ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12126 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Yritysten Taitava Keski-Suomi, vaihe III Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Vesa Saarikoski Sähköpostiosoite vesa.saarikoski@jao.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Susanne Forsberg Sähköpostiosoite susanne.forsberg@jao.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin tavoitteena oli saada mahdollisimman monessa yrityksessä oppiminen ja sen johtaminen osaksi yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Tämän lisäksi levitettiin ja edelleen kehitettiin dynaamista toimintamallia (broker) ja uusia menetelmiä yhteistyöverkostoissa ja asiantuntijayrityksissä. Projekti oli jatkoa Yritysten Taitava Keski-Suomi vaiheelle I ja II. Tämän hankkeen aikana pyrkimyksenä oli vakiinnuttaa toiminta siten, että se jäisi toimimaan hankkeen jälkeenkin. Yritysten Taitava Keski-Suomi kehittämisprosessia ovat ohjanneet erityisesti yritysten tarpeet. Tässä työssä Keski-Suomen kauppakamarilla ja Keski-Suomen Yrittäjillä on ollut keskeinen osa. Päätökset kehittämisprosessien sisällöistä ja niiden arvioinnista on tehnyt työvaliokunta ja ohjausryhmä. Projektin viimeisessä vaiheessa toiminta kohdistui eniten kasvuhalukkaiden yritysten yksittäisiin ja ryhmäprosesseihin, koska Keski-Suomessa kasvuyritysten ja kansainvälistyvien yritysten tukeminen on ollut yksi tärkeä tavoite yrityskehittämisessä. EURA JÄRJESTELMÄ 1/16

2 Yritysten kanssa toimittaessa tärkeimmiksi periaatteiksi on muodostunut seuraavat asiat (=broker* toimintamalli): Broker on yrityksen puolueeton kumppani, joka auttaa yritystä hahmottamaan oman kehittämistarpeensa. Kun tarve on yhdessä tunnistettu, broker etsii yrityksen käyttöön oikeat kehittäjäkumppanit. Broker on välittäjä sanan kaikissa merkityksissä. Broker välittää yrityksen käyttöön osaamista, työkaluja ja rahoitusta, mutta broker myös välittää aidosti yrityksen menestymisestä ja tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuudesta. Pysyviä elementtejä toiminnassa ovat -asiakaskeskeisyys -välittäminen -kumppanuus -verkostotoiminta * käytämme broker sanaa kuvaamaan uutta yrityslähtöistä toimintamallia, jolle on määritelty em. periaatteet. Osaamispäällikkö on tehtävänimike. Broker sanaa käytetään myös avoimissa tuotekehitysprosesseissa, joita ohjaa samat periaatteet. Toinen kohderyhmä on ollut aktiivisesti toimintamallin kehittämiseen osallistuvien organisaatioiden henkilöstö, jotka on otettu mukaan erilaisiin prosesseihin, esim. Kasvupolut, joissa yritykset ovat kehittämisen keskiössä. Näin on saatu aikaan konkreettista toimintaa suunnittelun sijaan. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Yritykset ja yritysverkostot YTK-S vaiheen I ja II tavoin hakeutuivat aktiivisesti yhteistyöhön osaamispäälliköiden kanssa. Aktiiviseen asiakkuuksien hankintaan kiinnitettiin huomiota ja sen vuoksi ylläpidettiin strategisia kumppanuuksia mm. kehittämisyhtiöihin, oppisopimuskeskuksiin, TE -toimistoihin, muihin koulutusorganisaatioihin. Projektin viimeisessä vaiheessa yhteistyö kehitysyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa tiivistyi huomattavan paljon verrattuna aiempaan. Seudullisten kehitysyhtiöiden kanssa järjestettiin yhteistyössä yhteensä neljä Kasvupolku-prosessia sekä yksi Kasvunkiitoratapäivä. Kehitysyhtiöiden kanssa järjestettiin yhteistyössä myös eri puolella Keski-Suomea Parempi johtaa hyvin toimintaan liittyviä kohtaamisia. Tämän lisäksi osaamispäälliköt olivat mukana mm. yhden seudullisen kehitysyhtiön strategian valmistelussa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän aktiivisia yritysten kanssa toimivia henkilöiden kanssa järjestettiin yritysten kohtaamisia sekä autettiin järjestämään uudenlainen asiakastilaisuus, teemalla asiakaskuuntelu. Olimme aktiviisesti mukana sparraamassa henkilöstöä asiakaslähtöiseen ja verkostomaiseen työskentelytapaan. Tämän lisäksi olimme mukana Jyväskylän aikuisopiston asiakkuusprosessin uudistamisessa, joka kuvattiin kokonaan uudella tavalla, kun siitä tehtiin piirtäen tehty video. Lisäksi yhteistyössä Jyväskylän oppisopimuskeskuksen, Jyväskylän aikuisopiston ja Jämsän ammattiopiston kanssa toteutettiin asiakkaille ja henkilöstölle suunnattu video, jossa kerrottiin hyviä kokemuksia uudenlaisesta asiakastyöskentelyotteesta. EURA JÄRJESTELMÄ 2/16

3 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on kiinnitetty vahvasti huomiota yrittäjyyden kasvattamiseen ja mahdollisten yrittäjyydestä kiinnostuneiden opiskelijoiden sparraamiseen. Jyväskylän ammattikorkeakouluun on tulossa lähes parikymmentä asiantuntijaa näiden opiskelijoiden tueksi. Asiantuntijat ovat luonnollisesti myös toimivien yritysten kumppaneina. Nämä ovat vahvoja merkkejä siitä, että toiminta on jalkautunut organisaatioihin. Hanke teki tiiviisti yhteistyötä Kasvu- ja kehittämistuki hankkeen kanssa, jonne on ohjattiin paljon erilaisia kehittämishankkeita. Hanke oli mukana aktiivisesti Protek-yhteistyöverkostossa. Protek-toiminnan organisoi TEM ja toimijat olivat eri puolilta Suomea ELY-keskuksista, kehittämisyhtiöistä ja oppilaitoksista. Yhteistyö muuttui tiiviimmäksi vuoden 2013 aikana, jolloin hankkeestamme oltiin mukana järjestämässä kahta eri tilaisuutta. Protek-yhteistyöhön otettiin mukaan myös yhteistyökumppaniksi Jyväskylän aikuisopistosta asiakasvastaava. Näissä verkostoissa olemme vaihtaneet kokemuksiamme proaktiivisesta yrityskehittämisestä, kasvupoluista jne. sekä oppineet uusia toimintamalleja toisista maakunnista. Protektoiminta päättyi virallisesti vuoden 2013 lopussa, mutta verkosto päätti omaehtoisesti jatkaa toimintaansa. Projektipäällikkö osallistui keväällä 2013 Protekin järjestämään opintomatkaa Walesiin. Tuolla matkalla luotiin niin kansallista verkostoa tiiviimmäksi, kuin tietysti rakennettiin yhteistyösuhteita paikallisiin toimijoihin. Hankkeen osalta keskityttiin erityisesti luomaan suhteita Leadership&Management Walesiin, lähinnä Parempi johtaa hyvin toimintaa silmällä pitäen. Lisäksi hankkeen projektipäällikkö oli mukana aktiivisesti suunnittelemassa Protek-toimijoiden matkaa Tukholmaan, jossa tapasimme paikallisia yrityskehittäjiä. Näihin ihmisiin on hyvät yhteistyösuhteet ja tulevaisuudessa näitä pyritään hyödyntämään mm. kasvuyrityksille suunnatuissa prosesseissa. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen toiminnan eri vaiheista oli jatkuvaa ja kohderyhminä olivat yritykset, yhteistyöverkosto (sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen) ja suuri yleisö. Tiedottaminen liittyi mm. seuraaviin asioihin: 1. yritystarinat ja yrityksen kehittämistoiminnasta saama hyöty 2. toimijaverkosto 3. olemassa oleva osaamispäällikkö/broker toimintamalli 4. uudet toiminta- ja työmenetelmät 5. yrityksille ja kehittäjäverkostolle järjestetyt tilaisuudet ja kehittämisprosessit 6. uudet avaukset: Parempi johtaa hyvin jne. Ulkoisen tiedottamisen päämuodot olivat: Keskisuomalainen ja paikalliset lehdet (Keski-Suomessa) - Hallinnoijan ja osatotuttajien omat julkaisut, tiedotuskanavat ja tilaisuudet. EURA JÄRJESTELMÄ 3/16

4 - Yhteistyöverkoston sisäinen tiedotus (intranet, kokoukset ja muut tilaisuudet) ja ulkoinen tiedottaminen(www -sivut, julkaisut, eri tilaisuudet) -Sosiaalinen media Hanke järjesti valtakunnallisille toimijoille kaksi erillistä benchmarking-tilaisuutta, jossa tutustuttiin hankkeen eri toimintamalleihin ja tutustuttiin toisten toimijoiden hyviin käytänteisiin sekä malleihin. Hankkeen toiminnasta tehtiin julkaisu, joka toteutettu sekä sähköisenä että kirjallisena versiona. Sähköisen kirjan löytää osoitteesta: Julkaisu toimitettiin laajalti erilaisille kansallisille verkostoille (Kauppakamari-verkosto, yrittäjäjärjestöt, TE-hallinnon verkostot) Lisäksi oppilaitoksen henkilöstö on jakanut aktiivisesti hankkeen julkaisua omilla foorumeillaan. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Koko hankkeen toiminnasta tehtiin syksyllä 2013 Ramboll Management Consulting Oy:n toimesta ulkoinen arviointi, joka toi esiin toiminnan haasteita sekä suosituksia. Lue koko arvointi Vaikuttavuuden arvioinnin johtopäätökset tiivistettyinä: 1. Toimintamallit on koettu hyödyllisiksi ja erittäin tervetulleiksi: yrityslähtöisiä, vähäinen byrokratia, suorat hyödyt! 68% yritysvastaajista näkee osaamispäällikkömallista olleen heille suurta tai erittäin suurta hyötyä. 2. Hyötyjä oli monenlaisia: apua rahoituksen organisoinnissa, erittäin tärkeä apu kehittämis- ja kasvuhaasteiden kanssa, kaikki tieto samalta henkilöltä ja sparrausta, toimi tulkkina julkisen puolen kanssa, tietoa mahdollisuuksista käyttää julkisia palveluja yrityksen kehittämisen hyödyksi jne. 3. Osaamispäällikkö -malli tunnetaan hyvin 4. Kaikki haastatellut yritykset suosittelisivat palvelua eteenpäin 5. Yrityksille välittyvistä hyödyistä olivat yritys- ja sidosryhmä vastaajat hyvin yksimielisiä: tärkein hyöty uusien verkostojen ja kumppanuuksien synty, osaamisen kasvu, uudella tavalla ajattelu ja toimiminen sekä liiketoiminnan uudistuminen 6. Konkreettisista toimista nousee esille liiketoimintamallien kehittäminen: suurin osa yrityksistä tehnyt tätä osaamispäälliköiden kanssa 7. Toiminta soveltuu erityisesti pienille yrityksille ja tuo heille eniten hyötyä 8. Toiminnan jatkuminen/toimintamallin juurruttaminen kaikkien yrityskehityksen kanssa työskentelevien toimintaan nähdään erittäin tärkeänä. 9. Sidosryhmät epäilivät kustannustehokkuutta 10. Toimintaympäristö koetaan epäselväksi ja sekavaksi, epäilyksiä palvelujen päällekkäisyydestä esiintyy ja selkeytystä kovin monimuotoiseen yrityspalvelukenttään kaivataan. 11. Liiketoimintamallien kehittämiselle on muuttuvassa toimintaympäristössä erityistä kysyntää: yhden EURA JÄRJESTELMÄ 4/16

5 ihmisen malli on tarpeellinen. Vaikuttavuuden arvioinnin suositukset: 1. Toimintamallit on tärkeä juurruttaa ja siirtää arkityöhön kaikessa yrityskehittämisessä esim. osaamispäällikkökoulutusmallin (brokermallin) avulla 2. Koulutus osaamispäällikkömallista (brokermallista) on syytä ottaa hyväksi käytännöksi ja miksei myös yrityskehittämisen koulutusvientituotteeksi 3. Uudella tavalla toimimisen ja ajattelun paikkoja ja mahdollisuuksia on tarjottava ja ylläpidettävä jatkossakin. Tämä on osa asiakaslähtöisyyden sisällyttämistä kaikkeen yrityskehittämiseen liittyvään toimintaan. 4. Toimintaympäristöä ja työnjakoa eri yrityspalveluja tuottavien tahojen kanssa on selkeytettävä. 5. Yritysten Taitava Keski-Suomi toimintaa jatkava taho on valikoitava yhdessä. 6. Mikroyritykset kaipaavat eniten tukea ja heille yhden luukun/oman yhteyshenkilön merkitys on suuri. Osaamispäällikkömallin riippumattomuus on tärkeä säilyttää, jotta fasilitoiva rooli turvataan. Tämän jatkuvuus on turvattava. Parempi johtaa hyvin -toiminnan rahoitusta oli varattu hankkeelle. Talvella 2013 oli tarkoitus saada käyntiin Myytinmurtajat-prosessi, joka oli uudenlainen johtamisen foorumi. Prosessin suunnittelussa oli mukana niin asiakasyrityksiä, asiantuntijayrityksiä kuin Aalto-yliopiston Mind-tutkimusryhmä. Tarvetta prosessille oli ja sitä valmisteltiin syksyllä Prosessiin olisi sitoutunut suurin osa Parempi johtaa hyvin -toimintaan suunnitellusta rahoituksesta. Prosessissa olisi pitänyt olla mukana vähintään 20 yritystä, mutta erilaisten henkilömuutosten ja muiden syiden vuoksi, prosessia ei saatu yrityksistä huolimatta käyntiin. Keski-Suomen kauppakamarin osaamispäälliköt järjestivät Parhaan johtamisen opinkierros sarjan. Projektin osalta ei haluttu käynnistää kahta isoa projektia. Näin ollen Parempi johtaa hyvin -rahoitus jäi suurilta osin käyttämättä tässä projektissa. Maakunnallinen toimiminen hankkeen alkuvaiheessa on ollut varmasti järkevää, mutta yritykset eivät toimi maakunnittain ja olisikin jatkossa järkevää, että vastaavat hankkeet toteutettaisiin isompina kokonaisuuksina vähintään suuralueittain, mieluiten kuitenkin valtakunnallisina. Nämä hankkeet voitaisiin yhdistää esimerkiksi olemassa oleviin prosesseihin, jotta ei rakenneta mitään ylimääräistä tai päällekäistä toimintaa. Valtakunnallinen verkosto on yritysten kannalta erittäin tärkeää ja toisaalta valtakunnallisen yrityskehittäjäverkoston välillä voidaan vaihtaa hyviä käytäntöjä sekä pyrkiä eroon liian erilaisista käytännöistä, esim. rahoituksen myöntämisen suhteen. Hankkeessa on ollut erittäin olennaista se, että yritysten ja yritysverkostojen kanssa on voitu rohkeasti tehdä erilaisia kokeiluja, joista osa onnistuu, mutta kaikki eivät aina onnistu. Tämän elementin pitäisi nousta esiin voimakkaammin tulevaisuudessa. Hanke sai kritiikkiä monta kertaa kustannustehokkuudesta, mutta kehittämishanke on aina riskialttiimpi, mutta toisaalta tulokset ovat paljon innovatiivisempia kuin perinteisissä toteuttamishankkeissa. EURA JÄRJESTELMÄ 5/16

6 8. PROJEKTIN TULOKSET 1.Verkostoissa on 1000 yritystä, oppiminen on osana liiketoimintaa 100 yrityksessä ja maakunnassa on 50 toimivaa yritysverkostoa (mukaan lukien YTK-S vaihe II (vuodesta 2011) aikana mukaan tulleet yritykset ja yritysverkostot). - vaiheessa III mukaan tullut yhteensä 254 yritystä, seurantietoihin kirjattiin 166 (yli 7h) - kaikki hankkeet yhteen laskien 1098 yritystä -yritysverkostoja vaiheessa III erityisesti kasvuhaluisten yritysten osalta, Kasvupolut vakituiseksi toimintamalliksi keskisuomalaisten kasvuyritysten tueksi. 2.Yrityksille suunnatut rahoitusinstrumentit ovat hyvin käytössä (tavoitteena 30%, nyt 21% ja koko maa 11%, lähde Pk-yritysbarometri kevät 2010) -Yrityksille suunnatut rahoitusintrumentit ovat paremmin käytössä kuin koko maassa keskimäärin. (lähde: Pk-yritysbarometri kevät 2014). Yritykset ilmoittivat hakevansa erityisesti kehittämishankkeita enemmän kuin muualla maassa. 3.Tarvelähtöinen toimintamalli on koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden ja alan yritysten käytössä -Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä ja Jyväskylän ammattikorkeassa on ollut meneillään prosessit, joissa on pyritty huomioimaan tarvelähtöinen toimintamalli, rakentamaan verkostoja toimijoiden välille sekä toimimaan mahdollisimman avoimesti ja asiakaslähtöisesti. -Osaamispäällikkö on ollut omasta roolistaan käsin mukana kehittämässä Jyväskylän aikuisopiston johtamisen erikoisammattitutkinnon sisältöä asiakaslähtöisempään suuntaan. 4.Yrityslähtöinen toimintamalli (osaamispäällikkö/ asiakasvastaava) on vakiintunut Keski-Suomeen, jonka toteutumista arvioidaan seuraavien mittareiden avulla: - Toimintamalli ja menetelmät on kuvattu SuperBroker-julkaisuun sekä erilaisin videoin -sivustolle - Toteutettu toimintamallia tukevia kehittämisohjelmia on toteutettu muualla Suomessa esim. osana tutkintoa (ei projektin toimesta) - Verkostoiduttu muiden alueiden kanssa, joissa on toteutettu kehittämisohjelmia (yritystoimintana tehtävä levitystyö ei ole hankkeen toimintaa). 5.Eri organisaatioissa ja asiantuntijayrityksissä on otettu käyttöön pilotoituja, dokumentoituja, yrityslähtöisiä ja oppimista tuloksellisesti edistäviä toimintamalleja ja tuotteita sekä tulosten arviointimenetelmiä. -esimerkkinä Kasvupolut, joita toteutettu yhteistyössä kehitysyhtiöiden kanssa -opinkierrossarjat, joiden toteuttaminen jatkuu Keski-Suomen kauppakamarin toimesta PERUSTETUT YRITYKSET Vuoden 2013 aikana osaamispäälliköt ovat perustaneet yrityksen nimeltä Bundle Oy. LYHYT TIIVISTYS HANKKEEN TOIMENPITEISTÄ JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA: 1)Osaamispäälliköt toimivat yhteistyössä yritysten ja yritysverkostojen kanssa liiketoimintalähtöisen EURA JÄRJESTELMÄ 6/16

7 osaamisen kehittämisen kumppaneina. > 254 yritysasiakasta >neljä seudullista kasvupolkua Pohjoisessa Keski-Suomessa, Keuruulla sekä Ääneseudulla ja yksi kasvunkiitoratapäivä Jämsässä > uusia strategisia kumppanuuksia verkostossa 2) Levitetään YTK-S vaiheessa I ja II sekä muissa kehittämisprojekteissa kehitettyjä toimintamalleja > SuperBroker-kirja hankkeen toiminnasta, jossa on kuvattu kaikki keskeiset toimintamallit > yritystarinoita, katso > osallistuttu TEM verkostotapaamisiin, oltu mukana fasilitoimassa tapaamisia, osallistuttu Protek-hankkeen julkaisun työstöön sekä Yritysasiantuntijan palveluvalan tekemiseen 3) Kiihdytetään osaamisen kehittämisen liiketoimintaa > Yrityslähtöiset tuotekehitysprosessit koulutusorganisaatioiden kanssa > kaksi hankkeen osaamispäällikköä on perustanut Bundle Oy:n 4) Luodaan tarvelähtöistä ja ennakoivaa toimintamallia koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä koulutus-, valmennus- ja konsulttiyritysten verkostoissa > Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ollut tiivis yhteistyö liittyen asiakaslähtöisiin toimintamalleihin. Ohjelmien sisällöt ja toteutus ovat saaneet vaikutteita hankkeesta ja ne on toteutettu tiiviissä yhteistyössä hankkeen kanssa. 5) Ollaan mukana uusissa yrityslähtöisissä avauksissa/verkostoissa > Seudulliset Kasvupolut >Parempi johtaa hyvin -toiminta ESIMERKKEJÄ TOIMINTAMALLEISTA Seudulliset Kasvupolut Talvella 2013 järjestettiin ensimmäinen Kasvupolku pohjoisessa Keski-Suomessa. Tämän jälkeen Kasvupolkuja on järjestetty Keuruulla sekä Ääneseudulla. Jämsässä järjestettiin talvella 2013 Kasvun kiitoratapäivä. Viimeisin Kasvupolku syksyllä 2013 oli toista kertaa Keuruulla, jossa prosessi kohdennettiin rekrytointivaikeuksissa oleviin yrityksiin. Syksyllä 2012 Saarijärven seudun kehittämisyhtiön SSYP:n silloinen toimitusjohtaja kutsui osaamispäällikön mukaan yhtiön hallituksen kokoukseen. Tästä alkoi yhteistyö, jossa tehtiin konkreettinen suunnitelma, miten kasvusta kiinnostuneita yrityksiä löydettäisiin Pohjoisen Keski-Suomen alueelta Kasvusta kiinnostuneita yrityksiä kutsuttiin tammikuussa hengennostatustilaisuuteen, jonne tuli yhteensä noin 50 yrittäjää ja yrityskehittäjää. Tämä tilaisuus toimi starttina kasvupolulle, jonne hakeutui yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 7/16

8 eritoimialojen 23 yritystä Viitasaaren, Pihtiputaan, Saarijärven ja Karstulan seudulta. Heistä 12 valittiin mukaan itse sparrausprosessiin ja kilpailuun. Kasvupolku on suunniteltu yrityksille, jotka haluavat ottaa selvää omista kasvumahdollisuuksistaan. Kasvupolku on sparrausprosessi, jolla maakunnan terävimmät liiketoiminnan sparraajaat ja kokemusjohtajat käärivät hihansa yritysten avuksi.yritykset saavat omat kumppanit, esimerkiksi paikallisesta kehitysyhtiöstä, joiden kanssa matkaa taitetaan. Mukaan pääsevät yritykset ja ideat saavat palkinnoksi sparrausta - ja suoran kontaktin kasvun tekijöihin. Yritysten kasvun tuloksena on uusia työpaikkoja ja entistä varmempia olemassa olevia työpaikkoja. Tavoitteena on löytää polkuja kasvun toteuttamiseksi. Yritysten sparraukseen osallistuu kokeneita yrittäjiä, kasvun asiantuntijoita ja mahdollistajia yhteensä noin eri organisaatioista. Kasvupolulle valitaan raati, jonka tehtävänä on toimia Kasvupolun tukiryhmänä sekä valita voittajat. He voivat olla alueensa vahvoja yrittäjähahmoja, julkisia tai yksityisiä yrityskehittäjiä tai pääomasijoittajia. Finalistiyrityksille järjestetään kaksi Kasvun Mylly -päivää. Kasvun Mylly -päiviin voi jokaisesta yrityksestä osallistua 1-2 henkeä. Päivät ovat intensiivisiä työpajapäiviä, jonka aikana kukin yritys tulee haastetuksi sparraajien toimesta liiketoiminnan ja kasvun eri näkökulmista. Päivän aikana toteuttavat myllyt ovat neljän eri teeman ympärillä: Asiakkaat/myynti, rahoitus, osaaminen ja johtaminen meidän yrityksessämme. Toisena Kasvun Mylly päivänä sparrataan konkreettisia askelia kohti kasvua. Myllyä pyörittävät tällä kerralla kasvun ja liiketoiminnan todellisia ammattilaisia. Toinen on usein kokenut valmentaja ja toinen kasvuyrittäjä alueelta. Päivän päätteeksi yritys lähtee kotiin kainalossaan yrityksen kehittämiskartta. Kasvupolun päätöstilaisuus "finaali" on avoin kaikille kasvuyrittäjyydestä kiinnostuneille. Tilaisuudessa jaetaan kokemuksia ja juhlitaan onnistumisia joukolla. Esillä on myös omakohtainen kasvutarina. Parhaiten suoriutunut voittaja palkitaan raadin päättämällä tavalla. Parempi johtaa hyvin -toiminta Parempi johtaa hyvin -toiminta syntyi Keski-Suomen kauppakamarin valiokuntien halusta nostaa johtaminen keskustelun keskiöön. Nykyinen puheenjohtaja, Keski-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Keijo Manner, esitti oman organisaationsa hyviin johtamisen kehittämiskokemuksiin perustuen, että voisiko koko maakunta olla Parhaan johtamisen maakunta. Keski-Suomen Yrittäjät tarttuivat myös aktiivisesti haasteeseen. Yritysten Taitavan Keski-Suomen osaamispäälliköt olivat sopiva tiimi tarttumaan käytännön toimiin ja niin syntyi Parempi johtaa hyvin -toiminta, jota lähdettiin rakentamaan julistusten ja ohjelmien sijaan ruohonjuuritason toiminnan kautta. Tavoitteena oli kerätä 1000 tarinaa johtamisesta ja luoda kohtaamisia tarinoiden ympärille. Syntyi myös yhdeksän Parhaan johtamisen opinkierroksen sarja siitä, mitä parhaat työpaikat tekevät eri tavalla kuin muut EURA JÄRJESTELMÄ 8/16

9 Vuosi 2012: Syyskuussa 2012 järjestettiin iso kohtaaminen Paviljongissa, jossa livetilanteissa myllytetiin organisaatioiden johtamisen haasteita. Myllytettävinä olivat Vehniän Koivikodit Oy, CP Kelco ja Jyväskylän kaupunginteatteri. Taustajoukoissa olivat mm. SAK ja EK. Syksyllä Keski-Suomen kauppakamarin ICT-valiokunta järjesti kolme omaa kohtaamista. Tarinan kertojat kutsuttiin Keski-Suomen ulkopuolelta mm. Canonin ja Soneran johtajat. Kehitysyhtiöiden kanssa järjestettiin kohtaamisia ympäri maakuntaa, mm. Viitasaarella, Hankasalmella, Muuramessa. Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi vuoden aikana 44 johtamisen tarinaa lehdessä. Erilaisia kohtaamisia järjestettiin myös yrityksissä, mm. Harvia Oy:llä ja Keski-Suomen osuuspankissa. Osaamispäälliköt osallistuivat aktiivisesti tilaisuuksien järjestämiseen ja huolehtivat siitä, että osallistujissa oli mahdollisimman erilaisia kohtaajia, niin pk-yrityksistä, suurista yrityksistä kuin julkiselta puoleltakin. Vuonna 2013: Keski-Suomen yrittäjien kahdeksassa Roadshow-kohtaamisessa ympäri maakuntaa järjestettiin erilaisia pienimuotoisempia kohtaamisia. Ydinjohtajat kokoontuivat kuukausittain sparraamaan toisiaan ja keskustelemaan parhaasta johtamisesta. Mukana olivat mm. Kesk-Suomen yrittäjien puheenjohtaja Jari- Pekka Koponen, idean isä Keijo Manner, maakuntajohtaja Anita Mikkonen, yliopiston rehtori Matti Manninen, Jamkin rehtori Jussi Halttunen ja ELY-keskuksen ylijohtaja Juha S. Niemelä. Keski-Suomen kauppakamari järjesti Parhaan johtamisen opinkierrossarjan. Opinkierrossarjassa oli yhdeksän vuorovaikutteista ja elämyksellistä kohtaamista, joissa kerrottiin yhdeksän erilaista johtamisen tarinaa. Sekä mitkä yhdeksän asiaa menestyvät yritykset tekevät erilailla kuin muut. Video opinkierroksista: Advisory Board -toiminta käynnistyi yritysten kanssa. Video osallistuneiden yritysten ja advisoryjen kokemuksista: Parhaan johtamisen työpaikat -kasvupolku järjestettiin syksyllä 2013 Keuruulla. Tällä kasvupolulla yhdistettiin parhaita osioita niin kasvupoluista kuin Parempi johtaa hyvin -filosofiasta. Parhaan johtamisen työpaikat -kasvupolulla oivallettiin uutta johtamisesta. Osallistujilla oli kolme tiivistä päivää asiantuntijoiden sparrauksessa. Starttivaiheessa asetettu kahdeksan uuden työpaikan synnyttäminen ylittyi tuplasti, sillä osallistujat aikovat rekrytoida yhteensä 16 uutta osaajaa. Kasvupolku toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen kauppakamarin, Invest In Keuruu TYÖ-hankkeen sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n kanssa. Projektin tuloksia järjestöjen näkökulmista: Aiemmin yrittäjäjärjestö on vahvasti ajateltu yhteiskunnassa edunvalvojan roolissa. Aktiivinen aluekehittämiseen osallistuminen ja muukin toiminnallinen kehittäjärooli ei juuri ole ollut osa toimintaa. EURA JÄRJESTELMÄ 9/16

10 Hankkeen myötä voi kuitenkin todeta, että tekemällä tiivistä kehittämistyötä muiden organisaatioiden kanssa, on myös yrittäjäjärjestö noussut Keski-Suomessa merkittäväksi alueen kehittäjäksi. Yhteistyön tekemisen kautta on myös tultu tutummiksi muiden organisaatioiden kanssa (Kehitysyhtiöt, ELY-Keskus, oppilaitokset, TE-toimistot), jolloin hedelmällistä vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa on nykyisin huomattavasti enemmän kuin ennen hanketta. Partnereiden kanssa myös ollaan aidosti samassa veneessä, yritysten hyödyksi suunniteltavia toimenpiteitä aidosti pohditaan yhdessä ja myös työskennellään yhdessä niiden eteen. Aktiivisen toiminnan ja näkyvyyden ansiosta, yrittäjäjärjestöstä on tullut vetovoimaisempi. Valtakunnallisesti verrattuna Keski-Suomen jäsenmäärät ovat kehittyneet reilusti paremmin kuin muualla. Hankkeen myötä on voitu kanavoida tapahtumia ja toimintaa eri puolille maakuntaa, jolloin paikallisesti yritykset ovat nähneet hyödylliseksi lähteä mukaan järjestön jäseneksi. Paikallisyhdistykset ovat myös aktivoituneet omassa toiminnassaan, ja saaneet sitä kautta lisää jämäkkyyttä toimintaansa, joka on suoraan heijastunut jäsenten tyytyväisyyteen ja haluun liittyä järjestön jäseneksi. Myös paikallisyhdistykset ovat saaneet enemmän statusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä rakentavalla yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen alussa otettiin hankkeen tavoitteeksi "oppiminen osaksi liiketoimintaa". Tätä johtolausetta pyrittiin toiminnassa toteuttamaan. Yrittäjäjärjestön sisällä on omia luottamushenkilöille kohdennettuja koulutuksia, mm. POMOt ja luottamushenkilöseminaarit. Näissä tapahtumissa otettiin käyttöön tämä johtolause ja ajatus, että myös omissa sisäisissä koulutuksissa ollaan oppimassa ja kehittämässä jäsenten omien yritysten liiketoimintaa. Sisältöjä suunniteltaessa pohditaan aina päivän tavoitteita paitsi järjestön näkökulmasta, myös jäsenen oman yrityksen ja yrittäjän omaa osaamisen kehittymistä. Omissa tilaisuuksisas on myös tehty paljon enemmän yhteistyötä muiden alueen kehittäjäkumppanien kanssa. Vuonna 2013 lanseerattiin RoadShow-konsepti, jonka kanssa kierrettiin 10 paikallisyhdistystä läpi ja teemoina oli yhteistyö, johtaminen ja toiminnan kehittäminen paikallisesti. Konsepti on syntynyt pitkälti hankkeen kautta tulleen yhteistyön ja kehittämishalun nousun myötä. Näitä hyväksi koettuja suuntaviivoja tullaan jatkossakin toteuttamaan omissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Jäsenistölle järjestetty koulutuksia esiin nousseisiin tarpeisiin vastaten Keski-Suomen Yrittäjät ei itse ole juurikaan järjestänyt jäsenistölle koulutuksia. Enemmänkin on ollut kyse kumppanien kanssa yhdessä järjestetyistä tilaisuuksista. Hankkeen myötä kuitenkin osaamispäällikön kentällä liikkuessa tuli paljon huomioita siitä, millaisia taitoja yrittäjiltä puuttuu tai mitä toiveita heillä voisi olla. Näihin tarpeisiin on sitten järjestetty koulutuksia itse tai junailtu toteutukseen käteviä keinoja mm. oppisopimuskeskuksen kanssa. Koulutuksia on järjestetty yhdessä paikallisyhdistysten kanssa ja tätäkin kautta saatu paikallisyhdistyksiin lisää aktiivisuutta. Oppisopimuskeskuksen kanssa tehtiin yhteistyötä nimenomaan yrittäjille suunnattujen ei tutkintoon tähtäävien- koulutusten kanssa. Teemoina näissä olivat sähköinen markkinointi sekä yrittäjän talousosaaminen. Nämä tuntuivat teemoina sellaisilta, joihin myös oli paljon osallistujia, eivätkä kaikki edes mahtuneet mukaan. Sähköisen markkinoinnin koulutuksia järjestettiin muutenkin sekä hankintaosaamiseen liittyviä tilaisuuksia. Koulutukset ovat olleet osallistujille maksullisia ja tätä linjaa aiotaan jatkossakin toteuttaa. Erilaiset jäsenistön tarpeista lähtevät koulutukset tulevat jatkossakin EURA JÄRJESTELMÄ 10/16

11 olemaan osa järjestön toimintaa. Jäsenistöltä myös kerätään palautetta siitä mitä koulutuksia he toivovat ja pyritään niihin löytämään hyviä vaihtoehtoja ja kumppaneita mukaan järjestämiseen. Keski-Suomen kauppakamari on ollut erittäin aktiivinen hankkeen aikana ja näistä kertovat konkreettiset toiminnat esim. Kasvu Open ja Parempi johtaa hyvin -toiminnan vieminen eteenpäin. Kasvu Open kasvuyritysten sparrausprosessi ja kisa syntyi Keski-Suomen kauppakamarin kasvuyritysvaliokunnan toimesta ja halusta uudistaa kasvuyritysten kehittämisen koko kenttää. Kasvu Open laajenee 2014 kansalliseksi ohjelmaksi, jonka mahdollistavat yksityiset isot yhteistyökumppanit. Keski-Suomen kauppakamarin jäsenmäärä on kasvanut Yritysten Taitavan Keski-Suomen aikana 20 % siitä huolimatta, että hanke ajoittui taantumaan. Kauppakamarin näkyminen kentällä alueen yritysten arjessa monin eri tavoin on vaikuttanut tähän. Kauppakamarin jäsenistöstä yhä suurempi osa on pk-yrityksiä. Yritysten Taitavan Keski-Suomen myötä pkyritysten tarpeet ovat tulleet paremmin kuulluiksi kauppakamarilla ja vaikuttaneet kauppakamarin koulutussisältöihin ja verkottumisen tapoihin. Kokonaisuutena Yritysten Taitava Keski-Suomi on tuonut kehittämisen virtaa ja uusia avauksia Keski- Suomen kauppakamarilla. Useista avauksista on tullut osa kauppakamarin toimintaa, ja niitä halutaan viedä eteenpäin myös jatkossa. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektissa on toiminta-ajan ollut periaatteena asiakkaiden kanssa yhteistyössä tehtävä suunnittelu, josta on tullut uusia innovatiivisia toimintamalleja, joita on kuvattu loppuraportin kohdassa 8 ja yritystentaitava.fi sivuilla. Uudet toimintamallit, tuotekehitys yrityksissä ja uudet avaukset kertovat siitä miten toimintamalli synnyttää uusia innovaatioita ja uudenlaista toimintaa sekä yrityksiin että yrityskehittäjien toimintaan. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projekti on tasa-arvoneutraali. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Broker-toimintamalli, avoimen lähdekoodin kehittämisprosessi eri kohderyhmille Osaamispäällikön toimintamalli (animaatio) Verkostoyhteistyö: yritysverkostot, kehittäjien ja yritysten yhteiset verkostot, esimerkkinä seudullisten kehittämisyhtiöiden kanssa toteutetut Kasvupolut. Parempi johtaa hyvin -toiminta, esimerkkeinä Advisory Board -toiminta sekä Parhaan johtamisen opinkierros-sarja, katso lisää: EURA JÄRJESTELMÄ 11/16

12 Hyvien käytäntöjen levittämisessä on toimittu avoimen lähdekoodin periaatteella, jotta kaikki asiasta kiinnostuneet ovat voineet ottaa toiminnan omakseen. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeessa on ollut kolme päätoimintalinjaa: osaamispäällikön toimintamalli eli broker-toiminta, Parempi johtaa hyvin -toiminta sekä kasvuyrityksille suunnatut prosessit, kuten Kasvupolut. Nämä kaikki tulevat jatkumaan Keski-Suomessa, mutta myös valtakunnallisesti. Keski-Suomen kauppakamarin neljä osaamispäällikköä ovat perustaneet kaksi yritystä, jotka jatkavat omalta osaltaan hankkeen aikana kehitettyjä toimintamalleja. Keski-Suomen kauppakamari tarjoaa hankkeen jälkeen mahdollisuuden hankkia osaamispäällikköpalvelua heidän kauttaan. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ovat vieneet toimintamallia vahvasti omaan toimintaansa ja molemmissa organisaatioissa on henkilöstöä, jotka pyrkivät toimimaan omista lähtökohdistaan samankaltaisesti, kuin osaamispäälliköt ovat toimineet. Broker-ohjelmia on toteutettu Suomessa jo viisi ohjelmaa ja meneillään on kaksi ohjelmaa. Lisää erilaisia broker-ohjelmia on tulossa. Parempi johtaa hyvin toiminta jatkuu vahvalla keskisuomalaisella panoksella. Vuonna 2013 järjestetty opinkierrossarja järjestetään uusin teemoin vuonna 2014 Keski-Suomen kauppakamarilla yhteistyössä Keski- Suomen Yrittäjien kanssa. Keski-Suomessa pitkään agendalla ollut kysymys yritysten ja korkeakouluopiskelijoiden kohtaamattomuudesta otetaan uuteen käsittelyyn Yritysten Taitavan Keski-Suomen spin-offina syntyneessä Johtajien ja nuorten kohtaamisfoorumi 2.0:ssa, jossa muodostetaan molemminpuolisia mentorointisuhteita nuorten ja johtajien välille. Suorien rekrytointikeskustelujen sijaan kohdataan johtamisen tulevaisuuden ympärillä. Tämä toteutetaan lump sum hankkeena, jossa päätoteuttaja on Keski-Suomen kauppakamari, osatoteuttajat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Keski-Suomen Yrittäjät. Rahoittajina Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Parempi johtaa hyvin on koko maakunnan asia. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa maakunnan yritykset ja sekä julkiset että yksityiset yrityskehittäjät vievät oman johtamisensa ja johtamisen kehittämispalvelunsa maailmanluokkaan. Vuonna 2025 voimme sanoa, että paras johtaminen tulee Keski-Suomesta. Yritysten Taitava Keski-Suomi mahdollisti toiminnan käynnistymisen. Kasvupolut on toteutettu osin Kasvu Openiin valmentavina toteutuksina, mutta toisaalta myös omina erillisinä prosesseinaan. Keski-Suomen kauppakamari jatkaa Kasvu Open toimintaa ja siitä tulee kansallinen prosessi. Myös Kasvupolut tulevat jalkautumaan koko Suomeen. Kasvupolkuja voidaan toteuttaa niin kasvuyrityksille, kansainvälistyville, rekrytointihaasteiden kanssa kamppaileville, sukupolvenvaihdoksiin tai tietylle alalle. EURA JÄRJESTELMÄ 12/16

13 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 78 % ,83 78 % Kuntien rahoitus ,00 16 % ,43 15 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 6 % ,26 7 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , 00 * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 100 % , % 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Hankkeessa on ollut kolme päätoimintalinjaa: osaamispäällikön toimintamalli eli broker-toiminta, Parempi johtaa hyvin -toiminta sekä kasvuyrityksille suunnatut prosessit, kuten Kasvupolut. Tämän hankkeen tavoitteena oli vakiinnuttaa toiminta ja nämä kaikki tulevat jatkumaan valtakunnallisestikin. Osaamispäällikön toimintamalli: Paikallisten oppilaitosten henkilöstöä sparrattiin aktiivisesti asiakaslähtöiseen toimintaan ja verkostomaiseen työskentelytapaan. Oppilaitoksissa on näiden prosessien tuloksena lähes 40 asiantuntijaa yritysten ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden opiskelijoiden tueksi. Tämä on vahva merkki siitä, että toiminta on jalkautunut organisaatioihin. Parempi johtaa hyvin -toiminta: Hankkeen aikana järjestettiin eri toimijoiden kanssa tiiviissä yhteistyössä ympäri maakuntaa paljon erilaisia vuorovaikutteisia tilaisuuksia. Lisäksi isompana prosessina oli Parhaan johtamisen opinkierros -sarja. Osallistujat antoivat toiminnasta erittäin hyvää palautetta. Toiminta jatkuu vahvalla keskisuomalaisella panoksella. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa maakunnan yritykset ja sekä julkiset että yksityiset yrityskehittäjät vievät oman johtamisensa ja johtamisen kehittämispalvelunsa maailmanluokkaan. Kasvupolut: Kasvupolut on toteutettu osin Kasvu Openiin valmentavina toteutuksina, mutta toisaalta myös omina erillisinä prosesseinaan. Seudullisten kehitysyhtiöiden kanssa järjestettiin yhteistyössä yhteensä neljä Kasvupolkua sekä yksi Kasvun kiitoratapäivä. Keski-Suomen kauppakamari jatkaa Kasvu Open toimintaa ja siitä tulee kansallinen prosessi. Myös Kasvupolut tulevat jalkautumaan koko Suomeen. Kasvupolkuja EURA JÄRJESTELMÄ 13/16

14 voidaan toteuttaa niin kasvuyrityksille, kansainvälistyville, rekrytointihaasteiden kanssa kamppaileville, sukupolvenvaihdoksiin tai tietylle alalle. Vaikuttavuuden arvioinnin suositukset: 1. Toimintamallit on tärkeä juurruttaa ja siirtää arkityöhön kaikessa yrityskehittämisessä esim. osaamispäällikkökoulutusmallin (brokermallin) avulla 2. Koulutus osaamispäällikkömallista (brokermallista) on syytä ottaa hyväksi käytännöksi ja miksei myös yrityskehittämisen koulutusvientituotteeksi 3. Uudella tavalla toimimisen ja ajattelun paikkoja ja mahdollisuuksia on tarjottava ja ylläpidettävä jatkossakin. Tämä on osa asiakaslähtöisyyden sisällyttämistä kaikkeen yrityskehittämiseen liittyvään toimintaan. 4. Toimintaympäristöä ja työnjakoa eri yrityspalveluja tuottavien tahojen kanssa on selkeytettävä. 5. Yritysten Taitava Keski-Suomi toimintaa jatkava taho on valikoitava yhdessä. 6. Mikroyritykset kaipaavat eniten tukea ja heille yhden luukun/oman yhteyshenkilön merkitys on suuri. Osaamispäällikkömallin riippumattomuus on tärkeä säilyttää, jotta fasilitoiva rooli turvataan. Tämän jatkuvuus on turvattava. Lyhyt tiivistys hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista: 1.Verkostoissa on 1000 yritystä, oppiminen on osana liiketoimintaa 100 yrityksessä ja maakunnassa on 50 toimivaa yritysverkostoa (mukaan lukien YTK-S vaihe II (vuodesta 2011) aikana mukaan tulleet yritykset ja yritysverkostot). - vaiheessa III mukaan tullut yhteensä 254 yritystä, seurantietoihin kirjattiin 166 (yli 7h) - kaikki hankkeet yhteen laskien 1098 yritystä -yritysverkostoja vaiheessa III erityisesti kasvuhaluisten yritysten osalta, Kasvupolut vakituiseksi toimintamalliksi keskisuomalaisten kasvuyritysten tueksi. 2.Yrityksille suunnatut rahoitusinstrumentit ovat hyvin käytössä (tavoitteena 30%, nyt 21% ja koko maa 11%, lähde Pk-yritysbarometri kevät 2010) -Yrityksille suunnatut rahoitusintrumentit ovat paremmin käytössä kuin koko maassa keskimäärin. (lähde: Pk-yritysbarometri kevät 2014). Yritykset ilmoittivat hakevansa erityisesti kehittämishankkeita enemmän kuin muualla maassa. 3.Tarvelähtöinen toimintamalli on koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden ja alan yritysten käytössä -Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on ollut meneillään prosessit, joissa on pyritty huomioimaan tarvelähtöinen toimintamalli, rakentamaan verkostoja toimijoiden välille sekä toimimaan mahdollisimman avoimesti ja asiakaslähtöisesti. 4.Yrityslähtöinen toimintamalli on vakiintunut Keski-Suomeen, jonka toteutumista arvioidaan seuraavien mittareiden avulla: - Toimintamalli ja menetelmät on kuvattu SuperBroker-julkaisuun sekä erilaisin videoin EURA JÄRJESTELMÄ 14/16

15 -sivustolle - Toteutettu toimintamallia tukevia kehittämisohjelmia on toteutettu muualla Suomessa esim. osana tutkintoa (ei projektin toimesta) - Verkostoiduttu muiden alueiden kanssa 5.Eri organisaatioissa ja asiantuntijayrityksissä on otettu käyttöön pilotoituja, dokumentoituja, yrityslähtöisiä ja oppimista tuloksellisesti edistäviä toimintamalleja ja tuotteita sekä tulosten arviointimenetelmiä. -esimerkkinä Kasvupolut, joita toteutettu yhteistyössä kehitysyhtiöiden kanssa -opinkierrossarjat, joiden toteuttaminen jatkuu Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen yrittäjien toimesta 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä PL 472 Sepänkatu Jyväskylä EURA JÄRJESTELMÄ 15/16

16 Päiväys ja allekirjoitus Vesa Saarikoski Johtaja EURA JÄRJESTELMÄ 16/16