LÄÄKÄRIPROFESSION KEHITYS SUOMESSA

Transkriptio

1 LÄÄKÄRIPROFESSION KEHITYS SUOMESSA Heini Hakosalo Oulun yliopisto / Suomen Akatemia Lapin lääkäriseura Pallas

2 AMMATTIKUNNAN KASVOT PIIRILÄÄKÄRI KUNNANLÄÄKÄRI TK-LÄÄKÄRI KEIKKALÄÄKÄRI? ens. piirilääkäri piirilääkärijohtosääntö laki lääkärinhoidosta kansanterveyslaki

3 1. PIIRILÄÄKÄRIN AIKA: 1830-LUVULTA 1900-LUVUN ALKUUN

4 PIIRILÄÄKÄRIEN MÄÄRÄ vuosi piirejä

5 PIIRILÄÄKÄRINVIRAT SUHTEESSA VÄKILUKUUN JA LÄÄKÄRIMÄÄRÄÄN VUOSI VÄKILUKU LÄÄKÄRIT PIIRILÄÄKÄRIT n n

6 PIIRILÄÄKÄRI Selkeä ja näkyvä erikoisasema paikallisyhteisössä (sosioekonominen tausta, oppineisuus, virka-asema) Selkeästi yhteiskunnan ( = valtion) edustaja Merkittävä vallankäyttäjä yhteisössä ja yhteiskunnassa (vallankäytön keinoja auktoriteetti, tarvittaessa myös pakottaminen) Arvostus nojasi (osaamisen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien ohella) ennen kaikkea virka-asemaan Piirilääkäri Wolmar Schildt (Volmari Kilpinen) oli paitsi lääkäri myös suomen kielen merkittävä kehittäjä. Hän kuului fennomaanisivistyneistöön, jolle kansan palveleminen ja kehittäminen oli elämäntehtävä

7 Kittilän piirilääkäri K.A. Hällström ja hänen vaimonsa Edit koettavat sulautua paikallisyhteisöön, 1880-luvun loppu Kittilän piirilääkäri K.A. Hällström vierailee 1891 Utsjoella, jossa hänen vastaanotollaan käy 10 potilasta: Näistä 10:stä on 30 % lihasleinisiä ja toiset 30 % korviensa perinpohjaista siivoamista kaipaavia kuuroja. Viimemainituilta, jotka ihmeekseen paljaalla vesi ruiskutuksella ovat saaneet kuulonsa takaisin, saa lääkäri taidostaan palkakseen vähintäin tietäjän maineen ja ehkäpä nimenkin, mutta muilta sairailta tuskin muuta palkkaa kuin naivillisen kummeksumisen: kyllä sie oot tyyris! ja kysymyksen; etkö sie helpota?

8 2. KUNNANLÄÄKÄRIN AIKA: LUVUN ALUSTA VUOTEEN 1972

9 300 Kunnanlääkäripiirien määrä uusia perustettu yhteensä

10 KUNNANLÄÄKÄRI Erikoisasema yhteisössä (koulutus, virka-asema), ei kuitenkaan niin korostunut kuin piirilääkärillä Erittäin tiivis suhde paikallisyhteisöön, pitkiä potilassuhteita Julkisen ja yksityisen rajamailla Erittäin suuri autonomia Mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vallankäyttöön, toisaalta usein kiistaa resursseista kunnanisien kanssa Arvostus nojasi (osaamisen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien ohella) virka-asemaan ja jakson loppupuolella myös tieteeseen Rikas kunnanlääkärifolklore kertoo osaltaan kunnanlääkärin keskeisestä roolista yhteisössä

11 Joviaalin ja isällisen kunnanlääkärin hahmon ohella esiintyy taiteessa ja kirjallisuudessa myös heroisoituja kunnanlääkärihahmoja, esimerkiksi Hannu Lemisen ohjaaman elokuvan Suurin voitto kunnanlääkäri Aarne (Eino Kaipainen), joka urheasti taistelee pohjoisen tukkityömailla riehuvaa pilkkukuumeen tapaista tautia vastaan. Tässä jatkosodan aikana kuvatussa elokuvassa Aarne nousee sotivan kansakunnan symboliksi: Joku toinen olisi jo perääntynyt, paennut täältä, jättänyt kaiken toivottomana. [Mutta] Hän - hän on mies. Suurin voitto (Hannu Leminen 1944)

12 Kesk. Merikarvian kunnanlääkäri Veikko Yliluoma Kunnanlääkärin tiimi koostui ennen toista maailmansotaa yleensä yhdestä tai useammasta sairaanhoitajista, mahdollisesti myös kätilöstä

13 [...] Viime tiistaina meillä oli taas tyräpotilas, siis nr 3. Nyt se oli vain leikkiä, onnistui loistavasti. Potilas käveli jo kolmantena päivänä. Hän oli suorastaan ylionnellinen, mikä on ymmärrettävää, koska hän oli kymmenen vuoden ajan ollut täysin työkyvytön vain tyrän takia. Neljäs tyräni tulee sairaalaan ensi maanantaina, leikkaan hänet keskiviikkona, jos käy. Edellinen leikkaus meni rattoisasti. Uhri sai jopa kuivata hien kasvoistani. Leikkaus oli lähes kivuton, hän seurasi tarkkaan ja kiinnostuneena toimitusta. Nosti jopa päätään ja katsoi, mitä me oikein teimme hänelle. Oli surullista, kun kaikki oli ohi. Se oli tosi hauskaa. (Aluelääkärin sijainen Lennart Fortelius Kuusamosta ) Lääketieteen kandidaatteja houkutteli kunnanlääkärin sijaisuuksiin mahdollisuus ansaita nopeasti opiskelurahoja ja mahdollisuus päästä käsiksi itsenäiseen työhön. Vt. aluelääkäri Lennart Fortelius ja sairaanhoitaja Tilda Tasanen Kuusamon aluesairaalan portailla.

14 On vain vaihtelevaa elämää, kuten ennenkin. Ei ehdi pitkästyä. Väliin on vallan hurja meno, kuten oli eilen. Vastaanotot ovat enimmäkseen suuria. Sitten on käytävä sairaaloissa. [ ] Olen todella onnellinen siinä suhteessa, että saan aamusta iltaan tehdä tavallista työtä ja siinä kehittyä ja saada lisää kokemusta. Eihän tämä nyt ihan samaa ole kuin Helsingissä, mutta ei tarvitsekaan. Täällä ei tarvitse ainakaan kuunnella hermostuneiden tätien valituksia niin paljon kuin siellä. Tuntee olevansa lähellä kansaa ja joskus voi ehkä jotain tehdä sen hyväksi. (Anni Seppänen Lammilta ) Sota toi kuntiin lääkäreitä, jotka muuten tuskin sinne olisivat päätyneet, esimerkiksi yksityislääkäreitä ja akateemista uraa tekeviä lääkäreitä pääkaupungista. Kuvassa helsinkiläinen sisätautilääkäri, LKT Anni Seppänen yliopiston sisätautiklinikalla, jossa hän työskenteli ennen sotia. Sotien aikana hänellä oli yli 20 eri komennusta maakunnassa, pisin niistä Lammin kunnanlääkärinä.

15 TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN AIKA: ALKAEN 1972

16 TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRI Erikoisasema yhteisössä ei enää niin selkeä (lääkärimäärien kasvu, lääkärintyön luonteen muutos, akateemisen koulutuksen yleistyminen) Eristyminen yhteisöstä terveyskeskuksiin (ajanvarausjärjestelmä, lyhentyvät potilaskontaktit, kasvava byrokratia) Vähemmän yksinäistä ja myös itsenäistä kuin kunnanlääkärin työ Taistelu ammatillisesta autonomiasta jatkuu (paikallisviranomaiset edelleen työtä ohjailemassa) Selkeästi julkisen sektorin edustaja, virkalääkäri työaikoineen Ei enää leimallisesti mies Arvostuksen perusta (osaamisen ohella) yhteiskunnallinen palvelutehtävä, tieteen tuoma arvovalta

17 KEIKKALÄÄKÄRIN AIKA? 1990-LUVULTA

18 KEIKKALÄÄKÄRI Ei ole eikä halua olla paikallisyhteisön jäsen Ei yhteiskunnallista palvelutehtävää, pikemminkin yritys mahdollisimman tehokkaasti hyötyä yhteiskunnasta Entisestään lyhenevät potilassuhteet Lyhyiden työsuhteiden vuoksi jää usein ulkopuoliseksi myös työyhteisössä Kapitalismin kevyttä ratsuväkeä

19 ELETÄÄNKÖ NYT MURROSAIKAA SUOMALAISEN LÄÄKÄRIPROFESSION HISTORIASSA? EI Suomalainen lääkärikunta on aina liikkunut julkisen ja yksityisen rajamailla tavoitteenaan to get the best of worlds (esim. julkisen sektorin tarjoama turva ja arvostus ja yksityisen sektorin tarjoama mahdollisuus kasvattaa tulojaan) ja säilyttää samalla reilu annos autonomiaa KYLLÄ Julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja ammatillisen itsemääräämisoikeuden alueen välisiä rajoja todella vedetään monin paikoin uudelleen Kentälle on ilmestynyt uusia merkittäviä toimijoita, esim. lääkärityövoimaa vuokraavat yritykset, tulevaisuudessa mahdollisesti myös lakifirmat Sekä julkisen sektorin toimintaa että potilas-lääkärisuhdetta määrittää yhä enemmän konsumerismi, jota voi olla vaikea sovittaa yhteen perinteisten professioideaalien (kutsumuksellisuus, altruismi, henkilökohtainen sitoutuminen potilaan auttamiseen) kanssa

20 MENETTÄÄKÖ LÄÄKÄRINTYÖ PROFESSIOLUONTEENSA (täyttyvätkö perinteiset professiokriteerit myös tulevaisuudessa)? Erikoistuneet tiedot ja taidot (ei uhattuna) Yhtenäinen tieteellinen koulutus (ei uhattuna) Ammattikunnan valtion suojaama monopoli (ei uhattuna) Yhteiskunnallinen palvelutehtävä (medicine as public service) (mahdollisesti uhattuna) Ammatillinen autonomia (mahdollisesti uhattuna, ainakin siinä määrin kuin se on sidoksissa edelliseen) yhtenäiset ammatilliset intressit (mahdollisesti uhattuna: perinteisen perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito jännitteen rinnalle on tullut yksityinen julkinen jännite) yhtenäiset ammatilliset ihanteet ja arvot (mahdollisesti uhattuna)