Käyttöliittymä. biomittaus- alan huippututkimukseen. BCC Biosensing Competence Centre

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käyttöliittymä. biomittaus- alan huippututkimukseen. BCC Biosensing Competence Centre"

Transkriptio

1 Käyttöliittymä biomittaus- alan huippututkimukseen BCC Biosensing Competence Centre

2 BCC Biosensing Competence Centre Tampereella vuonna 2007 aloittanut biomittaus - teknologian tutkimus- ja tuotekehityskeskus Biosensing Competence Centre BCC kokoaa bioanturien kehittämisessä tarvittavan poikkitieteellisen osaamisen toimii yrityksille linkkinä biomittausalan huippututkimukseen ja osaajaverkostoon tarjoaa suomalaisille ja kansainvälisille yrityksille uudenlaisen mahdollisuuden alan tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin kehittää biomittausteknologioita ja bioantureita tutkimuksen ja yritysten sovellettaviksi Biomittauksiin liittyvää paikallista erikoisosaamista ovat muun muassa immunologiset bioanturit elimistön sisään sijoitetut langattomat anturit solujen kasvun mittaus valoa tuottavat mikrobit bioantureissa mikrofluidistiset laitteet ja rakenteet. BCC:n taustalla toimivassa tutkimuskonsortiossa on toistakymmentä professoria ja noin 60 tutkijaa. He ovat uran uurtajia Suomessa, ja edelläkävijöitä kansainvälisestikin. VTT:n tamperelaisessa tutkimusryhmässä bioantureita on kehitetty yli 20 vuotta. Tampereen teknillisessä yliopistossa biologisen ja fysiologisen mittaamisen uusia menetelmiä kehitetään mittaustekniikan, lääketieteellisen tekniikan, biomateriaalien ja biotekniikan asiantuntijoiden voimin. BCC on yksi Tampereen kaupungin BioneXt-ohjelman kuudesta kärkihankkeesta ja osa laajempaa Tampereen Biological Information Centre -verkostoa. BCC:n perustivat VTT, TTY ja Finn-Medi Tutkimus Oy. Sitä rahoittavat BioneXt, Pirkanmaan liitto ja Euroopan unioni. NOPEASTI Miten tutkijoiden tieto ja yritysten biomittauksiin liittyvät tarpeet saadaan parhaalla tavalla kohtaamaan? Tampereella perustettu Biosensing Competence Centre BCC on yritysten käyttöliittymä biomittausalan huippututkimukseen. BCC auttaa yrityksiä kehittämään biomittausta hyödyntäviä, kaupallistettavia ratkaisuja. Sen ytimen muodostavat Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n tutkimusryhmät, joiden tutkimus biomittausalalla on pitkäaikaista, monialaista ja arvostettua. Tamperelainen osaamispohja on kansainvälisestikin ainutlaatuisen laaja ja monitieteinen. Sen lisäksi yritysten saatavilla on BCC:n kautta VTT:n ja Tampereen teknillisen yli-

3 UKK-instituutissa Tampereella tehdään kunnosta kertovia polkupyöräergometritestejä tämän päivän huipputeknologialla. Tulevaisuudessa liikunnan terveysvaikutuksia seurataan uudenlaisella bioanturiteknologialla nykyistä helpommin, tarkemmin ja edullisemmin, kertoo BCC:n toiminnanjohtaja Hannu Helle. KASVAVA BIOMITTAUSALA sai käyttöliittymän huippututkimukseen opiston koko osaaminen. Ja jos ongelmaa ratkottaessa tarvitaan vielä lisää osaamista ja kontakteja, käännytään muiden yliopistojen tai alan yritysten puoleen, sanoo BCC:n toiminnanjohtaja Hannu Helle. Vahvuutemme on monialaisuus. Yritysten tarpeita voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti, onpa kyse sitten pintakemiasta tai langattomasta linkistä, tuotantoprosessin vaikeuksista tai tulevaisuuden tuoteidean vaatimasta uudesta teknologiasta. Yritysten tuotekehityskumppanina BCC on globaali osaaja. Mukana olevilla tutkijoilla on pitkäaikaiset suhteet alan huippututkijoihin maailmalla. BCC:n kautta suomalaiset yritykset pääsevät hyötymään yhteistyöstä parhaiden partnerien kanssa, sillä myös ulkomaiset yritykset ja tutkijat ovat kiinnostuneita toiminnastamme. Kansainvälisesti BCC verkottuu bioantureihin ja biomittauksiin sekä lääketieteelliseen tekniikkaan erikoistuneiden eurooppalaisten tutkimusryhmien kanssa ja toimii suomalaisen asiantuntijuuden linkkinä niihin. YRITYSLÄHTÖISTÄ KEHITYSTYÖTÄ Hannu Helle tietää, että yritykset ovat toisinaan kokeneet itsensä ulkopuolisiksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten kokoa missa tutkimushankkeissa. BCC tähtää toisenlaiseen lähestymistapaan: Tarkoitus on, että BCC:n tutkimus- ja tuotekehityshankkeet käynnistyvät nimenomaan yritysten tarpeista. Toisaalta myös tutkijoilla on kontaktiensa kautta varsin hyvä ja usein jopa yrityksiä kauaskantoisempi tuntuma siihen, mitä markkinoilla lähivuosina tarvitaan. MAHDOLLISUUKSIEN MARKKINAT Tällä hetkellä BCC:ssä toimivilla tutkijoilla on biomittaukseen liittyvää tuotekehitysyhteistyötä useiden kansainvälisten suuryritysten ja suomalaisyritysten kanssa. Bioantureita hyödyntäviä yrityksiä on Helteen mukaan Suomessa parisen kymmentä, kansainvälisesti sataker tai nen määrä. Ala myös kasvaa nopeas ti, kun maailmalla herätään toimialan mahdollisuuksiin. Esimerkiksi ratkaisuja vanhenevan väestön itsenäiseen selviytymiseen ei ole vielä kunnolla herätty 3

4 kehittämään muualla länsimaissa, vaikka vanhusten osuus kasvaa niissäkin nopeasti. Suomessa on tutkimustietoa ja soveltuvia teknologioita tuotteisiin, joille olisi hyvä vientisauma, kunhan vain hyödynnämme etumatkamme nopeasti. Myös liikunnan vaikutuksia ihmisten terveyteen voidaan seurata biomittauksin. On odotettavissa, että aktiiviliikkujien lisäksi julkinen terveydenhuolto kiinnostuu tästä alueesta. Terveysliikunta nähdään yhtenä ratkaisuna terveydenhuollon nykyisiin ja tuleviin ongelmiin, ja uudenlaisia terveyden ja kunnon seurantavälineitä tarvitaan. Biomittausta voidaan soveltaa myös muun muassa prosessien sekä elintarvikkeiden laadun ja ympäristön seurannassa. Tutkimustoiminnan tarvitsemista mittauslaitteista on kova kysyntä uusilla tieteenaloilla, kuten kantasolututkimuksessa. Haluamme vastata tähän haasteeseen yhdessä tamperelaisten biolääketieteen tutkijoiden kanssa. TÄHTÄIMESSÄ IMPLANTOITAVUUS JA LANGATTOMUUS Yritystoimeksiantojen ja bioantureita tarvitsevien tutkimusryhmien tarpeiden täyttämisen lisäksi BCC tekee omaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kehon sisään sijoitettava bioanturi, josta yhteydenpito ulkomaailmaan toteutetaan langattomasti, on lähitulevaisuutta. Implantoitavuuden ja langattomuuden yhdistäminen bioantureihin on kova haaste, mutta toimivien ratkaisujen löytyminen poistaa ison esteen biomittausta hyödyntävien tuotteiden kehityksen tieltä. Kehittyneet bioanturit ovat vaikeasti toteuttavia, monen huippuosaamisen yhdistämistä edellyttäviä ratkaisuja. Hannu Helle toteaa, että Tampereella on huippuluokan osaamista kaikilla osa-alueilla, joita tulevaisuuden bioanturin kehittämiseen tarvitaan. Konkreettinen esimerkki tästä on prototyypin testausvaiheeseen edennyt kehonsisäinen EKG-laite. Uskomme, että kokemuksemme ansiosta osaamme hahmottaa alan vaikeimmat ongelmat ja tuottaa niihin toteutuskelpoisia ratkaisuja. Hannu Helle tuli BCC:n toiminnanjohtajaksi VTT:ltä, jossa hän on ollut parinkymmenen vuoden ajan mukana erilaisten bioantureiden kehittämisessä. Viimeksi hän toimi asiakaspäällikkönä, tutkimuksen ja yritysten yhdyshenkilönä. MIKÄ ON BIOANTURI? Bioanturit ovat mittalaitteita, joiden avulla voidaan muuntaa kemiallista tai biologista informaatiota sähköiseen muotoon. Informaation muuntaminen tapahtuu tunnistus elementtiin liitetyn ilmaisimen avulla. Tunnistuselementti voi koostua esimerkiksi erilaisista molekyyleistä, kuten entsyymeistä tai vastaaineista, kokonaisista soluista tai niiden osista. Bioanturien erityisominaisuus muihin antureihin verrattuna on niiden kyky hyvin spesifisesti eli yksilöllisesti tunnistaa molekyylejä ja mitata erilaisia biologisia tai fysiologisia suureita. Tunnetuimpia bioantureita ovat esimerkiksi verensokeria mittaavat ja raskaustesteissä käytettävät anturit. Uusimpia kehitteillä olevia bioantureita ovat synteettisiin reseptoreihin perustuvat anturit. Laajemman määritelmän perusteella myös EKG:tä eli sydänsähkökäyrää ja EEG:tä eli aivosähkökäyrää mittaavia pieniä langattomia laitteita voidaan kutsua bioantureiksi, koska ne perustuvat biosähköisten signaalien mittaamiseen. Klubietuja ja innovaatiokauppaa BCC:ssä ajatellaan, että asiantuntijuutta voidaan käyttää hyväksi muutenkin kuin tutkimalla ja tuotekehitysongelmia ratkomalla. Siksi se etsii ja ideoi toimintatapoja, jotka panevat vauhtia uusien tuotteiden ja palvelukonseptien kehittymiseen kaupallisiksi tuotteiksi. Professori Jukka Lekkala Tampereen teknillisestä yliopistosta on ollut alusta alkaen aktiivisesti ideoimassa BCC:n toimintaa. Hän näkee monia mahdollisuuksia teknologiansiirron tehostamiseen ja tutkijoiden ja yritysten vuorovaikutuksen lisäämiseen muutoinkin. Tekesin uuden rahoitusmuodon ansiosta yliopistot pystyvät nyt penkomaan esille erilaisiin tutkimusraportteihin kätkeytyviä keksintöjä ja edistämään niiden kehittämistä tuotteiksi. Kunhan riittävä patentti- tai keksintösuoja on hankittu, BCC voi asiantuntijana markkinoida jo tehtyjä innovaatioita yritysten hyödynnettäviksi. Yrityksiä kiinnostava palvelu on mahdollisuus käyttää BCC:n laboratoriota ja henkilökuntaa omissa projekteissaan, ja kysyntää voi löytyä projektinvetopalveluillekin. Keskusteluissa on esitetty myös ajatus BCCklubista. Vuotuista jäsenmaksua vastaan yritykset saisivat tietyt palvelut, kuten ilmaisen osallistumisen BCC:n järjestämiin seminaareihin ja muihin asiantuntijatapahtumiin, sekä vaikkapa yrityskohtaisia konsultointipäiviä.

5 BCC uusi yhdistävä tekijä Implantoitavat langattomat mittalaitteet Bioanturit Molekyylianturit Synteettiset reseptorit Biomateriaaliteknologia Solu- ja kudosteknologia Lääketieteen teknologiat BCC YHDISTÄÄ BIOMITTAAMISEN OSAAMISEN Mikrofluidistiikka Konenäkö Laseroptiikka Nanoteknologiat Elektroniikka Valoa tuottavat mikrobianturit Geeniteknologia Mallinnus ja simulointi Ihmisen kuvantaminen Signaalinkäsittely MITÄ ON BIOMITTAUS? Biomittauksella tarkoitetaan biologisen kohteen mittausta tai biologiaa hyödyntävää mittausta. BCC:n yhteydessä se tarkoittaa bioantureilla tehtäviä mittauksia ja ihmisen fysiologian biosähköisiä mittauksia, kuten EKG ja EEG. Tampereella on huippuluokan osaamista kaikilla osaalueilla, joita bioantureiden kehittämiseen tarvitaan. Tätä täydentävät ihmisten halu ja kyky tehdä yhteistyötä sekä tekemisen meininki. Niiden aikana BCC:n asian tuntijat olisivat yrityksen käytössä esimerkiksi hankevalmisteluun tai ongelmanratkaisuun. BCC voisi tarjota myös näkyvyyttä klubilaisilleen, Lekkala ideoi. BCC:n toiminnanjohtaja Hannu Helle ja Jukka Lekkala toivovat yrityksiltä aktiivista otetta yhteistoiminnan kehittämisessä. Yritysten kiinnostus lopulta ratkaisee, mitkä ideat muuttuvat käytännöksi. UUSIN TEKNOLOGIA TEHOKKAASTI YRITYKSILLE BCC tarjoaa yritysten ja tutkimushankkeiden käyttöön biomittausteknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen tarvittavia laitteistoja. Laiteinvestointeja tehdään vuosittain. Ensimmäinen hankinta on tarkkojen mikrorakenteiden valmistuksessa käytettävä plasmaetsauslaite. Se on toimintakunnossa TTY:n puhdastilassa alkuvuodesta BCC:n kautta yritykset voivat hyödyntää myös Tampereella VTT:ssä kehitteillä olevaa uutta lasertyöstölaitteistoa. Uudella pulssilaseriin perustuvalla menetelmällä voidaan valmistaa muun muassa mikroskooppisen pieniä kolmiulotteisia biomateriaalikappaleita. 5

6 Bioanturit ovat UUSI VÄYLÄ tietoon ja bisnekseen Professori Jukka Lekkalan mukaan tamperelaisten tutkimusryhmien uraauurtava työ biomittausten kehittämiseksi avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää tietoa biologisista ja fysiologisista ilmiöistä. Bioanturit avaavat tulevaisuudessa nopeita ja helppokäyttöisiä linkkejä tietoon, joka tähän asti on ollut hankittava raskailla analyyttisen kemian menetelmillä tai työläillä ja korkeaa asiantuntemusta vaativilla fysiologisilla mittauksilla. Analyysit ja mittaukset bioantureilla ovat osa älykkäitä järjestelmiä, joissa tieto esimerkiksi teollisuuden prosesseista tai ihmiskehon toiminnasta kulkee langattomasti yhä monimutkaisempien mikrokokoisten analysaattoreiden kautta tietoverkkoihin ja joissa myös bioanturit keskustelevat keskenään. Ihmiskehoon pysyvästi asennettavat EKG-laitteet ovat yksi esimerkki uudenlaisista bioantureista: ne mullistavat sydämen toiminnan seurannan. Enää ei tarvita rintakehään kiinnitettäviä elektrodeja, eikä potilaan tarvitse sydänseurannan vuoksi pysytellä paikoillaankaan. Hätätilanteessa apukin tulee nopeasti. Jos järjestelmään yhdistetään viestiominaisuus, viesti häiriöstä lähtee automaattisesti lääkärille tai päivystysyksikköön. TTY:n systeemitekniikan laitoksella työskentelevä professori Jukka Lekkala on yksi suomalaisen bioanturitutkimuksen uranuurtajista. Hänen tutkimusryhmänsä on ollut mukana kehittämässä ihmiseen implantoitavia langattomia antureita, jotka mittaavat kehon sähköisiä toimintoja, esimerkiksi sydänsähkökäyrää. Yhteistyön tuloksena syntyneitä EKG-laitteen prototyyppejä on jo implantoitu lehmään, ja tulokset ovat lupaavia. Myös uuden tuotekehityshankkeen käynnistämisestä on jo keskusteltu. Vuonna 2015 laitteen uskotaan mittaavan ihmisenkin sydämen toimintaa. Sitä ennen monitieteinen työ jatkuu monella rintamalla. Jukka Lekkala muun muassa johtaa WISEPLA-projektia, jossa kehitetään kaupalliseen käyttöön useita erilaisia miniatyrisoituja biomittauslaitteita, jotka mahdollistavat signaalien jatkuvan langattoman mittauk sen ihmiskehosta. Parhaimmillaan mittalaite on täysin huomaamaton, sillä se kulkee ihmisen mukana joko kehon sisällä tai esimerkiksi laastarina ihon pinnalla. Hankkeessa on mukana kahdeksan suomalaista yhteistyökumppania, joiden tavoitteena on hyödyntää bioantureita esimerkiksi lääketieteellisten laitteiden, älykkäiden polvi-implanttien ja biomateriaalirakenteiden valmistukseen sekä hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. JOKO NIITÄ SAA? Terve sydän ja sen kehittyminen vielä vahvemmaksi kiinnostaa bioanturiteknologioiden hyödyntäjiä vähintään yhtä paljon kuin sairaan sydämen hoitosovellukset. Ihon alla huomaamattomana tarkasti, varmasti ja vaivattomasti viestivä sykemittari on monen urheilijan toive. Teknologiauutisia seuraavat tanskalaisurheilijat ehtivät sel laista Jukka Lekkalalta jo peräämäänkin. Vielä ei ole markkinoilla, mutta aivan varmasti tulossa on uusia sykkeenmittauksen kaupallisia sovelluksia niin terveydenhuoltoon kuin ammattilais- ja kuntourheiluunkin. Bioanturit ovat lahjomaton sydämen sekä keuhkojen toiminnan ja kehon reak tioiden mittaaja. Kun urheilijasta ei vielä tunnu miltään, hiestä laktaattia mittaava ja maitohappotasosta kertova laastari voi jo ilmoittaa, että nyt kannattaa löysätä. Anturit kengissä puolestaan huomaavat, jos väsymys muuttaa askellusta tai suoritustekniikat muuttuvat virheellisiksi.

7 Sitä mukaa kun insinöörimaailman työkaluja onnistutaan sovittamaan elävien järjestelmien tutkimiseen, ihmisen solujen, kudosten ja ko ko kehon geometria ja ominaisuudet voidaan kuvata yhä tarkemmin. Näin saatavien mallien avulla kehitetään lääketieteellisiä ja muita biomittauksia. Tutkijoiden tavoite on mallintaa ihmisen keho kokonaisvaltaisesti niin, että mallit soveltuvat kliiniseen käyttöön. Niiden avulla voidaan vertailla erilaisia hoitomenetelmiä ja yksilöllisten mallien avulla suunnitella myös hoidot potilaskohtaisesti. Jo nyt esimerkiksi syöpähoitojen sädetysannokset lasketaan tietokonemallien perusteella. Lääketieteellisen tekniikan professori Jari Hyttinen kehittää yhdessä 20-henkisen mallinnusryhmänsä kanssa malleihin perustuvia analyysimenetelmiä. TTY:n Ragnar Granit instituutissa toimiva ryhmä on erikoistunut kolmiulotteisten lääketieteellisten kuvien analyysiin ja mallinnukseen sekä biosähköisiin mittausmenetelmiin, joilla selvitetään muun muassa sydämen, aivojen ja solujen toimintaa. Kehon ja sydämen mallien avulla tutkijaryhmä on ollut Tampereella mukana kehittämässä kehoon implantoitavaa EKG-laitetta. Mallinnuksen avulla on optimoitu EKG-implantin kokoa, muotoa ja sijoituspaikkaa rintalihaksessa. Jari Hyttinen uskoo, että varsin pian kehitetään myös implantoitava aivosähkökäyrä- eli EEG-laite, sillä se on kohtuullisen helposti muokattavissa sydänsähkökäyrää mittaavasta laitteesta. Tulossa ovat myös monet muut terveydentilan ja ihmisen hyvinvoinnin seurannan välineet, joista hyötyvät esimerkiksi vanhukset ja pitkäaikaissairaat. Hyttinen toteaakin, että lääketieteen, liikunnan ja hyvinvoinnin alalla on paljon kysyntää aiempaa joustavammille menetelmille, mutta myös aivan uusille mittauksille, joita BCC:n laaja osaaminen tuottaa. Tutkijoiden haasteena on uusien mittausmahdollisuuksien ja mittaustiedon soveltaminen eri alojen tarpeisiin. Maailmanmarkkinoilla on nyt kova kysyntä muun muassa verensokerin ja laktaatin uusista mittausmenetelmistä. Diabeetikoille kehitetään kotikäyttöön entistä helppokäyttöisempiä verensokerimittareita ja urheilijoiden harjoittelua tukevat laktaattimittaukset ovat siirtymässä laboratorioista kilpakentille ja liikuntasaleihin. Kehon sisäisten tai päälle puettavien mittalaitteiden avulla fysiologisia mittauksia voidaan tehdä ihmisen normaalin toiminnan aikana missä tahansa. Professori Jari Hyttinen toteaa, että tutkijoiden tavoite on mallintaa kokonaisvaltaisesti ihmisen keho. Mallien avulla kehitetään lääketieteellisiä ja muita biomittauksia. IHMISEN PIIRUSTUKSET insinöörin koneelta

8 PINNALLA Bioanturitutkimuksen keskeinen haaste on kehittää antureihin pinnoite ja ilmaisin, jotka yhdessä ovat herkkä ja toimiva kokonaisuus: ne löytävät hakemansa nopeasti ja luotettavasti eivätkä reagoi vääriin impulsseihin. Tutkimusprofessori Inger Vikholm-Lundin ja tiiminvetäjä Kirsi Tappura ovat keskittyneet tutkimuksissaan juuri tähän molekyyliantureiden keskeiseen toiminnalliseen älyyn. Molekyyliantureiden kaupalliset sovellukset mullistavat tulevaisuudessa muun muassa laboratoriodiagnostiikan käytännöt ja tuovat täysin uusia mahdollisuuksia varhaiseen diagnostiikkaan ja sitä kautta esimerkiksi syövän hoitoon ja sydäninfarktin estoon. Antureihin perustuvat pikatestit analysoivat potilasnäytteet saman tien lääkärin vastaanotolla. Potilaan tarvitsee käydä laboratoriossa entistä harvemmin. Diagnoosit nopeutuvat, varmentuvat ja terveydentilan seuranta kokonaisuudessaan tehostuu. Tästä yksi esimerkki ovat syöpäanturit. Herkillä bioantureilla tietyt syöpätyypit voidaan nähdä verinäytteestä jo silloin, kun tautia muuten olisi lähes mahdoton havaita. Muun muassa eturauhas- ja rintasyöpä voidaan todeta mittaamalla, onko veressä taudeille tyypillisiä proteiineja. Myös sydäninfarktin varhainen diagnoosi perustuu veren proteiinitason mittaukseen. Alkavaan infarktiin liittyy muun muassa veren C-reaktiivisen proteiinitason nousu. Nopea diagnoosi ennen sydämen pahoja kudosvaurioita parantaa hoitoennustetta ratkaisevasti. INNOVAATIOISSA VAHVAT NÄYTÖT Kemisti Inger Vikholm-Lundin ja fyysikko Kirsi Tappura työskentelevät Tampereella VTT:n Anturitekniikan osaamiskeskuksessa Molekyylianturit-tutkimusryhmässä, jossa bioanturitutkimusta on tehty yli 20 vuotta. Menossa on kymmenkunta molekyyliantureihin liittyvää tutkimushanketta yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Ryhmällä on uraauurtavia patentteja, jotka liittyvät antureiden kehittämiseen. Niihin perustuvia sovelluksia on myös jo kaupallistettu. Olemme patentoineet anturin

9 Fyysikko ja kemisti yhdistävät osaamisensa bioanturin pintakalvolla. Kemia eli se, miten molekyylit asettuvat ja toimivat bioanturin pintarakenteessa on tutkimusprofessori Inger Vikholm-Lundinin (oik.) alaa. Fyysikko, erikoistutkija Kirsi Tappura vastaa fysikaalisista ilmaisimista ja simulaatioista. Huippututkimus palvelee askeleen edeltä Tutkimiemme bioanturiteknologioiden perusteella on mahdollista tehdä merkittäviä ihmiskuntaa hyödyttäviä keksintöjä. Sen oivaltaminen todella innostaa. Toisaalta harmittaa, jos resurssien puutteen vuoksi ainutlaatuisiin mahdollisuuksiin ei saada tarpeeksi tutkimusvoimaa, tutkimusprofessori Inger Vikholm- Lundin sanoo. Hän toivoo, että BCC:n kautta aukeaa lisää kontakteja yrityksiin ja kansainvälisiin rahoittajiin niin, että tutkimusta saadaan entistä tehokkaammin eteenpäin. Palvelemme parhaalla tavalla yrityksiä silloin, kun tutkimuksemme etenee ainakin askelen yritystoimeksiantojen edellä. Oman luovan työn on oltava vahvaa, hyöty siitä kiertää suoraan yrityksiin. Tuomme hankkeisiin sitä laajaa kriittistä osaamista, johon minkään yrityksen tuotekehityksellä ei ole varaa eikä voimia panostaa jatkuvasti. pintarakenteeseen menetelmän, jossa merkkiaineita tunnistavat molekyylit paloitellaan ja suunnataan anturin pinnalla niin, että ne parhaalla tavalla löytävät hakemansa vastinmolekyylin, Inger Vikholm-Lundin kertoo. Näin on ratkaistu yksi molekyyliantureiden keskeinen ongelma. Pinnan rakenteessa on polymeeri, joka hylkii muita kuin etsittäviä merkkiaineita ja pitää molekyylit hyvin toimivina, minkä vuoksi mittaustulokset ovat erittäin luotettavia. Pintakalvolla varustettu anturi on parhaimmillaan tuhat kertaa herkempi kuin esimerkiksi sydäninfarktin toteamiseen tarvitaan. VTT:n kehittämät menetelmät ovat yleiskäyttöisiä, anturiteknologiat voidaan räätälöidä tunnistamaan hyvin erilaisia aineita. Samassa mikrosirussa voi myös olla useita kymmeniä eri molekyylejä tunnistavia rakenteita. Näin molekyyliantureille aukeaa valtava määrä sovelluskohteita, lääketieteen rinnalla esimerkiksi prosessi- ja elintarviketeollisuudessa sekä ympäristövalvonnassa. SYNTEETTISET ANTURIT OVAT TULOSSA VTT:n uusin innovaatio liittyy synteettisiin reseptoreihin. Niitä käyttämällä antureissa päästäisiin eroon biomolekyyleistä, jotka ovat herkkiä ympäristön vaikutuksille ja usein kalliita ja hankalia tuottaa. Stabiilit synteettiset komponentit yksinkertaistavat molekyyliantureita merkittävästi, Kirsi Tappura arvioi. VTT:n innovaatiossa yhdistyvät molekyylisimulaatiot ja kokeellinen käytännön kemia. Tarvittava erittäin ohut anturin pintakalvo tehdään sen jälkeen, kun ensin molekyylisimulaatioilla on varmistettu, että anturin tunnistava osa toimii. Tämän jälkeen molekyylit syntetisoidaan ja yhdistetään pintakalvoksi. Synteettiset reseptorit voivat pitkällä tähtäimellä olla todella merkittävä edistysaskel. Maailmalla niitä on tutkittu pitkään, mutta tulokset ovat olleet suhteellisen vaatimattomia. Meidän menetelmällämme saadut tunnistustulokset ovat vähintään yhtä hyvät kuin biomolekyyleillä, Kirsi Tappura toteaa. Jo patentoimamme menetelmät ovat isoja edistysaskeleita, ja monet menossa olevista anturiprojekteistamme näyttävät erittäin lupaavilta. Jatkossa nanorakenteet yhdistettynä perinteisiin rakenteisiin tuovat lisää uusia mahdollisuuksia. Nano-osaaminen on jo pintakalvoissa, ja kun nanorakenteiden ansiosta komponenttien osat pienenevät, fysikaalisten ilmiöiden hallinnassakin edetään kvanttimekaniikan puolelle. 9

10 Mikrorobotiikkaan ja mikrofluidistiikkaan erikoistunut professori Pasi Kallio tietää, mitä on kamppailla pintavoimia vastaan. Kirjoitetaanko PAINOVOIMAN LAITKIN uudelleen? Bioantureissa hyödynnettävä teknologioiden miniatyrisointi vie tutkijat mikro- ja nanometrimaailmaan. Vaikka mittakaava on millimetrin tuhannes- ja miljoonasosia, se ei estä kehittämästä monikäyttöisiä ja pitkälle automatisoituja järjestelmiä. Ei, vaikka moni makromaailmasta tuttu ilmiö käyttäytyy mikro mittakaavassa aivan toisella tavalla. TTY:n systeemitekniikan lai toksella työskentelevälle professori Pasi Kallion tutkimusryhmälle kamppailu esimerkiksi gravitaation lakien kanssa on tuttua. Ryhmä on erikoistunut mikrorobotiikkaan ja mikrofluidistiikkaan. Näiden tekniikoiden avulla siirretään muun muassa mikro- ja nanolitrojen kokoisia neste- ja kaasutilavuuksia tuhannes- Kohta käytössä: nanokokoluokan VTT:ssä Tampereella on kehitetty lasertyöstölaitteisto, jolla voidaan valmistaa muun muassa mikroskooppisen pieniä kolmiulotteisia biomateriaalikappaleita. Biomateriaali- ja bioanturialan yritykset ja tutkijat ovat saamassa käyttöönsä uuden, mikroskooppisen pienten biomateriaalirakenteiden muokkausmenetelmän, joka kehitetään VTT:ssä Tampereella tutkimusprofessori Jouko Viitasen tutkimusryhmässä. Ryhmä on erikoistunut konenäön ja laseroptiikan sovelluksiin. Uudella menetelmällä on mahdollista tuottaa 3Dkappaleita, joiden kokoluokka on muutamia satoja nanometrejä eli millimetrin miljoonasosia. Niiden rakenteet jäljittelevät ihmisen elimistön pienimpiä rakenteita ja voivat toimia esimerkiksi kantasoluista kasvatettavien uusien kudosten tukirakenteina. Jos kaikki menee kuten ennakoimme, meillä on parin vuoden kuluttua laite, jolla voidaan tulostaa CAD:llä suunniteltu mikrokokoinen rakenne suoraan halutulle biomateriaalille. Myös bioantureiden valmistamiseksi saadaan näin uusi työkalu, esimerkiksi antureiden bioaktiivisen pintakalvon ja niiden

11 osamillien kokoisissa kanavissa. Tässä mittakaavassa esimerkiksi painovoiman merkitys on häviävän pieni. Mikrofluidistiset automatisoidut järjestelmät ovat monimutkaisia kanavistoja pumppu- ja venttiilirakenteineen, ja niitä voidaan hyödyntää muun muassa ihmisperäisten solujen tutkimuksessa sekä potilasnäytteiden diagnosoinnissa esimerkiksi bioantureihin perustuvissa mittalaitteissa. Pasi Kallio toteaa, että jo muutaman vuoden kuluttua terveydenhuollon käytössä on kannettavia laitteita, joilla esimerkiksi verinäytteet voidaan analysoida kotona, ambulanssissa tai lääkärin vastaanotolla. Tämä nopeuttaa merkittävästi monen tautitilan diagnostisointia. Esimerkiksi sydäninfarktipotilaiden lääkehoito saataisiin alkuun mahdollisimman pian ja hoitotulokset nykyistä paremmiksi. Mikrosysteemiteknologioiden, mik rofluidistiikan ja biologisten prosessien hallitseminen on kokonaisuus, joka edellyttää kaikkien osaaluei densa erityisosaamista. Esimerkiksi sitä, miten mikroskooppisten kanavien materiaali vaikuttaa nesteiden käyttäytymiseen tutkii TTY:n biolääketieteen tekniikan laitos. Siellä tehtävä professori Minna Kellomäen johtama biomateriaalitutkimus on maailman kärkiluokkaa. TYÖKONEILLA ELÄVIEN SOLUJEN MINIATYYRIMAAILMAAN Esimerkki mikromittakaavan teknologioiden kehitystyöstä on mikroinjektiolaitteisto, joka on kehitetty Pasi Kallion tutkimusryhmässä. Laite vie lasikapillaarin kiinni solukalvoon ja injektoi hienoisen painepulssin avulla soluun pienen määrän tutkittavaa ainetta. Injektoitavat solut tutkija voi valita tietokoneen näytöltä, ja automatiikka huolehtii lopusta. Injektointiin käytettävän kapillaarin kärki on alle mikrometrin paksuinen eli lähes sata kertaa hiusta ohuempi. Elävien solujen miniatyyrimaailmassa operoivalta laitteelta vaaditaan äärimmäistä tarkkuutta. Tämän kokonaisuuden kehittäminen vei tamperelaistutkijoilta useita vuosia. Nyt laitetta automatisoidaan ja ke hitetään niin, että injektion yhteydessä se myös mittaisi solun sähköistä ja mekaanista toimintaa, kertoo Pasi Kallio. Mikroinjektiota voidaan hyödyntää esimerkiksi automaatiojärjestelmissä, joilla seurataan solujen kehitystä ja mahdollisesti injektoidaan aineita soluihin niin, että solut varmasti säilyvät hengissä. Tällä hetkellä Tampereella muun muassa kehitetään ja automatisoidaan soluviljelyyn soveltuvaa kokonaisjärjestelmää, joka matkii täysin kehon olosuhteita. Mikrofluidistiikan tutkijoiden mielenkiinto kohdistuu projektissa solun aineenvaihduntaan: he muun muassa miettivät, miten solun ravinteiden ottaminen ja kuonaaineiden poistaminen viljelyjärjestelmässä tapahtuu. Mikroinjektiolla saadaan hyvin esiin myös kemikaalien vaikutus soluissa. Muutokset nähdään aiempaa tarkemmin ja luotettavammin, kun soluympäristössä tapahtuvat reaktiot videoidaan. Tavallisessa mikroskopiassa soluja tarkastellaan tietyin aikavälein ja esimerkiksi tutkittavien aineiden haitallisuuden määrittely perustuu solukuolemiin. Video näyttää lievemmätkin häiriöt, kuten solun liikkeiden tai jakaantumisen hidastumisen. 3D-komponentit biomateriaaleista nestekanava- ja tukirakenteiden valmistamiseksi. Voidaan tehdä myös implantteja, joissa on yhdistettynä bioantureita ja solukasvatusalueita. Nämä sovellukset ovat haluttuja esimerkiksi regeneratiivisen lääketieteen sovelluksiin. Olemme alustavasti olleet mukana selvittämässä esimerkiksi mahdollisuutta kasvattaa hermosoluja putkeen hermosoluvaurioiden korjaamiseksi. Uusi menetelmä perustuu TTY:n Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen ORC:n kehittämään pienitehoiseen ja edulliseen pulssilaseriin. VTT vastaa tarvittavasta optiikasta ja ohjauksesta käyttäen muun muassa konenäköteknologioita, ja TTY:n biolääketieteen tekniikan laitos mate riaaliosaamisesta. Mukana kehityshankkeessa on kolme suomalaisyritystä. Jouko Viitanen toteaa, että jatkossa BCC voi olla se linkki, jonka kautta entistä useammat yritykset pääsevät kiinni alan huippututkimukseen. Luottamuksellisten projektien tulokset pysyvät luonnollisesti salassa, mutta erityyppisissä hankkeissa syntyy myös innovaatioita, jotka oikein tuotteistettuna voisivat hyödyttää nykyistä laajempaa yritysjoukkoa. Ajattelu on vielä paljolti hankekeskeistä. Etenemme ja saamme hyviä tuloksia, joita voidaan viedä yrityksiin paljon nykyistä tehokkaammin. BCC:n kautta voimme tuoda uusia mahdollisuuksia yritysten käyttöön. Tutkimusprofessori Jouko Viitanen on yksi konenäköteknologioiden uranuurtajista Suomessa. 11

12 VALOA NÄKYVISSÄ

13 Valo on herkin tapa mitata, sanoo biotekniikan professori Matti Karp. Hänen tutkimusryhmänsä TTY:n kemian ja biotekniikan laitoksella muokkaa bakteereita ja muita organismeja niin, että havaitessaan tietyn aineen ne alkavat loistaa valoa. Näin eliöiden valontuottokyky muuttuu huippuherkäksi bioanturiksi. Kiiltomato ja tulikärpänen ovat yleisesti tunnettuja valoa tuottavia hyönteisiä, mutta valoeliöitä on maailmassa vaikka kuinka: bakteereita, leviä, hyönteisiä, sieniä. Kun niiden valontuottokoneisto eli valoa aikaansaavat geenit siirretään bakteereihin tai esimerkiksi hiivasoluihin, syntyy eläviä valoantureita. Nämä valoa tuottavat bioanturit ovat yksi Biosensing Competence Centren kärkialueista. Matti Karp on suomalaisen bioluminenssitutkimuksen eli eliöiden valontuottokykyyn keskittyvän tutkimuksen uranuurtajia. Hänen tutkimusryhmänsä on räätälöinyt bakteerikantoja, jotka valoa loistamalla paljastavat esimerkiksi eri kemikaaleja ja raskasmetalleja, maidon antibioottijäämiä ja hormoniyhdisteitä. Uusimmissa tutkimuksissa valoantureita on hyödynnetty muun muassa kehitettäessä tehokasta prosessia uudistuvan bioenergian tuottamiseksi. LAKTOOSITON MAITO LAKTOOSITONTA? Matti Karp ja TTY:n professorit Jukka Lekkala sekä Pasi Kallio kiersivät vuonna 2007 teollisuusyrityksissä esittelemässä valoa tuottavia antureita ja BCC-osaamiskeskittymää. Kerroimme mitä osaamme ja luotasimme, mitä meiltä odotetaan. Kuulostelimme myös yritysten halukkuutta lähteä mukaan mahdolliseen BCC-yhteistyöhön, Matti Karp kertoo. Isossa elintarvikealan yrityksessä Karp kysyi, onko heidän laktoosittomaksi nimetty maitonsa täysin laktoositonta. Ei ole, kuten ei millään muullakaan alan yrityksellä, kuului vastaus. Ja sen selvittäminen, onko elintarvike riittävän laktoositon täyttääkseen määräykset on nykyisellään erittäin työläs analyyttisen kemian prosessi. Meillä olisi tähän todennäköisesti ratkaisu, helppokäyttöinen ja nopea bioanturi, kunhan ensin suojaamme teknologian. Usea elintarvikeyritys oli kiinnostunut ph-mittareista. Niitä on markkinoilla monenlaisia, mutta ei miniatyyrikokoisia, kertakäyttöisiä, älykkäitä ja edullisia. Tällainen anturi esimerkiksi myyntipakkauksessa voisi hälyttää kaupan varastojärjestelmässä heti, jos tuote hyllyllä olisi pilaantumassa. Vastasimme, että selvitämme mahdollisuudet kyseisten antureiden kehittämiseksi. Antureissa on valtava YRITYKSET HAKEVAT potentiaali innovaatioihin HYVIÄ VERKOSTOJA ja yritysten prosessien Yrityskäyntien yhteinen tehostamiseen monilla johtopäätös oli, että kaikenkokoiset yrityk set hakevat hyviä ver kostokump- mahdollisuudet pitäisi teollisuudenaloilla. Nämä paneita ja niiden kautta sellaista asiantuntemusta, palveluja ja teknolo- nyt saada tehokkaasti giaa, joita niillä itsellään yritysten omavalvonnan ei ole eikä välttämättä ole ja tutkimuslaitosten järkevää hankkiakaan. Jo se että istutaan käyttöön. ja keskustellaan yhdessä, on ollut erittäin hedelmällistä. BCC voi olla se väylä, jonka kautta eri alojen asiantuntijat ja eri toimialojen yritykset kohtaavat ja löytävät yhteisiä bisnesintressejä, Matti Karp toteaa. Hänen mukaansa tällä hetkellä tärkeintä olisi, että Euroopan unionin kanta geeniteknisesti käsiteltyihin tuotteisiin muuttuisi niin, että valoantureille saataisi myyntilupa EU:n alueella. Bioantureissa valoa tuottaviksi työjuhdiksi valjastetut bakteerit ovat tavallisia laboratoriobakteereja, jotka on GRAS-luokiteltu turvallisiksi (generally regarded as safe). Antureissa on valtava potentiaali innovaatioihin ja yritysten prosessien tehostamiseen monilla teollisuudenaloilla. Nämä mahdollisuudet pitäisi nyt saada tehokkaasti yritysten omavalvonnan ja tutkimuslaitosten käyttöön. Professori Matti Karpin tutkimusryhmä räätälöi bakteereista valoantureita: havaitessaan tietyn aineen eliöt alkavat loistaa valoa. Näin esimerkiksi elintarviketeollisuus voi tulevaisuudessa saada helposti ja nopeasti selville tuottamiensa elintarvikkeiden laktoosipitoisuudet. 13

14 TUTKIMUSVERKOSTOON tuli uusi kumppani BCC:n myötä tamperelaiseen huippututkimusverkostoon tuli toimija, jolle on valmiina joukko kovan luokan yhteistyökumppaneita. Tampereen yliopiston Lääketieteellisen teknologian instituutin (IMT) professori Markku Kulomaa sanoo, että bioanturitutkimus tulee varmasti hyötymään tutkimuksista ja teknologioista, joita IMT:ssä käytetään ja on kehitetty. IMT:n ja laajemmin koko Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kautta löytyvät myös yhteydet potilasaineistoihin ja sovellusalueisiin, joille bioantureita ollaan kehittämässä ja joilla ne voidaan kaupallistaa. IMT:ssä tutkitaan erilaisten biologisten molekyy lien vuorovaikutuksia, joihin bioanturit usein perustuvat. Anturin pinnalla on molekyyli, joka tunnistaa itseensä tarttuvan toisen molekyylin ja muuttaa sitten havainnon mitattavaksi signaaliksi. Kulomaa on tutkinut 30 vuotta avidiinin ja biotiinin välistä vuorovaikutusta. Tämä kananmunan valkuaisen pienen proteiinin ja vitamiinin välinen tiukka sidos on liitto, jolla on jo valtavat sovellusmarkkinat esimerkiksi diagnostiikassa, solu- ja molekyyli bio lo gisessa tutkimuksessa, geeni tek no lo - giassa ja -hoidoissa sekä nano tieteissä ja nanoteknologiassa. Jotkut molekyylibioteknologian tutkimusryhmäni geneettisesti muokkaamista avidiineista tuovat BCC:n bioanturitutkimukseen mahdollisuuksia, joita ei missään muualla maailmassa ole vielä tarjolla, Markku Kulomaa kertoo. KANTASOLUTUTKIMUS HYVIN KIINNOSTUNUT Biosensing Competence Centre on meille tärkeä. Toivomme voivamme hyödyntää sen osaamista esimerkiksi kehittäessämme kantasolujen viljelytekniikoita, linjaa Tampereella toimivan Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean projektipäällikkö, vt. professori Heli Skottman. Regea on erikoistunut tut kimaan ja kehittämään kudosteknologiaan perustuvia hoitomuotoja, ja työn painopiste on kantasolututkimuksessa. Biologinen ja lääketieteellinen osaaminen ovat keskuksessa maailman kärkiluokkaa, ja niiden rinnalla kudosteknologisia hoitoja kehitettäessä tarvitaan myös bioantureihin liittyvää teknologiaosaamista. Tästä on kyse ensimmäisessä Regean ja BCC:n yhteisessä hankeselvityksessä. Yhteistyössä VTT:n Mo- lekyylianturit-tutkimusryh- Sopivalle osaamiselle ja infralle olisi käyttöä Meille BCC voi olla organisaatio, jonka kautta löydämme sopivaa asiantuntemusta, lähitulevaisuudessa tarvitsemme esimerkiksi ohjelmisto-osaamista. Laitteiden testaus ta ajatellen olemme kiinnostuneita myös mahdollisuudesta saada sopivia tiloja ja laitteita käyttöömme. Tarvittaessa olisi myös hyvä saada joustavasti lisää henkilökuntaa, jolla on biomolekyylialan perusosaaminen, sanoo BioNavis Oy:n toimitusjohtaja Janusz Sadowski. BioNaviksen tiloissa Tampereella testataan innovaatiota, molekyylitason mittauksiin kehitetyn laitteen prototyyppiä. Yrityksen tavoite on tuoda vuonna 2008 markkinoille ensimmäiset mittalaitteet, joilla pystytään analysoimaan aineiden pitoisuuksia ilman merkkiaineita. Tällä hetkellä kaikkien markkinoilla olevien molekyylitason kliinisen diagnostiikan laitteiden toiminta pe- rustuu merkkiaineisiin. Aineet ovat kuitenkin kalliita ja niiden käyttötekniikoihin liittyy ongelmia, joiden vuoksi menetelmät ovat monimutkaisia, ja tietyissä tapauksissa tulokset voivat olla jopa virheellisiä. BioNaviksen menetelmä perustuu pintaplasmoniresonanssiin (SPR, surface plasmon resonance), joka on valoon perustuva mittausmenetelmä. Proteiinimolekyylien tarttuessa toisiinsa analyysilaitteen pinnalla resonanssin tasapai-

15 män kanssa selvitetään, voidaanko VTT:n kehittämää, vasta-aineisiin perustuvaa bioanturin pinnoitusteknologiaa käyttää ihmisen kantasolujen sekä kantasoluista erilaistettujen hermosolujen kasvatuksessa. Tutkimme asiaa ensin alustavasti, ja jos saamme ajatuksillemme vihreää valoa, tähtäämme isoon hankkeeseen. Todennäköisesti voisimme hyödyntää kyseistä tekniikkaa monessa jo menossa olevassa ja varmasti myös uusissa tutkimusprojekteissa. no-olosuhteet muuttuvat. Mittaamalla tätä muutosta laite paljastaa esimerkiksi erilaisten kaasujen tai kemikaalien esiintymisen jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Janusz Sadowski sanoo, että BioNaviksen laitetta voidaan hyödyntää sekä perus- että soveltavassa tutkimuksessa. Fyysikoita kiinnostaa SPR ilmiönä. Lääketeollisuuden tavoite on selvittää, miten molekyylit tarttuvat toisiinsa ja erilaisiin pintoihin. Muita sovellusalueita voivat olla esimerkiksi helppokäyttöiset huumetestit, räjähdysaineiden etsiminen ja kliininen diagnosointi. Toimitusjohtaja Janusz Sadowski näkee yrityksellään useita mahdollisuuksia hyödyntää BCC:n palveluja, esimerkiksi koulutuspalvelut ja laiteyhteistyö. Biosensing Competence Centre on yksi Tampereen kaupungin terveysteknologia-alan kehitysohjelman BioneXtin kärkihankkeista. Yhdessä Biological Information Centren ja Tutkimuskudospankin kanssa se muodostaa BioneXtin Bio-ICT-verkoston. Vastaavaa biologisen tutkimustiedon käsittelyn ja bioanturiteknologian osaamiskeskittymää ei ole missään muualla maailmassa. BCC on erittäin tärkeä muille kärkihankkeillemme, sillä ne tarvitsevat tutkimuksessaan juuri sellaisia biologisen datan mittaamisen ja käsittelyn huippusovelluksia, joita BCC voi synnyttää, sanoo BioneXtin johtaja Tero Välimaa. BioneXt Tampere ( ) on terveyttä ja hyvinvointia edistävän bioteknologian huippututkimukseen, tuotekehitykseen, kliiniseen soveltamiseen ja kansainväliseen kaupallistamiseen keskittyvä kehitys- ja investointiohjelma. Se yhdistää alueen vahvan teknologiaosaamisen uuteen biologiseen ja lääketieteelliseen tutkimukseen. Tavoitteena on ollut saada 100 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2010 mennessä. Tämä alkuperäinen tavoite on jo saavutettu. Vuoden 2007 lopussa investoinnit välillisine vaikutuksineen olivat 190 miljoonaa euroa. BCC vahvistaa ja vauhdittaa edistysaskeleita BioneXtin kärkihankkeet Biomateriaalit ja kudosteknologia Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILK Hospital for Advanced Therapies HAT Bio-ICT Biological Information Centre (BIC) Biosensing Competence Centre (BCC) Tutkimuskudospankki Immunologia Rokotteiden ja immunologian tutkimus- ja tuotekehityskeskus Vactia BioneXtin kärkihankkeet liittyvät muun muassa biomateriaaleihin, kudosteknologiaan ja immunologiaan. Esimerkiksi kudosteknologiassa bioantureita tarvitaan kasvatettavien solujen ja kudosrakenteiden elinkykyisyyden mittaamiseen sekä solujen erilaistumisprosessin stimuloimiseen. Näin saadaan kantasolut erilaistumaan halutuiksi soluiksi, kuten maksa-, sydän- tai hermosoluiksi. Bioantureita tarvitaan myös esimerkiksi syövän ja sydänkohtauksien diagnoosien tarkentamiseen ja nopeuttamiseen sekä lääke- ja rokotekehityksessä mittaamaan solujen ja elimistön reaktioita. BCC eteni ideasta toiminnaksi vajaassa vuodessa. Perustajayhteisöille, tutkijoille ja rahoittajille tamperelainen dynaaminen tapa organisoitua yhteisten asioiden ympärille oli tuttua. Keskukselle oli Välimaan mukaan myös kansallinen tilaus. Sitä osoittaa VTT:n halu sitoutua BCC-yhteistyöhön laajemmin kuin vain Tampereella tehtävällä tutkimuksella. BCC on valtakunnallinen toimija, jonka asiantuntijat tunnetaan maailmalla ja jolla on valmiina vahvat kansainväliset yhteistyöverkostot yritysten ja tutkijayhteisöjen kanssa. 15

16 Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Kuvat Ari Ijäs Painopaikka EsaPrint, 2008 Bioantureiden, elektroniikan, laskennallisen mallinnuksen ja biomateriaalien tutkimuksen keskus fysiologisten ja biologisten järjestelmien mittausten kehittämiseksi BCC Biosensing Competence Centre Biosensing Competence Centre Hermiankatu 6 8 PL Tampere Toiminnanjohtaja Hannu Helle Sähköposti Puhelin

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja?

Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja? Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja? ABIPÄIVÄT 2011 Mitä lääketieteen tekniikka ja hyvinvointiteknologia ovat? Poikkitieteellisiä aloja yhdistävät

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Info-paketti osteopatian opiskelusta. Osteopaatti (AMK) 240 ECTS, 4 vuotta

Info-paketti osteopatian opiskelusta. Osteopaatti (AMK) 240 ECTS, 4 vuotta Info-paketti osteopatian opiskelusta Osteopaatti (AMK) 240 ECTS, 4 vuotta Osteopaatti (AMK) Osteopaatti on tuki- ja liikuntaelimistön hoidon asiantuntija, jonka keskeistä osaamista on laaja anatomian,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Kun älykkäät koneet ja muu teknologinen kehitys yhdistyvät asiantuntijatyössä

Kun älykkäät koneet ja muu teknologinen kehitys yhdistyvät asiantuntijatyössä Kun älykkäät koneet ja muu teknologinen kehitys yhdistyvät asiantuntijatyössä Dosentti Osmo Kuusi Aalto-yliopisto, Turun Yliopisto 11/15/16 Professiot asiantuntevuuden ydinryhmä Perinteisesti professiolla

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen

Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Materiaalinkehitystyön tukemiseen Koe-erien tuottamiseen ja testaukseen Kouluttautumiseen Luonnonkuidut vahvikkeina Lisäävät komposiittien

Lisätiedot

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN Alere i Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET N SIVUN Alere i yhdistää nopeuden ja tarkkuuden hyödyt. Enää ei tarvitse tehdä kompromisseja potilaiden testauksessa ja kliinisessä päätöksenteossa.

Lisätiedot

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Palvelualusta pilvessä välittää ja visualisoi tietoa eri lähteistä Hyötyjen ja hyödyntäjien tunnistaminen ja palveleminen Liikenne Sää WiFi Ilman

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Inno-barometrin esittely 9.11.2011 Atlas-sali, SITRA Gearshift Group Page 1 Mystiikasta mitattavaksi Inno-barometri on standardoitu menetelmä innovaatiokyvykkyyden

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 19-20.09.2008 Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja 24 vuotta silmätautien klinikassa: osasto, pkl, ls Tutkimushoitajana 03/03 alkaen Selvittää erilaisten solutason tapahtumien,kuten

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU Ennakoivaa säädöstietoa liiketoiminnan tarpeisiin TKL -LEX yritysjohdolle myynnistä vastaaville markkinoinnista vastaaville asiantuntijoille Teknisen kaupan yritysten

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot