Käyttöliittymä. biomittaus- alan huippututkimukseen. BCC Biosensing Competence Centre

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käyttöliittymä. biomittaus- alan huippututkimukseen. BCC Biosensing Competence Centre"

Transkriptio

1 Käyttöliittymä biomittaus- alan huippututkimukseen BCC Biosensing Competence Centre

2 BCC Biosensing Competence Centre Tampereella vuonna 2007 aloittanut biomittaus - teknologian tutkimus- ja tuotekehityskeskus Biosensing Competence Centre BCC kokoaa bioanturien kehittämisessä tarvittavan poikkitieteellisen osaamisen toimii yrityksille linkkinä biomittausalan huippututkimukseen ja osaajaverkostoon tarjoaa suomalaisille ja kansainvälisille yrityksille uudenlaisen mahdollisuuden alan tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin kehittää biomittausteknologioita ja bioantureita tutkimuksen ja yritysten sovellettaviksi Biomittauksiin liittyvää paikallista erikoisosaamista ovat muun muassa immunologiset bioanturit elimistön sisään sijoitetut langattomat anturit solujen kasvun mittaus valoa tuottavat mikrobit bioantureissa mikrofluidistiset laitteet ja rakenteet. BCC:n taustalla toimivassa tutkimuskonsortiossa on toistakymmentä professoria ja noin 60 tutkijaa. He ovat uran uurtajia Suomessa, ja edelläkävijöitä kansainvälisestikin. VTT:n tamperelaisessa tutkimusryhmässä bioantureita on kehitetty yli 20 vuotta. Tampereen teknillisessä yliopistossa biologisen ja fysiologisen mittaamisen uusia menetelmiä kehitetään mittaustekniikan, lääketieteellisen tekniikan, biomateriaalien ja biotekniikan asiantuntijoiden voimin. BCC on yksi Tampereen kaupungin BioneXt-ohjelman kuudesta kärkihankkeesta ja osa laajempaa Tampereen Biological Information Centre -verkostoa. BCC:n perustivat VTT, TTY ja Finn-Medi Tutkimus Oy. Sitä rahoittavat BioneXt, Pirkanmaan liitto ja Euroopan unioni. NOPEASTI Miten tutkijoiden tieto ja yritysten biomittauksiin liittyvät tarpeet saadaan parhaalla tavalla kohtaamaan? Tampereella perustettu Biosensing Competence Centre BCC on yritysten käyttöliittymä biomittausalan huippututkimukseen. BCC auttaa yrityksiä kehittämään biomittausta hyödyntäviä, kaupallistettavia ratkaisuja. Sen ytimen muodostavat Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n tutkimusryhmät, joiden tutkimus biomittausalalla on pitkäaikaista, monialaista ja arvostettua. Tamperelainen osaamispohja on kansainvälisestikin ainutlaatuisen laaja ja monitieteinen. Sen lisäksi yritysten saatavilla on BCC:n kautta VTT:n ja Tampereen teknillisen yli-

3 UKK-instituutissa Tampereella tehdään kunnosta kertovia polkupyöräergometritestejä tämän päivän huipputeknologialla. Tulevaisuudessa liikunnan terveysvaikutuksia seurataan uudenlaisella bioanturiteknologialla nykyistä helpommin, tarkemmin ja edullisemmin, kertoo BCC:n toiminnanjohtaja Hannu Helle. KASVAVA BIOMITTAUSALA sai käyttöliittymän huippututkimukseen opiston koko osaaminen. Ja jos ongelmaa ratkottaessa tarvitaan vielä lisää osaamista ja kontakteja, käännytään muiden yliopistojen tai alan yritysten puoleen, sanoo BCC:n toiminnanjohtaja Hannu Helle. Vahvuutemme on monialaisuus. Yritysten tarpeita voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti, onpa kyse sitten pintakemiasta tai langattomasta linkistä, tuotantoprosessin vaikeuksista tai tulevaisuuden tuoteidean vaatimasta uudesta teknologiasta. Yritysten tuotekehityskumppanina BCC on globaali osaaja. Mukana olevilla tutkijoilla on pitkäaikaiset suhteet alan huippututkijoihin maailmalla. BCC:n kautta suomalaiset yritykset pääsevät hyötymään yhteistyöstä parhaiden partnerien kanssa, sillä myös ulkomaiset yritykset ja tutkijat ovat kiinnostuneita toiminnastamme. Kansainvälisesti BCC verkottuu bioantureihin ja biomittauksiin sekä lääketieteelliseen tekniikkaan erikoistuneiden eurooppalaisten tutkimusryhmien kanssa ja toimii suomalaisen asiantuntijuuden linkkinä niihin. YRITYSLÄHTÖISTÄ KEHITYSTYÖTÄ Hannu Helle tietää, että yritykset ovat toisinaan kokeneet itsensä ulkopuolisiksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten kokoa missa tutkimushankkeissa. BCC tähtää toisenlaiseen lähestymistapaan: Tarkoitus on, että BCC:n tutkimus- ja tuotekehityshankkeet käynnistyvät nimenomaan yritysten tarpeista. Toisaalta myös tutkijoilla on kontaktiensa kautta varsin hyvä ja usein jopa yrityksiä kauaskantoisempi tuntuma siihen, mitä markkinoilla lähivuosina tarvitaan. MAHDOLLISUUKSIEN MARKKINAT Tällä hetkellä BCC:ssä toimivilla tutkijoilla on biomittaukseen liittyvää tuotekehitysyhteistyötä useiden kansainvälisten suuryritysten ja suomalaisyritysten kanssa. Bioantureita hyödyntäviä yrityksiä on Helteen mukaan Suomessa parisen kymmentä, kansainvälisesti sataker tai nen määrä. Ala myös kasvaa nopeas ti, kun maailmalla herätään toimialan mahdollisuuksiin. Esimerkiksi ratkaisuja vanhenevan väestön itsenäiseen selviytymiseen ei ole vielä kunnolla herätty 3

4 kehittämään muualla länsimaissa, vaikka vanhusten osuus kasvaa niissäkin nopeasti. Suomessa on tutkimustietoa ja soveltuvia teknologioita tuotteisiin, joille olisi hyvä vientisauma, kunhan vain hyödynnämme etumatkamme nopeasti. Myös liikunnan vaikutuksia ihmisten terveyteen voidaan seurata biomittauksin. On odotettavissa, että aktiiviliikkujien lisäksi julkinen terveydenhuolto kiinnostuu tästä alueesta. Terveysliikunta nähdään yhtenä ratkaisuna terveydenhuollon nykyisiin ja tuleviin ongelmiin, ja uudenlaisia terveyden ja kunnon seurantavälineitä tarvitaan. Biomittausta voidaan soveltaa myös muun muassa prosessien sekä elintarvikkeiden laadun ja ympäristön seurannassa. Tutkimustoiminnan tarvitsemista mittauslaitteista on kova kysyntä uusilla tieteenaloilla, kuten kantasolututkimuksessa. Haluamme vastata tähän haasteeseen yhdessä tamperelaisten biolääketieteen tutkijoiden kanssa. TÄHTÄIMESSÄ IMPLANTOITAVUUS JA LANGATTOMUUS Yritystoimeksiantojen ja bioantureita tarvitsevien tutkimusryhmien tarpeiden täyttämisen lisäksi BCC tekee omaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kehon sisään sijoitettava bioanturi, josta yhteydenpito ulkomaailmaan toteutetaan langattomasti, on lähitulevaisuutta. Implantoitavuuden ja langattomuuden yhdistäminen bioantureihin on kova haaste, mutta toimivien ratkaisujen löytyminen poistaa ison esteen biomittausta hyödyntävien tuotteiden kehityksen tieltä. Kehittyneet bioanturit ovat vaikeasti toteuttavia, monen huippuosaamisen yhdistämistä edellyttäviä ratkaisuja. Hannu Helle toteaa, että Tampereella on huippuluokan osaamista kaikilla osa-alueilla, joita tulevaisuuden bioanturin kehittämiseen tarvitaan. Konkreettinen esimerkki tästä on prototyypin testausvaiheeseen edennyt kehonsisäinen EKG-laite. Uskomme, että kokemuksemme ansiosta osaamme hahmottaa alan vaikeimmat ongelmat ja tuottaa niihin toteutuskelpoisia ratkaisuja. Hannu Helle tuli BCC:n toiminnanjohtajaksi VTT:ltä, jossa hän on ollut parinkymmenen vuoden ajan mukana erilaisten bioantureiden kehittämisessä. Viimeksi hän toimi asiakaspäällikkönä, tutkimuksen ja yritysten yhdyshenkilönä. MIKÄ ON BIOANTURI? Bioanturit ovat mittalaitteita, joiden avulla voidaan muuntaa kemiallista tai biologista informaatiota sähköiseen muotoon. Informaation muuntaminen tapahtuu tunnistus elementtiin liitetyn ilmaisimen avulla. Tunnistuselementti voi koostua esimerkiksi erilaisista molekyyleistä, kuten entsyymeistä tai vastaaineista, kokonaisista soluista tai niiden osista. Bioanturien erityisominaisuus muihin antureihin verrattuna on niiden kyky hyvin spesifisesti eli yksilöllisesti tunnistaa molekyylejä ja mitata erilaisia biologisia tai fysiologisia suureita. Tunnetuimpia bioantureita ovat esimerkiksi verensokeria mittaavat ja raskaustesteissä käytettävät anturit. Uusimpia kehitteillä olevia bioantureita ovat synteettisiin reseptoreihin perustuvat anturit. Laajemman määritelmän perusteella myös EKG:tä eli sydänsähkökäyrää ja EEG:tä eli aivosähkökäyrää mittaavia pieniä langattomia laitteita voidaan kutsua bioantureiksi, koska ne perustuvat biosähköisten signaalien mittaamiseen. Klubietuja ja innovaatiokauppaa BCC:ssä ajatellaan, että asiantuntijuutta voidaan käyttää hyväksi muutenkin kuin tutkimalla ja tuotekehitysongelmia ratkomalla. Siksi se etsii ja ideoi toimintatapoja, jotka panevat vauhtia uusien tuotteiden ja palvelukonseptien kehittymiseen kaupallisiksi tuotteiksi. Professori Jukka Lekkala Tampereen teknillisestä yliopistosta on ollut alusta alkaen aktiivisesti ideoimassa BCC:n toimintaa. Hän näkee monia mahdollisuuksia teknologiansiirron tehostamiseen ja tutkijoiden ja yritysten vuorovaikutuksen lisäämiseen muutoinkin. Tekesin uuden rahoitusmuodon ansiosta yliopistot pystyvät nyt penkomaan esille erilaisiin tutkimusraportteihin kätkeytyviä keksintöjä ja edistämään niiden kehittämistä tuotteiksi. Kunhan riittävä patentti- tai keksintösuoja on hankittu, BCC voi asiantuntijana markkinoida jo tehtyjä innovaatioita yritysten hyödynnettäviksi. Yrityksiä kiinnostava palvelu on mahdollisuus käyttää BCC:n laboratoriota ja henkilökuntaa omissa projekteissaan, ja kysyntää voi löytyä projektinvetopalveluillekin. Keskusteluissa on esitetty myös ajatus BCCklubista. Vuotuista jäsenmaksua vastaan yritykset saisivat tietyt palvelut, kuten ilmaisen osallistumisen BCC:n järjestämiin seminaareihin ja muihin asiantuntijatapahtumiin, sekä vaikkapa yrityskohtaisia konsultointipäiviä.

5 BCC uusi yhdistävä tekijä Implantoitavat langattomat mittalaitteet Bioanturit Molekyylianturit Synteettiset reseptorit Biomateriaaliteknologia Solu- ja kudosteknologia Lääketieteen teknologiat BCC YHDISTÄÄ BIOMITTAAMISEN OSAAMISEN Mikrofluidistiikka Konenäkö Laseroptiikka Nanoteknologiat Elektroniikka Valoa tuottavat mikrobianturit Geeniteknologia Mallinnus ja simulointi Ihmisen kuvantaminen Signaalinkäsittely MITÄ ON BIOMITTAUS? Biomittauksella tarkoitetaan biologisen kohteen mittausta tai biologiaa hyödyntävää mittausta. BCC:n yhteydessä se tarkoittaa bioantureilla tehtäviä mittauksia ja ihmisen fysiologian biosähköisiä mittauksia, kuten EKG ja EEG. Tampereella on huippuluokan osaamista kaikilla osaalueilla, joita bioantureiden kehittämiseen tarvitaan. Tätä täydentävät ihmisten halu ja kyky tehdä yhteistyötä sekä tekemisen meininki. Niiden aikana BCC:n asian tuntijat olisivat yrityksen käytössä esimerkiksi hankevalmisteluun tai ongelmanratkaisuun. BCC voisi tarjota myös näkyvyyttä klubilaisilleen, Lekkala ideoi. BCC:n toiminnanjohtaja Hannu Helle ja Jukka Lekkala toivovat yrityksiltä aktiivista otetta yhteistoiminnan kehittämisessä. Yritysten kiinnostus lopulta ratkaisee, mitkä ideat muuttuvat käytännöksi. UUSIN TEKNOLOGIA TEHOKKAASTI YRITYKSILLE BCC tarjoaa yritysten ja tutkimushankkeiden käyttöön biomittausteknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen tarvittavia laitteistoja. Laiteinvestointeja tehdään vuosittain. Ensimmäinen hankinta on tarkkojen mikrorakenteiden valmistuksessa käytettävä plasmaetsauslaite. Se on toimintakunnossa TTY:n puhdastilassa alkuvuodesta BCC:n kautta yritykset voivat hyödyntää myös Tampereella VTT:ssä kehitteillä olevaa uutta lasertyöstölaitteistoa. Uudella pulssilaseriin perustuvalla menetelmällä voidaan valmistaa muun muassa mikroskooppisen pieniä kolmiulotteisia biomateriaalikappaleita. 5

6 Bioanturit ovat UUSI VÄYLÄ tietoon ja bisnekseen Professori Jukka Lekkalan mukaan tamperelaisten tutkimusryhmien uraauurtava työ biomittausten kehittämiseksi avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää tietoa biologisista ja fysiologisista ilmiöistä. Bioanturit avaavat tulevaisuudessa nopeita ja helppokäyttöisiä linkkejä tietoon, joka tähän asti on ollut hankittava raskailla analyyttisen kemian menetelmillä tai työläillä ja korkeaa asiantuntemusta vaativilla fysiologisilla mittauksilla. Analyysit ja mittaukset bioantureilla ovat osa älykkäitä järjestelmiä, joissa tieto esimerkiksi teollisuuden prosesseista tai ihmiskehon toiminnasta kulkee langattomasti yhä monimutkaisempien mikrokokoisten analysaattoreiden kautta tietoverkkoihin ja joissa myös bioanturit keskustelevat keskenään. Ihmiskehoon pysyvästi asennettavat EKG-laitteet ovat yksi esimerkki uudenlaisista bioantureista: ne mullistavat sydämen toiminnan seurannan. Enää ei tarvita rintakehään kiinnitettäviä elektrodeja, eikä potilaan tarvitse sydänseurannan vuoksi pysytellä paikoillaankaan. Hätätilanteessa apukin tulee nopeasti. Jos järjestelmään yhdistetään viestiominaisuus, viesti häiriöstä lähtee automaattisesti lääkärille tai päivystysyksikköön. TTY:n systeemitekniikan laitoksella työskentelevä professori Jukka Lekkala on yksi suomalaisen bioanturitutkimuksen uranuurtajista. Hänen tutkimusryhmänsä on ollut mukana kehittämässä ihmiseen implantoitavia langattomia antureita, jotka mittaavat kehon sähköisiä toimintoja, esimerkiksi sydänsähkökäyrää. Yhteistyön tuloksena syntyneitä EKG-laitteen prototyyppejä on jo implantoitu lehmään, ja tulokset ovat lupaavia. Myös uuden tuotekehityshankkeen käynnistämisestä on jo keskusteltu. Vuonna 2015 laitteen uskotaan mittaavan ihmisenkin sydämen toimintaa. Sitä ennen monitieteinen työ jatkuu monella rintamalla. Jukka Lekkala muun muassa johtaa WISEPLA-projektia, jossa kehitetään kaupalliseen käyttöön useita erilaisia miniatyrisoituja biomittauslaitteita, jotka mahdollistavat signaalien jatkuvan langattoman mittauk sen ihmiskehosta. Parhaimmillaan mittalaite on täysin huomaamaton, sillä se kulkee ihmisen mukana joko kehon sisällä tai esimerkiksi laastarina ihon pinnalla. Hankkeessa on mukana kahdeksan suomalaista yhteistyökumppania, joiden tavoitteena on hyödyntää bioantureita esimerkiksi lääketieteellisten laitteiden, älykkäiden polvi-implanttien ja biomateriaalirakenteiden valmistukseen sekä hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. JOKO NIITÄ SAA? Terve sydän ja sen kehittyminen vielä vahvemmaksi kiinnostaa bioanturiteknologioiden hyödyntäjiä vähintään yhtä paljon kuin sairaan sydämen hoitosovellukset. Ihon alla huomaamattomana tarkasti, varmasti ja vaivattomasti viestivä sykemittari on monen urheilijan toive. Teknologiauutisia seuraavat tanskalaisurheilijat ehtivät sel laista Jukka Lekkalalta jo peräämäänkin. Vielä ei ole markkinoilla, mutta aivan varmasti tulossa on uusia sykkeenmittauksen kaupallisia sovelluksia niin terveydenhuoltoon kuin ammattilais- ja kuntourheiluunkin. Bioanturit ovat lahjomaton sydämen sekä keuhkojen toiminnan ja kehon reak tioiden mittaaja. Kun urheilijasta ei vielä tunnu miltään, hiestä laktaattia mittaava ja maitohappotasosta kertova laastari voi jo ilmoittaa, että nyt kannattaa löysätä. Anturit kengissä puolestaan huomaavat, jos väsymys muuttaa askellusta tai suoritustekniikat muuttuvat virheellisiksi.

7 Sitä mukaa kun insinöörimaailman työkaluja onnistutaan sovittamaan elävien järjestelmien tutkimiseen, ihmisen solujen, kudosten ja ko ko kehon geometria ja ominaisuudet voidaan kuvata yhä tarkemmin. Näin saatavien mallien avulla kehitetään lääketieteellisiä ja muita biomittauksia. Tutkijoiden tavoite on mallintaa ihmisen keho kokonaisvaltaisesti niin, että mallit soveltuvat kliiniseen käyttöön. Niiden avulla voidaan vertailla erilaisia hoitomenetelmiä ja yksilöllisten mallien avulla suunnitella myös hoidot potilaskohtaisesti. Jo nyt esimerkiksi syöpähoitojen sädetysannokset lasketaan tietokonemallien perusteella. Lääketieteellisen tekniikan professori Jari Hyttinen kehittää yhdessä 20-henkisen mallinnusryhmänsä kanssa malleihin perustuvia analyysimenetelmiä. TTY:n Ragnar Granit instituutissa toimiva ryhmä on erikoistunut kolmiulotteisten lääketieteellisten kuvien analyysiin ja mallinnukseen sekä biosähköisiin mittausmenetelmiin, joilla selvitetään muun muassa sydämen, aivojen ja solujen toimintaa. Kehon ja sydämen mallien avulla tutkijaryhmä on ollut Tampereella mukana kehittämässä kehoon implantoitavaa EKG-laitetta. Mallinnuksen avulla on optimoitu EKG-implantin kokoa, muotoa ja sijoituspaikkaa rintalihaksessa. Jari Hyttinen uskoo, että varsin pian kehitetään myös implantoitava aivosähkökäyrä- eli EEG-laite, sillä se on kohtuullisen helposti muokattavissa sydänsähkökäyrää mittaavasta laitteesta. Tulossa ovat myös monet muut terveydentilan ja ihmisen hyvinvoinnin seurannan välineet, joista hyötyvät esimerkiksi vanhukset ja pitkäaikaissairaat. Hyttinen toteaakin, että lääketieteen, liikunnan ja hyvinvoinnin alalla on paljon kysyntää aiempaa joustavammille menetelmille, mutta myös aivan uusille mittauksille, joita BCC:n laaja osaaminen tuottaa. Tutkijoiden haasteena on uusien mittausmahdollisuuksien ja mittaustiedon soveltaminen eri alojen tarpeisiin. Maailmanmarkkinoilla on nyt kova kysyntä muun muassa verensokerin ja laktaatin uusista mittausmenetelmistä. Diabeetikoille kehitetään kotikäyttöön entistä helppokäyttöisempiä verensokerimittareita ja urheilijoiden harjoittelua tukevat laktaattimittaukset ovat siirtymässä laboratorioista kilpakentille ja liikuntasaleihin. Kehon sisäisten tai päälle puettavien mittalaitteiden avulla fysiologisia mittauksia voidaan tehdä ihmisen normaalin toiminnan aikana missä tahansa. Professori Jari Hyttinen toteaa, että tutkijoiden tavoite on mallintaa kokonaisvaltaisesti ihmisen keho. Mallien avulla kehitetään lääketieteellisiä ja muita biomittauksia. IHMISEN PIIRUSTUKSET insinöörin koneelta

8 PINNALLA Bioanturitutkimuksen keskeinen haaste on kehittää antureihin pinnoite ja ilmaisin, jotka yhdessä ovat herkkä ja toimiva kokonaisuus: ne löytävät hakemansa nopeasti ja luotettavasti eivätkä reagoi vääriin impulsseihin. Tutkimusprofessori Inger Vikholm-Lundin ja tiiminvetäjä Kirsi Tappura ovat keskittyneet tutkimuksissaan juuri tähän molekyyliantureiden keskeiseen toiminnalliseen älyyn. Molekyyliantureiden kaupalliset sovellukset mullistavat tulevaisuudessa muun muassa laboratoriodiagnostiikan käytännöt ja tuovat täysin uusia mahdollisuuksia varhaiseen diagnostiikkaan ja sitä kautta esimerkiksi syövän hoitoon ja sydäninfarktin estoon. Antureihin perustuvat pikatestit analysoivat potilasnäytteet saman tien lääkärin vastaanotolla. Potilaan tarvitsee käydä laboratoriossa entistä harvemmin. Diagnoosit nopeutuvat, varmentuvat ja terveydentilan seuranta kokonaisuudessaan tehostuu. Tästä yksi esimerkki ovat syöpäanturit. Herkillä bioantureilla tietyt syöpätyypit voidaan nähdä verinäytteestä jo silloin, kun tautia muuten olisi lähes mahdoton havaita. Muun muassa eturauhas- ja rintasyöpä voidaan todeta mittaamalla, onko veressä taudeille tyypillisiä proteiineja. Myös sydäninfarktin varhainen diagnoosi perustuu veren proteiinitason mittaukseen. Alkavaan infarktiin liittyy muun muassa veren C-reaktiivisen proteiinitason nousu. Nopea diagnoosi ennen sydämen pahoja kudosvaurioita parantaa hoitoennustetta ratkaisevasti. INNOVAATIOISSA VAHVAT NÄYTÖT Kemisti Inger Vikholm-Lundin ja fyysikko Kirsi Tappura työskentelevät Tampereella VTT:n Anturitekniikan osaamiskeskuksessa Molekyylianturit-tutkimusryhmässä, jossa bioanturitutkimusta on tehty yli 20 vuotta. Menossa on kymmenkunta molekyyliantureihin liittyvää tutkimushanketta yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Ryhmällä on uraauurtavia patentteja, jotka liittyvät antureiden kehittämiseen. Niihin perustuvia sovelluksia on myös jo kaupallistettu. Olemme patentoineet anturin

9 Fyysikko ja kemisti yhdistävät osaamisensa bioanturin pintakalvolla. Kemia eli se, miten molekyylit asettuvat ja toimivat bioanturin pintarakenteessa on tutkimusprofessori Inger Vikholm-Lundinin (oik.) alaa. Fyysikko, erikoistutkija Kirsi Tappura vastaa fysikaalisista ilmaisimista ja simulaatioista. Huippututkimus palvelee askeleen edeltä Tutkimiemme bioanturiteknologioiden perusteella on mahdollista tehdä merkittäviä ihmiskuntaa hyödyttäviä keksintöjä. Sen oivaltaminen todella innostaa. Toisaalta harmittaa, jos resurssien puutteen vuoksi ainutlaatuisiin mahdollisuuksiin ei saada tarpeeksi tutkimusvoimaa, tutkimusprofessori Inger Vikholm- Lundin sanoo. Hän toivoo, että BCC:n kautta aukeaa lisää kontakteja yrityksiin ja kansainvälisiin rahoittajiin niin, että tutkimusta saadaan entistä tehokkaammin eteenpäin. Palvelemme parhaalla tavalla yrityksiä silloin, kun tutkimuksemme etenee ainakin askelen yritystoimeksiantojen edellä. Oman luovan työn on oltava vahvaa, hyöty siitä kiertää suoraan yrityksiin. Tuomme hankkeisiin sitä laajaa kriittistä osaamista, johon minkään yrityksen tuotekehityksellä ei ole varaa eikä voimia panostaa jatkuvasti. pintarakenteeseen menetelmän, jossa merkkiaineita tunnistavat molekyylit paloitellaan ja suunnataan anturin pinnalla niin, että ne parhaalla tavalla löytävät hakemansa vastinmolekyylin, Inger Vikholm-Lundin kertoo. Näin on ratkaistu yksi molekyyliantureiden keskeinen ongelma. Pinnan rakenteessa on polymeeri, joka hylkii muita kuin etsittäviä merkkiaineita ja pitää molekyylit hyvin toimivina, minkä vuoksi mittaustulokset ovat erittäin luotettavia. Pintakalvolla varustettu anturi on parhaimmillaan tuhat kertaa herkempi kuin esimerkiksi sydäninfarktin toteamiseen tarvitaan. VTT:n kehittämät menetelmät ovat yleiskäyttöisiä, anturiteknologiat voidaan räätälöidä tunnistamaan hyvin erilaisia aineita. Samassa mikrosirussa voi myös olla useita kymmeniä eri molekyylejä tunnistavia rakenteita. Näin molekyyliantureille aukeaa valtava määrä sovelluskohteita, lääketieteen rinnalla esimerkiksi prosessi- ja elintarviketeollisuudessa sekä ympäristövalvonnassa. SYNTEETTISET ANTURIT OVAT TULOSSA VTT:n uusin innovaatio liittyy synteettisiin reseptoreihin. Niitä käyttämällä antureissa päästäisiin eroon biomolekyyleistä, jotka ovat herkkiä ympäristön vaikutuksille ja usein kalliita ja hankalia tuottaa. Stabiilit synteettiset komponentit yksinkertaistavat molekyyliantureita merkittävästi, Kirsi Tappura arvioi. VTT:n innovaatiossa yhdistyvät molekyylisimulaatiot ja kokeellinen käytännön kemia. Tarvittava erittäin ohut anturin pintakalvo tehdään sen jälkeen, kun ensin molekyylisimulaatioilla on varmistettu, että anturin tunnistava osa toimii. Tämän jälkeen molekyylit syntetisoidaan ja yhdistetään pintakalvoksi. Synteettiset reseptorit voivat pitkällä tähtäimellä olla todella merkittävä edistysaskel. Maailmalla niitä on tutkittu pitkään, mutta tulokset ovat olleet suhteellisen vaatimattomia. Meidän menetelmällämme saadut tunnistustulokset ovat vähintään yhtä hyvät kuin biomolekyyleillä, Kirsi Tappura toteaa. Jo patentoimamme menetelmät ovat isoja edistysaskeleita, ja monet menossa olevista anturiprojekteistamme näyttävät erittäin lupaavilta. Jatkossa nanorakenteet yhdistettynä perinteisiin rakenteisiin tuovat lisää uusia mahdollisuuksia. Nano-osaaminen on jo pintakalvoissa, ja kun nanorakenteiden ansiosta komponenttien osat pienenevät, fysikaalisten ilmiöiden hallinnassakin edetään kvanttimekaniikan puolelle. 9

10 Mikrorobotiikkaan ja mikrofluidistiikkaan erikoistunut professori Pasi Kallio tietää, mitä on kamppailla pintavoimia vastaan. Kirjoitetaanko PAINOVOIMAN LAITKIN uudelleen? Bioantureissa hyödynnettävä teknologioiden miniatyrisointi vie tutkijat mikro- ja nanometrimaailmaan. Vaikka mittakaava on millimetrin tuhannes- ja miljoonasosia, se ei estä kehittämästä monikäyttöisiä ja pitkälle automatisoituja järjestelmiä. Ei, vaikka moni makromaailmasta tuttu ilmiö käyttäytyy mikro mittakaavassa aivan toisella tavalla. TTY:n systeemitekniikan lai toksella työskentelevälle professori Pasi Kallion tutkimusryhmälle kamppailu esimerkiksi gravitaation lakien kanssa on tuttua. Ryhmä on erikoistunut mikrorobotiikkaan ja mikrofluidistiikkaan. Näiden tekniikoiden avulla siirretään muun muassa mikro- ja nanolitrojen kokoisia neste- ja kaasutilavuuksia tuhannes- Kohta käytössä: nanokokoluokan VTT:ssä Tampereella on kehitetty lasertyöstölaitteisto, jolla voidaan valmistaa muun muassa mikroskooppisen pieniä kolmiulotteisia biomateriaalikappaleita. Biomateriaali- ja bioanturialan yritykset ja tutkijat ovat saamassa käyttöönsä uuden, mikroskooppisen pienten biomateriaalirakenteiden muokkausmenetelmän, joka kehitetään VTT:ssä Tampereella tutkimusprofessori Jouko Viitasen tutkimusryhmässä. Ryhmä on erikoistunut konenäön ja laseroptiikan sovelluksiin. Uudella menetelmällä on mahdollista tuottaa 3Dkappaleita, joiden kokoluokka on muutamia satoja nanometrejä eli millimetrin miljoonasosia. Niiden rakenteet jäljittelevät ihmisen elimistön pienimpiä rakenteita ja voivat toimia esimerkiksi kantasoluista kasvatettavien uusien kudosten tukirakenteina. Jos kaikki menee kuten ennakoimme, meillä on parin vuoden kuluttua laite, jolla voidaan tulostaa CAD:llä suunniteltu mikrokokoinen rakenne suoraan halutulle biomateriaalille. Myös bioantureiden valmistamiseksi saadaan näin uusi työkalu, esimerkiksi antureiden bioaktiivisen pintakalvon ja niiden

11 osamillien kokoisissa kanavissa. Tässä mittakaavassa esimerkiksi painovoiman merkitys on häviävän pieni. Mikrofluidistiset automatisoidut järjestelmät ovat monimutkaisia kanavistoja pumppu- ja venttiilirakenteineen, ja niitä voidaan hyödyntää muun muassa ihmisperäisten solujen tutkimuksessa sekä potilasnäytteiden diagnosoinnissa esimerkiksi bioantureihin perustuvissa mittalaitteissa. Pasi Kallio toteaa, että jo muutaman vuoden kuluttua terveydenhuollon käytössä on kannettavia laitteita, joilla esimerkiksi verinäytteet voidaan analysoida kotona, ambulanssissa tai lääkärin vastaanotolla. Tämä nopeuttaa merkittävästi monen tautitilan diagnostisointia. Esimerkiksi sydäninfarktipotilaiden lääkehoito saataisiin alkuun mahdollisimman pian ja hoitotulokset nykyistä paremmiksi. Mikrosysteemiteknologioiden, mik rofluidistiikan ja biologisten prosessien hallitseminen on kokonaisuus, joka edellyttää kaikkien osaaluei densa erityisosaamista. Esimerkiksi sitä, miten mikroskooppisten kanavien materiaali vaikuttaa nesteiden käyttäytymiseen tutkii TTY:n biolääketieteen tekniikan laitos. Siellä tehtävä professori Minna Kellomäen johtama biomateriaalitutkimus on maailman kärkiluokkaa. TYÖKONEILLA ELÄVIEN SOLUJEN MINIATYYRIMAAILMAAN Esimerkki mikromittakaavan teknologioiden kehitystyöstä on mikroinjektiolaitteisto, joka on kehitetty Pasi Kallion tutkimusryhmässä. Laite vie lasikapillaarin kiinni solukalvoon ja injektoi hienoisen painepulssin avulla soluun pienen määrän tutkittavaa ainetta. Injektoitavat solut tutkija voi valita tietokoneen näytöltä, ja automatiikka huolehtii lopusta. Injektointiin käytettävän kapillaarin kärki on alle mikrometrin paksuinen eli lähes sata kertaa hiusta ohuempi. Elävien solujen miniatyyrimaailmassa operoivalta laitteelta vaaditaan äärimmäistä tarkkuutta. Tämän kokonaisuuden kehittäminen vei tamperelaistutkijoilta useita vuosia. Nyt laitetta automatisoidaan ja ke hitetään niin, että injektion yhteydessä se myös mittaisi solun sähköistä ja mekaanista toimintaa, kertoo Pasi Kallio. Mikroinjektiota voidaan hyödyntää esimerkiksi automaatiojärjestelmissä, joilla seurataan solujen kehitystä ja mahdollisesti injektoidaan aineita soluihin niin, että solut varmasti säilyvät hengissä. Tällä hetkellä Tampereella muun muassa kehitetään ja automatisoidaan soluviljelyyn soveltuvaa kokonaisjärjestelmää, joka matkii täysin kehon olosuhteita. Mikrofluidistiikan tutkijoiden mielenkiinto kohdistuu projektissa solun aineenvaihduntaan: he muun muassa miettivät, miten solun ravinteiden ottaminen ja kuonaaineiden poistaminen viljelyjärjestelmässä tapahtuu. Mikroinjektiolla saadaan hyvin esiin myös kemikaalien vaikutus soluissa. Muutokset nähdään aiempaa tarkemmin ja luotettavammin, kun soluympäristössä tapahtuvat reaktiot videoidaan. Tavallisessa mikroskopiassa soluja tarkastellaan tietyin aikavälein ja esimerkiksi tutkittavien aineiden haitallisuuden määrittely perustuu solukuolemiin. Video näyttää lievemmätkin häiriöt, kuten solun liikkeiden tai jakaantumisen hidastumisen. 3D-komponentit biomateriaaleista nestekanava- ja tukirakenteiden valmistamiseksi. Voidaan tehdä myös implantteja, joissa on yhdistettynä bioantureita ja solukasvatusalueita. Nämä sovellukset ovat haluttuja esimerkiksi regeneratiivisen lääketieteen sovelluksiin. Olemme alustavasti olleet mukana selvittämässä esimerkiksi mahdollisuutta kasvattaa hermosoluja putkeen hermosoluvaurioiden korjaamiseksi. Uusi menetelmä perustuu TTY:n Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen ORC:n kehittämään pienitehoiseen ja edulliseen pulssilaseriin. VTT vastaa tarvittavasta optiikasta ja ohjauksesta käyttäen muun muassa konenäköteknologioita, ja TTY:n biolääketieteen tekniikan laitos mate riaaliosaamisesta. Mukana kehityshankkeessa on kolme suomalaisyritystä. Jouko Viitanen toteaa, että jatkossa BCC voi olla se linkki, jonka kautta entistä useammat yritykset pääsevät kiinni alan huippututkimukseen. Luottamuksellisten projektien tulokset pysyvät luonnollisesti salassa, mutta erityyppisissä hankkeissa syntyy myös innovaatioita, jotka oikein tuotteistettuna voisivat hyödyttää nykyistä laajempaa yritysjoukkoa. Ajattelu on vielä paljolti hankekeskeistä. Etenemme ja saamme hyviä tuloksia, joita voidaan viedä yrityksiin paljon nykyistä tehokkaammin. BCC:n kautta voimme tuoda uusia mahdollisuuksia yritysten käyttöön. Tutkimusprofessori Jouko Viitanen on yksi konenäköteknologioiden uranuurtajista Suomessa. 11

12 VALOA NÄKYVISSÄ

13 Valo on herkin tapa mitata, sanoo biotekniikan professori Matti Karp. Hänen tutkimusryhmänsä TTY:n kemian ja biotekniikan laitoksella muokkaa bakteereita ja muita organismeja niin, että havaitessaan tietyn aineen ne alkavat loistaa valoa. Näin eliöiden valontuottokyky muuttuu huippuherkäksi bioanturiksi. Kiiltomato ja tulikärpänen ovat yleisesti tunnettuja valoa tuottavia hyönteisiä, mutta valoeliöitä on maailmassa vaikka kuinka: bakteereita, leviä, hyönteisiä, sieniä. Kun niiden valontuottokoneisto eli valoa aikaansaavat geenit siirretään bakteereihin tai esimerkiksi hiivasoluihin, syntyy eläviä valoantureita. Nämä valoa tuottavat bioanturit ovat yksi Biosensing Competence Centren kärkialueista. Matti Karp on suomalaisen bioluminenssitutkimuksen eli eliöiden valontuottokykyyn keskittyvän tutkimuksen uranuurtajia. Hänen tutkimusryhmänsä on räätälöinyt bakteerikantoja, jotka valoa loistamalla paljastavat esimerkiksi eri kemikaaleja ja raskasmetalleja, maidon antibioottijäämiä ja hormoniyhdisteitä. Uusimmissa tutkimuksissa valoantureita on hyödynnetty muun muassa kehitettäessä tehokasta prosessia uudistuvan bioenergian tuottamiseksi. LAKTOOSITON MAITO LAKTOOSITONTA? Matti Karp ja TTY:n professorit Jukka Lekkala sekä Pasi Kallio kiersivät vuonna 2007 teollisuusyrityksissä esittelemässä valoa tuottavia antureita ja BCC-osaamiskeskittymää. Kerroimme mitä osaamme ja luotasimme, mitä meiltä odotetaan. Kuulostelimme myös yritysten halukkuutta lähteä mukaan mahdolliseen BCC-yhteistyöhön, Matti Karp kertoo. Isossa elintarvikealan yrityksessä Karp kysyi, onko heidän laktoosittomaksi nimetty maitonsa täysin laktoositonta. Ei ole, kuten ei millään muullakaan alan yrityksellä, kuului vastaus. Ja sen selvittäminen, onko elintarvike riittävän laktoositon täyttääkseen määräykset on nykyisellään erittäin työläs analyyttisen kemian prosessi. Meillä olisi tähän todennäköisesti ratkaisu, helppokäyttöinen ja nopea bioanturi, kunhan ensin suojaamme teknologian. Usea elintarvikeyritys oli kiinnostunut ph-mittareista. Niitä on markkinoilla monenlaisia, mutta ei miniatyyrikokoisia, kertakäyttöisiä, älykkäitä ja edullisia. Tällainen anturi esimerkiksi myyntipakkauksessa voisi hälyttää kaupan varastojärjestelmässä heti, jos tuote hyllyllä olisi pilaantumassa. Vastasimme, että selvitämme mahdollisuudet kyseisten antureiden kehittämiseksi. Antureissa on valtava YRITYKSET HAKEVAT potentiaali innovaatioihin HYVIÄ VERKOSTOJA ja yritysten prosessien Yrityskäyntien yhteinen tehostamiseen monilla johtopäätös oli, että kaikenkokoiset yrityk set hakevat hyviä ver kostokump- mahdollisuudet pitäisi teollisuudenaloilla. Nämä paneita ja niiden kautta sellaista asiantuntemusta, palveluja ja teknolo- nyt saada tehokkaasti giaa, joita niillä itsellään yritysten omavalvonnan ei ole eikä välttämättä ole ja tutkimuslaitosten järkevää hankkiakaan. Jo se että istutaan käyttöön. ja keskustellaan yhdessä, on ollut erittäin hedelmällistä. BCC voi olla se väylä, jonka kautta eri alojen asiantuntijat ja eri toimialojen yritykset kohtaavat ja löytävät yhteisiä bisnesintressejä, Matti Karp toteaa. Hänen mukaansa tällä hetkellä tärkeintä olisi, että Euroopan unionin kanta geeniteknisesti käsiteltyihin tuotteisiin muuttuisi niin, että valoantureille saataisi myyntilupa EU:n alueella. Bioantureissa valoa tuottaviksi työjuhdiksi valjastetut bakteerit ovat tavallisia laboratoriobakteereja, jotka on GRAS-luokiteltu turvallisiksi (generally regarded as safe). Antureissa on valtava potentiaali innovaatioihin ja yritysten prosessien tehostamiseen monilla teollisuudenaloilla. Nämä mahdollisuudet pitäisi nyt saada tehokkaasti yritysten omavalvonnan ja tutkimuslaitosten käyttöön. Professori Matti Karpin tutkimusryhmä räätälöi bakteereista valoantureita: havaitessaan tietyn aineen eliöt alkavat loistaa valoa. Näin esimerkiksi elintarviketeollisuus voi tulevaisuudessa saada helposti ja nopeasti selville tuottamiensa elintarvikkeiden laktoosipitoisuudet. 13

14 TUTKIMUSVERKOSTOON tuli uusi kumppani BCC:n myötä tamperelaiseen huippututkimusverkostoon tuli toimija, jolle on valmiina joukko kovan luokan yhteistyökumppaneita. Tampereen yliopiston Lääketieteellisen teknologian instituutin (IMT) professori Markku Kulomaa sanoo, että bioanturitutkimus tulee varmasti hyötymään tutkimuksista ja teknologioista, joita IMT:ssä käytetään ja on kehitetty. IMT:n ja laajemmin koko Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kautta löytyvät myös yhteydet potilasaineistoihin ja sovellusalueisiin, joille bioantureita ollaan kehittämässä ja joilla ne voidaan kaupallistaa. IMT:ssä tutkitaan erilaisten biologisten molekyy lien vuorovaikutuksia, joihin bioanturit usein perustuvat. Anturin pinnalla on molekyyli, joka tunnistaa itseensä tarttuvan toisen molekyylin ja muuttaa sitten havainnon mitattavaksi signaaliksi. Kulomaa on tutkinut 30 vuotta avidiinin ja biotiinin välistä vuorovaikutusta. Tämä kananmunan valkuaisen pienen proteiinin ja vitamiinin välinen tiukka sidos on liitto, jolla on jo valtavat sovellusmarkkinat esimerkiksi diagnostiikassa, solu- ja molekyyli bio lo gisessa tutkimuksessa, geeni tek no lo - giassa ja -hoidoissa sekä nano tieteissä ja nanoteknologiassa. Jotkut molekyylibioteknologian tutkimusryhmäni geneettisesti muokkaamista avidiineista tuovat BCC:n bioanturitutkimukseen mahdollisuuksia, joita ei missään muualla maailmassa ole vielä tarjolla, Markku Kulomaa kertoo. KANTASOLUTUTKIMUS HYVIN KIINNOSTUNUT Biosensing Competence Centre on meille tärkeä. Toivomme voivamme hyödyntää sen osaamista esimerkiksi kehittäessämme kantasolujen viljelytekniikoita, linjaa Tampereella toimivan Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean projektipäällikkö, vt. professori Heli Skottman. Regea on erikoistunut tut kimaan ja kehittämään kudosteknologiaan perustuvia hoitomuotoja, ja työn painopiste on kantasolututkimuksessa. Biologinen ja lääketieteellinen osaaminen ovat keskuksessa maailman kärkiluokkaa, ja niiden rinnalla kudosteknologisia hoitoja kehitettäessä tarvitaan myös bioantureihin liittyvää teknologiaosaamista. Tästä on kyse ensimmäisessä Regean ja BCC:n yhteisessä hankeselvityksessä. Yhteistyössä VTT:n Mo- lekyylianturit-tutkimusryh- Sopivalle osaamiselle ja infralle olisi käyttöä Meille BCC voi olla organisaatio, jonka kautta löydämme sopivaa asiantuntemusta, lähitulevaisuudessa tarvitsemme esimerkiksi ohjelmisto-osaamista. Laitteiden testaus ta ajatellen olemme kiinnostuneita myös mahdollisuudesta saada sopivia tiloja ja laitteita käyttöömme. Tarvittaessa olisi myös hyvä saada joustavasti lisää henkilökuntaa, jolla on biomolekyylialan perusosaaminen, sanoo BioNavis Oy:n toimitusjohtaja Janusz Sadowski. BioNaviksen tiloissa Tampereella testataan innovaatiota, molekyylitason mittauksiin kehitetyn laitteen prototyyppiä. Yrityksen tavoite on tuoda vuonna 2008 markkinoille ensimmäiset mittalaitteet, joilla pystytään analysoimaan aineiden pitoisuuksia ilman merkkiaineita. Tällä hetkellä kaikkien markkinoilla olevien molekyylitason kliinisen diagnostiikan laitteiden toiminta pe- rustuu merkkiaineisiin. Aineet ovat kuitenkin kalliita ja niiden käyttötekniikoihin liittyy ongelmia, joiden vuoksi menetelmät ovat monimutkaisia, ja tietyissä tapauksissa tulokset voivat olla jopa virheellisiä. BioNaviksen menetelmä perustuu pintaplasmoniresonanssiin (SPR, surface plasmon resonance), joka on valoon perustuva mittausmenetelmä. Proteiinimolekyylien tarttuessa toisiinsa analyysilaitteen pinnalla resonanssin tasapai-

15 män kanssa selvitetään, voidaanko VTT:n kehittämää, vasta-aineisiin perustuvaa bioanturin pinnoitusteknologiaa käyttää ihmisen kantasolujen sekä kantasoluista erilaistettujen hermosolujen kasvatuksessa. Tutkimme asiaa ensin alustavasti, ja jos saamme ajatuksillemme vihreää valoa, tähtäämme isoon hankkeeseen. Todennäköisesti voisimme hyödyntää kyseistä tekniikkaa monessa jo menossa olevassa ja varmasti myös uusissa tutkimusprojekteissa. no-olosuhteet muuttuvat. Mittaamalla tätä muutosta laite paljastaa esimerkiksi erilaisten kaasujen tai kemikaalien esiintymisen jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Janusz Sadowski sanoo, että BioNaviksen laitetta voidaan hyödyntää sekä perus- että soveltavassa tutkimuksessa. Fyysikoita kiinnostaa SPR ilmiönä. Lääketeollisuuden tavoite on selvittää, miten molekyylit tarttuvat toisiinsa ja erilaisiin pintoihin. Muita sovellusalueita voivat olla esimerkiksi helppokäyttöiset huumetestit, räjähdysaineiden etsiminen ja kliininen diagnosointi. Toimitusjohtaja Janusz Sadowski näkee yrityksellään useita mahdollisuuksia hyödyntää BCC:n palveluja, esimerkiksi koulutuspalvelut ja laiteyhteistyö. Biosensing Competence Centre on yksi Tampereen kaupungin terveysteknologia-alan kehitysohjelman BioneXtin kärkihankkeista. Yhdessä Biological Information Centren ja Tutkimuskudospankin kanssa se muodostaa BioneXtin Bio-ICT-verkoston. Vastaavaa biologisen tutkimustiedon käsittelyn ja bioanturiteknologian osaamiskeskittymää ei ole missään muualla maailmassa. BCC on erittäin tärkeä muille kärkihankkeillemme, sillä ne tarvitsevat tutkimuksessaan juuri sellaisia biologisen datan mittaamisen ja käsittelyn huippusovelluksia, joita BCC voi synnyttää, sanoo BioneXtin johtaja Tero Välimaa. BioneXt Tampere ( ) on terveyttä ja hyvinvointia edistävän bioteknologian huippututkimukseen, tuotekehitykseen, kliiniseen soveltamiseen ja kansainväliseen kaupallistamiseen keskittyvä kehitys- ja investointiohjelma. Se yhdistää alueen vahvan teknologiaosaamisen uuteen biologiseen ja lääketieteelliseen tutkimukseen. Tavoitteena on ollut saada 100 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2010 mennessä. Tämä alkuperäinen tavoite on jo saavutettu. Vuoden 2007 lopussa investoinnit välillisine vaikutuksineen olivat 190 miljoonaa euroa. BCC vahvistaa ja vauhdittaa edistysaskeleita BioneXtin kärkihankkeet Biomateriaalit ja kudosteknologia Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILK Hospital for Advanced Therapies HAT Bio-ICT Biological Information Centre (BIC) Biosensing Competence Centre (BCC) Tutkimuskudospankki Immunologia Rokotteiden ja immunologian tutkimus- ja tuotekehityskeskus Vactia BioneXtin kärkihankkeet liittyvät muun muassa biomateriaaleihin, kudosteknologiaan ja immunologiaan. Esimerkiksi kudosteknologiassa bioantureita tarvitaan kasvatettavien solujen ja kudosrakenteiden elinkykyisyyden mittaamiseen sekä solujen erilaistumisprosessin stimuloimiseen. Näin saadaan kantasolut erilaistumaan halutuiksi soluiksi, kuten maksa-, sydän- tai hermosoluiksi. Bioantureita tarvitaan myös esimerkiksi syövän ja sydänkohtauksien diagnoosien tarkentamiseen ja nopeuttamiseen sekä lääke- ja rokotekehityksessä mittaamaan solujen ja elimistön reaktioita. BCC eteni ideasta toiminnaksi vajaassa vuodessa. Perustajayhteisöille, tutkijoille ja rahoittajille tamperelainen dynaaminen tapa organisoitua yhteisten asioiden ympärille oli tuttua. Keskukselle oli Välimaan mukaan myös kansallinen tilaus. Sitä osoittaa VTT:n halu sitoutua BCC-yhteistyöhön laajemmin kuin vain Tampereella tehtävällä tutkimuksella. BCC on valtakunnallinen toimija, jonka asiantuntijat tunnetaan maailmalla ja jolla on valmiina vahvat kansainväliset yhteistyöverkostot yritysten ja tutkijayhteisöjen kanssa. 15

16 Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Kuvat Ari Ijäs Painopaikka EsaPrint, 2008 Bioantureiden, elektroniikan, laskennallisen mallinnuksen ja biomateriaalien tutkimuksen keskus fysiologisten ja biologisten järjestelmien mittausten kehittämiseksi BCC Biosensing Competence Centre Biosensing Competence Centre Hermiankatu 6 8 PL Tampere Toiminnanjohtaja Hannu Helle Sähköposti Puhelin

Biomittauksiin keskittyvä huippuosaamiskeskus BCC aloitti. Bioalan yrityksiä syntyy hyvää vauhtia

Biomittauksiin keskittyvä huippuosaamiskeskus BCC aloitti. Bioalan yrityksiä syntyy hyvää vauhtia VÄLIRAPORTTI syksy 2008 Biomittauksiin keskittyvä huippuosaamiskeskus BCC aloitti Bioalan yrityksiä syntyy hyvää vauhtia BioneXt generoinut yli 200 miljoonan euron investoinnit Tampereen seudun bioalan

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Yhteistyötä liikkeelle

Yhteistyötä liikkeelle BioneXt 2007 2 BioneXt on yliopistojen, tutkimuslaitosten, Tampereen kaupungin, elinkeinoelämän ja terveyspalveluiden tuottajien investointi-, kehitys- ja yhteistyöohjelma vuosina 2003 2010. Se keskittyy

Lisätiedot

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu ModerniOptiikka InFotonics Center Joensuu Joensuun Tiedepuistossa sijaitseva InFotonics Center on fotoniikan ja informaatioteknologian yhdistävä kansainvälisen tason tutkimus- ja yrityspalvelukeskus. Osaamisen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Innovaatioita ihmisten hyvinvointiin.

Innovaatioita ihmisten hyvinvointiin. Innovaatioita ihmisten hyvinvointiin. Esittelyssä BioneXt-kärkihankkeet. Regea aloitti kantasoluhoidot Tampere profiloituu silmälääketieteen huippuosaajaksi BioANTURIT mittaavat tehokkaasti, nopeasti ja

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Nanotieteestä nanoteknologiaan

Nanotieteestä nanoteknologiaan AMROY RESEARCH CENTER DEEP SEA ENGINEERING OY Nanotieteestä nanoteknologiaan Pasi Keinänen PhD Candidate, NSC Founder, Nanolab Systems Oy Founder & Chairman, Amroy Europe Oy Founder & Chairman, Deep Sea

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Terveysteknologinen innovaatio - mistä rahat markkinoille vientiin? Hannu Ahjopalo, hallituksen puheenjohtaja, Innokas Medical Oy

Terveysteknologinen innovaatio - mistä rahat markkinoille vientiin? Hannu Ahjopalo, hallituksen puheenjohtaja, Innokas Medical Oy Terveysteknologinen innovaatio - mistä rahat markkinoille vientiin? Hannu Ahjopalo, hallituksen puheenjohtaja, Innokas Medical Oy Aluksi... 1. varoituksen sana: seuraavat väittämät eivät enimmäkseen perustu

Lisätiedot

Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.

Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10. Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.2015 Tärkeää tietoa Tämä esitys saattaa sisältää tulevaisuutta

Lisätiedot

Innovaatioita ihmisten hyvinvointiin 2003-2010. BioneXt Tampere

Innovaatioita ihmisten hyvinvointiin 2003-2010. BioneXt Tampere Innovaatioita ihmisten hyvinvointiin 2003-2010 BioneXt Tampere BioneXt Tampere 2003 2010 Ohjelma käynnistyi 2003 Regea perustetaan Sijoittajien, tamperelaisten yritysten ja instituuttien tapaaminen Tukholmassa

Lisätiedot

BCC. Biosensing Competence Centre. Toimintasuunnitelman terävöittäminen. Loppuraportti. Olli Öster Pertec Consulting Oy

BCC. Biosensing Competence Centre. Toimintasuunnitelman terävöittäminen. Loppuraportti. Olli Öster Pertec Consulting Oy BCC Biosensing Competence Centre Toimintasuunnitelman terävöittäminen Loppuraportti Olli Öster Pertec Consulting Oy 21.12.2007 1 Tausta Biosensing Competence Centre on elokuussa 2007 toimintansa aloittanut

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 EU:n RIS3 -ohjeistus Älykkään erikoistumisen lähestymistavassa (EU: RIS3) painotetaan: Alueellisia vahvuuksia ja kilpailukykyä

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen!

siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen! siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen! Bioteknologia tähtää luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Mikrobiologia Tutkii bakteerien, sienten, levien ja alkueläinten elintoimintoja ja hyödyntämistä.

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä. Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo

Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä. Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo Yritykset ovat erilaisia Yritys tarvitsee maksavia asiakkaita heti tai keskipitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Erkki Heikkola, Pasi Tarvainen Numerola Oy, Jyväskylä Teollisuusmatematiikan päivä 15.10.2009, Helsingin yliopisto Numerola Oy

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

Teknologia diabeteksen hoidossa

Teknologia diabeteksen hoidossa Teknologia diabeteksen hoidossa 22.5.2015 Miika Rautiainen @miikarautiainen Kuka? Työskentelen Diabetesliitossa digitaalisen viestinnän tuottajana Työnsarkana pääasiallisesti Yksi elämä hanke Ykköstyypin

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 3.12.2015 1 Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 2 3 Mekatroniikka? Mekatroniikka tulee sanoista mekaniikka ja elektroniikka. Mekatroniikka termi keksittiin Japanissa 1970-luvulla,

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Ohjelma TTY:llä. Kaksi esitystä: Puettavien tutkimus TTY:llä, 5 min Painettavan elektroniikan tutkimus TTY:llä, 7 min

Ohjelma TTY:llä. Kaksi esitystä: Puettavien tutkimus TTY:llä, 5 min Painettavan elektroniikan tutkimus TTY:llä, 7 min 1 Ohjelma TTY:llä Kaksi esitystä: Puettavien tutkimus TTY:llä, 5 min Painettavan elektroniikan tutkimus TTY:llä, 7 min Esillä olevat demonstraattorit 5 min Kierros laboratoriossa, 8 min Paluu VTT:lle Oma

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Inno-barometrin esittely 15.2.2012 Vapriikki, Tampere Gearshift Group Page 1 Mystiikasta mitattavaksi Inno-barometri on standardoitu menetelmä organisaation

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 9.00 9.30 Aamukahvi ja sämpylä 9.30 9.45 Avaussanat, Mikko Utriainen, Tekes 9.45 10.15 Alustukset, Case: Tupaturva

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö 1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-2014/12 Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Klaus Känsälä, Kalle Määttä, Jari Rehu luottamuksellinen 2 (6) Johdanto VTT on kehittänyt langattoman

Lisätiedot

Wearable sensors and Big Data. prof. Jukka Vanhala TUT / ELT Industrial Big Data 10.2.2015

Wearable sensors and Big Data. prof. Jukka Vanhala TUT / ELT Industrial Big Data 10.2.2015 Wearable sensors and Big Data prof. Jukka Vanhala TUT / ELT Industrial Big Data 10.2.2015 TUT Dept. of Electronics and telecommunication engineering The last reorganization brought together Electronics

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa?

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? SUOMALAISET MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 Koulutustutkimusfoorumin seminaari 17.11.2011 Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? Arto Mustajoki Suomen Akatemia, HY arto.mustajoki@helsinki.fi

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot