SAS INSTITUTEN SIDOSRYHMÄLEHTI JOHTAMISESTA, STRATEGIASTA JA TEKNOLOGIASTA TIMO AHVONEN: ANALYTIIKAN VANKKUMATON KANNATTAJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAS INSTITUTEN SIDOSRYHMÄLEHTI JOHTAMISESTA, STRATEGIASTA JA TEKNOLOGIASTA TIMO AHVONEN: ANALYTIIKAN VANKKUMATON KANNATTAJA"

Transkriptio

1 SAS INSTITUTEN SIDOSRYHMÄLEHTI JOHTAMISESTA, STRATEGIASTA JA TEKNOLOGIASTA TIMO AHVONEN: ANALYTIIKAN VANKKUMATON KANNATTAJA MTT: SUOMALAISTA MAATALOUTTA KEHITETÄÄN HUIPPUTASON ANALYTIIKALLA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO: UNIIKKI KOULUTUSOHJELMA OPETTAA TUOTTAMAAN DATASTA TIETOA JOHTAMISEN TUEKSI VATTENFALLIN PALKITTU CRO ERIK HAGLAND NOSTI RISKIENHALLINNAN TOIMITUSJOHTAJAN AGENDALLE ARLA FOODSIN CEO PEDER TUBORGH EI ANNA MENESTYKSEN NOUSTA PÄÄHÄN

2 SISÄLTÖ: 2 - PÄÄKIRJOITUS: VOIKO OIVALLUKSIA TUOTTAA? 3 - VAHDINVAIHDOS: MARKKINAJOHTAJAKSI MYÖS TUNNETTUUDESSA STRATEGIA: SE VOITTAA, JOKA KÄYTTÄÄ TIETOA FIKSUIMMIN Vakuutusyhtiö Fennia on matkalla kohti analyyttista yrityskulttuuria. Kehitysjohtaja Timo Ahvosen mukaan kysyntää analytiikalle syntyy tavoitteista ja työstä syntyneistä tarpeista ASIAKASNÄKÖKULMA: MAATALOUS HYÖDYNTÄÄ HUIPPUTASON ANALYTIIKKAA Suomalaisesta maatalouden kannattavuuskirjanpidosta on kehittynyt alan johtava yritysanalytiikan järjestelmä Euroopassa kertovat MTT:n Sari Forsman-Hugg ja Arto Latukka KILPAILUKYKY: YLIOPISTOSSA ALETAAN LEIKKIÄ DATALLA Itä-Suomen yliopisto on Suomessa ensimmäisenä käynnistämässä data-analytiikkaan keskittyvää koulutusohjelmaa. Sen tavoitteena on tuottaa osaamista, jonka avulla johtamisessa pystytään perustelemaan päätöksiä datalla RISKIENHALLINTA: AINOA PÄÄMÄÄRÄNI ON LUODA ARVOA Palkitun riskienhallintajohtaja Erik Haglandin aikakaudella riskienhallinta on Vattenfallissa nostettu toimitusjohtajatasolle tinkimättä ruohonjuuritason tuesta INTOHIMO: KULTA PIILEE PIENISSÄ YKSITYISKOHDISSA Menestynyt Le Mans kuljettaja Tom Kristensen paljastaa, että ihannoitujen kilpa-ajajien huippusuoritukset perustuvat täydellisesti kulissien takaiseen tiimityöhön DIGITALISOITUMINEN: YKSINÄISYYS ON PERUSEDELLYTYS Arla Foodsin pääjohtaja Peder Tuborgh kertoo viime vuosien vaativasta matkastaan kriisistä toiseen, joka on osin kivikkoisista osuuksista huolimatta osoittautunut menestyksen tieksi JOHTAMINEN : IHMINEN NÄYTTÖÖN POHJAUTUVAN JOHTAMISEN JARRUNA Stanford-professori Jeffrey Pfeffer romuttaa nykyaikaisen johtamisen myyttejä. PÄÄKIRJOITUS: Voiko oivalluksia tuottaa? Sain idean. Jo lauseen kielellinen rakenne vihjaa, ettei ideoita voi pakottaa syntymään, vaan kyse on aivojemme valmiudesta vastaanottaa ajatuksia ulkopuolelta. Sama pätee oivallukseen, monimutkaisen tilanteen (usein) äkilliseen hahmottamiseen. Oivallus, joka on ilmestyksen ja läpimurron käsitteiden sukulainen, tarkoittaa yllättävää, syvällistä ja muutoksen aiheuttavaa tietoa. Oivallukset liittyvät yhä konkreettisemmin työelämäämme, jossa niitä on mahdollista tuottaa. Henkilökohtaisen luovuuden näkökulmasta emme voi tuottaa ideoita nappia painamalla, vaan meidän on saatettava itsemme tilaan, jossa annamme niille mahdollisuuden kummuta. Organisaatioissa tilanne on päinvastainen. Liiketoiminnassa ennalta tuntemattomia, yllättäviä yhteyksiä voidaan paljastaa paljon järjestelmällisemmin käyttämällä oikeita lähestymistapoja ja työkaluja. Voimme tuottaa oivalluksen, joka muuttaa prosessia, asiakassuhdetta tai kenties jopa liiketoimintamallia. Organisaation monimutkainen rakenne prosesseineen ja käytäntöineen kätkee sisäänsä yllättäviä yhteyksiä oivalluksia jotka voivat olla hyvin arvokkaita. Niihin sisältyy yrityksen mahdollisuus innovointiin. Ja koska mm. ostokäyttäytymisemme, viestintäprosessimme ja suhtautumisemme toisiimme, tuotteisiin ja yrityksiin, tallennetaan digitaalisena tietona, meillä on tänä päivänä mahdollisuus löytää nämä yllättävät yhteydet. Kykymme hallita massiivista analytiikkaa on kehittynyt valtavasti. Nykyään pystymme käsittelemään valtavia tietomääriä sekunneissa, joita ei aiemmin pystytty työstämään lainkaan, tai parhaassa tapauksessa työstäminen vaati useita viikkoja ja paljon rahaa. Yrityksillä on nyt välineitä kehittää, testata ja tuottaa oivalluksia nopeassa tahdissa. Hyvin organisoitu tieto, kenties yhdistettynä uusiin rakenteettomiin teksti- ja kuvatietoihin, voi synnyttää uuden, käänteentekevän oivalluksen. Onko sinulla varaa jättäytyä sivuun oivallusten tuottamisesta? Sari Hofmann Markkinointi- ja viestintäjohtaja SAS Institute Oy SAS Institute Oy, PL 85/Tekniikantie 14, Espoo Puhelin Päätoimittaja: Saara Saalamo Toimitus ja tekstit: TRIALOG Aps, Hanne Hyldborg ja Sven Hauge, Press Features, Jorma T. Mattila, Kuvitus: Torben Nielsen, Camilla Utke Schiøler, Ola Billmont, Matti Matikainen. Taitto: Maria Bergsoe. Repro ja paino: Cool Gray A/S SAS Institute Inc. product or service names are registered trademarks or trademarks of SAS Institute Inc. in the USA and other countries. indicates USA registration. Other brand and product names are trademarks of their respective companies SAS Institute Inc. All rights reserved. Reflection 2

3 Markkinajohtajaksi myös tunnettuudessa VAHDINVAIHDOS: SAS Institute Oy:n uutena toimitusjohtajana vuoden alussa aloittanut Johan Sandell, 43, näkee yhdeksi keskeiseksi tehtäväkseen parantaa SASin tunnettuutta ja näkyvyyttä Suomessa. sas on Suomessakin kiistaton markkinajohtaja liiketoiminta-analytiikassa, ja sen uskollinen asiakaskunta tuntee yrityksen hyvin. Tunnettuutta on Sandellin mukaan kuitenkin tarvetta kasvattaa, jotta SAS pystyy toteuttamaan kasvustrategiansa. Hän aikoo itse toimia esimerkkinä ja tuoda SASin viestiä entistä näkyvämmin julkisuuteen. Haluan, että myös omat asiantuntijamme tulevat paljon aiempaa enemmän julkisuuteen näkemystensä kanssa. Meidän pitää osallistua näkyvämmin alan keskusteluun ja ottaa myös tunnettuudessa ansaittu paikkamme liiketoiminta-analytiikan ykkösenä. Viiden vuoden kuluttua SAS on Sandellin vision mukaan Suomessakin tunnustettu ja tunnettu tekijä, joka tulee missä tahansa yrityksessä ensimmäisenä mieleen, kun tarvitaan apua liiketoiminta-analytiikassa. Tulokset syntyvät ihmisiä johtamalla Sandellin edeltäjä Matti Suutala perusti SAS Institute Oy:n 1987 ja johti sitä menetyksellä 25 vuotta. Vahdinvaihtoa on Sandellin mukaan helpottanut yrityksen vankka perusta. Hän pääsi myös puolen vuoden ajan oppimaan toimitusjohtajan tehtäviä Suutalan rinnalla. Tarvittaessa Suutala on edelleen käytettävissä neuvonantajana, sillä ennen eläkkeelle siirtymistään hän jatkaa SAS-tehtävissä keskittyen liiketoiminnan kehittämiseen Baltian maissa. Sandell sanoo uskovansa vahvasti ihmisten ja osaamisen johtamiseen. En usko, että tulosta voi johtaa. Pitää johtaa ihmisiä, heidän kehittymistään ja motivointiaan. Ihmisiä tulee ohjata oikeanlaisiin tehtäviin, jotka motivoivat heitä. Se näkyy onnistumisina asiakasrajapinnassa, mikä puolestaan tuottaa meille kasvustrategiamme mukaiset tulokset, hän toteaa. Liiketoiminta-analytiikkaa käytetään nykyisin liiketoimintalähtöisesti niin bisneskriittisillä sovellusalueilla, että toteutusprojektit ovat Sandellin mukaan erittäin haastavia. Siksi SASin on keskityttävä yhä vahvemmin asiakkuuksiin, jotta se ymmärtää asiakkaiden liiketoiminnan draiwerit ja pystyy yhdessä heidän kanssaan määrittelemään toteutusprojektit niin, että ne vievät maaliin asti. Kilpailuetua uudenlaisilla osaajilla SASin emoyhtiön kotiosavaltiosta Pohjois-Carolinasta vieraili toissavuonna Suomessa arvovaltainen delegaatio tutustumassa Pisa-tuloksista mainetta saaneeseen suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Tärkeimpänä oppinaan delegaatio piti Sandellin mukaan sitä, että suomalainen koulutusjärjestelmä antaa opettajille valtaa ja vapautta suunnitella opetustaan hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Yhdysvalloissa opettajien käsiä sen sijaan sitovat loputtomat kokeet, tasokokeet ja testit, joilla koulutusta pyritään liiallisuuksiin asti ohjaamaan. Meillä koululaiset oppivat ajattelemaan asioita eivätkä vain pärjäämään kokeissa. Se luo loistavan mahdollisuuden kouluttaa esimerkiksi data scientist -tyyppisiä moniosaajia, joille on kasvavaa tarvetta työmarkkinoilla. Suomalaisille yrityksille tällaiset osaajat voisivat tarjota merkittävän kilpailuedun, Sandell toteaa. Koulutuksen tasosta on hänen mielestään tärkeää pitää huolta myös peruskoulun ja lukion jälkeisissä opinnoissa. Jotta oppilaitokset kouluttaisivat yritysmaailman kaipaamia osaajia, yritysten täytyisi Sandellin mukaan luoda sille omasta puolestaan imua tarjoamalla tuleville osaajille harjoittelupaikkoja ja työpaikkoja, joissa nuoret pääsevät jatkamaan kehittymistään. Reflection 3

4 Reflection 4 Se voittaa, joka käyttää tietoa fiksuimmin

5 Vakuutusyhtiö Fennia etenee kohti analyyttistä yrityskulttuuria. Kysyntää analytiikalle syntyy tavoitteista ja työssä heränneistä tarpeista. Uskoa tuloksiin saadaan, kun analytiikan avulla on todella kyetty parantamaan liiketoimintaa... Reflection 5

6 Timo Ahvonen on saanut innoitusta analytiikan hyödyntämiseen muun muassa Moneyball-kirjasta, joka kertoo tositarinan amerikkalaisen baseball-joukkueen Oakland Athleticsin noususta huipulle analytiikan avulla. Kirjan pohjalta on tehty myös Brad Pittin tähdittämä Hollywood-elokuva, joka oli vuonna 2011 ehdolla usean Oscar-palkinnon saajaksi. Pk-sektorin yritysten ja kotitalouksien vakuutuksiin keskittynyt Fennia kilpailee Suomessa vahvasti konsolidoituneilla markkinoilla. Sillä on kolme itseään suurempaa kilpailijaa, joilla kaikilla on Fenniasta poiketen myös pankkitoimintaa. Fennian tulee kehitysjohtaja Timo Ahvosen mukaan pysyä kilpailukykyisenä hinnoiltaan ja tuotteiltaan, mutta kilpailuetua pitää saada ennen muuta palvelulla. Visiomme on olla suositelluin vakuutusyhtiö. Haluamme erottua kilpailijoista ydinkohderyhmässämme sillä, että pystymme parhaimpaan palveluun. Se on mahdollista, koska ymmärrämme muita paremmin, mitä kohderyhmässä tapahtuu, Ahvonen kertoo. Parempi palvelu kompensoi asiakkaiden silmissä myös vakuutusten hinnankorotuksia. Niihin ajaa se, että keskimääräinen vahinkokorvaus kasvaa vuosittain paljon normaalia inflaatiota enemmän, koska asiakkailla on entistä enemmän ja kalliimpaa vakuutettavaa. Myös asiakkaiden odotukset ovat jatkuvasti kasvaneet. Palvelua pidetään nykyisin huonona, jos rahat eivät ole asiakkaan tilillä heti, kun hän on puhelimitse tehnyt korvaushakemuksen. Oma haasteensa on Ahvosen mukaan ylimalkaan saada varsinainen vakuutustoiminta kannattavaksi kestävällä pohjalla, koska vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan kannattavuus on 2000-luvulla heilahdellut rajusti erilaisten finanssi- ja talouskriisien vuoksi. Parempaa asiakasymmärrystä Yli 20 vuotta SAS-ratkaisuja käyttäneellä Fennialla standardiraportointi on Ahvosen mukaan hyvässä kunnossa, samoin hälytysten ja ad hoc -kyselyiden hyödyntäminen. Kehittynyttä analytiikkaa yhtiö on käyttänyt jo pitkään muun muassa asiakasymmärryksen parantamiseen ja asiakaspoistuman ennakointiin. Yhtiössä esimerkiksi tarkistetaan vuosittain, että kotitalous- ja yritysasiakkailla on riittävän kattava vakuutusturva, Analytiikan fiksu käyttö säästää aikaa ja vaivaa, koska se auttaa tekemään sitä, millä on oikeasti vaikutusta ja tunnistamaan objektiivisesti asiat, joista kannattaa olla kiinnostunut. mutta kaikkien asiakkaiden vuosittaiseen henkilökohtaiseen kontaktointiin resurssit eivät riitä. Asiakaskantaa analysoimalla pystymme kohdistamaan vuosittaiset proaktiiviset yhteydenotot niihin asiakkaisiin, jotka sitä todennäköisimmin tarvitsevat elämäntilanteessa tai yritystoiminnassa tapahtuneen muutoksen takia, Ahvonen sanoo. Yhteydenotto on analytiikan ansiosta myös paremmin valmisteltu ja personoitu, koska Fennian yhteyshenkilö tietää, miksi asiakkaaseen otetaan yhteyttä. Kummankaan aikaa ei tuhlata turhuuksiin. Hinnoittelu kohdalleen Vakuutusyhtiössä myös hinnoittelu perustuu pitkälti vahinkotilastojen analyysiin. Esimerkiksi ajoneuvovakuutusten hinnoittelussa pyritään tunnistamaan tekijät, jotka ennustavat, mitä tietylle kuljettaja-ajoneuvo-yhdistelmälle tulee ensi vuonna tapahtumaan. Käytännössä jokaiselle asiakkaalle tulee eri hinta. Se on Ahvosen mukaan elinehto, kun asiakasmäärät ovat suuria. Isojen kilpailijoiden etuna on suurempi asiakaskanta, jolloin analysointi tuottaa periaatteessa tarkempia tuloksia. Sen vuoksi Fennian on oltava muita parempi analytiikassaan. Se, joka arvioi asiat väärin, saa huonot asiakkaat ja menettää hyvät. Siksi oikea hinnoittelu on keskeinen asia vakuutusyhtiön kannattavuuden kannalta. Tärkeää vakuutusyhtiölle on myös vastuuvelan laskenta, jossa Fennia pyrkii analytiikan avulla esimerkiksi ennakoimaan, kuinka paljon eläkemaksuihin johtavia henkilövahinkoja tapahtuu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Vastuuvelan määrä on keskeinen tekijä, kun lasketaan yhä tarkemmin säänneltävää vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta. Vastuuvelan laskennalla on myös strategisempi merkitys. Meidän täytyy ymmärtää, mitä taseellemme tapahtuu, jos saamme paljon yritysasiakkaita, joilla on paljon työntekijöitä, ja lakisääteisten tapaturmavakuutusten kanta Reflection 6

7 kasvaa kovasti. Silloin pitää myös selvittää, mikä on tapaturmavakuutusten oikea hinta, jotta liiketoiminta pysyy kannattavana. Vaatimukset kovenevat Analytiikalle asettuu Ahvosen mukaan Fenniassa yhä kovempia vaatimuksia. Tiedon pitää olla nopeammin saatavissa ja helpommin ymmärrettävässä muodossa, jotta sen pohjalta päästään suunnittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä sekä myöhemmin kontrolloimaan, että on päästy haluttuun lopputulokseen. Jotta vakuutustoiminta saadaan pitkällä aikavälillä tasaisesti kannattavaksi, täytyy pystyä kohdistamaan tekemistä paremmin, segmentoimaan tarkemmin, ymmärtämään tuotteiden kannattavuusrakenteet paremmin ja korjaamaan vakuutuskantaa hieman sieltä ja vähän tuolta. Lisäksi täytyy kyetä ennustamaan paremmin, miten käy, jos asiat jatkuvat ennallaan. Ennustetta verrataan sitten tavoitteeseen ja katsotaan, mistä mahdollinen ero johtuu ja mihin toimenpiteisiin pitää ryhtyä, jotta tavoitteeseen päästään. Kun vakuutustoiminnan kannattavuus on kestävällä pohjalla, Fennia voi ottaa enemmän riskiä sijoitustoiminnassa. Mitä heikompi tietämys on, sitä vähemmän riskiä voidaan ottaa ja sitä pienemmät ovat sijoitustoiminnan tuotot, Ahvonen sanoo. Koveneviin vaatimuksiin vastatakseen Fennia uudistaa parhaillaan yritystason tietovarastoaan ja johdosta tiimitasolle asti käytettävää mittaristoaan. Yhtiö aikoo myös laajentaa analytiikan hyödyntämistä uusille alueille, kuten verkkopalveluiden kehittämiseen, yhteistyökumppaneiden tehokkuuden ja kustannustason analysointiin sekä omien palveluidensa mahdollisten ongelmakohtien tunnistamiseen asiakkuuksien elinkaaren varrella. Käyttötarkoituksia analytiikalle on enemmän kuin kukaan pystyy keksimäänkään. Kaikki tähtää kuitenkin nykyisten asiakkaiden pitämiseen ja hit raten parantamiseen myynnissä, Ahvonen toteaa. Kysyntä täytyy luoda Fennia pyrkii Ahvosen mukaan kehittämään koko ajan myös yrityskulttuuriaan niin, että analytiikkaa hyödynnettäisiin yhä enemmän ja sen tuloksiin luotettaisiin. Koska resurssit ovat rajalliset, ihmisten työaika pitää käyttää tehokkaasti. Turhasta, lisäarvoa tuottamattomasta työstä on päästävä eroon, jotta aikaa jää asiakkaiden kohtaamiseen. Silloin ihmiset haluavat tietää, ketä asiakasta kannattaa kontaktoida ja mitä hänelle tarjota. Tietämisen pakko ja tarve analytiikalle syntyvät sitä kautta. Kysyntä täytyy luoda. Se ei synny sanomalla, että analytiikka on hyvä juttu, tuossa ovat välineet, käyttäkää niitä, Ahvonen toteaa. Työntekijät ovat hänen mukaansa entistä valveutuneempia. Kun heille kerrotaan yrityksen seuraavan vuoden kannattavuustavoite, he alkavat spontaanisti pohtia, mitä he voisivat omassa toiminnassaan parantaa ja missä ovat helpoimmin poimittavat hedelmät. Liiketoiminnallinen horisontti laajenee, koska analytiikka paljastaa lainalaisuuksia, joita ihmisjärjen avulla ei ole edes mahdollista havaita. Kysyntä herää tavoitteiden kautta. Ihmiset alkavat vaatia välineitä, joita vain analytiikka tarjoaa. Usko analytiikan tuloksiin puolestaan syntyy, kun tuloksia käytetään ja havaitaan, että ne todella parantavat toimintaa. Innoitusta baseball-analytiikasta Ahvonen alkoi itse saada uskoa analytiikkaan jo kauppakorkeakoulussa opiskellessaan ja erityisesti opiskelijavaihdossa Kanadassa, kun hän yhdessä opiskelijatovereiden kanssa sai professorin antamaan harjoitustehtävään analytiikan avulla erinomaisia tuloksia. Silloin jotenkin aukesi, että asioita voidaan oikeasti ratkaista kiihkottoman analyysin kautta eikä vain niin, että ollaan vaan jotakin mieltä asioista, hän kertoo. Käsitys vahvistui, kun hän myöhemmin pääsi tutustumaan pohjoismaisiin käytäntöihin erityisesti ajoneuvovakuutuksien hinnoittelussa. Aloin miettiä, että tällä alalla voittaa se yritys, joka käyttää tietoa fiksuimmin. Muut eivät edes tiedä, miksi juuri se yritys voittaa. Sillä vaan on tietoa, mitä muilla ei ole, ja tieto on arvoltaan vähän kuin sisäpiiritietoa sijoitusmaailmassa. Uusimpia innoituksen lähteitä Ahvosella on ollut Michael Lewisin kirja Moneyball: The Art of Winning an Unfair Game, jonka pohjalta on tehty myös Brad Pittin tähdittämä elokuva. Kirja kertoo tositarinan siitä, kuinka köyhä baseball-joukkue Oakland Athletics nousi huipulle, kun se alkoi analysoida kaikille avointa ja erittäin tarkkaa baseball-statistiikkaa aivan uudella tavalla. Analyysien ansiosta joukkue pystyi palkkaamaan todella halvalla sellaisia pelaajia, jotka osasivat juuri sen, mitä pitää osata, että pelit voitetaan, Ahvonen kertoo. Perinteisesti baseballissa on kiinnitetty pelaajien rekrytoinnissa päähuomio näyttäviin taitoihin, kuten pitkiin lyönteihin ja heittoihin, vaikka niillä ei datan valossa välttämättä ole suurta merkitystä voittamisen kannalta. Silti tällaisille pelaajille maksetaan huippupalkkoja, joihin Oakland Athleticsilla ei ollut varaa. Reflection 7

8 Reflection 8

9 Maatalous hyödyntää huipputason analytiikkaa ASIAKASNÄKÖKULMA: Suomalaisesta maatalouden kannattavuuskirjanpidosta on kehittynyt alan johtava yritysanalytiikan järjestelmä Euroopassa. Sen tuloksia hyödyntävät yksittäiset maatilayrittäjät, tutkimus, opetus, edunvalvonta, neuvonta ja media sekä maataloushallinto niin kotimaisessa kuin EU-tason päätöksenteossa. Viime vuonna 100-vuotisjuhlia viettänyt maatalouden kannattavuuskirjanpito käynnistyi Suomessa 1912, kun maatilat alettiin maatalouden kaupallistumisen myötä nähdä liikeyrityksinä, joiden taloudellisen tuloksen seuranta oli tärkeää koko kansantalouden kannalta. Kannattavuuskirjanpidosta on vastannut vuodesta 2001 lähtien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja siellä Taloustutkimus-yksikön yritysanalytiikkatiimi. Juhlavuoden kruunasi tiimin voitto Ajantieto Oy:n valtakunnallisessa Talousosaajat kilpailussa. Markkinoiden kasvava epävakaus maataloustuotteiden ja tuotantopanosten usein rajuine hintaheilahteluineen on viime vuosina korostanut entisestään kannattavuuskirjanpidon pohjalta tuotetun tiedon ja analyysitulosten tarpeellisuutta koko toimialan kehittämisessä. Tiedolla johtamisen merkitys on kasvamassa. Maa- ja elintarviketalouden tulevaisuuden kehittämishaasteet liittyvät siihen, miten arvokasta tietopääomaa voidaan käyttää entistä paremmin hyödyksi poliittisessa päätöksenteossa, kokonaisvaltaisen johtamisen tukena niin yrityksissä kuin yrityksiä palvelevan neuvonnan kehittämisessä sekä alan monitieteisessä tutkimuksessa ja opetuksessa, sanoo MTT:n Taloustutkimus-yksikön johtaja Sari Forsman-Hugg. Maa- ja elintarviketalouden tulevaisuuden kehittämishaasteet liittyvät siihen, miten arvokasta tietopääomaa voidaan käyttää entistä paremmin hyödyksi mm. poliittisessa päätöksenteossa ja kokonaisvaltaisen johtamisen tukena. Tietoa tuhannelta maatilalta Kannattavuuskirjanpidossa kerätään vuosittain tarkat taloustiedot yli tuhannelta maatilalta, puutarhayritykseltä, porotilalta, turkistarhalta ja mehiläistilalta. Painotuskertoimien avulla tiedoista saadaan laskettua edustava kuva suomalaisen maatalouden talouskehityksestä. Kerättävä aineisto kattaa maatalousyritysten kaikki sivutoimet, kuten maatilamatkailun ja koneurakoinnin, ja sisältää tiedot tuloista ja menoista, veloista, viljelyaloista, eläinmääristä, tuotantomääristä, varastoista, koneista ja rakennuksista sekä työtuntimääristä. Kustakin yrityksestä kertyy kirjanpitoaineistoon tuhansia lukuja. Aineistossa on esimerkiksi jokainen maatilayrityksen kone ja rakennus ja jokaisesta niistä parikymmentä eri muuttujaa. Pelkästään koneita voi maatilalla olla pienimmät mukaan lukien vaikkapa sata, joten datamassa on valtava, yritysanalytiikkatiimiä vetävä laskentatoimen päällikkö Arto Latukka kertoo. Tulokset kaikkien käytettävissä Kannattavuuskirjanpitoaineisto on vasta raaka-ainetta, josta MTT tuottaa valtaisan määrän raportteja, ennusteita sekä analyysi- ja simulointituloksia koko toimialan käyttöön. Reflection 9

10 MTT:n kannattavuuskirjanpitojärjestelmä tarjoaa Sari Forsman-Huggin ja Arto Latukan mukaan yhä syvällisempiä analyysipalveluja niin yksittäisten maatilayritysten kuin valtakunnallisen ja EU-tasoisen poliittisen päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tueksi. Tulosten tärkeimmäksi jakelukanavaksi on noussut vuonna 2006 julkistettu Taloustohtori-verkkopalvelu, joka on veloituksetta kaikkien käytettävissä internetissä. Suomen-, ruotsin-, ja englanninkielissä palvelussa saa luotua käyttäjän valitsemien parametrien pohjalta jopa kymmeniä miljoonia erilaisia taulukoita. Ne yli tuhat maatilayritystä, jotka luovuttavat tietonsa kannattavuuskirjanpitoon saavat vaivanpalkaksi vuosittain ison joukon laskelmia, raportteja, ennusteita ja vertailuja oman maatilansa talouden seurantaa ja johtamista varten. Loput Suomen noin maatilasta voivat hyödyntää koko maata koskevia tuloksia Taloustohtori-palvelun kautta esimerkiksi vertaamalla omia tietojaan saman kokoluokan ja tuotantosuunnan kirjanpitotilojen tietoihin. Maatalouden neuvontaorganisaatiot, jotka käytännössä hoitavat vuosittaisen tiedonkeruun kirjanpitotiloilta MTT:n järjestelmään, käyttävät Taloustohtorin kautta tietoja hyväkseen niin kirjanpitotilojen kuin muidenkin maatilojen neuvonnassa. Palvelusta saa tuloksia alueittain, tuotantosuunnittain ja tilakokoluokittain sekä hyvään ja heikkoon kannattavuusryhmään luokiteltuina, joten neuvonnassa päästään hakemaan vertailuryhmiä kaikenlaisille maatiloille. Se tietenkin mahdollistaa paremman laatutason ihan perusneuvonnassakin, Latukka toteaa. Kannattavuuskirjanpidon tuloksia hyödynnetään laajasti myös tutkimus- ja opetuskäytössä, mediassa sekä maatalousyrittäjien edunvalvontaorganisaatioissa. Tietoja käydään katsomassa meidän verkkopalvelustamme paljon myös ulkomailta, koska järjestelmämme on parempi kuin komission järjestelmä. Tukea EU-neuvotteluihin Kannattavuuskirjanpidon pohjalta MTT hoitaa Suomen lakisääteiset aineistotoimitukset EU:n FADN-tietojärjestelmään, jonka avulla EU seuraa kaikkien jäsenmaiden maataloutta sekä tuottaa tietoa ja analyysejä monimutkaisen maatalouspolitiikkansa tarpeita varten. EU-maiden tiedot ovat nähtävissä Taloustohtori-palvelussa, ja MTT laskee sinne myös jäsenmaiden maatalouden kannattavuus- ja vakavaraisuustunnuslukuja, joita komissio ei itse julkista. Tietoja voi katsoa hyvin tarkallakin tasolla tietystä jäsenmaasta ja verrata niitä Suomen tietoihin. Voi vaikkapa verrata, kuinka paljon tanskalaiset ja suomalaiset maitotilat maksavat korkokuluja. Tällaisia tietoja käydään katsomassa meidän verkkopalvelustamme paljon myös ulkomailta, koska järjestelmämme on parempi kuin komission järjestelmä, Latukka kertoo. Kannattavuuskirjanpidon tulokset ovat Suomen maatalouspolitiikan suunnittelun ja kehittämisen keskeistä lähdeaineistoa. Maa- ja metsätalousministeriö tilaa MTT:lta vuosittain myös kymmeniä erityisanalyysejä, ennusteita ja simulointeja muun muassa kotimaisiin ja EU:n maataloustukijärjestelmiin suunniteltujen muutosten vaikutuksista. EU:n kanssa käytävissä tukineuvotteluissa on varmasti saatu monia ratkaisuja Suomen eduksi, koska käytettävissä on ollut ajantasaisia analyysejä ja ennusteita, Forsman- Hugg sanoo. SAS analysoi datan lennosta MTT on käyttänyt tutkimustyössä SASia jo lähes 30 vuotta. Myös kannattavuuskirjanpidossa SASilla on Latukan mukaan keskeinen rooli, koska kaikki raportointi ja analysointi tehdään kokonaisjärjestelmässä SASilla. Se tuo meille valtavasti mahdollisuuksia, joita muilla EU-mailla ei kannattavuuskirjanpidossa ole. Niiden relaatiotietokantapohjaisissa järjestelmissä on tiedot ja raportointi, mutta siinä välissä ei ole mitään, millä tietoja analysoitaisiin kunnolla. Meillä välissä on SAS ja kaikki sen tarjoamat tilastokäsittelyt ja SASin koko analyysivoima. Esimerkiksi Taloustohtoripalvelussa yhtään taulukkoa ei ole laskettu valmiiksi. Järjestelmä hakee datan aina perusaineistosta, ja SAS laskee tulokset painokertoimineen lennosta käyttäjän tekemien valintojen pohjalta. Silti analyysitulokset syntyvät suuresta datamassasta sekunneissa. Taloustohtori-palvelu tarjoaa hyvin monipuoliset analysointimahdollisuudet kenelle tahansa käyttäjälle, mutta sisäisessä käytössä MTT:llä on vielä paljon laajemmat mahdollisuudet tuottaa kirjanpitoaineistosta raportteja, analyysejä ja pidemmän aikavälin ennusteita. Kirjanpitoaineiston keruuvaiheessa SASilla tehdään jokaisen kirjanpitotilan tiedoille parissa sekunnissa laaduntarkastus, joka sisältää testiä. EU:lta saadun palautteen mukaan Suomen FADN-aineisto on laadultaan jäsenmaiden paras. Komissio tekee aineistoille myös oman laaduntarkastuksensa, ja EU-virkailijat kilpailevat siitä, kuka pääsee tarkastamaan Suomen aineistoja ja kuka joutuu tarkastamaan esimerkiksi eräiden Välimeren maiden aineistoja. Rajattomia kehittämismahdollisuuksia Taloustohtori-palvelun arkkitehtuuriratkaisussa Sybaseen perustuvan tietokannan ja Oracle-portaaliin perustuvan käyttöliittymän välissä sijaitsee SASin analytiikkakerros. Tämä on mahdollistanut Latukan mukaan sen, että järjestelmään voidaan lisätä helposti uusia muuttujia, luokittelutekijöitä, raportteja ja analyysejä pelkästään ohjelmallisia muutoksia tekemällä. Kun resurssit ovat suhteellisen pienet, järjestelmien täytyykin olla ketteriä ja joustavia, Forsman-Hugg korostaa. Kannattavuuskirjanpitoaineiston hyödyntämisessä on hänen mukaansa edelleen lähes rajattomat kehittämismahdollisuudet. Datasta voidaan maataloudessa, kuten useim- Reflection 10

11 milla muillakin toimialoilla, saada paljon nykyistä enemmän irti. MTT muun muassa pyrkii yhteistyössä maatalouden neuvontaorganisaatioiden kanssa saamaan erilaiset maataloutta koskevat tietokannat yhteiskäyttöön. Kirjanpitoaineiston taloustietoa voitaisiin silloin yhdistää tuotantoprosessien biologiseen tietoon, joka koskee vaikkapa maidon koostumusta tai eläinten hyvinvointia. Tätä kautta pääsemme jatkossa yhä paremmin kiinni syihin, jotka vaikuttavat maatilojen kannattavuuteen ja pystymme ehkä saamaan entistä parempia eväitä yritystason johtamista varten, Forsman-Hugg toteaa. Julkiseen Taloustohtori-palveluun on myös tulossa MTT:n sisäisessä käytössä jo oleva yksikkökustannuslaskenta, jolla pystytään kohdentamaan maatilakohtaisesti 540 erilaista kustannuserää maksimissaan 75 eri tuotteelle. Tällöin päästään vertailemaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon maksaa maitolitran tai vehnäkilon tuottaminen erityyppisillä maatiloilla. Samoin Taloustohtoriin ovat tulossa sisäisessä käytössä jo olevat SASilla toteutetut grafiikka- ja karttapalvelut. MTT:llä on käytössään myös muiden EU-maiden kartat, joten EU-maiden FADN-aineiston mitkä tahansa muuttujat saadaan pian kartalle EU-tasolla. Komission omilla verkkosivuilla on vain muutama kiinteä kartta, joten me nousemme ihan eri sfääreihin SASkarttojen avulla, Latukka sanoo. Luvassa on myös interaktiivinen palvelu, jossa mikä tahansa maatilayritys voi naputella Taloustohtoriin omat talouslukunsa ja verrata niitä saman kokoluokan ja tuotantosuunnan kotimaisten kirjanpitotilojen lukuihin ja kenties myös muiden EU-maiden maatilojen lukuihin. Pyrimme myös yhä enemmän ennakoimaan asioita, tekemään ennusteita, simulointeja ja herkkyysanalyysejä, siinä missä aiemmin olemme lähinnä kuvanneet, miten kannattavuus on toteutunut historiallisesti, Forsman-Hugg kertoo. Yhtenä visiona on kerätä ja analysoida kannattavuuskirjanpidossa myös sellaista dataa, jota voisi hyödyntää kuluttajaviestinnässä esimerkiksi tuotannon ympäristövaikutuksiin liittyen. MTT:ssa on kannattavuuskirjanpitoon liittyen kehitteillä paljon muutakin, kuten hintatiedoista riisuttu tuottavuuslaskenta, paikkatiedon hyödyntäminen sekä ipadja älypuhelinpohjaiset jakelukanavat Taloustohtori-palvelulle. Datasta voidaan maataloudessa, kuten useimmilla muillakin toimialoilla, saada paljon nykyistä enemmän irti. Kannattavuus on kilpajuoksua Kannattavuuskirjanpidon pohjalta tuotettu tieto auttaa parantamaan maatilayritysten kannattavuutta kaikilla eri tasoilla: poliittisessa päätöksenteossa, EU:n tukineuvotteluissa, maatalouden ongelmia ratkovassa tutkimustyössä ja neuvonnassa, opetuksessa sekä yksittäisten maatilayritysten johtamisessa. Kyse on kuitenkin jatkuvasta kilpajuoksusta. Maatalouden tehokkuus ja tuottavuus ovat parantuneet koko ajan, mutta taloudellisen hyödyn ovat usein ulosmitanneet itselleen rehu-, lannoite- ja energiateollisuus, elintarvikkeiden jalostusteollisuus sekä vähittäiskauppa. Kannattavuuskerroin on keskeinen luku, joka kertoo, kuinka paljon maatilayrittäjä ansaitsee suhteessa maataloustyöntekijän kuukausiansioon. Suomessa kerroin on yli vuosikymmenen ajan vaihdellut välissä 0,4-0,8. Maatilayrittäjät ovat siis jatkuvasti ansainneet huomattavasti vähemmän kuin maataloustyöntekijät. Vuosittain vain muutamassa EU-maassa maatilayrittäjien ansiot ovat samalla tasolla tai korkeammat kuin maataloustyöntekijöillä. Toimintaan sitoutuneen kokonaispääoman tuottoprosentti on suomalaisilla maatiloilla ollut keskimäärin noin 2 prosenttia miinuksella jo reilun vuosikymmenen. Maatilojen kannattavuus toki vaihtelee suuresti muun muassa tilakoon ja tuotantosuunnan mukaan. Tällä hetkellä maidontuotanto on Suomessa kohtuullisen kannattavaa, mutta edes maitotilayrittäjät eivät silti keskimäärin yllä maataloustyöntekijän ansiotasoon. Lisätietoja: Reflection 11

12 Yliopistossa aletaan leikkiä datalla KILPAILUKYKY: Itä-Suomen yliopisto on Suomessa ensimmäisenä käynnistämässä data-analytiikkaan keskittyvän projektin. Tarkoitus on kouluttaa osaajia, jotka löytävät datamassoista syvälliseen ymmärrykseen johtavaa tietoa kehittyneen data-analytiikan avulla. tietävä-hankkeeksi nimetyssä projektissa analytiikkaa ei lähestytä vaikeaksi koettujen tilastotieteen menetelmien ja algoritmien näkökulmasta, vaan data edellä. Tavoitteena on oppia tuottamaan datasta tietoa johtamisen tueksi sellaisella kielellä, jota päätöksentekijätkin ymmärtävät. Me ryhdymme kuvainnollisesti leikkimään datalla ja katsomaan, mitä siitä saadaan irti esimerkiksi SASin työkaluilla. Datat ovat meille kuin kasa Lego-palikoita, jotka saatuaan lapsi alkaa miettiä, mitä niistä voisi rakentaa, Itä-Suomen yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kehittämispäällikkö, FT Virpi Hotti kertoo. Kehittyneen data-analytiikan hyödyntäminen ei hänen mukaansa edellytä tilastotieteen hienouksien hallitsemista. SASin JMP:n kaltaiset työkalut osaavat kertoa suoraan ja havainnollisen visuaalisesti, mitä datasta löytyy ilman, että ensin jouduttaisiin miettimään, mitä muuttujia tutkitaan ja minkälaisella matemaattisella mallilla. Idea on nimenomaan se, että meillä ei tarvitse olla valmiita kysymyksiä, joihin datasta lähdetään hakemaan vastauksia. Annamme oikeasti datan itsensä kertoa, Hotti sanoo. Päätöksiä perusteltava datalla Koulutushankkeen projektipäällikön, FT Maija Marttila- Kontion mukaan valmiit kysymykset usein ohjaavat suuresti sitä, mihin suuntaan analytiikan tulokset vievät päätöksentekoa. Kun sen sijaan lähdetään pyörimään datan leikkikentälle ja annetaan datan kertoa, löydetään ensin merkkejä erilaisista ilmiöistä. Kun niitä on kertynyt tarpeeksi, tulokseksi saadaan syvällistä ymmärrystä, hän toteaa. Hankkeen projektikoordinaattorin, FM, MBA Mikko Kontion mukaan nykyisin keskustellaan julkisuudessa Datat ovat meille kuin kasa Lego-palikoita, jotka saatuaan lapsi alkaa miettiä, mitä niistä voisi rakentaa. paljon siitä, että johtamiskulttuurissa pitäisi siirtyä mututuntumaan ja tunteen varaan perustuvasta päätöksenteosta siihen, että päätöksiä perustellaan datalla. Koiranleuat sanovat, että vanhassa mallissa tehdään ensin jokin päätös ja etsitään sitten sellainen datajoukko, jolla päätöstä voidaan perustella. Tällaisesta pitäisi pyrkiä pois, ja se vaatii analyyttisten työkalujen lisäksi yritysten johdolta sellaista suhtautumista, että ollaan kiinnostuneita datasta ja luotetaan siihen. Opettajatkin kouluttautuvat Ensi syksynä käynnistyvään data-analytiikan koulutusohjelmaan otetaan 20 perus- ja jatko-opiskelijaa, jotka ovat jo suorittaneet tietojenkäsittelytieteen tai muun sopivan oppiaineen kandidaattivaiheen opinnot. Heille on tarjolla viisi kurssikokonaisuutta, joista kertyy yhteensä 25 opintopistettä. Yritämme etsiä koulutusohjelmaan sellaiset opiskelijat, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita tästä aihealueesta. Jos olen oikein haistellut ilmaa, opiskelijat odottavat vesi kielellä, että pääsevät hakemaan ohjelmaan, Marttila-Kontio kertoo. Koulutusohjelman kohderyhmään kuuluvat opiskelijoiden lisäksi myös hankkeen opetus- ja hallinnointitiimin muodostava kolmikko: Hotti, Marttila-Kontio ja Kontio. Koska aihepiiri on maan korkeakouluissa uusi, hekin kouluttautuvat aiheeseen muun muassa SASin ja muiden välinetoimittajien kursseilla. On harvinaista herkkua, että itsekin pääsemme kouluttautumaan, Marttila-Kontio sanoo. Yritysyhteistyötä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osin rahoittaman Tietäväprojektin käynnistämistä edelsi Pohjois-Savon alueen yrityksille sekä julkishallinnon ja muiden toimialojen organisaatioille tehty kyselytutkimus, jossa selvitettiin niiden Reflection 12

13 Itä-Suomen yliopisto pyrkii Mikko Kontion, Virpi Hottin ja Maija Marttila-Kontion mukaan tarjoamaan data-analytiikan koulutuksessa osaamista, jonka avulla johtamisessa pystytään perustelemaan päätöksiä datalla eikä pelkällä näppituntumalla. nykytilannetta raportoinnissa ja analytiikassa. Eniten kehittämistarvetta organisaatiot näkivät ennustamisessa ja optimoinnissa, mutta lähes puolet koki kehittämistarvetta kaikilla raportoinnin ja analytiikan osa-alueilla. Yli puolella organisaatioista ei kuitenkaan ole riittävää osaamista suurten datamäärien hyödyntämiseen. Yliopisto-opiskelijoille tarkoitetun koulutuskokonaisuuden lisäksi Tietävä-projektissa aiotaankin tehdä tiivistä yhteistyötä myös Pohjois-Savon yritysten ja organisaatioiden kanssa muun muassa tarjoamalla niiden edustajille koulutuskokonaisuuden aihealueista lyhyitä teemakoulutuksia ja seminaareja. Lisäksi organisaatiolle tehdään tarkempi tilannekartoitus analytiikan hyödyntämisestä ja kehittämistarpeista. Kehittynyttä data-analytiikkaa ei ole tarkoitus opettaa vain yliopiston opiskelijoille, vaan tarkoitus on parantaa alueellista osaamista, Hotti korostaa. Kun yritysjohtajia saadaan heräteltyä kiinnostumaan data-analytiikan mahdollisuuksista, koulutusohjelman opiskelijoiden toivotaan pääsevän tekemään opinnäytetöitä yrityksille ja myöhemmin saavan työpaikkoja yrityksistä. Opiskelijoille olisi tärkeää päästä tekemään opinnäytteitä yritysten todellisiin ongelmiin liittyvistä aiheista, ja se myös parantaisi heidän asemaansa työmarkkinoilla. Se olisi win-win-tilanne, josta kaikki hyötyvät, Marttila-Kontio toteaa. Yritysjohdon kiinnostusta voidaan herätellä sillä, että yrityksen omaa ja ulkoista dataa yhdistämällä ja analysoimalla voidaan luoda uniikkia, tietoon perustuvaa kilpailuetua. Jos yritysjohtoa ei muu kiinnosta, raha kiinnostaa - ja nykymaailmassa data tuo uutta rahaa. Tietävä-projekti jatkuu vuoden 2014 loppuun. Sen jälkeen arvioidaan tuloksia ja katsotaan, tuotteistetaanko dataanalytiikan koulutusohjelma pysyvästi osaksi yliopiston opetusta. Tietävä-koulutuksen aihealueet - Kehittynyt data-analytiikka johtamisessa - Kehittynyt data-analytiikka - menetelmät - Big data ja pilvipalvelut - Kehittynyt data-analytiikka - työvälineet - Kehittynyt data-analytiikka - analyysitulosten tulkinta Reflection 13

14 Ainoa päämääräni on luoda arvoa Reflection 14

15 Erik Haglandin aloittaessa Vattenfallin palveluksessa 15 vuotta sitten, riskien arviointi oli vielä melko harvinaista. Kun Ruotsin sähkömarkkinat samoihin aikoihin vapautuivat, Vattenfallin rooli muuttui nopeasti... Reflection 15

16 Nykyään Erik Hagland on Vattenfall-konsernin riskienhallintajohtaja ja hänen alaisuudessa toimii yli 100 työntekijää. Vattenfall on Euroopan suurimpia sähkön tuottajia. Erikin ja Vattenfallin tapaan hallita riskejä suhtaudutaan alalla Pohjoismaissa suurella kunnioituksella. Hän sai hiljattain arvostetun Gustaf Hamiltonin apurahan toimistaan Vattenfallin riskienhallinnan edistämiseksi. Laajentuminen käynnisti kehityksen Palkittu riskienhallintajohtaja Erik Hagland ottaa toimittajan vastaan Vattenfallin vastavalmistuneessa pääkonttorissa Tukholman uudessa Arenastadenin kaupunginosassa. Vattenfall yhdisti kaikki Tukholman konttorinsa yhteen pääpaikkaan syksyllä Toimistorakennus on Ruotsin energiatehokkaimpia. Se kuluttaa energiaa vain 50 kwh neliötä kohden vuodessa, mikä on puolet tavanomaisen toimiston kulutuksesta. Rakennuksessa työskentelee noin Vattenfallin yli työntekijästä. Täältä Erik Hagland johtaa riskienhallintajoukkojaan. Viisitoistavuotinen ura energia-alan kehityksen kärjessä hakee vertaistaan. Ruotsin sähkömarkkinoiden vapautuminen vuonna 1996 antoi sysäyksen yrityksen laajenemiselle kansainvälisille markkinoille. Nyt Vattenfall on Euroopan suurimpia energian tuottajia. Sen tavoitteena on johtaa kestävän kehityksen mukaista, ympäristöystävällisen energiantuotannon kehitystä. Laajenemisensa myötä Vattenfall on kasvattanut riskienhallintaorganisaatiotaan. Riskienhallintaan keskittyvää työtä tekee nyt yli 100 työntekijää. Vuonna 2008 Erik Hagland nimitettiin konsernin riskienhallintajohtajaksi, ja vuonna 2010 perustettiin uusi riskienhallintaorganisaatio. Aluksi meitä oli viisi työntekijää hajautetussa riskienhallintaorganisaatiossa. Nyt meitä on 100, ja roolimme on muuttunut valvontaosastosta muita toimintoja tukevaksi ja konsultoivaksi toimijaksi, kertoo Erik. Organisaatiomme riskienhallintakomitea koostui aiemmin ainoastaan riskienhallinnan ihmisistä, mutta nyt muutaman vuoden sen puheenjohtajana on toiminut yrityksen toimitusjohtaja. Riskienhallinnasta on siis tullut johtotason asia. Riskienhallintavastuun siirtyminen konsernitasolla laajemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi toiminnoksi on herättänyt paljon huomiota riskienhallinnan alalla. Ruotsalainen alan etujärjestö SWERMA (Swedish Risk Management Association) järjesti syksyllä 2011 kyselyn yli 40 pohjoismaiselle suuryritykselle. Vastaajia pyydettiin muun muassa nimeämään pohjoismainen yritys, joka toimii edistyksellisimmin riskienhallinnan alueella. Vattenfall sijoittui kyselyssä ykköseksi. Vuoden 2012 Gustaf Hamiltonin apurahan saaja ei siis ollut SWERMAlle vaikea valinta. Perusteluissa sanottiin Menestyksen avain on hakea tuki sekä ylhäältä että alhaalta. näin: Erik Hagland on rakentanut johdonmukaisesti ja vahvalta teoreettiselta pohjalta koko Vattenfallkonsernin kattavan riskienhallinnan toiminnon ja mallin. Tätä mallia käytetään sekä yrityksen päivittäisen johtamisen että operatiivisen tason riskienhallinnan työkaluna. Kiitos Erikin hyvän, kansalliset rajat ylittävän yhteistyön muiden riskienhallinnalle tärkeiden yksiköiden kanssa, konsernilla on nyt yhtenäinen näkemys riskeistä. Prosessilla on nyt vahva pohja myös hallitustasolla. Haen yhteistä pohjaa, jonka päälle luoda arvoa Miten itse kuvailisit filosofiaasi riskienhallinnanjohtajan roolissa? Apurahan perusteluissa minua ilahdutti erityisesti se, että esiin oli nostettu hyvä yhteistyökyky, Erik sanoo. Haen yhteistä pohjaa, jonka päälle luoda arvoa. Tämä ei välttämättä tarkoita tuen hakemista ylempää. Yritykselle voi yhtä hyvin luoda arvoa vuorovaikutuksella paikallisten toimijoiden kanssa. Olen työskennellyt Vattenfallilla jo monta vuotta, ja suuri osa menestyksestä juontaa juurensa avoimesta yrityskulttuurista ja aidosta halusta luoda yritykselle arvoa, Erik kertoo. Riskienhallinnan prosesseissa edistyminen liittyy pitkälti siihen, millainen yritysjohto meillä on. En voi toimia ilman johdon tukea, ja se minulla on ollut. Jos muistelet vuosiasi alalla, missä on tapahtunut suurin muutos? Reflection 16

17 Aloittaessani Vattenfallilla vuonna 1996 meitä oli aluksi viisi työntekijää hajautetussa riskienhallintaorganisaatiossa. Nyt meitä on 100 yhtenäisessä organisaatiossa. Riskienhallintatoiminnon merkityksen kasvamisessa. Meillä on esimerkiksi yksikkö, joka ilmoittaa näkemyksensä kaikissa suurimmissa investointipäätöksissä. Jos esimerkiksi on tarkoitus sijoittaa voimalaitokseen, johto saa käyttöönsä riskienhallinnan näkökulman, johon perustaa päätöksensä. Konsultoiva roolimme on siis merkittävä. Tällaisia toimintoja ei ollut, kun aloitin alalla. Vattenfall perustettiin vuonna 1909 nimellä Kungliga Vattenfallsstyrelsen. Nyt Ruotsin valtion osittain omistama osakeyhtiö on sähkömarkkinoiden vapauttamisesta lähtien laajentunut voimakkaasti. Vattenfallista on tullut Euroopan viidenneksi suurin sähkön tuottaja ja suurin lämmön tuottaja. Yhtiön päämarkkina-alue on Saksa, ja juuri laajentuminen tällä alueella on osittain syynä laajempaan riskienhallintaan Enterprise Risk Management (ERM) -järjestelmän kautta. Kun Vattenfall kasvoi ja ostimme yrityksiä Saksan markkinoilta, myös riskienhallintaorganisaatiomme kasvoi merkittävästi. Vattenfallin Enterprise Risk Management (ERM) -järjestelmä perustuu Saksan lainsäädäntöön (Kon- TraG, Das Gesetz zur Kontrolle und Transparenz im Unternehmensbereich), joka edellyttää, että yrityksen riskien on oltava omistajien tiedossa. Riskien tarkastelu ERM-järjestelmän kautta ei perustu lain asettamiin vaatimuksiin, vaan uskomme sen lisäävän liiketoiminnan arvoa ja auttavan tekemään älykkäämpiä päätöksiä. Tämä on ollut motiivimme alusta lähtien, Erik Hagland muistuttaa. Jos kuvailisit Vattenfallin mallin mukaista riskienhallintaa maallikolle, miten selittäisit sen mahdollisimman ymmärrettävästi? Vattenfall ottaa suurimmat riskinsä investoidessaan suuriin tuotantolaitoksiin. Kun iskemme lapion maahan, meidän on oltava varmoja, että investoimme sellaiseen kohteeseen, joka tuottaa meille positiivisen kassavirran vuoden kuluessa, Erik selittää. Tuotantolaitoksen rakentamiseen liittyy rakennusprojektinaikaisia riskejä, ja kun tuotanto alkaa, kohtaamme liiketoiminnalliset ja markkinaan liittyvät riskit. Siksi meidän pitää tasapainottaa riskinotto ja tuotanto erilaisin energialähtein, joiden kustannukset muuttuvat. Koko investointi edellyttää tietysti, että loppuvaiheessa joku ostaa tuotteitamme tässä kohtaa otamme luottoriskin. ERM kehityksen keskipisteessä Puhut ERM:stä usein suurena mahdollisuutena. Onko tämä aihe, johon Vattenfallin riskienhallinnan kehittämiseksi juuri nyt eniten keskityt? Kyllä, keskitymme siihen, että ERM-prosessi tuottaa yritykselle lisäarvoa. Operatiivisen ja strategisen yritystoiminnan välillä on oltava punainen lanka, ja niiden on toimittava saumattomasti ja keskeytyksettä yhteen. Vattenfallilla riskienhallinta on nostettu toimitusjohtajatasolle saakka. Milloin saavutatte tavoitteenne? Ruotsin sähkömarkkinoiden vapautumisesta on 17 vuotta, ja samoihin aikoihin vuoden 1996 jälkeen alettiin riskeihinkin suhtautua ihan eri tavalla. Uskon, että viidessä vuodessa ERM ja koko konsernia koskeva näkemyksemme riskeistä on niin kattava, että voimme katsoa onnistuneemme. On kuitenkin suuri haaste päästä johdonmukaisesti tavoitteeseen, kun on tasapainoteltava teoreettisen ja konkreettisen mallin välillä. ERM ei ole mikään musta laatikko, johon syötetään erilaisia lukuja ja saadaan tulokseksi 42. Tulosten on oltava konkreettisempia ja luotava arvoa. Mitkä muut vastuualueeseesi liittyvät haasteet sinua ja Vattenfallia odottavat? Japanin Fukushiman katastrofin seuraukset asettavat meille suuria haasteita. Suurin markkinamme Saksa on parhaillaan keskellä energiantuotannon muutosta, ja siellä otetaan tiuhaan tahtiin käyttöön uusiutuvia energianlähteitä. Tämä on valtava haaste meille. Haasteena brändiarvon määrittely Mikä päivittäin käsittelemistäsi ja teoreettisesti ratkaisemistasi riskeistä on kaikkein hankalin määritellä? Brändiarvo on vaikea asia. Sitä kutsutaan myös maineriskiksi. Kerronpa esimerkin: Henkilö vahingoittuu sähköverkon kautta muuntaja-asemalla tai joutuu samantyyppiseen onnettomuuteen ydinvoimalassa. Lopputulos uhrille on sama, mutta vaikutus brändiimme on täysin erilainen kummassakin tapauksessa. Tärkeää on, MISSÄ tapahtuu, ei MITÄ tapahtuu. Tällaisia riskejä ei voi teoretisoida. Pitää vain toteuttaa turvallisuusmääräyksiä samalla tavoin joka paikassa. Vastaanotit hiljattain SWERMA-apurahan, jonka luovutti sen perustaja, vuonna 1973 Ruotsin ensimmäiseksi riskinhallintapäälliköksi nimetty Gustaf Hamilton. SWER- MAn kautta voit vaihtaa kokemuksia muiden riskienhallinta-alan ihmisten kanssa, mutta onko sinulla muita foorumeita tähän tarkoitukseen? Olisi tietysti hyödyllistä ja hauska tavata muita oman alan riskienhallintajohtajia. Mutta sellaista foorumia ei ole. Pysyttelemme kukin jokseenkin omissa oloissamme, Erik arvioi. Pääsen parhaiten vuorovaikutukseen muiden kanssa omien liiketoimiemme yhteydessä. Oman alan lisäksi olen eniten tekemisissä pankkien ja vakuutuslaitosten riskienhallintajohtajien kanssa. Ala, josta mielelläni oppisin lisää, on prosessiteollisuus, jossa myös tehdään hyvin pitkäaikaisia investointeja, päättää Erik Hagland. Reflection 17

18 Kulta piilee pienissä yksityiskohdissa Intohimo: Moottoriurheilussa intohimoiset taistelijat ja tiivis tiimityö yhdistyvät. Näkyviä sankareita ovat kuljettajat ratin takana, mutta heidän huippusuorituksensa perustuvat kokonaan kulisseissa tapahtuvaan tiimityöhön. Tom Kristensen tarjoaa katsauksen ainutlaatuiseen maailmaan, jossa 99 prosenttia ei ole koskaan tarpeeksi. Jylinää 16-sylinterisestä moottorista. Suhinaa nopeuden noustessa nollasta kolmeensataan parissa sekunnissa. Maalilinjan ylittäminen ykkösenä virtaviivaisen kilpa-auton ratissa on monen pojan, ja miksei tytönkin, unelma. Harva toteuttaa unelmansa. Vielä harvempi pääsee maistamaan voittoa. Tom Kristensen on kulkenut koko matkan lapsuusvuosien karting-ajoista palkintopalleille ympäri maailman. Hän on klassisen Le Mansin 24 tunnin ajon ja Sebringin 12 tunnin ajon kaikkien aikojen voittoisin kuljettaja. Hänellä on tilillään valtavasti ennätyksiä ja jättimäärä kunniamainintoja. Lyhyesti sanottuna Tom Kristensen on ykkönen, mutta mies itse on vakuuttunut siitä, ettei kyse ole pelkästään omista huippusuorituksista. Moottoriurheilu on kaluston, kuljettajan ja tiimityön kolmiyhteys. Yksittäisten tiimien kuljettajien ja autojen taso on erittäin korkea, joten salaisuus piilee pienissä yksityiskohdissa, Tom Kristensen selittää. Kyseessä on läpikotaisin ammattimainen urheilulaji, joka edellyttää loputonta hienosäätöä. Jatkuvaa mittausta Kilpailussa taistellaan sekunnin kymmenesosista. Jos ajat varikolta vain kaksi kymmenesosasekuntia kilpailijoita nopeammin, ylität ehkä maaliviivan ensimmäisenä. Niinpä me harjoittelemme, mittaamme ja optimoimme yhä uudelleen ja uudelleen vuoden ympäri. Sekuntikello on tärkeimpiä työvälineitämme. Paalupaikalle pääsy edellyttää, että kaikki antavat panoksensa 110-prosenttisesti, niin suunnittelijat, kuljettajat, insinöörit kuin mekaanikotkin. Vaatii yhteistyötä optimoida asetukset, aerodynamiikka, iskunvaimentimet ja rengaspaine siten, että ne auttavat sinua, kun olet radalla ja puristat autosta ja itsestäsi kaiken irti. Vastuun ottaminen ja tunteminen on tärkeä osa tiimityöskentelyä. Se luo molemminpuolista kunnioitusta ja luottamusta, mikä on voittamisen edellytys, Tom Kristensen toteaa. Vastuun ottaminen ja tunteminen on tärkeä osa tiimityöskentelyä. Rullaavat laboratoriot Tom Kristensenin tallilla Audi Sportilla on 200 kilpa-ajotiimeille omistautunutta työntekijää. Organisaatio käy jatkuvasti kierroksilla. Kahdeksan kuukautta ennen kilpailua moottori on testattu ja auto lähes valmiiksi suunniteltu, minkä jälkeen alkavat testiajot. Niitä järjestetään eri puolilla maailmaa, jotta voidaan kokeilla, miten kalusto toimii erilaisissa rata- ja sääoloissa. Kymmenen prosentin lämpötilanmuutos asvaltissa vaikuttaa merkittävästi siihen, miten auto ja renkaat käyttäytyvät. Sitä tavallinen autoilija ei tule ajatelleeksi, mutta kun ajat 900 kg painavan kilpa-auton kaarteeseen yli 200 km:n tuntinopeudella, huomaat varmasti eron. Meidän on hiottava kaikki pienet särmät ennen jokaista ajoa. Siksi koko testijakson ajan kerätään intensiivisesti tietoa, kertoo Tom Kristensen, joka tunnetaan siitä, että hän ajaa radan ympäri ennen kisaa saadakseen ensivaikutelman asvaltin laadusta. Ajamme joka hetki äärirajoilla. Kilpa-auton on oltava kevyt, mutta kestävä. Sen on oltava aerodynaaminen, mutta siinä on oltava myös riittävä jäähdytysjärjestelmä. Nämä autot pyrkivät jatkuvasti ylikuumenemaan, ja pyörien ripustukset ovat koko ajan vaarassa vahingoittua, kun osut kurviin, koska kaikki on optimoitu sääntöjen ja suorituskyvyn kannalta parhaimmilleen. Mitä paremmin olet valmistautunut ja mitä enemmän sinulla on tietoa, sitä paremmin pystyt varautumaan kilpailussa eteen tuleviin odottamattomiin tilanteisiin ja selviytymään niistä. Ennalta aavistamattoman ennakointi Autoissa käytetään nykyisin huomattavasti enemmän tietotekniikkaa kuin vuonna 1991, jolloin Tom Kristensen aloitti kilpa-autoilun. Debyyttikilpailussa Le Mansissa vuonna 1997 rata ja sen eri jarrutuskohdat ja vaihteenvaihdot käytiin läpi skootterin takaistuimella vanhemman kuljettajan istuessa ohjaimissa. Nykyään autot ovat isoja tietokoneita. Kojelauta on Reflection 18

19 hallinnollinen ohjaamoni, joka kertoo minulle kaiken olennaisen tiedon kierrosajoista, rengaspaineista, jarrupaineista, polttoaineen kulutuksesta jne. Tiimillä on varikolla käytettävissään sama tieto ja lisäksi paljon muuta tietoa esim. sääoloista ja -ennusteista radan eri osissa. Lisäksi kuljettajan ja varikon välillä on kisan ajan jatkuva radioyhteys. Meillä on käytettävissämme valtavasti tietoa, mutta se on pystyttävä yhdistämään kuljettajan omaan ajatuksen juoksuun. Loppujen lopuksi juuri kuljettajalla on epävarmassa tapauksessa viimeinen sana. Numerotiedot voivat silti olla merkitsevämpiä, vaikka kuljettaja tarkkaileekin rataa reaaliaikaisesti. Tämä voitiin todeta Le Mansissa vuonna 2008, jolloin oltiin epävarmoja säästä ja mahdollisesta renkaidenvaihdosta. Kuskinpenkilta rata näytti kuivalta ja taivas vaaleanharmaalta, mutta varikolla tietokoneen näyttö kertoi, että edempänä radalla oli tiedossa sadetta. Data vei voiton tunteesta, ja Audi 2 kutsuttiin varikolle lähimmän kilpailijan jatkaessa samoilla renkailla. Alkoi sataa, ja Tom Kristensen tiimeineen ylitti maaliviivan voittajana. Puhuminen on kultaa On nähtävä kokonaiskuva ja metsästettävä voittoja optimoimalla yksityiskohdat. Viestinnän ansiosta kaikki ymmärtävät, miksi toimimme niin kuin toimimme. Yksi Audi-tiimin vahvuuksista on, että kaikki antavat aina parhaansa, joten toimimme kuin hyvin voideltu moottori. Toinen on se, että meillä viestintä pelaa organisaation kasvamisesta huolimatta. Tiedon jakaminen tiimissä on syvään juurtunut perinne. Kokoonnumme aina koko remmi yhteen ennen kisaa varmistamaan, että kaikki tuntevat strategian, ja tapaamme aina myös kisan jälkeen arvioinnin merkeissä. Jopa stintin jälkeen, kun kuljettaja saapuu varikolle kaikkensa antaneena pystymättä ajattelemaan muuta kuin hierojaa, menemme suoraan kertomaan pääinsinöörille ja mekaanikolle vaikutelmamme radasta ja autosta. Monissa kasvavissa yrityksissä viestintä asettaa suuria haasteita, joiden takia yritykset eivät välttämättä saavuta strategisia tavoitteitaan. Näin on myös moottoriurheilussa. Olemme organisaatio, joka on täydellisen riippuvainen oikea-aikaisuudesta. Siitä, että oikea tieto saavuttaa oikeat ihmiset, oikeaan aikaan. Vajaalla tiedolla voi olla kohtalokkaat seuraukset, liian suuri määrä tietoa saattaa puolestaan johtaa päätöksenteon pitkittymiseen. Meidän maailmassamme, jossa sekunnin kymmenesosa on ikuisuus, se merkitsee auttamatta sitä, että kilpailijat hyödyntävät tilaisuuden. Ymmärrys siitä, mitä pitää kommunikoida kenelle ja milloin, ei synny itsekseen. Siihen tarvitaan yhteistyötä. Olemme Audilla rakentaneet luottamukseen perustuvan kulttuurin, jossa jokainen ymmärtää oman paikkansa isossa kuvassa. Tiimityö on tässä keskeistä ja riippumatta kunkin roolista tiedostamme, että olemme riippuvaisia toisistamme. Se on voittamisen edellytys. Audi-pyörä pyörii jälleen Tom Kristensen ja hänen Audi 2 -tiiminsä metsästävät yhdeksännen kerran kultaa Le Mansissa. Tom Kristensen: Syntynyt Hobrossa. Kouluttautunut pankkiiriksi Himmerlandsbankenissa. Kilpa-autoilija vuodesta On ainoana voittanut Le Mansin 24 tunnin ajon kahdeksan kertaa. Sebringin 12 tunnin ajon kaikkien aikojen voittajalistan kärkimies. Palkittu kolme kertaa maailman parhaana urheiluautokuljettajana.valittiin vuonna 2013 brittiläisen Motorsport s-aikakauslehden Hall of Fameen. Vajaalla tiedolla voi olla kohtalokkaat seuraukset, liian suuri määrä tietoa saattaa puolestaan johtaa päätöksenteon pitkittymiseen. Maailmassa, jossa sekunnin kymmenesosa on ikuisuus, se merkitsee auttamatta sitä, että kilpailijat hyödyntävät tilaisuuden. Arla Foods nåede sit mål om en omsætning på 75 mia. kr. Derfor kan CEO Peder Tuborgh spejle sig i positiv presseomtale. Svagere sjæle i toplederrollen ville måske blive forført af succesen, men Tuborgh kender om nogen omskifteligheden, der følger med... Reflection 19

20 Peder Tuborgh: Yksinäisyys on perusedellytys DIGITALISOITUMINEN: Arla Foodsin ennätystulos ja nopea kasvu enteilevät, että se saavuttaa strategiset kasvutavoitteensa etuajassa. Sen ansiosta pääjohtaja Peder Tuborgh paistattelee nyt suosiollisessa julkisuudessa. Heikompi sielu voisi humaltua menestyksestä, mutta Tuborgh tietää onnen olevan häilyvää. viime kädessä ihminen on aina yksin. Suurissa kriiseissä tai tilanteissa, joissa henkilöstöasioista tai strategisissa kysymyksissä vallitsee erimielisyys, olen tyytyväinen saadessani tehdä lopullisen päätöksen. Pääjohtajan työn yksinäisyys yllätti minut, mutta minusta yksinäisyys ei ole hankala asia. Jos yksinäisyydestä ei pysty löytämään mitään hyvää, pääjohtajan työstä tulee helvettiä ja päätöksenteko alkaa pelottaa. Toisaalta yksinäisyydestä ei myöskään saa tulla liian suuri nautinto, jota ilman ei pysty elämään, koska silloin ihmisestä tulee diktaattori ja hän tekee takuuvarmasti vääriä päätöksiä. Työ houkuttaa siihen. Näin voidaan tiivistää Peder Tuborghin näkemys yksinäisyydestä pääjohtajan työn ehdottomana edellytyksenä. Huomautus 1. Arlan symbolina Tuborgh nautiskelee nyt lehdistön suosiosta ja persoonaansa kohdistuvasta myönteisestä kuvasta, koska yhtiö on saavuttamassa kunnianhimoisen kasvustrategiansa tavoitteet. Ne julkistettiin juuri kun rahoituskriisii alkoi kiihtyä, minkä vuoksi Arla joutui lykkäämään tavoitteille asettamaansa määräaikaa vuodesta 2013 vuoteen Rahoituskriisistä huolimatta tavoitteet näyttävät kuitenkin toteutuvan etuajassa. Vuodelle 2015 asetettu liikevaihtotavoite on 10,1 miljardia euroa (75 mrd DKK). Viime vuonna liikevaihto oli Pääjohtajan rooli synnyttää helposti vain minä tiedän -asenteen, mikä on vaarallista. 15 prosentin kasvun seurauksena 8,5 miljardia euroa (63,1 mrd DKK) ja liikevoitto ennätykselliset 256 miljoonaa euroa (1,9 mrd DKK). Tänä vuonna yhtiö tavoittelee 9,7 miljardin euron (72 mrd DKK) liikevaihtoa. Voitto monessa strategisessa must-win-kamppailussa on muodostanut perustan kasvulle, jonka ansiosta Arla on Pohjoismaiden suurimpia yrityksiä ja maailman kuudenneksi suurin maidontuottaja. Pääjohtaja pitää kuitenkin jalat visusti maassa konsernin pääkonttorissa Vibyssä. Kyllä, tällä hetkellä lehdistön asenne on suopea. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Toimialamme kuuluu objektiivisesti katsottuna markkinoiden epävakaimpiin. Tarjonnan dynamiikka ja maidon kysyntä ovat erittäin vahvoja, eikä etäisyys menestyksen ja katastrofin välillä ole koskaan pitkä, Tuborgh toteaa. Ympäröivältä maailmalta saadut arvosanat ja arvioinnit myös vaihtelevat rajusti. Muhammed-pilakuvakriisin aikaan Tuborgh oli Arlan symboli ja Arla Tanskan symboli. Kun muslimimaiden kaduilla poltettiin Tanskan lippuja, niiden kaupoissa boikotoitiin Arlan tuotteita. Poikkeuksellinen kriisi Tuborgh oli juuri saanut pestin vuonna 2005, ja kriisi oli täysin poikkeuksellinen ja epätodellinen. Kokemus elää hänessä edelleen. Reflection 20

Vakuutusyhtiö Fennia etenee kohti analyyttistä yrityskulttuuria. Kysyntää analytiikalle syntyy tavoitteista ja työssä heränneistä tarpeista.

Vakuutusyhtiö Fennia etenee kohti analyyttistä yrityskulttuuria. Kysyntää analytiikalle syntyy tavoitteista ja työssä heränneistä tarpeista. Reflection 4 Se voittaa, joka käyttää tietoa fiksuimmin Vakuutusyhtiö Fennia etenee kohti analyyttistä yrityskulttuuria. Kysyntää analytiikalle syntyy tavoitteista ja työssä heränneistä tarpeista. Uskoa

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Alusta alkaen oikein Viisaat päätökset, hyvät tulokset Alusta alkaen järkevästi ja huolellisesti harkittu työstökoneinvestointi

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

SAS -kartat Taloustohtori -verkkopalveluissa

SAS -kartat Taloustohtori -verkkopalveluissa SAS Technical Club. Vuosikokous 20.3.2013 SAS -kartat Taloustohtori -verkkopalveluissa Arto Latukka Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT Taloustutkimus Taloustohtori sivusto (mtt.fi/taloustohtori)

Lisätiedot

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus

Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus 2 Maatalouden kannattavuustaso heikko Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen yrittäjyys

Asiakaslähtöinen yrittäjyys Asiakaslähtöinen yrittäjyys Lämpöyrittäjäpäivät 2012 Joensuu Kimmo Tolvanen 2012 Liiketoimintayksiköt Sähkökauppa Verkkopalvelu Sähköntuotanto PKS-konserni lukuina Liikevaihto 124 milj. Investoinnit 15,1

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi ARVOTIETO Oy Asiakasdatasta lisäarvoa Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi Strategiatyön ja Informaatiotyön inspiroiva symbioosi. Miksi Business Intelligence strategia ja mitä se sisältää? BUSINESS INTELLIGENCE

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ SIILIN ENSIMMÄINEN VUOSI FIRST NORTH -LISTALLA TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 14.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ SIILIN ENSIMMÄINEN VUOSI FIRST NORTH -LISTALLA TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 14.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ SIILIN ENSIMMÄINEN VUOSI FIRST NORTH -LISTALLA TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 14.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Muuttuva riskiympäristö

Muuttuva riskiympäristö Muuttuva riskiympäristö Trendejä Vaikutuksia riskiympäristöön Vakuuttamisen näkökulma 1 23.10.2015 Mäkinen Pekka Yleisesti yrityksiä koskevat megatrendit Kolme merkittävää suuntausta nostattaa merkittäviä

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Tulevaisuuden myynnin ja palvelun moniosaaja LEAD 13 tapahtuma 3.9.2013. Pirjo Pitkäpaasi lehtori, projektipäällikkö

Tulevaisuuden myynnin ja palvelun moniosaaja LEAD 13 tapahtuma 3.9.2013. Pirjo Pitkäpaasi lehtori, projektipäällikkö Tulevaisuuden myynnin ja palvelun moniosaaja LEAD 13 tapahtuma 3.9.2013 Pirjo Pitkäpaasi lehtori, projektipäällikkö Pirjo Pitkäpaasi (ent. Nuuttila) Diplomi-insinööri, lehtori Yli 20 vuoden työkokemus

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015 Juha Varelius 12.3.2015 Olemme kansainvälistyvä, suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys Liiketoimintamme on jaettu kahteen: Digia Finland

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Analytiikan teknologiset trendit ja uudet mahdollisuudet HR:lle. Heikki Penttinen, OlapCon Oy

Analytiikan teknologiset trendit ja uudet mahdollisuudet HR:lle. Heikki Penttinen, OlapCon Oy Analytiikan teknologiset trendit ja uudet mahdollisuudet HR:lle Heikki Penttinen, OlapCon Oy Sisältö 1. Alustus analytiikan kehityksestä 2. Gartnerin ennustukset analytiikan tulevaisuuden trendeistä 3.

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

PK konepaja digitalisaation pyörteissä

PK konepaja digitalisaation pyörteissä PK konepaja digitalisaation pyörteissä Teollisuus ja digitalisaatio -seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia. Harri Jokinen Toimitusjohtaja Nomet Oy Alihankintakonepaja, liikevaihto 8,2 M, 52 osaajaa ja

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Teollisuuden kasvun eväät markkinoinnin keinoin Kati Keronen

Teollisuuden kasvun eväät markkinoinnin keinoin Kati Keronen Teollisuuden kasvun eväät markkinoinnin keinoin Kati Keronen Teollisuus ja Digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Lähde: Asiakasmarkkinointiliiton tutkimus http://www.asml.fi/markkinoinnin-uudistajat-2015-kertoo-markkinoinnin-suunnan-ja-fokuksen/

Lisätiedot

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori ForeC Advisors Sinisellä merellä Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori 1. Mikä Business Intelligence ja ennakointi 2. Ennakoi ja integroi 3. Luo kilpailusta profiili

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Mikä erottaa menestyvän yrityksen hyvästä? Mercuri International Oy Lauri Kurki

Mikä erottaa menestyvän yrityksen hyvästä? Mercuri International Oy Lauri Kurki Mikä erottaa menestyvän yrityksen hyvästä? Mercuri International Oy Lauri Kurki Sales Excellence 2012 Global Results Menestyvän myyntiorganisaation tunnuspiirteet Mercuri International ja St. Gallenin

Lisätiedot

Esrin logistiikkaratkaisut. Logistiikan optimointi paikkatiedon avulla

Esrin logistiikkaratkaisut. Logistiikan optimointi paikkatiedon avulla Esrin logistiikkaratkaisut Logistiikan optimointi paikkatiedon avulla Paikkatiedon näkökulma logistiikkaan Esrin paikkatietojärjestelmäratkaisut auttavat kuljetusalan organisaatioita hallitsemaan, analysoimaan

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot