TOIMINTAKERTOMUS 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2009"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2009

2 Julkaisija: Tampereen yliopisto/regea, Kuvat: Regea ja Sami Helenius, Taitto: Jonna Rinne, Regea Painopaikka: Hämeen kirjapaino, Tampere, 2010

3 Sisältö Esipuhe Esipuhe 3 Talouskatsaus 4 Henkilöstökatsaus 5 Laatuosasto 6 Kudospankki 8 Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmä 10 Neuroryhmä 12 Silmäryhmä 14 Sydänryhmä 16 Time-lehti kirjasi vuoden 2009 kymmenen merkittävintä lääketieteellistä innovaatiota maailmassa. Ensimmäinen kantasoluihin liittyvä (listalla kolmas) oli presidentti Julkaisut 18 Barack Obaman vapautus ihmisalkioperäisten kantasolututkimukseen USAssa. Regean henkilöstö 26 Mukana oli myös ips-soluista luotu hiiripentue (listalla viides). Tämä kuvaa alamme tärkeyttä maailmalla ja on ollut hauska havaita, kuinka Regean yhteistyöverkosto on Regea mediassa 28 laajentunut. Myös BBC Horizon dokumenttiohjelma noteerasi Regean toiminnan ja kävi kuvaamassa potilashoitojamme kesäkuussa Tampereella. Ohjelma esitettiin lokakuussa ja sen myötä taas uudet potilaat ottivat yhteyttä edistyksellisten hoitojen toivossa. Lainsäädäntö on kulkenut hieman jälkijunassa, mutta Fimean (ent. Lääkelaitos) määräys astui voimaan ja sitä mekin Regeassa noudatamme. Regea vietti 5-vuotisjuhlaansa maaliskuussa Luennoitsijat olivat alansa huippuasiantuntijoita ja juhlaväki vertaansa vailla. Järjestelytoimikunta oli onnistunut järjestelyissään erinomaisesti. Regea pääsi mukaan ensimmäisenä ei-yrityksenä UCLA:n järjestämään Global Access Programiin (GAP). Ohjelma vietiin läpi syksyn 2009 aikana ja loppuraportti toimitettiin Regeaan joulukuussa. Raportti käsitteli Regean kaupallistamismahdolllisuuksia ja tuo uusia ajatuksia kudosteknologisten tuotteiden hyödyntämiseen. Henkilöstön työhyvinvointihanke, HUBI, saatiin päätökseen keväällä 2009 yhteistyössä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Henkilöstön kasvu oli varsin maltillista kuluneen vuoden aikana verrattuna muutaman vuoden takaiseen, lähes eksponentiaaliseen kasvuun. Henkilöstön keski-ikä on edelleen matala, 34 vuotta, ja naisten suhteellinen osuus on pysynyt edelleen korkeana vaikka henkilöstö mielellään näkisi enemmän XY-kromosomeja työyhteisössämme. Huomattava on toki myös se, että kuluneen vuoden aikana on pystytty tuottamaan siittiöitä kantasoluista tarvitsemmeko siis vielä miehiä? Jotta miehet eivät tuntisi sukupuoltaan uhatuksi, kerrottakoon että tämän uutisen julkaisemisen jälkeen eri medioiden mukaan miehiä tarvitaan edelleen mm. vaihtamaan auton renkaita, 1 kantamaan raskaita tavaroita, 2 tappamaan isoja hämähäkkejä 3 ja kehumaan naisia kauniiksi 3. Haluankin tässä yhteydessä kiittää kaikkia ryhmiämme, yhteistyökumppaneitamme ja rahoittajiamme tehdystä työstä ja siitä tuesta, jonka olemme saaneet kuluneella vuodella. Jatketaanhan samaa rataa myös ensi vuonna, uudella vuosikymmenellä, Riitta Suuronen, Regean johtaja

4 Menot 2009 Koneet ja laitteet 5,1 % Matkakulut 2,0 % Tilavuokrat 9,7 % Ulkopuoliset palvelut 14,5 % Yleiskustannukset, aineet ja tarvikkeet 20,1 % Henkilöstökulut 48,7 % Talouskatsaus Regean menobudjetti vuonna 2009 oli noin 3,51 miljoonaa euroa, ja toteutuneet kokonaismenot noin 3,74 miljoonaa euroa. Menobudjetin ylitystä kertyi 0,23 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa liian pieniksi arvioiduista palkkakustannuksista. Toteutuneet menot katettiin oheisen kuvion mukaisesti (Tulot 2009). Kuvion prosenttiluvut esittävät eri rahoittajien osuutta Regean kokonaismenojen kattamisesta vuonna Regean suurimpana rahoittajana jatkoi Tekes vajaan kolmanneksen osuudella Regean kokonaisrahoituksesta. Regean oman tulorahoituksen suhteellinen osuus (27 %) säilyi samassa luokassa kuin vuonna Myyntitulot olivat budjetoitua suurempia. Tuloja oli budjetoitu 0,95 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 päästiin noin miljoonan euron myyntituloihin. Tärkeimpänä syynä tähän oli kantasoluhoitojen odotettua suurempi määrä. Myös kudospankkitoiminta pääsi lähes nollatulokseen toiminnan aloittamisesta johtuneiden tappiovuosien jälkeen. Regean tärkeimpiin rahoittajiin kuuluivat viime vuoden tapaan Tekes, Suomen Akatemia, BioneXt, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, TE-keskus ja yksityiset lahjoittajat. Regea sai myös joitakin uusia rahoittajia, suurimpina näistä Silmä- ja kudospankkisäätiö sekä ITI Foundation. Tampereen yliopiston myöntämä perusvoimarahoitus kattoi kokonaisrahoituksesta hiukan yli viidesosan. Merkittävä osa vuoden 2009 tulorahoitusta olivat myös muut rahoittajat sekä säätiöiden ja yhdistysten apurahat: Sydäntutkimussäätiö, TaY:n tukisäätiö, yliopistoallianssi, Stryker, ITI Foundation, Hilda Kauhasen muistorahasto, Suomen Kulttuurirahasto (Keskusrahasto, Pirkanmaan maakuntarahasto sekä Elli ja Elvi Oksasen rahasto), Pirkanmaan Kulttuurirahasto, TGSBB (Tampereen biolääketieteen ja bioteknologian tutkijakoulu), Sokeain ystävät ry, Arvo Ylpön säätiö, Hammaslääkäriseura Apollonia, Oulu Innovation, Suomen Endokrinologiyhdistys, Tampereen kaupungin tiederahasto, Evald ja Hilda Nissin säätiö, Ida Montinin säätiö, Alfred Kordelin säätiö, Paavo Nurmen säätiö ja Maud Kuistilan säätiö. Suurin osa näistä rahoituksista ei näy oheisessa kuviossa (Tulot 2009, Muut), koska saadut rahoitukset ovat henkilökohtaisia. Menojakauma pysyi pääosin ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömenojen osuus kasvoi 45 prosentista lähes 49 prosenttiin. Vastaavasti ulkopuolisten palveluiden osuus laski vajaat 3 prosenttiyksikköä 14,5 prosenttiin. Koneja laitehankintojen osuus laski edelleen noin prosenttiyksiköllä 4 prosenttiin. Jatkettaessa vuodelle 2010 yksikön rahoittajat pysyvät pitkälti ennallaan, mikä mahdollistaa toiminnan jatkumisen samassa laajuudessa. Muut 0,7 % TaY:n Tukisäätiö 0,9 % TE-keskus 1,4 % Yliopistoallianssi 1,9 % Lahjoitukset 2,2 % PSHP 2,5 % BioneXt 5,2% Suomen Akatemia 5,6 % Tay/perusvoimavarat 20,1 % Tulot 2009 Sydäntutkimussäätiö 0,6 % Silmä- ja kudospankkisäätiö 0,4 % Tekes 31,6 % Tulorahoitus 27,0 %

5 70 Henkilöstön määrä henkilöä ajankohta Henkilöstökatsaus Regean henkilöstön määrä oli vuonna 2009 suunnilleen samoissa lukemissa virkavapaat huomioon ottaen kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2009 lopussa Regeassa työs- kenteli väitöskirjatyöntekijät mukaan lukien 58 henkilöä, joista kokonaan apurahalla 10 henkeä. Lisäksi Regeassa työskenteli 20 perustutkintojensa syventäviä opintoja, harjoitteluja tai lopputöitään tekevää opiskelijaa. Väitöskirjatyöntekijöitä Regeassa oli vuoden lopussa 22 kpl. Tampereen yliopistossa toimivassa Tampereen biolääketieteen ja bioteknologian tutkijakoulussa TGSBB:ssä regealaisista oli vuoden lopussa 4 väitöskirjaansa valmistelevaa tutkijaa. Henkilökunta jakautui tutkimus-, laboratorio-, kudospankki-, hallinto-, ja laadunvalvontahenkilöstöön. Henkilökunnasta 53,4 % oli tutkimushenkilökuntaa, 20,7 % laboratoriohenkilökuntaa, 11,2 % kudospankkihenkilökuntaa, 10,3 % hallintohenkilökuntaa ja 4,3 % laadunvalvontahenkilökuntaa. Työntekijöiden keski-ikä oli 34 vuotta. Naisia henkilöstöstä on edelleen valtaosa. Vauvabuumi jatkui Regeassa edelleen, ja perhevapailla oli edellisvuoden tapaan moni Regean työntekijä yhtä aikaa. Maraton -tapahtumaan osallistui Regeasta useita innokkaita juoksijoita. Yliopistossa oli syksyllä 2009 käynnissä huomattavasti muutoksia, kun yliopisto valmistautui voimaan tulevaan yliopistojen hallintouudistukseen. Yliopistolaki muuttui, ja vuoden 2010 alusta Tampereen yliopisto ei ole enää valtion tilivirasto, vaan julkisoikeudellisena laitoksena toimiva itsenäinen oikeustoimihenkilö. Henkilöstöhallinnon osalta uudistusten suurin vaikutus oli kenties sillä, että Tampereen yliopisto alkaa vuoden 2010 alusta alkaen toimia itsenäisenä työn antajana henkilöstölleen valtion sijaan. Tähän asti valtaosa henkilöstöstä on ollut määräaikaisissa tai toistaiseksi voimassa olevissa virkasuhteissa, vuoden alusta he siirtyvät työsuhteisiksi. Syksyllä 2009 luotiinkin suuri määrä henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeistuksia ja työ välineitä prosessin avuksi. Entisten nimittämis kirjojen sijaan Regeassa laadittiin loppuvuodesta työ sopimuksia. Yliopistotasolla uutta työehtosopimusta neuvoteltiin tiiviisti loppuvuonna työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken. Vuonna 2008 alkanut Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettu henkilöstön työhyvinvointihanke HUBI saatiin päätökseen keväällä Hankkeen avulla kehitettiin mm. perehdyttämisjärjestelyjä ja tiedonkulkua. Hankkeen loppuselvityksen mukaan näillä osa-alueilla tapahtuikin myönteistä kehitystä projektin aikana. vuotta Henkilöstön ikäjakauma Maratonkoulu huipentui Varala Maratoniin elokuussa Monet regealaiset osallistuivat edellisenä vuonna alkaneeseen maratonkouluun innokkaasti, ja myös Varala henkilöä 5

6 Laatuosasto Regean laadunhallintatoiminnot kattavat tutkimukseen, kudospankkitoimintaan, kantasolutuotantoon, henkilöstöhallintoon, hallintotoimintoihin ja johtamiseen liittyviä käytäntöjä. Osa yksikön laadunhallintatoiminnoista tulee toteuttaa lainsäädännön tai tiettyjen standardien mukaisesti, osassa toiminnoista voidaan nojautua ensisijaisesti yksikön omiin tavoitteisiin ja kriteereihin. Regean laadunhallinnan toimivuuden periaatteellisena edellytyksenä on se, että laadunvarmistuksesta sekä eri laatujärjestelmien rakentamisesta ja kehittämisestä vastaavat samat ryhmät ja henkilöt, jotka muutenkin vastaavat näiden toimintojen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Laadunhallintaan liittyvässä työssä painottuivat vuoden 2009 aikana laadunvalvontatoimintojen hoitaminen kudospankkija kantasolutuotantotoiminnoille, kantasolutuotantoon liittyvät toimilupa- ja dokumentointi asiat, tietoturvajärjestelmän rakentaminen sekä hallinnon ja henkilöstöhallinnon laadunvarmistustoimintojen käyttöönotto. Sisäistä koulutusta yksikön eri toimintoihin liittyen järjestettiin aktiivisesti. Henkilöstöön ja johtamiseen liittyen työhyvinvointiohjelma (HUBI-hanke) jatkui edellisvuodesta ja alkuvuodesta keskityttiin mm. työergonomiaan ja perehdyttämistoimintoihin. Kaiken kaikkiaan puolitoistavuotisen projektin aikana ideoitiin ja otettiin käyttöön merkittävä määrä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita. Projekti päättyi toukokuussa, jolloin suoritettiin loppukysely, jonka tulokset esiteltiin myöhemmin henkilökunnalle. ja toiminnan jatkuvuussuunnitteluun liittyviin asioihin kiinnitettiin erityistä huomiota. Uusi henkilöstö koulutetaan Regeassa järjestelmällisesti eri tietoturvallisuutta varmentaviin toimintatapoihin eli sähköiseen tietoturvaan, fyysiseen tietoturvaan sekä luottamuksellisen tiedon käsittelyyn. Kudoslaitoksia koskevat laadunvarmistukseen liittyvät asiat työllistivät myös vuoden 2009 aikana. Kantasolutuotannolle haettiin ja saatiin toimilupa lähtömateriaalien hankinnan osalta. Loppuvuodesta saatiin myös tarkempaa tietoa tulevasta kansallisesta lainsäädänöstä. Laadunvalvonnan osalta jatkettiin hyväksi havaittuja käytäntöjä, ja toiminnot saatettiin valmiiksi vastaamaan vuoden 2010 alusta voimaan astuvan lainsäädännön vaatimuksia. Laadunhallintatyössä korostuvat seuraavan vuoden aikana koko yksikköä koskevien toimintojen osalta perehdyttämisen parantaminen, tietoturvastandardin edellyttämien käytäntöjen ja ohjeistuksen kehittäminen sekä kudospankki- ja kantasolutuotantotoimintoihin liittyvä jatkuva parantaminen. Kaikkien edellä mainittujen osa-alueiden kouluttaminen asianomaisille henkilöille on myös tärkeä osa laadunhallintatyötä jatkossa. Tietoturvastandardin osalta otettiin tauon jälkeen selkeitä askelia eteenpäin. Tietoturvallisuuteen liittyvät vastuut määritettiin tarkemmin eri henkilöille ja henkilöstöryhmille, 6

7 Ryhmän jäsenet Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö, varajohtaja Laadunvalvonta / kudospankki ja kantasolutuotantotoiminnot Hanna Kankkonen, FT, QC-asiantuntija (3/2009 saakka) Outi Lumme, laborantti / QC Helena Närä, laboratorioanalyytikko / QC Marjo Schutskoff-Jääskeläinen, laboratoriohoitaja, vastaava laboratoriohoitaja / QC Pirjo Kosonen, harjoittelija / QC Laadunvarmistus / Hallinto ja tietoturva Noora Kaipola, tradenomi, toimistosihteeri Mari Ranta, KTM, suunnittelija ( saakka) Jonna Rinne, FM, suunnittelija Pasi Vetämäjärvi, tradenomi, järjestelmäsuunnittelija HUBI-projektityöryhmä Noora Kailanto Hanna Koskenaho Outi Melin Susanna Miettinen Riitta Suuronen Laura Ylä-Outinen HUBI-hanke kehitti työhyvinvointia monella eri tavalla. Yleiset työhön liittyvät asiat Työilmapiiri Tiedonkulku Kokouskäytännöt Esimiestyö Vastaanoton infomonitori Kokouskäytäntöjen kehittäminen Työkartat - vastuiden selkiyttäminen Ergonomiakoulutus Työ/virkaehtokoulutus Maratonkoulu Laboratorion menetelmäkoulutukset Kysy johdolta - teematunti Ryhmien toiminnan säännöllinen esittely Perehdytyksen kehittäminen Esimiespalaverit ja -koulutukset Yhteiset virkistystapahtumat Ryhmäkehityskeskustelut 7

8 Kudospankki Regean kudospankki on monikudospankki, joka irrottaa, käsittelee, säilyttää ja jakelee kudoksia kliiniseen käyttöön. Kudospankin tavoitteita ovat kudosluovutusten tehostaminen Suomessa, sekä laadukkaiden ja turvallisten kudosten välitys Suomeen ja ulkomaille. Vuoden 2009 pääpainoalueena oli kudosten saatavuuden ja turvallisuuden varmistaminen Suomessa, sekä luu- ja tukikudosten prosessointikäytäntöjen valmistelu. Vuonna 2009 Regean kudospankin toiminnan pääosaalueet olivat massiivisiirteiden (luut, jänteet ja nivelkokonaisuudet) hankinta ja välitys, TAYS:n ja KYS:n sarveiskalvopankki toiminnasta vastaaminen, Tekonivelsairaala Coxan suorittamista lonkkaleikkauksista saatavan tuorepakastetun reisiluunpään pankittaminen ja välitys, amnionkalvojen prosessointi ja välitys sekä silmän kovakalvon välitys. Lisäksi valmisteltiin prosessointi yhteistyötä saksalaisen luu- ja tukikudosten prosessointiin erikoistuneen kudoslaitoksen DIZG:n (Deutsches Institut für Zell- und Gewebeersatz) kanssa. Tämän tiimoilta DIZG auditoi kudospankin toimintoja keväällä. Luiden ja jänteiden prosessointi käynnistetään vuoden 2010 kuluessa. Vuoden 2009 aikana Regean kudospankin talteenottoorganisaatioissa kerättiin yhteensä 214 sarveiskalvoa (TAYS 184, KYS 30). Näistä 65 % välitettiin sarveiskalvon siirto leikkauksiin yliopistollisten sairaaloiden silmäklinikoille Suomessa ja Euroopassa. Siirteiden hylkäykseen johtavia syitä olivat luovuttajasta johtuvat syyt (24 % hylätyistä), siirteen laadunvalvontatestien tulokset (33 %), irrotuksessa, kudospankkiprosessissa tai siirtoleikkauksessa ilmenneet tekniset ongelmat (17 %), sekä siirteen enimmäissäilytysajan ylittyminen (26 %). Luu- ja jännesiirteitä kudospankki irrotti ja tallensi yhteensä 248 kpl. Näistä Regea keräsi 70 % (172 massiiviluu- ja jännesiirrettä 9 luovuttajasta) ja tekonivelsairaala Coxa 30 % (76 reisiluunpäätä). Tuontikudoksia (massiiviluu- ja jännesiirteitä) Regea hankki 48 kpl. Kliiniseen käyttöön luu- ja jännesiirteitä Regean kudospankki välitti 289 kpl. Pirkanmaan sairaaloiden lisäksi luu- ja jännesiirteitä välitettiin useisiin muihin sairaaloihin Suomessa. Amnionkalvokudoksia luovutettiin vuonna 2009 yhteensä kuusi. Näistä valmistettiin yhteensä 158 kliiniseen käyttöön hyväksyttyä amnionkalvosiirrettä. Amnionkalvosiirteitä välitettiin suomalaisille silmäklinikoille sekä suu- ja leukakirurgian klinikoille 64 kpl. Regean kudospankin keväällä järjestämä Valtakunnallinen Luupankkipäivä Tampereella kokosi yhteen lukuisan joukon luu- ja tukikudospankkialan asiantuntijoita Suomesta. Koulutuksessa kuultiin kotimaisten asiantuntijaesitysten lisäksi saksalaisen DIZG:n edustajan esitys koskien massivisiirteiden prosessointia. Regean kudospankki osallistui myös Euroopan kudospankkiyhdistyksen (EATB) sekä Euroopan silmäpankkiyhdistyksen (EEBA) vuosikokouksiin Krakovassa ja Münchenissä. Regean kudospankki on voittoa tavoittelematon yksikkö. Regean välittämien kudosten hinnat määräytyvät luovuttajien rekrytoinnin ja testauksen, kudosten irrotuksen, käsittelyn, testauksen ja jakelun sekä lakisääteisen laadunvarmistuksen aiheuttamien kustannusten perusteella. Muuta rahoitusta kudospankin toimintaan saatiin Silmä- ja kudospankkisäätiöltä, joka myönsi vuonna 2009 apurahan kudoskoordinaattorin palkkaamiseksi. 8

9 Regean kudospankki toimii aktiivisessa yhteistyössä useiden eurooppalaisten kudoslaitosten kanssa sekä kudosten välityksessä ja prosessoinnissa että yhteiseurooppalaisten kudospankkitoimintojen kehittämisessä. Regea on lisäksi mukana EURO GTPs (European Good Tissue Practices) hankkeessa, jonka tavoitteena on seuraavan kahden vuoden kuluessa valmistella eurooppalaiset laadunvarmistusohjeistot sekä suunnitella yhteinen GTP-koulutusohjelma eurooppalaisille kudospankeille. Ryhmän jäsenet Riitta Suuronen, LT, HLL, Prof., kudospankin johtaja Katriina Aalto-Setälä, LKT, dosentti, lääketieteellinen johtaja Annika Hakamäki, FT, kehittämispäällikkö (vv. 04/2009 alkaen) Hanna Kankkonen, FT, tuotantopäällikkö (04/2004 alkaen) Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö Johanna Hyytinen, sh (sisätaudit/kirurgia), kudoskoordinaattori (vv. 04/2009 alkaen) Sari Juvonen, sh (silmätaudit), kudoskoordinaattori Noora Kailanto, FM, farmaseutti, tuotantokoordinaattori Elina Konsén, laboratorioanalyytikko Sari Sarkaniemi, sh (sisätaudit/kirurgia), kudoskoordinaattori Marjo Schutskoff-Jääskeläinen, vastaava laboratoriohoitaja Kudosten lukumäärä (kpl) irrotetut kudokset tuontikudokset välitetyt kudokset Amnionkalvot Massiiviluut ja jänteet Caputit Sarveiskalvot Kovakalvot Regean irrottamien ja välittämien kudosten sekä tuontikudosten määrät vuosina Amnionkalvojen kysyntä on lisääntynyt vuodesta 2007 yli kolminkertaiseksi. Massiiviluu- ja jännesiirteiden irrotusmäärien huomattavasta kasvusta huolimatta niistä on edelleen jatkuva pula ja kudoksia joudutaan tuomaan ulkomailta. Caputien irrotuksia on vähennetty kertyneiden varastojen sekä vähentyneen kysynnän vuoksi. Sarveiskalvojen siirtoleikkauksia tehdään Suomessa vuosittain lähemmäs 200. Näistä suurimmassa osassa siirre on peräisin Regean kudos pankista. 9

10 Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmä Regean aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä tutkimus kohdistuu aikuisen kantasolujen karakterisointiin, kasvuolosuhteiden optimointiin sekä solujen käyttöön luu-, rusto- ja pehmytkudossovelluksissa. Jokaisessa sovelluksessa päämääränä on kehittää potilaita hyödyttävä, tehokas ja turvallinen hoitomuoto. Monikykyisiä aikuisen kantasoluja eristettiin vuonna 2009 rasvakudoksesta, viisaudenhampaista sekä luu- ja rustonäytteistä. Rasvakudoksesta ja viisaudenhampaasta eristetyt kantasolut voivat erilaistua mm. luu-, rusto-, rasva-, jänne- ja lihassoluiksi. Luu- ja rustosolujen erilaistumistaipumus on hieman pienempi. Rasvakudosnäytteitä saatiin Tampereen yliopistollisen sairaalan plastiikkakirurgian osastolta, viisaudenhampaita Tampereen ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS) viisaudenhampaiden poistoleikkauksista, ja luu- ja rustonäytteitä Oulun yliopistollisen sairaalan lastenkirurgian osastolta. Kaikkia näitä solutyyppejä karakterisoitiin mm. virtaussytometrian avulla. Kantasolujen kasvuolosuhteiden optimoinnin tuloksista julkaistiin yksi julkaisu ja kaksi käsikirjoitusta on lähetetty julkaistavaksi. Tämän lisäksi kantasolujen karakterisoinnista ja kasvuolosuhteiden optimoinnista valmistui yksi väitöskirjatyö. Vuoden 2009 aikana testattiin useiden kasvutekijöiden ja fysikaalisten tekijöiden vaikutusta solujen luu- ja rustoerilaistumiseen. Kasvutekijöitä on myös testattu useissa hammassovelluksissa ja aiheesta on lähetetty kaksi käsi kirjoitusta julkaistavaksi. Kasvutekijöiden vaikutuksista valmistui yksi hammaslääketieteen ja yksi lääketieteen syventävä opin näytetyö. Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston biolääketieteen laitoksen (BME) kanssa on tutkittu fysikaalisina erilaistustekijöinä mekaanista stimulointia sekä hypoksiaa. Solujen kiinnittymisen, kasvun ja jakaantumisen edistämiseen vauriokohdassa tarvitaan biomateriaaleja. Biomateriaali toimii myös kantasolujen kuljettimena vauriokohtaan. Luun ja ruston kudosteknologiassa tutkittiin rasvan kantasolujen sekä rusto- että luusolujen tukirakennemateriaalina bio aktiivista lasia, beta-trikalsium-fosfaattia, maitohappo pohjaisia polymeerejä ja näiden materiaalien komposiitti rakenteita. Tutkimusta on pääasiassa tehty soluviljelmillä, mutta myös eläinkokeet solujen, biomateriaalin ja kasvutekijöiden osalta ovat käynnistyneet. Sekä ruston että luun kudosteknologiasta julkaistiin yksi käsikirjoitus. Useita käsikirjoituksia on myös lähetettynä julkaistavaksi. Luun kudosteknologiasta valmistui yksi diplomityö. Pehmytkudossovelluksissa tutkittiin kudosteknologian hyödyntämistä rasvakudos-, iho- ja uroepiteelivaurioiden hoitoon. Tutkimusnäytteitä saatiin Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten kirurgian yksiköstä ja plastiikkakirurgian osastolta. Biomateriaaleina pehmytkudostutkimuksissa on käytetty mm. amnionkalvoa ja kitosaania ja tutkimukset ovat edenneet sekä in vitro että in vivo rintamilla. Uroepiteeliprojektissa yksi käsikirjoitus on lähetetty julkaistavaksi ja toinen käsikirjoitus on valmisteilla. Rasvakudoksen kantasoluja käytettiin vuoden 2009 aikana kokeellisissa hoidoissa yhdeksälle potilaalle. Potilashoidot aloitettiin vuoden 2006 lopulla ja tähän mennessä kaksikymmentä potilasta on saanut kantasoluteknologian avulla tuotetun uuden luusiirteen. Kantasoluhoidot on toteutettu potilaiden omien rasvakudoksen kantasolujen ja biomateri- 10

11 aalien yhdistelmillä. Kliinisiä kantasoluhoitoja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan, Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Keski-Suomen Keskussairaalan kanssa. Hoitotulokset ovat olleet rohkaisevia Uusina työntekijöinä ryhmään on tullut vanhempi tutkija Jan Wolff sekä pro gradu -työhön Jenna Hautala. Myös Miia Juntunen liittyi jälleen ryhmäämme oltuaan opiskelemassa bioteknologiaa Jyväskylän yliopistossa. Jan Wolffin tutkimus kohdistuu mesenkymaalisten kantasolujen käyttöön luukudosteknologiassa ja luukudosteknologian kaupallistamiseen. Jenna Hautalan tutkii pro gradussaan rasvakudoksen kantasolujen ja syöpäsolujen vuorovaikutuksia soluviljelmissä. Miia Juntunen on laboratorioanalyytikkona sekä tutkimus- että potilashoidoissa. Ryhmässä on käynnissä monia yhteistyöprojekteja. Jo aiemmin mainittujen tahojen lisäksi ryhmä tekee tiivistä yhteistyössä mm. VTT:n, Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen, Tampereen yliopistollisen sairaalan korva-, nenäja kurkkutautien osaston, HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikan, Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen sekä useiden biomateriaalialan yritysten kanssa. Tutkimuksen merkittävimpiä rahoittajia olivat Tekes (RAM-, Electrocell- ja StemToClin-hankkeet sekä FiDiPro), Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan maakuntarahasto sekä Tampereen kaupunki. Ryhmän jäsenet: Riitta Suuronen, LT, HLL, Prof. George Sándor, Professori (FiDiPro) Susanna Miettinen, FT, vanhempi tutkija, ryhmänjohtaja Hideki Agata, DDS, PhD, vanhempi tutkija Kaisa-Leena Aho (TTY), FM, tutkija Abdulaziz Binahmed, DDS, MSc, FRCDC, tutkija Suvi Haimi, FT, vanhempi tutkija Anna-Maija Honkala, laboratorioanalyytikko Ahmed Jan, DDS, MSc, FRCDC, tutkija Miia Juntunen, fil. yo, laboratorioanalyytikko Sari Kalliokoski, laboratorioanalyytikko Hanna Kankkonen, FT, tuotantopäällikkö (04/2009 alkaen) Rashi Khanna-Jain, DDS, tutkija Bettina Lindroos, FT, vanhempi tutkija Katja Mäenpää, FM, tutkija Panu Nordback, LK, tutkija Aliisa Pälli, DI, tutkija Annemari Salonen, HLK, LK, tutkija Minna Salomäki, FM, laboraattori Reetta Sartoneva, LK, tutkija Annukka Vuorinen, HLL, tutkija Jan Wolff, DDS, PhD, vanhempi tutkija Santeri Itälinna, LK, opiskelija Laura Saarinen, LK, opiskelija Laura Tirkkonen, fil. yo, opiskelija Lauri Tuomisto, LK, opiskelija 11

12 Neuroryhmä Keskus- ja ääreishermostoa rappeuttavat sairaudet ja hermostoon kohdistuvat vammat aiheuttavat kolmanneksi eniten vaikeita invaliditeetteja ja kuolemia länsimaissa. Aivovammojen ja kroonisten hermoja rappeuttavien sairauksien taustalla on hermo- ja hermotukisolujen kuolema, joka aiheuttaa aivotoimintojen muutoksia johtaen jopa potilaan ennenaikaiseen menehtymiseen. Nykyiset hoitomuodot tähtäävät pääasiassa oireiden lievitykseen, eikä parantavia hoitoja vielä ole tarjolla. Kantasolupohjaiset hoitomuodot voivat tarjota mahdollisuuden näiden vaikeiden sairauksien hoitoon tulevaisuudessa. Neuroryhmä keskittyy hermo- ja hermotukisolujen erilaistamiseen ihmisalkion kantasoluista. Yhteistyössä kliinikoiden, eläinmalliasiantuntijoiden, solubiologien ja tekniikan asiantuntijoiden kanssa neuroryhmä tähtää sellaisten hermosolusiirteiden tuottamiseen, joiden avulla voitaisiin hoitaa monia hermoston sairauksia. Samanaikaisesti ryhmä tekee perustutkimusta, jossa selvitellään ihmisperäisten hermosolujen erilaistumisen ja kypsymisen molekyylibiologisia ja toiminnallisia taustoja. Lisäksi kehitetään toiminnallisia hermoverkkoja niin kehitysbiologiseen tutkimukseen kuin lääkeaineiden ja toksikologian testausmalleiksi. Tutkimusryhmän päätavoitteina oli jatkaa vuonna 2006 alkaneita tutkimusprojekteja, joissa keskityttiin erilaistamaan puhtaita hermo- ja hermotukisolupopulaatioita sekä testaaman niitä eri eläinmalleissa. Tuotettujen solujen hoidollista vaikutusta tutkittiin aivoverenkiertohäiriö- ja selkäydinvammamalleissa. Ryhmä tutki myös solujen elinkykyä ja erilaistumista erilaisilla biomateriaalialustoilla, joita voidaan mahdollisesti käyttää osana tuotettavia siirteitä tai osana kolmiulotteisia solumalleja. Toinen suuri päätavoite oli kehittää solujen erilaistumista helpottavaa ja mittaavaa biomimeettistä ympäristöä yhteistyössä Tampereen Teknillisen yliopiston tutkimusryhmien kanssa. Ryhmä oli myös aktiivisesti mukana TaY:n, TTY:n ja JY:n yliopistoallianssin ALICE-kärkihankkeessa (Alliance for Life Sciences and Engineering). Ryhmä panosti sähköelektrofysiologisen laboratorion pystyttämiseen ja tuotettujen hermosolujen toiminnallisten ominaisuuksien mittaamiseen mm. pitkäaikaisseurannassa. Ryhmä sai useita julkaisuja hyväksytyksi alan kansainvälisiin lehtiin, ja jäsenet osallistuivat aktiivisesti kansainvälisiin ja kansallisiin kokouksiin omilla esityksillään. Edelliseltä vuodelta jatkuivat Tekesin rahoittama StemtoClin - projekti ja Suomen Akatemian rahoittama konsortioprojekti Biomimeettinen aktiivinen ympäristö hermo- ja sydänlihassolujen erilaistamiseen ja kasvattamiseen kantasoluista. Ryhmä sai myös Tekes rahoitteisen StemInClin jatkoprojektin vuosille Lisäksi neuroryhmän toimintaa tukivat Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kulttuurirahasto: Pirkanmaan rahasto, Orion-Farmos tutkimussäätiö, Kordelinin säätiö, Duodecim, Arvo ja Lea Ylpön säätiö, BioneXt Tampere sekä yksityinen lahjoitus. Tutkimusryhmän yhteistyökumppaneina toimivat mm. Prof. Asla Pitkäsen ja Dos. Jukka Jolkkosen tutkimusryhmät Kuopion yliopistosta, Prof. Erik Sundströmin tutkimusryhmä Karoliinisesta Instituutista Tukholmasta, Prof. Tay Lan Poh:n tutkimusryhmä Singaporesta, Prof. Jari Hyttisen, Prof. Minna Kellomäen, Prof. Pasi Kallion, Prof. Jukka Lekkalan ja Prof. Ali Harlinin tutkimusryhmät Tampereen Teknillisestä yliopistosta sekä Prof., ylilääkäri Irina Elovaara, Dos., ylilääkäri Jyrki 12

13 Tehnunen ja Prof., ylilääkäri Juha Öhman Tampereen yliopistoll isesta sairaalasta sekä Prof. Inger Vikholm-Lundin VVT, Tampere. Ryhmän jäsenet Susanna Narkilahti, FT, vanhempi tutkija, ryhmänjohtaja Teemu Heikkilä, DI, lääk. yo, tutkija Tuomas Huttunen, LL, tutkija Heikki Kiiski, LK, tutkija Jarno Mikkonen, FT, vanhempi tutkija Maarit Patrikainen, laboratorioanalyytikko Maria Sundberg, FM, tutkija Laura Ylä-Outinen, tekn. yo, tutkija Riikka Äänismaa, FM, tutkija Eevaliisa Hopeasaari, tekn. yo, opiskelija Laura Hämäläinen, tekn. yo, opiskelija Tiina Joki, LuK, opiskelija Elina Jokinen, LuK, opiskelija Laura Kuoppala, LK, opiskelija Ismo Korhonen, TkK, opiskelija Aliisa Mäkinen, LuK, opiskelija Meeri Mäkinen, LuK, opiskelija Minna Salomäki, LuK, opiskelija Anni Sorkio, tekn. yo, opiskelija Anne Ylöstalo, laboratorioanalyytikko-opiskelija 13

14 Silmäryhmä Ihmisen alkioperäiset kantasolut (hesc) ja ehkä myös indusoidut pluripotentit kantasolut (ipsc) ovat erittäin lupaava solulähde kudosteknologisiin hoitoihin. Erilaisten patogeenisten kontaminaatioiden vaara on suuri, jos solujen tuotannossa käytetään eläin peräisiä aineita. Eläinperäiset materiaalit voivat myös aiheuttaa kantasolujen hyljintää ihmisen elimistössä. Lääketieteellisiä sovelluksia varten tarvitaan myös kestävä ja taloudellinen keino solujen tuottamiseksi GMP (Good Manufacturing Practice) -laatuvaatimusten mukaisesti. Ryhmä on jo usean vuoden ajan tutkinut ja kehittänyt GMP-yhteensopivia eläinperäisiä aineita sisältämättömiä tuotanto-olosuhteita näille soluille. Ryhmä tuottaa myös hesc solulinjoja Regean tutkimusryhmien käyttöön. Ryhmä käyttää uusien linjojen perustamisessa ainoastaan hedelmöitys hoidoista ylijääneitä, huonolaatuisia alkioita, joiden hävittämisestä ja tutkimuskäytöstä hoidoissa käynyt pariskunta päättää. Ryhmän tavoitteena on myös kehittää kantasoluista uusia kudosteknologisia hoitomuotoja silmän verkkokalvon sairauksien hoitoon ja suun limakalvon soluista sarveiskalvon vaurioituneiden pintarakenteiden hoitoon. Vakavat verkkokalvon sairaudet kuten ikärappeuma aiheuttavat valtavasti ongelmia sairastuneille sekä ikääntyvälle yhteiskunnalle. Vielä ei ole olemassa tehokkaita hoitomuotoja, joilla niitä voitaisiin estää tai hoitaa. Tehokkain mahdollinen hoitomuoto mahdollistaisi vaurioituneiden verkkokalvon rakenteiden korjauksen ja siten näkökyvyn palautumisen potilaalle. Ihmisen pluripotenteilla kantasoluilla on kyky erilaistua ihmisen kaikiksi eri solutyypeiksi. Siten ne tarjoavat mahdollisuuden soluterapialle, jossa kantasoluista erilaistetaan uusia verkkokalvon soluja vaurioituneiden solujen tilalle. Kantasoluista tuotetut toiminnalliset verkkokalvon solut voivat myös tarjota mahdollisuuden kehittää uusia työkaluja lääkekehitykseen tarjoamalla solumalleja, jotka ennustavat paremmin todellista kliinistä kuvaa in vitro tutkimuksissa. Tämän vuoksi on kehitettävä kantasoluille uusia tehokkaita erilaistamismenetelmiä, joilla toimivia verkkokalvon soluja voidaan tuottaa. Ryhmän tavoitteena vuonna 2009 oli saattaa loppuun vuonna 2006 alkanut tutkimusprojekti, jonka tavoitteena oli kehittää hesc-soluille uusi, eläinperäisiä materiaaleja sisältämätön kasvatusliuos sekä tutkia erilaisten fibroblastitukisolujen toiminnallisuutta ja roolia hesc-solujen kasvatuksessa. Lisäksi jatkettiin kahta vuoden 2008 aikana käynnistynyttä silmä tutkimusprojektia. Näistä ensimmäisen tavoitteena on kehittää uusia erilaistamismenetelmiä verkkokalvon pigmentti epiteelisolujen (RPE) erilaistamiseksi ihmisen kantasoluista. Toisessa kehitetään uusia menetelmiä potilaan omien suun limakalvoepiteelissä olevien solujen hyödyntämiseksi sarveiskalvon pintarakenteiden korjaamisessa. Ryhmä onnistui merkittävästi parantamaan kehittämäänsä hesc-solujen viljelyyn tarkoitetun kasvatusliuoksen ominaisuuksia siten, että se soveltuu myös ipsc-solujen sekä rasvan mesenkymaalisten kantasolujen kasvatukseen. Kasvatusliuoksen patentointi- ja kaupallistamisprosessia jatkettiin yhteistyössä Finn-Medi Tutkimus Oy:n kanssa. Lisäksi ryhmä tutki fibroblastitukisolujen roolia hesc-solujen kasvatuksessa ja esitti alustavia tuloksia kahdessa kansainvälisessä kokouksessa. RPE-solujen erilaistamismenetelmän kehitystyötä jatkettiin käyttämällä myös ipsc-soluja. Lisäksi jatkettiin sarveiskalvon pintaepiteelin korjaukseen soveltuvan seerumittoman kasvatusmenetelmän kehitystä suun limakalvon soluille. 14

15 Tutkimusryhmän uusina jäseninä opinnäytetöitään suorittivat Taru Välimaa (Oulun yliopisto), Olli-Pekka Kurkela (Tampereen teknillinen yliopisto TTY), Leena Lehtonen (TTY), Elina Savioja (TTY), Risto Mustalahti (Tampereen yliopisto TaY) ja Jaana Huuki (PIRAMK). Suurimpana koko tutkimusryhmää koskevana muutoksena oli kahden Skottmanin alla toimivan tutkimus ryhmän yhdistyminen yhdeksi ryhmäksi. Tutkimusta rahoittivat Tekes, Suomen Akatemia, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Suomen kulttuurirahasto, Tampereen yliopiston TGSBB-tutkijakoulu, kaksi yksityistä lahjoitusta, Sokeain Ystävät r.y. sekä Evald ja Hilda Nissin Säätiö. Tutkimusryhmän rahoituspohja tukevoitui merkittävästi vuoden 2009 aikana Suomen Akatemian myöntäessä viiden vuoden tutkijanviran Skottmanille, kolmen vuoden tutkija tohtorin rahoituksen Ilmariselle sekä Vaajasaaren TGSBB-tutkijakoulupaikan johdosta. Tutkimuksessa hyödynnetään TaY:n vahvaa osaamista silmätautien sekä mm. TTY:n vahvaa lääketieteellisen tekniikan osaamista. Silmätutkimuksen kattojärjestönä Tampereella toimii silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILK, johon ryhmä myös kuuluu. Ryhmän jäsenet Heli Skottman, FT, Dosentti, Suomen Akatemiatutkija, ryhmänjohtaja Tanja Ilmarinen, FT, vanhempi tutkija Heidi Hongisto (os. Hakala), FM, tutkija Kristiina Rajala, FM, tutkija Hanna Vaajasaari, FM, tutkija Juhana Laine, silmätautien erikoislääkäri, tutkija Niina Ikonen, laborantti Elina Konsén, laboratorioanalyytikko Hanna Koskenaho, bioanalyytikko Sari Leinonen, laboratorioanalyytikko Outi Melin, bioanalytikko, vastaava laboratoriohoitaja (vv) Jaana Huuki, laboratorioanalyytikko-opiskelija Leena Lehtonen, tekn. yo, opiskelija Risto Mustalahti, LK, opiskelija Elina Savioja, tekn. yo, opiskelija Olli-Pekka Kurkela, tekn. yo, opiskelija Taru Välimaa, fil. yo, opiskelija Ryhmän tärkeimmät yhteistyökumppanit vuonna 2009 olivat Professori Hannu Uusitalo ryhmineen, TAYS/TaY, Lääketieteen laitos; Professori Jari Hyttinen ryhmineen,tty; Professori Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus, HY (Helsingin yliopisto); Professori Timo Otonkoski ryhmineen, Biomedicumin kantasolukeskus, HY; TAYS:in SKS (silmä-, korva- ja suusairauksien) päiväkirurgia; TAYS:in naistenklinikka, Ovumia Oy, Turun yliopistollisen sairaalan naistenklinikka sekä Professori Outi Hovatta Karolinska Instituutti, Ruotsi. 15

16 Sydänryhmä Monikykyisistä kantasoluista erilaistetuista sydänlihassoluista voidaan kehittää solu- ja kudosmalli sydämen kehityksen ja toiminnan tutkimiseen, lääkekehitykseen ja lääkkeiden turvallisuustestauksiin sekä sydän sairauk sien tautimalliksi. Kantasoluista erilaistettuja soluja voidaan toivottavasti käyttää myös soluterapiana sydänkudoksen vaurion korjaamisessa tulevaisuudessa. Sydänryhmän tutkimuksen tärkein tavoite on erilaistaa sydänlihassoluja sekä alkion kantasoluista, että nk. ips -soluista, jotka ovat aikuisen soluista (esim. ihon sidekudos soluista) uudelleen ohjelmoituja kantasoluja. ips-soluteknologia mahdollistaa potilasspesifisten monikykyisten solulinjojen ja edelleen sydänlihassolujen tuoton, jolloin on mahdollista kehittää tautimalleja geneettisiin sydänsairauksiin. Jos potilaalla on tietty mutaatio esim. sydämen kaliumkanavassa, sama mutaatio on myös potilaasta tehdyssä ips -solulinjassa sekä siitä erilaistetussa sydänsolussa. Tämä tarjoaa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia tutkimukseen ja lääkekehitykseen. Regean sydäntutkimus keskittyy sydänlihassolujen erilaistamis menetelmien ja kasvatusympäristön kehittämiseen. Tähän liittyy sekä biokemiallisten että fysikaalisten tekijöiden vaikutuksien tutkimista sydän lihassolujen erilaistumiseen ja ominaisuuksiin. Sydänryhmä tutkii myös sydänsolujen erilaistamiseen ja kasvattamiseen soveltuvia biomateriaaleja sekä kehittää paljon menetelmiä sydänsolujen karakterisoimiseen, erityisesti toiminnalliseen karakterisointiin, kuten lääkevasteen mittaamiseen. Vuoden 2009 aikana ryhmän toiminta keskittyi ips-solujen tutkimiseen ja menetelmien kehittämiseen. Vuoden 2009 alusta ips-soluprojekti käynnistyi toden teolla Suomen Akatemian myöntämän projekti rahoituksen turvin. Helmikuun alussa ryhmään liittyi Anna Lahti tekemään väitöskirjaa potilasspesifisistä ips -solulinjoista. Huhtikuussa Katriina Aalto-Setälä ja Anna Lahti olivat vierailulla ips-soluteknologian kehittäjän prof. Shinya Yamakan laboratoriossa (Kioton yliopisto, Japani), jossa he saivat paljon käytännöllisiä vinkkejä ips-solulinjojen tuoton tehostamiseen. Toukokuussa sydänryhmään liittyi Marisa Ojala, samoin tekemään väitöskirjaa ips-soluihin liittyen. Hänen projektinsa keskittyy ips-solulinjojen perustamiseen vastasyntyneen sidekudosoluista sekä hiiren ips-solulinjojen tekemiseen. Vuoden 2009 aikana hän keskittyi myös kantasolujen kasvatuksessa käytettävien tuki solukkojen tutkimiseen. IPS-solututkimus sai lisärahoitusta syksystä 2009 alkaen, kun Tekes myönsi projektirahoituksen yhdessä sydänryhmälle ja Prof. Olli Silvennoisen (Tampereen yliopisto, TaY) tutkimusryhmälle. Rahoituksen turvin sydänryhmään palkattiin uusi tutkija, aikaisemmin GMP-ryhmässä väitöskirjaansa tehnyt Kristiina Rajala, optimoimaan ips-solujen viljelyolosuhteita. Lokakuun ajan ryhmässä suoritti laboratorioharjoitteluaan biokemian opiskelija Susanna Teppo Oulun yliopistosta. Ryhmässä tehtiin paljon työtä sydänlihassolujen karakterisointimenetelmien kehittämiseksi. Erityisesti sähköisten ominaisuuksien karakterisointi on olennaista potilasspesifisen eli mutaatiota kantavan ja tavallisen sydänlihassolun toiminnallisten erojen havaitsemiseksi. Ville Kujala keskittyi väitöskirjatutkimuksessaan mikroelektrodi array (MEA)- tekniikan optimoimiseen sydänlihassoluille. Erityisesti vuoden aikana keskityttiin toistettavan ja luotettavan MEA-mittaamisen kehittämiseen sekä automatisoitavan MEA-datan analysointityökalun kehittämiseen yhdessä Prof. Jari Hyttisen (Tampereen teknillinen yliopisto, TTY) ryhmän kanssa. 16

17 Yhdessä TTY:n tutkijoiden kanssa ryhmässä jatkettiin sydänlihassolujen aktiivisen kasvatus- ja mittaus ympäristön kehittämistä. Tähän projektiin liittyen tutkittiin vuoden aikana fysikaalisten tekijöiden vaikutusta sydänlihassolujen erilaistumiseen ja ominaisuuksiin. Kirsi Kujala tutki diplomityössään sähkön vaikutusta sydänlihassoluihin ja Liisa Ikonen väitöskirjassaan mekaanisen stimulaation vaikutusta sydänlihassoluihin. Liisa Ikonen jatkoi myös sydänlihassoluille soveltuvien biomateriaalien tutkimista, mm. yhteistyössä hollantilaisen biomateriaali yrityksen kanssa. Vuoden merkittävimpiä tapahtumia oli potilas spesifisten ips-solulinjojen onnistuminen. Näiden pohjalta Anna Lahden ensimmäinen käsikirjoitus lähetettiin joulukuussa lehteen arvioitavaksi. Lisäksi Mari Pekkanen-Mattilan väitöskirjan ensimmäinen osajulkaisu julkaistiin. Ryhmä julkaisi myös useita muita artikkeleita ja osallistui useisiin tieteellisiin kongresseihin. Swan Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta sekä Ari-Pekka Koivisto Orionilta. Ryhmän jäsenet Katriina Aalto-Setälä, kardiologi, LKT, dosentti, Regean kudospankin lääketieteellinen johtaja, ryhmänjohtaja Liisa Ikonen, DI, väitöskirjatutkija Erja Kerkelä, FT, vanhempi tutkija Ville Kujala, FM, väitöskirjatutkija Anna Lahti, FM, väitöskirjatutkija Marisa Ojala, FM, väitöskirjatutkija Mari Pekkanen-Mattila, FM, väitöskirjatutkija Kristiina Rajala, FM, tutkija Henna Venäläinen, laboratorioanalyytikko Kirsi Kujala, tekniikan yo, opiskelija Sydänryhmän tutkimusta rahoittivat vuonna 2009 mm. Suomen Akatemia, Sydäntutkimussäätiö, Suomen kulttuurirahasto, Suomen kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), TGSBBtutkijakoulu ja Tekes. Sydänryhmän tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluvat Bruce Conklinin ja Shinya Yamanakan tutki musryhmät Gladstone Instituutista Kalifornian yliopistosta, Olli Silvennoisen tutkimusryhmä Tampereen yliopistosta, Jari Hyttisen, Pasi Kallion, Jukka Lekkalan ja Minna Kellomäen ryhmät Tampereen teknillisestä yliopistosta, Markku Pelto- Huikko Tampereen yliopistosta, Kimmo Kontula ja Heikki 17

18 Julkaisut 18 Kansainväliset tieteelliset julkaisut 1. Algahtani M, Alqudah M, AlShehri S, Binahmed A, Sándor GKB (2009). Pathologic fracture of the mandible caused by metastatic follicular thyroid carcinoma. Journal of the Canadian Dental Association; 75(6): Auer S, Lappalainen RS, Skottman H, Suuronen R, Narkilahti S, Vikholm-Lundin I (2009). An antibody surface for selective neuronal cell growth. J Neurosci Methods. Nov Beaumont M, Du Val MG, Loai Y, Farhat WA, Sándor GKB, Cheng HLM (2009). Monitoring angiogenesis in soft-tissue engineered constructs for calvarium bone regeneration: an in-vivo longitudinal DCE-MRI study. Nuclear Medicine Resonance in Biomedicine. [Epub; July 31]. 4. Haaparanta AM, Haimi S, Ellä V, Suuriniemi N, Miettinen S, Suuronen R, Kellomäki M. Porous Polylactide/β-tricalcium Phosphate Composite Scaffolds for Tissue Engineering Applications. In press. 5. Haimi S, Gorianc G, Moimas L, Lindroos B, Huhtala H, Räty S, Kuokkanen H, Sándor GK, Schmid C, Miettinen S,* *Suuronen R (2009). Characterization of zinc-releasing three-dimensional bioactive glass scaffolds and their effect on human adipose stem cell proliferation and osteogenic differentiation. Acta Biomater 5: [Epub Apr 16, 2009]. 6. Haimi S., Pirhonen E., Moimas L., Lindroos B., Huhtala H., Räty S., Kuokkanen H., Sándor GK., Miettinen S., Suuronen R (2009). Calciumphosphate surface treatment of bioactive glass causes a delay in early osteogenic differentiation of adipose stem cells, Journal of Biomedical Materials Research: Part A 91:540-7 [Epub Nov ]. 7. Haimi S, Suuriniemi N, Haaparanta AM, Ellä V, Lindroos B, Huhtala H, Räty S, Kuokkanen H, Sándor GKB, Kellomäki M, Miettinen S, Suuronen R (2009). Growth and osteogenic differentiation of adipose stem cells on PLA/BetaTCP scaffolds. Tissue Engineering Part A. July 15(7): [Epub 2008; December 11]. 8. Hakala H, Rajala K, Ojala M, Panula S, Areva S, Kellomäki M, Suuronen R and Skottman H (2009). Comparison of Biomaterials and Extracellular Matrices as a Culture Platform for Multiple, Independently Derived Human Embryonic Stem Cell Lines. Tissue Eng Part A. Jul; 15(7): IF Heikkilä T, Ylä-Outinen L, Tanskanen J, Lappalainen R, Skottman H, Suuronen R, Hyttinen J, Narkilahti S (2009). Human embryonic stem cell-derived neuronal cells form spontaneously active neuronal networks in vitro. Exp Neurol. Jul; 218(1): Hicks A, Lappalainen RS, Narkilahti S, Suuronen R, Corbett D, Sivenius J, Hovatta O, Jolkkonen J (2009). Transplantation of human embryonic stem cell derived neural precursor cells and enriched environment after cortical stroke in rats: Cell survival and functional recovery. Eur J Neurosci. Feb; 29(3): Hu Z, Peel S, Ho SK, Sándor GKB, Clokie CM. Comparison of platelet-rich plasma, bovine BMP, and rhbmp-4 on bone matrix protein expression in vitro (2009). Growth Factors. October; 27(5): [Epub 2009; July 27].

19 12. Hu Z, Peel S, Ho SK, Sándor GKB, Clokie CM. Induction of bone matrix protein expression by native bone matrix proteins in C2C12 culture (2009). Biomedical and Environmental Sciences; 22(2): Hu Z, Peel S, Ho SK, Sándor GKB, Clokie CM (2009). Platelet rich plasma induces mrna expression of VEGF and PDGF in rat bone marrow stromal cell differentiation. Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology. January; 107(1): [Epub 2008 August 26]. 14. Jan A, Sándor GKB, Brkovic BMB, Peel SA, Evans AW, Clokie CML (2009). Effects of hyperbaric oxygen on grafted and non-grafted on calvarial critical-sized defects. Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology. 107(2): [Epub 2008 September 19]. 15. Ketola-Kinnula T, Suuronen R, Kontio R, Laine P, Lindqvist C. Bioabsorbable plates and screws for fixation of mandibulotomies in ablative oral cancer surgery (2010). JOMS [Epub 17 December 2009]. 16. Khan AA, Sándor GKB, Dore E, Morrison AD, Alsahli M, Amin F, Peters E, Dempster D, Hanley DA, Glorieux FH, Neville A, Talwar RM, Clokie CM, Evans AW, Al Mardini M, Paul T, Khosla S, Josse RG, Sutherland S, Lam DK, Carmichael RP, Blanas N, Kendler D, Petak S, St. Marie LG, Brown J, Evans AW, Compston JE (2009). Systematic review: Bisphosphonate-associated osteonecrosis of the jaw. Journal of Rheumatology. March; 36(3): Korpi JT, Kainulainen VT, Sándor GKB, Oikarinen KS (2009). Removal of large complex odontoma by means of a LeFort I osteotomy. Journal of Oral and Maxillofacial Surgery. September; 67(9): Lindroos B, Shayne B, Kuokkanen H, Huhtala H, Mohan V, Suuronen R, Miettinen S (2009). In vitro characterization of adipose stem cells in serum-free culture conditions. Cytotherapy. 11(7): Mesimäki K, Lindroos B, Törnwall J, Mauno J, Lindqvist C, Kontio R, Miettinen S, Suuronen R (2009). Novel maxillary reconstruction with ectopic bone formation by GMP adipose stem cells. Int. J. Oral Maxillofac. Surg. 38: [Epub 2009 Jan 24]. 20. Mäenpää K, Ellä V, Mauno J, Kellomäki M, Suuronen R, Ylikomi T, Miettinen S (2009). Use of adipose stem cells and polylactide discs for tissue engineering of the temporomandibular joint disc. J R Soc Interface May 27 [Epub ahead of print]. 21. Nason RW, Binahmed A Pathak KA, Abdoh AA, Sándor GKB (2009). What is the adequate margin of resection in oral cancer? Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology. May 107(5): [Epub 2009; January 25]. 22. Pekkanen-Mattila M, Kerkelä E, Tanskanen JM, Pietilä M, Pelto-Huikko M, Hyttinen J, Skottman H, Suuronen R, Aalto- Setäl K (2009). Substantial variation of cardiac differentiation in human embryonic stem cells lines derived and propagated in the sam conditions - comparison of eight different lines. Ann Med 22:

20 23. Pelto J., Haimi S., Puukilainen E., Whitten P., Spinks G., Samani M (2009). Electroactivity and biocompatibility of polypyrrole-hyaluronic acid multiwalled carbon nanotube composite. Journal of Biomedical Materials Research, Part A, In press. 24. Peterson H, Laivuori H, Kerkelä E, Jiao H, Hiltunen L, Heino S, Tiala I, Knuutila S, Rasi V, Kere J, Kivinen K. (2009). ROCK2 allelic variants are not associated with pre-eclampsia susceptibility in the Finnish population. Mol Hum Reprod15: [Epub May 12.] 25. Sándor GKB (2009). Tissue engineering of bone, combining adipose-derived stem cells, resorbable scaffolds and growth factors: The future has arrived. Forum Implantologicum 5(2): Sándor GKB, Carmichael RP, Brkovic BM (2010). Dental implants placed into alveolar clefts reconstructed with bone grafts and tongue flaps. Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology 2010; 109(1): e1-e7 [Epub 2009; Dec 22]. 27. Sundberg M Jansson L, Ketolainen J, Pihlajamäki H, Suuronen R, Skottman H, Hovatta O, Narkilahti S (2009). CD marker expression profiles of human embryonic stem cells and their neural derivatives, determined using flow cytometric analysis, reveal a novel CD marker for exclusion of pluripotent stem cells. Stem Cell Res. Mar; 2(2): Ylä-Outinen L, Mariani C, Skottman H, Suuronen R, Harlin A, Narkilahti S (2009). Electrospun Poly(L,D-lactide) Scaffolds Support the Growth of Human Embryonic Stem Cell-derived Neuronal Cells. The Open Tissue Engineering & Regenerative Medicine, In press. 29. Zhang P, Zucchelli M, Bruce S, Hambiliki F, Stavreus-Evers A, Levkov L, Skottman H, Kerkelä E, Kere J, Hovatta O (2009). Transcriptome profiling of human pre-implantation development. PLOS One, 4(11): e7844. Kotimaiset tieteelliset julkaisut 1. Narkilahti S, Hovatta O, Elovaara I (2009). Kantasolut multippeliskleroosin hoidossa. Duodecim 125(9): Opinnäytteet ja väitöskirjat 1. Abdulaziz Binahmed (2009). Oral Carcinoma of the Retromolar Trigone, Maxillary Alveolus and Palate Considerations in Surgical Management. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Tampere: Tampere University Press. (Acta Universitatis Tamperensis 1406) 2. Bettina Lindroos (2009). Characterization and Optimization of in Vitro Culture Conditions of Adult Stem Cells for Clinical Cell Therapy. Väitöskirja, Tampereeen yliopisto. Tampere: Tampere University Press. (Acta Universitatis Tamperensis 1477) 20

21 3. Marisa Ojala (2009). Establishing and optimizing feeder cell-free culture methods for human embryonic stem cells. Pro Gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto. 4. Aliisa Pälli (2009). Comparison of Adipose Stem Cells from Different Species Seeded on Polymeric/Bioceramic Materials. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, Biolääketieteen tekniikan laitos. 5. Minna Salomäki (2009). Effect of Noggin, bone morphogenic protein 2 inhibitor, on neural cell differentiation, Pro Gradu -tutkielma, Kuopion yliopisto. 6. Eevaliisa Hopeasaari (2009). Long term measurements of neuronal activity. Kandidaatintutkielma, Tampereen teknillinen yliopisto. 7. Laura Hämäläinen (2009). Inhibitory GABAergic neurons. Kandidaatintutkielma, Tampereen teknillinen yliopisto. 8. Ilkka Haatainen (2009). HIF 1-alpha; Effects on Osteogenic Differentiation of Adipose. Syventävien opintojen opinnäytetyö. Oulun yliopisto, Hämmaslääketieteen laitos. 9. Olli Kurkela. (2009) Potential Biomaterials For Retinal Pigment Epithelial Cell Culture. Kandidaatintutkielma. Tampereen teknillinen yliopisto. 10. Lauri Tuomisto (2009). Effect of BMP-2 growth factor on osteogenic differentiation of human osteoblasts. Syventävien opintojen opinnäytetyö, Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos. Patenttihakemukset Abstraktit Rajala, Suuronen, Hovatta ja Skottman. Formulations and methods for culturing stem cells Hakemusnumero Haimi, S., Moimas, L., Miettinen, S., Suuronen, R. Effect of Zinc Containing Three Dimensional Bioactive Glass Scaffolds on Bioactive Glass Degradation and on Human Adipose Stem Cell Proliferation and Osteogenesis. 22nd European Conference on Biomaterials-ESB2 September 7. 11, 2009, Lausanne, Switzerland. 2. Hakala H., Suuronen R., Skottman H. Different types of human dermal fibroblasts have distinct functionality as feeder cells in human embryonic stem cell cultures. ISSCR 7th Annual Meeting, July 8. 11, 2009, Barcelona, Spain. 3. Hakala H., Suuronen R., Skottman H. Different types of human dermal fibroblasts have distinct functionality as feeder cells in human embryonic stem cell cultures. Tissue engineering symposium June 2. 4, Tampere Finland. 21

Toimintakertomus 2008

Toimintakertomus 2008 Toimintakertomus 2008 Julkaisija: Tampereen yliopisto/regea Kuvat: Regea ja Sami Helenius, Taitto: Jonna Rinne, Regea Painopaikka: Hämeen kirjapaino, Tampere, 2009 Sisältö Johtajan katsaus vuoteen 2008...

Lisätiedot

Regean toimintakertomus 2010

Regean toimintakertomus 2010 Regean toimintakertomus 2010 Julkaisija: Tampereen yliopisto/regea, Kuvat: Regea ja Sami Helenius, ellei toisin mainita. Taitto: Jonna Rinne, Regea Painopaikka: Hämeen kirjapaino, Tampere, 2011 Sisältö

Lisätiedot

Regean toimintakertomus 2007 3. Riitta Suuronen

Regean toimintakertomus 2007 3. Riitta Suuronen TOIMINTAKERTOMUS Julkaisija: Tampereen yliopisto, Regea Kuvat: Regea Taitto: Persoona Oy Painopaikka: Offset Ulonen, Tampere 2008 Vuosi 2007 oli Regealle menestyksen vuosi. Teimme historiaa hoitamalla

Lisätiedot

Regealle vuosi 2005 oli muutoksen vuosi. Saimme virallisesti Tampereen yliopiston erillislaitoksen statuksen 1.1.2005, jolloin

Regealle vuosi 2005 oli muutoksen vuosi. Saimme virallisesti Tampereen yliopiston erillislaitoksen statuksen 1.1.2005, jolloin Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Vuosikertomus 2005 Esipuhe Regealle vuosi 2005 oli muutoksen vuosi. Saimme virallisesti Tampereen yliopiston erillislaitoksen statuksen 1.1.2005, jolloin siirryimme

Lisätiedot

Vuosikertomus 2006. Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea

Vuosikertomus 2006. Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Vuosikertomus 2006 Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Kiireinen kasvun vuosi 2006 Vuosi 2006 oli Regealle kiireinen kasvun vuosi. Henkilökunnan määrä lisääntyi merkittävästi, minkä

Lisätiedot

Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla?

Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla? Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla? Minna Kellomäki TkT, Professori (biomateriaalit ja kudosteknologia), FBSE TUT/ELT/EBMM ja BioMediTech Tampere Lyhyt vastaus: Kyllä, työurien pidentäminen

Lisätiedot

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua

Lisätiedot

VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5

VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5 VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5 TYÖNTEKIJÄLISTA MAALISKUU LAUANTAI 02.03.2013 3 LK Anne Laine Jenni Sokura Satu Tolonen Anni Rämä Linda Laurikainen Sonja Meuronen

Lisätiedot

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien

Lisätiedot

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014 Vuosikertomusohje 1 (2) Kudoslaitokset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Kudoslaitosten vuosikertomukset vuodesta 2013 Kudoslaitosten on toimitettava Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö 1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

Lähtöaika Nimi Seura Sukupuoli Sarja Painoluokka

Lähtöaika Nimi Seura Sukupuoli Sarja Painoluokka Lähtöaika Nimi Seura Sukupuoli Sarja Painoluokka Lava Erä 1 12.00 1 Riikka Viiala K4 Center naiset LC 1 kg -3 kg 2 Minna Silvennoinen Hakalanmäen Ryhti ry naiset LC 1 kg -3 kg 3 Johanna Soiluaho Tahdonvoiman

Lisätiedot

Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ Kuopio / Kuopio

Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ Kuopio / Kuopio Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ / Aloite lähetetty kuntaan / Initiativet skickats till kommun 10.11.2014 20:46:11 Aloitteen otsikko / Initiativets titel n kouluverkostoselvitys on tehtävä huolellisesti

Lisätiedot

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012 Etelä-Suomen vakuutusalue Kirsi Koljonen, kuntoutusylilääkäri, vastuuhenkilö, Espoo kirsi.koljonen@espoo.fi Terttu Linna-Kantor, kuntoutussuunnittelija,

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 1/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 1/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 Myl 1 Antero Kotijärvi KuLs Myl 17:23,0 2 Jarkko Koponen Epäsuunta Myl 17:24,0 M-cupissa 3 Lauri Pohjola Epäsuunta Myl 18:38,0 4 Marko Tölli Epäsuunta Myl 18:38,0 5 Toni

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

Tietotaitopaja katetroinnin osaamisen varmistajana. Anne Huovinen kliinisen hoitotyön opettaja, Kuopion yliopistollinen sairaala

Tietotaitopaja katetroinnin osaamisen varmistajana. Anne Huovinen kliinisen hoitotyön opettaja, Kuopion yliopistollinen sairaala Tietotaitopaja katetroinnin osaamisen varmistajana Anne Huovinen kliinisen hoitotyön opettaja, Kuopion yliopistollinen sairaala Koulutussuunnittelun taustalla Perehdytyskoulutusten uudistaminen Palautekyselyt

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen 12.1.2010

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen 12.1.2010 Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta matti korhonen 12.1.2010 Sisältö Veripalvelu ja uudet soluhoidot määräys nostaa rimaa eri tyyppiset soluhoidot määräyksen soveltaminen 'Yksittäisen

Lisätiedot

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016 Tulokset ILMAHIRVI Sarja S15 1. Antti Santakangas EH 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen KS 157 5. Juuso Ahola La 156 Sarjassa

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

MAINOSTILA MAINOSTILA MAINOSTILA. Maisema 2011. Luonto 2011 MAINOSTILA. Koko: 300 x 400 mm. + mainostila

MAINOSTILA MAINOSTILA MAINOSTILA. Maisema 2011. Luonto 2011 MAINOSTILA. Koko: 300 x 400 mm. + mainostila Kalenterit 2011 Maisema 2011 Koko: 300 x 400 mm 12 lehteä, kansi + pohjapahvi vaikuttavat maisemakuvat tilaa omille merkinnöille 1022 Luonto 2011 Koko: 232 x 330 mm 12 lehteä, kansi + pohjapahvi raikkaat

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa

IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Ryhmä 1 Ville Alajoki, Helsinki HKR

Lisätiedot

L Ä Ä K Ä R I K S I S U O M E E N

L Ä Ä K Ä R I K S I S U O M E E N 17.9.2014 L Ä Ä K Ä R I K S I S U O M E E N EU:n ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden lääkäreiden ja hammaslääkäreiden Suomen terveydenhuoltojärjestelmään ja hoitokäytäntöihin perehdyttävä koulutus

Lisätiedot

69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 - ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1.

69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 - ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1. 69. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI 21.2.2016 ÄÄNEKOSKI OSUUSTULOKSET OSUUSTULOKSET 1.OSUUS 1 48 JOUTSA-1 Räsänen Veli-Matti 22.56,8 2 6 SAARIJÄRVI-1 Vertanen Olli 22.59,1 3 3 JYVÄSKYLÄ-1 Mikkonen Tomi 23.04,8

Lisätiedot

Luokka/ohjaaja Aineenopettaja/didaktikko 1A Kuusisto, Anttila, Risto eao

Luokka/ohjaaja Aineenopettaja/didaktikko 1A Kuusisto, Anttila, Risto eao OKLS511 Ohjattu Soveltava harjoittelu 5opintopistettä Tiedotustilaisuus harjoittelusta Amandassa 30.3.2009 kello 14.15-16.00 Harjoittelujakso 14.4. 29.5. 2009 16 h OKLS511 harjoittelussa Luokka/ohjaaja

Lisätiedot

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen 1 Mission possible: access on, ilmatilaa on 2 Painopisteet Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lapsiystävällinen työelämä Lasten Suomi - kuuleminen, kohtaaminen

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Nimi Seura Sarja Painoluokka Riitta Evisalmi kiilat hockey LC 16 kg -63 kg Riikka Viiala K4 Center LC 16 kg -63 kg Ida Maasalo Ryhti LC 16 kg -63 kg

Nimi Seura Sarja Painoluokka Riitta Evisalmi kiilat hockey LC 16 kg -63 kg Riikka Viiala K4 Center LC 16 kg -63 kg Ida Maasalo Ryhti LC 16 kg -63 kg Nimi Seura Sarja Painoluokka Riitta Evisalmi kiilat hockey LC 16 kg -63 kg Riikka Viiala K4 Center LC 16 kg -63 kg Ida Maasalo Ryhti LC 16 kg -63 kg Minna Salokannel Lahden Gentai LC 16 kg -63 kg Heli

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

KÄRRY-SM JÄMI 2015 TULOKSET 17. 18.10.2015

KÄRRY-SM JÄMI 2015 TULOKSET 17. 18.10.2015 KÄRRY-SM JÄMI 2015 TULOKSET 17. 18.10.2015 SM-luokat: DR6, 6-koiran kärryluokka 2 x 6,0 km 1. Kaivola Teemu, L-SVU 20:47.8 10:22.7 10:25.1 34.621 x 2. Lehtomäki Vesa-Pekka, KVKS 22:29.2 11:14.9 11:14.3

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu.

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu. SPR Veripalvelu Soluterapian haasteet Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys 1 1 11 1 Joka vuosi SPR Veripalvelu: 270.000 verenluovutusta 70-90 välitettyä kantasolusiirrettä

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut. 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2 Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut 24.- 25.7.2012 Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki M 100 m Tuuli: - 1,2 1. Pertti Huovinen LP 11,51 2. Timo Rouhiainen Pirkm 11,65 3. Matti Röppänen

Lisätiedot

Säätiön tarkoitus (2 )

Säätiön tarkoitus (2 ) 30.1.2012 1 Perustettu v. 1984 Perustajina Lappeenrannan kaupunki ja Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura ry (per. 1919, Viipuri) Peruspääoma 16.818,79 (100.000 mk) Tase 31.12.2010 ~ 7 milj. Säätiö

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

Lähtö Sarja Matka Nro Nimi Seura. Miehet 10 vuotta 3 km p =======================

Lähtö Sarja Matka Nro Nimi Seura. Miehet 10 vuotta 3 km p ======================= Miehet 10 vuotta 3 km p 11.00.00 M10 3 km 1 Elmeri Konstari Jämsänkosken Ilves 11.00.00 M10 3 km 2 Konsta Peltola Keuruun Kisailijat 11.00.00 M10 3 km 3 Elias Ronkainen Jämsänkosken Ilves 11.00.00 M10

Lisätiedot

Kirkolliskokousvaalit 2016

Kirkolliskokousvaalit 2016 I Viinipuu 87 Engström Vesa asiantuntija I Viinipuu 88 Ijäs Mika palvelukokonaisuuden esimies, yhteisöpedagogi (AMK) I Viinipuu 89 Leipakka Laura TM I Viinipuu 90 Leskinen Heikki TM I Viinipuu 91 Orpana

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP LOHKO 1 LOHKO 1 VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 25.10.2015 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP LOHKO 1 LOHKO 1 VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 25.10.2015 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP LOHKO 1 LOHKO 1 0500-425200 * ANNA MAIJA MÄKELÄ 3240 040-5274547 SAIJA SUNDE N 3138 050-4129867 * JANE HEPWORTH 3133 0 0 050-5292599 / maria.itkonen@pihavisio.fi * MARIA ITKONEN 2960

Lisätiedot

Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA. Puheenjohtaja Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö

Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA. Puheenjohtaja Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö Hallintoelimet 2015 VALTUUSKUNTA Maanviljelijä Tiina Linnainmaa (2008 ), Hämeenkyrö Johtaja Riitta Korpiluoma (2002 ), Helsinki VARSINAISET JÄSENET Maa- ja metsätalousministeriön edustajat Maatalousneuvos

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI

LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI 2015 2017 Nimi (ilmoituspäivämäärä) Toiminnan tyyppi Ilmoitetut sidonnaisuudet Kirsti Laitinen (5.1.2015) Jaana Martikainen

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat 1. Niemi-Aro Antti 2. Saari Aapo 3. Kinnari Sirpa 4. Koskinen Eila 5. Lähdesmäki Liisa 6. Niemi Anne 7. Palojoki Ulla 8. Hyvönen Juhani 9. Peltola Asko 10. Saunamäki Raimo 11.

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 19.4.2015 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 19.4.2015 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 24 050-3137549 meri_loyttyniemi@hotmail.com MERI LÖYTTYNIEMI 3310 040-5900 557 * SELENE MARCKW ORT 3169 044-0111326 * ANNIKA SAJALINNA 3134 0 0 050-3858154

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Asemajuoksu 9.9.2012 Riihimäki

Asemajuoksu 9.9.2012 Riihimäki Asemajuoksu 9.9.2012 Riihimäki TULOKSET Miehet Yl. nro nimi seura / paikkakunta aika 1 14 Ville Heikkilä Lakeuden maanrakennus 34:01,1 2 2 Antti Rönkkö KeU 35:11,1 3 3 Pasi Silvennoinen Riihimäen Kehä-Ketut

Lisätiedot

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 1 Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 H21 3.0 km (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Aaro Asikainen Kalevan Rasti 15.57 2. Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti 16.55 +58 3.

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

BUGG. Bugg AB (GP) Ari Vaskelainen - Marita Yliknuussi. Bugg C. Petteri Rajamäki - Maria Rajamäki. Bugg D. Tero Kähkönen - Terhi Kuosmanen

BUGG. Bugg AB (GP) Ari Vaskelainen - Marita Yliknuussi. Bugg C. Petteri Rajamäki - Maria Rajamäki. Bugg D. Tero Kähkönen - Terhi Kuosmanen BUGG Bugg AB (GP) Rasmus Johnson - Ida Keränen Juho Päivinen - Tiina Aalto Ari Vaskelainen - Marita Yliknuussi Samuli Kalliala - Rosa Timonen Olli Henttonen - Anni Henttonen Jukka Vaittinen - Satu Virtapohja

Lisätiedot

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA (Vuodesta 1995 viralliset SM-kisat myös sarjoissa T/P 14,15 vuotta) Koonnut Ilkka Hemmilä, päivitetty 20.8.2012 (ulkoradoilla)

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 29.11.2015 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 29.11.2015 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 25 0500-425200 * ANNA MAIJA MÄKELÄ 3280 050-4129867 * JANE HEPW ORTH 3187 050-3858154 / niina.salminen@metsagroup.com NIINA SALMINEN 3139 0 0 040-5900

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 10.1.2016 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 10.1.2016 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 25 0500-425200 * ANNA MAIJA MÄKELÄ 3300 050-3552550 / heidi.johansson@patrol.fi HEIDI JOHANSSON 3157 040-5357359 * EEVA HINTTALA 3140 0 0 050-5292599 /

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT 1 (10) TEUVAN KUNTA LUOTTAMUSTOIMIEN TÄYTTÄMINEN - Teuvan kunnanvaltuusto 19.1.2009 KUNNANVALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA varsinaiset et Lehtimäki Esko Luhtala Anne Lilja Jukka Mäntylä Anu henkilökohtaiset

Lisätiedot

Ansioluettelon laatiminen - tutkimuseettinen näkökulma. Eero Vuorio, Turun yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta

Ansioluettelon laatiminen - tutkimuseettinen näkökulma. Eero Vuorio, Turun yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta Ansioluettelon laatiminen - tutkimuseettinen näkökulma Eero Vuorio, Turun yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta Ansioluettelon kehitys Nimikirjalain muutos 1989 -> valtaosa tieteellisistä, opetuksellisista

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan 67. MKV

Pohjois-Karjalan 67. MKV Pohjois-Karjalan 67. MKV T U L O K S E T Kiteen Urheilijat MKV; MKVA-1; MKVA-2; MKVA-3; MKVA-4; MKVA-5; MKVA-6; MKVA-7; MKV; MKVB-1; MKVB-2; MKVB-3; MKVB-4; MKVB-5; MKVB-6; MKVB-7; MKV A P-K MKV A-sarja

Lisätiedot

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Helsingin yliopiston kirjasto http://www.helsinki.fi/library/ Elise.Pirttiniemi@helsinki.fi

Lisätiedot

Kokoonpano 1998-1999. 1. varapuheenjohtaja Jarno Moisala 2. varapuheenjohtaja Paula Mattila 3. varapuheenjohtaja Janne Jounila

Kokoonpano 1998-1999. 1. varapuheenjohtaja Jarno Moisala 2. varapuheenjohtaja Paula Mattila 3. varapuheenjohtaja Janne Jounila ------------------ Raahen nuorisovaltuuston kokoonpanot vuosina 1998-2007 Raahen nuorisovaltuustoon kuuluu 20 nuorta, iältään 14-25 vuotta. 10 jäsentä valitaan joka vuosi marras-joulukuussa toimitettavissa

Lisätiedot

3 19:06 Nimi: Koskela Hannu Nimi: Saarenmaa Tomi. 4 19:08 Nimi: Levonoja Pasi Nimi: Levonoja Päivi. 5 19:10 Nimi: Heino Anita Nimi: Winberg Pasi

3 19:06 Nimi: Koskela Hannu Nimi: Saarenmaa Tomi. 4 19:08 Nimi: Levonoja Pasi Nimi: Levonoja Päivi. 5 19:10 Nimi: Heino Anita Nimi: Winberg Pasi 51. OSKARIN YÖAJO Lähtöluettelo arvottiin 25.11.2012 klo. 20.00 Läsnä olivat sääntöjen määräämät henkilöt. Lähtö- ja maalipaikka: ST-1 Kukonlinna Tampereentie 333 Hollola n. 14 km Lahdesta Tampereelle

Lisätiedot

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

1. Tommi Peltola 1997 NoormNo 23,83 2. Joni Ojala 1999 KanksLei 23,87. 1. Kalle Kompuinen 1999 SäkU 23,92 2. Lauri Virtanen 1997 PorinYU 25,08

1. Tommi Peltola 1997 NoormNo 23,83 2. Joni Ojala 1999 KanksLei 23,87. 1. Kalle Kompuinen 1999 SäkU 23,92 2. Lauri Virtanen 1997 PorinYU 25,08 Satakunnan Piirinmestaruus N/M 17 Keskusurheilukenttä Punkalaidun 10.-11.7.2014 TULOKSET M17 200 m 1. Tommi Peltola 1997 NoormNo 23,83 2. Joni Ojala 1999 KanksLei 23,87 3. Kalle Kompuinen 1999 SäkU 23,92

Lisätiedot