Regean toimintakertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Regean toimintakertomus 2010"

Transkriptio

1 Regean toimintakertomus 2010

2 Julkaisija: Tampereen yliopisto/regea, Kuvat: Regea ja Sami Helenius, ellei toisin mainita. Taitto: Jonna Rinne, Regea Painopaikka: Hämeen kirjapaino, Tampere, 2011

3 Sisältö Esipuhe 4 Henkilöstökatsaus 5 Talouskatsaus 6 Laadunhallinta 8 Kudospankki 10 Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmä 12 Neuroryhmä 14 Silmäryhmä 16 Sydänryhmä 18 Julkaisut 20 Regea mediassa 27 Regean henkilöstö 28 3

4 Esipuhe Reilut seitsemän vuotta olen ollut vetämässä Regeaa, lapsenkengistä aikuisuuteen asti. Nuo vuodet ovat olleet erittäin antoisia, mutta toki joskus raskaitakin. Haastavinta on ollut rahoituksen hankkiminen, sillä vuosien aikana yliopiston rahoittama osuus Regean menoista on ollut maksimissaan vain noin viidenneksen. Regean vuosi 2010 on ollut miellyttävä. Väitöskirjoja syntyi ennätysmäärä (5 kpl) ja saimme useita uusia tutkimusrahoituksia yksikköömme. Regea on ollut myös useaan otteeseen esillä mediassa, hyvin positiivisessa hengessä. Loppuvuoden kruunasi akatemiatutkijamme Heli Skottmannin saama merkittävä Akatemiapalkinto tieteellisestä rohkeudesta. Kuluneen vuoden aikana olemme menestyksellisesti jatkaneet potilaiden hoitoja heidän omilla rasvakudoksen kantasoluillaan ja laajentaneet luupuutoksista myös muihin indikaatioihin. Kudospankin toiminta on ollut jo melko vakiintunutta ja se tekee aktiivista yhteistyötä muiden kudospankkien kanssa Suomessa ja ulkomailla. Ajat kuitenkin muuttuvat ja yliopistouudistuksen sekä Tampereen yliopiston oman rakenteellisen muutoksen myötä vuosi 2010 oli viimeinen vuosi, kun Regea erillislaitoksena oli olemassa. Ensi vuonna olemme osa Biolääketieteellisen teknologian instituuttia eli IBT:tä, jonka johtajaksi on valittu dos. Hannu Hanhijärvi. En toki poistu Regeasta, vaan siirryn johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi sekä johtoryhmän jäseneksi vastuullani edelleen kantasolut ja kudosteknologia. Omasta puolestani haluan kiittää mitä lämpimimmin erinomaista henkilökuntaamme, yhteistyökumppaneitamme ja rahoittajiamme näistä menneistä seitsemästä vuodesta. On ollut ilo työskennellä kanssanne. Uudessa yksikössämme meillä on entistä enemmän voimaa ja odotankin uuden yksikön syntymisen vahvistavan asemaamme merkittävästi. Toiveissani on toki saada myös insinööritieteet eli Tampereen teknillisessä yliopistossa toimivat yhteistyökumppanimme liittymään kanssamme virallisesti uuteen perustettavaan yhteiseen yksikköön. Aika näyttää, koska se tapahtuu. Tampereella , Riitta Suuronen, Regean johtaja 4

5 Henkilöstökatsaus Tampereen yliopistolla vuotta 2010 leimasivat yliopiston rakenteelliseen uudistukseen liittyvät muutokset. Yliopiston muutosmyllerryksessä Regean keskeiset toiminnot jatkuivat kuitenkin entiseen tapaan suunnilleen samalla henkilöstömäärällä. Tampereen yliopiston rakenteellinen uudistus tarkoitti käytännössä tieteenalayksikköjen ja yliopistopalveluiden muodostamista. Vanhoista tiedekunnista ja laitoksista muodostettiin yhdeksän tieteenalayksikköä. Regea ja Lääketieteellisen teknologian instituutti IMT muodostavat alkaen Biolääketieteellisen teknologian yksikön. Uuden yksikön johtajaksi valittiin dos. Hannu Hanhijärvi. Yksikön johtokuntaan valittiin Regeasta jäseniksi Riitta Suuronen (varajäsen Heli Skottman) ja Susanna Miettinen (varajäsen Tiia Tallinen). Hallinto-, toimisto- ja atk-henkilökunnan osalta yliopistossa oli käynnissä merkittävä organisaatiomuutos. Edellä mainitut henkilöstöryhmät siirtyvät perustetun Tampereen yliopistopalveluiden henkilökuntaan. Uuden järjestelyn tarkoituksena on tukea mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti Tampereen yliopiston strategian toteuttamista ja uusien tieteenalayksiköiden tarpeita. Käytännössä eri yksiköissä aiemmin työskennellyt yliopistopalveluiden henkilökunta jatkaa vuoden 2011 alussa edelleen työskentelyään aikaisemmissa yksiköissään organisaatiomuutoksesta huolimatta, ja käytännön työskentelyyn vaikuttavat muutokset toteutetaan vähitellen uusien yksiköiden tarpeisiin pohjautuen. asema sekä merkittävä rooli mm. EU:n laajuisten silmäpankki- toimintaa koskevien ohjeistusten laatijana. Regeassa juhlittiin vuoden 2010 aikana viittä väitöstilaisuutta, mikä on selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Jo (lähes) perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti koko henkilöstö kutsutaan juhlistamaan väittelijää iltajuhlaan. Yhteisillä juhlatilaisuuksilla sekä Regean huvi- ja liikuntatoimikunnan ansi ok kaas ti järjestämillä vapaa-ajan aktiviteeteilla on tärkeä rooli päivittäisten rutiinien ohessa, ja perinteiden jatkuminen organisaatiomuutoksista huolimatta on toivottavaa. Regean henkilökuntamäärä pysyi vanhempainvapaat huomioon ottaen suunnilleen samana kuin vuonna Vuoden lopussa Regeassa työskenteli väitöskirjatyöntekijät mukaan lukien 61 henkilöä, joista osa kokonaan apurahalla. Lisäksi opintojaan tai opintoihin liittyviä harjoittelujaan Regeassa suoritti 23 opiskelijaa. Väitöskirjaansa Regeassa valmisteli vuoden lopussa 21 tutkijaa. Tampereen yliopistossa toimivassa Tampereen Biolääketieteen ja Bioteknologian tutkijakoulutusohjelmassa TGPBB:ssä väitöskirjaansa valmisteli kolme regealaista. Alkuvuonna 2010 solmittu uusi yliopistojen työehtosopimus muutti jonkin verran työehtoja. Merkittävin muutos oli se, että kaikki tutkijat siirtyivät alken kokonaistyöaikaan (1600 h vuodessa). Laboratoriohenkilökunta siirtyi puo- lestaan 38 h 15 min viikkotyöajasta 36 h 15 min työaikaan, jota muu henkilöstö oli jo aiemmin noudattanut. Regean tutkimustoiminnot sekä kliininen kudospankki- toiminta jatkuivat pitkälti samoilla volyymeillä kuin aiempina vuosina. Regean tutkimustoiminta on vahvistanut tunnettuuttaan maailmalla yhtenä johtavista kudosteknologia- tutkimuksen yksiköistä. Regean kudospankki on puolestaan Suomen ainoa monikudospankki, jolla on vahva kansallinen 5

6 Talouskatsaus Regean menobudjetti vuonna 2010 oli noin 3,50 miljoonaa euroa*, ja alustavasti** toteutuneet kokonaismenot noin 3,32 miljoonaa euroa. Menot olivat näin ollen 0,18 miljoonaa euroa arvioitua pienemmät. Tämä johtui pitkälti arvioitua pienemmistä henkilöstö-, matka- ja laboratoriotarvikekustannuksista. Toteutuneet menot katettiin oheisen kuvion mukaisesti (Tulot 2010). Kuvion prosenttiluvut esittävät eri rahoittajien osuutta Regean kokonaismenojen kattamisesta vuonna Regean suurimpana rahoittajana oli aiempien vuosien tapaan Tekes vajaan kolmanneksen osuudella Regean kokonaisrahoituksesta. Regean oman tulorahoituksen suhteellinen osuus (25,5 %) laski 1,5 prosenttiyksikköä vuodesta Kudospankkitoiminnan tulos on vakiintumassa toiminnan aloittamisesta johtuneiden tappiollisten vuosien jälkeen lähelle nollatulosta. Sarveiskalvojen myynti oli budjetoitua väheisempää, mutta amnionkalvojen, resiluun päiden sekä luu- ja jännesiirteiden odotettua suuremmat myyntimäärät tasapainottivat taloudellista tulosta. Regean suurimpiin rahoittajiin kuuluivat vuonna 2010 Suomen Akatemia, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yksityiset lahjoittajat, BioneXt, ITI Foundation, Sydäntutkimussäätiö, Silmä- ja kudospankkisäätiö sekä Sokeain ystävät ry. Uusista rahoittajista merkittävimmät olivat Biokeskus Suomi, Stryker sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö (kuvio Tulot 2010). Regealaiset saivat myös henkilökohtaisia stipendejä, matka- ja muita apurahoja sekä avustuksia, jotka eivät näy oheisessa kuviossa (Tulot 2010). Näitä apurahoja myönsivät Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Tamperelaisen tutkimuksen tukisäätiö, Hammaslääkäriseura Apollonia, Orion-Farmos Tutkimussäätiö, Suomen Aivotutkimusseura, Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Suomen lääketieteen säätiö, Stryker 1,0 % Tulot 2010 Sydäntutkimussäätiö 1,2 % Biokeskus Suomi 1,3 % ITI Foundation 1,5 % BioneXt 1,8 % Lahjoitukset 1,8 % PSHP 2,3 % Suomen Akatemia 11,7 % Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö 0,9 % Silmä- ja kudospankkisäätiö 0,7 % Sokeain ystävät 0,1 % Tekes 31,8 % TaY rahoitus 18,3 % Tulorahoitus 25,5 %

7 Aarne Koskelon säätiö ja Tampereen Biolääketieteen ja Bioteknologian tutkijakoulutusohjelma TGPBB (aiempi TGSBB). Regean menojakauma (kuvio Menot 2010) on vakiintunut infrastruktuurikuluihin painottuneiden aloitusvuosien jälkeen. Henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista ylitti ensimmäisen kerran 50 %, vaikka absoluuttisesti henkilöstömenot olivat 0,05 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuudessaan tila- ja laitevuokria lukuun ottamatta kaikkien menolajien menot jäivät edellisvuotta pienemmiksi. *Sekä budjetoiduista että toteutuneista menoista on vähennetty Tampereen yliopiston Regealta veloittamat hallintokuluveloitukset 0,14 miljoonaa euroa, vastaava vähennys on tehty TaY:lta saaduista tuloista. **Tätä kirjoitettaessa Tampereen yliopiston tilinpäätös ei ole vielä valmistunut Menot 2010 Matkakulut 1,6 % Tila- ja laitevuokrat 13,0 % Koneet ja laitteet 1,2 % Ulkopuoliset palvelut 15,2 % Henkilöstökulut 53,3 % Yleiskustannukset, aineet ja tarvikkeet 15,6 %

8 Laadunhallinta Regean laadunhallintatoiminnot kattavat tutkimukseen, kudospankkitoimintaan, kantasolutuotantoon, henkilöstöhallintoon ja johtamiseen liittyviä käytäntöjä. Osa yksikön laadunhallintatoiminnoista tulee toteuttaa lainsäädännön tai tiettyjen standardien mukaisesti, osassa toiminnoista voidaan nojautua ensisijaisesti yksikön omiin tai yliopiston asettamiin tavoitteisiin ja kriteereihin. Regean laadunhallinnan toimivuuden periaatteellisena edellytyksenä on se, että laadunvarmistuksesta sekä eri laatujärjestelmien rakentamisesta ja kehittämisestä vastaavat samat ryhmät ja henkilöt, jotka muutenkin vastaavat näiden toimintojen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Regean laadunhallinnan eri osa-alueet on esitetty alla. Hallinto- ja tutkimustoimintojen laadunvarmistus Oleellisia laatua varmentavia käytäntöjä koko yksikön tasolla ovat mm. uusien työntekijöiden järjestelmällinen perehdytys, henkilöstön vastuiden tarkka määrittäminen, tiedottaminen yksikköä ja henkilöstöä koskevista asioista, sekä määrävälein suoritettavat työhyvinvointiselvitykset. Tutkimuksen osalta tärkeimmät laatua varmentavat käytännöt ovat tutkimus toiminnan säännölliset ulkoiset arvioinnit erityisesti kansainvälisen tieteellisen asiantuntijapaneelin kokoontumisten sekä rahoitushakemusten arviointien muodossa. Tietoturvallisuus Tietoturvallisuutta varmentavia käytäntöjä on rakennettu Regeassa ISO27001 standardin mukaisesti. Tietoturvan osalta tärkeimpiä osa-alueita ovat sähköisestä ja fyysisestä tietoturvasta huolehtiminen sekä henkilöstön koulutus tietoturvallisuuteen liittyvistä asioista. Kudospankkitoiminnan ja kantasolutuotannon laadunvarmistus (GXP-järjestelmät) GXP-laatujärjestelmillä viitataan lääketuotannossa edellytettyihin formaalisiin laatujärjestelmiin, joiden soveltamisala ja sisältö on määritetty lainsäädännössä (mm. GLP = Good Laboratory Practice, GMP = Good Manufacturing Practice). Kantasolujen tuottamiseen potilaskäyttöön sovelletaan GMP ohjeistoa soveltuvin osin. Kliiniseen kudospankkitoimintaan liittyen noudatetaan kudoslaitoslainsäädännön edellyttämää laatujärjestelmää, joka on periaatteiltaan GMP-järjestelmän mukainen. Esimerkkejä GXP-järjestelmien edellyttämistä osa-alueista ovat mm. organisaatiokaavion ja vastuiden määrittäminen, tarkat toimintaohjeet kaikille työvaiheille, materiaalien, tuotteiden ja tuotantoympäristön laadunvalvonta, kaikkien toimintojen dokumentointi, sekä lähtömateriaalien, tuotannossa käytettyjen materiaalien ja työntekijöiden täydellinen jäljitettävyys toiminnan kaikissa vaiheissa. Laadunhallintaan liittyvässä työssä painottuivat vuoden 2010 aikana laadunvalvontatoimintojen hoitaminen kudospankille ja kantasolutuotannolle, kantasolutuotantoon liittyvät toimilupa- ja dokumentointiasiat sekä hallintotoimintojen osalta mm. rekrytointiin, perehdyttämiseen, apurahakäytäntöihin ja työsuhteen päättymiseen liittyvien ohjeiden suunnittelu ja kirjoittaminen. 8

9 Laadunhallintatyössä korostuvat seuraavan vuoden aikana koko yksikköä koskevien toimintojen osalta yliopiston organisaatio muutoksen edellyttämien muutosten toimeenpano sekä tietoturvaan liittyvien käytäntöjen ja ohjeistuksen kehittäminen. Kudospankki- ja kantasolutuotantotoimintojen osalta laadunvarmistus liittyy ensisijaisesti viranomais- asioiden hoitamiseen ja tuotantotoimintojen edellyttämään laadunvalvontatyöhön. Vuoden aikana tehdään myös useita sisäisiä ja toimittaja-auditointeja. Kaikkien edellä mainittujen osa-alueiden kouluttaminen asianomaisille henkilöille on myös tärkeä osa laadunhallintatyötä jatkossa. Henkilökunta Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö Laadunvarmistus / kudospankki ja kantasolutuotanto Marjo Schutskoff-Jääskeläinen, bioanalyytikko (AMK), laatukoordinaattori Helena Närä, laborantti Sari Kalliokoski, laboratorioanalyytikko, laboratoriohoitaja Anna-Maija Honkala, laboratorioanalyytikko (AMK) Juha Heikkilä, tutkimusapulainen Laadunvarmistus / Hallinto ja tietoturva Merja Ahonen-Sihvola, suunnittelija Noora Kaipola, tradenomi, toimistosihteeri Jonna Rinne, FM, suunnittelija (vanhempainvapaalla 03 12/10) Pasi Vetämäjärvi, tradenomi, järjestelmäsuunnittelija Dokumentaatio ja arkistointi Henkilöstö ja organisaatio Laatujärjestelmä Toimitilat ja laitteet Sisäiset/ulkoiset auditoinnit GXP Luovuttajan arvionti ja testaus Jatkuva henkilöstön koulutus Laadunvarmistustoiminnot Tuotantotoiminnot Riskien identifiointi ja arviointi 9

10 Kudospankki Regean monikudospankki irrottaa, käsittelee, säilyttää ja jakelee kudoksia kliiniseen käyttöön. Regean kudospankin toiminta-ajatuksena on turvallisten kudosten saatavuuden varmistaminen Suomessa. Kudospankin tavoitteena on lisätä kudosluovutusten määrää ja siten pyrkiä vastaamaan Suomen sairaaloiden kudostarpeisiin. Elin- ja kudosluovutusten lisäämiseen pyritään myös elokuussa 2010 voimaan astuneella lakimuutoksella, joka määrittelee jokaisen suomalaisen kuollessaan elinluovuttajaksi, ellei vainaja ole elinaikanaan vastustanut toimenpidettä. Lakimuutoksen myötä myös Regean kudospankki ryhtyi syksyllä 2010 kudosluovutusten luvan kysymisessä korostamaan vainajan (ei omaisen) mieli- pidettä kudosluovutukseen. Aihetta on käsitelty tarkemmin Duodecimin pääkirjoituksessa (Aalto- Setälä, Duodecim, 2010). Vuonna 2010 Regean kudospankin toiminnan pääosa-alueet olivat massiivi siirteiden (luut, jänteet ja nivelkokonaisuudet) hankinta ja välitys, amnionkalvojen ja sarveiskalvojen hankinta, käsittely ja välitys, tuorepakastetun reisiluun pään (caput) pankittaminen ja välitys sekä silmän kovakalvon välitys. Luiden ja jänteiden prosessointi yhteistyössä saksalaisen luuja tukikudosten prosessointiin erikoistuneen kudoslaitoksen DIZG:n (Deutsches Institut für Zell- und Gewebeersatz) kanssa aloitetaan alkuvuodesta Vuoden 2010 irrotettujen ja siirtoleikkauksiin toimitettujen kudosten lukumäärät on esitetty oheisessa taulukossa. Luu- ja jännesiirteiden talteenotto-organisaatioina toimivat Tekonivelsairaala Coxa (151 caputia) ja Regea (150 massiivisiirrettä). Sarveiskalvojen talteenotto-organisaatioina toimivat TAYS (138 kpl) ja KYS (28 kpl). Amnionkalvoja saatiin TAYSissa suoritetuista keisarinleikkauksista. Kerätyistä amnionkalvoista valmistettiin 170 kliiniseen käyttöön hyväksyttyä siirrettä. Vuoden 2010 aikana Regean kudospankki välitti kudoksia kliiniseen käyttöön yhteensä 561 kpl. Pirkanmaan sairaaloiden lisäksi kudoksia välitettiin useisiin sairaaloihin sekä muihin terveydenhuollon yksiköihin Suomessa. Sarveiskalvojen kysyntä ja tarjonta kulkivat vuoden mittaan osin eri polkuja. Kysyntään ei ajoittain pystytty vastaamaan mm. ennakoitua suurempien luovuttajan poikkeavista laboratoriotuloksista johtuneiden siirteiden hylkäysmäärien takia (22 % irrotetuista). Toisaalta 10 % siirteistä vanheni varastoon ja jäi käyttämättä, kun kysyntä ei ajoittain vastannut tarjontaa. Muita, lukumääräisesti aiempia vuosia vastaavia hylkäykseen johtaneita syitä olivat siirteiden laadunvalvontatestien tulokset (18 % irrotetuista), kudoksen irrotuksessa, kudospankkiprosessissa tai siirtoleikkauksessa ilmenneet tekniset ongelmat (6 % irrotetuista) sekä muut luovuttajaan liittyvät syyt (1 %). Irrotetuista siirteistä välitettiin siirtoleikkauksiin yliopistollisten sairaaloiden silmäklinikoille 43 %. Kudosten pankittamisen lisäksi Regean kudospankki tarjoaa laatujärjestelmän ylläpitopalvelua sekä konsultointi- ja auditointi palveluja muille suomalaisille kudospankeille. Vuonna 2010 Regean kudospankki suoritti sisäisen auditoinnin kahdelle suomalaiselle kudospankille. Kudospankin toiminta luupankkien laatujärjestelmän ylläpitäjänä laajenee, kun nykyisten yhteistyökudospankkien Päijät- Hämeen ja Seinäjoen keskussairaalan lisäksi Keski-Suomen 10

11 keskussairaalan luu pankkitoiminnan laatujärjestelmän ylläpito siirtyy osaksi Regean toimintaa vuoden 2011 alkupuolella. Regean laatujärjestelmään kuulunut Reumasäätiön sairaalan luupankki lopetti toimintansa keväällä Vuonna 2010 Regean kudospankki osallistui Oulun yliopistollisen sairaalan luupankin järjestämään valtakunnalliseen luupankkipäivään Oulussa sekä Euroopan kudospankkiyhdistyksen (EATB) vuosikokoukseen Berliinissä ja Euroopan silmäpankkiyhdistyksen (EEBA) vuosikokoukseen Sitgesissä, Espanjassa. Regean kudospankki on voittoa tavoittelematon yksikkö. Regean välittämien kudosten hinnat määräytyvät luovuttajien rekrytoinnin ja testauksen, kudosten irrotuksen, käsittelyn, testauksen ja jakelun sekä lakisääteisen laadun- varmistuksen aiheuttamien kustannusten perusteella. Silmäja kudospankkisäätiö tuki Regean kudospankin toimintaa yhden kudoskoordinaattorin osittaisissa palkkauskuluissa. Regean kudospankki jatkoi aktiivista yhteistyötä muiden eurooppalaisten kudoslaitosten kanssa kudosten välityksessä ja prosessoinnissa sekä yhteiseurooppalaisten kudospankki- toimintojen kehittämisessä. Vuonna 2010 kudospankki osallistui EURO GTPs (European Good Tissue Practices) -ohjeistojen laatimiseen, erityisesti silmän kudosten ja amnionkalvon ohjeistojen osalta, osana yhteiseurooppalaista EU-hanketta, jonka tavoitteena on valmistella eurooppalaiset laadunvarmistusohjeistot sekä suunnitella yhteinen GTP-koulutusohjelma eurooppalaisille kudospankeille. Ryhmän jäsenet Riitta Suuronen, LT, HLL, professori, kudospankin johtaja Katriina Aalto-Setälä, LKT, dosentti, lääketieteellinen johtaja Annika Hakamäki, FT, tuotantopäällikkö (vanhempainvapaalla 10/10 saakka) Hanna Kankkonen, FT, tuotantopäällikkö Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö Katri Hietala, sh (leikkaus ja anestesia), kudoskoordinaattori (07/10 alkaen) Niina Ikonen, laborantti (08/10 saakka) Sari Juvonen, sh (silmätaudit), kudoskoordinaattori (vanhempainvapaalla 07/10 alkaen) Noora Kailanto, FM, farmaseutti, tuotantokoordinaattori (vanhempainvapaalla 07/10 alkaen) Elina Konsén, laboratorioanalyytikko Sari Sarkaniemi, sh (sisätaudit/kirurgia), kudoskoordinaattori Marjo Schutskoff-Jääskeläinen, bioanalyytikko (AMK), laatukoordinaattori Minna Sjöblom, laboratoriohoitaja (05/10 alkaen) Regean irrottamien ja välittämien kudosten luku määrät vuonna Kudos Irrotuksia/ Tuotu Prosessoitu Hylätty Välitetty irrotettu ulkomailta Caputit Massiivisiirteet Sarveiskalvo Amnionkalvo Kovakalvo

12 Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmä Regean aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä tutkimus kohdistuu aikuisen kantasolujen karakterisointiin, kasvuolosuhteiden optimointiin sekä solujen käyttöön luu-, rusto- ja pehmytkudossovelluksissa. Jokaisessa sovelluksessa päämääränä on kehittää potilaita hyödyttäviä, tehokkaita ja turvallisia hoitomuotoja. Ryhmää johtaa FT Susanna Miettinen, jolle myönnettiin dosentin pätevyys kesällä Monikykyisiä aikuisen kantasoluja eristettiin vuonna 2010 rasvakudoksesta, viisaudenhampaista sekä luu- ja rustonäytteistä. Rasvakudosnäytteitä saatiin Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS; LT Hannu Kuokkanen) plastiikkakirurgian osastolta, viisauden- hampaita Tampereen ylioppilai- den terveydenhoitosäätiöltä (YTHS), ja luu- ja rustonäytteitä Oulun yliopistollisen sairaalan lastenkirurgian osastolta (prof. Willy Serlo). Kaikkia näitä solutyyppejä karakterisoitiin mm. virtaus sytometrian avulla. Vuoden 2010 aikana testattiin useiden kasvu- tekijöiden vaikutusta solujen luu- ja rustoerilaistumiseen. Aiheesta on valmistumassa kaksi käsikirjoitusta. Kasvutekijöitä on myös testattu useissa hammassovelluksissa ja aiheesta julkaistiin kaksi julkaisua. Kasvutekijöiden vaikutuksista valmistui yksi hammaslääketieteen syventävä opinnäytetyö (Janne Säkkinen). Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) biolääketieteen tekniikan laitoksen (BME; prof. Jari Hyttinen, prof. Minna Kellomäki) ja VTT:n (DI Jani Pelto) kanssa on jatkettu tutkimuksia fysikaalisten erilaistustekijöiden, erityisesti sähköisen ja mekaanisen stimuloinnin vaikutuksista solujen kasvuun ja erilaistumiseen luukudoksen suuntaan. Aiheesta on lähetetty julkaistavaksi yksi käsikirjoitus ja kaksi on kirjoitteilla. Lisäksi sähköstimulaatioprojektiin liittyen vanhemmalle tutkijalle Suvi Haimille myönnettiin Suomen Akatemian kolmivuotinen tutkijatohtorirahoitus. Projekti alkaa vuoden 2011 alussa. Kantasolujen kasvuolosuhteiden optimointiprojektia on jatkettu ja vuoden 2010 aikana tuloksista julkaistiin yksi julkaisu, ja yksi pro gradu -työ on valmisteilla (Miia Juntunen). Lisäksi rasvakudoksen kantasolujen kliinisistä käyttömahdollisuuksista julkaistiin yksi kokoelmajulkaisu. Solujen kiinnittymisen, kasvun ja jakaantumisen edistämiseen kudosvauriokohdassa tarvitaan biomateriaaleja, jotka toimivat myös solujen kuljettimena elimistöön. Luun ja ruston kudosteknologiassa tutkittiin rasvan kantasolujen sekä rusto- että luusolujen tukirakennemateriaalina bioaktiivista lasia, beta-trikalsiumfosfaattia, maitohappopohjaisia polymeerejä, sähköä johtavia biopolymeerejä ja näiden materiaalien komposiitteja. Tutkimusta on tehty pääasiassa soluviljelmillä, mutta myös eläinkokeet solujen, biomateriaalin ja kasvutekijöiden osalta ovat käynnissä. Olemme tutkineet luu- ja rustosovelluksissa biomateriaaleja yhteistyössä mm. BME:n kanssa. Luun kudosteknolo giasta julkaistiin kaksi käsikirjoitusta. Aiheesta on myös lähetetty useita käsikirjoituksia julkaistavaksi. Lisäksi luun ja ruston kudosteknologiasta valmistui kaksi pro gradu -työtä (Laura Tirkkonen ja Anne Mäntymaa). Pirjo Arolan diplomityö keskittyi solujen leimausmenetelmien vertailuun. Tuloksia voidaan hyödyntää in vivo -tutkimuksissa. Diplomityö toteutettiin yhdessä neuroryhmän kanssa. Viisaudenhampaan kantasolujen hermoerilaistusta tutkittiin myös yhteistyössä neuroryhmän kanssa. 12

13 Pehmytkudossovelluksissa tutkittiin kudosteknologian hyödyntämistä rasvakudos-, iho- ja uroepiteelivaurioiden hoidoissa. Tutkimusnäytteitä saatiin TAYS:n lasten ja nuorten kirurgian yksiköstä (LT Tuija Lahdes-Vasama) ja plastiikka- kirurgian osastolta. Biomateriaaleina pehmytkudostutkimuksissa on käytetty mm. amnionkalvoa ja maitohappopohjaisia polymeerejä. Tutkimuksista valmistui myös yksi diplomityö (Reetta Sartoneva). Tämän lisäksi uroepiteeliprojektissa yksi käsikirjoitus on jo julkaistu ja toinen on lähetetty julkaistavaksi. Myös uroepiteeliprojektissa biomateriaaleja testattiin yhteistyössä BME:n kanssa. Vuonna 2010 uusina työntekijöinä ryhmään rekrytoitiin väitöskirjatyöntekijä Mimmi Patrikainen kantasolujen kasvuolosuhteiden optimointiprojektiin sekä pro gradu -työntekijöiksi Miina Hämäläinen luukudosteknologiaprojektiin ja Rami Pääkkönen rustokudosteknologiaprojektiin. Rasvakudoksen kantasoluja käytettiin vuoden 2010 aikana kokeellisissa hoidoissa yhdeksälle potilaalle. Potilashoidot aloitettiin vuoden 2006 lopulla ja tähän mennessä kaksikymmentäkuusi potilasta on saanut kantasoluteknologian avulla tuotetun uuden luusiirteen kallon ja kasvojen alueelle. Ensimmäiset potilashoidot liittyen ponnistusvirtsainkontinessiin on myös aloitettu. Kantasoluhoidot on toteutettu potilaiden omien rasvakudoksen kantasolujen ja biomateriaalien yhdistelmillä. Vuoden 2010 aikana kliinisiä kantasoluhoitoja on tehty yhteis työssä Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) ja TAYS:n kanssa. Hoitotulokset ovat olleet rohkaisevia. Kallon luuvaurioiden korjauksesta kantasolujen ja biomateriaalin avulla julkaistiin yksi julkaisu yhteistyössä TAYS:n neurokirurgian kanssa (prof. Juha Öhman). Lisäksi suu- ja leukakirurgian erikoisaloilta ryhmästä valmistui tänä vuonna kaksi väitöskirjaa (Ahmed Jan ja Roland Männchen). Ryhmässä on käynnissä monia yhteistyöprojekteja. Jo aiemmin mainittujen tahojen lisäksi ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä mm. Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen (prof. Timo Ylikomi), TAYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien osaston (LT Jura Numminen, prof. Markus Rautiainen), HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikan (LT Risto Kontio, LT Jyrki Törnwall, LL Karri Mesimäki, HLL Jari Mauno ja prof. Christian Lindqvist), Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen (LT Esko Kankuri) sekä useiden biomateriaalialan (mm. BonAlive, Synthes, ConMed Linvatec Biomaterials, Straumann ja Stryker) ja biotekniikka-alan (mm. Invitrogen ja Stem Cell Technologies) yritysten kanssa. Tutkimuksen merkittävimpiä rahoittajia olivat Tekes (StemInClin-, FiDiPro-, RAM- ja Electrocell-hankkeet), Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan maakuntarahasto, Tampereen kaupunki, Hammaslääkäriseura Apollonia sekä Maud Kuistilan muistosäätiö. Ryhmän jäsenet Susanna Miettinen, FT, dosentti, ryhmän johtaja Riitta Suuronen, LT, HLL, professori George Sándor, MD, PhD, DDS, professori (FiDiPro) Suvi Haimi, FT, vanhempi tutkija Bettina Mannerström, FT, vanhempi tutkija Jan Wolff, DDS, Dr.med.dent, vanhempi tutkija Katja Ahtiainen, FM, tutkija Rashi Khanna-Jain, DDS, tutkija Panu Nordback, LK, tutkija Mimmi Patrikainen, FM, tutkija Aliisa Pälli, DI, tutkija Annemari Salonen, HLL, FK, tutkija Reetta Sartoneva, LK, DI, tutkija Laura Tirkkonen, FM, tutkija Annukka Vuorinen, HLL, tutkija Martin Waselau, Dr.med.vet., tutkija Anna-Maija Honkala, laboratorioanalyytikko (AMK) Miia Juntunen, laboratorioanalyytikko (AMK) Sari Kalliokoski, laboratoriohoitaja Minna Salomäki, FM, laboraattori Miina Hämäläinen, TkK, opiskelija Rami Pääkkönen, FK, opiskelija Janne Säkkinen, LK, opiskelija 13

14 Neuroryhmä Keskus- ja ääreishermostoa rappeuttavat sairaudet ja hermostoon kohdistuvat vammat aiheuttavat kolmanneksi eniten vaikeita invaliditeetteja ja kuolemia länsimaissa. Aivovammojen ja kroonisten hermoja rappeuttavien sairauksien taustalla on hermo- ja hermotukisolujen kuolema, joka aiheuttaa aivotoimintojen muutoksia johtaen jopa potilaan ennenaikaiseen menehtymiseen. Nykyiset hoitomuodot tähtäävät pääasiassa oireiden lievitykseen, eikä parantavia hoitoja vielä ole tarjolla. Kantasolupohjaiset hoitomuodot voivat tarjota mahdollisuuden näiden vaikeiden sairauksien hoitoon tulevaisuudessa. Neuroryhmä keskittyy hermo- ja hermotukisolujen erilaistamiseen ihmisen monikykyisistä kantasoluista. Yhteistyössä kliinikoiden, eläinmalliasian- tuntijoiden, solubiologien ja tekniikan asiantuntijoiden kanssa neuroryhmä tähtää sellaisten hermosolusiirteiden tuot- tamiseen, joiden avulla voitaisiin hoitaa monia hermoston sairauksia. Samanaikaisesti ryhmä tekee perustutkimusta, jossa selvitellään ihmisperäisten hermosolujen erilaistumisen ja kypsymisen molekyylibiologisia ja toiminnallisia taustoja. Tältä pohjalta ryhmä kehittelee myös aivojen in vitro -mallinnusta. Lisäksi kehitetään toiminnallisia hermoverkkoja niin kehitysbiologiseen tutkimukseen kuin lääkeaineiden ja toksikologian testausmalleiksi. Tutkimusryhmän päätavoitteina 2010 oli jatkaa puhtaiden hermo- ja hermotukisolupopulaatioiden tuottamista monia eri sovellusmalleja varten. Ryhmä tutki muun muassa solujen elinkykyä ja erilaistumista erilaisilla biomateriaalialustoilla, joita voidaan mahdollisesti käyttää osana tuotettavia siirteitä tai osana kolmiulotteisia solumalleja. Toinen suuri päätavoite oli kehittää solujen erilaistumista helpottavaa ja mittaavaa biomimeettistä ympäristöä yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusryhmien kanssa. Samoin kehitettiin ensimmäinen in vitro -hermoverkkomalli neurotoksikologiseen tutkimukseen. Ryhmä osallistui uuden sähköelektrofysiologisen laboratorion pystyttämiseen ja mittasi hermosolujen toiminnallisia ominaisuuksia mm. pitkäaikaisseurannassa. Ryhmä julkaisi useita artikkeleita alan kansainvälisissä lehdissä, ja ryhmän jäsenet osallistuivat aktiivisesti kansainvälisiin ja kansallisiin kokouksiin omilla esityksillään. Ryhmän ensimmäinen, Riikka Äänismaan väitöskirjatyö valmistui maaliskuussa 2010, ja ryhmän johtaja FT Susanna Narkilahti nimitettiin dosentiksi kesäkuussa Tutkija, LT Riikka Äänismaa jatkoi väitöksensä jälkeen vanhempana tutkijana neuroryhmässä. Väitös- kirja töitään jatkoivat FM Maria Sundberg, DI Laura Ylä-Outinen sekä LK Heikki Kiiski. Tutkimusryhmässä opin- näytetöitään aloittivat Juha Heikkilä (Jyväskylän yliopisto, JyU), Kati Heikkilä (JyU), Anu Hyysalo (JyU), Tiina Joki (Tampereen yliopisto, TaY), Tiina Kaarela (TaY), Paula Kärnä (JyU), Aliisa Mäkinen (JyU), Meeri Mäkinen (TaY), Hanna Nurmi (TaY) ja Ismo Korhonen (Tampereen teknillinen yliopisto, TTY). Opinnäytetyönsä valmiiksi saivat Pirjo Arola (TTY) sekä Laura Ylä-Outinen (TTY). Edelliseltä vuodelta jatkui Suomen Akatemian rahoittama konsortioprojekti Biomimeettinen aktiivinen ympäristö hermo- ja sydänlihassolujen erilaistamiseen ja kasvattamiseen kantasoluista. Uutena alkoi Tekesin rahoittama StemInClin 14

15 -projekti. Lisäksi neuroryhmän toimintaa tukivat Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Suomen aivotutkimusseura, Orion-Farmos tutkimussäätiö, Kordelinin säätiö, Tamperelaisen tutkimustyön tukisäätiö, Tampereen kaupungin tiedesäätiö, Ruotsin kulttuurirahasto, BioneXt Tampere sekä yksityinen lahjoitus. Ryhmä sai Suomen Akatemialta SpareBrain konsortiorahoituksen vuosille Tutkimusryhmän yhteistyökumppaneina toimivat mm. prof. Erik Sundströmin tutkimusryhmä Karoliinisesta Instituutista Tukholmasta, prof. Tay Lan Poh:n tutkimusryhmä Singaporesta, prof. Jari Hyttisen, prof. Minna Kellomäen, prof. Pasi Kallion, ja prof. Jukka Lekkalan tutkimusryhmät Tampereen Teknillisestä yliopistosta, prof. Anu Wartiovaaran ja prof. Timo Otonkosken tutkimusryhmät Helsingin yliopistosta sekä prof., ylilääkäri Irina Elovaara, dos., ylilääkäri Jyrki Tehnunen ja prof., ylilääkäri Juha Öhman Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Ryhmän jäsenet Susanna Narkilahti, dosentti, FT, vanhempi tutkija, ryhmän johtaja Riikka Äänismaa, FT, vanhempi tutkija Tuomas Huttunen, LL, tutkija Maria Sundberg, FM, tutkija Laura Ylä-Outinen, DI, tutkija Heikki Kiiski, LK, tutkija Maarit Patrikainen, laboratorioanalyytikko Hanna Koskenaho, bioanalyytikko (50 %) Pirjo Arola, LuK, opiskelija Kati Heikkilä,LuK, opiskelija Juha Heikkilä, opiskelija Anu Hyysalo, LuK, opiskelija Tiina Joki, LuK, opiskelija Tiina Kaarela, LuK, opiskelija Paula Kärnä, LuK, opiskelija Aliisa Mäkinen, LuK, opiskelija Meeri Mäkinen, LuK, opiskelija Hanna Nurmi, LuK, opiskelija Ismo Korhonen, TkK, opiskelija 15

16 Silmäryhmä Ihmisen alkioperäiset kantasolut (hesc) ja ehkä myös indusoidut pluripotentit kantasolut (ipsc) ovat erittäin lupaavia solulähteitä kudosteknologisiin hoitoihin. Ryhmä on jo usean vuoden ajan tutkinut ja kehittänyt GMP (Good Manufacturing Practice) yhteensopivia, eläinperäisiä aineita sisältämättömiä tuotanto-olosuhteita näille soluille. Ryhmä tuottaa myös hesc-solulinjoja Regean tutkimusryhmien käyttöön. Ryhmä käyttää uusien linjojen perustamisessa ainoastaan hedelmöityshoidoista ylijääneitä, huonolaatuisia alkioita, joiden hävittämisestä ja tutkimuskäytöstä hoidoissa käynyt pariskunta päättää. Ryhmän päätavoitteena on kehittää kantasoluista uusia kudosteknologisia hoitomuotoja silmän verkkokalvon sairauksien hoitoon ja suun limakalvon soluista sarveiskalvon vaurioituneiden pintarakenteiden hoitoon. Vakavat verkkokalvon sairaudet, kuten ikärappeuma, aiheuttavat valtavasti ongelmia sairastuneille sekä ikääntyvälle yhteiskunnalle. Vielä ei ole olemassa tehokkaita hoitomuotoja, joilla niitä voitaisiin estää tai hoitaa. Tehokkain mahdollinen hoitomuoto mahdollistaisi vaurioituneiden verkkokalvon rakenteiden korjauksen ja siten näkökyvyn palautumisen potilaalle. Ihmisen monikykyisillä (pluripotenteilla) kantasoluilla (sekä hesc että ipsc) on kyky erilaistua ihmisen kaikiksi eri solutyypeiksi. Siten ne tarjoavat mahdollisuuden soluterapialle, jossa kantasoluista erilaistetaan uusia verkkokalvon soluja vaurioituneiden solujen tilalle. Kantasoluista tuotetut toiminnalliset verkkokalvon solut voivat myös tarjota mahdollisuuden kehittää uusia työkaluja lääkekehitykseen toimimalla solumalleina, jotka ennustavat paremmin todellista kliinistä kuvaa in vitro -tutkimuksissa. Tämän vuoksi kantasoluille on kehitettävä uusia tehokkaita erilaistamismenetelmiä, joilla toimivia verkkokalvon soluja voidaan tuottaa. Ryhmän päätavoitteena vuonna 2010 oli jatkaa kahta vuoden 2008 aikana käynnistynyttä silmätutkimusprojektia. Näistä ensimmäisen tavoitteena on kehittää uusia erilaistamis menetelmiä verkkokalvon pigmenttiepiteelisolujen (RPE) erilaistamiseksi ihmisen kantasoluista ja näiden solujen molekyylibiologinen sekä toiminnallinen karakterisointi. Toisessa projektissa kehitetään uusia menetelmiä potilaan omien suun limakalvoepiteelissä olevien solujen hyödyntämiseksi sarveiskalvon pintarakenteiden korjaamisessa. Ryhmä lisensoi kehittämänsä hesc-solujen viljelyyn tarkoitetun kasvatusliuoksen ruotsalaiselle Vitrolife Sweden AB:lle, ja liuoksen kehitystyöstä vastannut tutkija FT Kristiina Rajala väitteli toukokuussa Ryhmä jatkoi hesc-solujen kasvatuksissa käytettävien tukisolujen toiminnallista karakterisointia. RPE-solujen erilaistamismenetelmän kehitystyötä jatkettiin käyttämällä enenevissä määrin myös ipsc-soluja. Erityisenä pääpainona tutkimuksessa oli näiden RPE-solujen molekyylibiologinen ja toiminnallinen karakterisointi. Lisäksi ryhmä jatkoi sarveiskalvon pintaepiteelin korjaukseen soveltuvan seerumittoman kasvatusmenetelmän kehitystä suun limakalvon soluille. Edellä mainituista laadittiin myös tieteelliset artikkelit, jotka lähetettiin julkaistaviksi. Suomen Akatemia myönsi tunnustuksena ryhmän johtajalle Heli Skottmanille vuoden 2010 Akatemiapalkinnon tieteellisestä rohkeudesta. 16

17 Tampereella toimii Silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitysja innovaatiokeskus SILK, johon ryhmä myös kuuluu. Ryhmän tärkeimmät yhteistyökumppanit vuonna 2010 olivat prof. Hannu Uusitalo ryhmineen, (TAYS/TaY, Lääketieteen laitos); prof. Jari Hyttinen ryhmineen (TTY), prof. Minna Kellomäki ryhmineen (TTY); prof. Arto Urtti (Lääketutkimuksen keskus, Helsingin yliopisto HY); prof.timo Otonkoski ryhmineen (Biomedicumin kantasolukeskus, HY); prof. Kai Kaarniranta ryhmineen (Itä-Suomen yliopisto); TAYSin SKS (silmä-, korvaja suusairauksien) päiväkirurgia; TAYSin naistenklinikka ja Ovumia Oy. Ryhmän tärkeimpiä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita olivat prof. François Willermain (Université Libre de Bruxelles, Brysseli, Belgia); prof. Janos Vörös (ETH Zurich, Saksa) ja prof. Robin Ali (University College Lontoo, Iso-Britannia). Ryhmän jäsenet Suomen Akatemian myöntämän Akatemiapalkinnon saivat vuonna 2010 Heli Skottman ja Sampsa Hyysalo. Kuva: Suomen Akatemia Tutkimusryhmässä aloitti vuoden alussa uusi väitellyt tutkija Kati Juuti-Uusitalo, joka onnistui myös saamaan vuoden aikana kolmevuotisen Suomen akatemian tutkijatohtorin rahoituksen itselleen. Tutkimusryhmän uusina jäseninä opinnäytetöitään suorittivat Olli-Pekka Kurkela (TTY) ja Alexandra Mikhailova (TaY). Lisäksi Hanna Koskenaho ja Elina Konsén täydensivät opintojaan suorittamalla solu- ja molekyylibiologian erikoistumisopintoja Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Elina Savioja sai myös valmiiksi oman teknillisen yliopiston diplomityönsä. Tutkimusta rahoittivat Tekes, Suomen Akatemia, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Tampereen yliopiston TGPBB-tutkijakoulutusohjelma, kaksi yksityistä lahjoitusta sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö. Heli Skottman, FT, dosentti, Suomen Akatemian tutkija, ryhmän johtaja Tanja Ilmarinen, FT, vanhempi tutkija Kati Juuti-Uusitalo, FT, vanhempi tutkija Heidi Hongisto (os. Hakala), FM, tutkija Hanna Vaajasaari, FM, tutkija Juhana Laine, silmätautien erikoislääkäri, tutkija Astrid Subrizi, FM, tutkija, Viikki/Urtin tutkimusryhmä Elina Konsén, laboratorioanalyytikko Hanna Koskenaho, bioanalyytikko Outi Melin, bioanalytikko, vastaava laboratoriohoitaja Olli-Pekka Kurkela, tekn. yo, opiskelija Alexandra Mikhailova, LuK, opiskelija Tutkimuksessa hyödynnetään Tay:n vahvaa osaamista silmätautien sekä mm. TTY:n vahvaa lääketieteellisen tekniikan osaamista. Silmätutkimuksen kattojärjestönä 17

18 Sydänryhmä Kantasoluista erilaistetuista sydänlihassoluista voidaan kehittää solu- ja kudosmalli sydämen kehityksen ja toiminnan tutki- miseen, lääkekehitykseen ja lääkkeiden turvallisuustestauksiin. Kantasoluista erilaistettuja soluja voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa käyttää myös soluterapiahoidoissa sydän- lihaskudosvaurion korjaamiseen. Niin kutsuttu ips-soluteknologia, joka tarkoittaa aikuisen somaattisista soluista uudelleen ohjelmoituja kantasoluja, on luonut uusia mahdollisuuksia kantasolututkimukseen. Kyseinen teknologia mahdollistaa potilasspesifisten monikykyisten kantasolulinjojen ja edelleen sydänlihassolujen tuottamisen, ja siten geneettisten sydänsairauksien mallintamisen ja tautimekanismien selvittämisen. Tämä tarjoaa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia tutkimukseen ja lääkekehitykseen. Sydänryhmän tärkein tavoite on erilaistaa toiminnallisia sydänlihassoluja kantasoluista ja hyödyntää ips-soluteknologiaa geneettisten sydänsairauksien mallinnuksessa. Sydänryhmän tutkimus keskittyy sydänlihassolujen erilaistamismenetelmien ja kasvatusympäristön kehittämiseen. Tähän liittyy sekä biokemiallisten että fysikaalisten tekijöiden vaikutuksien tutkiminen sydänlihassolujen erilaistumiseen ja ominaisuuksiin. Sydänryhmä kehittää myös menetelmiä sydänlihassolujen karakterisoimiseen, erityisesti toiminnalliseen karakterisointiin, kuten lääkevasteen mittaamiseen. Vuoden 2010 aikana sydänryhmän toiminta keskittyi potilasspesifisten ips-solulinjojen tuottamiseen, erilaistettujen sydänlihassolujen tutkimiseen ja karakterisointimenetelmien kehittämiseen. Tähän mennessä sydänryhmä on kerännyt yli 50 potilasspesifistä ihonäytettä ja tuottanut näistä yli 60 ips-solulinjaa. Tutkija Anna Lahden tutkimustyö keskittyi vuoden 2010 aikana potilasspesifisten ips solulinjojen tuottamiseen ja erityisesti LQT-potilasspesifisten (pitkä QT-syndrooma) sydänsolujen karakterisointiin. Tutkija Marisa Ojala jatkoi vuonna 2009 alkanutta ips-solulinjojen perustamisen ja sydänerilaistumisen kehittämiseen tähtäävää väitöskirjatyötään. Sydänryhmässä tehtiin vuoden 2010 aikana paljon työtä sydänlihassolujen karakterisointimenetelmien kehittämiseksi. Erityisesti sähköisten ominaisuuksien karakte- risointi on olennaista potilasspesifisten ja tavallisen sydänlihassolun toiminnallisten erojen havaitsemiseksi. Tutkija Ville Kujala keskittyi väitöskirja- tutkimuksessaan mikroelektrodi array (MEA) -tekniikan optimoimiseen sydänlihassoluille ja potilasspesifisten sydänsolujen funktio- naaliseen karakterisointiin. Vuoden aikana Regeaan palkattiin elektrofysiologi, FT Kim Larsson vastaamaan elektrofysiologisten analyysimenetelmien pystyttämisestä ja optimoinnista. Yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkijoiden kanssa ryhmässä jatkettiin sydänlihassolujen aktiivisen kasvatus- ja mittausympäristön kehittämistä. Tähän projektiin liittyen vuoden 2010 aikana tutkittiin fysikaalisten tekijöiden vaikutusta sydänlihassolujen erilaistumiseen ja ominaisuuksiin. Kirsi Kujala tutki diplomi- työssään sähkön vaikutusta sydänlihassoluihin ja tutkija Liisa Ikonen väitöskirjatyössään mekaanisen stimulaation vaikutusta sydänlihassoluihin. Ikonen jatkoi myös sydän- lihassoluille soveltuvien biomateriaalien testaamista. Lisäksi sydänryhmässä luotiin Biokeskus Suomen ips-teknologiapalvelu -konseptia. Vuoden 2010 aikana sydänryhmässä 18

19 suorittivat laboratorioharjoittelujaan sekä opinnäytetyöprojektejaan laboratorioanalyytikko-opiskelijat Maria af Hällström ja Markus Haponen sekä pro gradu -projektiaan opiskelija Jukka Kuusela. Vuoden merkittävimpiä saavutuksia oli kymmenien potilasspesifisten solulinjojen tuottaminen ja karakterisointi. Vuoden tärkeimpiä ja hienoimpia tapahtumia oli tutkija Mari Pekkanen-Mattilan väitöstilaisuus marraskuussa. Lisäksi ryhmä järjesti marraskuussa Biokeskus Suomen Stem Cells and Biomaterials -symposiumin, jossa oli puhujina lukuisia tunnettuja kantasolututkijoita ympäri maailmaa. Mari Pekkanen-Mattilan väitöskirjan toinen ja kolmas osajulkaisu julkaistiin vuoden 2010 aikana. Sydänryhmä lähetti myös useita käsikirjoituksia julkaistavaksi ja ryhmästä osallistui tutkijoita lukuisiin tieteellisiin kokouksiin. Sydänryhmän tutkimusta rahoittivat vuonna 2010 mm. Suomen Akatemia, Biokeskus Suomi, Sydäntutkimussäätiö, Suomen kulttuurirahasto, Suomen kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), TGPBB-tutkijakoulutusohjelma ja Tekes. IPS-solututkimus sai lisärahoitusta syksyllä 2010, kun Tekes myönsi jatkorahoitusta myöntämälleen projektirahoitukselle. Ryhmän jäsenet Katriina Aalto-Setälä, kardiologi, LKT, dosentti, Regean kudospankin lääketieteellinen johtaja, ryhmän johtaja Erja Kerkelä, FT, vanhempi tutkija (06/2010 saakka) Mari Pekkanen-Mattila, FT, vanhempi tutkija Kristiina Rajala, FT, vanhempi tutkija Liisa Ikonen, DI, väitöskirjatutkija Ville Kujala, FM, väitöskirjatutkija Anna Lahti, FM, väitöskirjatutkija Marisa Ojala, FM, väitöskirjatutkija Henna Venäläinen, laboratorioanalyytikko Maria af Hällström, laboratorioanalyytikko-opiskelija Markus Haponen, laboratorioanalyytikko-opiskelija Jukka Kuusela, LuK, opiskelija Kirsi Kujala, TkK, opiskelija Sydänryhmän tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluvat prof. Bruce Conklinin ja prof. Shinya Yamanakan tutkimusryhmät Gladstone Instituutista Kalifornian yliopistosta, prof. Olli Silvennoisen tutkimusryhmä Tampereen yliopistosta, prof. Jari Hyttisen, prof. Pasi Kallion, prof. Jukka Lekkalan ja prof. Minna Kellomäen ryhmät Tampereen teknillisestä yliopistosta, prof. Markku Pelto-Huikko Tampereen yliopistosta, prof. Kimmo Kontula ja LT, dosentti Heikki Swan Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta, FT, dosentti Tuula Heinonen FICAM:sta (Finnish Center for Alternative Methods) sekä Ari-Pekka Koivisto ja Hugh Chapman Orionilta. 19

20 Julkaisut Kansainväliset tieteelliset julkaisut 1. Albilia JB, Humber CC, Clokie CM, Sándor GK. Lemierre syndrome from anodontogenic source: a review for dentists. J Can Dent Assoc. 2010;76:a Auer S, Lappalainen RS, Skottman H, Suuronen R, Narkilahti S, Vikholm-Lundin I. An antibody surface for selective neuronal cell attachment. J Neurosci Methods 2010;186(1): Barr T, McNamara AJ, Sándor GK, Clokie CM, Peel SA. Comparison of the osteoinductivity of bioimplants containing recombinant human bone morphogenetic proteins 2 (Infuse) and 7 (OP-1). Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod. 2010;109(4): Epub 2010, Feb Beaumont M, DuVal MG, Loai Y, Farhat WA, Sándor GK, Cheng HL. Monitoring angiogenesis in soft-tissue engineered constructs for calvarium bone regeneration: an in vivo longitudinal DCE-MRI study. NMR Biomed. 2010;23(1): Bujtár P, Sándor GK, Bojtos A, Szucs A, Barabás J. Finite element analysis of the human mandible at 3 different stages of life. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod. 2010;110(3): Epub 2010, May Cloutier M, Girard B, Peel SA, Wilson D, Sándor GK, Clokie CM, Miller D. Calvarial bone wound healing: a comparison between carbide and diamond drills, Er:YAG and Femtosecond lasers with or without BMP-7. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod. 2010;110(6): Epub 2010, Jul Haaparanta AM, Haimi S, Ellä V, Hopper N, Miettinen S, Suuronen R, Kellomäki M. Porous polylactide/beta-tricalcium phosphate composite scaffolds for tissue engineering applications. J Tissue Eng Regen Med 2010; 4(5) Ho SK, Peel SA, Hu ZM, Sándor GK, Clokie CM. Augmentation of the maxillary sinus: comparison of bioimplants containing bone morphogenetic protein and autogenous bone in a rabbit model. J Can Dent Assoc. 2010;76:a Hu Z, Peel SA, Ho SK, Sándor GK, Su Y, Clokie CM. The expression of bone matrix proteins induced by different bioimplants in a rabbit sinus lift model. J Biomed Mater Res A. 2010;95(4): doi: /jbm.a Epub 2010, Sep Humber CC, Sándor GK, Davis JM, Peel SA, Brkovic BM, Kim YD, Holmes HI, Clokie CM. Bone healing with an in situ-formed bioresorbable polyethylene glycol hydrogel membrane in rabbit calvarial defects. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod. 2010;109(3): Epub 2010, Jan Jan A, Sándor GK, Brkovic BB, Peel S, Kim YD, Xiao WZ, Evans AW, Clokie CM. Effect of hyperbaric oxygen on demineralized bone matrix and biphasic calcium phosphate bone substitutes. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod. 2010;109(1): Epub 2009, Oct Ketola-Kinnula T, Suuronen R, Kontio R, Laine P, Lindqvist C. Bioabsorbable plates and screws for fixation of mandibulotomies in ablative oral cancer surgery. J Oral Maxillofac Surg 2010; 68(8): Khanna-Jain R, Agata H, Vuorinen A, Sándor GK, Suuronen R, Miettinen S. Addition of BMP-2 or BMP-6 to dexamethasone, ascorbic acid, and β-glycerophosphate may not enhance osteogenic differentiation of human periodontal ligament cells. Growth Factors 2010; 28(6): Epub 2010, Jun

TOIMINTAKERTOMUS 2009

TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 Julkaisija: Tampereen yliopisto/regea, Kuvat: Regea ja Sami Helenius, Taitto: Jonna Rinne, Regea Painopaikka: Hämeen kirjapaino, Tampere, 2010 Sisältö Esipuhe Esipuhe 3 Talouskatsaus

Lisätiedot

Toimintakertomus 2008

Toimintakertomus 2008 Toimintakertomus 2008 Julkaisija: Tampereen yliopisto/regea Kuvat: Regea ja Sami Helenius, Taitto: Jonna Rinne, Regea Painopaikka: Hämeen kirjapaino, Tampere, 2009 Sisältö Johtajan katsaus vuoteen 2008...

Lisätiedot

Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla?

Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla? Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla? Minna Kellomäki TkT, Professori (biomateriaalit ja kudosteknologia), FBSE TUT/ELT/EBMM ja BioMediTech Tampere Lyhyt vastaus: Kyllä, työurien pidentäminen

Lisätiedot

Regealle vuosi 2005 oli muutoksen vuosi. Saimme virallisesti Tampereen yliopiston erillislaitoksen statuksen 1.1.2005, jolloin

Regealle vuosi 2005 oli muutoksen vuosi. Saimme virallisesti Tampereen yliopiston erillislaitoksen statuksen 1.1.2005, jolloin Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Vuosikertomus 2005 Esipuhe Regealle vuosi 2005 oli muutoksen vuosi. Saimme virallisesti Tampereen yliopiston erillislaitoksen statuksen 1.1.2005, jolloin siirryimme

Lisätiedot

Vuosikertomus 2006. Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea

Vuosikertomus 2006. Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Vuosikertomus 2006 Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Kiireinen kasvun vuosi 2006 Vuosi 2006 oli Regealle kiireinen kasvun vuosi. Henkilökunnan määrä lisääntyi merkittävästi, minkä

Lisätiedot

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien

Lisätiedot

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua

Lisätiedot

Regean toimintakertomus 2007 3. Riitta Suuronen

Regean toimintakertomus 2007 3. Riitta Suuronen TOIMINTAKERTOMUS Julkaisija: Tampereen yliopisto, Regea Kuvat: Regea Taitto: Persoona Oy Painopaikka: Offset Ulonen, Tampere 2008 Vuosi 2007 oli Regealle menestyksen vuosi. Teimme historiaa hoitamalla

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa

Lisätiedot

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö 1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:

Lisätiedot

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014 Vuosikertomusohje 1 (2) Kudoslaitokset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Kudoslaitosten vuosikertomukset vuodesta 2013 Kudoslaitosten on toimitettava Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ Kuopio / Kuopio

Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ Kuopio / Kuopio Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ / Aloite lähetetty kuntaan / Initiativet skickats till kommun 10.11.2014 20:46:11 Aloitteen otsikko / Initiativets titel n kouluverkostoselvitys on tehtävä huolellisesti

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Lähtöaika Nimi Seura Sukupuoli Sarja Painoluokka

Lähtöaika Nimi Seura Sukupuoli Sarja Painoluokka Lähtöaika Nimi Seura Sukupuoli Sarja Painoluokka Lava Erä 1 12.00 1 Riikka Viiala K4 Center naiset LC 1 kg -3 kg 2 Minna Silvennoinen Hakalanmäen Ryhti ry naiset LC 1 kg -3 kg 3 Johanna Soiluaho Tahdonvoiman

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5

VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5 VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5 TYÖNTEKIJÄLISTA MAALISKUU LAUANTAI 02.03.2013 3 LK Anne Laine Jenni Sokura Satu Tolonen Anni Rämä Linda Laurikainen Sonja Meuronen

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012 Etelä-Suomen vakuutusalue Kirsi Koljonen, kuntoutusylilääkäri, vastuuhenkilö, Espoo kirsi.koljonen@espoo.fi Terttu Linna-Kantor, kuntoutussuunnittelija,

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Tyyppi Henkilö Laitos/Yksikkö. Väitöskirjan ohjaus Helenius, Juha Soveltavan biologian laitos

Tyyppi Henkilö Laitos/Yksikkö. Väitöskirjan ohjaus Helenius, Juha Soveltavan biologian laitos Helenius, Juha Soveltavan biologian laitos Hasu, Mervi Haapala, Arto Taideaineiden laitos, Estetiikka Vastaväitös Hirsiaho, Anu Naistutkimuksen laitos Honkasalo, Pirjo Vastaväitös Hannula, Mika Harlin,

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/14 PÖYTÄKIRJA. dekaani Jouko Väänänen johtaja Juha Äystö hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/14 PÖYTÄKIRJA. dekaani Jouko Väänänen johtaja Juha Äystö hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Säätiön tarkoitus (2 )

Säätiön tarkoitus (2 ) 30.1.2012 1 Perustettu v. 1984 Perustajina Lappeenrannan kaupunki ja Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura ry (per. 1919, Viipuri) Peruspääoma 16.818,79 (100.000 mk) Tase 31.12.2010 ~ 7 milj. Säätiö

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Vuoden 2004 apurahat. Maud Kuistilan muistosäätiön apurahojen saajat vuonna 2004. Nimi Jaettu summa ( ) Tutkimusaihe Paikkakunta

Vuoden 2004 apurahat. Maud Kuistilan muistosäätiön apurahojen saajat vuonna 2004. Nimi Jaettu summa ( ) Tutkimusaihe Paikkakunta Vuoden 2004 apurahat Maud Kuistilan muistosäätiö on jakanut vuoden 2004 apurahat lääketieteelliseen tutkimukseen 55 tutkijalle. Apurahojen yhteissumma on 284 200 euroa. Suurimman apurahan 9000 euroa sai

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT 1 (10) TEUVAN KUNTA LUOTTAMUSTOIMIEN TÄYTTÄMINEN - Teuvan kunnanvaltuusto 19.1.2009 KUNNANVALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA varsinaiset et Lehtimäki Esko Luhtala Anne Lilja Jukka Mäntylä Anu henkilökohtaiset

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

Auditointien toteuttaminen kudoslaitoksessa: Case Regea

Auditointien toteuttaminen kudoslaitoksessa: Case Regea Auditointien toteuttaminen kudoslaitoksessa: Case Regea Fimean keskustelutilaisuus kudoslaitoksille ja elinluovutus- ja elinsiirtosairaaloille Tiia Tallinen Laatupäällikkö 25.05.2015 Regea kudospankki

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

Kirkolliskokousvaalit 2016

Kirkolliskokousvaalit 2016 I Viinipuu 87 Engström Vesa asiantuntija I Viinipuu 88 Ijäs Mika palvelukokonaisuuden esimies, yhteisöpedagogi (AMK) I Viinipuu 89 Leipakka Laura TM I Viinipuu 90 Leskinen Heikki TM I Viinipuu 91 Orpana

Lisätiedot

Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA. Puheenjohtaja Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö

Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA. Puheenjohtaja Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö Johtaja Riitta Korpiluoma (2002 ), Helsinki VARSINAISET JÄSENET Maa- ja metsätalousministeriön edustajat Maatalousneuvos

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 19.4.2015 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 19.4.2015 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 24 050-3137549 meri_loyttyniemi@hotmail.com MERI LÖYTTYNIEMI 3310 040-5900 557 * SELENE MARCKW ORT 3169 044-0111326 * ANNIKA SAJALINNA 3134 0 0 050-3858154

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

Nimi Seura Sarja Painoluokka Riitta Evisalmi kiilat hockey LC 16 kg -63 kg Riikka Viiala K4 Center LC 16 kg -63 kg Ida Maasalo Ryhti LC 16 kg -63 kg

Nimi Seura Sarja Painoluokka Riitta Evisalmi kiilat hockey LC 16 kg -63 kg Riikka Viiala K4 Center LC 16 kg -63 kg Ida Maasalo Ryhti LC 16 kg -63 kg Nimi Seura Sarja Painoluokka Riitta Evisalmi kiilat hockey LC 16 kg -63 kg Riikka Viiala K4 Center LC 16 kg -63 kg Ida Maasalo Ryhti LC 16 kg -63 kg Minna Salokannel Lahden Gentai LC 16 kg -63 kg Heli

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011

Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011 Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011 1. Ilpo Ollikainen Jyväskylän normaalikoulu TVT kehittäminen ja verkko opetus 2. Minna Myrsky Nyberg Turun normaalikoulu Ohjaajakoulutus

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 2941 50521 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 3/15 PÖYTÄKIRJA AIKA

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 1/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 1/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 - ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1.

69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 - ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1. 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1.OSUUS 1 48 JOUTSA-1 Räsänen Veli-Matti 22.56,8 2 6 SAARIJÄRVI-1 Vertanen Olli 22.59,1 3 3 JYVÄSKYLÄ-1 Mikkonen Tomi 23.04,8

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP LOHKO 1 LOHKO 1 VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 25.10.2015 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP LOHKO 1 LOHKO 1 VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 25.10.2015 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP LOHKO 1 LOHKO 1 0500-425200 * ANNA MAIJA MÄKELÄ 3240 040-5274547 SAIJA SUNDE N 3138 050-4129867 * JANE HEPWORTH 3133 0 0 050-5292599 / maria.itkonen@pihavisio.fi * MARIA ITKONEN 2960

Lisätiedot

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen 12.1.2010

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen 12.1.2010 Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta matti korhonen 12.1.2010 Sisältö Veripalvelu ja uudet soluhoidot määräys nostaa rimaa eri tyyppiset soluhoidot määräyksen soveltaminen 'Yksittäisen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 29.11.2015 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 29.11.2015 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 25 0500-425200 * ANNA MAIJA MÄKELÄ 3280 050-4129867 * JANE HEPW ORTH 3187 050-3858154 / niina.salminen@metsagroup.com NIINA SALMINEN 3139 0 0 040-5900

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 10.1.2016 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 10.1.2016 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 25 0500-425200 * ANNA MAIJA MÄKELÄ 3300 050-3552550 / heidi.johansson@patrol.fi HEIDI JOHANSSON 3157 040-5357359 * EEVA HINTTALA 3140 0 0 050-5292599 /

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen

Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen Julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen Tampereen yliopiston rinnakkaistallennus ja kustantajan näkökulma Outi Sisättö kustannuspäällikkö Puheenvuoron pääkohdat Helsingin ja Tampereen yliopiston rinnakkaisjulkaisemispäätöksen

Lisätiedot

3 Tieteellinen toiminta

3 Tieteellinen toiminta 3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian

Lisätiedot

LivingLab. Jarmo Suominen TKK/TAIK/MIT. Poikkitieteellinen tutkimusalusta välittömän elinympäristön tutkimiseen. LivingLab.

LivingLab. Jarmo Suominen TKK/TAIK/MIT. Poikkitieteellinen tutkimusalusta välittömän elinympäristön tutkimiseen. LivingLab. / VTT Jarmo Suominen TKK/TAIK/MIT Poikkitieteellinen tutkimusalusta välittömän elinympäristön tutkimiseen / VTT FOKUS > käyttäjälähtöisyys Poikkitieteellinen tutkimusalusta välittömän elinympäristön tutkimiseen

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali 1.-28.10.2013 vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet 2014 2016

Valtuuskunnan vaali 1.-28.10.2013 vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet 2014 2016 Valtuuskunnan vaali 1.-28.10.2013 vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet 2014 2016 Hakala Kalle, Sijaisuuksia Hartikainen Kaisa Karoliina, Siilinjärven kunta, valvontaeläinlääkäri Haukipuro Martta Elisabeth,

Lisätiedot

Ensimmäiset raportit biohajoavien implanttien

Ensimmäiset raportit biohajoavien implanttien Biomateriaalit RIITTA SUURONEN JA ANTTI ASIKAINEN Biohajoavat materiaalit luun kiinnitysvälineinä kasvo- ja leukakirurgiassa Biohajoavia materiaaleja alettiin kokeilla luunmurtumien hoidossa ja osteotomioiden

Lisätiedot

Suomen GLP-ohjelma ja Fimean GLPtarkastukset. Pirkko Puranen, ylitarkastaja Lääkealan toimijoiden valvonta

Suomen GLP-ohjelma ja Fimean GLPtarkastukset. Pirkko Puranen, ylitarkastaja Lääkealan toimijoiden valvonta Suomen GLP-ohjelma ja Fimean GLPtarkastukset Pirkko Puranen, ylitarkastaja Lääkealan toimijoiden valvonta GLP säädökset ja ohjeet OECD - Mutual Acceptance of Data (MAD-sopimus), tiedon vastavuoroinen hyväksyntä

Lisätiedot

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat 1. Niemi-Aro Antti 2. Saari Aapo 3. Kinnari Sirpa 4. Koskinen Eila 5. Lähdesmäki Liisa 6. Niemi Anne 7. Palojoki Ulla 8. Hyvönen Juhani 9. Peltola Asko 10. Saunamäki Raimo 11.

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan.

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun seutu Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Investoi osaajiin ASIAKASPALVELUA, KOMMUNIKAATIOTA, VIESTINTÄÄ, TUKIPALVELUJA, SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA, MARKKINOINTIA,

Lisätiedot

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikka Määritelmä Point-of-care testing: vieritesti, vieritestaus, vieritutkimus,

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 1 Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 H21 3.0 km (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Aaro Asikainen Kalevan Rasti 15.57 2. Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti 16.55 +58 3.

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan 67. MKV

Pohjois-Karjalan 67. MKV Pohjois-Karjalan 67. MKV T U L O K S E T Kiteen Urheilijat MKV; MKVA-1; MKVA-2; MKVA-3; MKVA-4; MKVA-5; MKVA-6; MKVA-7; MKV; MKVB-1; MKVB-2; MKVB-3; MKVB-4; MKVB-5; MKVB-6; MKVB-7; MKV A P-K MKV A-sarja

Lisätiedot

Ajankohtainen Uno Gygnaeus

Ajankohtainen Uno Gygnaeus Ajankohtainen Uno Gygnaeus I II III SUOMEN KOULUHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIRJA 2010 Ajankohtainen Uno Cygnaeus Uno Cygnaeuksen juhlavuosi 2010 KOULU JA MENNEISYYS XLVIII IV ISSN 0780-7694 ISBN 978-952-92-8080-3

Lisätiedot

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI / 1. Teemu Honkanen Tuomo Heinonen os. 390 os. 390 2. Helmut Jurgensson Martin Adorf maa- ja vesirakennusalan työntekijä 3. Esko Karhu Matti

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu.

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu. SPR Veripalvelu Soluterapian haasteet Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys 1 1 11 1 Joka vuosi SPR Veripalvelu: 270.000 verenluovutusta 70-90 välitettyä kantasolusiirrettä

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Tytöt 9 40m 6.97 Inka Hyttinen 2006 24.7. Varkaus 60m 9.4h Jaana Mähönen 1992 3.8. Siilinjärvi 100m 16.0h Sanna Nevalainen 1977 1.9. Lapinlahti 150m 25.7h Siiri Auvinen 2002

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP 1962 Tiivis sairaala Keuhkosair ja psyk etäällä 2 21.11.2012 Toimintolähtöinen kokonaisuus Vuodeosastot

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 14.2.2016 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 14.2.2016 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 25 0500-425200 * ANNA MAIJA MÄKELÄ 3310 050-3552550 / heidi.johansson@patrol.fi HEIDI JOHANSSON 3199 040-5900 557 * SELENE MARCKW ORT 3193 0 0 050-4129867

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014 MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014 TYÖRYHMÄ 1: Hankkeilla lisää lähiruokaa? Kehitys- ja tutkimustyön tavoitteita, tuloksia ja kohdentamisen tarpeita Ossi Kotavaara,

Lisätiedot