokummun Erä- ja luontokeskus, Pamilon kosken alue). Venäjän matkailun kasvu on ollut maakunnassa voimakasta ja se ylitti sille viime ohjelmakaudelle asetetut tavoitteet. Venäjän taloustilanne ja ruplan arvon heikkeneminen ovat hidastaneet kasvua viimeisen vuoden aikana. Kevään 2014 aikana puhjennut Ukrainan kriisi voi kääntää Venäjän matkailun taantumaan lähitulevaisuudessa. Venäjän markkinoilla on kuitenkin mahdollisuus myös uuteen merkittävään kasvusysäykseen, mikäli viisumivapaus jossain muodossa tulevaisuudessa toteutuu. Kansainväliseen matkailuun liittyvä tuotteistamis-, markkinointi-, myynti- ja asiakaspalveluosaaminen ei ole riittävän hyvällä tasolla ja erityisesti Venäjän markkinoihin liittyen asioissa pitäisi laittaa uusi tehovaihde päälle. Palvelutasolla mm. kielitaito koetaan puutteellisena ja siihen tulisi hakea ratkaisua myös työvoiman tuonnilla Venäjän Karjalasta. Maakunnan voimistunut yhteinen markkinointi ja sen ikkunaksi rakennettu visitkarelia.fi -portaali ovat edenneet matkailun yhteismarkkinoinnin osalta oikeaan suuntaan. Matkailun kasvutavoitteet Kasvu % Matkailun rekisteröity huonekapasiteetti % Rekisteröidyn kapasiteetin käyttöaste 42 % 50 % 19 % Rekisteröidyt yöpymiset kotimaa % Rekisteröidyt yöpymiset muut ulkomaat % Rekisteröidyt yöpymiset Venäjä % Rekisteröidyt yöpymiset yhteensä % Majoitus- ja ravitsemustoimialan toimipisteet (kpl) (TOL 55 ja 56) % Majoitus- ja ravitsemustoimialan työpaikat (kpl) (TOL 55 ja 56) % Liikevaihto (t ) (TOL 55 ja 56) %

7 VISIO, TAVOITTEET JA IMAGO Linjaukset ja tavoitteet Matkailun kehittämisessä ja kasvussa tehdään merkittävä rytminvaihdos. Tämä toteutetaan ohjaamalla merkittävä osa seuraavan kolmen vuoden kehittämisresursseista matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamiseen, kansainväliseen markkinointiin ja myyntiin sekä toimialan investointien edistämiseen Matkailun kasvuohjelma Matkailun kehittämistoimintaa linjataan yrittäjälähtöisemmäksi toimialan kehittämis- ja investointitukirahoitus ohjataan matkailutoimialan yrityksiin tai yritysten tärkeimmiksi katsomiin kehittämiskohteisiin. Kansainvälinen matkailu kasvaa valituilta markkinaalueilta (Venäjä, saksankielinen Eurooppa ja Hollanti). Matkailun kannalta kriittisimmät saavutettavuusrakenteet säilyvät ja kehittyvät nykyisestä (lento- ja junayhteydet, rajanylityspaikat ja matkailukeskusten sisäinen saavutettavuus). Matkailussa käynnistyy tuotekehitystoimenpiteitä, jotka vastaavat kansainvälisen matkailun uusiin kysyntätrendeihin. Matkailutoimijoiden osaaminen sähköisessä liiketoiminnassa ja kansainvälisessä liiketoiminnassa paranee. Matkailun yhteismarkkinointi selkeytyy ja resurssit ohjautuvat entistä tehokkaammin valituille markkinoille pääsääntöisesti Karelia Expert matkailupalvelun Oy:n ja visitkarelia.fi -brändin kautta. Määrälliset tavoitteet ja mittarit vuoteen 2020 mennessä Visio 2020 Pohjois-Karjala on kansainvälisesti vetovoimainen luonto-, kulttuuri- ja tapahtumamatkailualue, jossa omiin vahvuuksiin perustuva matkailuelinkeino luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia toimialan kestävälle kasvulle ja investoinneille. Matkailun rekisteröity majoituskapasiteetti kasvaa keskimäärin 3 % vuodessa tavoitteena 400 uutta hotellihuonetta Majoitustoiminnan käyttöaste kasvaa keskimäärin 3 % yksikköä vuodessa tavoitteena 50 % käyttöastetaso Matkailun yöpymisvuorokaudet kasvavat keskimäärin 5 % vuodessa tavoitteena rekisteröityä yöpymistä Imago Pohjois-Karjalan matkailun yhteisessä imagoviestinnässä nojaudutaan seuraaviin vahvuuksiin ja arvoihin: Ainutlaatuinen Koli Karjalainen vieraanvaraisuus ja hyvä palvelu Iloisuus, rempseys, välittömyys ja aitous Kiehtova luonto ja kulttuuri Suomen tapahtumamyönteisin maakunta Matkailutoimialan liikevaihto kasvaa keskimäärin 5 % vuodessa tavoitteena 60 M lisää liikevaihtoa Matkailualan työpaikat kasvavat keskimäärin 3 % vuodessa tavoitteena 400 uutta työpaikkaa

8 MATKAILUN KEHITTÄMISTEEMAT JA TOIMENPITEET Matkailumarkkinoinnin ja -myynnin tehostaminen Markkinoinnin toimenpiteet ja resurssit keskitetään kansainvälisen matkailun kasvattamiseen. Yhteistyönä tehtävän kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kohdemaiksi valitaan saksankielinen Eurooppa, Venäjä ja Hollanti. Lisäksi tehdään täsmätoimenpiteitä uusilla markkina-alueilla. Aasiaan ei suunnata omia yhteismarkkinointiresursseja tai hankkeita, vaan markkinointityötä tehdään valtakunnallisten toimijoiden käynnistämien hankkeiden kautta. Myyntiä tuetaan asiakas- ja trendilähtöisellä tuotekehitystyöllä. Kaiken tuettavan tuotekehityksen edellytys on, että niiden palvelukapasiteetti mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan, ja että tuotteille on osoitettavissa ns. myynti- /varausputki. Myynnin, markkinoinnin sekä niitä tukeva tuotekehityksen painopiste suunnataan matkailun sesonkiaikoihin. Lisäksi haetaan ympärivuotisuutta panostamalla seniori- sekä työhyvinvointiasiakasryhmille suunnattuun tuotekehitykseen ja markkinointiin. Resursoidaan Visitkarelia.fi -portaalin jatkokehitystyötä sekä markkinointia. Varmistetaan maakunnan matkailutoimijoiden menestys ja kilpailukyky näkyvällä läsnäololla matkailun sähköisen markkinoinnin ja myynnin keskeisissä kanavissa. Huolehditaan erityisesti hyvän tunnettavuuden saavuttaneen koli.fi -portaalin kehittämisestä ja yhteensopivuudesta visitkarelia.fi portaalin kanssa. Tuetaan matkailun sähköisten myynti- ja markkinointityökalujen käytön lisäämiseen ja tehostamiseen suunnattuja yrityskohtaisia kehittämis- ja koulutustoimenpiteitä. Tuetaan lisäksi matkailuyrittäjien kielitaitoa ja palveluosaamista kehittävää koulutusta. Vastuutahot: Karelia Expert Matkailuyhdistykset Matkailuyritykset Koulutusorganisaatiot Matkailun rahoittajat Matkailun valtakunnalliseen ja kansalliseen imagomarkkinointiin käytettävissä olevat resurssit ohjataan ja keskitetään tehtyjen imagolinjausten mukaisesti pääsääntöisesti Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n kautta. Tapahtumamatkailun kehittäminen Brändätään Pohjois-Karjalaa iloisena tapahtuma-alueena ja nostetaan säännöllisesti toistuvia laadukkaita tapahtumiamme matkailukeskittymien ja koko maakunnan imagotuotteiksi. Tuetaan olemassa olevien ja jo menestyneiden valtakunnallisten tapahtumien tuotekehitystä, kehittämisinvestointeja ja markkinointia. Tavoitellaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti liikunnan, urheilun, kulttuurin ja hyvinvoinnin teemoihin liittyviä merkittäviä tapahtumia yhdessä paikallisten tahojen kanssa. Lisäksi tavoitellaan erilaisia suurten yhdistysten, järjestöjen, ammattiryhmien ja muiden tahojen valtakunnallisia vuositapahtumia ja -kokouksia. Synnytetään tapahtumista sarjoja, joissa rytmittyvät säännöllisesti toistuvat vetovoimaiset isot tapahtumat ja jatkuvalla työllä alueelle hankittavat kertaluonteiset tapahtumat. Tuetaan tapahtumien järjestämis- ja markkinointiosaamista edistävää koulutusta. Vahvistetaan kokous- ja kongressimatkailumme kilpailukykyä kehittämällä niiden yhteydessä tarjottavia persoonallisia ja laadukkaita oheisohjelmia (mm. matkat Venäjän Karjalaan). Vastuutahot: Tapahtumien järjestäjät Karelia Expert Matkailun rahoittajat Koulutusorganisaatiot Matkailuyritykset Vahvistetaan Karelia Expertin kautta tehtävää valtakunnallisten tapahtumien yhteismarkkinointia sekä kokoushankintaa. Selvitetään tapahtumatoimintaa koordinoivan ja käytännön työtä tekevä tapahtumayksikön perustamista Karelia Expertin matkailupalvelu Oy:n yhteyteen. Esimerkkejä menestyneistä ja tuettavista matkailutapahtumista Ilosaarirock Kontiolahden urheilutapahtumat Vaarojen maraton Pogostan hiihto Ahman hiihto Kolin maisemahiihto Karelia soutu Lieksan vaskiviikko Kihaus Folk Puruveden lohikuninkuus Kolin retkiviikko

9 Matkailukeskittymien kilpailukyvyn ja tarjonnan kehittäminen Toteutetaan kolmivuotinen Matkailun kasvuohjelma hanke, jonka kautta ohjataan merkittävä osa seuraavan kolmen vuoden kehittämisresursseista matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamiseen, kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin sekä toimialan investointien edistämiseen. Selkeytetään tiiviin strategiaprosessin avulla jokaisen matkailukeskittymän liikeidea, oma erityisprofiili ja kärkituotteet (toteutetaan matkailu kasvuohjelman kautta). Strategiatyön laajuus sovitetaan matkailukeskittymän tarpeisiin niiden koon ja luonteen mukaisesti, mutta toteutetaan kuitenkin yhdenmukaisella menetelmällä samanaikaisesti kaikissa matkailukeskittymissä. Työn tavoitteena on synnyttää yhteinen näkemys matkailukeskittymien imagosta, kärkituotteista, tärkeimmistä asiakassegmenteistä ja pitemmän aikavälin visiosta. Matkailun kehittämisrahoitusta ohjataan painotetusti matkailukeskittymien majoitus- ja palvelukapasiteetteja kasvattaviin sekä infrastruktuuria kehittäviin investointeihin (erityisesti reitistöt). Maaseutumatkailun palveluinvestointeja ja kehittymistä tuetaan, kun se kytkeytyy Pohjois-Karjalan imagon mukaiseen tuotekehitykseen ja markkinointiin sekä matkailukeskittymien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tuotteistetaan Karjalan elävät kylät matkailupalvelukokonaisuus. Joensuun matkailualueella tuetaan seuraavien investointien ja niitä tukevien kehittämistoimien käynnistymistä: Sirkkalanpuiston kylpylähanke Joensuun vesistömatkailupalvelujen kehittäminen Outokummun aarrekaupungin jatkoinvestoinnit Ilomantsin alueen investoinnit painopisteenä majoituspalvelut sekä kansallispuistojen palvelurakenteita kehittävät investoinnit Huhmarin laajennusinvestoinnit Kontiolahden urheilumatkailua sekä Kontioniemen entisen varuskunta-alueen matkailullista hyödyntämistä tukevat investoinnit Uuden lapsi- ja perhematkailun syntymiseen johtavat investoinnit Onttolan lentoaseman alueen matkailupalvelujen kehittämisinvestoinnit Pielisen Karjalan matkailualueella tuetaan seuraavien investointien ja niitä tukevien kehittämistoimien käynnistymistä Kolin alueen uusien hotelli- ja leirintäalueinvestointien käynnistyminen Kevyen liikenteen väyläinvestoinnit välillä Purnuniemi Loma-Koli ja Jerontiehaara Ukko-Koli Kolin alueen reitistöjen ja suunnistukseen liittyvien palvelurakenteiden kehittämiseen suunnatut investoinnit Kolin rinnepalveluja kehittävät investoinnit Bomban alueen palvelujen laatua, karjalaisuuden uutta tulemista sekä kylpyläpalvelujen uudistamista tukevat investoinnit Ruunaan retkeilyalueen kehittymistä tukevat investoinnit Kansallispuistoihin liittyvät palvelurakenneinvestoinnit Vastuutahot: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Seudulliset elinkeinoyhtiöt Karelia Expert Matkailuyritykset Pohjois-Karjalan matkailualueet ja -keskittymät Joensuun matkailualue * Joensuun matkailukaupunki * Kontiolahden talviurheilukeskus * Outokummun Aarrekaupunki * Huhmari * Ilomantsi Pielisen Karjalan matkailualue * Koli * Bomban ja Hyvärilän alue * Ruunaa ja Vuoniskylät Keski-Karjalan matkailualue * Pajarinhovin alue * Niiralan rajanylitysaseman alue *Kiteen Aimo monitoimikeskus Pielisen ja Lieksanjoen hyödyntämiseen liittyvien matkailupalvelujen kehittäminen (Lieksan satama - Timitran niemi - Lieksan kaupunkikeskusta, Kolin, Juuan ja Nurmeksen pienvenesatamat) Keski Karjalan matkailualueella tuetaan seuraavien investointien ja niitä tukevien kehittämistoimien käynnistymistä: Pajarinhovin alueen jatkoinvestoinnit Niiralan rajanylitysasemaa ja alueen palveluja kehittävät investoinnit Valtatie 9:n uudistaminen välillä Onkamo Niirala Kiteen Aimo monitoimikeskuksen yritystoimintaa kehittävät toimenpiteet Paksuniemen alueen kehittäminen vesistömatkailun näkökulmasta

10 Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen Katse kansallispuistoihin! Lisätään Pohjois-Karjalan matkailun kansainvälistä vetovoimaa uusiin kysyntätrendeihin suunnattujen tuotteistamis-, markkinointi- ja myyntitoimenpiteiden avulla. Tehtävä työ pohjataan maakunnan luonnon ja kulttuurin vahvuuksiin. Hyödynnetään molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa tarjottavia matkailupalveluita erottuvuus- ja kilpailutekijänä. Lisätään Pohjois-Karjalassa tai sen lähialueilla on helposti saavutettavissa olevien kansallipuistojen (Koli, Patvinsuo, Petkeljärvi, Kolovesi, Hiidenportti, Tiilikka) kansallispuistojen hyödyntämistä matkailun vetovoimatekijänä ja sisältönä. Tuetaan kansallispuistojen ja luontokohteiden matkailulliseen hyödyntämiseen liittyvää verkostoitumista (Esim. Euroopan Geopark -verkosto). Kehitetään luontomatkailun esteettömyydestä yksi Pohjois-Karjalan matkailun kilpailueduista. Kiinnitetään erityistä huomiota myös esteettömien ohjelmapalveluiden kehittämiseen. Kehitetään luontokuvaukseen liittyviä tuotteita ja tapahtumia sekä aktivoidaan niihin liittyvää luontomatkailukohteiden markkinointia sosiaalisen median kautta. Lisätään villieläinten katseluun ja kuvaukseen perustuvaa tuotteistamista ja markkinointia (mm. petoeläimet ja linnut). Hyödynnetään melontaa ja pyöräilyä entistä enemmän luontomatkailun sisältönä. Hyödynnetään avantouintia matkailun tuotteiden ja tapahtumisen sisältönä. Kehitetään maakunnan kalastusmatkailupalveluja kansainvälisten asiakasryhmien näkökulmasta. Nostetaan yhdeksi kärkialueeksi Ruunaa. Kehitetään maakunnan kalastusmatkailutarjontaa myös muiden yksittäisten kohteiden kautta (esim. Pielinen, Höytiäinen, Puruvesi ja Pyhäjärvi). Tuetaan investointi- ja kehittämistoimenpiteitä, joiden kautta saadaan kohteisiin kapasiteetiltaan riittävä palveluvarustus sekä niihin perustuvat laadukkaat tuotteet. Tuetaan kalastuksen säätelyä ja kestävien kalastustapojen kehittämistä siten, että matkailukalastuskohteiden saalisvarmuus paranee. Hyödynnetään suunnistusta Pohjois-Karjalan liikunta- ja tapahtumamatkailun vetovoimatekijänä. Kehitetään ja päivitetään lajiin liittyviä tukipalveluita. Tehdään lajin matkailulliseen hyödyntämiseen liittyvää tuotekehitystä yhteistyössä suunnistusjärjestöjen kanssa. Tuotteistetaan ja markkinoidaan ulkomaisille matkailijoille suunnattuja, paikalliseen kulttuuriin, elämäntapaan, ja ruokakulttuuriin perustuvia tuotteita (esimerkiksi karjalainen kulttuuri, Kolin karelianismi, sotahistoria, ruokakulttuuri ja käsityöperinteet). Toteutetaan karjalaisuuteen perustuvien sisältöjen uudistaminen ja modernisointi Bomban alueella. Nostetaan Kolin kulttuuriperintö sille kuuluvaan arvoon ja tuetaan valtakunnallista ja kansainvälistä huomioarvoa sisältävien kulttuuritapahtumien sekä niiden toteutusedellytysten kehittymistä alueella. Hyödynnetään maakunnan jo olemassa olevaa, ja jo tuotteistettua teatteritarjontaa erityisesti ryhmämatkailun markkinoinnissa sekä kehitetään sen ympärivuotisuutta (Esim. Joensuun kaupunginteatteri, Pohjois-Karjalan teatterikesä, Pielisen Karjalan teatterikesä). Vastuutahot: Matkailuyritykset Karelia Expert Matkailuyhdistykset Seudulliset elinkeinoyhtiöt Matkailun rahoittajat Metsähallitus Bongaa ja kuvaa luonto! Melat heilumaan! Pyörät pyörimään! Avannot auki! Enemmän kireitä siimoja! Suunnistuksesta uutta suhinaa! Kukoistusta populaari- ja korkeakulttuurista!

11 OHJAUS JA SEURANTA Matkailun teema- ja toimenpideohjelman ohjauksesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Lisäksi ohjelman toteutumista aktivoidaan ja seurataan säännöllisesti Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n toimesta. Seuranta- ja ohjaustyötä tehdään myös vuosittain järjestettävässä, kaikille matkailun yrityksille, toimijoille ja sidosryhmille avoimessa matkailuparlamentissa. Ohjelman seurantatyön lisäksi kokouksissa koordinoidaan eri matkailun kehittämistoimijoiden keskinäistä yhteistyötä (maakuntaliitto, Karelia Expert matkailupalvelu Oy, matkailuyhdistykset, seudulliset elinkeinoyhtiöt, kunnat, matkailualan koulutustoimijat). LÄHTEET 1. Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät. Katse vuoteen TEM raportteja 2/ Tilastokeskus 2013 a. Matkailutilastot Tilastokeskus 2013b. Matkailutilasto, marraskuu Saukkonen, Saukkonen Pasi. Arvioita Venäjä - yhteistyön työllistävistä vaikutuksista Pohjois-Karjalassa Puhakka, R Matkailukysynnän trendit vuoteen Lahden ammattikorkeakoulu. Matkailun ala. TULEVA Tulevaisuuden matkailijat -projekti Matkailun edistämiskeskus Modernit humanistit ja matkustaminen Suomeen. TNS Gallup Oy & Matkailun edistämiskeskus Kauppalehti. Pääkirjoitus Toimialaonline. Yritys- ja toimipaikkarekisteri Työ- ja elinkeinoministeriö Majoitustoiminta. Toimialaraportti 8/ Työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun toimialaraportti 9/ Tilastokeskus Toimialaluokitus

12 Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Karelia Expert Matkailupalvelut Oy Painatus: Painosmäärä: