Toimintakertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2008"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2008

2 Julkaisija: Tampereen yliopisto/regea Kuvat: Regea ja Sami Helenius, Taitto: Jonna Rinne, Regea Painopaikka: Hämeen kirjapaino, Tampere, 2009

3 Sisältö Johtajan katsaus vuoteen Talouskatsaus... 4 Henkilöstökatsaus... 5 Ihmisen alkioperäisten kantasolujen GMP-tuotantoryhmä... 6 Silmäryhmä... 8 Sydänryhmä Neuroryhmä...12 Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmä Kudospankki Laatuosasto Julkaisut Regea mediassa Regean henkilöstö Menestys jatkui vuonna 2008 Vuosi 2008 oli jälleen varsin menestyksellinen Regealle. Vaikka maailmantalous on ollut alamäessä, on tutkimuksemme edennyt hienosti. Mitä olisimmekaan saavuttaneet parempien resurssien avulla? Tutkimuksemme eteni hienosti sen kaikilla osa-alueilla, ja etenkin kliinisten hoitojemme ( rasvasta luuta ) ansiosta olimme paljon esillä julkisuudessa. Uutena tutkimusalueena aloitimme silmätutkimuksen, kahden huomattavan yksityisen lahjoituksen turvin. Haluankin tässä yhteydessä kiittää lahjottajiamme tästä merkittävästä tuesta. Kudospankkimme ja laatuosastomme toiminta vakiintui vuoden 2008 aikana ja saimme Suomen ensimmäisenä monikudospankkina Lääkelaitokselta toimiluvan itsellemme sekä yhteistyökudospankeillemme. Kudosten välittäminen sairaaloihin lisääntyi merkittävästi. Vuosi päättyi mielenkiintoisesti, kun Yhdysvaltojen presidentiksi valittiin Barack Obama, jonka tiedetään suhtautuvan kantasolututkimuksiin myönteisesti. Seuraammekin nyt kiinnostuneina, millaisia vaikutuksia tämä tuo tutkimusalueellemme globaalisti. Vielä vuonna 2008 tosin regealaisten tuotoksena oli enemmän vauvoja kuin väitöskirjoja, johtuen henkilökunnan ikärakenteesta. Sitäkin voidaan pitää kudosteknologiana, jossa kantasoluilla on merkittävä tehtävä. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme ja rahoittajillemme, sekä kaikille regealaisille hienosta vuodesta On ollut ilo työskennellä kanssanne! Riitta Suuronen Regean toimintakertomus

4 Talouskatsaus Regean menobudjetti vuonna 2008 oli noin 3,35 miljoonaa euroa ja toteutuneet kokonaismenot noin 3,48 miljoonaa euroa. Budjetin ylitystä kertyi 0,13 miljoonaa euroa. Toteutuneet menot katettiin oheisen kuvion mukaisesti (Tulot 2008). Kuvion prosenttiluvut esittävät eri rahoittajien osuutta Regean kokonaismenojen kattamisesta vuonna Regean suurimpana rahoittajana vuonna 2008 oli edellisvuosien tapaan Tekes, jonka rahoitusosuus kuitenkin laski 40 prosentista noin 28 prosenttiin. Regean oman tulorahoituksen osuus nousi lähes 28 prosenttiin johtuen lähinnä jännesiirteiden sekä sarveiskalvojen odotukset ylittäneestä välityksestä. Regean tärkeimpiin rahoittajiin kuuluivat myös TE-keskus, Suomen Akatemia, BioneXt, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yksityiset lahjoittajat ja Sydäntutkimussäätiö. Tampereen yliopiston perusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli noin viidesosa. Menojakaumassa ei tapahtunut vuoteen 2007 verrattuna merkittäviä muutoksia. Vuonna 2008 henkilöstömenojen osuus oli 45 %. Yleiskustannukset, jotka sisälsivät myös laboratoriotarvikkeet ja -aineet, vastasivat noin viidenneksestä menojen kokonaismäärästä. Tilavuokrien osuus menoista oli 10,7 %. Menot 2008 Koneet ja laitteet 4,0 % Matkakulut 2,3 % Tilavuokrat 10,7 % Lahjoitukset 2,3 % PSHP ym. SHP:t 2,8 % BioneXt 4,1 % Suomen Akatemia 4,8 % Tulot 2008 Sydäntutkimussäätiö 0,9 % Tekes 28,2 % TE-keskus 8,3 % Ulkopuoliset palvelut 17,3 % Henkilöstökulut 45,0 % Yleiskustannukset, aineet ja tarvikkeet 20,7 % TaY/ Perusvoimavarat 21,1 % Tulorahoitus 27,5 % 4 Regean toimintakertomus 2008

5 Henkilöstökatsaus Regean henkilöstön määrä kasvoi Regean toiminnan alkuvuosina huimasti. Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana tämä kasvu näyttää tasaantuneen. Edellisvuoteen verrattuna henkilökunnan määrä oli kasvanut enää vain kahdella työntekijällä. Vuoden 2008 lopussa Regeassa työskenteli väitöskirjatutkijat mukaan lukien 51 henkilöä ja 23 perustutkintojensa syventäviä opintoja tai lopputöitään suorittavaa opiskelijaa. Väitöskirjaansa työsti18 tutkijaa. Henkilökunta jakautui tutkimus-, laboratorio-, hallinto-, kudospankki-, ja laadunvalvontahenkilöstöön. Henkilökunnasta 49 % oli tutkimushenkilökuntaa, 20 % kuului laboratoriohenkilökuntaan, hallinto työllisti 14 %, kudospankki 10 % ja Henkeä 60 laadunvalvonta 8 %. Työntekijöiden keski-ikä oli edellisvuosien tapaan 33 vuotta. Miesten määrä kasvoi jonkin verran, mutta Regea on edelleen hyvin naisvoittoinen työpaikka, sillä 84 % regealaisista on naisia. Nuorten naisten lukumäärä näkyi vuonna 2008 äitiys- ja vanhempainlomien aiheuttamien virkavapaiden määrissä Regeassa oli käynnissä suoranainen vauvabuumi. Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitettiin paljon huomiota. Regeassa käynnistyi henkilöstön työhyvinvointihanke HUBI, joka toteutettiin yhdessä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen aluksi toteutettiin laaja työhyvinvointikysely koko henkilöstölle. Regealaiset viihtyivät yleisesti ottaen työpaikallaan hyvin, joskin kehittämiskohteitakin löytyi. Kyselyssä esille tulleisiin kehittämiskohteisiin pyrittiin hankkeen myötä löytämään konkreettisia parannustoimenpiteitä. Regealaisten oma maratonkoulu aloitettiin Varalan urheiluopistolla syksyllä Maratonkoulussa järjestettiin urheilun lisäksi mm. kunto- ja kehonkoostumusmittauksia ja luentoja. Maratonkoululaiset tähtäävät itse asettamiensa tavoitteiden mukaisiin urheilusuorituksiin syksyllä Henkilöstömäärän kasvu Henkilöstön ikäjakauma Vuotta Regean toimintakertomus

6 Ihmisen alkioperäisten kantasolujen GMPtuotanto ja tutkimusryhmä Ihmisen alkioperäiset kantasolut (hesc) ovat erittäin lupaava solulähde tulevaisuuden kudosteknologisiin hoitoihin. Valitettavasti erilaisten haittavaikutusten ja tautiriskien vaara on suuri, koska kantasolujen tuotannossa ja viljelyssä yleisesti käytetään ns. xenogeenisia (toisesta lajista peräisin olevia) tai allogeenisia (samasta lajista mutta eri yksilöstä peräisin olevia) kasvatus- tai viljelyliuosaineita. Eläinperäiset materiaalit voivat myös aiheuttaa kantasolujen hyljintää ihmisen elimistössä, mikäli solujen viljelyssä käytetään tällaisia aineita. Lääketieteellisiä sovelluksia varten tarvitaan kestävä ja taloudellinen keino hesc solujen tuottamiseksi siten, että mitään eläinperäisiä aineita ei käytetä ja että tuotanto tapahtuu GMP (Good Manufacturing Practice) -laatuvaatimusten mukaisesti. Regean hesc solujen tuotanto- ja tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää GMP- yhteensopivat, eläinperäisiä aineita sisältämättömät tuotanto- ja viljelyolosuhteet näille soluille. Lisäksi ryhmä tuottaa uusia hesc solulinjoja sekä hesc solut kaikkien Regean tutkimusryhmien käyttöön. Ryhmä käyttää uusien linjojen perustamisessa ainoastaan hedelmöityshoidoista ylijääneitä sekä huonolaatuisia alkioita, joiden hävittämisestä on jo tehty päätös ennen alkioiden luovutusta tutkimuskäyttöön. Alkioiden vapaaehtoisesta luovuttamisesta päättää hedelmöityshoidoissa käynyt pariskunta. Tutkimusryhmän päätavoite vuonna 2008 oli jatkaa vuonna 2006 alkanutta tutkimus projektia, jonka tavoitteena on saattaa ihmisen alkioperäisten kantasolujen perustamis- ja tuotantomenetelmät vastaamaan GMP-standardin asettamia laatuvaatimuksia sekä kehittää soluille uusi kasvatus liuos, joka ei sisällä mitään eläin peräisiä materiaaleja. Lisäksi ryhmän tavoitteena oli testata erilaisia kasvatusalustoja hesc soluille viljelyssä ilman yleisesti kasvatus alustana käytettäviä sidekudossoluja. Lisäksi ryhmän tavoitteena oli kasvattaa Regean tutkimukseen käytettävien hesc solulinjojen kokoelmaa sekä tuottaa kaikille tutkimusryhmille heidän tutkimuksessaan tarvittavat hesc solut. Tutkimusryhmä onnistui merkittävästi parantamaan kehittämänsä hesc solujen kasvatukseen tarkoitetun kasvatusliuoksen ominaisuuksia ja kasvatusliuoksen kaupallistamis prosessia jatkettiin yhteistyössä Finn-Medi Tutkimus Oy:n kanssa. Lisäksi ryhmä jätti kasvatus liuoksesta PCT patenttihakemuksen kesäkuussa Regean kantasolulinja 07/046 ilmentää kaikkikykyisille kantasoluille spesifistä Nanog-geeniä. 6 Regean toimintakertomus 2008

7 tutkintoon liittyvässä opinnäytetyössään erilaisten rasvojen vaikutusta hesc solujen kasvuun. Ryhmän tutkimusta rahoittivat vuoden 2008 aikana Tekes, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Suomen kulttuurirahasto sekä Tampereen yliopiston TGSBB-tutkijakoulu. Regean GMP-ryhmä Kasvatusliuoksen kehitystyö on osa Kristiina Rajalan väitöskirjatyötä ja kasvatusliuoksen kehitykseen liittyvät tutkimustulokset tullaan julkaisemaan vuoden 2009 aikana. Tutkimusryhmän toisena päätavoitteena oli testata erilaisia kasvatusalustoja hesc solujen kasvatusalustana ilman kasvatusalustana yleisesti käytettäviä sidekudossoluja. Tämä tutkimusprojekti on osa Heidi Hakalan väitöskirjatyötä ja tutkimustulokset hyväksyttiin julkaistavaksi Tissue Engineering -lehdessä marraskuussa Tutkimustyön ohessa ryhmä perusti ja karakterisoi neljä uutta hesc solulinjaa eri tutkimusryhmien käytettäväksi Regeassa. Lisäksi tutkimusryhmä kirjoitti kutsusta kaksi kokoelma-artikkelia kansainvälisiin lehtiin sekä osallistui kansainvälisiin alan kokouksiin kuudella abstrakti/posteri esityksellä. Tutkimusryhmän uusia jäseniä vuoden 2008 aikana olivat filosofian kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittanut Marisa Ojala sekä filosofian maisterin tutkintoa suorittanut Hanna Vaajasaari. Marisa Ojalan kandidaattityön aiheena oli kirjallisuuskatsaus Valittujen kasvutekijöiden ja soluväliaineen komponenttien tehtävät ihmisalkion kantasolujen biologiassa. Filosofian maisterin tutkintoon liittyvässä opinnäytetyössään hän tutki erilaisten kasvualustojen soveltuvuutta hesc-soluille. Hanna Vaajasaari tutki Filosofian maisteri- Tutkimusryhmän tärkeimmät yhteistyökumppanit vuoden 2008 aikana olivat Tampereen yliopistollisen sairaalan naistenklinikka ja lastenklinikka, Ovumia Oy, Turun yliopistollisen sairaalan naistenklinikka, Vivoxid Oy Turku, Dosentti Seppo Auriola Kuopion yliopistosta, Jose Inzunza ja professori Outi Hovatta Karoliinisesta Instituutista, Ruotsista. Ryhmän jäsenet Heli Skottman, FT, dosentti, vt.professori, ryhmänjohtaja Heidi Hakala, FM, tutkija Kristiina Rajala, FM, tutkija Niina Ikonen, laborantti Hanna Koskenaho, bioanalyytikko Outi Melin, bioanalytikko, vastaava laboratoriohoitaja Marisa Ojala, fil. yo, opiskelija Hanna Vaajasaari, fil. yo, opiskelija Regean toimintakertomus

8 Silmäryhmä Tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää kantasoluista ja biomateriaaleista uusia kudosteknologisia työkaluja silmän sarveiskalvon vaurioituneiden pintarakenteiden sekä erilaisten verkkokalvon sairauksien hoitoon. Vakavat verkkokalvon sairaudet kuten ikärappeuma, glaukooma ja diabeettinen retinopatia aiheuttavat paljon ongelmia sairastuneille, heidän omaisilleen sekä ikääntyvälle yhteiskunnalle. Nämä kolme edellä lueteltua sairautta aiheuttavat eniten näkökyvyn heikkenemistä hyvinvointiyhteiskunnassa ja niiden yleistyminen tulee edelleen lisääntymään ihmisten eliniän kasvaessa. Tällä hetkellä ei ole olemassa tehokkaita hoitomuotoja, joilla voitaisiin estää tai hoitaa näitä sairauk sia. Tehokkain mahdollinen hoitomuoto mahdollistaisi vaurioituneiden verkkokalvon rakenteiden korjauksen ja siten näkökyvyn palautumisen potilaalle. Tähän voi kudosteknologia tarjota avun. Ihmisen monikykyisillä kantasoluilla on kyky erilaistua ihmisen kaikiksi eri solu tyypeiksi. Tämän vuoksi ne tarjoavat mahdollisuuden soluterapialle, jossa kantasoluista erilaistetaan uusia verkkokalvon soluja vaurioituneiden solujen tilalle. Tämän lisäksi uskomme, että kantasoluista tuotetuista toiminnallisista verkkokalvon soluista voidaan kehittää uusia työkaluja lääke kehityksen sekä aineiden myrkyllisyyden määrittämisen tueksi tarjoamalla solumalleja, jotka ennustavat paremmin todellista kliinistä kuvaa in vitro tutkimuksissa. Jotta nämä tavoitteet ovat toteutettavissa, on kehitettävä uusia tehokkaita erilaistamismenetelmiä kantasoluille toimivien verkkokalvon solujen tuottamiseksi. Tutkimuksessa hyödynnetään Tampereen yliopiston vahvaa osaamista silmätautien sekä kantasolu- ja kudosteknologian alalta sekä mm. Tampereen teknillisen yliopiston vahvaa lääketieteellisen tekniikan ja biomateriaalitekniikan osaamista. Tämän yhteistyön pohjalta voidaan luoda Suomeen ainutlaatuinen tutkimusyhteistyöverkosto, joka tähtää silmätautien hoitoon soveltuvien kantasolu- ja kudosteknologiasovellusten kehittämiseen. Silmäryhmän päätavoitteena vuonna 2008 oli käynnistää tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on kehittää uusia erilaistamismenetelmiä verkkokalvon esisolujen ja erityisesti toiminnallisten verkkokalvon pigmenttiepiteelisolujen (RPE) erilaistamiseksi ihmisen kantasoluista. Ryhmän toisena tavoitteena oli käynnistää tutkimusprojekti, jossa kehitetään uusia menetelmiä potilaan omien, suun limakalvojen epiteelissä olevien solujen hyödyntämiseksi sarveiskalvon pintarakenteiden korjaamisessa. Silmäryhmän aktiivinen tutkimustyö käynnistyi vuoden 2008 alussa kahden merkittävän yksityisen lahjoituksen tukemana. Vuoden 2008 aikana tutkimusryhmä pystytti erilaisia solujen biokemiallisia karakterisointimenetelmiä sekä toiminnallisuuden testaamiseen tarvittavia työkaluja. Ryhmä käynnisti onnistuneesti verkkokalvon pigmenttiepiteelisolujen erilaistamisen ihmisen alkioperäisistä kantasoluista. Yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan silmä-, korva-, ja suu sairauksien päiväkirurgian kanssa ryhmä eristi pintaepiteelisoluja vapaaehtoisten luovuttajien suun limakalvosta ja kehitti näiden solujen viljelymenetelmiä. Tutkimusryhmässä työskenteli vuoden 2008 alussa silmäsairauksien erikoislääkäri, tutkija Juhana Laine sekä osa-aikainen laboratorioanalyytikko Elina Konsén. Lisäksi ryhmässä aloitti vuoden alussa vanhempi tutkija Tanja Ilmarinen ja syyskuussa väitöskirja työntekijä Hanna Vaajasaari. Silmäryhmän tutkimusta rahoittavat yksityiset lahjoittajat, Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Sokeain Ystävät r.y., sekä yksityiset säätiöt. 8 Regean toimintakertomus 2008

9 Verkkokalvon pigmenttiepiteelisoluja erilaistumassa Regean 08/023 kantasolulinjasta. Tutkimusryhmän tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Tampereen yliopistollisen sairaalan SKS (silmä-, korva- ja suusairauksien) päiväkirurgia; Professori Hannu Uusitalo tutkimusryhmineen, Tampereen yliopistollinen sairaala ja Tampereen yliopiston Lääketieteen laitos; Professori Jari Hyttinen tutkimusryhmineen, Tampereen teknillinen yliopisto; sekä Professori Arto Urtti, Lääketutkimuksen keskus, Helsingin yliopisto. Ryhmän jäsenet Heli Skottman, FT, dosentti, vt. professori, ryhmänjohtaja Tanja Ilmarinen, FT, vanhempi tutkija Juhana Laine, silmätautien erikoislääkäri, tutkija Hanna Vaajasaari, fil. yo, tutkija Elina Konsén, laboratorioanalyytikko Regean toimintakertomus

10 Sydänryhmä Monikykyisistä kantasoluista erilaistetut sydänlihassolut voivat toimia tulevaisuuden soluterapiana sydänkudoksen vaurion korjaamisessa. Monikykyisistä kantasoluista voidaan kehittää myös solu- ja kudosmalli sydämen kehityksen ja toiminnan tutkimiseen, sydänsairauksien tautimalliksi sekä lääkekehitykseen ja lääkkeiden turvallisuustestauksiin. Sydänryhmän vetäjä Katriina Aalto-Setälä oli kesäkuun loppuun 2008 vierailevana professorina Gladstone Instituutissa San Franciscossa Yhdysvalloissa. Vierailun tarkoituksena oli ennen kaikkea luoda yhteistyömahdollisuuksia sekä saada uusia ajatuksia ryhmän tutkimuksille. Gladstone Instituutissa on perinteisesti erittäin vahva sydämen kehitysoppiin liittyvä tutkimusohjelma. Lisäksi syksystä 2007 alkaen Gladstone Instituutissa on ollut keskeisenä tutkimuskohteena uudelleen ohjelmoidut aikuisen kantasolut eli ns. ips solut. Menetelmän kehittäjä Prof. Shinya Yamanaka pystytti laboratorionsa Gladstone Instituuttiin 2007, joten sydämen kehitysopin lisäksi vierailu antoi erinomaiset yhteistyömahdollisuudet ips solujen tutkimiseen ja hyödyntämiseen Regean sydänryhmässä. Sydänryhmän tutkimus on keskittynyt sydänlihassolujen erilaistamismenetelmiin ihmisen alkion kantasoluista. Ryhmä on tutkinut biokemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden vaikutuksia sydänlihassolujen erilaistumiseen, kypsymiseen ja ominaisuuksiin. Lisäksi ryhmässä on verrattu myös eri ihmisen alkion kantasolulinjojen erilaistumispotentiaalia ja pyritty selvittämään sydänerilaistumisen taustalla olevia mekanismeja, signaalireittejä ja geenejä. Tutkimuksen kohteena on ollut myös sydänsolujen erilaistamiseen ja kasvattamiseen soveltuvia biomateriaaleja. Tavoitteena on, että yhdistämällä sydänlihassolut biomateriaaliin voitaisiin edesauttaa solujen elinkykyä, toiminnallisuutta ja integroitumista isäntäkudokseen ja ennen kaikkea, että näin pystyttäisiin valmistamaan solumallin lisäksi myös kudosmalli ihmisen sydämelle. Alkuvuoden 2008 sydänryhmä keskittyi edelleen alkion kantasolulinjoihin ja niiden sydänerilaistumisominaisuuksiin. Toiminnan ja menetelmien vakiintumisen jälkeen tutkimus keskittyi eri alkion kantasolulinjojen erilaistumiskyvyn ymmärtämiseen ja erilaistamistekniikoiden hiomiseen. Tehokkuus, jolla sydänlihassoluja saatiin tuotettua, parani huomattavasti edellisestä vuodesta. Ryhmä tutki eri kantasolulinjojen erilaistumista sydänlihassoluiksi ja varhaista erilaistumista eri alkionkerrosten suuntaan kvantitatiivisella PCR:llä. Lisäksi verrattiin eri solulinjojen spontaania erilaistumista vertaamalla eri aika pisteissä solujen erilaistumista ja rakennetta. Tämä tehtiin yhteistyössä Prof. Markku Pelto- Huikon kanssa. Loppukesällä 2008 aloitettiin myös erilaistunei den solujen uudelleenohjelmointi kantasoluiksi. Menetelmä kehitettiin yhdessä Professori Olli Silvennoisen (Tampereen yliopisto, IMT) tutkimusryhmän kanssa. Tutkimusta varten oli jo keväällä 2008 saatu puoltava lausunto PSHP:n eettisel tä lautakunnalta ja syksyn 2008 aikana aloitettiin ihobiopsioiden keräämi nen sekä potilailta, jotka kantavat tiettyjä rytmi häiriöitä aiheuttavia geeni virheitä että näiden terveiltä sukulaisilta. Näistä ihobiopsioista onnistuttiin viljele mään primaarisoluviljelmiä. Osittain nämä linjat on pakastettu, jotta niistä voidaan tulevaisuudessa tuottaa virusvapaasti kantasoluja. Uudelleen ohjelmoitujen kantasolulinjojen tekeminen primaaril injoista aloitettiin, mikä ainakin toistaiseksi tapahtuu virusinfektion avulla. Tällä hetkellä ryhmä pystyy onnistuneesti infektoimaan ihon fibroblasteja sekä lenti- että retroviruksilla sekä tuottamaan uudelleen ohjelmoituja solukolonioita. 10 Regean toimintakertomus 2008

11 Näiden solukolonioiden ja niistä tuotettujen solulinjojen tutkiminen ekspressio- ja erilaistumisominaisuuksien osalta jatkuu. sistä ongelmista ja käsikirjoitus aiheesta hyväksyttiin julkaistavaksi PloS Biologylehteen. Intensiivinen sydänlihassolujen rakenteellinen ja toiminnallinen karakterisointi jatkui, jotta voitiin varmentua siitä, että solut ovat oikeiden sydänlihassolujen kaltaisia. Ryhmällä oli käytössään lukuisia eri tekniikoita, kuten immunovärjäykset, elektronimikroskopia, solujen kasvatusja seurantajärjestelmä Cell IQ, Western blot, sekä solujen elektrofysiologiseen ja farmakologiseen karakterisointiin käytettävä mikroelektrodi array (MEA) sekä patch clamp -tekniikat yhteistyössä Orionin kanssa. Ryhmästä osallistui tutkijoita lukuisiin tieteellisiin kokouksiin: 6th ISSCR vuosikokous, Philadelphia, USA; Baltic Summer School (Basic and clinical aspects of cardiac arrhythmias), Kööpenhamina; 8th World Congress, Amsterdam; 5th Tissue Engineering Symposium, Tampere; Heart Rhythm, San Francisco, USA; Stem Cell Meeting, NIH, Bethesda, USA. Tutkimusta rahoittivat Sydäntutkimussäätiö, Suomen Akatemia, PSHP EVO-rahoitus, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Paulon Säätiö ja Paavo Nurmen Säätiö. Ryhmä teki Orionin kanssa yhteistyötä erilaistettujen sydänlihassolujen elektrofysiologisessa ja farmakologisessa karakterisoimisessa. TTY:n lääketieteellisen tekniikan laitoksen Ryhmästä gradun saivat tutkijoiden kanssa jatkettiin valmiiksi vuoden 2008 MEA-ympäristön kehittämistä. aikana Hannamari Julkunen Alkion kantasoluista erilaiserilaistettujen sydänsolujen tettuja sydänlihassoluja ja Ville Kujala. Lisäksi Henna sähköisten ominaisuuksien värjättynä sydänspesifisellä alpha-aktiniinilla (punainen) Venäläinen valmistui laboratarkempi analysointi oli yksi ja konneksiini-43:lla (vihreä). torioanalyytikoksi. ryhmän keskeisimmistä tavoitteista vuonna Lisäksi Ryhmän jäsenet yhdessä Prof. Jari Hyttisen ryhmän kanssa kehitettiin ohjelmia sydänsolujen sykinnän Katriina Aalto-Setälä, kardiologi, LKT, dos, Regean kudospankin lääketieteellinen johtaja, eri komponenttejen mittaamiseksi ja niiden ryhmän johtaja saaminen numeeriseen muotoon. Myös Erja Kerkelä, FT, vanhempi tutkija biomateriaalitestauksia jatkettiin käyttäen Mari Pekkanen-Mattila, FM, väitöskirjatutkija vastasyntyneen rotan sydänlihassoluja. Liisa Lehtonen, DI, väitöskirjatutkija Yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa Ville Kujala, fil. yo, väitöskrijatutkija aloitettiin rasvan kantasolujen tutkiminen Hannamari Julkunen, fil. yo hiiren infarktimallissa. Ryhmän ensimmäinen julkaisu, Mari Pekkanen-Mattilan väitöskirjan osatyö hyväksyttiin julkaistavaksi Annals of Medicine -lehteen. Katriina Aalto-Setälä kirjoitti katsauksen uudelleen ohjelmoiduista kantasoluista Duodecimiin ja lisäksi hän osallistui keskusteluun ja pohdintaan uudelleen ohjelmoituihin kantasoluihin liittyvän tutkimuksen eetti- Tuija Toivonen, laboratorioanalyytikko (4/08 asti) Henna Venäläinen, laboratorioanalyytikko10/08 alkaen) Regean toimintakertomus

12 Neuroryhmä Keskus- ja ääreishermostoa rappeuttavat sairaudet ja hermostoon kohdistuvat vammat aiheuttavat kolmanneksi eniten kuolemia ja vaikeita invaliditeetteja länsimaissa. Aivovammojen ja kroonisten hermoja rappeuttavien sairauksien taustalla on hermo- ja hermotukisolujen kuolema, joka aiheuttaa aivotoimintojen muutoksia johtaen jopa potilaan ennenaikaiseen menehtymiseen. Nykyiset hoitomuodot tähtäävät pääasiassa oireiden lievi- MAP-2 ja b-tubulin positiivisia ihmisalkion kantasoluista erilaistykseen, eikä parantavia tettuja hermosoluja. hoitoja vielä ole tarjolla. kuvantamisen avulla elävissä eläimissä. Kantasolupohjaiset hoitomuodot voivat Tuotettujen solujen hoidollista vaikutusta tarjota mahdollisuuden näiden vaikeiden tutkittiin aivoverenkiertohäiriö- ja selkäsairauksien hoitoon tulevaisuudessa. ydinvammamallissa. Ryhmä tutki myös Neuroryhmä keskittyy hermo- ja hermotukisolujen erilaistamiseen ihmisalkion kantasoluista. Yhteistyössä kliinikoiden, eläinmalliasiantuntijoiden, solubiologien ja teknisten asiantuntijoiden kanssa neuroryhmä tähtää sellaisten hermosolusiirteiden tuottamiseen, joiden avulla voitaisiin hoitaa monia hermoston sairauksia. Samanaikaisesti ryhmä tekee perustutkimusta, jossa selvitellään hermosolujen erilaistumisen ja kehittymisen geneettisiä ja molekyylibiologisia taustoja, sekä kehitetään toiminnallisia hermoverkkoja aineiden myrkyllisyyden määrittämiseksi ja lääkeainetutkimukseen testausalustoiksi. Tutkimusryhmän päätavoitteina oli jatkaa vuonna 2006 alkaneita tutkimusprojekteja, joissa keskityttiin erilaistamaan puhtaita hermo- ja hermotukisolupopulaatioita sekä testaaman niitä eri eläinmalleissa. Solujen käyttöä transplantaatioissa tutkittiin muun muassa selvittämällä solujen optimaalista siirtoreittiä ja monitorointia magneetti- 12 solujen elinkykyä ja erilaistumista erilaisilla biomateriaalialustoilla, joita voidaan mahdollisesti käyttää osana tuotettavia siirteitä. Ryhmä aloitti uuden suuren tutkimusyhteistyöprojektin, jonka tarkoituksena on kehittää solujen erilaistumista helpottavaa ja mittaavaa biomimeettistä ympäristöä. Ryhmä oli myös aktiivisesti mukana TaY:n, TTY:n ja JY:n yliopistoallianssin ALICE-kärkihankkeen (Alliance for Life Sciences and Engineering) valmistelussa, ja hanke saikin merkittävän rahoituksen. ALICE-kärkihankkeen pohjalta tehtiin myös tutkijakouluhakemus Suomen Akatemialle. Ryhmä panosti myös tuotettujen hermosolujen toiminnallisten ominaisuuksien mittaamiseen ja sähköelektrofysiologisen laboratorion pystyttämiseen. Ryhmään liittyi elektrofysiologi Jarno Mikkonen vahvistamaan tätä tutkimuksen osaa. Tutkimusryhmään liittyivät myös TTY:n kandityöntekijät Elina Savioja, Sanna-Kaisa Harjula ja Mari Varjola sekä laboratorioanalyytikko Maarit Patrikainen. Regean toimintakertomus 2008

13 Ryhmä sai useita julkaisuja hyväksytyksi alan kansainvälisiin lehtiin. Edelliseltä vuodelta jatkuivat Suomen Akatemian Neuro-ohjelman rahoittama konsortioprojekti Ihmisalkion kantasolut neurodegeneratiivisten sairauksien eläinmalleissa. Inflammaation vaikutus, sekä Tekesin rahoittama StemtoClin projekti. Uutena alkoi Suomen Akatemian rahoittama konsortioprojekti Biomimeettinen aktiivinen ympäristö hermo- ja sydänlihassolujen erilaistamiseen ja kasvattamiseen kantasoluista. Lisäksi neuroryhmän toimintaa tukivat Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri (EVO-rahoitus), Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kulttuurirahasto: Pirkanmaan rahasto, Orion-Farmos, Kordelinin säätiö, Duodecim, Arvo ja Lea Ylpön säätiö, sekä yksityinen lahjoitus. Tutkimusryhmän yhteistyökumppaneina toimivat mm. Prof. Jari Koistinahon, Prof. Seppo Ylä-Herttualan, Prof. Asla Pitkäsen ja Dos. Jukka Jolkkosen tutkimusryhmät Kuopion yliopistosta, Prof. Erik Sundströmin tutkimusryhmä Karoliinisesta Instituutista Tukholmasta, Prof. Tay Lan Poh:n tutkimusryhmä Singaporesta, Prof. Jari Hyttisen, prof. Minna Kellomäen ja Prof. Ali Harlinin tutkimusryhmät Tampereen Teknillisestä yliopistosta sekä Prof., ylilääkäri Irina Elovaara ja Prof., ylilääkäri Juha Öhman Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Ryhmän jäsenet Susanna Narkilahti, FT, vanhempi tutkija, ryhmän johtaja Jarno Mikkonen, FT, vanhempi tutkija Kaisa-Leena Aho, FM, tutkija Teemu Heikkilä, DI, lääk YO, tutkija Tuomas Huttunen, LK, tutkija Riikka Lappalainen, FM, tutkija Maria Sundberg, FM, tutkija Laura Ylä-Outinen, tekn. yo, tutkija Maarit Patrikainen, laboratorioanalyytikko Laura Kuoppala, lääk. yo, opiskelija Tiina Joki, fil. yo, opiskelija Meeri Mäkinen, fil. yo, opiskelija Tiina Rajala, fil. yo, opiskelija Leena Rantala, fil. yo, laboratorioanalyytikkoopiskelija Minna Salomäki, fil. yo, opiskelija Salla Virtanen, fil. yo, opiskelija Sanna-Kaisa Harjula, tekn. yo, opiskelija Mari Varjola, tekn. yo, opiskelija Elina Savioja, tekn. yo, opiskelija Marika Ikonen, bioanalyytikko-opiskelija Anne-Mari Karppanen, bioanalyytikko-opiskelija Reetta Roto, bioanalyytikko-opiskelija Katja Vilkko, bioanalyytikko-opiskelija Regean toimintakertomus

14 Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmä Aikuisen yksilön kantasolut toimivat reservinä eri kudoksissa niiden uusiutumista varten. Nykytietämyksen valossa lähes kaikista elimistön kudoksista voidaan löytää kantasoluja, mutta niiden lisääminen laboratorio-olosuhteissa ja hyödyntäminen edelleen soluterapioissa vaatii vielä paljon tutkimustyötä. Regeassa tehtävä aikuisen kantasolututkimus kohdistuu solujen karakterisointiin, kasvuolosuhteiden optimointiin sekä solujen käyttöön luu-, rusto-, hammas- ja pehmytkudossovelluksissa. Ryhmän tavoitteena on lisätä tietämystä kantasolujen luonteesta ja merkityksestä aikuisessa yksilössä sekä kehittää uusia solu- ja kudosteknologiaan perustuvia hoitomuotoja. Monikykyisiä aikuisen kantasoluja ryhmä on eristänyt rasvakudoksesta, viisaudenhampaista sekä luu- ja rustonäytteistä. Rasvakudoksesta ja viisaudenhampaasta eristetyt kantasolut voivat erilaistua mm. luu-, rusto-, rasva-, jänne- ja lihassoluiksi. Luu- ja rustosolujen erilaistumis taipumus on hieman suppeampi. Rasvakudosnäytteitä on saatu Tampereen yliopistollisen sairaalan plastiikkakirurgian ja gastroenterologian osastoilta, viisauden hampaita Tampereen ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS) viisauden hampaiden poistoleikkauksista ja luu- ja rustonäytteitä Oulun yliopistollisen sairaalan lasten kirurgian osastolta. Kaikkia näitä solutyyppejä on karakterisoitu mm. virtaussytometrian avulla. Viisaudenhampaan kantasolujen karakterisointitulokset julkaistiin vuoden 2008 alussa. Kantasolujen kasvuolosuhteiden optimoinnin tuloksia päästään myös pian julkaisemaan. Vuoden 2008 aikana testattiin useiden kasvutekijöiden ja fysikaalisten tekijöiden vaikutusta solujen luu- ja rustoerilaistumiseen. Kasvutekijöitä testattiin useissa hammassovelluksissa. Solujen kiinnittymisen, kasvun ja jakaantumisen edistämiseen vauriokohdassa tarvitaan biomateriaaleja. Biomateriaali toimii myös kantasolujen kuljettimena vauriokohtaan. Luun ja ruston kudosteknologiassa on tutkittu rasvan kantasolujen ja rustosolujen tuki rakennemateriaalina mm. bio aktiivista lasia, beta-trikalsiumfosfaattia, maito happopohjaisia polymeerejä ja näiden materiaalien komposiittirakenteita. Luun kudos teknologiasta julkaistiin ryhmässä vuonna 2008 kaksi julkaisua ja lisäksi Suvi Haimi väitteli aiheesta tohtoriksi. Ensimmäinen patenttihakemus luun kudosteknologiasta jätettiin Pehmytkudossovelluksissa tutkittiin kudosteknologian hyödyntämistä rasvakudos-, iho- ja uroepiteelivaurioiden hoitoon. Näistä tutkimuskohteista uroepiteeli projekti käynnistyi uutena tutkimuksena keväällä Tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa uutta virtsanjohtimen, virtsarakon ja -putken kudosta solujen ja biomateriaalien avulla. Tutkimus tehdään yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten kirurgian yksikön kanssa. Ihonäytteitä on saatu Tampereen yliopistollisen sairaalan plastiikkakirurgian osastolta. Biomateriaaleina pehmytkudostutkimuksissa on käytetty mm. amnionkalvoa ja kitosaania ja tutkimukset ovat edenneet sekä in vitro että in vivo rintamilla. Rasvakudoksen kantasoluja ryhmä käytti vuoden 2008 aikana kokeellisissa hoidoissa viidelle potilaalle. Potilashoidot aloitettiin vuoden 2006 lopulla ja tähän mennessä kymmenen potilasta on saanut kantasoluteknologian avulla tuotetun uuden luusiirteen. Kantasoluhoidot on toteutettu potilaiden omien rasvakudoksen kantasolujen ja biomateriaalien yhdistelmillä. Kliinisiä kantasoluhoitoja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Hoitotulokset ovat olleet rohkaisevia. 14 Regean toimintakertomus 2008

15 työssä mm. Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen Solututkimuskeskuksen, Tampereen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien osaston, HUS:n suuja leukasairauksien klinikan sekä useiden biomateriaalialan yritysten kanssa. Aikuisen kantasolututkimusryhmän merkittävimpiä rahoittajia olivat Tekes (RAM-, Electrocell- ja StemToClin-hankkeet ja FiDiPro), Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan maakuntarahasto sekä Tampereen kaupunki. Rustosoluviljelmä. Merkittävinä uusina projekteina alkoivat Tekesin rahoittamat RAM- ja Electrocellhankkeet. Electrocell-hankkeessa tutkitaan sähköisen stimuloinnin vaikutusta solujen kasvuun ja erilaistumiseen rusto-, jänneja luusolujen suuntaan. Projekti on kaksivuotinen yhteistyöhanke Tampereen teknillisen yliopiston Biolääketieteen tekniikan laitoksen ja VTT:n kanssa. RAM-hanke on kolmivuotinen ja se keskittyy iho- ja pehmytkudosvaurioiden hoitoon kudosteknologian avulla. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston Biolääketieteen laitoksen kanssa. Uusina työntekijöinä ryhmään tuli vanhempi tutkija Hideki Agata, laboratorioanalyytikko Anna-Maija Honkala ja tutkijat Aliisa Pälli, Reetta Sartoneva sekä Laura Tirkkonen. Hideki Agata siirtyi ryhmään Tokion yliopistosta Japanista ja hänellä on vankka kokemus mesenkymaalisista kantasoluista. Regeassa hän tutkii erityisesti viisaudenhampaan kantasolujen käyttöä luu- ja hammassovelluksissa. Tutkijat Aliisa Pälli ja Laura Tirkkonen keskittyvät tutkimuksissaan luukudosteknologiaan ja Reetta Sartoneva aloitti uroepiteeliprojektissa väitöskirjatyönsä. Anna-Maija Honkala aloitti ryhmässä laboratorioanalyytikon tehtävät valmistuttuaan Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta vuoden 2008 alussa. Ryhmän jäsenet Riitta Suuronen, LT, HLL, professori George Sándor, MD, DDS,PhD, Finnish Distinguished Professor (Tekes) Susanna Miettinen, FM, ryhmäjohtaja Hideki Agata, DDS, PhD, vanhempi tutkija Suvi Haimi, FT, vanhempi tutkija Hanna Kankkonen, FT, tuotantoasiantuntija Bettina Lindroos, FM, tutkija Annemari Salonen, HLL, LK, tutkija Annukka Vuorinen, HLL, tutkija Rashi Khanna-Jain, DDS, tutkija Katja Mäenpää, FM, tutkija Aliisa Pälli, DI, tutkija Kaisa-Leena Aho (TTY), FM, tutkija Panu Nordback, LK, tutkija Reetta Sartoneva, LK,, tutkija Miia Juntunen, fil. yo, laboratorioanalyytikko Minna Salomäki, LuK, laboraattori Sari Kalliokoski, laboratorioanalyytikko Anna-Maija Honkala, laboratorioanalyytikko Laura Saarinen, LK, opiskelija Santeri Itälinna, LK, opiskelija Lauri Tuomisto, LK, opiskelija Anne Mäntymaa, fil. yo, tek. yo, opiskelija Laura Tirkkonen, fil. yo, opiskelija Ryhmässä on käynnissä monia yhteistyöprojekteja. Jo aiemmin mainittujen tahojen lisäksi ryhmä tekee tiivistä yhteis- Regean toimintakertomus

16 Kudospankki Regean kudospankin tavoitteita ovat kudosluovutusten tehostaminen Suomessa, laadukkaiden ja turvallisten kudosten välitys Suomeen ja ulkomaille, sekä kudosluovutuksiin osallistuvan henkilö kunnan ja kudosten käyttäjien koulutus. Vuonna 2008 Regean kudospankin päätavoitteena oli lisätä kudosten saatavuutta Suomessa sekä lisätä julkista tietoisuutta kudosluovutuksiin liittyen. Vuonna 2008 Regean kudospankki vastasi TAYS:n ja KYS:n sarveiskalvopankkitoiminnasta, pääosin Tekonivelsairaala COXA:n suorittamista lonkkaleikkauksista saatavan tuorepakastetun reisiluunpään välittämisestä, massiivisiirteiden (pitkät luut ja jänteet) hankinnasta ja välittämisestä, sekä amnionkalvojen prosessoinnista ja välittämisestä. Pirkanmaan sairaaloiden lisäksi kudospankki palveli useita muita sairaaloita Suomessa sekä Euroopassa. Regean kudospankki irrotti vuoden 2008 aikana yhteensä 224 sarveiskalvoa, yli kaksinkertaisen määrän edellisvuoteen verrattuna. Näistä 67 % välitettiin sarveiskalvon siirtoleikkauksiin yliopistollisten sairaaloiden silmäklinikoille Suomessa ja Euroopassa. Regean välittämien sarveiskalvosiirteiden siirtoleikkaukset ja siirteiden hylkäysperusteet vuonna 2008 on esitetty kuvassa 1. Luu- ja jännesiirteitä kudospankki irrotti ja tallensi yhteensä 256 kpl. Irrotusorganisaatioina toimivat tekonivelsairaala COXA (69 %) Ähtärin sairaala (5 %), Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti (10 %) ja Regea (16% eli massiivisiirteiden irrotukset). Tuontikudoksia (massiivi luu- ja jännesiirteitä) Regea hankki 67 kpl. Kliiniseen käyttöön Regea serologia 16 luovuttaja 24 välitti luu- ja jännesiirteitä 349 kpl. Näistä pääosa välitettiin Pirkanmaan sairaaloille. Yhdeksästä vuonna 2008 luovutetusta amnionkalvosta valmistettiin Regean puhdastilassa yhteensä 27 kliiniseen käyttöön hyväksyttyä amnionkalvosiirrettä. Amnionkalvosiirteitä välitettiin suomalaisille silmä- sekä suu- ja leukakirurgian klinikoille 47 kpl. Näistä tuontikudoksia oli 15 kpl. Syksyllä 2007 suoritettuun tarkastukseen perustuen Lääkelaitos myönsi Regean kudospankille toimiluvan maaliskuussa Regean laatujärjestelmän luu- ja tukikudospankkien toimipisteille (Kanta- Hämeen keskussairaala Hämeenlinnassa, Päijät-Hämeen keskussairaala Lahdessa, Reumasäätiön sairaala Heinolassa, Seinäjoen keskussairaala ja Vaasan keskussairaala) Lääkelaitos myönsi toimiluvat joulukuussa vuoden 2008 aikana suoritettuihin tarkastuskäynteihin perustuen. Kesällä Regean kudospankki käynnisti selvitys työn kansallisen kudossiirtorekisterin perustamiseksi. Selvitystyön rahoittajana toimi Hilda Kauhasen muistorahasto. Keväällä Regean kudospankki järjesti valtakunnallisen Silmäpankkipäivän tekninen 6 kontaminaatio 8 morfologia 19 EU 13 TAYS 31 MUU SUOMI 107 Regean välittämien sarveiskalvosiirteiden siirtoleikkaukset ja hylättyjen siirteiden hylkäysperusteet vuonna Regean toimintakertomus 2008

17 Tampereella. Koulutukseen osallistui lukuisa joukko silmäpankkialan asiantuntijoita Suomesta. ERVA-alueen luupankkihenkilöstölle järjestettiin yhden päivän koulutustilaisuus Lempäälän Ideaparkissa. Lisäksi tarjottiin kohdennettuja koulutuksia yhteistyökudospankeissa ja TAYS:n silmäklinikalla, sekä esiinnyttiin vierailevina luennoitsijoina useissa ulkopuolisissa koulutustilaisuuksissa. Kudospankki osallistui useisiin kotimaisiin lääke- ja terveystieteen alan messutapahtumiin (Helsingin Lääkäripäivät, Tampereen Lääkäripäivät, Terveys- ja Hoiva Teknologiafoorumi Tampereella). kansainvälisen Tissue Banks International -organisaation paikallisessa kudospankissa Yhdysvalloissa (Northern California Transplant Bank, Oakland, California) sekä heidän luuprosessointiorganisaatiossaan San Rafaelissa, Californiassa. Kudospankin sarveiskalvoprosessoijat vierailivat arvostetussa Amsterdamin silmäpankissa (Cornea Bank Amsterdam), jossa he saivat käytännön opastusta sarveiskalvojen käsittelyyn ja mikroskopointiin kokeneilta sarveiskalvo- ja silmäpankkiasiantuntijoilta. Koulutusta hankittiin myös Barcelonan yliopiston järjestämällä The International On-line Tissue Banking Course-kurssilla. Regean kudospankin järjestämä suojalasikampanja Tampereen Koskikeskuksessa uudenvuoden 2009 kynnyksellä herätti kiinnostusta niin kauppakeskuksen asiakkaiden keskuudessa kuin myös valtakunnallisesti MTV3 uutisoidessa tilaisuuden illan pääuutislähetyksessä. Tilaisuudessa jaettiin 1000 kpl Silmä- ja kudospankkisäätiön lahjoittamia suojalaseja sekä elinluovutuskortteja ja kudospankkitietoutta. Silmä- ja kudospankkisäätiö myönsi Regean sarveiskalvojen irrotustoimintaan aktiivisesti osallistuneille henkilöille stipendit tunnustukseksi irrottajien työn tärkeydestä suomalaisten sarveiskalvonsiirtopotilaiden hoidossa. Syksyllä kudospankki järjesti Cornea Interim Meeting -kokouksen Tampereella. Kokoukseen osallistui sarveiskalvoasiantuntijoita Yhdysvalloista, Saksasta ja Irlannista. Syksyllä käynnistyi myös kansainvälinen yhteistyöhanke Euro GTPs (European Good Tissue Practices). Hankkeessa Regea toimii mm. WP5 Ocular Euro-GTPs ryhmän vetäjänä. Hankkeen tarkoituksena on seuraavan kolmen vuoden kuluessa valmistella eurooppalaiset GTP-toimintaohjeet sekä suunnitella koulutusohjelma näiden ohjeistusten toteuttamiseksi eurooppalaisille kudospankeille. Vuoden 2008 kuluessa Regean kudospankki osallistui useisiin kansainvälisiin kokouksiin ja koulutuksiin. Kudospankki oli edustettuna mm. Euroopan kudospankkiyhdistyksen (EATB) vuosikokouksessa Edinburghissa, Skotlannissa sekä Euroopan silmäpankkiyhdistyksen (EEBA) vuosikokouksessa Münchenissä, Saksassa. Lisäksi käytiin tutustumassa Ryhmän jäsenet Katriina Aalto-Setälä, LKT, dosentti, lääketieteellinen johtaja (vv 06/2008 asti) Juhana Laine, LL, vt. lääketieteellinen johtaja (06/2008 asti) Annika Hakamäki, FT, kehittämispäällikkö (vv 12/2008 asti) Hanna Kankkonen, FT, tuotantopäällikkö Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö Johanna Hyytinen, sh (sisätaudit/kirurgia), kudoskoordinaattori Sari Juvonen, sh (silmätaudit), kudoskoordinaattori (03/2008 alkaen) Noora Kailanto, FM, farmaseutti, tuotantokoordinaattori Elina Konsén, laboratorioanalyytikko Sari Sarkaniemi, sh (sisätaudit/kirurgia), kudoskoordinaattori Regean toimintakertomus

18 Laatuosasto Regean laadunvarmistus koostuu tutkimusta, kudospankkitoimintaa, kantasolutuotantoa, yhteiskunnallista vuorovaikutusta, henkilöstövoimavaroja, hallinto toimintoja ja johtamista koskevista tavoitteista ja niiden laatua varmentavista käytännöistä. Osa yksikön laadunhallintatoiminnoista tulee toteuttaa lainsäädännön tai tiettyjen standardien mukaisesti, osassa toiminnoista voidaan nojautua ensisijaisesti yksikön omiin tavoitteisiin ja kriteereihin. Regean laadunhallinnan toimivuuden periaatteellisena edellytyksenä on se, että laadunvarmistuksesta sekä eri laatujärjestelmien rakentamisesta ja kehittämisestä vastaavat samat ryhmät ja henkilöt, jotka muutenkin vastaavat näiden toimintojen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Laadunhallintaan liittyvässä työssä painottuivat vuoden 2008 aikana laadunvalvontatoimintojen edelleen kehittäminen, kudoslaitostoimintaan liittyvät toimilupa- ja dokumentointiasiat, sekä hallinnon ja henkilöstöhallinnon laadunvarmistustoimintojen täytäntöönpano. Sisäistä koulutusta yksikön eri toimintoihin liittyen järjestettiin aktiivisesti. Hallinnon ja tutkimuksen laadunvarmistukseen liittyen laadittiin itsearviointiraportti ko. toiminnoista. Vakiotoimintaohjeita kirjoitettiin tietyille hallinnon osa-alueille, mm. virkamatkustukseen ja talouden seurantaan liittyen. Työhyvinvointiohjelma (HUBI-hanke) käynnistettiin alkuvuodesta ja siihen liittyen järjestettiin vuoden mittaan huomattava määrä työhyvinvoinnin parantamiseen liittyviä aktiviteetteja. Nämä käsittivät mm. pienryhmätyöpajoja kehitystä edellyttävien asioiden kartoittamiseksi, ryhmäkehityskeskusteluja, koulutusta virkasuhdeasioihin liittyen, henkilöstön vastuiden tarkempaa määrittämistä ja tiedonkulun parantamiseen tähtääviä toimia. Tietoturvastandardin käyttöönoton valmistelua jatkettiin edelleen. Edellisenä vuonna tehtyyn riskinarviointiin perustuen yllä pidettiin olemassa olevia tietoturvakäytäntöjä. Uusi henkilöstö koulutetaan Regeassa järjestelmällisesti eri tietoturvallisuutta varmentaviin toimintatapoihin eli sähköiseen tietoturvaan, fyysiseen tietoturvaan sekä luottamuksellisen tiedon käsittelyyn. Kudoslaitoksia koskevat toimilupa- ja dokumentointiasiat työllistivät laatuhenkilöstöä myös vuoden 2008 aikana. Yksikön vakio toimintaohjeistus tarkastettiin ja päivitettiin kokonaisuudessaan, ja sitä myös täydennettiin monilta osin. Alkuvuodesta suoritettiin ensimmäinen kudoslaitostoimintoja koskeva sisäinen auditointi. Regean kudospankille myönnettiin toimilupa edellisenä vuonna tehtyyn tarkastukseen perustuen maaliskuussa. Toimilupa käsittää sarveis kalvoihin, amnionkalvoihin sekä luu- ja tukikudoksiin liittyvät kudospankki toiminnot. Lääkelaitos tarkasti myös Regean yhteistyökudospankkien toiminnot kesän ja syksyn aikana, ja toimiluvat näille viidelle luu- ja tukikudospankille saatiin marraskuussa. Laadunvalvontaosaston (QC) toiminta kehittyi merkittävästi vuoden 2009 aikana. Edellisenä vuonna tuotanto-osaston kanssa laadittu suunnitelma puhdastilasiivouksen validoinnista toteuttiin, mikä tarkoitti huomattavaa määrää puhdastilassa tehtävää mikrobiologista näytteenottoa ja tulosten luentaa. Laadunvalvontaosasto aloitti kantasolu tuotannossa käytettävien raaka-aineiden testausten suunnittelun, ja osa raaka-aineisiin liittyvistä testeistä otettiin käyttöön vuoden 2009 aikana. Kantasolutuotantoon liittyviä laadunvalvontatoimintoja kehitettiin myös muilta osin mm. ulkoistettujen analyysi palvelujen osalta. Laadunvalvontahenkilöstö jatkoi kriittisten laboratoriolaitteiden kvalifioin teja. Laadunvalvontaosasto vastasi myös Regean puhdastilassa toimivan 18 Regean toimintakertomus 2008

19 Puhdastilasiivouksen validointi työllisti laadunvalvontahenkilöstöä. Riika Adamson ja Outi Lumme lukevat ja analysoivat puhdastilan mikrobiologisten näytteiden tuloksia. ulkopuolisen yrityksen Ovumia Oy:n mikrobiologisesta olosuhdevalvonnasta. Laadunhallintatyössä korostuvat seuraavan vuoden aikana koko yksikköä koskevien toimintojen osalta työhyvinvointihankkeen läpivienti ja hankkeen perusteella määritettyjen hyvien toimintatapojen vakiinnuttaminen, yksikön hallintoa ja henkilöstöhallintoa koskevien vakiotoimintaohjeiden valmiiksi saattaminen, sekä tietoturvastandardin edellyttämien tarkempien käytäntöjen ja ohjeistuksen määrittäminen. Kantasolutuotantoon liittyen keskitytään laadunvalvonnan kehittämiseen vastaamaan tulevan lainsäädännön vaatimuksia. Kaikkien edellä mainittujen osa-alueiden kouluttaminen asianomaisille henkilöille on myös tärkeä osa laadunhallintatyötä jatkossa. Ryhmän jäsenet Tiia Tallinen, DI, laatupäällikkö Laadunvarmistus / Kudospankki ja GMP-toiminnot Riika Adamson, FK, mikrobiologi Marjo Schutskoff-Jääskeläinen, vastaava laboratorionhoitaja Outi Lumme, laborantti Helena Närä, laboratorioanalyytikko Hanna Kankkonen, FT, tuotantopäällikkö (alkaen 12/2008 ) Laadunvarmistus / Hallinto ja tietoturva Jonna Rinne, FM, suunnittelija (virkavapaalla) Mari Ranta, KTM, suunnittelija Pasi Vetämäjärvi, tradenomi, järjestelmäsuunnittelija Noora Kaipola, tradenomi, toimistosihteeri Regean toimintakertomus

20 Julkaisut Kansainväliset tieteelliset julkaisut 1. Asikainen AJ, Pelto M, Noponen J, Kellomäki M, Pihlajamäki H, Lindqvist C, Suuronen R. (2008). In vivo degradation of poly(dte carbonate) membranes. Analysis of the tissue reactions and mechanical properties. Journal of Materials Science: Materials in Medicine. 19 (1), Barr T, Carmichael NM, Sándor GKB. (2008). Juvenile idiopathic arthritis: A chronic pediatric musculoskeletal condition with significant dental manifestations. Journal of the Canadian Dental Association 74 (9), Binahmed A, Nason R, Hussain A, Abdoh AA, Sándor GKB.. (2008). Treatment outcomes in squamous cell carcinoma of the maxillary alveolus and palate: A population-based study. Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology 105 (6), Brkovic BMB, Prasad HS, Konandreas G, Milan R, Antunovic D, Sándor GKB, Rohrer MD. (2008). Simple preservation of a maxillary extraction socket using beta-tricalcium phosphate with type I collagen: Preliminary clinical and histomorphometric observations. Journal of the Canadian Dental Association 74 (6), Carmichael RP, Sàndor GKB. (2008). Dental Implants, Growth of the Jaws, and Determination of Skeletal Maturity. Atlas of the Oral and Maxillofacial Surgery Clinics 16 (1), Carmichael RP, Sàndor GKB. (2008). Dental Implants in the Management of Nonsyndromal Oligodontia. Atlas of the Oral and Maxillofacial Surgery Clinics 16 (1), Carmichael RP, Sàndor GKB. (2008). Use of Dental Implants in the Management of Cleft Lip and Palate.. Atlas of the Oral and Maxillofacial Clinics of North America 16 (1), Carmichael RP, Sàndor GKB.. (2008). Use of dental implants in the management of syndromal oligodontia.. Atlas of the Oral and Maxillofacial Clinics of North America 16 (1), Charles M, Barr T, Leong I, Ngan B-Y, Forte V, Sándor GKB.. (2008). Primary intraosseous carcinoma with origin in an odontogenic cyst in a 5 year old girl. Journal of Oral and Maxillofacial Surgery 66 (4), Clokie CML, Sándor GKB. (2008). Reconstruction of 10 major mandibular defects using bioimplants containing BMP-7. Journal of the Canadian Dental Association 74 (1), Dhol WS, Reyneke JP, Tompson B, Sándor GKB. (2008). Comparison of titanium and resorbable copolymer fixation after Le Fort I maxillary impaction. American Journal of Orthodontics and Dentofacial Orthopedics 134 (1), Fok TCO, Jan A, Peel SA, Clokie CML, Sándor GKB.. (2008). Hyperbaric oxygen results in increased vascular endothelial growth factor (VEGF) protein expression in rabbit calvarial critical-sized defects.. Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology. 105 (4), Haimi S, Moimas L, Pirhonen E, Lindroos B, Huhtala H, Räty S, Kuokkanen H, Sándor GK, Miettinen S, Suuronen R. (2008). Calcium phosphate surface treatment of bioactive glass causes a delay in early osteogenic differentiation of adipose stem cells. J Biomed Mater Res A. Nov 4. [Epub ahead of print] 14. Haimi S, Suuriniemi N, Haaparanta AM, Ellä V, Lindroos B, Huhtala H, Räty S, Kuokkanen H, Sándor GK, Kellomäki M, Miettinen S, Suuronen R. (2008). Growth and Osteogenic Differentiation of Adipose Stem Cells on PLA/Bioactive Glass and PLA/beta-TCP Scaffolds. Tissue Eng Part A. Dec 11. [Epub ahead of print] 15. Haimi S, Vienonen A, Hirn M, Pelto M, Virtanen V, Suuronen R.. (2008). The effect of chemical cleansing procedures combined with peracetic acid-ethanol sterilization on biomechanical properties of cortical bone.. Biologicals 36 (2), Haimi S, Wahlman M, Mannila M, Virtanen V, Hirn M. (2008). Pulse-lavage washing is an effective method for defatting of morselized allograft bone in the operating theater.. Acta Orthop 79 (1), Hussain A, Binahmed A, Karim A, Sándor GKB.. (2008). Relationship of the maxillary artery and lateral pterygoid muscle in a caucasian sample.. Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology. 105 (1), Hussain A, Binahmed A, Karim A, Sándor GKB. (2008). Variation of the maxillary artery in relation to the lateral pterygoid muscle in a caucasian sample. Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology. January; 105(1): Epub 2007 Aug Jurisic M, Markovic A, Radulovic M, Brkovic BMB, Sándor GKB. (2008). Maxillary sinus floor augmentation: Comparing osteotome with lateral window immediate and delayed implant placements. An interim report.. Oral Surgery, Oral Medicine, Oral Pathology, Oral Radiology and Endodontology. 106 (6), Khan AA, Sándor GKB, Dore E, Morrison AD, Alsahli M, Amin F, Peters E, Dempster D, Hanley DA, Chaudry S., Glorieux FH, Neville A, Talwar RM, Clokie CM, Al Mardini M, Paul T, Khosla S, Josse RG, Sutherland S, Lam DK, Carmichael RP, Blanas N, Kendler D, Petak S, St-Marie LG, Brown J, Evans AW, Rios L., Compston JE.. (2008). Canadian consensus 20 Regean toimintakertomus 2008

21 practice guidelines for bisphosphonate associated osteonecrosis of the jaw. Journal of Rheumatology 35 (7), Lam DK, Jan A, Sándor GKB, Clokie CML.. (2008). Prevention of infective endocarditis: revised guidelines from the American Heart Association and the implications for dentists.. Journal of the Canadian Dental Association 74 (5), Lappalainen RS, Narkilahti S, Huhtala T, Liimatainen T, Suuronen T, Närvänen A, Suuronen R, Hovatta O, Jolkkonen J. (2008). The SPECT imaging shows the accumulation of neural progenitor cells into internal organs after systemic administration in middle cerebral artery occlusion rats. Neuroscience Letters 440 (3), Lindroos B, Mäenpää K, Ylikomi T, Oja H, Suuronen R, Miettinen S. (2008). Characterisation of human dental stem cells and buccal mucosa fibroblasts. Biochem Biophys Res Commun. 368 (2), Niemelä SM, Miettinen S, Sarkanen JR, Ashammakhi NA. (2008). Adipose Tissue and Adipocyte Differentiation: Molecular and Cellular Aspects and Tissue Engineering Applications. Chapter 4. Topics in Tissue Engineering. vol 4,. E-Book. 25. Rajala K, Skottman H. (2008). Culture of human embryonic stem cells: Progress towards clinical applications. Res.Adv. in Human Reproduction Sàndor GKB, Carmichael RP, Binahmed A. (2008). Reconstruction of Ablative Defects Using Dental Implants.. Atlas of the Oral and Maxillofacial Clinics of North America 16 (1), Sándor GKB, Carmichael RP, Nish IA, Daskalogiannakis J. (2008). Distraction Osteogenesis Using Dental Implants. Atlas of the Oral and Maxillofacial Surgery Clinics 16 (1), Sàndor GKB, Carmichael RP. (2008). Rehabilitation of Trauma Using Dental Implants.. Atlas of the Oral and Maxillofacial Clinics of North America. 16 (1), Sàndor GKB, Carmichael RP. (2008). Use of Dental Implants in the Management of Dental Malformations.. Atlas of the Oral and Maxillofacial Clinics of North America 16 (1), Sàndor GKB, Daskalogiannakis J, Carmichael RP. (2008). Facilitation of Orthodontics and Orthognathic Surgery Using Dental Implants. Atlas of the Oral and Maxillofacial Clinics of North America 16 (1), Sàndor GKB, Ylikontiola LP, Serlo W, Pirttiniemi PM, Carmichael RP.. (2008). Midfacial Distraction Osteogenesis.. Atlas of the Oral and Maxillofacial Surgical Clinics of North America 16 (2), Sándor GK, Suuronen R. (2008). Combining adipose-derived stem cells, resorbable scaffolds and growth factors: an overview of tissue engineering. J Can Dent Assoc. 74 (2), Seppänen L, Lauhio A, Lindqvist C, Suuronen R, Rautemaa R. (2008). Analysis of systemic and local odontogenic infection complications requiring hospital care. J Infection 57 (2), Sharma A, Ngan B-Y, Sándor GKB, Campisi P, Forte V. (2008). Pediatric aggressive fibromatosis of the head and neck: A 20 year retrospective review. Journal of Pediatric Surgery. September; 43(9): Unger C, Skottman H, Blomberg P, Dilber S, Hovatta O.. (2008). Good Manufacturing Practice and Clinical Grade human Embryonic Cell Lines. Hum Mol Genet. R1 (17), Kandler S, Wörz A, Okujeni S, Mikkonen JE, Rühe J, Egert U. (2008). Structure-function relations in generic neuronal networks. Teoksessa (toim.)proceedings of MEA meeting Reutlingen, Germany, Mikkonen JE, Kandler S, Okujeni S, Weihberger O, Egert U. (2008). Towards interruptionless experiments on MEAs. Teoksessa (toim.)proceedings of MEA meeting Reutlingen, Germany, Weihberger O, Mikkonen JE, Okujeni S, Kandler S, Egert U. (2008). Network-state dependent stimulation efficacy and interaction with bursting activity in neuronal networks in vitro. Teoksessa (toim.)proceedings of MEA meeting Reutlingen, Germany, Kotimaiset tieteelliset julkaisut 1. Aalto-Setälä K, Silvennoinen O, Otonkoski T. (2008). Ihmisen erilaistuneiden solujen uudelleenohjelmointi kantasoluiksi. Duodecim 214 (3), Haimi S. (2008). Kantasolut ja biomateriaalit luuvaurioiden hoidossa. Analyysi; 3: Muut julkaisut 1. Mikkonen JE. (2008). Lepotilan neuroinformatiikka; Mitä aivoissa tapahtuu, kun mitään ei tapahdu?. Tietoyhteys 3, Mikkonen JE. (2008). Neuroinformatics of the resting brain: What happens when nothing happens?. CSCnews 3, Regean toimintakertomus

TOIMINTAKERTOMUS 2009

TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 Julkaisija: Tampereen yliopisto/regea, Kuvat: Regea ja Sami Helenius, Taitto: Jonna Rinne, Regea Painopaikka: Hämeen kirjapaino, Tampere, 2010 Sisältö Esipuhe Esipuhe 3 Talouskatsaus

Lisätiedot

Regean toimintakertomus 2010

Regean toimintakertomus 2010 Regean toimintakertomus 2010 Julkaisija: Tampereen yliopisto/regea, Kuvat: Regea ja Sami Helenius, ellei toisin mainita. Taitto: Jonna Rinne, Regea Painopaikka: Hämeen kirjapaino, Tampere, 2011 Sisältö

Lisätiedot

Regean toimintakertomus 2007 3. Riitta Suuronen

Regean toimintakertomus 2007 3. Riitta Suuronen TOIMINTAKERTOMUS Julkaisija: Tampereen yliopisto, Regea Kuvat: Regea Taitto: Persoona Oy Painopaikka: Offset Ulonen, Tampere 2008 Vuosi 2007 oli Regealle menestyksen vuosi. Teimme historiaa hoitamalla

Lisätiedot

Vuosikertomus 2006. Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea

Vuosikertomus 2006. Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Vuosikertomus 2006 Tampereen yliopisto Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Kiireinen kasvun vuosi 2006 Vuosi 2006 oli Regealle kiireinen kasvun vuosi. Henkilökunnan määrä lisääntyi merkittävästi, minkä

Lisätiedot

Regealle vuosi 2005 oli muutoksen vuosi. Saimme virallisesti Tampereen yliopiston erillislaitoksen statuksen 1.1.2005, jolloin

Regealle vuosi 2005 oli muutoksen vuosi. Saimme virallisesti Tampereen yliopiston erillislaitoksen statuksen 1.1.2005, jolloin Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Vuosikertomus 2005 Esipuhe Regealle vuosi 2005 oli muutoksen vuosi. Saimme virallisesti Tampereen yliopiston erillislaitoksen statuksen 1.1.2005, jolloin siirryimme

Lisätiedot

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla?

Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla? Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla? Minna Kellomäki TkT, Professori (biomateriaalit ja kudosteknologia), FBSE TUT/ELT/EBMM ja BioMediTech Tampere Lyhyt vastaus: Kyllä, työurien pidentäminen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien

Lisätiedot

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014 Vuosikertomusohje 1 (2) Kudoslaitokset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Kudoslaitosten vuosikertomukset vuodesta 2013 Kudoslaitosten on toimitettava Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ Kuopio / Kuopio

Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ Kuopio / Kuopio Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ / Aloite lähetetty kuntaan / Initiativet skickats till kommun 10.11.2014 20:46:11 Aloitteen otsikko / Initiativets titel n kouluverkostoselvitys on tehtävä huolellisesti

Lisätiedot

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö 1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010 Yhdessä terveyttä ttä potilaan parhaaksi Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot

VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5

VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5 VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5 TYÖNTEKIJÄLISTA MAALISKUU LAUANTAI 02.03.2013 3 LK Anne Laine Jenni Sokura Satu Tolonen Anni Rämä Linda Laurikainen Sonja Meuronen

Lisätiedot

Auditointien toteuttaminen kudoslaitoksessa: Case Regea

Auditointien toteuttaminen kudoslaitoksessa: Case Regea Auditointien toteuttaminen kudoslaitoksessa: Case Regea Fimean keskustelutilaisuus kudoslaitoksille ja elinluovutus- ja elinsiirtosairaaloille Tiia Tallinen Laatupäällikkö 25.05.2015 Regea kudospankki

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012 Etelä-Suomen vakuutusalue Kirsi Koljonen, kuntoutusylilääkäri, vastuuhenkilö, Espoo kirsi.koljonen@espoo.fi Terttu Linna-Kantor, kuntoutussuunnittelija,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia PROFESSORILUENTO Professori Seppo Soinila Neurologia Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Seppo Soinila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015 klo

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

1. Tommi Peltola 1997 NoormNo 23,83 2. Joni Ojala 1999 KanksLei 23,87. 1. Kalle Kompuinen 1999 SäkU 23,92 2. Lauri Virtanen 1997 PorinYU 25,08

1. Tommi Peltola 1997 NoormNo 23,83 2. Joni Ojala 1999 KanksLei 23,87. 1. Kalle Kompuinen 1999 SäkU 23,92 2. Lauri Virtanen 1997 PorinYU 25,08 Satakunnan Piirinmestaruus N/M 17 Keskusurheilukenttä Punkalaidun 10.-11.7.2014 TULOKSET M17 200 m 1. Tommi Peltola 1997 NoormNo 23,83 2. Joni Ojala 1999 KanksLei 23,87 3. Kalle Kompuinen 1999 SäkU 23,92

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Opas turvalliseen karjanhoitoon, Turvaopas-hanke

Opas turvalliseen karjanhoitoon, Turvaopas-hanke Opas turvalliseen karjanhoitoon, Turvaopas-hanke Melan hyvinvointiyksikön seminaari 24.11.2015 Marja Kallioniemi Luonnonvarakeskus (Luke) Talous ja yhteiskunta yksikkö marja.kallioniemi@luke.fi Opas turvalliseen

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Lähtöaika Nimi Seura Sukupuoli Sarja Painoluokka

Lähtöaika Nimi Seura Sukupuoli Sarja Painoluokka Lähtöaika Nimi Seura Sukupuoli Sarja Painoluokka Lava Erä 1 12.00 1 Riikka Viiala K4 Center naiset LC 1 kg -3 kg 2 Minna Silvennoinen Hakalanmäen Ryhti ry naiset LC 1 kg -3 kg 3 Johanna Soiluaho Tahdonvoiman

Lisätiedot

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa

Lisätiedot

3 Tieteellinen toiminta

3 Tieteellinen toiminta 3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian

Lisätiedot

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen

Lisätiedot

LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI

LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO TUTKIMUSTYÖRYHMÄ JÄSENTEN ILMOITETUT SIDONNAISUUDET, KAUSI 2015 2017 Nimi (ilmoituspäivämäärä) Toiminnan tyyppi Ilmoitetut sidonnaisuudet Kirsti Laitinen (5.1.2015) Jaana Martikainen

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus. PUTUSA-hanke EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA PUTUSA-hanke Yleistietoa hankkeesta Hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos Professori Pertti Pasanen, tutkija

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

Kirkolliskokousvaalit 2016

Kirkolliskokousvaalit 2016 I Viinipuu 87 Engström Vesa asiantuntija I Viinipuu 88 Ijäs Mika palvelukokonaisuuden esimies, yhteisöpedagogi (AMK) I Viinipuu 89 Leipakka Laura TM I Viinipuu 90 Leskinen Heikki TM I Viinipuu 91 Orpana

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT 1 (10) TEUVAN KUNTA LUOTTAMUSTOIMIEN TÄYTTÄMINEN - Teuvan kunnanvaltuusto 19.1.2009 KUNNANVALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA varsinaiset et Lehtimäki Esko Luhtala Anne Lilja Jukka Mäntylä Anu henkilökohtaiset

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Suomen Telelääketieteen ja e-health seura

Suomen Telelääketieteen ja e-health seura Suomen Telelääketieteen ja e-health seura Finnish Society of Telemedicine and ehealth Suomen Telelääketieteen ja e-health seura toimii vaikuttajana ja suunnan-näyttäjänä telemedisiinan ja e-healthin alueella

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Orientaatiopäivät 27.8.2014

Orientaatiopäivät 27.8.2014 Orientaatiopäivät 27.8.2014 Teollisuusekonomi-koulutus tietotekniikka ja tuotantotalous taloudellinen, tuotantotekninen ja tietotekninen näkökulma opinnoista on suuri osa kaikille yhteistä tutkinnon loppuvaiheessa

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Tytöt 9 40m 6.97 Inka Hyttinen 2006 24.7. Varkaus 60m 9.4h Jaana Mähönen 1992 3.8. Siilinjärvi 100m 16.0h Sanna Nevalainen 1977 1.9. Lapinlahti 150m 25.7h Siiri Auvinen 2002

Lisätiedot

Rotarysäätiö. PETS 2016 Helena Piispa-Perälä Ari Jussila

Rotarysäätiö. PETS 2016 Helena Piispa-Perälä Ari Jussila Rotarysäätiö PETS Helena Piispa-Perälä Ari Jussila Vuosisata hyvän tekemistä Rotaryn presidentti Arch Klumph aloite säätiön perustamiseksi Atlantan konventiossa 1917 ensimmäinen lahjoitus säätiölle 26,50

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Elämäsi valinnat Viestintää potilaan valinnanvapaudesta. Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen, PSHP

Elämäsi valinnat Viestintää potilaan valinnanvapaudesta. Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen, PSHP Elämäsi valinnat Viestintää potilaan valinnanvapaudesta Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen, PSHP Taustaa kampanjalle Yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmat: - valinnanvapaus poliittisena tahtotilana ja

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä

Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä Santen Santen Eurooppa Silmälääkemarkkinat Santenin tuotteet Euroopassa Santen Tutkimus & tuotekehitys Santen tuotanto 1 Jyrki Liljeroos, President, Santen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015

Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015 , KYS Auditorio 28.-30.1.2015 Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015 28.1.2015 Päivystysradiologiaa 9.00 9.15 Tervetuloa, päivien avaus Ritva Vanninen ja Roberto Blanco Sequeiros Pää

Lisätiedot

TULOKSET: Sijat 1-3. E M 50 1 16,39 4 2 Pöyhölä Mika Tampereen Talviuimarit 2 20,96 3 2 Takala Jarmo UKK 3 22,59 3 1 Koshev Mikhail Meriuimarit

TULOKSET: Sijat 1-3. E M 50 1 16,39 4 2 Pöyhölä Mika Tampereen Talviuimarit 2 20,96 3 2 Takala Jarmo UKK 3 22,59 3 1 Koshev Mikhail Meriuimarit TULOKSET: Sijat 1-3 G N 70 Sij. Aika Erä Rata Nimi Seura / joukkue 1 37,20 2 1 Pietilänaho Terttu Nurmijärven Latu 2 38,85 3 1 Heino Toini Kangasalan uintiseura 3 39,92 2 2 Saarinen Asta Mämmilän Norpat

Lisätiedot

Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta. Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.- 16.5.2014 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen

Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta. Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.- 16.5.2014 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pirkanmaan aluetyö; hygieniyhdyshenkilötoiminta Valtakunnalliset Hygieniahoitajien koulutuspäivät 15.- 16.5.2014 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen PSHP:N ALUETYÖ MRSA-EPIDEMIAN TALTUTTAMISEKSI ALOITETTU 4.2.2009

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen 12.1.2010

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen 12.1.2010 Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta matti korhonen 12.1.2010 Sisältö Veripalvelu ja uudet soluhoidot määräys nostaa rimaa eri tyyppiset soluhoidot määräyksen soveltaminen 'Yksittäisen

Lisätiedot

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ HELSINGIN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO Koulutusohjelman vastuuhenkilö on Helsingin yliopiston kliinisen kemian professori.

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Informaatiotutkimuksen edustajana monitieteisissä terveystutkimushankkeissa

Informaatiotutkimuksen edustajana monitieteisissä terveystutkimushankkeissa Informaatiotutkimuksen edustajana monitieteisissä terveystutkimushankkeissa FT Heidi Enwald Informaatiotutkimus Humanistinen tiedekunta Oulun yliopisto Heidi.enwald@oulu.fi Oma taustani Biokemia, Informaatiotutkimus

Lisätiedot

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Helena Tähtinen Risto-Pekka Happonen BMF ry Syysseminaari 11.11.2009 Tertio, Tampere STM Selvityksiä 2/2009 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-2756-8

Lisätiedot

Ääntöväylän 3D- mallintaminen. TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka

Ääntöväylän 3D- mallintaminen. TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka Ääntöväylän 3D- mallintaminen TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka Tervehdys ryhmältämme! Turun yliopisto & TYKS: Prof. Risto- Pekka Happonen, Prof. RiiHa Parkkola, Dos. Tero Soukka,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015

LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 LAPUAN VIRKIÄN ENNÄTYKSET - 2015 MIEHET 100 m 11,10 Joonas Kokko 2015 200 m 22,55 Joonas Kokko 2015 400 m 48,53 Jukka Latva-Rasku -97 800 m 1.51,78 Pekka Passinen -94 1000 m 2.26,94 Ville Hautala -91 1500

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Kuntaohjelma 30.9.2010

Kuntaohjelma 30.9.2010 1(5) Kuntaohjelma Valmistelukomitean kokous 5/2010 Aika: klo 12:00 13:40 Paikka: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Helsinki Osallistujat Jukka Mikkonen Taivalkosken kunta Kirsi Ylitalo Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME

KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME International food and activity projekti, Matkailupäällikkö Leena Puumalainen, projektipäällikkö Tiina Saarinen 15.11.2010 = Annen synttärit :) Central Baltic Interreg IV A Southern

Lisätiedot

TURUN KEMISTIKERHO RY

TURUN KEMISTIKERHO RY TURUN KEMISTIKERHO RY Vuosikertomus 2011 Yleistä Turun Kemistikerho ry on Turun alueella asuvien Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenten välinen yhdistys, joka emoseuransa tavoin pyrkii edistämään

Lisätiedot

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset Sakun Kesäkisat Vierumäki 8/31/2041 yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset TULOKSET M 100 m Tuuli: -0,1 1. Ilari Teerikangas Ammattiopisto Luovi 12,55 2. Teemu Lehmusto Suomen Urheiluopisto 13,13 3. Matti

Lisätiedot