Käyttöliittymä. biomittaus- alan huippututkimukseen. BCC Biosensing Competence Centre

Transkriptio

1 Käyttöliittymä biomittaus- alan huippututkimukseen BCC Biosensing Competence Centre

2 BCC Biosensing Competence Centre Tampereella vuonna 2007 aloittanut biomittaus - teknologian tutkimus- ja tuotekehityskeskus Biosensing Competence Centre BCC kokoaa bioanturien kehittämisessä tarvittavan poikkitieteellisen osaamisen toimii yrityksille linkkinä biomittausalan huippututkimukseen ja osaajaverkostoon tarjoaa suomalaisille ja kansainvälisille yrityksille uudenlaisen mahdollisuuden alan tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin kehittää biomittausteknologioita ja bioantureita tutkimuksen ja yritysten sovellettaviksi Biomittauksiin liittyvää paikallista erikoisosaamista ovat muun muassa immunologiset bioanturit elimistön sisään sijoitetut langattomat anturit solujen kasvun mittaus valoa tuottavat mikrobit bioantureissa mikrofluidistiset laitteet ja rakenteet. BCC:n taustalla toimivassa tutkimuskonsortiossa on toistakymmentä professoria ja noin 60 tutkijaa. He ovat uran uurtajia Suomessa, ja edelläkävijöitä kansainvälisestikin. VTT:n tamperelaisessa tutkimusryhmässä bioantureita on kehitetty yli 20 vuotta. Tampereen teknillisessä yliopistossa biologisen ja fysiologisen mittaamisen uusia menetelmiä kehitetään mittaustekniikan, lääketieteellisen tekniikan, biomateriaalien ja biotekniikan asiantuntijoiden voimin. BCC on yksi Tampereen kaupungin BioneXt-ohjelman kuudesta kärkihankkeesta ja osa laajempaa Tampereen Biological Information Centre -verkostoa. BCC:n perustivat VTT, TTY ja Finn-Medi Tutkimus Oy. Sitä rahoittavat BioneXt, Pirkanmaan liitto ja Euroopan unioni. NOPEASTI Miten tutkijoiden tieto ja yritysten biomittauksiin liittyvät tarpeet saadaan parhaalla tavalla kohtaamaan? Tampereella perustettu Biosensing Competence Centre BCC on yritysten käyttöliittymä biomittausalan huippututkimukseen. BCC auttaa yrityksiä kehittämään biomittausta hyödyntäviä, kaupallistettavia ratkaisuja. Sen ytimen muodostavat Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n tutkimusryhmät, joiden tutkimus biomittausalalla on pitkäaikaista, monialaista ja arvostettua. Tamperelainen osaamispohja on kansainvälisestikin ainutlaatuisen laaja ja monitieteinen. Sen lisäksi yritysten saatavilla on BCC:n kautta VTT:n ja Tampereen teknillisen yli-

3 UKK-instituutissa Tampereella tehdään kunnosta kertovia polkupyöräergometritestejä tämän päivän huipputeknologialla. Tulevaisuudessa liikunnan terveysvaikutuksia seurataan uudenlaisella bioanturiteknologialla nykyistä helpommin, tarkemmin ja edullisemmin, kertoo BCC:n toiminnanjohtaja Hannu Helle. KASVAVA BIOMITTAUSALA sai käyttöliittymän huippututkimukseen opiston koko osaaminen. Ja jos ongelmaa ratkottaessa tarvitaan vielä lisää osaamista ja kontakteja, käännytään muiden yliopistojen tai alan yritysten puoleen, sanoo BCC:n toiminnanjohtaja Hannu Helle. Vahvuutemme on monialaisuus. Yritysten tarpeita voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti, onpa kyse sitten pintakemiasta tai langattomasta linkistä, tuotantoprosessin vaikeuksista tai tulevaisuuden tuoteidean vaatimasta uudesta teknologiasta. Yritysten tuotekehityskumppanina BCC on globaali osaaja. Mukana olevilla tutkijoilla on pitkäaikaiset suhteet alan huippututkijoihin maailmalla. BCC:n kautta suomalaiset yritykset pääsevät hyötymään yhteistyöstä parhaiden partnerien kanssa, sillä myös ulkomaiset yritykset ja tutkijat ovat kiinnostuneita toiminnastamme. Kansainvälisesti BCC verkottuu bioantureihin ja biomittauksiin sekä lääketieteelliseen tekniikkaan erikoistuneiden eurooppalaisten tutkimusryhmien kanssa ja toimii suomalaisen asiantuntijuuden linkkinä niihin. YRITYSLÄHTÖISTÄ KEHITYSTYÖTÄ Hannu Helle tietää, että yritykset ovat toisinaan kokeneet itsensä ulkopuolisiksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten kokoa missa tutkimushankkeissa. BCC tähtää toisenlaiseen lähestymistapaan: Tarkoitus on, että BCC:n tutkimus- ja tuotekehityshankkeet käynnistyvät nimenomaan yritysten tarpeista. Toisaalta myös tutkijoilla on kontaktiensa kautta varsin hyvä ja usein jopa yrityksiä kauaskantoisempi tuntuma siihen, mitä markkinoilla lähivuosina tarvitaan. MAHDOLLISUUKSIEN MARKKINAT Tällä hetkellä BCC:ssä toimivilla tutkijoilla on biomittaukseen liittyvää tuotekehitysyhteistyötä useiden kansainvälisten suuryritysten ja suomalaisyritysten kanssa. Bioantureita hyödyntäviä yrityksiä on Helteen mukaan Suomessa parisen kymmentä, kansainvälisesti sataker tai nen määrä. Ala myös kasvaa nopeas ti, kun maailmalla herätään toimialan mahdollisuuksiin. Esimerkiksi ratkaisuja vanhenevan väestön itsenäiseen selviytymiseen ei ole vielä kunnolla herätty 3

4 kehittämään muualla länsimaissa, vaikka vanhusten osuus kasvaa niissäkin nopeasti. Suomessa on tutkimustietoa ja soveltuvia teknologioita tuotteisiin, joille olisi hyvä vientisauma, kunhan vain hyödynnämme etumatkamme nopeasti. Myös liikunnan vaikutuksia ihmisten terveyteen voidaan seurata biomittauksin. On odotettavissa, että aktiiviliikkujien lisäksi julkinen terveydenhuolto kiinnostuu tästä alueesta. Terveysliikunta nähdään yhtenä ratkaisuna terveydenhuollon nykyisiin ja tuleviin ongelmiin, ja uudenlaisia terveyden ja kunnon seurantavälineitä tarvitaan. Biomittausta voidaan soveltaa myös muun muassa prosessien sekä elintarvikkeiden laadun ja ympäristön seurannassa. Tutkimustoiminnan tarvitsemista mittauslaitteista on kova kysyntä uusilla tieteenaloilla, kuten kantasolututkimuksessa. Haluamme vastata tähän haasteeseen yhdessä tamperelaisten biolääketieteen tutkijoiden kanssa. TÄHTÄIMESSÄ IMPLANTOITAVUUS JA LANGATTOMUUS Yritystoimeksiantojen ja bioantureita tarvitsevien tutkimusryhmien tarpeiden täyttämisen lisäksi BCC tekee omaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kehon sisään sijoitettava bioanturi, josta yhteydenpito ulkomaailmaan toteutetaan langattomasti, on lähitulevaisuutta. Implantoitavuuden ja langattomuuden yhdistäminen bioantureihin on kova haaste, mutta toimivien ratkaisujen löytyminen poistaa ison esteen biomittausta hyödyntävien tuotteiden kehityksen tieltä. Kehittyneet bioanturit ovat vaikeasti toteuttavia, monen huippuosaamisen yhdistämistä edellyttäviä ratkaisuja. Hannu Helle toteaa, että Tampereella on huippuluokan osaamista kaikilla osa-alueilla, joita tulevaisuuden bioanturin kehittämiseen tarvitaan. Konkreettinen esimerkki tästä on prototyypin testausvaiheeseen edennyt kehonsisäinen EKG-laite. Uskomme, että kokemuksemme ansiosta osaamme hahmottaa alan vaikeimmat ongelmat ja tuottaa niihin toteutuskelpoisia ratkaisuja. Hannu Helle tuli BCC:n toiminnanjohtajaksi VTT:ltä, jossa hän on ollut parinkymmenen vuoden ajan mukana erilaisten bioantureiden kehittämisessä. Viimeksi hän toimi asiakaspäällikkönä, tutkimuksen ja yritysten yhdyshenkilönä. MIKÄ ON BIOANTURI? Bioanturit ovat mittalaitteita, joiden avulla voidaan muuntaa kemiallista tai biologista informaatiota sähköiseen muotoon. Informaation muuntaminen tapahtuu tunnistus elementtiin liitetyn ilmaisimen avulla. Tunnistuselementti voi koostua esimerkiksi erilaisista molekyyleistä, kuten entsyymeistä tai vastaaineista, kokonaisista soluista tai niiden osista. Bioanturien erityisominaisuus muihin antureihin verrattuna on niiden kyky hyvin spesifisesti eli yksilöllisesti tunnistaa molekyylejä ja mitata erilaisia biologisia tai fysiologisia suureita. Tunnetuimpia bioantureita ovat esimerkiksi verensokeria mittaavat ja raskaustesteissä käytettävät anturit. Uusimpia kehitteillä olevia bioantureita ovat synteettisiin reseptoreihin perustuvat anturit. Laajemman määritelmän perusteella myös EKG:tä eli sydänsähkökäyrää ja EEG:tä eli aivosähkökäyrää mittaavia pieniä langattomia laitteita voidaan kutsua bioantureiksi, koska ne perustuvat biosähköisten signaalien mittaamiseen. Klubietuja ja innovaatiokauppaa BCC:ssä ajatellaan, että asiantuntijuutta voidaan käyttää hyväksi muutenkin kuin tutkimalla ja tuotekehitysongelmia ratkomalla. Siksi se etsii ja ideoi toimintatapoja, jotka panevat vauhtia uusien tuotteiden ja palvelukonseptien kehittymiseen kaupallisiksi tuotteiksi. Professori Jukka Lekkala Tampereen teknillisestä yliopistosta on ollut alusta alkaen aktiivisesti ideoimassa BCC:n toimintaa. Hän näkee monia mahdollisuuksia teknologiansiirron tehostamiseen ja tutkijoiden ja yritysten vuorovaikutuksen lisäämiseen muutoinkin. Tekesin uuden rahoitusmuodon ansiosta yliopistot pystyvät nyt penkomaan esille erilaisiin tutkimusraportteihin kätkeytyviä keksintöjä ja edistämään niiden kehittämistä tuotteiksi. Kunhan riittävä patentti- tai keksintösuoja on hankittu, BCC voi asiantuntijana markkinoida jo tehtyjä innovaatioita yritysten hyödynnettäviksi. Yrityksiä kiinnostava palvelu on mahdollisuus käyttää BCC:n laboratoriota ja henkilökuntaa omissa projekteissaan, ja kysyntää voi löytyä projektinvetopalveluillekin. Keskusteluissa on esitetty myös ajatus BCCklubista. Vuotuista jäsenmaksua vastaan yritykset saisivat tietyt palvelut, kuten ilmaisen osallistumisen BCC:n järjestämiin seminaareihin ja muihin asiantuntijatapahtumiin, sekä vaikkapa yrityskohtaisia konsultointipäiviä.

5 BCC uusi yhdistävä tekijä Implantoitavat langattomat mittalaitteet Bioanturit Molekyylianturit Synteettiset reseptorit Biomateriaaliteknologia Solu- ja kudosteknologia Lääketieteen teknologiat BCC YHDISTÄÄ BIOMITTAAMISEN OSAAMISEN Mikrofluidistiikka Konenäkö Laseroptiikka Nanoteknologiat Elektroniikka Valoa tuottavat mikrobianturit Geeniteknologia Mallinnus ja simulointi Ihmisen kuvantaminen Signaalinkäsittely MITÄ ON BIOMITTAUS? Biomittauksella tarkoitetaan biologisen kohteen mittausta tai biologiaa hyödyntävää mittausta. BCC:n yhteydessä se tarkoittaa bioantureilla tehtäviä mittauksia ja ihmisen fysiologian biosähköisiä mittauksia, kuten EKG ja EEG. Tampereella on huippuluokan osaamista kaikilla osaalueilla, joita bioantureiden kehittämiseen tarvitaan. Tätä täydentävät ihmisten halu ja kyky tehdä yhteistyötä sekä tekemisen meininki. Niiden aikana BCC:n asian tuntijat olisivat yrityksen käytössä esimerkiksi hankevalmisteluun tai ongelmanratkaisuun. BCC voisi tarjota myös näkyvyyttä klubilaisilleen, Lekkala ideoi. BCC:n toiminnanjohtaja Hannu Helle ja Jukka Lekkala toivovat yrityksiltä aktiivista otetta yhteistoiminnan kehittämisessä. Yritysten kiinnostus lopulta ratkaisee, mitkä ideat muuttuvat käytännöksi. UUSIN TEKNOLOGIA TEHOKKAASTI YRITYKSILLE BCC tarjoaa yritysten ja tutkimushankkeiden käyttöön biomittausteknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen tarvittavia laitteistoja. Laiteinvestointeja tehdään vuosittain. Ensimmäinen hankinta on tarkkojen mikrorakenteiden valmistuksessa käytettävä plasmaetsauslaite. Se on toimintakunnossa TTY:n puhdastilassa alkuvuodesta BCC:n kautta yritykset voivat hyödyntää myös Tampereella VTT:ssä kehitteillä olevaa uutta lasertyöstölaitteistoa. Uudella pulssilaseriin perustuvalla menetelmällä voidaan valmistaa muun muassa mikroskooppisen pieniä kolmiulotteisia biomateriaalikappaleita. 5

6 Bioanturit ovat UUSI VÄYLÄ tietoon ja bisnekseen Professori Jukka Lekkalan mukaan tamperelaisten tutkimusryhmien uraauurtava työ biomittausten kehittämiseksi avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää tietoa biologisista ja fysiologisista ilmiöistä. Bioanturit avaavat tulevaisuudessa nopeita ja helppokäyttöisiä linkkejä tietoon, joka tähän asti on ollut hankittava raskailla analyyttisen kemian menetelmillä tai työläillä ja korkeaa asiantuntemusta vaativilla fysiologisilla mittauksilla. Analyysit ja mittaukset bioantureilla ovat osa älykkäitä järjestelmiä, joissa tieto esimerkiksi teollisuuden prosesseista tai ihmiskehon toiminnasta kulkee langattomasti yhä monimutkaisempien mikrokokoisten analysaattoreiden kautta tietoverkkoihin ja joissa myös bioanturit keskustelevat keskenään. Ihmiskehoon pysyvästi asennettavat EKG-laitteet ovat yksi esimerkki uudenlaisista bioantureista: ne mullistavat sydämen toiminnan seurannan. Enää ei tarvita rintakehään kiinnitettäviä elektrodeja, eikä potilaan tarvitse sydänseurannan vuoksi pysytellä paikoillaankaan. Hätätilanteessa apukin tulee nopeasti. Jos järjestelmään yhdistetään viestiominaisuus, viesti häiriöstä lähtee automaattisesti lääkärille tai päivystysyksikköön. TTY:n systeemitekniikan laitoksella työskentelevä professori Jukka Lekkala on yksi suomalaisen bioanturitutkimuksen uranuurtajista. Hänen tutkimusryhmänsä on ollut mukana kehittämässä ihmiseen implantoitavia langattomia antureita, jotka mittaavat kehon sähköisiä toimintoja, esimerkiksi sydänsähkökäyrää. Yhteistyön tuloksena syntyneitä EKG-laitteen prototyyppejä on jo implantoitu lehmään, ja tulokset ovat lupaavia. Myös uuden tuotekehityshankkeen käynnistämisestä on jo keskusteltu. Vuonna 2015 laitteen uskotaan mittaavan ihmisenkin sydämen toimintaa. Sitä ennen monitieteinen työ jatkuu monella rintamalla. Jukka Lekkala muun muassa johtaa WISEPLA-projektia, jossa kehitetään kaupalliseen käyttöön useita erilaisia miniatyrisoituja biomittauslaitteita, jotka mahdollistavat signaalien jatkuvan langattoman mittauk sen ihmiskehosta. Parhaimmillaan mittalaite on täysin huomaamaton, sillä se kulkee ihmisen mukana joko kehon sisällä tai esimerkiksi laastarina ihon pinnalla. Hankkeessa on mukana kahdeksan suomalaista yhteistyökumppania, joiden tavoitteena on hyödyntää bioantureita esimerkiksi lääketieteellisten laitteiden, älykkäiden polvi-implanttien ja biomateriaalirakenteiden valmistukseen sekä hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. JOKO NIITÄ SAA? Terve sydän ja sen kehittyminen vielä vahvemmaksi kiinnostaa bioanturiteknologioiden hyödyntäjiä vähintään yhtä paljon kuin sairaan sydämen hoitosovellukset. Ihon alla huomaamattomana tarkasti, varmasti ja vaivattomasti viestivä sykemittari on monen urheilijan toive. Teknologiauutisia seuraavat tanskalaisurheilijat ehtivät sel laista Jukka Lekkalalta jo peräämäänkin. Vielä ei ole markkinoilla, mutta aivan varmasti tulossa on uusia sykkeenmittauksen kaupallisia sovelluksia niin terveydenhuoltoon kuin ammattilais- ja kuntourheiluunkin. Bioanturit ovat lahjomaton sydämen sekä keuhkojen toiminnan ja kehon reak tioiden mittaaja. Kun urheilijasta ei vielä tunnu miltään, hiestä laktaattia mittaava ja maitohappotasosta kertova laastari voi jo ilmoittaa, että nyt kannattaa löysätä. Anturit kengissä puolestaan huomaavat, jos väsymys muuttaa askellusta tai suoritustekniikat muuttuvat virheellisiksi.

7 Sitä mukaa kun insinöörimaailman työkaluja onnistutaan sovittamaan elävien järjestelmien tutkimiseen, ihmisen solujen, kudosten ja ko ko kehon geometria ja ominaisuudet voidaan kuvata yhä tarkemmin. Näin saatavien mallien avulla kehitetään lääketieteellisiä ja muita biomittauksia. Tutkijoiden tavoite on mallintaa ihmisen keho kokonaisvaltaisesti niin, että mallit soveltuvat kliiniseen käyttöön. Niiden avulla voidaan vertailla erilaisia hoitomenetelmiä ja yksilöllisten mallien avulla suunnitella myös hoidot potilaskohtaisesti. Jo nyt esimerkiksi syöpähoitojen sädetysannokset lasketaan tietokonemallien perusteella. Lääketieteellisen tekniikan professori Jari Hyttinen kehittää yhdessä 20-henkisen mallinnusryhmänsä kanssa malleihin perustuvia analyysimenetelmiä. TTY:n Ragnar Granit instituutissa toimiva ryhmä on erikoistunut kolmiulotteisten lääketieteellisten kuvien analyysiin ja mallinnukseen sekä biosähköisiin mittausmenetelmiin, joilla selvitetään muun muassa sydämen, aivojen ja solujen toimintaa. Kehon ja sydämen mallien avulla tutkijaryhmä on ollut Tampereella mukana kehittämässä kehoon implantoitavaa EKG-laitetta. Mallinnuksen avulla on optimoitu EKG-implantin kokoa, muotoa ja sijoituspaikkaa rintalihaksessa. Jari Hyttinen uskoo, että varsin pian kehitetään myös implantoitava aivosähkökäyrä- eli EEG-laite, sillä se on kohtuullisen helposti muokattavissa sydänsähkökäyrää mittaavasta laitteesta. Tulossa ovat myös monet muut terveydentilan ja ihmisen hyvinvoinnin seurannan välineet, joista hyötyvät esimerkiksi vanhukset ja pitkäaikaissairaat. Hyttinen toteaakin, että lääketieteen, liikunnan ja hyvinvoinnin alalla on paljon kysyntää aiempaa joustavammille menetelmille, mutta myös aivan uusille mittauksille, joita BCC:n laaja osaaminen tuottaa. Tutkijoiden haasteena on uusien mittausmahdollisuuksien ja mittaustiedon soveltaminen eri alojen tarpeisiin. Maailmanmarkkinoilla on nyt kova kysyntä muun muassa verensokerin ja laktaatin uusista mittausmenetelmistä. Diabeetikoille kehitetään kotikäyttöön entistä helppokäyttöisempiä verensokerimittareita ja urheilijoiden harjoittelua tukevat laktaattimittaukset ovat siirtymässä laboratorioista kilpakentille ja liikuntasaleihin. Kehon sisäisten tai päälle puettavien mittalaitteiden avulla fysiologisia mittauksia voidaan tehdä ihmisen normaalin toiminnan aikana missä tahansa. Professori Jari Hyttinen toteaa, että tutkijoiden tavoite on mallintaa kokonaisvaltaisesti ihmisen keho. Mallien avulla kehitetään lääketieteellisiä ja muita biomittauksia. IHMISEN PIIRUSTUKSET insinöörin koneelta

8 PINNALLA Bioanturitutkimuksen keskeinen haaste on kehittää antureihin pinnoite ja ilmaisin, jotka yhdessä ovat herkkä ja toimiva kokonaisuus: ne löytävät hakemansa nopeasti ja luotettavasti eivätkä reagoi vääriin impulsseihin. Tutkimusprofessori Inger Vikholm-Lundin ja tiiminvetäjä Kirsi Tappura ovat keskittyneet tutkimuksissaan juuri tähän molekyyliantureiden keskeiseen toiminnalliseen älyyn. Molekyyliantureiden kaupalliset sovellukset mullistavat tulevaisuudessa muun muassa laboratoriodiagnostiikan käytännöt ja tuovat täysin uusia mahdollisuuksia varhaiseen diagnostiikkaan ja sitä kautta esimerkiksi syövän hoitoon ja sydäninfarktin estoon. Antureihin perustuvat pikatestit analysoivat potilasnäytteet saman tien lääkärin vastaanotolla. Potilaan tarvitsee käydä laboratoriossa entistä harvemmin. Diagnoosit nopeutuvat, varmentuvat ja terveydentilan seuranta kokonaisuudessaan tehostuu. Tästä yksi esimerkki ovat syöpäanturit. Herkillä bioantureilla tietyt syöpätyypit voidaan nähdä verinäytteestä jo silloin, kun tautia muuten olisi lähes mahdoton havaita. Muun muassa eturauhas- ja rintasyöpä voidaan todeta mittaamalla, onko veressä taudeille tyypillisiä proteiineja. Myös sydäninfarktin varhainen diagnoosi perustuu veren proteiinitason mittaukseen. Alkavaan infarktiin liittyy muun muassa veren C-reaktiivisen proteiinitason nousu. Nopea diagnoosi ennen sydämen pahoja kudosvaurioita parantaa hoitoennustetta ratkaisevasti. INNOVAATIOISSA VAHVAT NÄYTÖT Kemisti Inger Vikholm-Lundin ja fyysikko Kirsi Tappura työskentelevät Tampereella VTT:n Anturitekniikan osaamiskeskuksessa Molekyylianturit-tutkimusryhmässä, jossa bioanturitutkimusta on tehty yli 20 vuotta. Menossa on kymmenkunta molekyyliantureihin liittyvää tutkimushanketta yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Ryhmällä on uraauurtavia patentteja, jotka liittyvät antureiden kehittämiseen. Niihin perustuvia sovelluksia on myös jo kaupallistettu. Olemme patentoineet anturin

9 Fyysikko ja kemisti yhdistävät osaamisensa bioanturin pintakalvolla. Kemia eli se, miten molekyylit asettuvat ja toimivat bioanturin pintarakenteessa on tutkimusprofessori Inger Vikholm-Lundinin (oik.) alaa. Fyysikko, erikoistutkija Kirsi Tappura vastaa fysikaalisista ilmaisimista ja simulaatioista. Huippututkimus palvelee askeleen edeltä Tutkimiemme bioanturiteknologioiden perusteella on mahdollista tehdä merkittäviä ihmiskuntaa hyödyttäviä keksintöjä. Sen oivaltaminen todella innostaa. Toisaalta harmittaa, jos resurssien puutteen vuoksi ainutlaatuisiin mahdollisuuksiin ei saada tarpeeksi tutkimusvoimaa, tutkimusprofessori Inger Vikholm- Lundin sanoo. Hän toivoo, että BCC:n kautta aukeaa lisää kontakteja yrityksiin ja kansainvälisiin rahoittajiin niin, että tutkimusta saadaan entistä tehokkaammin eteenpäin. Palvelemme parhaalla tavalla yrityksiä silloin, kun tutkimuksemme etenee ainakin askelen yritystoimeksiantojen edellä. Oman luovan työn on oltava vahvaa, hyöty siitä kiertää suoraan yrityksiin. Tuomme hankkeisiin sitä laajaa kriittistä osaamista, johon minkään yrityksen tuotekehityksellä ei ole varaa eikä voimia panostaa jatkuvasti. pintarakenteeseen menetelmän, jossa merkkiaineita tunnistavat molekyylit paloitellaan ja suunnataan anturin pinnalla niin, että ne parhaalla tavalla löytävät hakemansa vastinmolekyylin, Inger Vikholm-Lundin kertoo. Näin on ratkaistu yksi molekyyliantureiden keskeinen ongelma. Pinnan rakenteessa on polymeeri, joka hylkii muita kuin etsittäviä merkkiaineita ja pitää molekyylit hyvin toimivina, minkä vuoksi mittaustulokset ovat erittäin luotettavia. Pintakalvolla varustettu anturi on parhaimmillaan tuhat kertaa herkempi kuin esimerkiksi sydäninfarktin toteamiseen tarvitaan. VTT:n kehittämät menetelmät ovat yleiskäyttöisiä, anturiteknologiat voidaan räätälöidä tunnistamaan hyvin erilaisia aineita. Samassa mikrosirussa voi myös olla useita kymmeniä eri molekyylejä tunnistavia rakenteita. Näin molekyyliantureille aukeaa valtava määrä sovelluskohteita, lääketieteen rinnalla esimerkiksi prosessi- ja elintarviketeollisuudessa sekä ympäristövalvonnassa. SYNTEETTISET ANTURIT OVAT TULOSSA VTT:n uusin innovaatio liittyy synteettisiin reseptoreihin. Niitä käyttämällä antureissa päästäisiin eroon biomolekyyleistä, jotka ovat herkkiä ympäristön vaikutuksille ja usein kalliita ja hankalia tuottaa. Stabiilit synteettiset komponentit yksinkertaistavat molekyyliantureita merkittävästi, Kirsi Tappura arvioi. VTT:n innovaatiossa yhdistyvät molekyylisimulaatiot ja kokeellinen käytännön kemia. Tarvittava erittäin ohut anturin pintakalvo tehdään sen jälkeen, kun ensin molekyylisimulaatioilla on varmistettu, että anturin tunnistava osa toimii. Tämän jälkeen molekyylit syntetisoidaan ja yhdistetään pintakalvoksi. Synteettiset reseptorit voivat pitkällä tähtäimellä olla todella merkittävä edistysaskel. Maailmalla niitä on tutkittu pitkään, mutta tulokset ovat olleet suhteellisen vaatimattomia. Meidän menetelmällämme saadut tunnistustulokset ovat vähintään yhtä hyvät kuin biomolekyyleillä, Kirsi Tappura toteaa. Jo patentoimamme menetelmät ovat isoja edistysaskeleita, ja monet menossa olevista anturiprojekteistamme näyttävät erittäin lupaavilta. Jatkossa nanorakenteet yhdistettynä perinteisiin rakenteisiin tuovat lisää uusia mahdollisuuksia. Nano-osaaminen on jo pintakalvoissa, ja kun nanorakenteiden ansiosta komponenttien osat pienenevät, fysikaalisten ilmiöiden hallinnassakin edetään kvanttimekaniikan puolelle. 9

10 Mikrorobotiikkaan ja mikrofluidistiikkaan erikoistunut professori Pasi Kallio tietää, mitä on kamppailla pintavoimia vastaan. Kirjoitetaanko PAINOVOIMAN LAITKIN uudelleen? Bioantureissa hyödynnettävä teknologioiden miniatyrisointi vie tutkijat mikro- ja nanometrimaailmaan. Vaikka mittakaava on millimetrin tuhannes- ja miljoonasosia, se ei estä kehittämästä monikäyttöisiä ja pitkälle automatisoituja järjestelmiä. Ei, vaikka moni makromaailmasta tuttu ilmiö käyttäytyy mikro mittakaavassa aivan toisella tavalla. TTY:n systeemitekniikan lai toksella työskentelevälle professori Pasi Kallion tutkimusryhmälle kamppailu esimerkiksi gravitaation lakien kanssa on tuttua. Ryhmä on erikoistunut mikrorobotiikkaan ja mikrofluidistiikkaan. Näiden tekniikoiden avulla siirretään muun muassa mikro- ja nanolitrojen kokoisia neste- ja kaasutilavuuksia tuhannes- Kohta käytössä: nanokokoluokan VTT:ssä Tampereella on kehitetty lasertyöstölaitteisto, jolla voidaan valmistaa muun muassa mikroskooppisen pieniä kolmiulotteisia biomateriaalikappaleita. Biomateriaali- ja bioanturialan yritykset ja tutkijat ovat saamassa käyttöönsä uuden, mikroskooppisen pienten biomateriaalirakenteiden muokkausmenetelmän, joka kehitetään VTT:ssä Tampereella tutkimusprofessori Jouko Viitasen tutkimusryhmässä. Ryhmä on erikoistunut konenäön ja laseroptiikan sovelluksiin. Uudella menetelmällä on mahdollista tuottaa 3Dkappaleita, joiden kokoluokka on muutamia satoja nanometrejä eli millimetrin miljoonasosia. Niiden rakenteet jäljittelevät ihmisen elimistön pienimpiä rakenteita ja voivat toimia esimerkiksi kantasoluista kasvatettavien uusien kudosten tukirakenteina. Jos kaikki menee kuten ennakoimme, meillä on parin vuoden kuluttua laite, jolla voidaan tulostaa CAD:llä suunniteltu mikrokokoinen rakenne suoraan halutulle biomateriaalille. Myös bioantureiden valmistamiseksi saadaan näin uusi työkalu, esimerkiksi antureiden bioaktiivisen pintakalvon ja niiden

11 osamillien kokoisissa kanavissa. Tässä mittakaavassa esimerkiksi painovoiman merkitys on häviävän pieni. Mikrofluidistiset automatisoidut järjestelmät ovat monimutkaisia kanavistoja pumppu- ja venttiilirakenteineen, ja niitä voidaan hyödyntää muun muassa ihmisperäisten solujen tutkimuksessa sekä potilasnäytteiden diagnosoinnissa esimerkiksi bioantureihin perustuvissa mittalaitteissa. Pasi Kallio toteaa, että jo muutaman vuoden kuluttua terveydenhuollon käytössä on kannettavia laitteita, joilla esimerkiksi verinäytteet voidaan analysoida kotona, ambulanssissa tai lääkärin vastaanotolla. Tämä nopeuttaa merkittävästi monen tautitilan diagnostisointia. Esimerkiksi sydäninfarktipotilaiden lääkehoito saataisiin alkuun mahdollisimman pian ja hoitotulokset nykyistä paremmiksi. Mikrosysteemiteknologioiden, mik rofluidistiikan ja biologisten prosessien hallitseminen on kokonaisuus, joka edellyttää kaikkien osaaluei densa erityisosaamista. Esimerkiksi sitä, miten mikroskooppisten kanavien materiaali vaikuttaa nesteiden käyttäytymiseen tutkii TTY:n biolääketieteen tekniikan laitos. Siellä tehtävä professori Minna Kellomäen johtama biomateriaalitutkimus on maailman kärkiluokkaa. TYÖKONEILLA ELÄVIEN SOLUJEN MINIATYYRIMAAILMAAN Esimerkki mikromittakaavan teknologioiden kehitystyöstä on mikroinjektiolaitteisto, joka on kehitetty Pasi Kallion tutkimusryhmässä. Laite vie lasikapillaarin kiinni solukalvoon ja injektoi hienoisen painepulssin avulla soluun pienen määrän tutkittavaa ainetta. Injektoitavat solut tutkija voi valita tietokoneen näytöltä, ja automatiikka huolehtii lopusta. Injektointiin käytettävän kapillaarin kärki on alle mikrometrin paksuinen eli lähes sata kertaa hiusta ohuempi. Elävien solujen miniatyyrimaailmassa operoivalta laitteelta vaaditaan äärimmäistä tarkkuutta. Tämän kokonaisuuden kehittäminen vei tamperelaistutkijoilta useita vuosia. Nyt laitetta automatisoidaan ja ke hitetään niin, että injektion yhteydessä se myös mittaisi solun sähköistä ja mekaanista toimintaa, kertoo Pasi Kallio. Mikroinjektiota voidaan hyödyntää esimerkiksi automaatiojärjestelmissä, joilla seurataan solujen kehitystä ja mahdollisesti injektoidaan aineita soluihin niin, että solut varmasti säilyvät hengissä. Tällä hetkellä Tampereella muun muassa kehitetään ja automatisoidaan soluviljelyyn soveltuvaa kokonaisjärjestelmää, joka matkii täysin kehon olosuhteita. Mikrofluidistiikan tutkijoiden mielenkiinto kohdistuu projektissa solun aineenvaihduntaan: he muun muassa miettivät, miten solun ravinteiden ottaminen ja kuonaaineiden poistaminen viljelyjärjestelmässä tapahtuu. Mikroinjektiolla saadaan hyvin esiin myös kemikaalien vaikutus soluissa. Muutokset nähdään aiempaa tarkemmin ja luotettavammin, kun soluympäristössä tapahtuvat reaktiot videoidaan. Tavallisessa mikroskopiassa soluja tarkastellaan tietyin aikavälein ja esimerkiksi tutkittavien aineiden haitallisuuden määrittely perustuu solukuolemiin. Video näyttää lievemmätkin häiriöt, kuten solun liikkeiden tai jakaantumisen hidastumisen. 3D-komponentit biomateriaaleista nestekanava- ja tukirakenteiden valmistamiseksi. Voidaan tehdä myös implantteja, joissa on yhdistettynä bioantureita ja solukasvatusalueita. Nämä sovellukset ovat haluttuja esimerkiksi regeneratiivisen lääketieteen sovelluksiin. Olemme alustavasti olleet mukana selvittämässä esimerkiksi mahdollisuutta kasvattaa hermosoluja putkeen hermosoluvaurioiden korjaamiseksi. Uusi menetelmä perustuu TTY:n Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen ORC:n kehittämään pienitehoiseen ja edulliseen pulssilaseriin. VTT vastaa tarvittavasta optiikasta ja ohjauksesta käyttäen muun muassa konenäköteknologioita, ja TTY:n biolääketieteen tekniikan laitos mate riaaliosaamisesta. Mukana kehityshankkeessa on kolme suomalaisyritystä. Jouko Viitanen toteaa, että jatkossa BCC voi olla se linkki, jonka kautta entistä useammat yritykset pääsevät kiinni alan huippututkimukseen. Luottamuksellisten projektien tulokset pysyvät luonnollisesti salassa, mutta erityyppisissä hankkeissa syntyy myös innovaatioita, jotka oikein tuotteistettuna voisivat hyödyttää nykyistä laajempaa yritysjoukkoa. Ajattelu on vielä paljolti hankekeskeistä. Etenemme ja saamme hyviä tuloksia, joita voidaan viedä yrityksiin paljon nykyistä tehokkaammin. BCC:n kautta voimme tuoda uusia mahdollisuuksia yritysten käyttöön. Tutkimusprofessori Jouko Viitanen on yksi konenäköteknologioiden uranuurtajista Suomessa. 11

12 VALOA NÄKYVISSÄ

13 Valo on herkin tapa mitata, sanoo biotekniikan professori Matti Karp. Hänen tutkimusryhmänsä TTY:n kemian ja biotekniikan laitoksella muokkaa bakteereita ja muita organismeja niin, että havaitessaan tietyn aineen ne alkavat loistaa valoa. Näin eliöiden valontuottokyky muuttuu huippuherkäksi bioanturiksi. Kiiltomato ja tulikärpänen ovat yleisesti tunnettuja valoa tuottavia hyönteisiä, mutta valoeliöitä on maailmassa vaikka kuinka: bakteereita, leviä, hyönteisiä, sieniä. Kun niiden valontuottokoneisto eli valoa aikaansaavat geenit siirretään bakteereihin tai esimerkiksi hiivasoluihin, syntyy eläviä valoantureita. Nämä valoa tuottavat bioanturit ovat yksi Biosensing Competence Centren kärkialueista. Matti Karp on suomalaisen bioluminenssitutkimuksen eli eliöiden valontuottokykyyn keskittyvän tutkimuksen uranuurtajia. Hänen tutkimusryhmänsä on räätälöinyt bakteerikantoja, jotka valoa loistamalla paljastavat esimerkiksi eri kemikaaleja ja raskasmetalleja, maidon antibioottijäämiä ja hormoniyhdisteitä. Uusimmissa tutkimuksissa valoantureita on hyödynnetty muun muassa kehitettäessä tehokasta prosessia uudistuvan bioenergian tuottamiseksi. LAKTOOSITON MAITO LAKTOOSITONTA? Matti Karp ja TTY:n professorit Jukka Lekkala sekä Pasi Kallio kiersivät vuonna 2007 teollisuusyrityksissä esittelemässä valoa tuottavia antureita ja BCC-osaamiskeskittymää. Kerroimme mitä osaamme ja luotasimme, mitä meiltä odotetaan. Kuulostelimme myös yritysten halukkuutta lähteä mukaan mahdolliseen BCC-yhteistyöhön, Matti Karp kertoo. Isossa elintarvikealan yrityksessä Karp kysyi, onko heidän laktoosittomaksi nimetty maitonsa täysin laktoositonta. Ei ole, kuten ei millään muullakaan alan yrityksellä, kuului vastaus. Ja sen selvittäminen, onko elintarvike riittävän laktoositon täyttääkseen määräykset on nykyisellään erittäin työläs analyyttisen kemian prosessi. Meillä olisi tähän todennäköisesti ratkaisu, helppokäyttöinen ja nopea bioanturi, kunhan ensin suojaamme teknologian. Usea elintarvikeyritys oli kiinnostunut ph-mittareista. Niitä on markkinoilla monenlaisia, mutta ei miniatyyrikokoisia, kertakäyttöisiä, älykkäitä ja edullisia. Tällainen anturi esimerkiksi myyntipakkauksessa voisi hälyttää kaupan varastojärjestelmässä heti, jos tuote hyllyllä olisi pilaantumassa. Vastasimme, että selvitämme mahdollisuudet kyseisten antureiden kehittämiseksi. Antureissa on valtava YRITYKSET HAKEVAT potentiaali innovaatioihin HYVIÄ VERKOSTOJA ja yritysten prosessien Yrityskäyntien yhteinen tehostamiseen monilla johtopäätös oli, että kaikenkokoiset yrityk set hakevat hyviä ver kostokump- mahdollisuudet pitäisi teollisuudenaloilla. Nämä paneita ja niiden kautta sellaista asiantuntemusta, palveluja ja teknolo- nyt saada tehokkaasti giaa, joita niillä itsellään yritysten omavalvonnan ei ole eikä välttämättä ole ja tutkimuslaitosten järkevää hankkiakaan. Jo se että istutaan käyttöön. ja keskustellaan yhdessä, on ollut erittäin hedelmällistä. BCC voi olla se väylä, jonka kautta eri alojen asiantuntijat ja eri toimialojen yritykset kohtaavat ja löytävät yhteisiä bisnesintressejä, Matti Karp toteaa. Hänen mukaansa tällä hetkellä tärkeintä olisi, että Euroopan unionin kanta geeniteknisesti käsiteltyihin tuotteisiin muuttuisi niin, että valoantureille saataisi myyntilupa EU:n alueella. Bioantureissa valoa tuottaviksi työjuhdiksi valjastetut bakteerit ovat tavallisia laboratoriobakteereja, jotka on GRAS-luokiteltu turvallisiksi (generally regarded as safe). Antureissa on valtava potentiaali innovaatioihin ja yritysten prosessien tehostamiseen monilla teollisuudenaloilla. Nämä mahdollisuudet pitäisi nyt saada tehokkaasti yritysten omavalvonnan ja tutkimuslaitosten käyttöön. Professori Matti Karpin tutkimusryhmä räätälöi bakteereista valoantureita: havaitessaan tietyn aineen eliöt alkavat loistaa valoa. Näin esimerkiksi elintarviketeollisuus voi tulevaisuudessa saada helposti ja nopeasti selville tuottamiensa elintarvikkeiden laktoosipitoisuudet. 13

14 TUTKIMUSVERKOSTOON tuli uusi kumppani BCC:n myötä tamperelaiseen huippututkimusverkostoon tuli toimija, jolle on valmiina joukko kovan luokan yhteistyökumppaneita. Tampereen yliopiston Lääketieteellisen teknologian instituutin (IMT) professori Markku Kulomaa sanoo, että bioanturitutkimus tulee varmasti hyötymään tutkimuksista ja teknologioista, joita IMT:ssä käytetään ja on kehitetty. IMT:n ja laajemmin koko Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kautta löytyvät myös yhteydet potilasaineistoihin ja sovellusalueisiin, joille bioantureita ollaan kehittämässä ja joilla ne voidaan kaupallistaa. IMT:ssä tutkitaan erilaisten biologisten molekyy lien vuorovaikutuksia, joihin bioanturit usein perustuvat. Anturin pinnalla on molekyyli, joka tunnistaa itseensä tarttuvan toisen molekyylin ja muuttaa sitten havainnon mitattavaksi signaaliksi. Kulomaa on tutkinut 30 vuotta avidiinin ja biotiinin välistä vuorovaikutusta. Tämä kananmunan valkuaisen pienen proteiinin ja vitamiinin välinen tiukka sidos on liitto, jolla on jo valtavat sovellusmarkkinat esimerkiksi diagnostiikassa, solu- ja molekyyli bio lo gisessa tutkimuksessa, geeni tek no lo - giassa ja -hoidoissa sekä nano tieteissä ja nanoteknologiassa. Jotkut molekyylibioteknologian tutkimusryhmäni geneettisesti muokkaamista avidiineista tuovat BCC:n bioanturitutkimukseen mahdollisuuksia, joita ei missään muualla maailmassa ole vielä tarjolla, Markku Kulomaa kertoo. KANTASOLUTUTKIMUS HYVIN KIINNOSTUNUT Biosensing Competence Centre on meille tärkeä. Toivomme voivamme hyödyntää sen osaamista esimerkiksi kehittäessämme kantasolujen viljelytekniikoita, linjaa Tampereella toimivan Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean projektipäällikkö, vt. professori Heli Skottman. Regea on erikoistunut tut kimaan ja kehittämään kudosteknologiaan perustuvia hoitomuotoja, ja työn painopiste on kantasolututkimuksessa. Biologinen ja lääketieteellinen osaaminen ovat keskuksessa maailman kärkiluokkaa, ja niiden rinnalla kudosteknologisia hoitoja kehitettäessä tarvitaan myös bioantureihin liittyvää teknologiaosaamista. Tästä on kyse ensimmäisessä Regean ja BCC:n yhteisessä hankeselvityksessä. Yhteistyössä VTT:n Mo- lekyylianturit-tutkimusryh- Sopivalle osaamiselle ja infralle olisi käyttöä Meille BCC voi olla organisaatio, jonka kautta löydämme sopivaa asiantuntemusta, lähitulevaisuudessa tarvitsemme esimerkiksi ohjelmisto-osaamista. Laitteiden testaus ta ajatellen olemme kiinnostuneita myös mahdollisuudesta saada sopivia tiloja ja laitteita käyttöömme. Tarvittaessa olisi myös hyvä saada joustavasti lisää henkilökuntaa, jolla on biomolekyylialan perusosaaminen, sanoo BioNavis Oy:n toimitusjohtaja Janusz Sadowski. BioNaviksen tiloissa Tampereella testataan innovaatiota, molekyylitason mittauksiin kehitetyn laitteen prototyyppiä. Yrityksen tavoite on tuoda vuonna 2008 markkinoille ensimmäiset mittalaitteet, joilla pystytään analysoimaan aineiden pitoisuuksia ilman merkkiaineita. Tällä hetkellä kaikkien markkinoilla olevien molekyylitason kliinisen diagnostiikan laitteiden toiminta pe- rustuu merkkiaineisiin. Aineet ovat kuitenkin kalliita ja niiden käyttötekniikoihin liittyy ongelmia, joiden vuoksi menetelmät ovat monimutkaisia, ja tietyissä tapauksissa tulokset voivat olla jopa virheellisiä. BioNaviksen menetelmä perustuu pintaplasmoniresonanssiin (SPR, surface plasmon resonance), joka on valoon perustuva mittausmenetelmä. Proteiinimolekyylien tarttuessa toisiinsa analyysilaitteen pinnalla resonanssin tasapai-

15 män kanssa selvitetään, voidaanko VTT:n kehittämää, vasta-aineisiin perustuvaa bioanturin pinnoitusteknologiaa käyttää ihmisen kantasolujen sekä kantasoluista erilaistettujen hermosolujen kasvatuksessa. Tutkimme asiaa ensin alustavasti, ja jos saamme ajatuksillemme vihreää valoa, tähtäämme isoon hankkeeseen. Todennäköisesti voisimme hyödyntää kyseistä tekniikkaa monessa jo menossa olevassa ja varmasti myös uusissa tutkimusprojekteissa. no-olosuhteet muuttuvat. Mittaamalla tätä muutosta laite paljastaa esimerkiksi erilaisten kaasujen tai kemikaalien esiintymisen jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Janusz Sadowski sanoo, että BioNaviksen laitetta voidaan hyödyntää sekä perus- että soveltavassa tutkimuksessa. Fyysikoita kiinnostaa SPR ilmiönä. Lääketeollisuuden tavoite on selvittää, miten molekyylit tarttuvat toisiinsa ja erilaisiin pintoihin. Muita sovellusalueita voivat olla esimerkiksi helppokäyttöiset huumetestit, räjähdysaineiden etsiminen ja kliininen diagnosointi. Toimitusjohtaja Janusz Sadowski näkee yrityksellään useita mahdollisuuksia hyödyntää BCC:n palveluja, esimerkiksi koulutuspalvelut ja laiteyhteistyö. Biosensing Competence Centre on yksi Tampereen kaupungin terveysteknologia-alan kehitysohjelman BioneXtin kärkihankkeista. Yhdessä Biological Information Centren ja Tutkimuskudospankin kanssa se muodostaa BioneXtin Bio-ICT-verkoston. Vastaavaa biologisen tutkimustiedon käsittelyn ja bioanturiteknologian osaamiskeskittymää ei ole missään muualla maailmassa. BCC on erittäin tärkeä muille kärkihankkeillemme, sillä ne tarvitsevat tutkimuksessaan juuri sellaisia biologisen datan mittaamisen ja käsittelyn huippusovelluksia, joita BCC voi synnyttää, sanoo BioneXtin johtaja Tero Välimaa. BioneXt Tampere ( ) on terveyttä ja hyvinvointia edistävän bioteknologian huippututkimukseen, tuotekehitykseen, kliiniseen soveltamiseen ja kansainväliseen kaupallistamiseen keskittyvä kehitys- ja investointiohjelma. Se yhdistää alueen vahvan teknologiaosaamisen uuteen biologiseen ja lääketieteelliseen tutkimukseen. Tavoitteena on ollut saada 100 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2010 mennessä. Tämä alkuperäinen tavoite on jo saavutettu. Vuoden 2007 lopussa investoinnit välillisine vaikutuksineen olivat 190 miljoonaa euroa. BCC vahvistaa ja vauhdittaa edistysaskeleita BioneXtin kärkihankkeet Biomateriaalit ja kudosteknologia Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILK Hospital for Advanced Therapies HAT Bio-ICT Biological Information Centre (BIC) Biosensing Competence Centre (BCC) Tutkimuskudospankki Immunologia Rokotteiden ja immunologian tutkimus- ja tuotekehityskeskus Vactia BioneXtin kärkihankkeet liittyvät muun muassa biomateriaaleihin, kudosteknologiaan ja immunologiaan. Esimerkiksi kudosteknologiassa bioantureita tarvitaan kasvatettavien solujen ja kudosrakenteiden elinkykyisyyden mittaamiseen sekä solujen erilaistumisprosessin stimuloimiseen. Näin saadaan kantasolut erilaistumaan halutuiksi soluiksi, kuten maksa-, sydän- tai hermosoluiksi. Bioantureita tarvitaan myös esimerkiksi syövän ja sydänkohtauksien diagnoosien tarkentamiseen ja nopeuttamiseen sekä lääke- ja rokotekehityksessä mittaamaan solujen ja elimistön reaktioita. BCC eteni ideasta toiminnaksi vajaassa vuodessa. Perustajayhteisöille, tutkijoille ja rahoittajille tamperelainen dynaaminen tapa organisoitua yhteisten asioiden ympärille oli tuttua. Keskukselle oli Välimaan mukaan myös kansallinen tilaus. Sitä osoittaa VTT:n halu sitoutua BCC-yhteistyöhön laajemmin kuin vain Tampereella tehtävällä tutkimuksella. BCC on valtakunnallinen toimija, jonka asiantuntijat tunnetaan maailmalla ja jolla on valmiina vahvat kansainväliset yhteistyöverkostot yritysten ja tutkijayhteisöjen kanssa. 15

16 Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Kuvat Ari Ijäs Painopaikka EsaPrint, 2008 Bioantureiden, elektroniikan, laskennallisen mallinnuksen ja biomateriaalien tutkimuksen keskus fysiologisten ja biologisten järjestelmien mittausten kehittämiseksi BCC Biosensing Competence Centre Biosensing Competence Centre Hermiankatu 6 8 PL Tampere Toiminnanjohtaja Hannu Helle Sähköposti hannu.helle@tut.fi Puhelin